Etusivu

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.3/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.3/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.3.xsd" version="0.3" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Linux.fi</sitename>
    <base>http://localhost/wiki/Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.15.2</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2">Media</namespace>
      <namespace key="-1">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" />
      <namespace key="1">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4">Linux.fi</namespace>
      <namespace key="5">Keskustelu Linux.fista</namespace>
      <namespace key="6">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10">Malline</namespace>
      <namespace key="11">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12">Ohje</namespace>
      <namespace key="13">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14">Luokka</namespace>
      <namespace key="15">Keskustelu luokasta</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Etusivu</title>
    <id>1</id>
    <revision>
      <id>26957</id>
      <timestamp>2009-03-30T13:00:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>yhteistyömalline pois</comment>
      <text xml:space="preserve">{| width=&quot;100%&quot;
|-
|style=&quot;vertical-align:top&quot; |
{{Tervetuloa}}

{{Aihealueet}}

| width=&quot;40%&quot; style=&quot;vertical-align:top&quot; |

{{wikilinkit}}

{{Etusivu/feedi}}

{{Perustietoa/etusivu}}

{{Linkkejä}}

|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
[[Luokka:Wiki]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Monobook.css</title>
    <id>4</id>
    <revision>
      <id>21149</id>
      <timestamp>2008-04-25T17:10:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">/* Tätä sivua muokkaamalla voi muokata koko sivuston Monobook-tyyliä */

/* &lt;pre&gt; */
.allpagesredirect a {
 border-bottom: 2px dotted #00bbff;
}

/* W wikipedialinkkien loppuun */
#bodyContent a[href^=&quot;http://en.wikipedia.org&quot;].extiw {
        background: url(&quot;http://linux.fi/images/a/a7/Wikipedia-w.png&quot;) center right no-repeat;
        padding-right: 13px;
}

/* Yläpalkin muokkaa-linkin korostus */
#ca-edit {
        font-weight:bold;
}

/* &lt;/pre&gt; */</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Bureaucratlogentry</title>
    <id>93</id>
    <revision>
      <id>12571</id>
      <timestamp>2007-01-05T11:42:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>välilyönti</comment>
      <text xml:space="preserve">Käyttäjän [[$1|]] sai oikeudet $3</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Copyrightwarning2</title>
    <id>131</id>
    <revision>
      <id>22172</id>
      <timestamp>2008-07-29T06:35:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>nykyään cc-by 3.0</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikin materiaali on kaikkien vapaasti käytettävissä [[Linux.fi:Lisenssi|Creative Commons 3.0 - nimi mainittava]] -lisenssin alaisuudessa. &lt;strong&gt;TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ! &lt;/strong&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Loginend</title>
    <id>331</id>
    <revision>
      <id>16743</id>
      <timestamp>2007-08-27T08:29:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>linux.fiin -&gt; linux.fihin</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Rekisteröidäksesi käyttäjätunnuksen:'''
#&lt;small&gt;Valitse itsellesi käyttäjätunnus ja kirjoita se ''käyttäjätunnus''-kenttään.&lt;/small&gt;
#&lt;small&gt;Valitse salasana ja kirjoita se sekä ''salasana''- että ''salasana uudelleen'' -kenttiin.&lt;/small&gt;
#&lt;small&gt;Halutessasi voit kirjoittaa sähköpostiosoitteesi ''sähköpostiosoite''-kenttään. Jos annat sähköpostiosoitteesi, muut käyttäjät voivat lähettää sinulle sähköpostia saamatta osoitettasi tietoonsa, ja voit pyytää uuden salasanan, mikäli satut unohtamaan salasanasi.&lt;/small&gt;

'''Kirjautuaksesi sisään:'''
*&lt;small&gt;Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.&lt;/small&gt;

&lt;small&gt;Huomaa, että Linux.fihin kirjautuminen edellyttää evästeiden käyttöä.&lt;/small&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Järjestelmäviesti:Prevn</title>
    <id>539</id>
    <revision>
      <id>10186</id>
      <timestamp>2006-04-30T13:17:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nike</username>
        <id>14</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">← $1 edellistä</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Etusivu</title>
    <id>928</id>
    <revision>
      <id>28917</id>
      <timestamp>2009-10-17T10:09:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>Käyttäjän [[Special:Contributions/88.114.167.171|88.114.167.171]] ([[User talk:88.114.167.171|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[User:Pb|Pb]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">:Tämä on etusivun keskustelusivu. Koko wikiä käsittelevälle keskustelulle oikea paikka on [[Linux.fi:Kahvihuone]], ja muulle keskustelulle [http://linux.fi/foorumi/ keskustelufoorumi].

==Keskustelualueen linkitys==
Osa on valittanut keskustelualuelinkkien näkyvän huonosti/hukkuvan massaan. Tämä taitaa olla ongelma varsinkin suuremmilla resoluutioilla ja pienemmällä tekstikoolla. Miten olisi, jos poistettaisiin keskustelualuelinkki wikilinkit-mallineesta ja korvattaisiin se omalla tekstikappaleellaan tervetuloa-mallineessa? Esimerkiksi: &quot;Linux.fi-sivustolta löytyy myös erillinen [http://linux.fi/foorumi/ keskustelualue].&quot; Wikilinkit-mallineen otsikon voisi samalla muuttaa muotoon &quot;Osallistuminen&quot;. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 15.45 (EEST)
:Pistetään toki, vaikuttaa järkevältä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. toukokuuta 2008 kello 18.33 (EEST)

==Etusivun linkit==
Mikähän mahtaa olla noiden etusivun linkkien asiakasryhmä? Mikä tekee esimerkiksi Afterdawnin Linux-foorumista niin erityisen, että siitä pitää olla ihan etusivulla maininta? Sama asia Tonnikala.netin kanssa, jos noiden linkkien on tarkoitus olla aloittelijoille tarkoitettuja. Ehkäpä koko laatikosta voisi tehdä täysin neutraalin ja lisätä uuden laatikon &quot;Suomalaisia Linux-foorumeita&quot;, joihin voisi openSUSE:n ja Ubuntu-fi.orgin foorumit lisätä? Ja miksei myös tuon Afterdawninkin foorumin. Ja jos täällä Linux.fissä on omakin foorumi, niin siitäkin kannattaisi jossain mainita :-)
--[[Käyttäjä:Teprrr|Teprrr]] 21. elokuuta 2007 kello 18.57 (EEST)
:Oikeastaan koko etusivu kaipaisi remonttia. Aihealuelaatikot ovat päin honkia jne. Mutta asiaan. Linux.fin keskustelualueelle on linkki 'Wikinää'-kohdassa. Alareunan linkit taasen ovat sekava kokoelma jonkun mielestä tärkeimpiä yleisiä Linux-aiheisia sivustoja. Ubuntu Suomi ja OpenSUSE Suomi ovat kyllä sen verran hyviä yhteisöjä että ehkä niihinkin voisi linkittää. Täytyy kuitenkin huomioida että tohon ei kovin montaa linkkiä sovi. Tuota listaa pääsee muuten muokkaamaan muokkaamalla mallinetta [[Malline:Linkkejä]]. -[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 21. elokuuta 2007 kello 19.58 (EEST)
::On sinne keskustelualueelle linkki myös vasemman laidan päävalikossa... Ja näistä linkeistä sitten: Tuon linkkipalstan alkuperäinen tarkoitus oli kai toimia korvikkeena linux.fi:n vanhalla (wikiä edeltäneellä) etusivulla olleelle vastaavalle linkkilistalle. Eli tuo on olevinaan lista tärkeimmistä distroriippumattomista suomenkielisistä nettisivuista+yhdestä nyysiryhmästä. Tonnikala, flug, sfnet.atk.linux ovat aika itseoikeutettuja tässä kategoriassa. Afterdawn on ehkä hiukan siinä rajoilla ja Raja-anturahan tuosta äsken poistettiin, kun sen toiminta loppui. Vähän aikaa tuossa oli myös Ubuntu tutuksi -wikikirja, mutta se poistettiin juuri tuon distroriippumattomuuskriteerin vuoksi. Mielestäni toimiva idea tälle etusivun linkkilistalle olisi pitää se edelleenkin lyhyenä ja distroriippumattomana, mutta lisätä siihen linkit wikin varsinaisille linkkisivuille, jotka tosin ovat luvattoman hajanaisessa kunnossa (ks. [[Uutissivut]], [[Ulkoiset ohjesivustot]], [[Linkkejä]], [[Linux-aiheiset wikit]] ja [[Linux-aiheiset podcastit]]). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. elokuuta 2007 kello 22.02 (EEST)

==#linux.fi==
Pitäisiköhän etusivulla mainita ettei tällä wikillä ole mitään tekemistä #linux.fi -kanavan kanssa, joka ei ole vieraanvaraisuudestaan (tai aloittelijaystävällisyydestään) järin tunnettu? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2006 kello 22:36:08 (EET)
:Etusivulla jo lukeekin, että wikin irc-kanava on #wikilinux. Uskoisin tämän riittävän, vaikka varmasti moni menee sekaisin #linux.fi:n ja www.linux.fi:n kanssa. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2006 kello 14:44:18 (EET)

==Wikibook==
Olisiko parempi ottaa tuo Ubuntu Wikibook pois linkit-osiosta? Vaikka kyseinen opas onkin erittäin laaja ja laadukas, on se silti kuitenkin vain yhteen distroon keskittyvä, eikä kyseinen paikka ole mielestäni sopiva tämänkaltaiselle yhden distron esilletuomiselle. Parempi olisi pitää etusivun linkkikokoelma pelkästään yleisesti Linuxia käsittelevänä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 01:21:09 (EEST) 
:Joo, onhan se vähän oudossa paikkaa, kun tarkemmin miettii (loogisempi ois paikka missä olis muitakin distro-ohjeita). Minusta riittäisi linkki [[Ubuntu]] sivulla --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:21:41 (EEST)

==Sanamuoto==
Sivulla lukee, että &quot;Jos sinulla on joku Linux-ongelma, lue Apua-sivu.&quot; Eikös tuo sana &quot;joku&quot; pitäisi korvata sanalla &quot;jokin&quot;, jotta mentäisiin ihan kirjakielen mukaan? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. huhtikuuta 2006 kello 14:39:10 (EEST)

== s.a.l. googlessa -linkki ==
Se linkki on vieläkin väärin,

 &lt;nowiki&gt;*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fin Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]&lt;/nowiki&gt;

pitäisi korvata tällä

 &lt;nowiki&gt;*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fi Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]&lt;/nowiki&gt;

jotta homma toimisi suomeksi.
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 11. joulukuuta 2005 kello 18:14:54 (EET)
:Korjattu. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. joulukuuta 2005 kello 19:28:11 (EET)

== Miksi _www._wik... urlissa? ==

Eikö parempi olisi vain wiki.linux.fi?

Koska 90 prosenttia käyttäjistä kuvittelee että se www alussa on pakollinen. 
Huomasitkin varmaan että pelkkä wiki.linux.fi toimii myös.
-teppo-

== Jäsentely on peffallaan ==

Eikö voisi luoda kategorioita teknisiin ohjeisiin?  Kuten alasivu, johon tulisi kaikki verkkoon liittyvät... toinen johon kaikki laitteiston valintaan liittyvät, kolmas johon kerneliin liittyvät jne. --K.S.
:Juuri verkko-osuuden laitoin omalle sivulleen, en tiedä mitä muita juttuja voisi niputtaa yhden yläkäsitteen alle helposti tuolta teknisistä ohjeista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 18:03:37 (EEST)

Wikin idean mukaisesti kukin saa ihan vapaasti jäsennellä miten haluaa.
-teppo-

== Tarttis tehrä jotain ==

Etusivu ei ole oikein mukavan näköinen, toivottavasti joku viitsisi tehdä siitä vastaavan kuin vaikkapa wikipediassa. Tai jonkinlaista selkeytystä tarvittaisiin ainakin.

== Tyylin muutos etusivulla ==
Njaa, sinällään ehkä järkevänsuuntainen muutos, mutta palstat ovat muuhun tyyliin sopimattoman väriset sekä liian alhaalla. Katsopa kunnollinen Linux-wikin palstoitettu etusivu osoitteesta [http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside].

: Nyt on hiukan muutettu, jokainen voi tietenkin itse parantaa sitä mikäli minun jälki ei miellytä.. kunnes ylläpito laittaa etusivun lukkoon (ei huono idea) ja tekee siitä mieleisensä. -- [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomas]] 24. lokakuuta 2005 kello 18:21:39 (EEST)

== Tyylin muutos etusivulla, osa 2 ==
Tässä olisi minun ehdotukseni etusivun ulkoasuksi. Sanokaa mielellään mielipiteenne. Olisi hyvä, jos asiasta saataisiin kunnon keskustelu aikaiseksi. Katsokaa myös [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomaksen]] ehdotus muokkaushistoriasta.
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 19:31:40 (EEST)
: Siisti tuo, hyvää työtä. --[[Käyttäjä:81.197.25.238|81.197.25.238]] 25. lokakuuta 2005 kello 11:23:47 (EEST)
:Nätti! Loistavaa, tää on heti paljon toimivamman oloinen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 17:47:36 (EEST)
:::Anteeksi kun puutuin muutoksiisi. Tässä kuitenkin vähän selitystä. Tuollainen pikkusälä, kuten huumori ja lelut, on loogista pitää samalla palstalla, eli oikealla. Kaksi pientä artikkelia piiitkien Teknisten ohjeiden jälkeen myös vähän iskee silmään. Jotta palstat olisivat tasapainossa, ja muutenkin logiikan vuoksi lisäsin 'Laitteiston' koko sisällön 'Teknisiin ohjeisiin' ja palautin [[verkko]]ratkaisut sinne. Poistin myös linkin muutamaan turhaan sivuun (esim. [[Palvelimen pystyttäminen]]) joiden sisältö oli jo muissa linkatuissa artikkeleissa. 'Laitteisto' sai siis häipyä, ja sen tilalle korostetulle vihreälle paikalle tuli 'Koulutus' (tuntui tärkeimmältä alareunan muista kokovalkoisista). Onko muuten tekstikoko mielestänne sopiva? Nyt se on 0.9em ja näyttää meikäläisen Konquerorilla ihan hyvältä. Mozillassa ja Firefoxissa taas se on liian pieni. Pitäisikö tekstikoko muuttaa 1em:ksi? Mitä mieltä olette?
::::Ehkä vähän isompi saisi olla, näin Firefoxin näkökulmasta (nyt kun tarkistin, niin Operassa näyttää samalta). Mutta niin, noita teknisiä ohjeita kun on vähän pitkin koko wikiä, niin ne on mielestäni vähän turha listata etusivulle. Ehkei oma mallini ole paras mahdollinen, mutta tyhmältä tuntuu myös listata vain pieni osa niistä... antaa aika suppean kuvan wikin sisällöstä. Lisäksi verkkojuttuja oli tuossa erittäin paljon, niin mielestäni oli hyvä ratkaisu laittaa ne erikseen. Nyt etusivun ulkoasu on kunnossa, vielä kun siihen saataisiin jotain loogista järkeä. En tiedä onko huumorille ja leluille edes järkevää olla omia kohtiaan etusivulla, olisiko joku erillinen artikkeli parempi? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 23:07:25 (EEST)
:::::Isonsin tekstikoon 0.9em:stä 1em:ään. Totta on, että etusivulla on paljon kaikenlaista turhaa kamaa joka päälle päätteeksi on huonosti jäsenneltyä. Ehkäpä kannattaisi ottaa sisällöltään kokonaan uusiksi kaikki muut paitsi ehkä kaksi ylintä kappaletta. Vasemmalla palstalla toiseksi ylimmäinen kappale voisi olla yleistä Linux-tietoutta niinkuin nytkin, ehkäpä tulevaisuudessa ihan omankin wikin piiristä. Sen alle nykyisten teknisten ohjeiden tilalle sopisi luettelo tämän paikan (tulevista) luokista. Oikealla palstalla taas voisi olla linkkejä sellaista tietoa sisältäviin artikkeleihin, joista tänne tulevat ihmiset eniten voisivat olla kiinnostuneita. Tällaisia olisivat ehdottomasti esimerkiksi sellaiset artikkelit kuin [[WLAN]] sekä [[Jakelut]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 26. lokakuuta 2005 kello 16:55:54 (EEST)

== Mandriva Limited Edition 2005 ==

Terve!

Olen aloittelia linuxin puolella ja asensin Mandrivan, mutta en saa sitä käynnistymään graaffiseen tilaan. Emolevy on MSI:n ja näytönohjain on intergroitu piirisarja VIA K8M800. Miten saan asennettua vian ajurit teksti tilassa siihen. Kiitos

T:Mika

mika.k.miettinen@kotikone.fi

:Luehan [[Apua]]-sivu, tämä ei ole varsinaisesti tukifoorumi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13:52:37 (EEST)

== HOWTO -nimiavaruus ==

Olisiko huono idea? --[[Käyttäjä:Erkkimon|Erkkimon]] 26. lokakuuta 2007 kello 06.14 (EEST)
:Onhan meillä jo [[:Luokka:Ohjeet|Ohjeet-luokka]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. lokakuuta 2007 kello 07.56 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux.fi:Poistettavat sivut</title>
    <id>932</id>
    <revision>
      <id>17773</id>
      <timestamp>2007-10-07T20:16:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>poistettu midnight commanderin kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla käsitellään artikkelien poistoa. Ylläpitäjä hoitaa varsinaisen poiston, täällä vain ilmaistaan poistettavat. Jos ehdotat sivun poistoa, lisää sen alkuun &lt;nowiki&gt;{{poistettava}}&lt;/nowiki&gt; ja tälle sivulle maininta lyhyen perustelun kera. Jos sinusta jotai sivua ei pitäisi poistaa, voit kommentoida siitä myös tänne.

==Poistoehdotuksia:==

[[Luokka:Wiki]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Mtapoja</title>
    <id>933</id>
    <revision>
      <id>4786</id>
      <timestamp>2005-04-18T11:49:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Mtapoja</username>
        <id>4</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Onpas ''MediaWiki'' makee peli, kyllä tällä sisältöä rupeaa syntymään.
Katsotaan, että ehtisinkö jotain itsekin tuottamaan.

--[[Käyttäjä:Mtapoja|MikaT]] 18. huhtikuuta 2005 kello 14:49:58 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tiedosto:Tux001-small.png</title>
    <id>934</id>
    <revision>
      <id>4787</id>
      <timestamp>2005-04-18T12:15:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Teppo</username>
        <id>1</id>
      </contributor>
      <comment>pinkku</comment>
      <text xml:space="preserve">pinkku</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux.fi:Tietoja</title>
    <id>935</id>
    <revision>
      <id>25611</id>
      <timestamp>2009-01-25T11:06:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>kh, määritelmä</comment>
      <text xml:space="preserve">Linux.fi on kaikkien muokattavissa oleva vapaa Linux-ohjesivusto. Sivusto koostuu wikistä ja keskustelualueesta.

Linux.fi-verkko-osoite on [http://www.mpoli.fi Mpoli] Oy:n Ficoran arpajaisissa voittama osoite. Mpoli Oy hoitaa wikin palvelinpuolen ylläpidon.

Laitteiston ja yhteydet tarjoavat:
*[http://www.intel.com Intel] Inc
*[mailto:djp@iki.fi Jani 'djp' Markkanen]
*[http://www.mpoli.fi Mpoli] Oy
*[http://www.mikromafia.fi Mikromafia] Oy
*[mailto:teppo@mpoli.fi Teppo Oranne], [[FLUG]]in puheenjohtaja

Wikin päivittäistä ylläpitoa hoitavat Mpoli Oy:stä riippumattomat [[Linux.fi:Ylläpitäjät|ylläpitäjät]]. Heidät voi tavoittaa esimerkiksi wikin [[Linux.fi:IRC|IRC-kanavalta]]. Wiki avattiin 18.4.2005.

Wikin materiaali on lisensoitu vapaana Creative Commons 3.0 Nimeä -lisenssillä, katso lisätietoja sivulta [[Linux.fi:Lisenssi|lisenssi]]. Vahvistaaksemme avoimuuttamme julkaisemme tietokannasta kerran vuorokaudessa päivittyvän [[Linux.fi:Tietokantaotos|tietokantaotoksen]]. Sivun vasemmassa ylänurkassa näkyvä &quot;Suomen pingviini&quot; on [http://www.jkemppainen.com/antti/ Antti Kemppaisen] laatima, lisätietoja [[:Kuva:Linuxväri.png|kuvasivulla.]]

[[Luokka:Wiki]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu Linux.fista:Tietoja</title>
    <id>936</id>
    <revision>
      <id>9829</id>
      <timestamp>2006-04-04T21:27:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tässäkin voi asiasta keskustella

Tuolla sivulla lukee, että &quot;wiki.linux.fi on osa www.linux.fi sivustoa&quot;. Nyt on kuitenkin näin, että tämä wiki on nykyisin ainoa linux.fi:n alla tarjottava web-palvelu. Eli siis kannattaisikohan tekstiä vaihtaa? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. huhtikuuta 2006 kello 21:59:04 (EEST)
:Otinpa pois. Saas nähdä tuleeko tuota linux.fi-webbipalvelua, joskushan sen dev-versio löytyi jollain sopivalla alidomainilla linux.fi:n alta. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. huhtikuuta 2006 kello 22:08:52 (EEST)
::Joskushan se löytyi weppi.linux.fi-osoitteen alta, mutta ei löydy enää. Teppo poisti asiaa koskevan keskustelunkin Kahvihuoneesta. Melko deviltähän se näytti ja taisipahan jäädä vain sinne idea-asteelle. Nykyisin Netcraft löytää linux.fi-domainin alta vain wikin sekä tämän: [http://www.code.linux.fi/ www.code.linux.fi]. Niin ja muuten, Netcraftin mukaan tämä wiki pyörii CentOS:n ja Apache/2.0.52:n päällä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. huhtikuuta 2006 kello 23:02:47 (EEST)
:::Ihan hyvä leffa toi Code, harmi kun ei oo vapaassa jakelussa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. huhtikuuta 2006 kello 00:27:17 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux.fi:Kahvihuone</title>
    <id>940</id>
    <revision>
      <id>30813</id>
      <timestamp>2010-02-26T05:24:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <comment>/* Teknisiä ongelmia */ uusi palvelin</comment>
      <text xml:space="preserve">'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää &lt;nowiki&gt;--~~~~~&lt;/nowiki&gt; -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille. 

Vanhat keskustelut on arkistoitu sivulle [[Arkisto:Kahvihuone]].

== Teknisiä ongelmia ==
Wikin palvelimella on viime päivinä ollut teknisiä ongelmia (PHP ei ole toiminut), joiden syytä en nyt osaa sanoa. Nyt wiki näyttäisi taas toimivan, toivotaan ettei hajoa enää... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 24. helmikuuta 2010 kello 14.40 (UTC)
:Katkoksia luvassa tänä yönä, toivottavasti silloin tehtävät korjaukset riittävät. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. helmikuuta 2010 kello 19.28 (UTC)
:Wiki on nyt siirretty uudemmalle palvelimelle eikä ongelmia pitäisi enää esiintyä. Ilmoitelkaa jos joku ominaisuus ei toimi tms. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. helmikuuta 2010 kello 05.24 (UTC)

== Artikkelien aloittaminen ==
Tätä on varmaan kysystty jo aiemmin, mutta onko tapana '''korostaa''' artikkelin nimen tai avainsanan ensimmäinen esiintymä Wikipedian tapaan? --[[Käyttäjä:Ordyh|Ordyh]] 15. helmikuuta 2010 kello 20.44 (UTC)
:Tästä keskusteltiinkin jo aikoinaan, kts. http://linux.fi/wiki/Keskustelu_Linux.fista:Merkitsemisk%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6j%C3%A4#Sivun_otsikkosanan_korostus_leip.C3.A4tekstiss.C3.A4.
:Minusta korostukset sopivat tietosanakirjatyyppisiin artikkeleihin (eli suureen osaan Linux.fin artikkeleista). Tällä hetkellä korostus kuitenkin on vain raakasti arvioiden alle 10% artikkeleista, joten sen lisääminen kaikkiin artikkeleihin on hyvinkin työlästä. Toisaalta korostuksesta saavutettava etu on pienehkö. Eli en ole kyllä heti valmis lisäämään korostusta jokaiseen artikkeliin. Mitä mieltä muut ovat? --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. helmikuuta 2010 kello 20.58 (UTC)

== Seedausta kaipaavat jakelut ==

Mitä sanotte tällaisesta ajatuksesta että ylläpidettäisi lista eniten seedausta kaipaavista laillisista linux-torrenteista? --[[Käyttäjä:Cerre|Cerre]] 3. helmikuuta 2010 kello 05.48 (UTC)
:Tällaisen listan ylläpitäminen wikissä on todella hankalaa ja epäkäytännöllistä. Linux-torrenttisivustoilta löytänee hakutoiminnolla paremmin tällaisia tietoja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. helmikuuta 2010 kello 14.32 (UTC)
::Entä erillinen sivu jossa on tietoa suosituimpien jakeluiden julkaisuaikataulusta? Minun havaintojen perusteella suosituimpien uusimmat versiot vetää parhaiten.
::Distrowatchissa on luettelo kymmenestä suosituimmista: Ubuntu, Fedora, OpenSUSE, Debian, Mandriva, Linux Mint, PCLinuxOS, Slackware, Gentoo, CentOS ja erikoismaininta koskien FreeBSD:tä. Lähdetäänkö pitämään ainakin osasta näistä kirjaa julkaisupäivämääristä? --[[Käyttäjä:Cerre|Cerre]] 14. helmikuuta 2010 kello 14.54 (UTC)


== Usean sivun seuraaminen ==

Haluaisin tietää miten voi vaivattomasti pistää useamman kun yhden sivun kerralla seurantaan. Linux.fi on vielä niin pieni wiki etten näe estettä seurata vaikka kaikkia sivuja. Nythän joutuisin laittamaan jokaisen erikseen seurantaan, mikä ei nyt ihan ole kätevää. --[[Käyttäjä:Cerre|Cerre]] 21. tammikuuta 2010 kello 15.26 (UTC)
:Enpä ole tuota seuranta/tarkkailuhommaa itse kokeillut enkä tiedä mitä sillä tarkkaan ottaen saavutetaan, mutta itse olen suosinut [[Toiminnot:Tuoreet muutokset|Tuoreet muutokset -sivua]] wikin muokkausten tarkkailuun, ja olen ollut ihan tyytyväinen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 21. tammikuuta 2010 kello 16.52 (UTC)

== Clonezilla, Partimage ja muut Linuxin päälle rakennetut työkalut ==

Onko teidän mielestä aiheellista vääntää asiaa otsikossa mainituista, no, minijakeluista? Kysehän ei ole varsinaisista käyttöjärjestelmistä, mutta Linuxiin ne kuitenkin perustuu ja on aivan erinomaisen käyttökelpoisia. --[[Käyttäjä:Cerre|Cerre]] 7. tammikuuta 2010 kello 18.48
:Ilman muuta voi kirjoittaa, mikäpäs niissä. Jos niistä on Linux-käyttäjille hyötyä niin voi mielestäni kirjoittaa vaikkei suoranaisesti edes perustuisi Linuxiin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. tammikuuta 2010 kello 22.41 (UTC)

== Linuxkouluun.fi -artikkelien siirto Linux.fi -wikiin==

Linuxkouluun.fi sivustojen artikkeleita voi siirtää nyt kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Ohjeita aiheesta löytyy sivulta [[Linux.fi:Linuxkouluun.fi]]. Keskustelua aiheesta voi käytä esim. kyseisen sivun keskustelupalstalla. --[[Käyttäjä:OpinsysASokero|OpinsysASokero]] 22. syyskuuta 2009 kello 08.02 (UTC)

== Kiitos Pb:lle ==
Tehdä rysäytin sivun [[Puppy Linux 4.2:n asentaminen USB-muistille]], ja [[Käyttäjä:Pb|Pb]] ystävällisesti korjaili lähettämieni kuvakaappausten metatietoja. Seuraavalla kerralla osaan itse :) --[[Käyttäjä:Akaihola|Akaihola]] 22. toukokuuta 2009 kello 21.18 (UTC)

== Päivitys ==
Päivitin Mediawikin versioon 1.14.0, jos jotain on mennyt rikki niin ilmoitelkaapa. Lisäsin samalla PDF-tiedostot sallittujen tiedostomuotojen joukkoon, eli tarvittaessa wikiin voi nyt lisätä myös PDF-muodossa olevaa (vapaata) materiaalia jos sellaiselle on tarvetta (esim. esityksiä). --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. helmikuuta 2009 kello 16.34 (UTC)
:Päivitin versioon 1.15.0. Ilmoitelkaapa mahdollisista ongelmista. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 5. heinäkuuta 2009 kello 15.01 (UTC)

== Uusi etusivu ==
[[Etusivu2]] tehtiin lopultakin loppuun ja kopioitiin varsinaiseksi etusivuksi. Nyt etusivu on huomattavasti yksinkertaisempi ja ulkoasultaan miellyttävämpi. Nyt olisikin hyvä miettiä materiaalin saavutettavuutta esim. [[:Luokka:Portaalit|portaalien]] välityksellä, joille etusivulta nyt pääasiassa linkitetään. Kommentit ja parannusehdotukset uudesta etusivusta ovat tervetulleita, ja muistattehan että vaikka etusivu onkin suojattu muutoksilta, kaikkea sisältöä voi muokata muokkaamalla sopivia mallineita (löytyvät kun katsoo etusivun lähdekoodia). Isompia muutoksia kannattaa ensin suunnitella muokkaamalla sivua [[Etusivu2]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. joulukuuta 2008 kello 13.07 (UTC)
:Mielestäni etusivulta katosi vähän liikaa sisältöä... Portaalilinkkien &quot;hierarkiataso&quot; ei myöskään ole aivan looginen, esimerkiksi kuvankatselu- ja käsittelyohjelmiin löytyy linkki, mutta toisaalta ei ohjelmat-luokkaan. Etusivun tarkoituksenahan on, että lukija pääsee sitä kautta &quot;sisälle&quot; sivustoon. Jos etusivulla on kovin vähän ja hajanaisia linkkejä, ei tämä toteudu kovin hyvin.

:Portaalisivut ovat käteviä, mikäli aiheesta ei löydy sopivaa yleisartikkelia ja jos aiheeseen liittyvä luokka on sekava. Kannattaisi näin ollen miettiä, minkä aiheiden suhteen erillinen portaalisivu todella tarjoaa lisäarvoa, ja missä se taas vain monimutkaistaa navigointia. 

:Komentorivi-, järjestelmä- ja verkkoluokat kiistatta kaipaavat selittävää linkkikokoelmaa (=portaalia) helpottamaan asioiden löytämistä. Toisaalta esimerkiksi www-selaimista tai ohjelmat-luokasta ei sellaista kannata laatia, koska käytössä on jo hyvä yleisartikkeli ja selkeä luokka. Kannattaisi ehkä myös miettiä, minkä artikkelien kohdalla selkeys vaatii Portaali-etuliitteen ja minkä ei. [[Osiointityökalut]]-artikkelia ei ainakaan kannattane siirtää sille Portaali-nimelle, Komentorivi-artikkeli on siinä rajalla (etuliitteen puuttuminen tekisi siihen linkittämisen siistimmäksi).

:Paras vaihtoehto Aihealueet-mallineeksi voisi olla nykyisen ja vanhan mallin sekoitus, jossa olisi runsaahkosti tietoa, mutta entistä selkemmin. Yhteistyö-ruudun voisi mielestäni poistaa, sillä se ei erityisemmin tunnu houkuttelevan uusia muokkaajia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. joulukuuta 2008 kello 22.15 (UTC)
::Tuohonhan sopisi vielä kolmas sarake, ehkä siihen voisi laittaa linkkejä sellaisiin paikkoihin jotka nykyisellään jäävät kattamatta. Tuo kuvakkeiden käyttäminen vähentää etusivun kolkkoutta aika strategisesti, haluaisin säilyttää sen. Yhteistyöartikkeli taitaa tosiaan olla hieman kuolleena syntynyt ajatus. --[[Käyttäjä:Maakuth|maakuth]] 4. joulukuuta 2008 kello 22.31 (UTC)
:::Kolmas sarake (pystyrivi) aiheuttaa toisaalta ongelmia pienemmillä resoluutioilla. Esimerkiksi 1024x768:lla (Konqueror) näyttö on jo nykyisellään melko täynnä. Kuvat ovat tosiaan kannatettavia, kunhan niitä ei ole liikaa (jolloin sivu muodostuu &quot;sarjakuvanomaiseksi&quot;). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. joulukuuta 2008 kello 23.25 (UTC)

Olisiko jollakulla esittää parannusehdotuksia nykyisen [[Etusivu2]]:n suhteen? Omasta mielestäni se on jossain määrin &quot;sotkuinen&quot; (runsaasti tekstimassaa) verrattuna nykyiseen etusivuun, mutta toisaalta huomattavasti informatiivisempi. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. maaliskuuta 2009 kello 21.38 (UTC)
:Onhan tuo tosiaan informatiivisempi. Ehkä tekstimassaa on aika paljon, mutta toisaalta tärkeintä toki on että etsimänsä asian löytää helposti. Mitä muutamalta satunnaiselta käyttäjältä kyselin niin Etusivu2 ainakin voittaa nykyisen etusivun. Eli kaipa tähän voidaan siirtyä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. maaliskuuta 2009 kello 04.07 (UTC)
::Vaihdettu. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. maaliskuuta 2009 kello 13.11 (UTC)

==Toiminnot:Luokat==
Etusivullekin linkitetty [[Toiminnot:Luokat]] vaikuttaisi listaavan vain osan wikin luokista, tarkemmin sanottuna puolet niistä... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 6. marraskuuta 2008 kello 19.15 (UTC)
:Eikös tuon kuulukin näyttää ainoastaan juuritason luokat? Vai puuttuuko tuosta niitäkin? --[[Käyttäjä:Maakuth|maakuth]] 7. marraskuuta 2008 kello 12.21 (UTC)
::Puuttuu, tuossa on sekaisin kumpiakin. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 7. marraskuuta 2008 kello 20.46 (UTC)
Tuntuisi taas toimivan (MediaWiki 1.14.0). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. maaliskuuta 2009 kello 21.33 (UTC)

== Vapaata materiaalia jota voi hyödyntää ==
Ainakin seuraavista lähteistä löytyy materiaalia, josta laadukkainta osaa voi hyödyntää Linux.fissä joskus jopa suoraan. Eli jos jollain on ylimääräistä aikaa niin hyvä homma käydä läpi:
*[http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?board=23.0 Ubuntu Suomen keskustelualueen Wikiin siirrettävät oppaat]: Ubuntu Suomen foorumeilla on monta foorumille kirjoitettua opasta, joihin on kysytty lupa siirtää Linux.fihin CC-BY:n alaiseksi. Täältä olen viime aikoina siirtänyt esim. artikkelin [[Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM]]
*[http://unix.se/Huvudsida unix.se]-wiki. Kaikki materiaali CC-BY:n alaista (mainittava siis lähde unix.se). Täältä olen siirtänyt artikkelin [[Ed]]. Wiki siis ruotsiksi, mutta Google osaa kääntää hyvin englanniksi jos toinen kotimainen ei taivu.
Jos jollain on tiedossa muita vastaavia paikkoja, saa mainita tässä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 17. syyskuuta 2008 kello 17.28 (UTC)

: CC-BY (ja tekijänoikeuslaki muutenkin) edellyttää, että ''tekijä'' mainitaan. Julkaisijan tai lähteen manitseminen ei korvaa sitä, ellei tällaisesta ole erikseen sovittu. Wikien kohdalla tekijät ilmenevät muokkaushistoriasta, mikä saattaa riittää, mutta materiaalia lainattaessa pitää huolehtia siitä, että linkki muokkaushistoriaan säilyy (siis jää linux.fi:n muokkaushistorian osaksi). Suosittelisin linkin wiki-sivun senhetkisen versioon (työkalulistan &quot;ikilinkki&quot;). --[[Käyttäjä:LP|LP]] 8. marraskuuta 2008 kello 14.14 (UTC)
::Esimerkiksi tämän wikin [[Linux.fi:Lisenssi|lisenssisivulla]] mainitaan että Linux.fi:n mainitseminen riittää, tuosta tietysti jokainen lähde erikseen. Unix.se:n [http://unix.se/UnixSE:Copyright lisenssisivulla] tuota ei taideta mainita, joku paremmin toista kotimaista hallitseva tarkentakoon. Totta sinänsä mitä sanoit kyllä. --[[Käyttäjä:Maakuth|maakuth]] 8. marraskuuta 2008 kello 15.15 (UTC)
:::Tuolla Unix.se:n sivulla ei tosiaan ole mainittu, että BY-vaatimuksen voisi täyttää pelkällä &quot;unix.se&quot;-maininnalla. Materiaalia käyttäville sivuille täytyy siis listata koko tekijähistoria. Uudempien versioiden ongelmaa ei toisaalta ole, sillä unix.se-wiki on käytännössä kuollut useita vuosia takaperin, eikä sinne tämän vuoden aikana ole edes voinut kirjautua! Wiki oli hiljattain myös muutaman viikon poissa linjoilta, kun omistaja ilmeisesti unohti uusia domainin. Pelkkä linkki artikkelin historiaan on toisin sanoen kovin epävarma tapa täyttää by-vaatimus. Vaikka todennäköisyys sille, että joku tekijöistä löytäisi tänne ja jotenkin välittäisi asiasta on kyllä korkeintaan yksi miljardista. ;) --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 8. marraskuuta 2008 kello 23.34 (UTC)

== Uudistuksia ==
Wikin [[Linux.fi:TODO|TODO]]-lista tyhjeni lähes kokonaan ja useita uusia [[Toiminnot:Versio|lisäosia]] asennettiin. Keskustelua enemmän [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=321 keskustelualueella]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. elokuuta 2008 kello 13.46 (UTC)
:Nyt on sitten myös lyhyet url-osoitteet muotoa linux.fi/wiki/Artikkeli käytössä! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 31. elokuuta 2008 kello 13.35 (UTC)

==&lt;nowiki&gt;&lt;tt&gt;&lt;/nowiki&gt;-nappi==
Komentoriviohjelmista kirjoittaessa tarvitsee usein &lt;nowiki&gt;&lt;tt&gt;&lt;/nowiki&gt;-tageja, joten lisäsin niitä lisäilevän napin tuohon työkaluriviin. Nappien lisäys näkyy käyvän [[Järjestelmäviesti:Common.js]]:n kautta, joskin tuo lienee vain ylläpitäjien muutettavissa. Mutta jos muita vastaavia nappuloita tarvitaan, niin ylläpitohan niitä voi lisätä jos tarpeelliseksi näkee. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 28. elokuuta 2008 kello 23.40 (EEST)
:Asensin myös syntaksin värikorostus -lisäosan ja tein sille napin josta tulee oletusarvoisesti [[bash]]in tagit. Saadaan skriptit kauniiksi &lt;3 --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 31. elokuuta 2008 kello 08.16 (UTC)

== RSS-laajennos? ==
Keskustelualueella oli jossain vaiheessa puhetta lisätä wikin etusivulle ruutu, jossa olisi syöte foorumin uusimmista viesteistä. Tämä vaatisi foorumin [http://linux.fi/foorumi/index.php?type=rss;action=.xml RSS-syötteen] linkittämisen Mediawikin [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:RSS RSS-laajennokseen]. Laajennus pitäisi sitä ennen kuitenkin saada asennettua (=lisätöitä Tepolle). Mitä mieltä olette, kannattaisiko tätä kehitellä eteenpäin? TODO-lista on jo nykyisellään melko pitkä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 20. elokuuta 2008 kello 23.32 (EEST)
:RSS-liitännäisellä saataisiin keskustelualue paremmin esille, joten sanoisin, että senkin voi [[Linux.fi:TODO|TODO-listalle]] laittaa. Yksittäisen lisäosan asentaminen ei ole mikään kovin iso operaatio joten parempi asentaa kerralla useampi kuin lisätä TODO-listalle sitten myöhemmin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. elokuuta 2008 kello 19.30 (EEST)

== Taas yksi heikosti tehty ohje lisää ==
--[[Käyttäjä:Peran|Peran]] 17. elokuuta 2008 kello 03.36 (EEST)
http://linux.fi/index.php/TulostusCDlevynPinnalle
Tuli tehdyksi tälläinen oksennus wikiin. En osaa kovinkaan hyvin käyttää tätä MediaWiki-ohjelmistoa. Josko joku ystävällinen sielu parantelisi ulkoasua ja luokittelisi ko. sivun. Mulla ei myöskään ole hahmotusta Linux.fi:n luokittelusta, mutta yleinen Linux-ohje tämä kuitenkin on, ja perustuu Ubuntu-foorumin ohjeeseen: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=4790
:Juu, luokitellaan ja parannellaan. Kiitoksia osallistumisesta! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 17. elokuuta 2008 kello 12.27 (EEST)

==Muutosten tarkastaminen==
Otetaanko ylläpidossa käyttöön tuo muutosten tarkastaminen? Eli kun vilkaisee jotain rekisteröimättömän käyttäjän tekemää muutosta, pitäisi painaa &quot;merkitse tarkastetuksi&quot; -linkkiä, niin huutomerkit häviäivät muutosten listalta. Tällä saataisiin pienten muutosten seuraaminen helpommaksi kun ei kaikkien tarvitsisi vilkaista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 28. kesäkuuta 2008 kello 14.20 (EEST)
:Eipä tuon ominaisuuden hyötykäytöstä mitään haittaakaan ole, eli aletaan vaan klikkailemaan tuota linkkiä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. kesäkuuta 2008 kello 22.35 (EEST)
::Kyllähän tuo sopii. Itse käyn tosin joka tapauksessa kaikki muutokset läpi. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 29. kesäkuuta 2008 kello 13.41 (EEST)
:::Näinhän sitä tietysti monesti tulee tehtyä, mutta tuolla konstilla ei ainakaan lipsahda mitään läpi seulasta. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 29. kesäkuuta 2008 kello 15.23 (EEST)
::Mitenkähän noiden spämmiviestien kanssa... Pitäisikö ne merkitä tarkastetuksi siinä tapauksessa että jäljet on siivottu? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. elokuuta 2008 kello 00.42 (EEST)
:::Ylläpidon palauta-napillahan nuo muuttuvat automaattisesti tarkastetuiksi (samalla kun se kumoaa saman käyttäjän kaikki peräkkäiset muokkaukset eikä vaadi erillistä muutosten tallentamista). -- Jos samaan artikkeliin tulee vandalismia monesta eri IP:stä peräkkäin, pitää tietysti painaa tarkastusnappia käsin. Toisaalta tällöin on kyllä aika selvää, että muokkaukset joka tapauksessa huomataan ja kumotaan. Eli vastaus voisi kai olla &quot;jos jaksaa&quot; tai &quot;jos ei pidä punaisista huutomerkeistä tuoreissa muutoksissa&quot;. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 14. elokuuta 2008 kello 01.44 (EEST)

==  Ohje rikkinäisen kovalevyn/tiedostojärjestelmän korjaamisesta ==
Ajattelin kirjoitella otsikon mukaista ohjetta (taustatarinaa, kts http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=7522.0) - Minkäslaisella otsikolla tämmöinen pitäisikannattaisi tehdä ja miten lisään sen sopiviin luokkiin? --[[Käyttäjä:Rhk|Rhk]] 24. toukokuuta 2008 kello 11.50 (EEST)
:Itselläni mielessä pyörivät &quot;rikkinäiset tallennusvälineet&quot; tai &quot;tietojen pelastaminen&quot;, mutta laita nyt omasta mielestäsi paras. Luokitukset saat tehtyä laittamalla sivun loppuun luokkamerkinnät tyyliin &lt;nowiki&gt;[[Luokka:Järjestelmä]]&lt;/nowiki&gt;. Katso muista sivuista mallia. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 24. toukokuuta 2008 kello 13.17 (EEST)

==Foorumin/wikin yhdistämisestä==

Olen tuunannut Omenamehu.org -keskustelupalstalle (käyttää SMF:ää) yhteisen autentikoinnin Mediawikin ja SMF:n välille. Jos tuon toteutus kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa osoitteella mehumaija miukumauku omenamehu.org.

Terveisin,

Sami Lempinen

5. toukokuuta 2008 kello 20.33 (EEST)

==Oma musta lista?==
Spämmibottien muokkauksia alkaa taas tulla melko rasittavan usein. Oletuksena käytettävä Metan [http://meta.wikimedia.org/wiki/Spam_blacklist musta lista] ei ilmeisestikään päivity tarpeeksi nopeaan tai on liian konservatiivinen. SpamBlacklist-laajennos [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:SpamBlacklist#Custom_blacklist_sources sallisi] kuitenkin päälistan ohella myös paikalliset mustat listat. Voisiko olla ideaa tehdä oma - ylläpitäjien muokattavissa oleva - musta lista? Uusien regexpien lisääminen onnistuisi tällöin ilman viivytyksiä. Omaa listaa voisi käyttää myös yleisempien ilmausten kuten &quot;ring_tones&quot; blokkaamiseen.  --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 16.33 (EEST)
:Hyvä idea. Varsinkin kun meillä on kielenä suomi niin englanninkielinen avainsanalista voisi olla varsin tehokas torjuntakeino. Etsi/laadi joku tarkka tekninen toteutusohje niin voit laittaa sen [[Linux.fi:TODO|TODO-sivulle]] Tepon huomiota odottamaan. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 21. toukokuuta 2008 kello 18.38 (EEST)
::Tutkin asiaa ja huomasin, että jo nyt ylläpitäjät voivat lisätä domaineja, joihin linkittäminen on estetty, sivulle [[Mediawiki:Spam-blacklist]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 24. toukokuuta 2008 kello 13.07 (EEST)
:::Ei tunnu toimivan... Tuo sivu sekä &lt;tt&gt;Mediawiki:Spam-whitelist&lt;/tt&gt; puuttuvat [[Toiminnot:Järjestelmäviestit|järjestelmäviestien listasta]], mistä ne löytyvät monissa muissa wikeissä. Vaikuttaisi siltä, että tämän wikin SpamBlacklist-laajennos on jokin vanhempi versio, joka ei vielä tue tuota toimintoa. Pitäisi varmaan pyytää Teppoa päivittämään, ja samalla asentamaan muutama muukin laajennos, joita tänne on kaivattu. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. toukokuuta 2008 kello 21.27 (EEST)
::::TODO-sivun sisältö on vinkattu Tepolle, odotellaan päivityksiä... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 24. toukokuuta 2008 kello 23.39 (EEST)

==Uutisten julkaiseminen==
Ajoittain on ehdoteltu, että tällä sivustolla alettaisiin julkaista Linux-aiheisia uutisia Suomesta ja maailmalta jossain määrin säännöllisesti. Itsekin olen ruvennut pitämään sitä ihan hyvänä ajatuksena, mutta hommaan tarvittaisiin muutamia jossain määrin sitoutuneita vapaaehtoisia, jotta touhu ei tyssäisi aivan heti. Muutenkin on vaara tarjolla että hankkeesta muodostuu &quot;uutissivusto&quot; jolla uutisia julkaistaan kerran kuussa tai harvemmin. Mitäpä mieltä olisitte moisesta? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 3. toukokuuta 2008 kello 18.09 (EEST)
:Jos vapaaehtoisia todella löytyy, niin eiköhän se onnistu. Etusivulle pitäisi sitten lisätä jonkinlainen &quot;uutisruutu&quot;, josta olisi linkit varsinaisiin uutisartikkeleihin/uutissivulle. Näitä uutissivustoja tosin löytyy Suomesta jo ainakin kaksi kappaletta, etusivullekin linkitetty [http://tonnikala.net/ Tonnikala] sekä [http://linuxonly.info/ LinuxOnly], molemmat tällaisia kerran kuussa -sivustoja. Jos joku on valmis pidempiaikaiseen uutisten kirjoitteluun, niin miksei saman tien &quot;herättäisi henkiin&quot; jompaa kumpaa näistä sivustoista? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 13.57 (EEST)

== TODO-lista ==
Eri puolilla tulee aina välillä esiin parannusehdotuksia, jotka vaativat muutoksia palvelinpuolelle. Keräsin näitä erilliselle [[Linux.fi:TODO|sivulle]], josta ne voidaan sitten sopivassa välissä vinkata Tepolle toteuttamista varten. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. huhtikuuta 2008 kello 23.11 (EEST)

== Wiki 3v ==
Kolmevuotissynttärit olivat viime viikolla. Kiitokset kaikille muokkaajille, jatketaan samaan malliin. [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=201.0 Juttua keskustelualueella]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. huhtikuuta 2008 kello 22.28 (EEST)

==Muokkaa-linkin korostus?==
Ruotsin- ja englanninkielisissä Wikipedioissa sivun ylälaidan muokkaa-linkki on korostettu boldilla. Voisiko tuo kenties sopia tähänkin wikiin? Se auttaisi ainakin korostamaan, että ''kuka tahansa'' voi muokata artikkeleita, ja siten kenties toisi uusia muokkaajia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. huhtikuuta 2008 kello 19.35 (EEST)
:Hyvä ajatus. Kaipa tuo jollain css-muutoksella käy varsin kivuttomasti. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. huhtikuuta 2008 kello 19.40 (EEST)
::Laitetaanpa kokeeksi... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. huhtikuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

==80.223.125.28:n muokkaukset==
Mitä mieltä olette näistä 80.223.125.28:n [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|muokkauksista]]? Omasta mielestäni [[:Luokka:Jakelut|Jakelut]]-luokan jakaminen aliluokkiin äitijakeluiden perusteella lähinnä sotkee pakkaa. Jakeluryhmittäisten &quot;kokoomamallineiden&quot; laittaminen voisi kaiketi olla ihan hyväkin idea (vaikka onkin osittain päällekkäinen Katso myös -otsikon ja [[:Malline:Jakelu|Jakelu]]-mallineen kanssa), mikäli sen toteuttaa hivenen harkitummin ja teknisesti oikein. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. maaliskuuta 2008 kello 16.09 (EET)
:En lähtisi jakamaan jakelut-luokkaa alaluokkiin, mutta jakeluartikkelien katso myös -osiota voisi osittain korvata sukulaisjakeluita listaavalla mallineella. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 5. maaliskuuta 2008 kello 17.48 (EET)

===Luokittelusta===
::[[Linux.fi:Luokitusremontti]] - Asiasta kannattanee keskustella myös luokituksen kohdalla. [[Käyttäjä:80.223.125.28|80.223.125.28]] 8. maaliskuuta 2008 kello 12.42 (EET)

== Lisäosia ja parannusehdotus mallineeseen [[Malline:Perustietoa|perustietoa]] ==

Tuli näin heti tähän wikiin tutustuessani esille pari ongelmakohtaa. Esimerkiksi lähteiden helppoon merkitsemiseen käytettävää ''[http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:Cite Cite]''-lisäosaa ei ole, eikä kyllä mitään muitakaan käyttömukavuutta parantavia lisäosia löydy.

Koska [[Malline:Perustietoa|perustietoa-malline]] oli suojattu vain ylläpitäjien ja byrokraattien muokattavaksi, tuli mieleeni eräs ''ParserFunctions''-lisäosan vaativa parannusehdotus &lt;small&gt;([http://meta.wikimedia.org/wiki/ParserFunctions#Installation asennusohje Metassa])&lt;/small&gt;:

''[[Malline:Perustietoa]]'':&lt;br /&gt;
: &lt;code&gt;&lt;nowiki&gt;
&lt;div style=&quot;margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em&quot;&gt;
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on {{#if: {{{1|}}} | [[wikipedia:fi:{{{1}}}|Wikipedia]] | [http://fi.wikipedia.org/ Wikipedia]}}. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.&lt;/div&gt;
&lt;/nowiki&gt;&lt;/code&gt;

&lt;nowiki&gt;{{Perustietoa}}&lt;/nowiki&gt;:
&lt;div style=&quot;margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em&quot;&gt;
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on [http://fi.wikipedia.org/ Wikipedia]. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.&lt;/div&gt;

&lt;nowiki&gt;{{Perustietoa|Hiiri (osoitinlaite)}}&lt;/nowiki&gt;:
&lt;div style=&quot;margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em&quot;&gt;
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on [[wikipedia:fi:Hiiri (osoitinlaite)|Wikipedia]]. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.&lt;/div&gt; 

Olisivatko nämä vain haaveita vai jopa mahdollisia ottaa käyttöön? — [[Käyttäjä:Str4nd|Str4nd]] 22. lokakuuta 2007 kello 19.11 (EEST)
:Uusista lisäosista täytyy neuvotella [[Käyttäjä:Teppo|Tepon]] kanssa, joka on Linux.fi:n laitteistoylläpitäjä. Etukäteen täytyy tietysti keskustella, mille kaikelle on tarvetta eli mitä me osaamme/jaksamme/viitsimme hyödyntää. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. lokakuuta 2007 kello 20.02 (EEST)
:: Kyllä, olisi hyvä saada tähän samaan keskusteluun muitakin tarvittavia lisäosia ja keskustelua niiden tarpeellisuudesta (esim. äänestys), ettei tarvitsisi säätää asetuksia useita kertoja. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] &lt;small style=&quot;color:grey&quot;&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]])&lt;/small&gt; 23. lokakuuta 2007 kello 12.11 (EEST)

:::Ainakin tuo ''ParserFunctions''-lisäosa vaikuttaa kätevältä. Lähdemerkinnöille ei monissa artikkeleissa ole tarvetta, mutta tuskin ne mahdollistavasta liitännäisestä haittaakaan olisi. En tunne juurikaan Mediawikin liitännäisiä, joten en oikein tiedä, mitä siellä oikein on tarjolla. Muita ehdotuksia? Asennus ei ainakaan näytä pahalta, tosin voi olla, että ainakin toistaiseksi käytössä oleva php4 ja vanhahko mediawiki tuottavat ongelmia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. lokakuuta 2007 kello 19.26 (EEST)
::::MediaWikin lisäosat löytyvät [http://www.mediawiki.org/wiki/Category:Extensions MediaWikin sivuilta], Wikipedian lisäosat löytyvät Wikipedian [[wikipedia:fi:Toiminnot:Versio|Toiminnot:Versiosta]], kuitenkin suurin osa Wikipediaan asennetuista lisäosista on hyödyttömiä tänne asennettuna. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] &lt;small style=&quot;color:grey&quot;&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]])&lt;/small&gt; 24. lokakuuta 2007 kello 12.14 (EEST)

:::::Muutamia lisäosia joita voisi harkita, pistin joskus irkkiin, mutta laitan vielä tänne muistiin: ''newuserlog, renameuser, user merge and delete, gadgets, configure, mibbit (selain-irc), apc (vaatii 1.13, eikä täällä vissiin ole edes apc:tä), categorytree, cleanchanges, dismissable sitenotice'' – [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 14. toukokuuta 2008 kello 13.32 (EEST)

=== /index.php -&gt; /wiki + /w? ===
Parannusehdotuksiin liittyen: Voisiko Teppo päivitellä myös MediaWikiä niin, ettei index.php:tä enää näkyisi? Ohjeet löytyvät [http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Short_URL MediaWikin sivuilta]. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] &lt;small style=&quot;color:grey&quot;&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]])&lt;/small&gt; 27. lokakuuta 2007 kello 18.29 (EEST)

ModRewritellä pitäisi onnistua Wiki-sivujen osoitteet tyyliin http://linux.fi/Synaptic. Nykyinen tyylli http://linux.fi/index.php/Synaptic on turhan pitkä..--[[Käyttäjä:80.221.60.224|80.221.60.224]] 21. tammikuuta 2008 kello 13.02 (EET)

.htaccess-tiedosto (ei testattu):
 RewriteRule ^([^/]+).html	/index.php/$1

==Linux.fi==
Mitä tältä sivulta odotetaan, halutaan tai toivotaan? Wikissä alkaa hiljalleen olla hyvänlaisesti materiaalia, ja foorumi on ilmeisesti piakkoin tulossa. Kertokaapas mitä muuta kivaa tämä sivu voisi suomenkielisille avoimen lähdekoodin käyttäjille tarjota. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 12. elokuuta 2007 kello 00.47 (EEST)

== Virallinen suhde [http://lokalisointi.org kotoistamiseen]? ==
Tulipa tuossa mieleen että mitä ovat täällä wikittelijät mieltä ohjelmien [http://lokalisointi.org kotoistamisesta]? Onhan tuo aika iso osa avoimen lähdekoodin suuntauksista ja eduista, notta olisikohan foorumikohtainen ja/tai yleisempi sanakirja[http://lokalisointi.org/sanakirja/] paikallaan? Emmehän me tahdo [http://fi.wikipedia.org/wiki/Anglismi anglisteiksi] rueta, emmehän? Hieman eppäilyttää jotkut front- ja backendit, rootit ja adminit sun muut, mitkä eivät edes ole varsinaista suomea. Kuulostanee varmaan koomiselta mutta anglismin seurauksena suomenkieli kuihtuu kun riittävän pitkälle ajassa mennään :)

Yours truly,

--[[Käyttäjä:V|V]] @ 8. heinäkuuta 2007 kello 19.49 (EEST)
:[[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|Merkitsemiskäytännöissä]] ilmaistaan selkeästi tämän wikin kielelliset periaatteet. Joillekin termeille vaan ei välttämättä ole kunnollisia suomennoksia, tai niitä ei kukaan käytä, mistä johtuen pitemmälle ehtinyt harrastaja ei edes tunnista tuttujen termien suomenkielisiä vastineita. Ainakin itse tarkistan aina lokalisointi.orgista, löytyisikö termille jokin suomennos. Alkuperäiset englanninkieliset termit on kuitenkin syytä jättää sulkeisiin suomennoksen ohelle, jotta sen tunnistavat nekin, jotka eivät vielä ole suomennosta nähneet. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.18 (EEST)
:Lisäksi omien sanojensa tueksi voisi kannattaa ottaa vaikkapa kuvankaappaukset suomennetuista ohjelmista englanninkielisten sijaan, ja vältellä häröjä otsikoita kuten &quot;GUI kehoitteet&quot;. Ja se on muuten kehote eikä kehoite :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.49 (EEST)
::Asia ymmärretty. --[[Käyttäjä:V|V]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.58 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Komentorivivinkkejä</title>
    <id>942</id>
    <revision>
      <id>30796</id>
      <timestamp>2010-02-22T14:08:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.112.207.128</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Tiedostojen ja syötteiden muokkaus */</comment>
      <text xml:space="preserve">Valtaosa vinkeistä on testattu [[bash]]issa melko tavanomaisessa [[Red Hat]] 8.0 -asennuksessa. Pääosa näistä toimii muissakin [[jakelu|jakeluissa]], osa soveltaen myös muissa [[wikipedia:fi:Unix|Unix]]-tyyppisissä järjestelmissä. Joissakin järjestelmissä oletuskomentotulkkina on tosin [[tcsh]], jonka syntaksi on monelta osin erilainen. Eri komentoja on listattu käyttötarkoituksen mukaan artikkelissa [[komentorivikomennot]]. Komentorivin perusteista kerrotaan artikkelissa [[komentorivin perusteet]]. Katso myös [[bash-skriptaus]] (sovellettavissa myös muihin komentotulkkeihin).

==Peruskäyttö==
# TABilla voi antaa komentotulkin täydentää loput komennosta tai tiedostonimestä. Mikäli vaihtoehtoja on useampia, ne saa näkyviin toisella painalluksella. Osassa komentotulkkeja voi TABilla täydentää myös mm. etäkoneiden ja käyttäjien nimiä sekä komentojen valitsimia (bashissa tämän ominaisuuden saa käyttöön ajamalla skriptin /etc/bash_completion rivit, sopiva komento löytyy usein deaktivoituna bashin alustusskripteissä).
# Jos kaverisi pyytää auttamaan Linuxin käytössä, kerro hänelle [[Man-sivut|man-sivuista]]. &lt;tt&gt;man [[tar]]&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;man [[mkisofs]]&lt;/tt&gt; ovat esimerkkeinä parhaita. Myös [[info]]-sivut voivat olla hyviä tiedonlähteitä.
# &lt;tt&gt;man -k printer&lt;/tt&gt; kertoo kaikki ne komennot, joiden yksirivinen kuvaus sisältää merkkijonon &quot;printer&quot;.
# [[alias|Aliakset]] ovat käteviä. Komennon &lt;tt&gt;alias l=&quot;ls -lda&quot;&lt;/tt&gt; jälkeen pelkkä l riittää komennoksi.
# Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (&lt;tt&gt;alias ls='ls --color=tty'&lt;/tt&gt;, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa &lt;tt&gt;\ls&lt;/tt&gt;.
# Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka &quot;ls&quot;, niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet &quot;ls&quot;. Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta.
# Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun.
# Komentoja voi yhdistellä &amp;&amp; ja || -operaattoreilla. &lt;tt&gt;[[tar]] cf paketti.tar /joku/hakemisto &amp;&amp; rm -rf /joku/hakemisto&lt;/tt&gt; suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan [[rm]]-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui.
# Komentokehotetta voi muuttaa. Esimerkiksi [[bash]]-komentotulkissa &lt;tt&gt;[[export]] PS1='[\u@\h \w]\$ '&lt;/tt&gt; laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston. Artikkelista [[zsh]] voi lukea kuinka tämä onnistuu zsh-komentotulkissa.
# Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on &quot;.bash_profile&quot; (muissa kuin [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkissa]] nimi on toinen, usein .profile tai .login). Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo &quot;Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/&quot;
# [[Virtuaalikonsoli]]ssa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä käynti yleensä nollaa tämän ruutuhistorian. Sama näppäily toimii monessa [[terminaaliemulaattori]]ssa ([[xterm]] tms.).
# [[which]]-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. &lt;tt&gt;which [[ldd]]&lt;/tt&gt;
# Komento &lt;tt&gt;history&lt;/tt&gt; tulostaa komentohistorian.
# Komennolla &lt;tt&gt;[[pwd]] -P&lt;/tt&gt; saat selville missä hakemistossa &quot;oikeasti&quot; olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta.
# &lt;tt&gt;[[clear]]&lt;/tt&gt; tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä. Normaalikäytössä on helpompi painaa Ctrl + L.
# Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä &lt;tt&gt;&quot;ESC .&quot;&lt;/tt&gt;-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää &lt;tt&gt;/home/pena/file&lt;/tt&gt;-tiedostoa komennolla &lt;tt&gt;&quot;cat /home/pena/file&quot;&lt;/tt&gt;, niin kokeile &lt;tt&gt;&quot;less ESC .&quot;&lt;/tt&gt;.
# Jos siirryt &lt;tt&gt;cd&lt;/tt&gt;-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla &lt;tt&gt;cd -&lt;/tt&gt;.

==Tiedostonhallinta==
# Komennolla &lt;tt&gt;[[df]] -h&lt;/tt&gt; saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta.
# Sano roottina &lt;tt&gt;[[du]] -s /home/* | [[sort]] -n | [[tail]]&lt;/tt&gt; ja löydät levyrohmut.
# Komennolla &lt;tt&gt;[[find]] . -type f -name &quot;*koira*&quot; -print0 | [[xargs]] -0 [[grep]] -l &quot;kissa&quot;&lt;/tt&gt; löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana &quot;koira&quot; ja joissa esiintyy sana &quot;kissa&quot;. Käyttämällä -name:n sijasta valitsinta -iname löydät myös eri kirjainkoolla kirjoitetut merkkijonot. Saman tuloksen saat myös jos korvaat osion &lt;tt&gt;| [[xargs]] -0 [[grep]] -l &quot;kissa&quot;&lt;/tt&gt; osiolla &lt;tt&gt;&lt;nowiki&gt;-exec grep -l kissa '{}' ';'&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;
# MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu [[mtools]] -paketilla. Kokeile mitä tekevät &lt;tt&gt;mdir a:&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;mcopy tiedosto a:&lt;/tt&gt;.
# Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano &lt;tt&gt;for i in *; do mv $i `echo $i | [[tr]] A-Z a-z`; done&lt;/tt&gt;
# Hakemiston saa pakattua näin &lt;tt&gt;[[tar]] cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto&lt;/tt&gt; . Purku onnistuu komennolla &lt;tt&gt;tar xvzf paketti.tar.gz&lt;/tt&gt;. Korvaa komennon z-kirjaimet j:lla jos haluat käyttää [[gzip]]-pakkauksen sijasta tehokkaampaa [[bzip2]]-pakkausta.
# [[locate]] on nopeampi kuin find. Kokeile esim. &lt;tt&gt;locate foobar&lt;/tt&gt; löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono &quot;foobar&quot;. Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy oletuksena joka yö ([[cron]]).
# &lt;tt&gt;[[ls]] -S&lt;/tt&gt; listaa tiedostot kokojärjestyksessä, &lt;tt&gt;ls -t&lt;/tt&gt; muokkausajan mukaan järjestettynä. &quot;-r&quot; kääntää järjestyksen.
# &lt;tt&gt;[[file]] tiedostonnimi&lt;/tt&gt; yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa &lt;tt&gt;file -s /dev/hda1&lt;/tt&gt; ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä.
# [[symbolinen linkki|Symboliset linkit]] ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano &lt;tt&gt;mv /var/www /home&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;ln -s /home/www /var/www&lt;/tt&gt;
# [[mkdir]]-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. &lt;tt&gt;mkdir -p eka/toka/kolmas.&lt;/tt&gt; Sanomalla &lt;tt&gt;mkdir -p abc/def0{1..9}&lt;/tt&gt; luot abc-kansion alle numeroidut alikansiot def01,def02..def09.
# &lt;tt&gt;ls -F&lt;/tt&gt; näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä.
# Jos haluat ls:n tekevän saman värien avulla, anna komento &lt;tt&gt;ls --color=auto&lt;/tt&gt;.
# Komento &lt;tt&gt;find . -type f -mmin -30 -print&lt;/tt&gt; hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään.
# Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla &lt;tt&gt;find . -type f -exec sh -c &quot;file \&quot;{}\&quot; | grep -q \&quot;Microsoft Office Document\&quot; &amp;&amp; echo \&quot;{}\&quot;&quot; \;&lt;/tt&gt;
# Komennolla &lt;tt&gt;ls -l | [[colrm]] 10 30&lt;/tt&gt; saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän.
# Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: &lt;tt&gt;grep --recursive &quot;localdomain&quot; /etc&lt;/tt&gt;
# &lt;tt&gt;[[dirname]] /joku/polku/tiedosto&lt;/tt&gt; palauttaa arvon &quot;/joku/polku&quot;. &lt;tt&gt;[[basename]] /joku/polku/tiedosto&lt;/tt&gt; palauttaa arvon &quot;tiedosto&quot;.
# Jos locale-asetus on kunnossa (eli olet mm. sanonut export LANG=fi_FI.UTF-8 , voit katsoa koska tiedostoa teksti.txt on viimeksi muutettu sanomalla &lt;tt&gt;[[date]] --reference=teksti.txt &quot;+%Ana %Bn %e. päivä&quot;&lt;/tt&gt;
# Komento &lt;tt&gt;[[touch]] tiedostonnimi&lt;/tt&gt; on helpoin tapa luoda tyhjä tiedosto. Samalla touch-komennolla voi myös muuttaa tiedostojen muokkauspäivämääriä, kokeile esim. &lt;tt&gt;touch --date 2002-04-01 aprillia&lt;/tt&gt;
# Jos haluat poistaa tiedoston jonka nimi on -f, se onnistuu kätevimmin rm -- -f komennolla.
# Myös tiedostoihin voi tehdä tiedostojärjestelmän.
# Levyille voi tehdä tiedostojärjestelmän myös ilman partitiointia
# &lt;tt&gt;find&lt;/tt&gt;-komento antaa helposti pitkän listan permission denied -virheilmoituksia. Nämä voi suodattaa pois [[standardivirrat|ohjaamalla]] virheet [[laitetiedostot|/dev/nulliin]]: &lt;tt&gt; find / -name &quot;saxon&quot; 2&gt; /dev/null&lt;/tt&gt;

==Verkko==
# [[mail]]-komento toimii myös komentorivillä. Voit vaikka suorittaa komennon ja ohjata tulostuksen meiliin: &lt;tt&gt;[[pwd]] | mail -s &quot;Komennon pwd tulos&quot; oma.osoite@domain.example&lt;/tt&gt;
# Kokeile tätä: &lt;tt&gt;[[echo]] &quot;echo \&quot;Vie kukkia\&quot; | mail -s Hääpäivä oma.osoite@jossain.com&quot; | at 09:00 06.04.02&lt;/tt&gt;
# Jos kokeilet edellistä, muista oikea päivämäärä. Sillä tavalla ei tule perheriitaa, ja aikaa säästyy esim. Linuxin säätämiseen.
# Komento &lt;tt&gt;ypchfn&lt;/tt&gt;, jolla vaihdetaan erillisellä käyttäjätunnuspalvelimella olevia käyttäjätietoja, tulee sanoista &quot;Yellow Pages CHange FiNger&quot;. Yellow Pages oli nykyisen [[NIS]]-palvelimen ensimmäinen nimi, mutta se vaihdettiin kun British Telecom omisti siihen tavaramerkin. Tiedolla ei varsinaisesti tee mitään, mutta käyttämällä sitä sopivassa tilanteessa osoitat olevasi nörtti.
# Kokeile tätä: &lt;tt&gt;[[lynx]] --dump http://www.khdrive.fi/linkku/ | grep --after-context=5 &quot;Seuraavat kokoontumiset&quot;&lt;/tt&gt;
# &lt;tt&gt;[[wget]] --recursive http://www.flug.fi/&lt;/tt&gt; imuroi koko Flug ry:n WWW-sivuston omalle koneelle.
# Testaa latausnopeutesi: &lt;tt&gt;wget -O /dev/null ftp://ftp.funet.fi/dev/100Mnull &gt; /dev/null&lt;/tt&gt;
# Jaa kansio nopeasti verkkoon väliaikaista käyttöä varten: &lt;tt&gt;python -c &quot;import SimpleHTTPServer;SimpleHTTPServer.test()&quot;&lt;/tt&gt;

==Prosessit==
# [[locate]]-komennon tietokanta muodostuu [[updatedb]] -ohjelmalla, jonka ajo kestää aika kauan. Miten kauan, sen saa selville komennolla &lt;tt&gt;[[time]] updatedb&lt;/tt&gt;
# Komennolla &lt;tt&gt;[[ps]] aufx&lt;/tt&gt; näet puuesityksen ajossa olevista prosesseista.
# Komennolla &lt;tt&gt;[[nohup]] jokukomento &gt;&amp; lokitiedosto &amp;&lt;/tt&gt; saat komennon jäämään tausta-ajoon niin, että voit itse lopettaa yhteyden ja komento jää suoritettavaksi. Sama onnistuu myös [[screen]]in avulla.
# &lt;tt&gt;[[killall]] [[vi]]&lt;/tt&gt; lopettaa kaikki ajossa olevat vi-ohjelmat.
# Komento &lt;tt&gt;[[kill]] `[[pidof]] [[vi]]`&lt;/tt&gt; toimii samoin.
# &lt;tt&gt;[[top]]&lt;/tt&gt; näyttää jatkuvasti päivittyvän listan ajossa olevista ohjelmista. Painamalla h-kirjainta saat ohjeen käytössä olevista komennoista. q-kirjaimella pääset pois ohjelmasta.

==Järjestelmänhallinta==
# Hakemiston /etc/skel sisällöstä tehdään kopio kotihakemistoon, kun luodaan uusi käyttäjä.
# Hakemiston /proc sisältä löytyy tietoa koneesta. Katso vaikka mitä cat /proc/cpuinfo tulostaa.
# Jos hakemistoon /etc/[[cron]].weekly luo tiedoston, jossa on vain komento &lt;tt&gt;[[cp]] -R /home/ville /root&lt;/tt&gt;, saa joka viikko varmuuskopion Villen kotihakemistosta rootin kotihakemistoon.
# Tiedosto /etc/motd tulostetataan ruudulle joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään. Siihen voi kirjoittaa vaikka joulutervehdyksen kaikille käyttäjille.
# Tiedosto /etc/issue tulostetaan ruudulle ennen &quot;login:&quot;-kehotetta.
# Levypinnan saa pyyhittyä tyhjäksi komennolla &lt;tt&gt;[[dd]] if=/dev/zero of=/dev/fd0&lt;/tt&gt;. Esimerkki tyhjentää levykkeen, samalla tavalla voi pyyhkiä kiintolevyjä, esim. /dev/hda on IDE0-väylän master-levy. Usein suositellaan /dev/zero -laitteen sijasta /dev/urandom -laitetta, mutta silloin pyyhintä hidastuu mateluksi. Myös astetta parempaa satunnaislukua tuottavan /dev/random-laitteen käyttö on mahdollista, mutta tällöin toimenpiteen suoritus hidastuu edelleen.
# &lt;tt&gt;[[uname]]&lt;/tt&gt; on joskus kätevä, erityisesti komento &lt;tt&gt;uname -a&lt;/tt&gt; kertoo ytimen version ym. mahdollisesti kiinnostavaa.

==Käyttäjät ja ryhmät==
# &lt;tt&gt;[[su]]&lt;/tt&gt; -komennolla voit vaihtaa lennosta toiseksi käyttäjäksi. &lt;tt&gt;su -&lt;/tt&gt; vaihtaa rootiksi ja root voi sanoa &lt;tt&gt;su - ville&lt;/tt&gt; päästääkseen kokeilemaan Villen tunnusta ilman salasanaa. Valitsin &quot;-&quot; aiheuttaa pelkkien oikeusmuutosten ohella myös käyttäjän omien sisäänkirjautumisskriptien ajamisen.
# Komennoilla &lt;tt&gt;[[who]]&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;w&lt;/tt&gt; saat tietoa järjestelmää parhaillaan käyttävistä. Esimerkiksi &lt;tt&gt;w -s&lt;/tt&gt; näyttää kätevässä muodossa kuka tekee mitäkin.
# Komennolla &lt;tt&gt;[[wall]] 'Linux on cool!'&lt;/tt&gt; voit lähettää viestisi kaikkien koneen käyttäjien ruudulle.
# &lt;tt&gt;echo 'Linux on cool!' | write maija&lt;/tt&gt; taas kertoo saman viestin ainoastaan Maijalle.
# &lt;tt&gt;[[who]] mom loves&lt;/tt&gt; tulostaa käyttäjätunnuksesi, käyttämäsi konsolin ja sisäänkirjautumisajan.
# &lt;tt&gt;who | [[cut]] -d ' ' -f 1 | [[sort]] | [[uniq]] | tr -d ' ' | [[finger]] -s -m | cut -c 11-27 | sort | uniq&lt;/tt&gt; kertoo keitä koneelle on kirjautunut. Sama paikallista /etc/passwd -tiedostoa käyttäen on monimutkaisempi: &lt;tt&gt;who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | [[tr]] -d ' ' | [[xargs]] -n 1 [[echo]] &quot;^&quot; | [[colrm]] 2 2 | [[grep]] -f - /etc/passwd | cut -d ':' -f 5&lt;/tt&gt;
# Komento &lt;tt&gt;[[users]]|[[tr]] ' ' '\n'|[[uniq]]|[[wc]] -l&lt;/tt&gt; kertoo kuinka monta erinimistä käyttäjää koneelle on kirjautunut. 
# Haluatko varmasti hyvän salasanan? Sano &lt;tt&gt;[[head]] -c 6 /dev/random | mimencode&lt;/tt&gt;

==Laitteisto==
# &lt;tt&gt;[[eject]]&lt;/tt&gt; poistaa CD-levyn asemasta. &lt;tt&gt;eject -t&lt;/tt&gt; vetää levyn sisään.
# Tulostuskin onnistuu komentoriviltä, kokeile vaikka &lt;tt&gt;[[lpr]] jokudoku.txt tai [[cal]] -my | lpr&lt;/tt&gt;
#&lt;tt&gt;[[gphoto]]2 -P&lt;/tt&gt; kopioi kaikki digikamerasi kuvat nykyiseen työhakemistoon. Toiminto edellyttää, että GPhoto-ajuri tukee kameraasi (eli että kamera ei esimerkiksi toimi [[Usb-muisti|USB-massamuisti]]na)
# &lt;tt&gt;[[volname]]&lt;/tt&gt; kertoo CD-asemassa olevan levyn nimen.

==Tiedostojen ja syötteiden muokkaus==
# Kaikkiin html-tiedostoihin saat LANG-attribuutin seuraavasti: &lt;tt&gt;find . -name &quot;*.html&quot; -print | [[xargs]] [[perl]] -e 's/&lt;HTML&gt;/&lt;HTML LANG=&quot;fi&quot;&gt;/gi' -p -i.bak&lt;/tt&gt;
# Komennolla &lt;tt&gt;[[ed]] tiedostonnimi&lt;/tt&gt; saat avattua tehokkaan ja monipuolisen, mutta resursseja säästeliäästi käyttävän editorin.
# &lt;tt&gt;[[tr]]&lt;/tt&gt; -komennolla voit muuttaa merkkejä, kokeile vaikka: &lt;tt&gt;echo kanalassa | tr a b&lt;/tt&gt;.
# tr:llä voi myös poistaa merkkejä. Sano vaikka &lt;tt&gt;cat tiedosto | tr -d &quot; &quot;&lt;/tt&gt;
# &lt;tt&gt;[[sort]] tiedosto | [[uniq]]&lt;/tt&gt; aakkostaa tiedoston rivit ja poistaa moneen kertaan esiintyvät rivit. &lt;tt&gt;[[sort]] tiedosto | uniq -d&lt;/tt&gt; näyttää vain kahteen tai useampaan kertaan esiintyvät rivit.
# Rikoit rivinvaihdot kun siirsit tekstiä Windows/DOS- tai Mac-koneelta Linuxiin? &lt;tt&gt;dos2unix&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;mac2unix&lt;/tt&gt; -komennot auttavat.
# Komennolla &lt;tt&gt;[[cut]] -d ' ' -f 2&lt;/tt&gt; tiedostonnimi voit tulostaa tiedoston jokaisen rivin toisen sanan.
# &lt;tt&gt;[[tac]] tiedostonnimi&lt;/tt&gt; tulostaa tiedoston rivi kerrallaan lopusta alkuun. &lt;tt&gt;[[rev]] tiedostonnimi&lt;/tt&gt; tulostaa jokaisen rivin väärinpäin, ja &lt;tt&gt;rev tiedostonnimi | tac&lt;/tt&gt; tulostaa koko tiedoston väärinpäin.
#&lt;nowiki&gt;WWW-sivuston kaikkien .html -sivujen META KEYWORDS -tageista saa helposti sivulistan tällä komennolla
      find . -type f -name &quot;*.html&quot; | while read a; do grep --ignore-case &quot;&lt;META NAME=\&quot;keywords\&quot; CONTENT=\&quot;.*\&quot;&gt;&quot; $a | cut -f 4 -d &quot;\&quot;&quot; | dd conv=lcase | tr &quot;,&quot; &quot;\n&quot; | while read; do echo $a &gt;&gt; $REPLY.hakusana; done; done &amp;&amp; ls *.hakusana | while read a; do h=`echo $a | cut -f 1 -d &quot;.&quot;`; echo &quot;&lt;H2&gt;$h&lt;/H2&gt;&quot;; cat $a | cut -b 3- | while read; do echo &quot;&lt;A HREF=\&quot;$REPLY\&quot;&gt;`grep --ignore-case &quot;&lt;title&gt;.*&lt;/title&gt;&quot; $REPLY | cut -f 2 -d &quot;&gt;&quot; | cut -f 1 -d &quot;&lt;&quot;`&lt;/A&gt;&quot;; done; done &amp;&amp; rm *.hakusana
&lt;/nowiki&gt;
# Tiedoston voi jakaa osiin [[split]]-komennolla. Kokeile esim. &lt;tt&gt;split -b 10k jokutiedosto&lt;/tt&gt;
# Kaikki ne tiedoston rivit, joissa ei esiinny merkkijonoa &quot;kissa&quot; löydät komennolla &lt;tt&gt;grep -v kissa tiedostonnimi&lt;/tt&gt; . Jos taas haluat poistaa vain sanan &quot;kissa&quot; etkä esim. sanaa &quot;takissani&quot; sisältävät rivit, sano &lt;tt&gt;grep -v -w kissa tiedostonnimi&lt;/tt&gt; 
# &lt;tt&gt;tail -f /var/log/messages&lt;/tt&gt; näyttää ensin tiedoston lopun ja sitten jatkuvasti tiedostoon tulevat uudet rivit.
# &lt;tt&gt;head -5 tiedostonnimi&lt;/tt&gt; tulostaa tiedoston viisi ensimmäistä riviä. &lt;tt&gt;head -c 5 tiedostonnimi&lt;/tt&gt; tulostaa viisi ensimmäistä merkkiä. &lt;tt&gt;tail -5 tiedostonnimi&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;tail -c 5 tiedostonnimi&lt;/tt&gt; toimivat vastaavasti.
# &lt;tt&gt;[[cat]] --number tiedostonnimi&lt;/tt&gt; tulostaa tiedoston rivit numeroituna.
# Virheilmoituksetkin (STDERR) saa ohjattua tiedostoon. Kokeile esim. &lt;tt&gt;find hakemistojotaeiole &gt;&amp; find-tuloste.txt&lt;/tt&gt;
# [[cmp]] tulostaa tiedostojen eroavan kohdan. Käyttökelpoinen myös skripteissä, esim. &lt;tt&gt;cmp -s tiedosto1 tiedosto2 || echo &quot;Tiedostot eroavat&quot;&lt;/tt&gt;
# Jos tiedostossa on niin pitkät rivit että ne menevät ruudun ulkopuolelle oikeasta laidasta esim. &lt;tt&gt;less tiedosto&lt;/tt&gt; niin voit käyttää [[fmt]]-komentoa &lt;tt&gt;fmt tiedosto | less&lt;/tt&gt;.
# [[strings]] -komennolla voit hakea merkkijonoja binäärimössöstä. Esim. &lt;tt&gt;strings jokudoku.doc&lt;/tt&gt; näyttää yleensä Word-documentin sisältämän tekstin jotenkin luettavassa muodossa.
# &lt;tt&gt;[[pdftotext]] tiedosto.pdf&lt;/tt&gt; tekee tiedoston tiedosto.txt, joka hyvällä onnella sisältää PDF:n sisältämän tekstin.
# [[bzcat]] ja [[zcat]]-komennoilla voit tulostaa pakatun tiedoston sisällön näytölle tai tiedostoon pakettia purkamatta. bzcat ~/patch.bz2 | [[patch]] -p1 on hyvä esimerkki tästä. Myös esimerkiksi [[zless]] ja [[zgrep]] toimivat.

==Kuvat ja multimedia==
# Musa soi komentoriviltäkin. &lt;tt&gt;[[playmidi]]&lt;/tt&gt; soittaa midejä, &lt;tt&gt;[[play]]&lt;/tt&gt; soittaa monenlaisia ääniformaatteja. &lt;tt&gt;[[mpg123]]&lt;/tt&gt; soittaa [[MP3]]-tiedostoja.
# Kuviakin voi käsitellä komentoriviltä. Kokeile vaikka &lt;tt&gt;identify jokukuva.gif&lt;/tt&gt; (Identify kuuluu [[ImageMagick]]-pakettiin)
# [[Mplayer|Mplayerilla]] voit helposti kopioda Realplayer-streamia koneellesi tiedostoon. Tämä onnistuu komennolla &lt;tt&gt;mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ&lt;/tt&gt;. Real-koodekit on tietysti oltava asennettuna.
#Antamalla komennon &lt;tt&gt;mplayer filmi.ogg&lt;/tt&gt; tekstikonsolissa voit katsella videota filmi.ogg ASCII-grafiikalla.

==Skriptaus==
''Pääartikkeli [[Bash-skriptaus]]''
# Eräs tapa kokeilla koneen ja komentotulkin nopeutta on laskea Fibonaccin lukuja: tee tiedosto fib.sh, jossa on vain rivi &lt;tt&gt;if (($1 &lt; 2)); then echo 1; else a=`./fib.sh $1-1`; b=`./fib.sh $1-2`; echo $((a+b)); fi&lt;/tt&gt;
# Yksinkertainen valikko on helppo tehdä: &lt;tt&gt;valinta=3; echo &quot;1=[[pwd]] 2=[[ls]] 3=[[lynx]]&quot;; [[read]] -t 5 valinta; case $valinta in 1) pwd;; 2) ls;; 3) lynx;; esac&lt;/tt&gt; Jos käyttäjä ei viidessä sekunnissa valitse mitään, käynnistetään lynx.
# Tällaisenkin valikon voi tehdä: &lt;tt&gt;sivut=(&quot;evl.fi&quot; &quot;vapaa-ajattelijat.fi&quot; &quot;dilbert.com&quot;); echo &quot;0=evl, 1=vaparit, 2=dilbert&quot;; read valinta; lynx &lt;nowiki&gt;http://www.${sivut[$valinta]}&lt;/nowiki&gt;&lt;/tt&gt;
# &lt;tt&gt;[[cat]] tiedostonnimi | while read; do echo $REPLY; sleep 5; done&lt;/tt&gt; tulostaa tiedoston rivi kerrallaan viiden sekunnin välein.
# Tervehdyksen pienellä viiveellä saa näin: &lt;tt&gt;temp=$IFS; IFS=$''; echo &quot;Hei kaikki&quot; | while read -n 1; do echo -n $REPLY; [[usleep]] 100000; done; IFS=$temp&lt;/tt&gt;
# Näissä vinkeissä on kerrottu miten case ja if toimivat, miten komentoja putkitetaan ym. Sanomalla &lt;tt&gt;man bash&lt;/tt&gt; saat pitkän ohjesivun näistä ja monesta muustakin asiasta.
# Jos teet kotihakemistosi alle hakemiston nimeltä bin , voit siirtää sinne tekemäsi skriptit ym. ja käyttää niitä antamatta koko polkua, ts. aivan kuten koneessasi valmiina olevia ohjelmiakin. Jos tämä ei näytä toimivan, lisää rivi &lt;tt&gt;[[export]] [[PATH]]=&quot;$PATH:$HOME/bin&quot;&lt;/tt&gt; [[komentotulkki]]si käynnistystiedostoon (esim. .[[bash]]rc tai .[[zsh]]rc)
# Jos laitat skriptit hakemistoon /usr/local/bin , niitä voivat käyttää kaikki koneen käyttäjät.

==Muuta hyödyllistä==
# Komennolla [[bc]] -l saat pienen laskimen. Käytettävissä on normaalit laskutoimitukset ja lisäksi voit sijoittaa arvoja muuttujiin basic-kielen tapaan.
# bc käyttää samaa [[readline]]-kirjastoa kuin esimerkiksi bash-komentotulkki, joten samat Ctrl-R, Ctrl-A ja Ctrl-E toimivat siinäkin. Samalla tavoin toimii myös mm. matriisilaskennan ohjelma [[Octave]].
# PostScript-tiedostoja voi käsitellä komentorivillä. Esim. &lt;tt&gt;psnup -2 dokumentti.ps tiivis.ps&lt;/tt&gt; tekee tulostusta varten version jossa kaksi sivua on laitettu yhdelle sivulle.
# &lt;tt&gt;[[wc]] *.txt&lt;/tt&gt; antaa listan hakemiston sisältämistä .txt -päätteisistä tiedostoista ja jokaisesta rivien, sanojen ja merkkien lukumäärän.
# Komennolla &lt;tt&gt;[[yes]]&lt;/tt&gt; voit tulostaa y-kirjaimia esim. putkessa ohjelmalle, joka kyselee liikaa &quot;Oletko aivan varma?&quot;. &lt;tt&gt;yes n&lt;/tt&gt; tulostaa n-kirjaimia ja &lt;tt&gt;yes moro&lt;/tt&gt; tervehtii käyttäjää ad infinitum.
# Kun tehdään, niin tehdään kunnolla. Kun tehdään kalenteri kunnolla, niin huomioidaan juliaanisen kalenterin vaihtuminen gregoriaaniseen. Kokeile: &lt;tt&gt;[[cal]] 9 1752&lt;/tt&gt;
# Jos tiedosto nimikunta sisältää rivit Jori TAB Tampere, Laura TAB Tampere ja Åke TAB Tukholma, ja tiedosto kuntamaa rivit Tampere TAB Suomi ja Tukholma TAB Ruotsi, voit katsoa missä maassa ihmiset asuvat komennolla &lt;tt&gt;[[join]] -o 1.1,2.2 -1 2 nimikunta kuntamaa&lt;/tt&gt;
# Komennolla &lt;tt&gt;[[seq]] 10 -3 1&lt;/tt&gt; voit tulostaa luvut 10, 7, 4 ja 1.
# &lt;tt&gt;[[Cowsay]]n&lt;/tt&gt; avulla saat aikaan hienoja tulostuksia konsoliin. Kokeile vaikka &lt;tt&gt;[[uname]] -a | cowsay -f daemon&lt;/tt&gt;.
# &lt;tt&gt;[[watch]] -n 60 --differences ls /tmp&lt;/tt&gt; tulostaa minuutin välein listauksen /tmp -hakemistosta ja näyttää korostettuna muuttuneet tiedot.
# &lt;tt&gt;[[history]] | [[awk]] '{print $2}' | awk 'BEGIN {FS=&quot;|&quot;} {print $1}' | [[sort]] | [[uniq]] -c | sort -nr | [[head]] -n 10&lt;/tt&gt; listaa 10 useimmiten käyttämääsi komentoa [[bash]]-komentotulkissa. [[Zsh]]:ssa sama toimii kirjoittamalla komento &lt;tt&gt;history&lt;/tt&gt; muodossa &lt;tt&gt;history 1&lt;/tt&gt;.
# Haluatko kuluvan päivän esim. varmuuskopion nimeen? Kokeile tätä: &lt;tt&gt;[[tar]] cf /root/varmistus-home`date +%Y-%m-%d`&lt;/tt&gt; Tuo aakkostuukin oikein.

[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Komentorivi]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Qsela</title>
    <id>943</id>
    <revision>
      <id>4793</id>
      <timestamp>2005-04-18T18:47:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>81.197.77.161</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Jep, tänne ehkä sitten jotain joskus. Vaikkapa jotain [http://www.gentoo.org Gentoo Linuxiin] liittyvää.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mistä Linux</title>
    <id>944</id>
    <revision>
      <id>30598</id>
      <timestamp>2010-02-05T22:29:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>85.76.34.74</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Tietokoneen ostaminen Linuxilla */</comment>
      <text xml:space="preserve">Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkiksi virallinen [[Debian GNU/Linux]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, jota koskee tiukemmat säännöt).

Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa, joka on Suomessakin osittain rajoitettua.

== Ostaminen asentamista varten ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD- tai DVD-levyn, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:

* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus]
* [http://www.kampusdata.fi/ Kampus Data Oy]
* [http://www.linuxkauppa.fi/ linuxkauppa.fi]
* [http://www.linuxcd.eu/fi/ LinuxCD.eu]
* [http://www.linuxcomp.net/component/page,shop.browse/category_id,66/option,com_virtuemart/Itemid,26/ LinuxComp.net]

Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä &amp;ndash; ja Linuxia käyttäviltä tutuilta.

Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla. Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD- tai DVD-levyn vai sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalveluita.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

== Verkosta lataaminen ==

Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia ja ulkomaanliikenne kallista. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. [[Paketinhallinta]]ohjelma osaa yleensä hakea Internetistä muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.

Tietoa eri jakeluversioista löytyy sivuilta [[Jakelu]] sekä summatummin sivulta [[Jakelun valinta]].

== Tietokoneen ostaminen Linuxilla ==

Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Lukuisat kaupat myyvät myös miniläppäreitä Linuxilla. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n keskustelualueella ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=8.0 Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.

Esiasennetut Linux-tietokoneet ja Linux-yhteensopivat laitteet: 
* [http://www.tietokonekorjaamo.fi/ ATK-palvelu Rauno Alatalo] (Alajärvi)
* [http://www.datajyra.fi/ Datajyrä] (Nummela)
* [http://www.markit.eu/fi/fi/tuotteet/v1?Target=search&amp;Search=linux&amp;SC=2.5&amp;Layout=3 e-kanava.fi] (Internet)
* [http://www.jkcenter.fi/index.php?id=53 Keski-Suomen JK-Center Oy] (Saarijärvi/Äänekoski/Jyväskylä)
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus) 
* [http://www.linuxkauppa.fi/ Linuxkauppa.fi] (Valkeala)
* [http://www.lsdatapalvelu.fi/ Länsi-Suomen Datapalvelu] (Ilmajoki)
* [http://www.mikrosepat.fi/ Mikrosepät] (Juuka/Joensuu)
* [http://www.minipc.fi/ minipc.fi] (Internet)
* [http://www.petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Internet/Joensuu)
* [http://www.smartohome.com/ SMARTO Home], mini-pc:t ym. (Internet/Kirkkonummi)
* [http://softsystems.suntuubi.com/ Soft Shop] (Internet/Sipoo)
* [http://www.tekniikkapiste.fi/ Tekniikkapiste] (Kangaslampi/Varkaus)
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&amp;pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku)
* [http://www.tomaki.net/ Tomaki Services Oy] (Nurmes/Valtimo)
* [http://www.senioripc.fi/ SenioriPC] Practitec Oy (Espoo)

&lt;small&gt;&lt;sup&gt;(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])&lt;/sup&gt;&lt;/small&gt;

Muita:

* Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)] 
* Mm. järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]
* Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]

== Muut hankintamahdollisuudet ==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati kirjoittavaa CD- tai DVD-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa ainakin [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata esittely/asennus-CD-levyn postikuluitta kotiisi. Katso lisätiedot [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tilaa_Ubuntu_CD Ubuntu Suomen tietosivulta]. Levyjä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. 

[http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään myös itse poltettuja Linux-CD-levyjä melkein aihion hinnalla.

Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.

==Katso myös==
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Oheistarvikkeet]]

[[Luokka:Vinkit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Komentorivivinkkejä</title>
    <id>945</id>
    <revision>
      <id>27178</id>
      <timestamp>2009-04-14T20:46:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== Komentojen korostaminen ==

Mielestäni komentoja kannattaisi jotenkin korostaa vinkkien tekstien seasta esimerkiksi wikin esimuotoilutoiminnolla (välilyönti rivin aluun):

:3. Komennolla
 find . -type f -name &quot;*koira*&quot; -print0 | xargs -0 grep -l &quot;kissa&quot;
:löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana &quot;koira&quot; ja joissa esiintyy sana &quot;kissa&quot;.

Toisaalta tämä voi vaikeuttaa lukemista, mutta ainakin on selvää, mistä komento alkaa ja mihin se loppuu. Toinen vaihto voisi olla tt-tagin käyttäminen:

:3. Komennolla &lt;tt&gt;find . -type f -name &quot;*koira*&quot; -print0 | xargs -0 grep -l &quot;kissa&quot;&lt;/tt&gt; löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana &quot;koira&quot; ja joissa esiintyy sana &quot;kissa&quot;.

Tärkeintä on, että jostain korostustavasta sovitaan, ja että samaa korostustapaa käytetään koko dokumentissa. -- [[Käyttäjä:Japsu|Japsu]] 19. huhtikuuta 2005 kello 10:24:32 (EEST)

Minusta voisi tällä sivulla (ja muuaallakin) yhden rivin komennoissa käyttää tt-tagia ja sitten useamman rivin listauksissa tuota esimuotoilua (=välilyönti alkuun). Koko wikin kattavan käytännön voisi sopia vaikka kahvihuoneessa?
--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 27. huhtikuuta 2005 kello 16:08:29 (EEST)

Pistin nyt sitten tt-tagin. Toivottavasti kukaan ei pistä pahakseen. Oli melkoinen homma, mutta pisti lukemaan kaikki vinkit ja oppi kivoja pikku juttuja :) Väliotsikoita en kyllä varmaan jaksa tehdä... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 29. huhtikuuta 2005 kello 21:15:30 (EEST)

== Väliotsikointia? ==

Luettelomuoto on sadalle vinkille jo aika raskas, jonkinlaiset väliotsikot olisivat eduksi. -- Sini Ruohomaa, passing by
:Kannatan, kukahan tämän ottaisi tehtäväkseen.. Pitäisi hahmotella osakokonaisuuksia - verkko voisi olla yksi, yms. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 19. syyskuuta 2006 kello 13:14:39 (EEST)
::Sinne menivät väliotsikot, seuraavaksi joku voisi ottaa hommakseen muuttaa kaikki sivun punaiset linkit sinisiksi. ;) --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 19. maaliskuuta 2007 kello 18.57 (EET)
:::Hienoa työtä! Täytyypä katsella noita punaisia linkkejä :) --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 19. maaliskuuta 2007 kello 19.17 (EET)
:::Jep, mahtavaa. Otetaan haaste vastaan. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 19. maaliskuuta 2007 kello 19.39 (EET)

== videota ASCII-grafiikalla.  ==

&quot;Antamalla komennon mplayer filmi.ogg tekstikonsolissa voit katsella videota filmi.ogg ASCII-grafiikalla.&quot;

Tämä ei ainakaa minulla näytä videota ASCIIna. Tarvitseeko tähän jotain vipuja? Löysin mahdollisuuden käyttää ASCII-grafiikkaa käskemällä &lt;tt&gt;-vo aa&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;-vo caca&lt;/tt&gt;. Pitäisikö näistä mainita? --[[Käyttäjä:Ape|Ape]] 14. huhtikuuta 2009 kello 17.09 (UTC)
:Juu, pitäisi mainita. Mplayer käyttää oletusarvoisesti kai aa:ta (aalib) jos X-näyttöä ei ole käytettävissä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. huhtikuuta 2009 kello 20.46 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Paljon vinkkejä</title>
    <id>946</id>
    <revision>
      <id>4796</id>
      <timestamp>2005-04-19T07:51:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Japsu</username>
        <id>9</id>
      </contributor>
      <comment>Paljon vinkkejä siirretty sivulle Komentorivivinkkejä</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Komentorivivinkkejä]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Paljon vinkkejä</title>
    <id>947</id>
    <revision>
      <id>4797</id>
      <timestamp>2005-04-19T07:51:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Japsu</username>
        <id>9</id>
      </contributor>
      <comment>Keskustelu:Paljon vinkkejä siirretty sivulle Keskustelu:Komentorivivinkkejä</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Keskustelu:Komentorivivinkkejä]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux.fi:Hiekkalaatikko</title>
    <id>948</id>
    <revision>
      <id>30599</id>
      <timestamp>2010-02-06T07:55:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>77.234.104.159</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Voit kokeilla Linux.fin muokkaamista muokkailemalla vapaasti tätä sivua.

= Muokkaukset tämän otsikon alle, kiitos =

Mokkulassa ja uudemmissa Huawein malleissa on ns. ZeroCD, jossa on laitteen ajurit ja oheisohjelmat windowsiin, mutta josta on lähinnä haittaa, jos aiot käyttää omaa (linuxin) ohjelmistoa. Laitetoimittaja (Huawei) mahdollistaa esim. malliin E1552 (ja muihinkin) at-komennolla 

at^u2diag=0

ZeroCD:n ottamisen pois päältä. Komennolla at^u2diag=1 sen pitäisi taas saada päälle. Jos onnistut antamaan 
edelläolevan komennon, saattaa hyvinkin käydä, että kerneli tunnistaa (uudemman) vempaimen oikein ja liittää sen 
/dev/usb0:aan

&lt;math&gt;x+y=Z&lt;/math&gt;

X=1
Y=255555
Z=
 hoi hoi hoi diu diud iud 1

kkikj

{{wikilinkit}}</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linkkejä</title>
    <id>949</id>
    <revision>
      <id>24240</id>
      <timestamp>2008-11-26T13:00:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.247.246.23</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Linux-yhteisöjä Suomessa */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Yleisiä Linux-aiheisia sivustoja ==
* http://tapsa.terae.net - Paljon hyvälaatuista suomenkielistä Linux-aiheista dokumentaatiota
* http://linuxonly.info - Suomenkielinen GNU/Linux-sivusto ja -keskustelufoorumi
* http://www.tonnikala.net - Suomalainen Linux-uutissivusto
* http://slashdot.org/ - Uutisia (englanniksi)
* http://www.lwn.net - Viikottain ilmestyvä Linux-maailman uutiskirje (englanniksi)
* http://www.linuxdevices.com -  Uutissivusto erilaisille GNU/Linux-pohjaisille laitteille ja oheislaitteille. Sisältö PDA-tyyppisistä laitteista älykelloihin ja näppäimistöihin (englanniksi)
* http://www.linux.org (englanniksi)
* http://www.linuxtoday.com - Laaja GNU/Linux-uutissivusto (englanniksi)

== Pelit ==
* http://www.linuxgames.com - Kattava pelejä ja pelaamista käsittelevä sivusto (englanniksi)
* http://www.happypenguin.org - Pelisivusto, jossa on laajalti arvosteluja eri peleistä (englanniksi)
* http://www.transgaming.com - [[Cedega]]n kehittäjäyritys (englanniksi)

== Tietoturva ==
* http://www.securityfocus.com - Haavoittuvuuslistauksia ja artikkeleita (englanniksi)
* http://www.cert.fi - Viestintäviraston tietoturvasivut (englanniksi)
* http://www.linux-foundation.org/en/OpenPrinting - Asiaa tulostimista (englanniksi)

== Laitteisto ==
* http://www.linux.org/hardware - Esittelee Linuxin kanssa toimivia laitteita (englanniksi)
* http://leenooks.com - Esittelee laitteita, jotka eivät toimi Linuxin kanssa (englanniksi)


== Linux-yhteisöjä Suomessa ==
* [http://www.flug.fi FLUG ry] - Suomen Linux-käyttäjien yhdistys
* [http://www.linux-aktivaattori.fi Linux-Aktivaattori ry] - Linuxin ja muiden FLOSS-ohjelmien käyttöä edistävä yhdistys
* [http://www.turuxi.org Turuxi] - Turun seudun avoimien/vapaiden ohjelmien käyttäjäryhmä
* [http://www.plug.fi PLUG] - Porvoon GNU/Linux Käyttäjäryhmä
* [http://www.jlug.fi/ JLUG] - Joensuu Linux User Group
* [http://www.khdrive.fi/linkku/ Linkku] - Tampereen Linux-käyttäjät
* http://www.mandriva-fi.org - Mandrivan käyttäjien yhteisö
* [http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomi] - Ubuntun käyttäjien yhteisö

==Linkkikokoelmia==
* [http://loll.sourceforge.net/linux/links/index.html Loads of Linux Links]


== Katso myös ==
*[[Ulkoiset ohjesivustot]]
*[[Uutissivut]]
*[[Linux-aiheiset wikit]]
*[[Linux-aiheiset podcastit]]
[[Luokka:Vinkit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tiedosto:Linux.fi.png</title>
    <id>950</id>
    <revision>
      <id>4780</id>
      <timestamp>2005-04-19T10:56:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pesasa</username>
        <id>12</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tekijä: Petri Salmela. (Eli minä itse)
Kuvaa saa vapaasti käyttää.
Template:PD</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tiedosto:Www.Linux.fi.png</title>
    <id>953</id>
    <revision>
      <id>4802</id>
      <timestamp>2005-04-19T12:39:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pesasa</username>
        <id>12</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Pingviini ja www.Linux.fi

Tekijä: Petri Salmela (minä itse)

Lisenssi: Public Domain

2005-04-19</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tuki</title>
    <id>954</id>
    <revision>
      <id>30838</id>
      <timestamp>2010-03-11T11:06:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LP</username>
        <id>544</id>
      </contributor>
      <comment>uutisryhmä ylemmäksi, hyvin toimiva; &quot;Internet&quot; jaettu osiinsa; pientä</comment>
      <text xml:space="preserve">==Ei-kaupallinen tuki==
*Linux-kerhot, kaverit
*[[:Luokka:Uutisryhmälukijat|Uutisryhmät]]: [news:sfnet.atk.linux news:sfnet.atk.linux].*
*Suomen Linux-käyttäjien yhdistys [[FLUG]]: [http://www.flug.fi/info/listat.html sähköpostilistat]
*[http://www.google.com/linux Google/linux]
*Ohjelmien [[IRC]]-kanavat (erityisesti Freenode -palvelimilla)
*[[Jakelu]]iden sähköpostilistat ja IRC-kanavat
*Jakeluun kuuluvat ja ohjelmien mukana tulevat [[dokumentaatio|ohjeet]], jakelun ja ohjelmien sivustot
*[[Ulkoiset ohjesivustot]]

==Kaupalliset tukipalvelut==
*[http://pronics.com Pronics]
*[http://opinsys.fi Opinsys]
*[http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]
*[http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
*[http://www.balk.fi Tmi Hannu Balk] Linux yläpito, koulutus- ja konsultointipalveluja.
*[http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi] valtakunnallinen tukipalvelu
*[http://www.petrotek.fi/ Petrotek Oy] Pohjois-Karjalan alueella toimiva linux tukea ja laitteita tarjoava yritys

Muita luetteloita kaupallisten tukipalvelujen tarjoajista:
* [http://www.coss.fi/fi/ Suomen open source -keskus COSS]in [http://www.coss.fi/fi/yrityshakemisto/yritykset/ yrityslistalla] olevista monet tarjoavat yleistä Linux-tukea.
* [http://www.sange.fi/ Sangella] on kategorioittain järjestetty [http://linux.sange.fi/yritykset lista] tuen tarjoajista.
* [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tukipalvelut Ubuntun markkinapaikan yritykset] sekä Ubuntu-partnerit
* [http://guide.flossmetrics.org/index.php/Main_Page FLOSSMETRICS/OpenTTT guides] - Avoimen lähdekoodin oppaat PK-yrityksille

[[Luokka:Yritykset]]
[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kurssit</title>
    <id>955</id>
    <revision>
      <id>26912</id>
      <timestamp>2009-03-25T21:45:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>linkin päivitys, yritysluokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">* [http://www.innologies.fi/ Innologies] - Linux- ja Maemo-ohjelmointikoulutus 
* [http://www.opeko.fi/koulutushaku/hakutulos.php?a=linux&amp;b=&amp;c=&amp;d=&amp;e=&amp;f=&amp;ord=&amp;id=d&amp;ex=x&amp;su= OPEKOn Linux-koulutus] 
* [http://www.kapanen.net/ Räätälöidyt Linux-koulutukset]
* [http://www.pronics.com Pronics: Räätälöidyt Linux-koulutukset]
* [http://www.tieturi.fi Tieturi]
* [http://www.teleware.fi Teleware]
* [http://www.linusinstituutti.fi LinusInstituutti] on Uudessakaupungissa toimiva ohjelmointikoulu Linuxista kiinnostuneille nuorille. Instituutti sai kunniamaininnan [[Linux-tekijä]]-kilpailussa 2004.

==Katso myös==
*[[Apua tarjoavat yritykset]]

[[Luokka:Koulutus]]
[[Luokka:Yritykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux.fi:Ajankohtaista</title>
    <id>956</id>
    <revision>
      <id>27236</id>
      <timestamp>2009-04-17T20:23:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Linux.fi 4 vuotta */ typo</comment>
      <text xml:space="preserve">Wikiin liittyviä tiedotteita ja uutisia. Vanhemmat jutut löytyvät [[Arkisto:Linux.fi:Ajankohtaista|arkistosta.]]

== Linux.fi 4 vuotta ==
18.4.2009 tulee kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun linux.fi-osoitteeseen pystytettiin wiki. Nelivuotisen historiansa aikana wiki on kasvanut yhdeksi Suomen monipuolisimmista Linux-tietopaketeista. Jotain suosiosta kertoo se, että kuukausittain Linux.fissä vierailee n. 30 000 eri käyttäjää ja sivulatauksia on noin puoli miljoonaa.

Synttäreiden kunniaksi Linux.fin parissa lähes alusta lähtien pyörineet ylläpitäjät haastattelivat toisiaan: kts. [[Linux.fi:4 vuotta]].

==1200 artikkelia==
15.10.2008: Uuden, tiukemman laskutavankin mukaan Linux.fissä on nyt 1200 artikkelia. Artikkeleita on tullut viimeisen vuoden aikana yli 200 lisää, ja kohtuullisen aktiivisia kirjoittajiakin on tullut lisää. Kiitoksia osallistujille tähänastisesta, pidetään tämä sivusto jatkossakin ensisijaisena suomenkielisenä Linux-tietolähteenä!

==Vuoden Linux-tekijä 2008 -kunniamaininta==
8.5.2008: Linux.fi-wikin kirjoittajayhteisö sai [[FLUG]] ry:ltä [[Linux-tekijä]] 2008 -kunniamaininnan. Kukat ja kunniakirjan kävi pokkaamassa HP Linux Forum -tapahtumassa [[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]]. Varsinaisen palkinnon sai [[Ubuntu Suomi]] -yhteisö ja toinen kunniamaininta annettiin [[MySQL]]:n [[wikipedia:fi:Michael Widenius|Michael &quot;Monty&quot; Wideniukselle.]] Onneksi olkoon ja kiitokset kaikille sisällöntuotantoon ja ylläpitoon osallistuneille, tästä on hyvä jatkaa! Katso myös Tietokone-lehden [http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33811&amp;tyyppi=1 uutisointi] aiheesta.

==Päivitys ja uusi palvelin==
10.11.2007: Mediawiki päivitettiin uuteen versioon ja wiki sekä keskustelualue muuttivat uudelle palvelimelle. Samalla artikkelimäärän laskutapa muuttui, joten wikin [[Toiminnot:Tilastot|artikkelimäärä]] &quot;putosi&quot; alle tuhanteen (sillä lyhyimpiä sivuja ei nyt oteta huomioon). Tämä ero täytyy nyt [[Linux.fi:Tekemistä|kuroa umpeen!]]

==Raja-Anturan kuolema ja keskustelualue==
15.8.2007: Raja-Antura lopetti toimintansa, ja sen artikkeleita siirretään wikiin. Samalla perustettiin [http://www.linux.fi/foorumi Linux.fin keskustelualue] osittain korvaamaan edesmennyttä Raja-Anturan keskustelualuetta. Lisätietoa artikkelissa [[Linux.fi:Raja-antura]].

==Tietokantaotos julkaistu==
31.5.2007: Linux.fi julkaiseen tietokannasta [[Linux.fi:Tietokantaotos|XML-otoksen]], joka päivitetään kerran vuorokaudessa.

==2 000 000 näytettyä sivua==
Kaksi miljoonaa näytettyä sivua on mennyt rikki lähipäivänä, vain muutama viikko wikin 2v-synttäreiden jälkeen! Kiitoksia kävijöille ja muokkaajille (häiriköt poislukien)!

== Miitti Tampereella ==
Tarkista yksityiskohdat [[Linux.fi:Miitti|miittisivulta]].

== 1000 artikkelia!==
''Pääartikkeli [[Linux.fi:1000 artikkelia]]''

25.10.2006: Tuhannen artikkelin raja tuli täyteen! Tuhannes artikkeli oli [[FVWM]].

=== Medianäkyvyys ===
*[http://tonnikala.net/news.php?id=5123 Tonnikala.net]

== 900 artikkelia ==
27.5.2006: Tuhannen artikkelin raja lähenee! Artikkeleita nyt 900 kappaletta!

== Linkki MBNetissä ==
22.8.2006: Mikrobitin Internet-sivusto [http://www.mbnet.fi/ MBNet] linkittää tänään Päivän linkkinä tämän wikin. [[:kuva:Linux.fi-mbnet.png|Kuvankaappaus]]

== Wiki mainittu Helsingin Sanomissa ==
2.8.2006: Helsingin Sanomien &quot;Pingviini tietokoneeseen&quot; -jutussa on linkki Linux.fi-wikiin. [[:kuva:Linux.fi_hs.png|Skannaus]].


[[Luokka:Wiki]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Pesasa</title>
    <id>957</id>
    <revision>
      <id>4808</id>
      <timestamp>2005-04-23T17:43:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pesasa</username>
        <id>12</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Petri Salmela &lt;br&gt;
Matematiikan jatko-opiskelija &lt;br&gt;
Turun yliopisto &lt;br&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>IPv6-tunneli</title>
    <id>959</id>
    <revision>
      <id>30506</id>
      <timestamp>2010-01-21T14:10:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Joell</username>
        <id>634</id>
      </contributor>
      <comment>/* Suora IPv6 lähiverkossa */ link-local</comment>
      <text xml:space="preserve">{{vanhentunut|Ainakin Xs26:n osuus vanhentunut}}
IPv6 on Internetissä nykyisin käytetyn IP-protokollan version 4 seuraajaksi tarkoitettu protokollaversio, jonka tärkein uusi ominaisuus on suurempi osoiteavaruus. Ideaalitilanteessa operaattori tarjoaa käyttäjilleen IPv6-yhteyden IPv4:n rinnalla, mutta kuluttaja-asiakkaiden tapauksessa useinkaan näin ei ole. Tällöin voidaan IPv6-yhteys rakentaa myös tunneloimalla IPv6-liikenne IPv4-verkkojen yli, eli siirtämällä IPv6-liikenne paketoituna IPv4-pakettien sisällä.

Tunneleita voi olla joko kiinteästi määriteltyjä, yleensä jonkinlaisen rekisteröinnin vastapuolen kanssa vaativia, tai dynaamisia, jolloin tunneli muodostuu aina tarvittaessa automaattisesti. Dynaamiset mekanismit perustuvat usein anycast-tekniikkaan, jolloin liikenne osoitetaan tunnettuun IPv4-osoitteeseen (esim. 192.88.99.1), joka on määritelty useampaan laitteeseen ympäri maailmaa, ja reitityksellä liikenne välitetään aina näistä lähimpään.

Eri tunnelointimekanismit eroavat toisistaan myös paketointimenetelmän suhteen. Yksinkertaisimmissa menetelmissä IPv6-paketti sijoitetaan suoraan IPv4-otsikon perään, mikä minimoi otsikkotietoihin hukkaantuvan datan määrän. Toisaalta nämä mekanismit toimivat vain rajoitetusti palomuurien ja erityisesti NAT:n lävitse, joten on kehitetty myös menetelmiä, joissa IPv6 paketoidaan UDP-paketin sisään.

Seuraavissa luvuissa on kuvattu tarkemmin yleisimpien tunnelointimekanismien käyttöä:
* Kiinteä XS26 -tunneli (kiinteä, IPv6-over-IPv4)
* 6to4 (dynaaminen, IPv6-over-IPv4)
* Teredo (dynaaminen, IPv6-over-UDP-over-IPv4)

Tämän lisäksi on myös muita menetelmiä, kuten L2TP (kiinteä, IPv6-over-UDP-over-IPv4) jne.

==Kiinteä [http://www.xs26.net XS26:n] tunneli==

===Vaatimukset===
Sinulla on oltava GNU/Linux kone, jolla on suhteellisen pysyvä (mieluusti kiinteä) ip-osoite (aina kun ip-osoite vaihtuu, on sinun säädettävä tunnelia). Tämän lisäksi kernelissä on oltava tuki IPv6:lle (yleensä moduulina).


===Tunnelin rekisteröinti===
'''Huomautus!''' xs26:n sivut ovat uudistuneet, eivätkä tämän artikkelin ohjeet toimi suoraan, vaan joudut soveltamaan niitä!

Ensimmäinen vaihe on rekisteröidä IPv6-tunneli (tässä tapauksessa) osoitteessa [http://www.xs26.net www.xs26.net] seuraavalla tavalla:

Luo itsellesi tunneli kohdassa Tunnels. Tarvitset vain koneesi IP:n. Anna myös sijaintisi ja koneesi käyttöjärjestelmä (Linux)
Valitse aukeavasta listasta yksi (tai useampi) palvelin pingin perusteella, ja ota sen IP talteen.
Kun tunneli on valmis, on aika luoda itsellesi alue Zones-kohdasta.
Luo zone valisemalla Tunnel objectiksi juuri luomasi tunneli (eli koneesi IP-osoite). Kuvaukseksi kirjoita mitä haluat.
Kun zone on luotu, tulee Zones-kohtaan lähes tämäntyyppinen Zone: 3ffe:80ee:2e17::/48 (luultavasti vain 2e17 poikkeaa hieman).
Nyt on sitten aika laittaa tunneli toimimaan. Kopioi Help-kohdasta tunnelin käynnistysskripti, ja tee siihen seuraavat muutokset:

#Laita kohtaan MYIPv4 palvelimesi/koneesi IP-osoite&lt;br&gt;
#Kohtaan XSIPv4 laita aiemmin tunnelia luodessasi valitsemasi palvelimen IP&lt;br&gt;
#Kohtaan MYIPv6 laita haluamasi IPv6-osoite, jonka pitää kuulua rekisteröimääsi zoneen. Mikäli zonesi alue on 3ffe:80ee:2e17::/48, voit käyttää osoitteita 3ffe:80ee:2e17::1/128, 3ffe:80ee:2e17::2ab3/128 jne. IPv6 osoite koostuu heksa-merkistön merkeistä (1,2,3,4,5,6,7,8,9,0,a,b,c,d,e,f), joita yhdessä osassa voi olla korkeintaan 4. Neljän merkin osia IPv6-osoitteesa on 8. Samalla tavalla voit lisätä myös muita IPv6-osoitteita osoittamaan koneellesi (kohdat IP0, IP1 jne). Näitä kannattaa laittaa muutama IRC:n vhosteja varten.&lt;br&gt;
#Poista kommenttimerkki (#) riveiltä &quot;ifconfig $TUNLIF add $IPX&quot; sen mukaan, montako lisä-IPv6-osoitetta laitoit (IP0, IP1, IP2 jne).&lt;br&gt;

===Tunnelin käynnistys===
Anna skriptille suoritusoikeudet (&lt;tt&gt;chmod +x skriptinnimi&lt;/tt&gt;) ja aja se komennolla ./skriptinnimi start. Katso sitten /sbin/ifconfig:in tulostetta, siitä pitäisi löytyä kutakuinkin seuraavanlainen tuloste:
 xs26-0 Link encap:IPv6-in-IPv4
 inet6 addr: 3ffe:80ee:2eda::b2/128 Scope:Global
 inet6 addr: 3ffe:80ee:2eda::a1/128 Scope:Global
 inet6 addr: fe80::51c5:38a7/128 Scope:Link
 UP POINTOPOINT RUNNING NOARP MTU:1480 Metric:1
 RX packets:8691 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
 TX packets:7353 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
 collisions:0 txqueuelen:0
 RX bytes:6347901 (6.0 MiB) TX bytes:719143 (702.2 KiB)
 
Sitten voitkin kokeilla tunnelin toimintaa käytännössä vaikkapa komennolla ping6 eu.irc6.net.


===Anycast-tunnelin käyttöönotto===
Jos sinulla on julkinen ipv4-osoite voit myöskin käyttää siihen sisältyvää /48 blockia ipv6sia. Voit muuttaa ipv4-osoitteesi ipv4to6to4-muotoon sivua http://grox.net/utils/ipv6.php hyväksikäyttäen.
Anycast-tunnelia voi käyttää ilman rekisteröintiä käyttämällä IP-numeroa 192.88.99.1. Suomessa useimmilla tämä tarkoittaa, että verkkoliikenne ohjautuu Funetin ylläpitämään tunneliin, mutta 192.88.99.1 on siitä erikoinen IP-osoite, että sen jokainen operaattori voi ohjata omaan tunnelipurkkiinsa ja siten samalla IP-numerolla löytää aina lähimmän anycast-tunnelin.

Seuraavilla komennoilla saat tunnelin käyttöösi. Esimerkiksi on valittu 85.76.180.111 ipv4-osoite, joka on muutettu 6to4-muotoon 2002:554c:b46f:: ja sitten otettu käyttöön ::1 ja ::2 osoitteet sen ipv6-alueesta. 

 modprobe ipv6
 ip tunnel add tun6to4 mode sit ttl 255 remote any local 85.76.180.111
 ip link set dev tun6to4 up
 ip -6 addr add 2002:554c:b46f::1/16 dev tun6to4
 ip -6 addr add 2002:554c:b46f::2/16 dev tun6to4
 ip -6 route add 2000::/3 via ::192.88.99.1 dev tun6to4 metric 1

===DNS ja reverset===
Nyt sinulla onkin jo toimiva IPv6-tunneli, ja seuraavat vaiheet vaikuttavat lähinnä IRCiin. Seuraava vaihe on saattaa DNS toimintaan, jotta esim. vhostit toimisivat. Tämä onnistuu kätevästi [http://freedns.afraid.org afraid.org:issa] seuraavalla tavalla:

#Luo itsellesi tunnus&lt;br&gt;
#Kohdassa Subdomains valitse tyypiksi AAAA. Kohtaan subdomain kirjoita mitä haluat, ja kohdasta Domain valitse jokin public-merkitty domain. Address-kohtaan kirjoita jokin IPv6-osoitteesi pakkaamattomassa muodossa. Pakkaamattomaan muotoon saat muutettua osoitteesta  http://grox.net/utils/ipv6.php löytyvällä ohjelmalla (valitse Address to full uncompressed. Huomaa kuitenkin että et tee ns. dnsspammia. Tarkista hostisi kelpaavuus ja lue lisää dnsspammista osoitteessa [http://www.dnsspam.nl dnsspam.nl].&lt;br&gt;
#Voit samalla luoda eri subdomainin muillekkin valitsemillesi IPv6-osoitteille.&lt;br&gt;
#Seuraavaksi mene kohtaan IPv6 Reverse ja paina Add IPv6 Subnet. Lisää subnetiksi XS26:een rekisteröimäsi Zone (jotain tyyliin 3ffe:80ee:2e17::/48). Seuraavaksi paina lisäämäsi subnetin kohdalla add record, ja lisää taas täysin pakkaamattomassa muodossa IPv6-osoitteesi (huomaa että alkuosa on valmiiksi). Hostnameksi pistä Subdomains-kohdassa samalle IPv6-osoitteelle rekisteröimäsi subdomain.&lt;br&gt;

===Nimipalvelimet===
Jotta reverset toimisivat, sinun on lisättävä nimipalvelimet tunneliin. Mene XS26:n sivuille, ja Zones-kohdassa paina tunnelisi kohdalta nappia DNS settings. 
Käytä nimipalvelimina:
 ns1.afraid.org 
 ns2.afraid.org 
(voit halutessasi vielä lisätä ns3.afraid.org:in ja ns4.afraid.org:in)

Tämän jälkeen joudut odottamaan nimipalvelimien päivittymistä. Afraid.org:in palvelimet päivittyvät noin 5 minuutin välein, mutta jos käytät omalla koneellasi operaattorisi nimipalvelimia, voi kestää jopa 48 tuntia ennenkuin tiedot päivittyvät niille asti.

==Anycast-tunneli==

Anycast-tunnelin hyöty ylläkerrottuun kiinteään tunneliin on, ettei sitä tarvitse rekisteröidä, joten kynnys kokeiluun on pienempi. Toinen merkittävä hyöty on anycastista on se, että tunnelointi tapahtuu aina lähimmän anycast-palvelua tarjoavan reitittimen kautta, jolloin paketit usein kiertävät tunneloituna lyhyemmän matkan. Anycastiin perustuvia menetelmiä ovat 6to4 (IPv6-over-IPv4) ja Teredo (IPv6-over-UDP-over-IPv4).

=== 6to4 -tunnelin pystytys ===

Samoin kuin kiinteä tunneli, myös 6to4-tunneli vaatii julkisen IPv4-osoitteen tunnelin päätepisteenä olevalle koneelle. Yhteys muodostetaan luomalla tunneli omasta koneesta ulospäin, ja osoittamalla IPv6 reititys tuon tunnelin läpi osoitteen 192.88.99.1 kautta. [http://www.faqs.org/rfcs/rfc3068.html]

Esimerkissä on skripti, joka ajetaan [[PPPoE]]-yhteyden käynnistyessä. Käytössä ''iproute2''-paketin ''ip''-ohjelma sekä ''ipv6calc''-ohjelma, jotka yleensä löytyvät nykyisistä Linux-jakeluista valmiiksi paketoituna.

*Katso myös [http://www.csc.fi/funet/palvelut/yhd/ipv6/funet6to4 Funetin ohjeita].

===6to4-skripti===

Skriptissä käytetty $LOCALIP on verkkoyhteyden julkinen IP, ja $IPV6 on komennon &quot;ipv6calc --ipv4_to_6to4addr $LOCALIP&quot; tulos.

 #!/bin/bash
 LOCALIP=&quot;212.50.134.65&quot;
 IPV6=`ipv6calc --ipv4_to_6to4addr $LOCALIP`
 /sbin/ip tunnel add tun6to4 mode sit ttl 64 remote any local $LOCALIP
 /sbin/ip link set dev tun6to4 up
 /sbin/ip -6 addr add ${IPV6}1/16 dev tun6to4
 /sbin/ip -6 route add default via ::192.88.99.1 dev tun6to4 metric 1

Ylläolevassa skriptissäkin reittitietoja ei välttämättä tarvitse kuin tuon alimman, myöskin [[MTU]]-arvon laskeminen 1400 voi monella olla turha.

===6to4-reititys===

Mikäli Linux-koneesi on verkkosi laidalla [[NAT]]-reitittimenä, voidaan muutkin lanissa olevat koneet yhdistää nyt verkkoon julkisilla IPv6-osoitteilla. Alla mainitun radvd:nn käyttö ei ole pakollista, voit määrittää kaikille koneille myös käsin IPv6-osoitteet ja laittaa tunnelikoneen kautta reitityksen toimimaan, mutta käytettäessä radvd:tä kaikki sisäverkon koneet saavat automaattisesti IPv6-osoitteen.

====radvd====

Jotta sisäverkon koneille saadaan reititettyä IP-osoitteet, pitää niille kertoa, missä IPv6-reititin on. Tätä varten tunnelikoneelle tarvitaan radvd palvelu. Radvdn löydät [http://v6web.litech.org/radvd/ täältä], tai oman jakelusi [[Paketinhallinta|paketinhallinnasta]].

Kun radvd on asennettu, täytyy /etc-kansiossa oleva radvd.conf-tiedosto luoda/päivittää. Prefix rivin tulee olla muotoa ::/64 vaikka saatkin /48-verkon. Oletetaan että laniin päin menevä verkkokortti on eth1, tällöin konfiguraatio olisi seuraavanlainen: 
(korvaa {$IPV6} heksamuodossa olevalla ip-osoitteellasi)

 interface eth1
 {
        AdvSendAdvert on;
 
        # Advertise at least every 30 seconds
        MaxRtrAdvInterval 30;
 
        prefix 2002:{$IPV6}::/64
        {
                AdvOnLink on;
                AdvAutonomous on;
                
                AdvValidLifetime 300;
                AdvPreferredLifetime 120;
        };
 };

Nyt radvd on konfiguroitu. Tarkista vielä että sisäverkon verkkokortilla on ipv6 osoite:

 /sbin/ifconfig eth1

Listauksessa pitäisi olla  &quot;inet6 addr: 2002:xxxx:xxxx&quot; -muotoinen osoite. 
Mikäli verkkokortilla ei ole 2002:xxxx:xxxx ipv6 osoitetta, voit lisätä sen seuraavasti:
 
 /sbin/ip -6 addr add ${IPV6}:2/128 dev eth1

Tarkista ipv6 reititys tunnelikoneella:
 
 /sbin/ip -6 route

Mikäli reitityslistassa ei näy reititystä sisäverkkoon
 2002:xxxx:xxxx::/64 dev eth1  metric 1 mtu 1500 advmss 1340
tyylisellä rivillä, lisää se seuraavasti:
 /sbin/ip -6 route add 2002:xxxx:xxxx::/64 dev eth1 metric 1

Varmista, että tunnelikoneella on päällä ipv6 forwarding:
 cat /proc/sys/net/ipv6/conf/all/forwarding
Arvon pitäisi olla 1, mikäli se on 0,
 echo 1 &gt; /proc/sys/net/ipv6/conf/all/forwarding

Käynnistä radvd
 radvd -C /etc/radvd/radvd.conf

Tarkista radvdump ohjelmalla, että reititin mainostaa olemassaoloaan:

 $ radvdump
 Router advertisement from fe80::xx:xx:xx:0 (hoplimit 255)
 Received by interface eth1
    ...

====Suora IPv6 lähiverkossa====

Tarkista koneelta lähiverkossa, että sillä on IPv6-osoite

 ifconfig eth0

Tarkista myös IPv6-reititys:
 
 /sbin/ip -6 route

Reitityksessä pitäisi olla seuraavanlaista: 

 2002:xxxx:xxxx::/64 dev eth0 
 2000::/3 via 2002:xxxx:xxxx::2  dev eth0
 default via 2002:xxxx:xxxx::2  dev eth0
 default via fe80:xx:xx:xx:0  dev eth0

Tässä 2002:xxxx:xxxx::2 pitäisi olla reititinkoneesi sisäverkossa kiinni olevan verkkokortin IPv6-osoite.
Mikäli reittejä puuttuu, kokeile lisätä ne käsin:

 /sbin/ip -6 route add 2000::/3 via 2002:xxxx:xxxx::2 dev eth0 metric 1
 /sbin/ip -6 route add default via 2002:xxxx:xxxx::2 dev eth0 metric 1

Huomaa, että yhdyskäytäväkoneeseen ''on viitattava'' link-local -osoitteella, tai muuten yhteys toimii hyvin epävakaasti. Lisää tietoa: http://www.mail-archive.com/users@ipv6.org/msg02424.html .
Link-local-osoitteen saa selville komennolla

 ip -6 addr

===6to4 reverset===

Jotta voisit käyttää reverse DNS:ää 6to4:n kanssa, pitää osoitealue ensin rekisteröidä, ja määrittää sille nimipalvelimet.
Tämä onnistuu [http://6to4.nro.net 6to4.nro.net:issä]. Avaa sivu IPv6 yhteensopivalla selaimella, ja syötä tarvittavat nimipalvelin tiedot. Voit käyttää nimipalvelimina kohdan 1.4 mukaisesti afraid.org:ia.

==Teredo==

Teredo on viimeinen toivo IPv6-yhteyden järjestämiseen. Se muistuttaa 6to4-tekniikkaa siinä, että yhteyden luominen on varsin dynaaminen eli mitään rekisteröintiä tms. ei tarvita. Merkittävä ero kuitenkin on, että IPv6-paketit tunneloidaan UDP-protokollan päällä, minkä ansiosta yhteyden muodostaminen onnistuu varmemmin [[NAT]]in tai palomuurin takaa. Teredo mahdollistaa esimerkiksi IPv6-yhteydet GPRS/3G-yhteyden yli, mutta esimerkiksi Soneran verkossa kannattaa käyttää prointernet-yhteyttä tavallisen internet-APN:n sijasta. [http://www.remlab.net/miredo/ Miredo] on Linuxissa toimiva Teredo-toteutus, joka on suhteellisen helppo asentaa, sillä se ei yleensä vaadi kernelin uudelleenkääntämistä.

== Osoitteen valinta ==

Aina kun jokin sovellus muodostaa esim. TCP-yhteyden jonnekin, täytyy valita käytettävät lähde- ja kohdeosoitteet. Käytännössä tehdään nimipalvelukysely, johon saadaan vastaukseksi joko IPv4- tai IPv6-osoite tai molemmat. [http://www.ietf.org/rfc/rfc3484.txt RFC 3484] määrittelee perusperiaatteet, joiden mukaan tehdään valinta, jos mahdollisuuksia on useampi.

Yksi perusperiaatteista on, että jos käytössä on sekä tunneloitu että tunneloimaton yhteys, käytetään tunneloimatonta. Tästä syystä kone, jonka IPv6-yhteys on hoidettu esimerkiksi 6to4-tekniikalla, muodostaa oletuksena IPv4-yhteyden molempia protokollia tukevalle palvelimelle. Uudehkoissa Linux-jakeluissa tämä on mahdollista muuttaa muokkaamalla /etc/gai.conf -tiedostoa:

&lt;pre&gt;
label  ::1/128       0
label  ::/0          1
#label  2002::/16     2
label ::/96          3
label ::ffff:0:0/96  4
precendence  ::1/128       50
precendence  ::/0          40
precendence  2002::/16     30
precendence ::/96          20
precendence ::ffff:0:0/96  10
&lt;/pre&gt;

Toisin sanottuna kommentoimalla pois &quot;label 2002::/16&quot; -rivi varmistetaan että 6to4-osoitteita ei syrjitä muiden kustannuksella. Huom! gai.conf -tiedostoon tehdyt muutokset astuvat oletuksena voimaan vain käynnistämällä kone uudelleen.

==Valmis==

Nyt pitäisi vhostien toimia, voit testata niitä vaikka [[irssi]]llä: Käynnistä irssi ja aseta vhosti komennolla /set hostname rekisteroimasi.subdomain.jonka.olet.lisännyt.myös.ipv6.reverseksi. Sitten yhdistä vaikka EFNettiin komennolla /server -6 irc6.choopa.net. Jos yhdistys onnistuu, toimivat vhostit luultavasti. Tarkista vielä komennolla /whois nickisi, jolloin tulisi näkyä nickisi[~jotain@vhostisi].

Mikäli käytät jotain toista clienttiä, missä ei vielä ole IPv6 tukea, voit käyttää 6tunnel ohjelmaa.
Oletusosoitteelle:

 6tunnel 1030 eu.irc6.net 6667

Mikäli koneella on useampi vhost:

 6tunnel -s haluamasi.vhost 1031 eu.irc6.net 6667

===Lisää IRC-yhteyksiä===

Sitten haluat varmaan lisää yhteyksiä IRC-verkkoihin? No, EFNettiin tuo irc6.choopa.net hyväksyy aika monta yhteyttä (en ole jaksanut testata loppuun asti). IRCNettiin yksi hyvä palvelin on eu.irc6.net, johon saa i-linet osoitteessa www.irc6.net (tarvitset IPv6-tunnelin katsoaksesi tuota sivua). Ks. serveriltä saat tosin tuosta vaan vain yhden I-linen (tämä vaatii NIC handlen, katso seuraava kohta). 5 yhteyttä saat osoitteeseen irc6.starman.ee. Lisää servereitä voit etsiä googlella, ja yhteyksien määrää saat kasvatettua hakemalla lisää i-linejä palvelimille. XS26:n käyttäjät saavat myös 5 yhteyttä IRCNettiin serveriltä irc.xs26.net.
IRCnettiin irc.cc.tut.fi päästää sisään ilman i-line pyyntöjä .fi-reverseillä (ilmankin reverseä pääsee) 2 yhteyttä samasta ipv6 osoitteesta (korjatkaa jos löytyy tarkempaa tietoa)

===NIC-handle===
Joissain tapauksissa tarvitset NIC handlen. Tämän voit rekisteröidä lähettämällä sähköpostin 6bone:een, viestin generaattori&amp;ohjeet viestin lähettämiseen osoitteessa http://www.sixxs.net/signup/6bone/.


===Virheitä===
Jos saat XS26:n skriptiä käynnistäessä virheen että puskuritila ei riitä, katso komennolla iptunnel mitä tunneleita sinulla on käytössä ja poista niistä kaikki mahdolliset komennolla iptunnel del nimi. Tämän jälkeen yritä ajaa skripti uudelleen.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.faqs.org/docs/Linux-HOWTO/Linux+IPv6-HOWTO.html Linux IPv6 HOWTO]

[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:IPv6-tunneli</title>
    <id>960</id>
    <revision>
      <id>14820</id>
      <timestamp>2007-05-05T10:09:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Toivottavasti ei tullut paljon virheitä kun siirsin wikin muotoon.

xs26:n sivulta ei tunnu löytyvän rekisteröintiä, liekö suljettu? - random kännykälläselailija.
:No eikös tuo anycast-tunneli ole fiksumpi, saa funetin kautta toimintaan, ei taida xs26:lla olla point of presenceä Suomessa? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. toukokuuta 2007 kello 13.09 (EEST)

Olen itse noin asentanut palvelimeeni IPv6-tunnelin ja tein tämän silloin lähinnä omaksi muistiinpanoksi. Toivottavasti tästä on muillekkin hyötyä.
--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. huhtikuuta 2005 kello 07:25:55 (EEST)


Yksi nopeampi vaihtoehtohan tuohon on 6to4 tunnelin käyttö anycast osoitteen avulla. Lisäilen tuonne loppuun vaihtoehtoiseksi tavaksi.
-- Ilkka 28.04.2005

:Näköjään uudessa 10.1 opensusessa voi tuon tunnelin tehdä ns. automaattiseksi man 5 ifcfg-tunnel ohjeiden avulla. -- Ilkka 08.07.2006

Kiitoksia hyvistä ohjeista. Kauan olen kokeillut vaan näillä ohjeilla onnistui kerrasta!
Kauanko yleensä kestää noiden IPv6 reversien päivitys eri servereille? Reilu vuorokausi sitten tein nuo ja vieläkin ilmoittaa esim. eu.irc6.net serverille yhdistettäessä:
ERROR Closing Link: (Unauthorized connection)
Tosin irc.xs26.net serverillä toimii reverse melkeimpä heti.

Huomasithan että eu.irc6.net vaatii I-linet, jotka voit hakea täyttäen lomakkeen osoitteessa www.irc6.net (ks. osoitteeseen voi yhdistää vain jos koneella on ipv6-tunneli). Reverset tuntuvat yleensä päivittyvän aika nopeasti. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 29. huhtikuuta 2005 kello 16:15:33 (EEST)


Tuo 6to4-skripti on hyvin sekavasti jäsennelty, enkä viitsinyt siihen koskea kun en tarkkaan tiennyt että mistä siinä on kyse. Itselläni on 6to4-tunneli käytössä seuraavanlaisella skriptillä:

 I4ADDR=&quot;193.166.82.145&quot;
 I6ADDR=$( printf &quot;2002:%02x%02x:%02x%02x::1&quot; $(echo $I4ADDR | sed 's/\./ /g') )
        ip link set sit0 up
        ip addr add $I6ADDR dev sit0
        ip -6 route add 2000::/3 via ::192.88.99.1


Niimpä näytti menneen sekavaksi, se tekee suunnilleen saman kuin tuo ylläoleva skripti, paitsi lisää 3ffe verkkoon myös reitin, ja käyttää ipv6calc ohjelmaa tuon 6to4 osoitteen tekemiseen.
-- Ilkka


Toivottavasti tuo nyt on vähän selkeempi.
-- Ilkka


Onko muuten kukaan muu hoitanut IPv6 yhteyksiä kotikäyttäjille esim. l2tp:n tai ihan pppoe yhteytenä? -- Ilkka


Pistin otsikoksi vähän enemmän suomen kielisen --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. lokakuuta 2005 kello 10:12:49 (EET)


osoite xs26.net ei kullaa. -- Randomhero
:Siltä näyttää, pari päivää sitten joku sanoi että kyseessä olisi palvelunestohyökkäys, tiedä sitten... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 17. toukokuuta 2006 kello 08:50:25 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Palvelinohjelmat</title>
    <id>961</id>
    <revision>
      <id>18409</id>
      <timestamp>2007-11-12T22:48:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirectiksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#redirect [[Palvelin]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>WLAN</title>
    <id>962</id>
    <revision>
      <id>30416</id>
      <timestamp>2010-01-14T19:45:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Cerre</username>
        <id>811</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]]
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan [[wikipedia:fi:WLAN|WLAN]]-verkkoon.

== Artikkeleita ==
Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi
*WLAN-laitteet ja niiden Linux-tuki: [[WLAN-kortit]]
*WLAN-tukiasemista: [[WLAN-tukiasemat]]
*Tietokoneen liittäminen verkkoon: [[Verkkoliitynnät]]
*Langattomia verkkoja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: [[Langattoman verkon tietoturva]]
*[[WLAN UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista]]

==WLAN ja Linux==

WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo [[ndiswrapper]], jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.

Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön [[ydin|ytimen]] versiossa 2.6.14.

Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole. 

==Langattoman verkon käyttökohteita==

Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä. 

Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun] sekä [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/ dna WLAN]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon. 

* [http://www.homerun.telia.com/eng/coverage/ Sonera Homerun -palvelualuekartta].
* [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/toiminta-alueet_suomi.shtml dna WLAN -palvelualueet].

Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on [http://www.sparknet.fi/ SparkNet]. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.

* [http://maps.sparknet.fi/ SparkNet palvelualuekartta]

Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia. Kannattaa huomioida, että langattomien verkkojen käyttö on suojauksesta tai sen puutteesta riippumatta rikollista.

* [http://www.hotspots.fi/ Suomen ilmaiset WLAN-hotspotit]

== Osallistu ==

Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti '''osallistumalla itse kehitystyöhön''' (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.

== Katso myös ==
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]

[[Luokka:WLAN|*]]
[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux-uutiset</title>
    <id>963</id>
    <revision>
      <id>12781</id>
      <timestamp>2007-02-07T17:35:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Uutissivut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjäyhdistykset</title>
    <id>964</id>
    <revision>
      <id>30503</id>
      <timestamp>2010-01-21T09:38:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.237.225</ip>
      </contributor>
      <comment>poslix fix</comment>
      <text xml:space="preserve">Linux-käyttäjälle on useita eri järjestäytymismahdollisuuksia. Yhdistykset ja kerhot järjestävät tapahtumia, antavat tarvittaessa lausuntoja avoimiin ohjelmistoihin ja Linuxiin liittyvissä aiheissa, ja helpottavat käyttäjien välistä viestintää - esimerkiksi neuvojen kysymistä. Liity rohkeasti mukaan sinua kiinnostavan järjestön toimintaan!

==Valtakunnalliset yhdistykset==

[[FLUG]] on Suomen Linux-käyttäjien yhdistys, jonka tarkoituksena on Linuxiin liittyvän toiminnan edistäminen sekä suomalaisten Linux-käyttäjien ja Linuxista kiinnostuneiden tukeminen. Yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin.

*[http://www.flug.fi/ FLUGin kotisivut]
*[[FLUGin verkkosivut|FLUGin kotisivujen kehittämiskeskustelu]]

[[FUUG]] on Suomen Unix-käyttäjäin yhdistys, joka on perustettu vuonna 1984. Sen tarkoitus on edistää UNIXin ja avoimien järjestelmien yleistä tunnettuutta Suomessa sekä toimia käyttäjien ja laitetoimittajien yhdyslinkkinä. FUUG toimii yhteistyössä muiden koti- ja ulkomaisten Unix-käyttäjäyhdistysten kanssa. Fuugilla on jäseniä noin 80.

* [http://www.fuug.fi/ FUUGin kotisivut]

[[Linux-Aktivaattori]] on suomalainen, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää Linuxin ja muiden Open Source -ohjelmistojen käyttöä sekä yksityisissä että ammattimaisissa ympäristöissä.

* [http://www.linux-aktivaattori.fi/ Linux-Aktivaattorin kotisivut]

==Paikallistoimintaa==

Valtakunnallisten yhdistysten lisäksi Linux-käyttäjät ovat organisoituneet paikallisesti eri puolilla Suomea. Useimmat alueelliset käyttäjäryhmät ovat vapaamuotoisia, rekisteröitymättömiä ryhmittymiä, joista osa toimii jonkin valtakunnallisen yhdistyksen alla.

Turuxi on Turun seudun vapaiden ohjelmien käyttäjien ryhmä, joka toimii Linux-Aktivaattorin alaisena työryhmänä. 
Turussa toimii myös TUUG, eli Turun Unix-käyttäjien ryhmä.

* Turku: [http://www.turuxi.org TURUXIn kotisivut] 
* Turku: [http://tuug.fi/ TUUGin kotisivut]

Porvoossa toimivan PLUGin riveissä on sekä aloittelijoita että kokeneempia käyttäjiä. PLUG järjestää viikottaisia tapaamisia. 

* Porvoo: [http://plug.fi PLUGin kotisivut] 

Porissa vaikuttaa Linux-aktivaattorin työryhmä Porixi, eli Porin Linux-käyttäjien kerho.

* Pori: [http://porixi.linux-aktivaattori.fi Porixin kotisivut]

[[Linkku]] on Tampereella vaikuttava joukko GNU-työkalujen ja/tai Linux-ytimen käyttäjiä, joka kokoontuu kahden viikon välein, yleensä jonkin tietyn teeman tiimoilta.
*Linkun kotisivuna toimii wikisivu [[Linkku]].

[[Jinux]] toimii Joensuun alueella.

* Joensuu: [http://jinux.pokat.org Jinuxin kotisivut, Pokat ry:n harrastekerho] 

Jyväskylässä toimii FLUGin keskustelulistan ympärille kasvanut joukko, joka kokoontuu yhteisiin illanviettoihin ja muihin tapahtumiin. Ryhmällä on myös oma sähköpostilista, jolla on viitisenkymmentä henkeä. 

* Jyväskylä: kotisivuna wikisivu [[FLUG Jyväskylä]]

Pohjois-Suomen Linux-käyttäjille on pystytetty vuoden 2007 alussa omat sivut, joilla voi mm. liittyä yhteiselle postituslistalle.
PoSLix-ryhmän tavoitteena on aktivoida pohjoissuomalaisia Linux-käyttäjiä ja sellaisiksi aikovia asennusriehoilla, kursseilla ja muilla kokoontumisilla sekä tuoda Linux paikallisten päättäjien tietoisuuteen varteenotettavana vaihtoehtona.

* Pohjois-Suomi: [http://poslix.fi/ Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät (Poslix)], [http://www.facebook.com/groups.php#/group.php?sid=3cbb83b0c47494b9ca258a823a5128b0&amp;gid=6506798378&amp;ref=search Facebook-ryhmä &quot;Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät&quot;]

* Pietarsaari/Jakobstad: ei kotisivua (vielä), [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9614.0 Ubuntu-foorumi]
Paikallista Linux-toimintaa käynnistymässä, lue/keskustele lisää [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9614.0 Ubuntu-foorumilla] (ryhmä on ikään kuin kaupungimme täysin kaksinkielinen, mikä tarkoittaa että kukin käyttää omaa kieltä ja oletetaan että toiset ymmärtävät :-).

* Nurmijärvi: Nurmijärven Linux-käyttäjäryhmän kotisivu on osoitteessa [http://www.nurmijarvi.linux.fi nurmijarvi.linux.fi]. 

Pari mainituista on syntynyt Ubuntu Suomen oheen, jonka [http://wiki.ubuntu-fi.org/Paikallistoiminta Paikallistoiminta]-sivua kannattaa pitää silmällä.

[[Luokka:Järjestäytyminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohjelmien asentaminen</title>
    <id>965</id>
    <revision>
      <id>29938</id>
      <timestamp>2010-01-08T17:02:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <comment>/* Arch Linux */ wikitys, omituinen debian-vertaus pois, kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Linuxiin asennetaan ohjelmia pääsääntöisesti [[jakelu]]n [[paketinhallintajärjestelmä]]stä. Paketinhallintaa käytetään jakelun omilla työkaluilla joko graafisesti tai [[komentorivi]]ltä. Kun ohjelmat asennetaan paketinhallintajärjestelmästä, asennetaan automaattisesti myös muut ohjelman tarvitsemat ohjelmapaketit (esimerkiksi peli voi vaatia [[OpenGL]]-kirjaston asentamisen). Paketinhallintajärjestelmä pitää myös kirjaa kaikista järjestelmään asennetuista ohjelmista ja pystyy päivittämään ne kaikki uusien versioiden ilmestyessä.

==Vaihtoehtoja==

Pakettivarastosta asentaminen paketinhallinnan kautta vaatii, että haluttu ohjelma (tai sen haluttu versio) löytyy käytetyn jakelun [[pakettivarasto|pakettilähteistä]]. Aina näin ei ole. Tällöin haluttu ohjelma saattaa löytyä omalle jakelulle paketoituna jostain [[epävirallinen pakettilähde|epävirallisesta pakettilähteestä]] tai ohjelman kotisivuilta. Tällaisissa tapauksissa ohjelma voidaan asentaa tästä paketista, jos paketin tarjoava taho on luotettava. Tällöin paketinhallintajärjestelmä saa tiedon siitä, että järjestelmään on asennettu uusi ohjelma, jolloin paketinhallintajärjestelmä pysyy ajan tasalla ja mm. ohjelman poistaminen on helppoa. Tässä tavassa haittapuolena on se, että ohjelmapaketin toimintaa muun järjestelmän kanssa ei välttämättä ole testattu tarpeeksi (jakelun kehittäjät eivät sitä tue) ja päivityksistä joutuu yleensä huolehtimaan itse. Lisäksi epäluotettavista lähteistä asennetut paketit ovat tietoturvariski.

Perinteisempi tapa ohjelmien asentamiseen on [[Kääntäminen|kääntäminen lähdekoodista]]. Tämä tulee kysymykseen lähinnä tilanteessa, jossa halutaan asentaa jokin ohjelma, jota jakelun omista pakettilähteistä ei löydy. Kääntämällä asennettavien ohjelmien asentaminen voi vaihdella paljonkin eri ohjelmien välillä ja käyttäjän on myös itse huolehdittava siitä, että kaikki ohjelman tarvitsemat muut ohjelmat on asennettu. Ohjelmat tulee aina asentaa ensisijaisesti jakelun paketinhallinnasta, sillä käsin asennetut paketit voivat pahimmassa tapauksessa sotkea paketinhallintajärjestelmän ja aiheuttaa ongelmia.

Itse kääntäminen voi tulla kyseeseen myös vaikka ohjelman saisi suoraan paketinhallinnasta, jos haluaa eri version kyseisestä ohjelmasta, esimerkiksi jonkin erikoisen ominaisuuden ottamiseksi käyttöön. Omasta jakelusta saatavaan lähdekoodiin on helppo tehdä tarvittavat muutokset, pakettihallinta auttaa riippuvuuksien täyttämisessä ja käännöksen tuloksen voi paketoida jakelun omilla välineillä. Jos lähdekoodi haetaan muualta, esimerkiksi koska jakelussa ei ole tarpeeksi uutta versiota, paketin sovittamiseen niin että se sopii jakeluun on nähtävä enemmän vaivaa, ja ohjelman asentaminen paketinhallinnan ohi hakemistoon /usr/local voi hyvinkin olla varteenotettava vaihtoehto.

Jotkut suljetut ohjelmat ovat saatavilla vain omalla asennusskriptillä asennettavina binääripaketteina. Näiden pitäisi asentua hakemistoon /opt eikä niiden asentamisen pitäisi vaatia pääkäyttäjän oikeuksia. Joitakin vinkkejä tällaisten ohjelmien asentamiseksi löytyy sivulta [[Epäviralliset pakettilähteet#Asentaminen eri käyttäjänä|Epäviralliset pakettilähteet osiosta Asentaminen eri käyttäjänä]].

Ohjelmien asennustapaa valittaessa järjestys on seuraava:
#Jakelun omasta pakettilähteestä
#Epävirallisesta, mutta luotettavasta lähteestä tai ohjelman kotisivuilta ladattu omalle jakelulle tehty paketti
#Lähdekoodista kääntäminen
#Ohjelman kotisivulta ladatun paketin oman asennusskriptin avulla

== Ohjelmien asentaminen eri jakeluissa ==
Seuraavassa on lyhyesti kerrottu, mitä työkaluja käyttäen ohjelmien asennus onnistuu eri jakeluissa. Tarkemmat ohjeet työkalujen käyttöön löytyvät kyseistä työkalua käsittelevistä artikkeleista.

=== Arch Linux ===
Archissa paketinhallintaa hoitaa [[Pacman]] jonka graafisena [[edustaohjelma]]na on käytettävissä [[Shaman]]. Pacmanilla voi asentaa paketteja myös suoraan (pakettien pääte on &lt;tt&gt;.pkg.tar.gz&lt;/tt&gt;).

=== Debian ===
''Katso myös artikkeli [[Debian GNU/Linux#Debianin paketinhallinta]]''

[[Debian]]issa käytetään [[dpkg]]-nimistä paketinhallintajärjestelmää. Paketteja voidaan asentaa graafisesti työpöytäasennuksen jälkeen valikoista löytyvällä Synaptic-sovelluksella josta kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[Synaptic]].

Komentoriviltä paketinhallintaa käytetään [[apt-get]] ja [[aptitude]] -sovelluksilla. Yksittäisiä &lt;tt&gt;.deb&lt;/tt&gt;-paketteja voi asentaa ohjelmalla [[dpkg]].

=== Fedora ===
Fedorassa [[RPM]]-paketinhallintaa käytetään yleensä [[yum]]- tai [[PackageKit]]-sovelluksilla. Tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista [[Fedoran paketinhallinta]].

=== Gentoo ===
[[Gentoo]]ssa paketinhallintajärjestelmää käytetään lähes aina komentoriviltä käyttäen [[emerge]]-sovellusta. 
Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa, muun muassa [[Porthole]], [[Guitoo]] ja [[Portagemaster]]. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa.

=== Mandriva ===
[[Mandriva]]ssa paketinhallintajärjestelmää voidaan käyttää komentoriviltä [[URPMI]]-sovelluksella.

=== openSUSE ===
openSUSEssa ohjelmia voi asentaa joko graafisesti [[YaST]]-työkalulla (''Ohjelmistot'' --&gt; ''Ohjelmistohallinta'') tai tekstipohjaisesti [[Zypper]]-[[komentorivi]]työkalulla. Ohjelmien asennustyökalun voi [[GNOME]]ssa käynnistäää valitsemalla ''Tietokone'' --&gt; ''Asenna ohjelmistoja''.

=== Ubuntu ===
koska [[Ubuntu]] pohjautuu Debianiin, paketinhallinta toimii samoin kuin [[Ohjelmien asentaminen#Debian|Debianissa]], mutta lisäksi käytössä on Ubuntun oma yksinkertaistettu Lisää/poista... -sovellus, joka löytyy valikosta ''Sovellukset'' -&gt; ''Lisää/poista..''. Lisäksi on mahdollista käyttää [[Synaptic]]ia joka käynnistyy valitsemalla ''Järjestelmä'' -&gt; ''Ylläpito'' -&gt; ''Synaptic-pakettienhallinta''. 

Ladatun &lt;tt&gt;.deb&lt;/tt&gt;-paketin pystyy asentamaan kaksoisnapsauttamalla pakettia, jolloin Ubuntun paketinasennustyökalu käynnistyy ja hoitaa asennuksen.

Komentoriviltä [[apt-get]], [[aptitude]] ja [[dpkg]] toimivat kuten Debianissa. Ubuntun ohjeista löytyy myös lisätietoja pakettien hallinnasta: käynnistä ohjekeskus (''Järjestelmä'' -&gt; ''Ohjeet ja tuki'') ja valitse vasemmasta reunasta ohje ''Sovellusten lisääminen ja poistaminen''. Lisäksi [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja esittelee kattavasti [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot ohjelmien asentamista ja pakettilähteiden käyttöä].

== Kääntäminen lähdekoodista ==
''Katso artikkeli [[kääntäminen]]''.

Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun paketista, sillä:
* Paketinhallinnan ohi asennetun paketin poistaminen voi olla hankalaa
* Paketinhallintatyökalut eivät toimi oikein paketinhallinnan ohi asennettujen ohjelmien kanssa
* Riippuvuuksia ei tarkisteta yhtä tarkasti
* Paketti ei välttämättä toimi yhteen muun järjestelmän kanssa
* Turvapäivityksistä joutuu huolehtimaan itse

Vapaan ohjelman olennainen ominaisuus on kuitenkin, että lähdekoodi on helposti käytettävissä. Jokaisesta jakelun vapaasta paketista on lähdekoodit saatavilla, niihin voi tehdä omat muutoksensa ja muokatun lähdekoodin voi itse kääntää ja koota paketiksi, joka on paketinhallinnan piirissä siinä missä virallinenkin versio. Jollei halua menettää tekemiään muutoksia, ne pitää kuitenkin itse siirtää mahdollisiin päivityksiin. Muutettu paketti kannattaa siksi paketinhallinnassa merkitä käsin päivitettäväksi (&quot;hold&quot; tms.).

Jos hakee lähdekoodin muualta kuin oman jakelun käytössä olevasta versiosta, joutuu itse huolehtimaan turvapäivityksistä ja paketin sopeuttamisesta jakeluun.

[[Luokka:Ohjelmat|*]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohje:Kuinka sivuja muokataan</title>
    <id>966</id>
    <revision>
      <id>11147</id>
      <timestamp>2006-08-22T07:38:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Lue [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytännöistä]] ennen muokkausta. Kokeile myös [[Linux.fi:Hiekkalaatikko|hiekkalaatikolla]] ennenkö alat värkätä varsinaisia artikkeleita.

*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kuinka_sivuja_muokataan Wikipedian muokkausohje]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Teemaillat</title>
    <id>967</id>
    <revision>
      <id>7474</id>
      <timestamp>2006-02-09T20:37:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">Teemailtoja on järjestänyt mm. Finnish Linux User Group, [[FLUG]]. Teemailtojen periaatteena on yksinkertaisesti alustus jostakin yleisesti kiinnostavasta aiheesta. Esimerkiksi 11.5.2005 (klo 18, Helsingin Elielinaukio 2 D, 2. kerros eli Kirjasto 10) teemaillan aiheena on Zope ja FLUGin WWW-sivut. Aiheeksi sopii melkein mikä vain työvälineohjelma tai vaikkapa yleisempi Linux-jakelun esilttely. Kuka tahansa voi ilmoittautua puhujaksi; toivottuja aiheita voi löytää mm. [http://www.flug.fi/pipermail/flug-l/ flug-l-keskustelulistan arkistoista], mutta löytää niitä kysymälläkin. 

Tietoa FLUGin tapahtumista löytyy ensisijaisesti [http://www.flug.fi/uutiset/ ryhmän uutissivuilta] ja [http://www.flug.fi/info/listat.html sähköpostilistoilta].

[[Luokka:Järjestäytyminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tietoturva</title>
    <id>968</id>
    <revision>
      <id>28078</id>
      <timestamp>2009-07-11T20:13:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>selvempi käsite</comment>
      <text xml:space="preserve">Tietoturvassa on monesti kysymys asenteista. Unixin rakenteen (ja siihen liittyvien perinteiden) sekä vapaiden ohjelmien runsauden ansiosta virukset ja &quot;spyware&quot; eivät juurikaan vaivaa Linuxia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Linux olisi [[Haittaohjelmat|haittaohjelmille]] immuuni.

Suurimmat riskit työpöytä-Linuxeissa ovat palvelujen säätö- tai [[ohjelmointivirhe]]et (varo siis turhien palvelujen avaamista maailmalle) ja selainten tietoturva-aukot. Kannattaa huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle: Linuxeja koetelleet madot ovat hyödyntäneet ongelmia, jotka asianmukaisesti ylläpidetyissä asennuksissa oli korjattu aikoja sitten.

Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää [[palomuuri]]a (joka helpottaa palvelujen rajaamisen aiotuille käyttäjille), [[tcpwrappers]]ia (tavallaan palvelukohtainen palomuuri), SELinuxia ja [[IDS]]ia (hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). Kaksi ensinmainittua ovat helppoja ottaa käyttöön eivätkä vaikuta koneen tavalliseen käyttöön (ellei palomuuria säädä liian tiukaksi).

[[Unix]]-tyylisten järjestelmien vanhimpia tietoturvaetuja on [[root|pääkäyttäjän]] säästeliäs käyttö, jatka tätä perinnettä! Hyvä tapa olisi jättää pääkäyttäjäterminaali kokonaan avaamatta, ja hoitaa pääkäyttäjäoikeuksia vaativat hommat [[su]]:n tai [[sudo]]n avulla.

== Käyttöjärjestelmän ja ohjelmien päivittäminen ==

Kaikista ohjelmistoista löytyy ajoittain ohjelmointivirheitä,
jotka heikentävät tietokoneen turvallisuutta. Valmistajat julkaisevat
päivityksiä jotka korjaavat ohjelmistojen virheitä, mutta päivitysten asentaminen on käyttäjän vastuulla.
[[wikipedia:fi:Linux|GNU/Linuxin]] tapauksessa tarvittavat toimenpiteet riippuvat jonkin verran siitä, mikä [[jakelu|jakeluversio]] on käytössä.

Kannattaa tarkistaa säännöllisesti (ehkä kerran viikossa) onko uusia päivityksiä saatavilla, ellei muistutuksia tule automaattisesti. Yleensä jokaisella jakelulla on oma sähköpostilista, millä tiedotetaan käyttöjärjestelmän ja ohjelmien tietoturvaan liittyvistä päivityksistä. Päivitykset asentuvat yleensä muutamalla hiiren klikkauksella tai parilla komennolla komentorivillä, kunhan &quot;asennuslähteet&quot; on oikein säädetty.

Jos osa ohjelmista on asennettu muualta kuin jakelun virallisista lähteistä, näiden ohjelmien päivityksistä pitää huolehtia erikseen. Asennuslähteen lisäämisen tai ulkopuolisen ohjelman asentamisen yhteydessä olisi hyvä selvittää, miten päivitykset tai tietoturvatiedotus on hoidettu tämän lähteen tai ohjelman osalta.

Alla on annettu ohjeet yleisimpien jakeluversioiden ja niiden tukemien ohjelmistopakettien päivittämiseen.
Mikäli käytössä on niin vanha versio jakelusta että valmistaja ei enää tarjoa
siihen tietoturvapäivityksiä, on jakelu syytä päivittää uudempaan versioon.

* [[Debianin päivittäminen|Debian GNU/Linux]]
* [[Fedoran päivittäminen|Fedora]]
* [[Gentoon päivittäminen|Gentoo Linux]]
* IT Linux, Lineox ja Spectra Linux: Kts. [http://www.raimokoski.com http://www.raimokoski.com]
* [[Mandrivan päivittäminen|Mandriva Linux]]
* SOT Linux: Päivityksiä ei enää julkaista, käyttäjiä suositellaan vaihtamaan johonkin toiseen jakeluun.
* [[SUSEn päivittäminen|SUSE Linux]]
* [[Ubuntun päivittäminen|Ubuntu Linux]]
* [[Slackware|Slackware Linux]]

== Käyttöoikeuksien hallinta ==
Olennainen osa Linux-tietoturvaa on mahdollisuus rajoittaa [[käyttäjä|käyttäjien]] oikeuksia [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]]. Käyttöoikeudet määritetään käyttäjä- ja ryhmäkohtaisesti. Lisäksi Linuxin [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistorakenteessa]] määritetään tarkkaan hakemistojen [[tiedoston oikeudet|käyttöoikeudet]] niiden tarkoituksen ja käyttöoikeuksien mukaan. Nämä yhdessä luovat pohjan tietoturvalliselle käyttöjärjestelmälle.

===Pääkäyttäjä===
Linuxin tietoturvaa parantaa tavallisen [[käyttäjä]]n ja pääkäyttäjän erottaminen toisistaan. Pääkäyttäjällä, eli erityisellä [[root]]-tunnuksella, on kaikki oikeudet käyttöjärjestelmään ja näin myös suurin riski vahingoittaa käyttöjärjestelmää. Tavallisen käyttäjän oikeudet taas ovat rajoitetut, mahdollistaen kuitenkin normaalin päivittäisen toiminnan, kuten dokumenttien kirjoittamisen, musiikin kuuntelemisen ja oman ympäristönsä muokkaamisen, jopa ohjelmien asentamisen omaan käyttöönsä.

Vaikka kotikäyttäjälle kahden käyttäjätunnuksen ja salasanan muistaminen voi kuulostaa turhalta, on se ehdottomasti helpoin keino parantaa henkilökohtaista tietoturvaa. Esimerkiksi virusten ja haittaohjelmien levittäminen internetissä on helppoa ja ohjelmien virheiden vuoksi sellainen voi joutua myös omalle koneelle. Käyttämällä aina rajoitettua käyttäjätunnusta vähennät huomattavasti riskiä sotkea koko käyttöjärjestelmää.

Siis ohje yksinkertaistettuna:

# Kirjaudu sisään aina tavallisen &quot;matti&quot;-käyttäjän tunnuksilla, ei root-tunnuksilla!
# Älä lisää normaalille käyttäjätunnukselle oikeuksia, mitä et välttämättä tarvitse
# Käytä root-tunnusta ainoastaan ohjelmien ja järjestelmän asennukseen, kaikkia käyttäjiä koskeviin säätöihin yms. järjestelmän ylläpitoon, ei tavalliseen työhön
# Jos vieras ohjelma vaatii pääkäyttäjän tunnusta tai salasanaa, mieti kahdesti onko ohjelma välttämätön! Ohjelmia voi asentaa myös ajamatta asennusohjelmaa pääkäyttäjänä.

Suorittaaksesi ohjelman pääkäyttäjän tunnuksilla sinun ei tarvitse kirjautua ulos järjestelmästä. Voit kirjautua pääkäyttäjäksi eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsolilla]] tai [[terminaaliemulaattori|pääteikkunassa]]. Komentoriviltä minkä tahansa yksittäisen ohjelman voi suorittaa pääkäyttäjän oikeuksilla komennoilla [[su]] tai [[sudo]]. Pelkkä &quot;su&quot; vaihtaa pääkäyttäjän oikeuksiin &quot;exit&quot;-käskyyn saakka. sudon voi säätää niin, ettei salasanaa tarvitse antaa joka käskyn yhteydessä.

Useimmista [[jakelu]]ista löytyy vastaavat ohjelmat myös graafisena. [[GTK]]-pohjaisissa ympäristöissä ([[GNOME]], [[Xfce]] ym.) käytetään yleensä [[gksu]]a (tuki sulle ja sudolle) tai [[gksudo]]a (tuki sudolle). [[KDE]]:ssä käytetään [[kdesu]]a (tuki sulle, myös sudoa varten muokattuja versioita olemassa).  Järjestelmän asetusohjelmien avaaminen tavallisena käyttäjänä aiheuttaa yleensä pääkäyttäjän salasanan kysymisen joko gksu(do)n tai kdesun avulla. Koko työpöytäympäristöä ei pidä käynnistää pääkäyttäjänä.

===Palveluiden tunnukset ja ryhmät===
Jotta tietoturva-aukko yhdessä palvelimessa tai vastaavassa ohjelmassa ei mahdollistaisi koko järjestelmän haltuunottoa, palvelimet ajetaan yleensä jokainen omalla tunnuksellaan. Usein palvelimella on käytössään myös oma [[ryhmä]]. Näin murtautuja saa käyttöönsä vain rajalliset oikeudet. Pyrkimyksenä on, että palvelimen tunnuksella ei olisi oikeuksia muokata muita tiedostoja kuin mitä palvelimen toiminta vaatii.

Useimmiten palvelin on käynnistettävä pääkäyttäjän oikeuksin, jotta sillä olisi mahdollisuus käyttää tiettyjä [[TCP]]/[[UDP]]-portteja (&lt;1024) tai muita erikoistoimintoja. Otettuaan käyttöön portin tai muun resurssin ohjelma luopuu pysyvästi näistä oikeuksista (katso [[setuid]]). Jotkut ohjelmat tarvitsevat jatkossakin pääkäyttäjäoikeuksia, mutta käyttävät  näitä säästeliäästi, suorittaen (valta)osan koodistaan palvelinkohtaisella tunnuksellaan, joko [[seteuid]]-kutsun tai [[fork|lapsiprosessien]] avulla.

Palvelimen (tai toiminnon) ryhmää käytetään esimerkiksi sähköpostin (mail), pelien (games), päätelaitteen (tty) ja kirjautumislokin (utmp) tapauksessa. Tiedostot ovat yksittäisen käyttäjän tai pääkäyttäjän omistuksessa, mutta ryhmäoikeuksien kautta eri ohjelmilla on oikeus kirjoittaa näihin tiedostoihin. Samaa järjestelmää voi käyttää mielivaltaiia uusia palvelimia luotaessa.

Aikoinaan palvelimet, jotka eivät tarvinneet pääkäyttäjäoikeuksia, ajettiin yleensä tunnuksella ja ryhmällä nobody. Tämä johti kuitenkin siihen, että ongelma yhdessä palvelimessa mahdollisti hyökkäykset muihin tätä tunnusta käyttäviin palvelimiin. Nykyään nobody on hyvin vähäisessä käytössä, mutta on käytettävissä ellei johonkin käyttöön halua luoda uusia tunnuksia. nobody-tunnusta käyttävistä palveluista mainittakoon [[NFS]], joka käyttää tätä tunnusta silloin kun se on asetettu olemaan luottamatta asiakaskoneen tarjoamiin käyttäjätunnuksiin ([[UID]]-numeroihin).

==Selaimet==
Useimmat [[www-selaimet]] ovat hyvin monimutkaisia ja nopeasti kehittyviä ohjelmia ja sen myötä alttiita ohjelmointivirheille. Ne myös käsittelevät monenlaista monimutkaista syötettä (kuten HTML, JavaScript ja [[Flash]]), johon on helppo ujuttaa virheitä hyödyntävää koodia.

Selaimet altistavat paitsi haittaohjelmille myös erilaisille huijauksille, kuten salasanojen ja luottokorttinumeroiden kaappaukseen väärennettyjen verkkosivujen avulla (phishing). Yksityisyyttä uhkaa lisäksi evästeiden ja muulta palvelimelta haettujen kuvien käyttö selaamistottumusten seuraamiseen.

Toistaiseksi Linuxin selaimia hyödyntäviä haittaohjelmia ei ole juurikaan esiintynyt, mutta [[Mozilla]]-sukuisten selainten yleistyessä haittaohjelmiakin on odotettavissa. 

Nettisurffauksessakin tärkein puolustuskeino on ohjelmien (myös kuvankäsittelykirjastojen yms.) pitäminen päivitettyinä, mutta sen lisäksi kannattaa kytkeä JavaScript ym. ylimääräiset toiminnot pois käytöstä, silloin kun niille ei ole tarvetta tai kun käydään epäilyttävillä sivuilla. Mozilla Firefoxille on tehty esimerkiksi [https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/722 NoScript]-lisäosa, jolla pystyy nopeasti sallimaan tai estämään sivustojen JavaScriptit.

==Käynnistettävät tiedostot ja &quot;autorun&quot;==

GNU/Linuxissa sähköpostiohjelmia ei yleensä ole säädetty ajamaan liitteenä tulevia ohjelmia, vaikka liitettä klikattaisiinkin.

Kun tiedosto on tallennettu tiedostojärjestelmään, se, tulkitaanko se ohjelmaksi, määräytyy [[Tiedoston_oikeudet|tiedoston oikeuksiin]]
sisältyvien suoritusoikeusbittien, ei tiedostopäätteen tai edes tiedoston sisällön perusteella. Näin ohjelmaa ei tallennuksen jälkeenkään pääse vahingossa ajamaan. Käyttäjä voi niin halutessaan erikseen asettaa tiedostolle suoritusoikeudet.

Sähköpostiohjelma tai tiedostoselain voidaan toki ohjelmoida niinkin, että ohjelmia pääsee klikkaamalla ajamaan, mutta tämä olisi turhaa tietoturvan vaarantamista.

Sama koskee [[CD-levy|CD-levyjen]] ja muitten irrotettavien medioitten autorun-ohjelmia: niitä ei yleensä ajeta ellei käyttäjä erikseen sitä pyydä.
Vaikka CD-levyjen kautta ei viruksia juurikaan levitetä niin automaattikäynnistys on helppo tapa tehdä CD:stä [[Haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevonen]] (katso [[wikipedia:en:2005_Sony_BMG_CD_copy_prevention_scandal|Sonyn rootkit]]).

===Binäärien ajaminen ja pakettien kautta leviävät virukset===

Mitä siis tehdä, jos netistä löytyy (tai sähköpostissa tulee) ohjelma, jonka haluaa ajaa. Jos kyseessä on valmis ajettava tiedosto, riittää että tallettaa sen jonnekin, asettaa suoritusoikeudet ja ajaa sen:
 [[chmod]] a+x troijan_hevonen
 [[cwd|.]]/troijan_hevonen

Ohjelmalla on yleensä kaikki samat oikeudet kuin sen käynnistäjälläkin, eli ellei ohjelmaan luota, se pitää vähintään ajaa tähän tarkoitukseen erikseen luodulla tunnuksella, mieluiten ei ollenkaan.

Etuliite ./ (millä kerrotaan, että ohjelma on [[työhakemisto]]ssa) tarvitaan, jollei ohjelmaa ole asennettu ohjelmille tarkoitettuun hakemistoon (jotka on lueteltu [[PATH]]-[[ympäristömuuttuja|muuttujassa]]). Tällä järjestelyllä estetään (pää)käyttäjää vahingossa ajamasta ohjelmaa, jolle on annettu jonkin toisen ohjelman nimi (tai sellaisen väärinkirjoitettu muoto).

Jos ohjelma tulee paketoituna ([[tar]], [[RPM|rpm]], [[deb]] tms.), paketin asentaminen asentaa tiedostot paketoijan määräämään paikkaan, mahdollisesti ylikirjoittaen muita tiedostoja (varsinkin jos paketin asentaa pääkäyttäjänä) ja asettaen tiedosto-oikeudet kohdalleen. Pakettiin saattaa kuulua myös asennuksessa ajettavia skriptejä. Pakettia ei siis pidä asentaa epämääräisistä lähteistä ja hiukankin epävarmoissa tapauksissa se pitäisi asentaa tarkoitukseen erikseen luodulla tunnuksella (jolle annetaan vain tarvittavat oikeudet asennuksen ajaksi, yleensä kirjoitusoikeudet varta vasten luotuun hakemistoon).

== SELinux ja GRSecurity ==

[http://www.nsa.gov/selinux/ SELinux] on patchi (&quot;korjaus&quot;) joka mahdollistaa tarkemman auditoinnin (&quot;turvallisuustarkastelut&quot;) järjestelmän suorittamien toimenpiteiden suhteen. Lähes kaikille tapahtumille on mahdollista määrittää &quot;turvatasot&quot;. SELinuxin on kehittänyt NSA, jonka takia voidaankin olettaa sen täyttävän erittäin korkean turvallisuusluokituksen. 

Säädettävyyden mukana tulee vaikeus; kuka jaksaa säätää kaiken pilkkua viilaten? Tämä on SELinuxin suurin ongelma: sen käyttöönotto on erittäin työläs.

SELinux on 2.6-sarjan kernelissä (&quot;ytimessä&quot;) mukana ja sen kehitys tapahtuu ytimen ohessa. 2.4-sarjalaisiin tämä on saatavissa erillisenä patch-settinä (&quot;korjaussarjana&quot;). 

[http://www.grsecurity.net/ GRSecurity] on kilpaileva &quot;tuote&quot; joka ei ole mukana valtavirrassa, mutta se tekijän mukaan mahdollistaa vielä suuremmat tietoturvatason säädöt. 

Molemmat tuotteet ovat hyödyllisiä jos niille on tarvetta. Yleensä pärjätään normaaleillakin turva-asetuksilla, mutta vaihtoehdot ovat hyväksi.

===Katso myös===
*[[Fedoran SELinux-asetukset]]

== TCP-wrapper ==

[[tcpwrappers|TCP-wrapper]] on käyttöoikeuskirjasto, jolla voidaan määritellä monimutkaisempia sääntöjä, ketkä pääsevät mihinkin verkkopalveluun ottamaan yhteyttä. Komennolla ldd /polku/ohjelmistoon | grep libwrap voi tarkistaa tukeeko palvelinohjelma TCP-wrapperia. Palvelun voi myös jättää tcpd:n käynnistettäväksi yhteyskohtaisesti [[inetd]]:n kautta, jolloin tcpd huolehtii rajoituksista.

Säännöt rakentuvat niin, että ensin pitää kieltää kaikki &lt;tt&gt;hosts.deny&lt;/tt&gt;-tiedostossa ja sitten sallia yhteyksiä &lt;tt&gt;hosts.allow&lt;/tt&gt;-tiedostossa (näin siis yleensä kotikoneella).

Esimerkki perussäädöistä, joissa sallitaan yhteydenotto SSHD-palvelinohjelmistoon vain verkkotunnusten omalafka.fi ja jokinlafka.fi alaisista koneista.

/etc/hosts.deny:
 ALL: ALL

/etc/hosts.allow:
 sshd: .omalafka.fi
 sshd: .jokinlafka.fi EXCEPT UNKNOWN

Nimien käyttö ip-osoitteiden sijaan aiheuttaa turvallisuusreiän: se, joka itse hallitsee omat nimipalvelimensa, voi asettaa koneen nimen haluamakseen. Ylläolevat säännöt kuitenkin riittävät automaattisten hyökkäysten torjumiseen, ainakin jollei omalafka.fi ole arvattavissa koneen oman nimen tms. perusteella. EXCEPT UNKNOWN suojaa hyökkäysiltä vaatimalla yhteensopivuus ip-osoitteella saadun nimen ja tällä nimellä saadun ip-osoitteen välillä, mutta samalla yhteydet voivat estyä nimipalvelin- tai verkko-ongelmien takia.

== Palomuuri ==

Useimmiten verkkoon liitettävät laitteet on syytä suojata palomuurilla. Linux-palomuureista tietoutta löytyy [[Palomuurit]]-artikkelista.

== Virustorjunta ==

Linuxille on tehty todella vähän viruksia, mutta esim. Windows-järjestelmien sähköpostia liikuttavissa palvelimissa tai tiedostosäilöissä voi olla tarpeen käyttää virustorjuntaa. Aiheesta lisää sivulla [[Virustorjunta]].

==SSH==
Jos ajat [[SSH]]-palvelinta, kannattaa tarkistaa että soveltuvat [[SSH-turvatoimet]] on tehty. sshd käyttää yleensä sekä omia asetuksiaan, että pam-kirjastoa ja normaaleja unix-salasanoja. Asetusten yhteisvaikutus ei ole intuitiivinen, joten asiaa koskevien varoitusten lukeminen on hyvin suotavaa. Parasta on rajoittaa yhteydet muutamaan luotettavaan ip-osoitteeseen.

==Katso myös==
*[[Haittaohjelmat]]
*[[Langattoman verkon tietoturva]]

[[Luokka:Tietoturva]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux.fi:Vastuuvapaus</title>
    <id>969</id>
    <revision>
      <id>17101</id>
      <timestamp>2007-09-28T12:52:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>vähän asiallisemmaksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Sivujen sisältö on kaikkien muokattavissa, eikä ennakkomoderointia harrasteta. Vaikka laittomuudet ja virheet pyritään poistamaan, sivuston ylläpito tai toimittajat eivät ota vastuuta mistään laite-, ohjelmisto-, talous-, ihmissuhde- tai muistakaan ongelmista joita ohjeiden noudattaminen saattaa aiheuttaa. Emme muutenkaan takaa että dokumentaatio on millään tavalla oikeellista. 

[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020458 Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain] 22 §:n mukaiset ilmoitukset tekijän- tai lähioikeutta rikkovasta tai muuten lainvastaisesta materiaalista tulee toimittaa jollekin [[Linux.fi:Ylläpitäjät|ylläpitäjälle]] sähköpostitse tai siitä on mainittava kyseisen artikkelin keskustelusivulla.

[[Luokka:Wiki]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ytimen kääntäminen</title>
    <id>970</id>
    <revision>
      <id>27796</id>
      <timestamp>2009-06-15T08:17:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.222.38.72</ip>
      </contributor>
      <comment>/* &quot;Virityssarjat&quot; */</comment>
      <text xml:space="preserve">GNU/Linux-käyttöjärjestelmän [[ydin|ytimen]] (engl. ''kernel'') [[kääntäminen|kääntämistä]] pidetään usein erittäin hankalana, mitä se tosiasiassa ei ole. Nykyisin käyttäjän tarve kääntää ydin itse on vähentynyt, mutta toimenpide voi olla tarpeellinen esimerkiksi eksoottisimpien oheislaitteiden toimimaan saamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida ytimestä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. 

Usein vanhentuneessa ohjeessa sanotaan ytimen käännön olevan välttämätöntä, vaikka vaaditut asetukset ovat valittuna jo [[jakelu]]n vakioytimessä (engl. ''stock kernel''). Tarkista, kuinka vanhaa ohjetta luet.

==Ytimen hakeminen==
Helpoimmalla pääsee, jos ytimen [[lähdekoodi]] löytyy [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] (useimmissa jakeluissa paketinhallinnan kautta löytyy myös valmiiksi käännettyjä ytimiä). Jos haet lähdekoodin paketinhallinnasta, saat käyttöön saman lähdekoodin, josta jakelun vakioytimetkin on käännetty. Tällöin mukana on usein pieniä muutoksia jotka saattavat lisätä suorituskykyä tai tuoda ominaisuuksia, jotka virallisesta (siis kernel.orgin) lähdekoodipuusta puuttuvat. Huomaa kuitenkin, että vaikka haet lähdekoodin paketinhallinnan kautta, on kääntäminen tehtävä käsin.

Jos paketinhallinnassa ei ole sinulle sopivaa lähdekoodipakettia, [http://www.kernel.org kernel.orgista] voi ladata uusimman julkaistun ytimen. Nykyään on suositeltavaa käyttää uusinta vakaata 2.6-sarjan ydintä. Lataa paketti esimerkiksi /usr/src -[[Linuxin hakemistorakenne|hakemistoon]] ja pura se. &lt;tt&gt;tar.bz2&lt;/tt&gt;-päätteinen paketti puretaan komennolla &lt;tt&gt;[[tar]] jxvf linux-2.6.x.x.tar.bz2&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;tar.gz&lt;/tt&gt;-päätteinen komennolla &lt;tt&gt;tar zxvf linux-2.6.x.x.tar.gz&lt;/tt&gt;. Purettuasi paketin siirry tuloksena syntyneeseen uuteen hakemistoon. Ytimen lähdekoodin saa ladattua myös Suomessa sijaitsevalta [ftp://ftp.fi.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/ ftp.fi.kernel.org]-palvelimelta.

Kannattaa huomata, etteivät kaikki ytimen ulkopuoliset ajurit välttämättä toimi uusimpien ytimen versioiden kanssa. Samassa lähdekoodipaketissa olevat [[moduuli]]t ''oikein'' säädettynä toimivat, mutta ulkopuoliset ajurit saattavat kieltäytyä kääntymästä sen vuoksi, että ytimessä on kehityksen myötä poistunut jotain tai jokin ajurin kannalta olennainen ominaisuus on ratkaisevasti muuttunut. Tämä koskee erityisesti suljetun lähdekoodin ohjelmien käyttämiä moduuleita.

==Asetusten tekeminen==
Nykyisen ytimen version näet komennolla &lt;tt&gt;uname -a&lt;/tt&gt;. Mikäli käytössäsi on jo 2.6-sarjan ydin, kannattaa tutkia löytyykö ytimen [[asetustiedosto]] (&lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;) jostakin. Monissa jakeluissa asetustiedosto löytyy /boot -hakemiston alta nimellä kernel-2.6.x.x.config. Asetustiedosto voi myös löytyä pakattuna tiedostosta /proc/config.gz. Jos vanha asetustiedosto löytyy, kopioi se uuden ytimen lähdekoodin juurihakemistoon nimellä &lt;tt&gt;.config&lt;/tt&gt;. Aja tämän jälkeen komento &lt;tt&gt;make oldconfig&lt;/tt&gt; jolloin sinulta kysytään asetukset niihin ominaisuuksiin, joita vanhassa asetustiedostossa ei ollut.

Jos sinulla ei ole vanhaa asetustiedostoa tai jos haluat tehdä itse asetuksia, aja komento &lt;tt&gt;make menuconfig&lt;/tt&gt; (yleisin ja toimii lähes aina, käyttää [[ncurses]]-kirjastoa), &lt;tt&gt;make xconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, [[Qt]]-kirjastoa käyttävä), &lt;tt&gt;make gconfig&lt;/tt&gt; (Graafinen, [[GTK+]]-kirjastoa käyttävä) tai &lt;tt&gt;make config&lt;/tt&gt; (kysyy kaikki kohdat erikseen, ei suositeltava). Tämän jälkeen tee haluamasi asetukset, mutta älä kuitenkaan muuta mitään mistä et ole varma. Suurimpaan osaan tarjolla olevista asetuksista on hyvä ohjeistus kyseisen asetuksen kohdalla help-valikossa.

Mikäli et tee ns. [[initrd]]-ydintä, on syytä muistaa että ''juuriosion tiedostojärjestelmän ajuri on käännettävä ytimen sisään'', muuten käynnistettäessä seuraa [[kernel panic]]. Initrd-ytimen tapauksessa ajurin voi kääntää myös moduuliksi, mutta tällöin on tehtävä erikseen initrd-tiedosto jotta ydin osaa ottaa tiedostojärjestelmän käynnistyksen yhteydessä käyttöön. Initrd-ytimissä käytetään romfs-muotoista [[RAM-levy|ram-levyasemaa]].

Valitessasi ytimen asetuksia on hyvä tutustua tarkkaan koneesi laitteistoon. Komento &lt;tt&gt;[[lspci]] -v&lt;/tt&gt; antaa hyödyllistä tietoa laitteistostasi, ja runsaasti lisätietoa löytyy &lt;tt&gt;/[[proc]]&lt;/tt&gt;-hakemistosta. Esimerkiksi tiedosto &lt;tt&gt;/proc/cpuinfo&lt;/tt&gt; kertoo kattavasti millainen prosessori koneessasi on. Oikean vaihtoehdon valinta on tärkeää etenkin prosessorin kohdalla ydintä käännettäessä. x86-koneissa pienin yhteinen nimittäjä on 80386-prosessorityyppi, jonka valitsemalla ydin toimii jokaisessa koneessa, mutta se ei käytä hyödykseen läheskään kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia ja saattaa olla hieman hitaampi kuin edistyneempiä ominaisuuksia hyödyntävät ytimet. Perusnyrkkisääntönä sanottakoon, että nykyään pienin yhteinen nimittäjä on Pentium. Mikäli aiot tehdä ytimestäsi siirrettävän, eli sellaisen joka toimii koneessa kuin koneessa,  on 386 hyvä vaihtoehto. Sen sijaan omalle koneelle optimaalista ydintä räätälöitäessä oikean prosessorityypin (tai lähimmän vastaavan) valinta on järkevin.

2.4 -sarjan ytimissä oli AMD:n prosessorien ja VIA-piirisarjan kanssa ongelmia, joiden vuoksi piti kääntää 686-ydin jonkin aikaa näihin koneisiin. Vastaavanlaisia ongelmia saattaa edelleenkin esiintyä erityisesti [[bleeding edge]] -tekniikoiden kanssa, kun kehitys ei ole vielä päässyt tarpeeksi pitkälle.

* [[Ytimen asetusten tekeminen]]

==Kääntäminen==
Asetusten tekemisen jälkeen ydin kääntyy yksinkertaisesti komennolla &lt;tt&gt;make&lt;/tt&gt;. Jos kääntäminen keskeytyy johonkin virheeseen, on syytä kääntää kriittinen katse asetustiedostoa kohtaan.

Ytimen oman ohjeistuksen mukainen komento ytimen kääntämiseen on yksinkertaisesti:
 make

Mikäli käytettävissä on useampia suorittimia tai suoritinytimiä, kannattaa kääntää useammassa säikeessä:
 CONCURRENCY_LEVEL=2 make

Tämä on erityisen suositeltavaa moniprosessorikoneilla, mutta se todennäköisesti nopeuttaa työskentelyä myös yhdellä prosessorilla, sillä yhdessä säikeessä kääntäminen ei jatkuvasti käytä kaikkea prosessoritehoa hyödykseen.

=== Kääntäminen Debianissa ===
[[Debian]]in (ja siihen pohjautuvien jakeluiden, kuten [[Ubuntu]]n)  käyttäjät voivat käyttää seuraavia komentoja luodakseen ytimestä [[deb]]-paketin mikäli paketit &lt;tt&gt;kernel-package&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;fakeroot&lt;/tt&gt; ovat asennettuina:

*Komento &lt;tt&gt;make-kpkg --rootcmd fakeroot --revision ''ytimen-versio'' kernel_image&lt;/tt&gt; kääntää ytimen paketiksi, jonka voi asentaa komennolla &lt;tt&gt;dpkg -i&lt;/tt&gt;.

*Komento &lt;tt&gt;make-kpkg --rootcmd fakeroot --revision ''ytimen-versio'' modules_image&lt;/tt&gt; kääntää /usr/src/modules -hakemistossa olevat ulkopuoliset moduulit asennettaviksi ytimen moduuleiksi.

*Jos haluat käyttää [[initrd]]:tä, liitä make-kpkg:n parametreihin &lt;tt&gt;--initrd&lt;/tt&gt;.

*Jos haluat käyttää [[distcc]]:tä make-kpkg:n kanssa, laita &lt;tt&gt;MAKEFLAGS=&quot;CC=distcc&quot;&lt;/tt&gt; ennen make-kpkg-käskyä.

*Mikäli käännät samoista lähdekoodeista muita ytimiä, siivoa ytimen lähdekoodit Debian-komentojen aikaansaamista ylimääräisistä tiedostoista komennolla &lt;tt&gt;fakeroot make-kpkg clean&lt;/tt&gt;.

Kun ydin käännetään Debianin komennoilla, syntyneet &lt;tt&gt;deb&lt;/tt&gt;-paketit voi siirtää koneesta toiseen tai asentaa samassa koneessa. Siirtäminen helpottaa etenkin heikkotehoisten koneiden ytimen kääntämistä, sillä vanha 100MHz Pentium kääntää ydintä useita tunteja kun taas nykyaikainen kone kääntää ytimen muutamassa minuutissa.

==Asentaminen==
Ytimen kääntämisen jälkeen on asennettava moduulit niille kuuluvaan paikkaan sekä sijoitettava itse ydin /boot -hakemistoon. Nämä toiminnot on suoritettava pääkäyttäjänä - joko kirjautumalla pääkäyttäjäksi komennolla &lt;tt&gt;[[su]]&lt;/tt&gt; tai suorittamalla komennot pääkäyttäjän oikeuksin komennolla &lt;tt&gt;[[sudo]]&lt;/tt&gt;.

Ytimen moduulit asennetaan komennolla &lt;tt&gt;make modules_install&lt;/tt&gt;. Komento sijoittaa valitut moduulit /lib/modules -hakemiston alle luomaansa hakemistoon, joka vastaa kääntämäsi ytimen versionumeroa.

Itse ydin asennetaan joko komennolla &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; tai kopioimalla käsin lähdekoodihakemistosta tiedosto &lt;tt&gt;arch/i386/boot/bzImage&lt;/tt&gt; (jossa &lt;tt&gt;i386&lt;/tt&gt; korvataan sopivalla arkkitehtuurilla) /boot -hakemiston alle sopivalla nimellä. &lt;tt&gt;make install&lt;/tt&gt; -komennolla pitäisi /boot -hakemistoon ilmestyä vmlinuz-2.6.x.x -niminen tiedosto, joka on siis itse ydin.

==Käynnistyslataaja==
Jotta voisit käynnistää koneesi käyttäen kääntämääsi ydintä, on sinun muokattava [[käynnistyslataaja]]si asetustiedostoa. Jos käynnistyslataajasi on [[Grub]], muokkaa tiedostoa &lt;tt&gt;/boot/grub/menu.lst&lt;/tt&gt;. Jos käynnistyslataajasi on [[Lilo]], muokkaa tiedostoa &lt;tt&gt;/etc/lilo.conf&lt;/tt&gt;. [[Lilo]]a käytettäessä on se asennettava muokkaamisen jälkeen uudestaan käynnistyssektoriin ajamalla pääkäyttäjänä komento &lt;tt&gt;lilo&lt;/tt&gt;.

Muokkaaminen onnistuu helpoiten katsomalla mallia vanhoista asetuksista. Vanhoja asetuksia ei kannata poistaa, sillä mikäli oma ytimesi ei toimi, voit käynnistää koneesi vanhalla ytimellä ja pääset näin korjaamaan itse kääntämäsi ytimen asetuksia.

==Testaus==
Käynnistä kone uudelleen ja toivo parasta! 

Yleensä ydin toimii jos asetukset on tehty huolella. Rikkinäinen ydin ei haittaa jos vanha ydin on vielä tallella, sillä voit käynnistää koneen käyttäen vanhaa ydintä. Yleisimpiä syitä toimimattomuuteen lienevät virheelliset emolevyn ajurivalinnat sekä [[tiedostojärjestelmä]]ajurin puuttuminen ytimestä.

==Viimeistely==
Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon [[symbolinen linkki]] &lt;tt&gt;linux&lt;/tt&gt;, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon. Linkki luodaan komennolla &lt;tt&gt;[[ln]] -s linux-2.6.x.x linux&lt;/tt&gt;. Linkki kannattaa tehdä, sillä jotkin ohjelmat ja ajurit haluavat käännettäessä päästä käsiksi ajossa olevan ytimen lähdekoodiin, ja ne etsivät lähdekoodia hakemistosta /usr/src/linux.

Myöskin erikseen käännetyt ytimen moduulit on nyt käännettävä uudestaan, jotta ne toimisivat uuden ytimen kanssa.

==&quot;Virityssarjat&quot;==
On myös olemassa erilaisia muokkauspaketteja ([[patch]]) jolla saadaan kerneliin lisää tehoa tai uusia ominaisuuksia. Tutuimpia ovat esimerkiksi nitro, love, ck ja cko -paketit. 
Ytimen patchit toimitetaan yleensä .patch-, .diff--, .bz2 tai .gz-muodoissa:

 [[cat]] tiedosto.patch | patch -p1
 cat tiedosto.diff | patch -p1

 [[bzip2]] -dc tiedosto.bz2 | patch -p1

 [[gzip]] -dc tiedosto.gz | patch -p1

===Esimerkki===
Luodaan ja viritetään 2.6.16-ydin beyond4-patchillä:
 #Ladataan ja puretaan kerneli
 [[cd]] /usr/src/
 [[wget]] http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/linux-2.6.16.tar.bz2
 [[tar]] -xvjpf linux-2.6.16.tar.bz2
 [[mv]] linux-2.6.16 linux-2.6.16-beyond4
 [[rm]] linux
 [[ln]] -s linux-2.6.16-beyond4 linux
 cd linux

 wget http://iphitus.loudas.com/beyond/2.6.16/patch-2.6.16-beyond4.bz2
 bzip2 -dc patch-2.6.16-beyond4.bz2 | patch -p1

==Katso myös==
*[[Ytimen asetusten tekeminen]]
*[[Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä]]
*[[Ytimen käynnistysparametrit]]
*[[System.map]]

[[Luokka:Ydin]]
[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Dokumentaatio</title>
    <id>971</id>
    <revision>
      <id>30837</id>
      <timestamp>2010-03-11T11:03:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LP</username>
        <id>544</id>
      </contributor>
      <comment>/* Tietoa verkosta */ RUTE: nimi selväkielisenä, linkkikorjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">Useimmista komennoista, keskeisistä tiedostoista, järjestelmäkutsuista yms. on [[Man-sivut|manuaalisivu]], jossa komento ja sen käyttö kuvaillaan, GNU-projektin ohjelmilla on [[info|info-sivut]] ja jokaisesta paketista on yleensä ainakin jotakin tietoa hakemistossa &lt;tt&gt;/usr/share/doc/paketti&lt;/tt&gt;, usein jopa kattava ohjekirja.

== Man-sivut ==
''Pääartikkeli [[Man]].''

Man-sivut on Unixien sähköinen (ja haluttaessa paperinenkin) käsikirja (engl. &lt;i&gt;man&lt;/i&gt;ual).
Sivuilla kuvaillaan komennot, järjestelmä- ja ohjelmakirjastokutsut, keskeiset asetustiedostot yms. mahdollisimman täsmällisesti, mutta usein käyttäjän oletetaan tuntevan se aihepiiri, johon komento liittyy. Siksi man-sivut voivat aloittelijalle tuntua kryptisiltä. Kun niihin tottuu, ne ovat hyvinkin arvokkaita.

Perinteisen Unixin osalta man-sivut ovat kattavat, mutta monet myöhemmät projektit ([[GNU]], [[työpöytäympäristö]]t, graafiset [[WWW-selaimet|www-selaimet]] jne.) ovat kirjoittaneet dokumentaationsa muihin muotoihin ja niitten osalta man-sivut saattavat olla tynkiä tai puuttua kokonaan.

== Info-sivut ==
''Pääartikkeli [[Info]].''

[[wikipedia:fi:GNU|GNU-projektin]] ohjelmista on usein man-sivun sijasta &lt;tt&gt;info&lt;/tt&gt;-sivu, koska man-sivut koettiin liian rajoittuneiksi. Infosivut toimivat [[wikipedia:fi:hyperteksti|hyperteksti]]n tavoin, joten viitteiden käyttö on helpompaa ja esimerkiksi [[emacs]]in info-sivut ovat hyvin kattavat. Monen ohjelman kohdalla info-sivu kuitenkin on keskeneräinen. Joskus paketin info-sivut ovat eri paketissa, joko niiden koon tai [[Vapaa ohjelmisto|lisenssin]] takia.

Info-sivuja voi info-komennon lisäksi selailla esimerkiksi emacsilla ja joillakin www-selaimilla.

== Ohjelmien aputoiminnot ==

Komentoriviohjelmat sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, joka tulostuu valitsimella &lt;tt&gt;-h&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;--help&lt;/tt&gt; tai joskus &lt;tt&gt;-help&lt;/tt&gt; (tai kun komentoa kutsuu virheellisesti):
 ohjelma --help
Sama toimii joillakin graafisilla ohjelmilla.

Graafisissa ohjelmissa saattaa olla valikosta avattava ohjekirja (joka joskus asennetaan eri pakettina ja joka usein avautuu erilliseen selainohjelmaan). Yleensä pääsee heti oikeaan kohtaan ohjekirjaa, mutta ei aina.

Joissakin ohjelmissa (emacs, lyx) on myös &quot;kurssi&quot; (tutorial), jolla suhteellisen nopeasti oppii ohjelman käytön perusteet.

== Paketin dokumentaatio ==

Hakemistossa /usr/share/doc/paketti on sekalaista tietoa ohjelmapaketista, kuten lisenssi, kääntämisohjeet, muutosloki sekä usein kattavampi ohjekirja, esimerkkejä ohjelman käytöstä, malleja asetustiedostoiksi jne. Hakemiston sisältö ei ole standardoitu kuin joidenkin tiedostojen osalta, mutta ainakin suurempien ohjelmistopakettien kohdalla kannattaa katsoa löytyisikö ohjekirjaa. 

Joskus, kun dokumentaatiota on paljon, se on eriytetty omaksi paketikseen (&lt;tt&gt;paketti-doc&lt;/tt&gt; tms.), ja ohjekirja löytyy vasta tämän paketin asennuksen jälkeen. Projektin kotisivulta (joka usein kerrotaan esim. README-tiedostossa, muuten hakumoottorit auttavat) saattaa myös löytyä arvokasta tietoa.

Osa hakemistosta löytyvästä tiedosta on tarkoitettu ohjelmaa uudelle alustalle kääntävälle tai sopeuttavalle, mikä saattaa olla hyvinkin hämäävää. Varsinkin &lt;tt&gt;README&lt;/tt&gt;-tiedosto kuuluu usein tähän kategoriaan.

== Tietoa verkosta ==

Vaikeammissa tapauksissa voit etsiä tietoa mm:

* Ohjelmiston kotisivuilta
* [http://www.google.com/linux Googlen Linux-hausta]
* [http://www.tldp.org The Linux Documentation Projectin sivuilta]; jotkut ohjeista ovat kuitenkin pahasti vanhentuneita
* [[RUTE]]: [http://rute.2038bug.com/index.html.gz Linux: Rute User's Tutorial and Exposition] (kattava kirja Linux-ylläpidosta, html/pdf/paperi)
* [http://sal-faq.sourceforge.net SAL-faq]
* Usenet eli nyyssit, josta myös [http://groups.google.com Google osaa hakea];. sfnet.atk.linux, s.a.l.asennus &amp; co ovat hyvin aktiivisia ja avuliaita

Myös kaupallista tukea on saatavilla [[Apua tarjoavat yritykset|monesta paikasta]]. Pyri olemaan looginen, testaa, kokeile ja ihmettele. Tieto tulee monesti kokemuksen kautta. Google &quot;virheilmoitus&quot; voi monesti ratkaista asian nopeasti. 

[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Verkkolaitteen valinta</title>
    <id>973</id>
    <revision>
      <id>28186</id>
      <timestamp>2009-07-21T19:15:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.233.102</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Katso myös */</comment>
      <text xml:space="preserve">== ADSL- ja kaapelimodeemit ==
Hanki ulkoinen ADSL-sovitin/kaapelimodeemi, jossa on [[ethernet]]-verkkoliitäntä ja tarvittaessa verkkokortti, jolla liität sovittimen tietokoneeseen. Tämä yhdistelmä toimii lähes takuuvarmasti, sillä langalliset verkkokortit ovat erittäin hyvin tuettuja Linuxissa. Sisäistä laitetta ei yleensä kannata ostaa, sillä ne vaativat erillisen ajurin. USB-liitäntäisiä kannattaa samasta syystä välttää. Niiden nopeus saattaa myös olla pienempi kuin ethernet-liitäntäisillä. 

Kannattaa valita sellainen laite, jota voi hallinnoida [[WWW-selaimet|www-selaimen]] kautta, koska tällöin asetusten muuttaminen onnistuu yleensä käyttöjärjestelmästä riippumatta eli myös Linuxissa. Älä hanki laitetta, jonka asetuksia voi muuttaa vain tietyllä ohjelmalla, josta on tehty versio vain Windowsille.

== Modeemit ==
Hanki ulkoinen [[modeemi]], jonka voit yhdistää sarjaporttiin. Käytännössä kaikki ulkoiset modeemit toimivat Linuxissa suoraan. Jos modeemin tiedoissa lukee vain että se toimii Windowsissa, eikä mitään mainintaa Linuxista, ei välttämättä kannata ostaa kyseistä modeemia.

Sisäisissä modeemeissa eli ns Windows-modeemeissa (engl. ''winmodems'') valtaosa laitteen toimintalogiikasta on ulkoistettu ajurille. Ajureita taas on usein saatavilla vain Windowsille.

Tietoja tuesta sisäisten modeemien piirisarjoille saa osoitteesta http://linmodems.org/.

==Reitittimet==
Internetin ja oman verkon väliin asennettavaksi reitittimeksi kannattaa valita WRT-[[laiteohjelmisto]]ja tukeva laite. Silloin voidaan helposti ottaa käyttöön vapaa laiteohjelmisto, kuten [[DD-WRT]] tai [[Tomato]], joilla saadaan varsin edistyneitä ominaisuuksia todella halpoihin laitteisiin. Esimerkiksi liikenteen priorisointi protokollittain onnistuu erittäin helposti, ja suorituskykykin on useimmiten parempi kuin alkuperäisellä laiteohjelmistolla.

==WLAN-laitteet==
Katso artikkeli [[WLAN]].

== Katso myös ==
*[[Suositeltavat laitteistoratkaisut]]
*[[Verkkoliitynnät]]
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.thinkwiki.org/wiki/Ericsson_F3507g_Mobile_Broadband_Module Ericsson F3507g Mobile Broadband]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Diagnostiikka</title>
    <id>974</id>
    <revision>
      <id>10614</id>
      <timestamp>2006-06-30T10:39:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Solarius</username>
        <id>95</id>
      </contributor>
      <comment>Lisäsin n-kirjaimen</comment>
      <text xml:space="preserve">== Laiteviat ==
Laitevikojen paikallistaminen voi olla monesti ainakin aloittelijoille vaikeaa. Seuraavilla neuvoilla voit ehkä selvitä siitäkin.

Testaa asia kerrallaan, loogisesti:

* Muistit/rauta
* Ajurit
* Katso mitä [[Kernel|kernel]] kertoo ([[dmesg]])

Muistia voi testata [http://www.memtest86.com/ Memtest86]-ohjelmalla. Se ei ole Linux-ohjelma, vaan tavallaan oma käyttöjärjestelmänsä, joka ei osaa tehdä mitään muuta kuin testata muistia. Erityisen huomattavaa on kuitenkin se, että muistissa saattaa olla vikaa, vaikkei Memtest sitä löytäisikään ja toisaalta, täysin ehjä muisti voi oireilla, jos vikaa on jossakin muussa oheislaitteessa. 

== Ohjelmistopuolen ongelmat ==
=== Internet-yhteys ===
Aluksi kannattaa tarkistaa &lt;tt&gt;ifconfig:in&lt;/tt&gt; tuloste:
 /sbin/ifconfig
Jos Internet-yhteys muodostetaan verkkokortin kautta (esim. suurin osa ADSL-yhteyksistä), tulisi tulosteessa näkyä kohta eth0 ja sille seuraavankaltaiset tiedot:
 /sbin/ifconfig
 eth0      Link encap:Ethernet  HWaddr 00:00:0E:9C:C4:82
           inet addr:81.197.59.128  Bcast:81.197.63.255  Mask:255.255.192.0
           inet6 addr: fe80::200:eff:fe9c:c482/64 Scope:Link
           UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
           RX packets:23706217 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
           TX packets:26978922 errors:350 dropped:0 overruns:0 carrier:350
           collisions:0 txqueuelen:1000
           RX bytes:686243052 (654.4 MiB)  TX bytes:1146948764 (1.0 GiB)
Mikäli tulosteessa ei näy muita laitteita kuin lo (loopback), kokeile ottaa laite käyttöön. Ensimmäisen verkkokortin käyttöönoton tulisi onnistua komennolla
 /sbin/ifconfig up eth0
Jos kysyt [[apua]] Internet-yhteyden toimimattomuuteen, ifconfig:in tuloste kannattaa yleensä liittää viestiin mukaan.

=== Graafinen ympäristö ===
Mikäli graafinen ympäristö ei suostu käynnistymään, tiedostossa &lt;tt&gt;/var/log/Xorg.0.log&lt;/tt&gt; on graafisesta ympäristösta huolehtivan X.org:in logi. Siitä voi etsiä EE:llä alkavia rivjeä, jotka kertovat virheistä.

[[Apua]] kysyttäessä kannattaa usein littää kysymykseen sekä X.org:in logi että X:n asetustiedosto /etc/X11/xorg.conf.

[[Luokka:Järjestelmä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:Heikki</title>
    <id>975</id>
    <revision>
      <id>29433</id>
      <timestamp>2009-12-04T22:07:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>Käyttäjän [[Special:Contributions/Bill Gatasa|Bill Gatasa]] ([[User talk:Bill Gatasa|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[User:Heikki|Heikki]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">Torrent-ituja? --[[Käyttäjä:84.230.75.119|84.230.75.119]]
:Tarkoitat varmaan tuota [[Mistä Linux]]-artikkelin tekstiä? Ei ole oma keksintöni vaan käsittääkseni melko yleinen suomennos. Ja tuo torrent-ituteksti oli ko. artikkelissa jo ennen muokkailujani joten oikeampi paikka tälle keskustelulle olisi artikkelin keskustelusivu. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 19. helmikuuta 2006 kello 18:02:59 (EET)

Asiallista sisällöntuotantoa
:Kiitoksia :) --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. huhtikuuta 2005 kello 07:02:34 (EEST)

Käänsin Etusivu2n takaisin mutta jonkun täytyy muuttaa nimi entiseksi (vielä nimellä [[Etusivu11111111111]] - [[Käyttäjä:87.94.86.232|87.94.86.232]] 4. lokakuuta 2006 kello 20:30:32 (EEST)
* [[Käyttäjä:Linuxman]] on näköjään muuttanut roppakaupalla sivuja omituisille nimille - kun ei ole tunnuksia, en voi kääntää niitä takaisin. Kai teillä on bannaussysteemi? - [[Käyttäjä:87.94.86.232|87.94.86.232]] 4. lokakuuta 2006 kello 20:35:06 (EEST)
::Joo, ongelma on huomattu. Wikin siivous on vähän kesken, sillä meillä on nyt palvelinpuolella ongelmia eivätkä ylläpitotyökalut toimi (sivujen siirtäminen ja bannaus mukaan lukien). Asiasta voi lukea lisää [[Linux.fi:Kahvihuone|Kahvihuoneesta]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 4. lokakuuta 2006 kello 20:51:30 (EEST)

== Päivityksiä ==

Uuden MediaWikin version myötä Newuserlog on mukana MediaWikissä oletuksena, joten erillinen Newuserlog pitää poistaa laajennuksista. Myös muut laajennukset kannattaa päivittää. --[[Käyttäjä:Ernoo|Ernoo]] 24. helmikuuta 2009 kello 22.40 (UTC)
:Kiitos huomautuksesta, poistin Newuserlogin. Täytyy jossain vaiheessa tarkistaa myös että muut laajennukset ovat ajan tasalla. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. helmikuuta 2009 kello 04.43 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:62.216.98.109</title>
    <id>976</id>
    <revision>
      <id>4827</id>
      <timestamp>2005-04-28T06:00:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.216.98.109</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Kun noin aktiivisesti osallistut, niin suosittelen tekemään käyttäjätunnuksen --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. huhtikuuta 2005 kello 07:38:48 (EEST)

Laitetaan asia harkintaan. Toimiihan tämä näinkin.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Oheistarvikkeet</title>
    <id>977</id>
    <revision>
      <id>28081</id>
      <timestamp>2009-07-11T20:20:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Katso myös */</comment>
      <text xml:space="preserve">Erilaisten friikeille sopivien oheistarvikkeiden (pehmolelut, tarrat, avaimenperät, tuopit ym.) saatavuus on Suomessa melko heikko. Jos kuitenkin haluat ostaa tuotteita kotimaasta, on Helsingissä Sanomatalossa (Elielinaukio 1) sijaitseva [http://www.Dataclub.fi Dataclub] oikea paikka. Valitettavasti sieltäkään ei toistaiseksi saa pehmoleluja. Sopivan pehmolelujen ostopaikan etsintä on vielä meneillään.

==Suomalaisia kauppoja==
*[http://www.linuxkauppa.fi/tryhma/35 Linuxkauppa.fin] oheistuotteet
*[http://www.bookplus.fi/search?q=linux Bookplusan] Linux-aiheiset kirjat

==Ulkomaisia kauppoja==
*[http://www.thinkgeek.com/ ThinkGeek]

==Katso myös==
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu-tuotteet Ubuntu-tuotteet]

[[Luokka:Vinkit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kirjat</title>
    <id>978</id>
    <revision>
      <id>13192</id>
      <timestamp>2007-03-03T11:02:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>viiva</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Linux]]ista ja [[Unix]]ista on kirjoitettu vuosien saatossa runsaasti kirjoja. Osa niistä on vasta-alkajille tarkoitettuja ja siten suurimmilta osin vanhentuneita - graafiset käyttöliittymät, asennusohjelmat, ym. kun varsinkin Linuxissa ovat muuttuneet viime vuosina huimasti. On kuitenkin kirjoja, joissa käsitellään Unixin periaatteita syvällisemmin, ja joiden sisältö ei periaatteessa koskaan vanhene.

Tällä sivulla kirjat on jaoteltu aloittelijoiden oppaisiin ja edistyneempään kirjallisuuteen, joka on valitettavasti pääosin englanninkielistä. Kannattaa tutustua myös Ubuntu-blogin [http://ubuntu-fi.org/blog/2006/lukemista-joulunajaksi-katsauksessa-suomenkielinen-open-source-kirjallisuus/ artikkeliin], jossa esitellään suomenkielistä open source -kirjallisuutta.

==Aloittelijoille ja miksei edistyneemmillekin==
* [http://www.avoinelama.fi Henrik Ingo: Avoin elämä]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Just_for_Fun Just for fun]
* [http://www.itpress.fi/vanhat/doc/kirjat/linux-koulutuspaketti.html Timo Kapanen: Linux-koulutuspaketti]
* [http://www.eweline.com/eweprod.asp?viewID=1526&amp;id=555 Linux-koulutuspaketti maksullisena PDF-versiona]

==Edistyneemmille==
===[[Eric S. Raymond]]: The Art of Unix Programming===
Tämä kirja soveltuu nimestään huolimatta myös vähemmän ohjelmointia harjoittaville. Se kuvaa Unixin syvällistä olemusta yleisellä tasolla ja auttaa ymmärtämään sen hienouden. Kirja on luettavissa Internetistä, mutta sen voi myös ostaa joko sivulta tai (hyvin varustetusta) kirjakaupasta.
*[http://catb.org/~esr/writings/taoup/ Kirjan kotisivu]
*[http://catb.org/~esr/writings/taoup/html/ Kirjan HTML-versio]

=== Muita ===
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/RUTE Paul Sheer: RUTE]
*Usein suositeltu perusteos Linuxin ja muiden Unixien toiminnasta on myös Æleen Frischin Essential System Administration, jonka ensimmäiset versiot julkaistiin jo 1990-luvulla, uusin painos on kuitenkin vuodelta 2002.

[[Luokka:Vinkit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tulostimen valinta</title>
    <id>979</id>
    <revision>
      <id>28295</id>
      <timestamp>2009-07-26T17:40:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>tulostin</comment>
      <text xml:space="preserve">Tulostimen valinta on yleensä aloittelijalle hankalaa, tässä pari suuntaviivaa asian toteuttamiseen oikealla tavalla:

==Mustesuihkutulostimet==
Helpointa on valita jokin HP-mustesuihku. Kaikki nykyiset HP:n tulostimet ovat tuettuja avoimen lähdekoodin [http://hplip.sourceforge.net/ HPLIP-ajurilla]. HPLIP löytyy useimmista jakeluista valmiina. Jos tulostimen malli on uudempi kuin jakelusi, voit joutua päivittämään HPLIP-paketin ensin.

Eri kirjoitinten toimivuuden voi tarkistaa [http://www.linuxprinting.org LinuxPrinting.org:sta].

==Lasertulostimet==
Lasertulostimista parhaiten tuettuja ovat [[PostScript]]iä tukevat mallit. Useimmissa laadukkaamissa lasertulostimissa on PostScript-tuki. Halvemmista lasereista HP:n kaikki mallit ovat tuettuja [http://hplip.sourceforge.net/ HPLIP-ajurilla]. Muiden valmistajien ei-[[PostScript]] kirjoittimien tuki Linuxissa kannattaa ensin tarkistaa [http://www.linuxprinting.org LinuxPrinting.org:sta].

==Yleistä==
Nykyisin käytetään yleisimmin [[CUPS]]-tulostusjärjestelmää. Linux-ohjelmat tekevät tulostettaessa [[PostScript]]-tiedoston, jonka ohjelma välittää CUPS-järjestelmälle. Jos kirjoitin tukee PostScriptiä, välitetään tiedosto sellaisenaan kirjoittimelle. Muussa tapauksessa PostScript-tiedosto muunnetaan tulostimen haluamaan muotoon, useimmiten [[Ghostscript]]-tulkin [http://pages.cs.wisc.edu/~ghost/] avulla.

==Katso myös==
*[[Tulostimet]]

[[Luokka:Laitteisto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Perus verkkoliitettävyys</title>
    <id>980</id>
    <revision>
      <id>10705</id>
      <timestamp>2006-07-04T21:56:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Verkkoliitynnät]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Palomuuri</title>
    <id>981</id>
    <revision>
      <id>29891</id>
      <timestamp>2010-01-06T21:25:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Palomuuri (englanniksi firewall) tarkoittaa ohjelmistoa tai laitetta joka suodattaa tietoliikennettä kahden verkon välillä. Palomuuri asetetaan kotikoneessa yleensä kieltämään yhteydenotot ulkoverkosta (Internet) paitsi erikseen avattuihin portteihin ja sallimaan yhteydet sisäverkosta (kotiverkosta) ja yhteydet ulkomaailmaan.

Linuxin [[Kernel|ytimeen]] on sisäänrakennettu monipuolinen palomuuri ja sen säätämiseen löytyy useita helppokäyttöisiä ohjelmia, mm. [[Firestarter]]. On myös mahdollista käyttää ulkoista palomuuria tämän sijasta tai lisäksi. Ulkoisena palomuurina voi käyttää normaalia tähän käyttöön otettua tietokonetta tai varta vasten valmistettua laitetta (jossa saattaa olla Linux käyttöjärjestelmänä). Monessa ADSL-modeemissa on myös palomuuriominaisuus.

Ulkoisen palomuurin (&quot;rautapohjainen palomuuri&quot;) etu on että siinä on vain muutamia ohjelmia joista hyökkääjä voisi löytää turva-aukkoja, jolloin riski että siihen pääsisi murtautumaan (ja siten muokkaamaan palomuuriasetuksia) on pieni. Toisaalta omalla koneella oleva palomuuri saattaa olla helpommin monipuolisesti muokattavissa. Ulkoisessa palomuurissa ei myöskään voi rajoittaa liikennettä käyttäjäkohtaisesti.

== Yleistä ==
Useimmissa kotikäyttöön tarkoitetuissa [[jakelu]]issa ei oletuksena ole mitään ulkoapäin tulevia pyyntöjä kuuntelevia palveluita käytössä, mikä vähentää oleellisesti palomuurin tarvetta. Usein palomuuri kannattaa silti varmuuden vuoksi kytkeä päälle, erityisesti mikäli on epävarma siitä, saako erilaiset jälkeenpäin asentamansa verkkopalvelut säädettyä oikein. Kotikäytössä riittää yleensä palomuurisääntö, joka estää kaikki ulkoapäin (Internetistä) tulevat yhteydenotot ja sallii ulospäin suuntautuvan liikenteen, sekä mahdollisesti yhteydenotot kotiverkosta.

Linuxissa kaikki verkkoliikenne kulkee [http://www.netfilter.org/ netfilter]-nimisen rajapinnan kautta. Kaikki verkkoliikenteen suodattaminen tapahtuu sen avulla.

Suodattamisen säännöt asetetaan [[iptables]]-työkalulla. Iptables purkaa tämänhetkiset säännöt ytimestä, muuttaa niitä tai lisää niihin uusia, ja pakkaa säännöt takaisin ytimeen.

Kaikissa jakeluissa on mahdollista luoda palomuuri kirjoittamalla skripti, joka kutsuu [[iptables]]ia useita kertoja asettaen joka kerralla yhden säännön. Tämän jälkeen tallennetaan säännöt antamalla komento '''/etc/init.d/iptables save'''.

Yleensä jakelut tarjoavat kuitenkin myös graafisen liittymän (tai useita vaihtoehtoisia liittymiä), jolla on helppo ottaa käyttöön yksinkertainen ja peruskäyttöön täysin riittävä palomuuri.

== Jakelukohtaiset ohjeet ==
Seuraavassa on ohjeet yksinkertaisen palomuurin käyttöönottoon eri jakeluissa:
* [[SUSEn palomuuriohje|SUSE Linux]]

== Muita valmiita ratkaisuja ==
Palomuuriskriptin kirjoittamiseksi on kehitetty useita helppokäyttöisiä ohjelmia kuten [[Guarddog]], [[firestarter]], [http://kmyfirewall.sourceforge.net/ KMyFirewall], [[fwbuilder]], [[system-config-firewall]] ja [[lokkit]]. On olemassa jopa [http://easyfwgen.morizot.net/gen/ nettipalvelu] joka generoi skriptin parin kysymyksen pohjalta. [[Firehol]] pohjautuu tekstipohjaiseen asetustiedostoon, jonka syntaksi on helppotajuinen ja kotisivuilta löytyy hyvä esimerkkitiedosto yksityiskohtaisesti selitettynä. Suositeltavaa on myös kokeilla [[asetustiedosto]]ihin pohjautuvaa [[shorewall]]-palomuuria, joka yksinkertaistaa monimutkaistenkin palomuuri- ja [[kaistanrajoitus]]sääntöjen tekemistä.

Jos Linux-kone huolehtii verkon jakamisesta muille kotiverkon koneille tarvitaan [[NAT]] (eng. network address translation) ja porttien ohjaus ([http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO-6.html#ss6.2 DNAT]). Jos käytössä on kiinteä verkko-osoite, kannattaa käyttää MASQUERADE:in sijasta [http://www.netfilter.org/documentation/HOWTO/NAT-HOWTO-6.html#ss6.1 SNAT:a].

On myös olemassa erikoistuneita palomuurilevityksiä, joissa on palomuuriasennus ja www-pohjainen työkalu tähän tarkoitukseen. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi [http://www.smoothwall.org Smoothwall] ja ClarkConnect.

Myös kaupallisia levityksiä palomuuritekniikan suhteen on olemassa esimerkiksi [http://www.astaro.de/ Astaro].

== Erilliset palomuurilaitteet ==
Linux on tullut myös laitteistopohjaisiin palomuureihin. Kotimaisen Online Solutionsin [http://www.solutions.fi/page_view?t=1&amp;l=1&amp;s=12&amp;p=12 Sec] tuoteperhe on Linux-pohjaisista ratkaisuista rakennettu kokonaisuus, jolla voidaan suojata erillisiä palvelimia tai koko lähiverkko.

Secwall on modulaarinen tilallinen muuri, jolla voidaan joustavasti säännöstön avulla määrittää mitä liikennettä sallitaan työasemille sekä työasemilta internetiin. Laitteesta löytyy myös VPN-keskitin, jonka avulla voidaan rakentaa turvallinen etäkäyttöympäristö.

Smoothwall distribuution tekijät myyvät omaa tuotettaan erillisenä laitteena nimeltä [http://www.itworks.com/products/smoothwall-rackmount.htm Smoothwall Rack-Mount Network Appliance].
Smoothwallia voidaan laajentaa erillisillä softalisäosilla, jolloin siihen saadaan lisää toimintoja.

Ero rautamuurien ja normaalin iptables-muurin välillä ei ole suuri. Rautamuurikoneissa on vain jätetty pois suurin osa palveluista ja ohjelmista joita ei laitteessa tarvita, jolloin järjestelmästä tulee mahdollisimman pelkistetty. Turhien osien karsimisella lisätään laitteen tietoturvaa.

Joissain [http://www.linksys.com Linksysin] WRT-sarjan reitittimissä on Linux-käyttöjärjestelmä, jota voi avoimen lähdekoodin ansiosta muokata. [http://openwrt.org/ OpenWRT-projekti] on erikoistunut Linksysin WRT-reitittimen Linux-pohjaisen firmwaren muokkaamiseen, jolla saadaan helposti toteutettua kotiverkkoon soveltuva NAT-palomuuri. Valitettavasti WRTn reititysteho ei riitä yli 10Mbit uplinkin käsittelyyn, joten se ei sovellu nopeimpiin saatavilla oleviin kuluttajaliittymiin.

=== VPN/IPSEC-laitteet ===
Ciscon halpamerkki, Linksys valmistaa Linux-pohjaisia ratkaisuja palomuureiksi. Kotireittittimeksi nämä laitteet ovat edullisia ja erittäin hyviä.

Linksys-tuotevalikoima sisältää myös VPN-palvelimia kohtuulliseen hintaan.
* Linksys BEFVP41 on 70 vpn tunneloinnin mahdollistava laitteisto&lt;br&gt;
* Linksys BEFSX41 on 2 vpn tunneloinnin mahdollistava laitteisto&lt;br&gt;
* Ohje [http://linksys.custhelp.com/cgi-bin/linksys.cfg/php/enduser/std_adp.php?p_faqid=247&amp;p_created=1084207361&amp;p_sid=PRSpydHh&amp;p_lva=&amp;p_sp=cF9zcmNoPTEmcF9zb3J0X2J5PSZwX2dyaWRzb3J0PSZwX3Jvd19jbnQ9NDImcF9wcm9kcz0wJnBfY2F0cz0mcF9wdj0mcF9jdj0mcF9zZWFyY2hfdHlwZT1hbnN3ZXJzLnNlYXJjaF9ubCZwX3NjZl9sYW5nPTEmcF9wYWdlPTEmcF9zZWFyY2hfdGV4dD12cG4gdHVubmVs&amp;p_li=&amp;p_topview=1 vpn-tunnelin rakentamiseen]

Näiden laitteiden etuna on ipsec/freeswan ilman lisenssikustannuksia.

Myös [http://www.snapgear.org Snapgear] tarjoaa edullista Linux-rautaa palomuurikäyttöön.

== Katso myös ==
*[[NAT]]
*[[tcpwrappers|TCP wrappers]]

[[Luokka:Verkko]][[Luokka:Järjestelmä]][[Luokka:Tietoturva]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Virustorjunta</title>
    <id>982</id>
    <revision>
      <id>27791</id>
      <timestamp>2009-06-14T09:39:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>no lievennetään nyt kun tulee viisastelua</comment>
      <text xml:space="preserve">Linuxille ei ole ainakaan toistaiseksi saatu aikaan erityisen hyvin leviäviä viruksia, eikä Linux-käyttäjän ole syytä vaivata niillä päätään, vaikka muuten [[Tietoturva|tietoturvasta]] huolehtisikin (kuten syytä on). Viruksentorjuntaohjelmia on Linuxillekin kyllä saatavilla, mutta ne on vastoin melko yleistä harhaluuloa tarkoitettu etsimään Windows-viruksia sellaisilta palvelinkoneilta, joita käytetään suojamaan Windows-järjestelmiä ja jakamaan näille levytilaa.

== Ohjelmistoja ==

[[ClamAV]] on avoimen lähdekoodin ratkaisu Windows-viruksentorjuntaan. Postipalvelimissa ohjelmaa kannattaa käyttää [http://www.ijs.si/software/amavisd/ amavisd-new]:n tai [http://www.mailscanner.info MailScanner]-ohjelman avulla.
[[Thunderbird]]-[[sähköposti]]ohjelmaan on saatavana myös ClamAV kokeellinen lisäosa [https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/6663 clamdrip].

Kaupallisiakin ratkaisuja virustorjuntaan on saavilla esimerkiksi
*[http://www.f-prot.com/products/home_use/linux/ F-Prot] on kaupallinen komentorivipohjainen virustorjuntaratkaisu
*[http://www.f-secure.fi/tuotteet/fsavlcs F-Secure] tarjoaa kaupallisesta virustorjuntaohjelmistostaan myös Linux-versiota

Nämä ohjelmistot ovat yleisesti käytössä yrityksissä ja suuremmissa organisaatioissa sekä joissakin oppilaitoksissa.

==Katso myös==
*[[Haittaohjelmat]]

==Aiheesta muualla==

*[http://www.linux.com/articles/42031 Windows-virusten ajaminen Winellä] (humoristinen)

[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Palvelimet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>SPAM eli sikanauta</title>
    <id>983</id>
    <revision>
      <id>17134</id>
      <timestamp>2007-09-29T09:48:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Teksturi</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">'''Roskaposti''' eli englanniksi ''spam'' on sähköpostitse tapahtuva massapostitusta, johon ei ole etukäteen saatu vastaanottajan lupaa.

Roskaposti vaivaa myös Linux-käyttäjiä, mutta siihenkin on olemassa avoimen lähdekoodin ratkaisut,
mm. erittäin suosittu [[SpamAssassin]] ja [http://www.nuclearelephant.com/projects/dspam DSPAM]. Tuotteista on olemassa integroituja ratkaisuja myös sähköpostiohjelmistoihin kuten mm. [http://www.mozilla.org/thunderbird Mozilla Thunderbird] tai [http://www.gnome.org/projects/evolution Evolution]

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Roskaposti Wikipedia: Roskaposti]


[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Verkkolaitteen valinta</title>
    <id>984</id>
    <revision>
      <id>22017</id>
      <timestamp>2008-07-06T19:44:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>siirsi sivun ”Keskustelu:Millaisen verkkolaitteen valitsen Linuxin kanssa käytettäväksi” uudelle nimelle ”Keskustelu:Verkkolaitteen valinta”</comment>
      <text xml:space="preserve">Poistin kohdan, jonka mukaan laitetta, jonka myyjä lupaa toimivan Linuxissa, ei kannata ostaa. Minusta tällainen laite kannattaa ostaa, sillä jos se ei toimi Linuxissa tuote on virheellinen ja kuluttajansuojalaki tulee kuvaan (myyjän virhevastuu). --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. huhtikuuta 2005 kello 16:20:36 (EEST)

Määrittele toimivuus? Jos laitteessa on binääriajuri joka toimii satunnaisilla kerneleillä? Onko se toimintaa?
Mitä on tuki? Sitä että on joku hassu binääri saatavissa?

No, tietysti tapauskohtaisesti, mutta pointtini on että ostan mieluusti tuotteen jolle myyjä lupaa Linux-yhteensopivuuden (tällöin voi myyjältä myös varmistaa ajurin toimivuuden eri kerneleillä).--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. huhtikuuta 2005 kello 16:49:08 (EEST)

Nythän tuossa tekstissä ei ole mitään järkeä! Ensin kehutaan 3Com ja haukutaan Realtec ja seuraavassa kappaleessa käännetään tilanne ympäri. Miettikääs vähän kokonaisuutta :) --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 28. huhtikuuta 2005 kello 16:55:59 (EEST)

Ensin on yhden ihmisen näkemys asiasta, sitten toisen. --[[Käyttäjä:130.232.131.31|130.232.131.31]]

Nyt foobar korjasi näkemyksen taas normaaliksi.

Kirjoitin koko artikkelin uusiksi, koska siinä oli mielestäni aivan turhaa halpojen laitteiden haukkumista ilman mitään perusteltua syytä Ja ihan liian vähän asiallista tietoa. Riittää että kerrotaan perusasiat: Ulkoinen, ethernet-liitäntä, www-selaimen kautta hallinnointi(hallinnointia ei aikaisemmissa raportissa oltu edes mainittu). Näillä ohjeilla pitäisi suurinpiirtein kaikkien laitteiden toimia. Lisäksi hajoitin tuon artikkelin eri laitteille. Aluksi nyt vain ADSL/kaapelimodeemi/tavallinen modeemi, jos joku keksii muita verkkoon liittymisen muotoja, niin kirjoittakoon lisäystä. --80.222.255.55

Suokaa anteeksi viilaus; eikös verkkolaite tarkalleen ottaen tarkoita vehjettä, joka mahdollistaa sähkölaitteen kytkennän yleiseen sähköverkkoon? --[[Käyttäjä:82.181.58.22|82.181.58.22]] 28. huhtikuuta 2005 kello 19:39:37 (EEST)

Tuota, parempi olisi vaan mainita, että käyttäjä valitsisi sellaisen laitteen, johon on saatavilla vapaan lähdekoodin ajuri. Jos sellaista ei ole, niin mainitaan, onko laitetta edes mahdollista saada toimimaan (binääriajuri), ja missä kerneliversioissa. --[[Käyttäjä:80.220.157.169|80.220.157.169]] 29. huhtikuuta 2005 kello 02:05:00 (EEST)

Verkkokortin kanssa ehkä näin. Mutta ADSL/kaapelimodeemissa ei tuolla ole mielestäni väliä jos yhdistäminen tapahtuu ethernetin kautta ja laitteen hallinnointi selaimella. Silloin se purkki toimii pakostakin vaikka olisi Windows siellä pyörimässä (no ehkä ei pitäisi liioitella). Mutta onhan se tietty aina parempi, että lähdekoodi on open sourcea. --80.222.255.55</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Palomuuri</title>
    <id>985</id>
    <revision>
      <id>6589</id>
      <timestamp>2005-11-27T18:44:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>siirretty</comment>
      <text xml:space="preserve">Tämän sivun otsikko pitäisi vaihtaa.
Paremmin sopisi pelkkä &quot;Palomuuri&quot;.
:Siirretty --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 27. marraskuuta 2005 kello 20:44:56 (EET)

Onko tämä mielestänne sopusuhteinen kokonaisuus? Pätkäisin Palomuurit (rauta) -artikkelin sisällön tänne melkein raakana otsikon Erilliset palomuurilaitteet alle. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. lokakuuta 2005 kello 19:47:18 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suositeltavat laitteistoratkaisut</title>
    <id>986</id>
    <revision>
      <id>28297</id>
      <timestamp>2009-07-26T17:43:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Tulostimet */ kirjoitin --&gt; tulostin</comment>
      <text xml:space="preserve">==Pääsääntö==
Mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa.

==Emolevy-BIOS==
Laita BIOS-asetus 'Plug&amp;Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&amp;Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.

==Laitetuki==
===Digikamerat===
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].

===Digi-TV===
Ks. [[Linux ja digi-tv]]

===Kaukosäätimet===
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].

===Näytönohjaimet===
Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.

Intelin [[wikipedia:fi:emolevy|piirisarjoilla]] olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [http://intellinuxgraphics.org/], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.

Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.

Lisätietoja artikkelissa [[näytönohjaimet]].

===Skannerit===
Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.

===Tulostimet===
Ks. [[Tulostimen valinta]].

===Verkkolaitteet===
Ks. [[Verkkolaitteen valinta]]

===Web-kamerat===
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].

===WLAN===
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.

==Katso myös==
*[[:Luokka:Asennukset]] Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.

==Aiheesta muualla==
*http://www.linuxhardware.org/ - Testejä ja vertailuja laitteista Linuxissa. Englanninkielinen.
*http://leenooks.com/ - Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.
*http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html - Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja ohjelmistojen) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.
*http://www.linux-tuki.fi/ohje_ostaminen - Vinkkejä Linux-yhteensopivien laitteiden ostamiseen

[[Luokka:Laitteisto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Jakelu</title>
    <id>987</id>
    <revision>
      <id>30777</id>
      <timestamp>2010-02-18T11:40:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista */ suomiknoppix vanhentuneena pois</comment>
      <text xml:space="preserve">Linux-käyttöjärjestelmä levitetään useana eri ''jakeluna''. Jakelun jokainen versio  sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää yksi CD-levy ja nettiyhteys (vaihtoehtoisia tapoja on eri tarkoituksiin).

Jakelun kehittäjä voi olla yhtiö (Red Hat, Novell, Mandriva, Canonical ym.), yhteisö (Debian), julkisoikeudellinen taho tai yksityinen henkilö tai ryhmä. Monet jakelut syntyvät suuremman jakelun muunnoksena, jolloin kehittäjä voi tyytyä ylläpitämään tiettyjä muunnoksia ja palvelinta niiden jakelun ja muuten käyttämään alkuperäisen jakelun paketteja enemmän tai vähemmän suoraan. Suuria omavaraisia jakeluitakin on useita.

Suurimmat jakelut on useimmiten tarkoitettu olemaan yleiskäyttöisiä, sopimaan sekä erikokoisiin palvelimiin että työpöytäkäyttöön, jotkut myös erikoistarkoituksiin, kuten sulautettuihin järjestelmiin. Osa jakeluista on ensisijaisesti tarkoitettu tiettyyn käyttöön, mutta mahdollistavat yleensä myös tavallisen palvelin- ja työpöytäkäytön.

==Taustaa==
Alunperin [[wikipedia:fi:Gnu/linux|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[wikipedia:fi:Linux_(ydin)|Linux-kernel/ydin]] ja sen päälle [[wikipedia:fi:GNU|GNU-projektin]] kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.

Jo muutaman vuoden kuluttua tuli vaihtoehdoksi, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä: 
* jakelu
* levitysversio
* ohjelmakokonaisuus
* levityspaketti
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin &quot;distro&quot; (engl. Distribution).

Eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], kaikki linux.fi:n käsittelemät jakelut [[:Luokka:Jakelut|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.

== Työpöytäkäyttö ==

Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[GNOME]], [[KDE]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]] tai [[Window Maker]].
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric.
*Graafiseen työhön: GIMP, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview.
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.

Osassa jakeluja on valmiiksi valittu tietty työpöytäympäristö ja siihen sopivat ohjelmat, osassa nämä on valittavissa tiettynä koneen &quot;käyttötarkoituksena&quot; (Debian: &quot;task&quot;), osassa ohjelmat pitää valita enemmän tai vähemmän yksittäin.

== Palvelinkäyttö ==

[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten: 

*(S)FTP-palvelin 
*HTTP/WWW-palvelin
*SSH-palvelin 
*Sähköpostipalvelin
 
Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]].

Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentaja oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.

Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]]:n kautta. SSH mahdollistaa myös palvelimen käytön graafisella käyttöliittymällä toiselta koneelta ([[X Window System|X]] mahdollistaa graafisten ohjelmien ajon koneella, jolla itsellään ei ole tähän sopivia näyttöajureita tai edes näyttöä).

Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.

Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.

== Jakeluiden suhde toisiinsa ==

Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]] (1993), [[Debian]] (1993) ja [[Red Hat]] (1994). Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne. 
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora, kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | &quot;kääntämällä&quot;]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.

Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa toisaalta asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Mandrivan ”MCC”:n ja Novellin (open)SUSE:n ”YaST”:n välillä, toisaalta oletusasetuksissa, päivityksissä ja tuessa. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan muissa jakeluversioissa tehdä ainakin käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat pääosin samat jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä ei ole sidoksissa tietyn jakelun valintoihin.

== Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. &quot;Oikea&quot; vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Mandriva]]n, [[openSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan &amp;ndash; kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä.

Yleisimmät jakelut ovat myös lueteltu sivulla [[Jakelun valinta]].

=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokonpanonsa tai asetuksensa eroavat omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===

Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[openSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen. 

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

=== Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana ===

Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

=== Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista ===

Valitse siis jokin ns. [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä suoraan CD- tai DVD-levyltä.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD- tai DVD-levylle ahdettuna. Levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta joskus tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-levyt vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, voi joko suoraan asentaa sen kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version, riippuen levityspaketista. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Live-versioiden miinuspuolena on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin. Nykyään useiden jakeluiden asennuslevy on itseasiassa Live-levy, jolta käyttöjärjestelmää voi käyttää lähes normaalisti myös asennuksen aikana.

* [[Debian#Debianin_live-cd:t|Debian]] - Debianilla on useampi live-levy eri tarkoituksiin
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)
* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös suljetut NVIDIA/AMD-ajurit, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
* [http://www.ubuntu-fi.org/] - [[Ubuntu]] (latauksen vaihtoehtona valmiita CD-levyjä saa tilattua postitse ilmaiseksikin)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)

=== Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella ===

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta Päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. yritysversion, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esimerkiksi laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

=== Vaihtoehto 6: Käytä valinta-apulaista ===

Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? ==

Alla ovat lueteltuina eri jakelupakettien tiedostot, joista voi lukea jakelupaketin version. Tiedoston sisällön saat selville esimerkiksi ''cat''-käskyllä.

* Debian
 /etc/debian_version
* Gentoo
 /etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
 /etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
 /etc/redhat-release
* Slackware
 /etc/slackware-version

[[Luokka:Jakelut| ]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ubuntu</title>
    <id>988</id>
    <revision>
      <id>29081</id>
      <timestamp>2009-11-08T08:54:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.192.35.222</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Julkaisut */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Jakelu 
| nimi=Ubuntu
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]
| kuva=[[Kuva:Ubuntu_9.04.png|200px]] 
| kuvateksti=Ubuntu 9.04 Jaunty Jackalopen työpöytä.
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=9.10 (Karmic Koala)
| päivämäärä= 29. lokakuuta 2009
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=amd64, i386
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[Gobuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]], [[Fluxbuntu]]
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}

Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa &quot;ihmiseltä ihmiselle&quot; (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(ideology)|Ubuntu-ideologia]]).

Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

==Asennus==
Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-cd on saatavilla. 

Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin &lt;tt&gt;language-support-fi&lt;/tt&gt;. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (&quot;palvelin&quot;), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi on Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisältää vain vapaita ohjelmistoja.

==Pääkäyttäjän oikeudet==
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &amp;ndash; tai ilman erillistä salasanaa.

Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. 

Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.

==Julkaisutahti==
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns LTS-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

==Shipit==
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun asennuslevyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.

==Virallinen käyttäjäyhteisö==
Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

== Julkaisut ==
* Ubuntu 9.10 (Karmic Koala) - 29. lokakuuta 2009 (uusin vakaa)
* Ubuntu 9.04 (Jaunty Jackalope) - 23. huhtikuuta 2009
* Ubuntu 8.10 (Intrepid Ibex) - 30. lokakuuta 2008 (tuettu huhtikuuhun 2010)
* Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron) - 24. huhtikuuta 2008 (tuettu huhtikuuhun 2011(työpöytä) / 2013(palvelimet))
* Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006 (tuki päättynyt(työpöytä) / 2011(palvelimet))
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004 (tuki päättynyt)

== Katso myös ==
*[[Ubuntu Suomi]]
*[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle
*[[Code of Conduct (Ubuntu)]]
*[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:
** [http://ubuntu.sange.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto] 

==== Englanniksi ====
* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto]	
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)

== Ubuntun muut julkaisuversiot ==
* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
* [[Gobuntu]] - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio

{{debian}}
{{ubuntu}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ubuntu]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Fedora</title>
    <id>989</id>
    <revision>
      <id>29220</id>
      <timestamp>2009-11-20T09:38:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Vpv</username>
        <id>177</id>
      </contributor>
      <comment>/* Aiheesta muualla */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Jakelu 
| nimi=Fedora
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/ Fedora 12]
| päivämäärä=17. marraskuuta 2009
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i386, x86_64, ppc, ppc64, epävirallisesti arm, ia64 ja sparc
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}

[[Kuva:Fedora 11.jpg|right|200px|thumb|Fedora 11:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]

Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.

== Historia ==
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti vuonna 1994 lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.

== Käyttökohteet ==
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.

Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.

== Asennusvaihtoehdot ==
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.

Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.

Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [[PreUpgrade]], joka lataa uuden julkaisuversion  paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös [[Jigdo]]n kautta.

Katso myös artikkelit [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd), [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd) ja [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-DVD).

== Paketinhallinta ==
''Pääartikkeli: [[Fedoran paketinhallinta]]''

Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai sen [[X|graafisten]] [[edustaohjelma|edustaohjelmien]] kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii [[PackageKit]], joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Vanhemmissa versioissa oletuskäyttöliittyminä toimivat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu [[Pup]] ja ohjelmien asentamiseen ja poistamiseen tarkoitettu [[Pirut]]. Epävirallinen [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu.

[http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin ansiosta [[Yum]]in ohella on myös mahdollista käyttää [[apt]]ia sekä sen graafista käyttöliittymää [[Synaptic]]ia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [http://fedoraproject.org/wiki/Tools/Apt].

== Rajoitetut ohjelmat ==
''Pääartikkeli: [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]''

Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan [[vapaa ohjelmisto|vapaisiin ohjelmiin]], joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei [[Fedoran pakettilähteet|Fedoran pakettivarastoista]] löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.

== Respinit ==
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.

==Uusin versio==
Fedora 12 julkaistiin 17. marraskuuta 2009. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa
* Tarjotut ohjelmat päivitetty uudempiin versioihin, sisältäen [[Gnome]] 2.28.0:n, [[KDE]] 4.3.2:n ja [[Xfce]] 4.6:n.
* Tuki DeltaRPM-paketeille, jotka poistavat tarpeen ladata kokonaisia [[rpm]]-paketteja [[Fedoran päivittäminen|päivitysten]] yhteydessä. DeltaRPM-paketit sisältävät vain aidosti muuttuneen osan alkuperäisen paketin sisällöstä, mikä vähentää nettiyhteyden kuormitusta merkittävästi.
* [[DeviceKit]]in käyttöönotto ja siihen liittyen uusi graafinen kiintolevyjen hallintaohjelma, joka tukee mm. kryptauksen hallintaa.
* Entistä nopeampi käynnistys.
* [[PackageKit]]in avulla toimiva mahdollisuus fonttien ja eri tiedostomuotojen käsittelyssä tarvittavien ohjelmistojen automaattiseen asennukseen. Esimerkiksi jos käyttäjä avaa japaninkielisen tekstitiedoston ilman riittävää fonttitukea, saa hän kyselyn tarvittavien fonttien asennuksesta.
* Helppokäyttöisempi ja joustavampi äänenvoimakkuuden hallinta [[PulseAudio]]ta hyväksikäyttäen.
* [[Ext4]] uusien asennusten oletus[[tiedostojärjestelmä]]nä.
* Parempi tuki sekä asetusohjelma sormenjälkilukijoille.
* Tuki vahvemmille tarkistussummille, [[SHA]]-256 käytössä sekä asennuslevyjen [[levykuva|levykuvien]] että rpm-pakettien eheyden varmistamisessa.
* Syöttölaitteiden, kuten hiirien ja näppäimistöjen, parempi ajonaikainen hallinta [[X.org]]issa.
* Nouveau oletusajuri NVIDIAn [[näytönohjaimet|näytönohjaimille]].
* Kehittyneemmät virransäästöominaisuudet.
* [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/12/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista]

== Fedora suomeksi ==
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi] -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi].

== Fedora-ohjeita tässä wikissä ==
===Paketinhallinta===
* [[Fedoran paketinhallinta]]
* [[Fedoran päivittäminen]]
* [[Pakettilähteitä Fedoralle]]
* [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]]

===Asennus===
* [[Fedora 11:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)
* [[Fedora 10:n asennus]] (Gnome-pohjainen live-cd)

===Muuta===
* [[Fedoran SELinux-asetukset]]
* [[LTSP-palvelin Fedoraan]]
* [[NFSv4 Fedorassa]]
* [[Sunin Java Fedorassa]]

===Katso myös===
* [[Jigdo]]
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-burning-isos/fi-FI.html ISO-levykuvien polttaminen levylle]
* [http://docs.fedoraproject.org/readme-live-image/fi-FI.html Fedoran Live-levykuvat]


==Aiheesta muualla==
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]
* [http://dailypackage.fedorabook.com/ Fedoran sisältämien ohjelmapakettien esittelyjä ja vinkkejä]
* [http://fedoraproject.org/wiki/EeePc Fedora-asennusohjeet EeePC-miniläppärille]
* [http://www.fedorasuomi.eu/ Fedora Suomi -wiki ja -keskustelualue]
* [http://www.mjmwired.net/resources/mjm-fedora-f12.html Fedora 12:n asennuksen jälkeiset toimet ]
* [http://easylifeproject.org/ Multimediat yms. kuntoon Fedora 12:ssa helposti]
* [http://www.my-guides.net/en/content/view/174/26/ Fedora 12:n asennukseen liittyvä sivusto]

==Vanhoja ohjeita== 
* [[Fedora 9:n asennus]] (asennus-dvd)
* [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]
* [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]]
* [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto)
* [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi]
{{redhat}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Fedora]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Jakelu</title>
    <id>990</id>
    <revision>
      <id>20603</id>
      <timestamp>2008-03-10T18:40:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>/* Äitijakelu -tytärjakelu -suhteesta selvennystä */</comment>
      <text xml:space="preserve">Voisiko tänne tehdä jonkinlaisen luettelon &quot;suurista distroista&quot;, ja jokaisen kohdalle listan niistä pienemmistä jotka siihen pohjautuvat?  Vähän kuin Distrowatchissa jo on.  Miten sallittua (tekijänoikeuksien kannalta) on katsoa tiedot sieltä ja copy-pastella laittaa ne tänne? 

Jos tuon toteuttaa niin alasivun tekeminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.  Ehdotan että tehdään alaotsikko, esim. &quot;Debian-pohjaiset&quot;, ja sen alle linkit kaikkien sellaisten pikkudistrojen omille sivuille jotka pohjautuvat Debianiin.
-- K.

* Tällainen luokittelu on tehty, mutta LP poisti sen. [[Käyttäjä:80.223.125.28|80.223.125.28]] 6. maaliskuuta 2008 kello 17.21 (EET)
::Kävin läpi viime aikoina jakeluartikkeleihin tekemäni muutokset, enkä löydä mitään, mihin tämä voisi viitata. Olitkohan itse unohtanut tallettaa muutoksesi? Katso sivun historiasta (linkki ylälaidassa). --[[Käyttäjä:LP|LP]] 7. maaliskuuta 2008 kello 11.02 (EET)
*Lisäsin tietoa miten levityspaketti koostuu, eli kerneli (linux) + käyttöjärjestelmän työkalut (gnu) ja eri ohjelmia eri tarkoituksiin. Pitäisi myös pohtia onko &quot;jakeluversio&quot; ja &quot;levityspaketti&quot; määritteillä eri merkitystä. Yleisesti tarkoittavat samaa eli GNU/Linux käyttöjärjestelmästä erilaisia kokoonpanoja, mutta eri jakeluversio taas tarkoittaa enemmänkin yhden jakelun eri versioita, vaikka saman voi sanoa &quot;jakelun versio on...&quot;. Myös levitysversio on vähän molemmille puolille astuva, GNU/Linux käyttöjärjestelmän yksi levitettävä versio mutta silti yksi jakelu, josta voi tulla ulos monta eri jakeluversiota. [[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 20. lokakuuta 2007 kello 14.42 (EEST)

==Muutamia===

==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====

* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
* [http://www.ubuntulinux.org/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)

::Jospa tehtäisiin niin, että ensiksi katsottaisiin, millä suurilla jakeluversioilla, kuten SuSE:lla, Ubuntulla, Mandriva Move:lla jne. on Live-CD-versio, todettaisiin se sekä laitettaisiin linkit downloading -paikkaan sekä sen jälkeen tehtäisiin oma artikkeli niistä Live-CD:stä, jotka ovat ''vain'' Live-CD:ä. [[Käyttäjä:80.223.125.28|80.223.125.28]] 6. maaliskuuta 2008 kello 17.21 (EET)

== Äitijakelu -tytärjakelu -suhteesta selvennystä ==

Yleensä sanotaan, että esimerkiksi Ubuntu perustuu Debianiin ja vaikkapa Linux Mint perustuu Ubuntuun. Toisaalta taas väitetään esimerkiksi Mandrivan ja Fedoran perustuvan jo edesmenneeseen Red Hat Linuxiin. Minusta tässä on kuitenkin kyse kahdesta niin eri asiasta, että kannattaisi olla hieman spesifisempi. Eli melko selkeästi on havaittavissa:

=== Kehityksen lähtökohta===
Esimerkiksi Mandraken kehitys alkoi alunperin tietääkseni Red Hat Linuxista. Mandrake otti käyttöön Reh Hatin senhetkiset ohjelmat ja työkalut, ja teki niihin omat parannuksensa.

Tämänlaisella perustumisella on nykyään lähinnä historiallista merkitystä, sillä nykyään Mandrivaksi nimensä vaihtaneena tuo &quot;sama&quot; jakelu on täysin Red Hatista riippumaton, vaikka edelleen esimerkiksi RPM -pakettienhallinta siinä on käytössä. Itsenäistyneellä jakelulla on oma käyttäjäyhteisö, paketointi- ja julkaisusäännöksensä sekä omat tapansa ratkaista sekä tekniset että poliittiset ristiriidat.

=== Edelleen jatkuva perustuminen ===
Tästä tunnetuin esimerkki on kai Ubuntu, joka tietääkseni edelleen ottaa suurimman osan ohejelmistaan suoraan Debian -jakelun epävakaasta kehityshaarasta. Tärkeimmät ohjelmat Ubuntu toki paketoi itse omat tavoitteensa huomioiden, mutta Universe-varaston ohjelmia muokataan lähinnä bugien korjaamiseksi.

Tämäntyyppisessä tilanteessa tytärjakelu on huomattavan riippuvainen äitijakelustaan. Äitijakelun paketoinnissa käytetyt säännöt ja toimintatavat näkyvät selkeästi myös tytärjakelun ohjelmissa niiltä osin, kuin tytärjakelu ei niitä itse muuta.

=== Ehdotus tilanteen parantamiseksi ===
Minusta perustuminen pitäisi jollain tapaa jakaa kahdeksi eri termiksi, joista ensimmäisellä tarkoitettaisiin suhdetta tyyliin Debian-Ubuntu, ja toisella tyyliin Red Hat Linux-Mandriva. 

Lisäksi olisi ehkä syytä tuoda esiin se, että vaikka Red Hat Linux on historiallisessa mielessä pohjana RHELille ja Fedoralle, on tilanne kuitenkin minun mielestäni se, että Fedora on nykyään RHEL:n äitijakelu. Tämäkin käy minusta esimerkistä sille, miksi noita termejä tulisi selkeyttää.
--[[Käyttäjä:Muep|Muep]] 10. maaliskuuta 2008 kello 19.46 (EET)

:Kolmas sukulaisuuden päätyyppi lienee ideatason sukulaisuus, esimerkkinä tästä vaikkapa kolmikko [[CRUX]], [[Arch Linux]] ja [[Frugalware]]. Arch Linux pohjautuu läheisesti CRUXin ideoihin, vaikka paketoinnit ja muu koodipohja onkin alusta lähtien ollut omaa. Frugalware on Slackwareen Mandrake-tyyppisesti pohjautuva, mutta on lainannut CRUX-Arch-leirin ideoita tietynlaisesta yksinkertaisuudesta sekä tuoreista paketeista ja paketinhallinnan ominaisuuksista. Paketinhallintaohjelmana (Linux-jakelun kenties keskeisin ohjelmisto) Frugalwaressa toimii Arch Linuxin [[pacman]] (nykyisin tosin sen &quot;uudelleenkirjoitettu forkki&quot;, &lt;tt&gt;pacman-g2&lt;/tt&gt;). -- Totta on, että näille ajoittain hyvin moninaisille (sekaville?) pohjautuvuuksille tarvittaisiin artikkeliin oma kappaleensa. Esimerkiksi Ubuntulla aloittaneelle käyttäjälle muu kuin Ubuntu-tyypin pohjautuvuus saattaa olla hyvinkin vierasta, samalla lailla kuin hän saattaa vaikkapa kuvitella, ettei palvelinjakeluissa ole (oletuksena) graafista käyttöliittymää. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 10. maaliskuuta 2008 kello 20.40 (EET)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Debian GNU/Linux</title>
    <id>991</id>
    <revision>
      <id>29064</id>
      <timestamp>2009-10-30T18:58:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">{{Jakelu 
| nimi=Debian GNU/Linux
| logo=[[Kuva:Debian.png]]
| kuva= 
| kuvateksti=
| julkaisija=Debianin yhteisö
| viimeisin versio=Lenny (5.0)
| päivämäärä= 14. helmikuuta 2009
| pakettienhallinta=[[Apt]]/[[Dpkg]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=[[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]
| kotisivu=[http://www.debian.org/ debian.org]
}}

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.

== Yleistä ==

[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra &amp; Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). 

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 12:ta erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 25 100 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä ovat varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan kymmeniä CD-levyjä, perusasennus onnistuu yhdellä levyllä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.

== Debianin versiot ==

Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 5.0 ja nimeltään ''Lenny''; se julkaistiin 14. helmikuuta 2009. Debianin seuraavaa versiota testataan ''testing''-versiossa. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQista].

Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.

Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan.

== Debianin paketinhallinta ==

Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.

Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.

Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen &amp;ndash; joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen &amp;ndash; luomiseen ja ylläpitoon.

Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin (&quot;peili&quot;)]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports|backports.org]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:
 aptitude update
 aptitude install paketti

Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, &quot;riippuvuudet&quot;. aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla
 aptitude install kde-desktop

Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon &lt;tt&gt;aptitude remove&lt;/tt&gt; avulla.

Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.

[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. 

Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).

Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata &lt;tt&gt;apt-get source &lt;/tt&gt;-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.
 apt-get source paketti

Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot
 apt-get build-dep paketti
 apt-get --compile source paketti
 dpkg --install paketti_versio.deb

Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko backports.org tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.

Paketivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon
 aptitude search hakusana-tai-hakuehto

Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. 

aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get &amp; kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka &quot;lisää/poista sovelluksia&quot; -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].

===Katso myös===
* [[Paketinhallinta]]
* [[Debianin päivittäminen]]
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]
* [[deb|deb-paketti]]
* [[deb-paketin tekeminen]]
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]

==Debianin live-cd:t==
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([http://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja
* debian-live-ldxe-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja

== Debianiin osallistuminen ==

Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

=== Debianin suomentaminen ===

Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

== Suomalaiset Debian-käyttäjät ==

Keskustelukanavia:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* Suomenkielinen postituslista: [http://www.debian.org/international/Finnish debian-fi@lists.fishpool.fi]
* [http://debian-fi.eu/foorumi/ Suomenkielinen foorumi Debian-käyttäjille]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita ==
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &amp;#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.

* [[MEPIS]] ([http://www.mepis.org/] &amp;#8211; suosittu Debian-pohjainen jakeluperhe, joka pyrkii olemaan joka tavalla helppokäyttöinen. MEPIS-jakeluiden asennus tapahtuu live-cd:ltä käsin. Sisältää monia epävapaita tai Yhdysvaltain patenttilainsäädännön kannalta kyseenalaisia komponentteja.

* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] &amp;#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille] (en)
* [http://debaday.debian.net/ Debian Package of the Day] - käyttäjien kirjoittamia esittelyjä Debianin paketinhallinnasta löytyvistä ohjelmista
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd]
{{debian}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Debian GNU/Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Gentoo</title>
    <id>992</id>
    <revision>
      <id>27465</id>
      <timestamp>2009-05-16T10:53:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>versiotieto pois</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Jakelu 
| nimi=Gentoo
| logo=[[Kuva:Gentoo.png|90px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Gentoo Foundation
| viimeisin versio=
| päivämäärä=
| pakettienhallinta=[[Portage]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=x86, alpha, amd64, arm, hppa, ia64, mips, ppc, ppc64, sparc
| äitijakelu=-
| sukulaisjakelut=[[Kororaa]], [[Pentoo]], [[Sabayon]], [[SystemRescueCD]], [[Ututo]], [[VidaLinux]]
| kotisivu=[http://www.gentoo.org/ gentoo.org]}}

== Yleistä ==
Gentoo on [[lähdekoodi]]in perustuvista jakeluista laajimmalle levinnyt.  Valtaosassa jakeluista ohjelmien asentaminen tapahtuu siten että asennusmedialta haetaan valmis paketti.  Tämä valmis paketti puretaan, jolloin sen sisältämät tiedostot sijoittuvat oikeille paikoilleen järjestelmässä.  Gentoo on rakennettu sen ajatuksen pohjalta että asennusmedialta haetaan asennettavan paketin lähdekoodi.

Haettu lähdekoodi puretaan väliaikaiseen hakemistoon, jossa se käännetään konekieliseksi.  Menetelmä avaa käyttäjälle lukuisia tapoja hallita kääntämisprosessia ja kääntämisen tuloksena syntyvän ohjelman ominaisuuksia.

Gentoon [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinta]] on nimeltään [[portage]].

== Julkaisutahti ==
Gentoo on jatkuvasti päivittyvä linux-jakelu.  Uusia paketteja ja versioita tulee käyttäjien saataville päivittäin.  Vakauden ja riittävän testauksen varmistamiseksi paketit jaetaan kolmeen ryhmään.  Paketin uuden version tullessa saataville se lisätään joko estettyjen (masked) tai testattavien (testing) joukkoon.

Jos paketin kehittäjä pitää pakettia kehitysversiona, eikä oleta sen toimivan normaalisti, tai paketin tiedetään varmasti toimivan puutteellisesti, siitä yleensä tulee estetty.  Estettyjä paketteja voi asentaa ainoastaan mainitsemalla ne erikseen tiedostossa /etc/portage/package.unmask

Jos paketilla on potentiaalia tulla vakaasti toimivaksi, se merkitään testausajaksi symbolilla ~ (tilde).  Riittävän testauksen jälkeen paketti merkitään vakaaksi ([[stable]]).

Vuonna 2004 julkaistiin neljännesvuosittain asennus-CD:t, jotka nimettiin kyseisen vuoden ja juoksevan numeron mukaan.  Esimerkiksi 2004.0, 2004.1, 2004.2 ja 2004.3 ilmestyivät vuonna 2004. Vuonna 2005 sovittiin julkaisutahdiksi 2 versiota per vuosi; 2005.0 on julkaistu alkuvuodesta ja 2005.1 loppuvuodesta.

Gentoota ei tarvitse asentaa uudestaan tai tehdä mitään päivitysasennusta kun uusi versio julkaistaan. Katso [[Gentoon päivittäminen]] / Profilen päivitys.

== Asennusprosessi ==

Gentoon asennusprosessi on aiemmin ollut täysin komentopohjainen ilman mitään asennusohjelmaa. Kuitenkin Gentoo 2006.0 sisältää nykyään myös asennusohjelman jolla vaikeana pidetty Gentoon asennus helpottuu huomattavasti.

Merkittävin valinta Gentoon asentamisessa koskee ns. vaiheen (stage) valitsemista.  Gentoo asennetaan siten että kone käynnistetään asennus-CD:ltä, ja tulevan järjestelmän levyt liitetään asennusvaiheen järjestelmän hakemistorakenteeseen.  Tämän jälkeen tulevan järjestelmän levyille avataan valittua vaihetta koskeva paketti ([[tarball]]).

Ensimmäisen vaiheen paketti ei sisällä juuri muuta kuin Gentoon paketinhallinnan osat ja kääntäjän, joiden pohjalta rakennetaan minimaalinen järjestelmä.

Toisen vaiheen paketissa ns. bootstrap on tehty, eli koossa on minimaalinen järjestelmä jonka avulla voidaan rakentaa kaikki täysimittaisen järjestelmän kannalta välttämättömät osat.

Kolmannen vaiheen paketissa kaikki ryhmään &lt;tt&gt;system&lt;/tt&gt; kuuluvat osat on rakennettu, ja järjestelmään voidaan olennaisten säätöjen tekemisen jälkeen alkaa asentaa ohjelmia. 

Ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen tarvittava kääntämistyö vie helposti useita tunteja, ja vähän vanhempi kone kannattaakin jättää yöksi suoriutumaan tehtävästä.  Sama koskee käännöstyötä toisesta vaiheesta kolmanteen vaiheeseen. Nykyään vain kolmas vaihe on virallisesti tuettu asennuskeino.

==Katso myös==
* [[Gentoon päivittäminen]]
* [[MASKED ja TESTING pakettien käyttäminen gentoossa]]
* [[GCC 4.1 Gentoossa]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/ Gentoon laadukas suomenkielinen ohjeistus]
*[http://gentoo-wiki.com/Main_Page Gentoo-wiki]	
*[http://packages.gentoo.org Gentoon paketit]
*[http://bugs.gentoo.org Gentoon bugzilla]

{{gentoo}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Gentoo]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:SPAM eli sikanauta</title>
    <id>993</id>
    <revision>
      <id>4844</id>
      <timestamp>2005-04-28T17:28:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>212.50.134.192</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Ehkä tänne olisi parempi kertoa eri roskapostisuodattimien/tapojen käyttöönottoa erilaisilla sähköpostisoftilla (sendmail,postfix jne.)? Tai toisaalta alue on aika loputon suo.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Portage</title>
    <id>994</id>
    <revision>
      <id>24770</id>
      <timestamp>2008-12-20T20:06:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.222.121.140</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Emergen käyttö */</comment>
      <text xml:space="preserve">Portage on [[Gentoo|Gentoon]] käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota käytetään yleensä emerge-nimisellä ohjelmalla. Portagen pakettipuuta pidetään yleisesti yhtenä laajimmista ja sen ohjelmat ovat yleensä erittäin tuoreita.

Portage jakaa paketit kahden kattokäsitteen alle, jotka ovat &lt;tt&gt;world&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;system&lt;/tt&gt;.  System sisältää joukon järjestelmän toiminnalle välttämättömiä paketteja.  World sisältää kaikki käyttäjän portagella asentamat paketit (mutta ei niiden mukana riippuvuussyistä tulleita paketteja).

Portage toimii käyttämällä tiedostoja, joiden pääte on &lt;tt&gt;.ebuild&lt;/tt&gt;.  Jokainen [[ebuild]] on eräänlainen scripti, tai kokoelma toimenpiteitä, joista portage suorittaa tarvittavat asennuksen eri vaiheissa.

Portagea käytetään &lt;tt&gt;emerge&lt;/tt&gt;-nimisellä komentorivityökalulla. Sille on myös olemassa joitain graafisia käyttöliittymiä jotka eivät ole saaneet suurta suosiota.

== Pakettien jäsentely ==
Portagessa paketit jakautuvat kategorioihin, kuten &lt;tt&gt;sys-devel&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;net-misc&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;app-emulation&lt;/tt&gt;.  Vuoden 2005 toukokuun alussa kategorioita oli yhteensä 134.  Jokaisen kategorian sisällä on joukko paketteja, kuten &lt;tt&gt;sys-devel/libtool&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;sys-devel/binutils&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;sys-devel/gettext&lt;/tt&gt;.  Jokaisesta paketista löytyy yksi tai useampi versio.  Jos samasta lähdekoodista, eli paketin valmistajan versiosta on tehty useampi &lt;tt&gt;ebuild&lt;/tt&gt;, ne erotetaan toisistaan päätteillä &lt;tt&gt;-r1&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;-r2&lt;/tt&gt; jne.

== Emergen käyttö ==
Paketti asennetaan komennolla
 emerge paketin_nimi

Pakettilähteistä voidaan etsiä pakettia komennolla
 emerge search hakusana

Ennen ohjelman asentamista kannattaa katsoa mitä kaikkea sen mukana asentuu. Tämä tapahtuu komennolla
 emerge -p ohjelma

Jos halutaan myös nähdä pakettien USE-asetukset, käytetään komentoa
 emerge -pv ohjelma

Paketti päivitetään komennolla
emerge -u ohjelma

Kaikki koneelle asennetut ohjelmat voi päivittää kerralla päivittämällä paketin &lt;tt&gt;world&lt;/tt&gt;:
 emerge -u world

Vivut -p ja -v toimivat myös päivityksen yhteydessä ja niitä kannattaa käyttää.  Valitsimen -p tilalla toimii myös -a valitsin, joka näyttää mitä emerge on tekemässä(niin kuin -p valitsimella), mutta kysyy että halutaanko ehdotetut muutokset tehdä.


Portagen pakettilista päivitetään komennolla
 emerge --sync 
Tämä komento lataa tiedot palvelimella olevista paketeista. Tämä kannattaa tehdä vähintään muutaman päivän välein, jotta ei turhaan asenna vanhoja versioita paketeista.

Tietokannan voit myös päivittää http-yhteyden yli komennolla
 emerge-websync
Tälle komennolla on tarvetta vain, jos Internet-yhteydelle on asetettu erityisen tiukat rajoitukset.

=== Joukko hyviä komentoja ===
*&lt;tt&gt;emerge world -pv&lt;/tt&gt; listaa kaikki päivitykset jotka &lt;tt&gt;emerge world&lt;/tt&gt; tekisi, ja näyttää samalla paketin 1. järjestelmässä jo olevan version, 2. uusimman saatavilla olevan version ja 3. paketteja koskevien USE-muuttujien arvot.  Itse &lt;tt&gt;emerge world&lt;/tt&gt; merkitsee suunnilleen samaa kuin &quot;päivitä kaikki.&quot;

*&lt;tt&gt;emerge -av ohjelma&lt;/tt&gt; asentaa ohjelman &quot;ohjelma&quot; kysyen kuitenkin käyttäjältä ensin varmistuksen. Näyttää myös ohjelman USE-asetukset.

*&lt;tt&gt;emerge --unmerge ohjelma&lt;/tt&gt; poistaa ohjelman.

*gentoolkitin &lt;tt&gt;revdep-rebuild&lt;/tt&gt; tarkistaa onko järjestelmässä rikkinäisiä dynaamisia kirjastolinkityksiä ja korjaa ne tarvittaessa uudelleenkääntäen kirjastoa käyttäneen ohjelman ebuildin. Tämä komento kannattaa suorittaa, jos järjestelmä tai ohjelma ei toimi päivityksen jälkeen niin kuin pitäisi.

*&lt;tt&gt;eix ohjelma&lt;/tt&gt; näyttää ohjelman tiedot paljon nopeammin kuin emergen haku. &lt;tt&gt;eix&lt;/tt&gt; löytyy Portagesta nimellä &lt;tt&gt;app-portage/eix&lt;/tt&gt;.
:*Portagen voi päivittää &lt;tt&gt;emerge --sync&lt;/tt&gt;:n sijasta myös &lt;tt&gt;eix-sync&lt;/tt&gt;:llä, joka synkronoi portagen, päivittää eixin tietokannan ja näyttää päivittyneet paketit synkronoinnin jälkeen. Ilman portagen päivittämistä eixin tietokanta päivitetään komennolla &lt;tt&gt;update-eix&lt;/tt&gt;.

== Katso myös ==
*[[Gentoon päivittäminen]]
*[[MASKED- ja TESTING-pakettien käyttäminen Gentoossa]]

[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Gentoo]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ulkoiset ohjesivustot</title>
    <id>995</id>
    <revision>
      <id>28488</id>
      <timestamp>2009-08-04T15:10:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.244.130</ip>
      </contributor>
      <comment>wikikirjasto</comment>
      <text xml:space="preserve">* Tapani Räikkösen [http://tapsa.terae.net/linux/index.php Windowsista Linuxiin abc -sivusto] voitti [[Linux-tekijä]]-palkinnon 2004. Sivusto sisältää alusta loppuun -ohjeistusta Windowsista Linuxiin siirtymistä pohdiskelevalle käyttäjälle.
* FLUG ry:n [http://www.flug.fi/ohjeita/linux-ohjelmointi.html Linux-ohjelmointiohje] opettaa ohjelmoijia toimimaan Linux-ympäristössä.
* [http://sal-faq.sourceforge.net/ SAL-FAQ] Suositun sfnet.atk.linux-uutisryhmän FAQ. Suurelta osin vanhentunut.
* [http://users.utu.fi/sjsepp/linux_ohje/navigation.html Ohjeita Linuxin kotikäyttöön] - Erityisesti Linuxin perusteista ja komentorivikäytöstä
* [http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/ Linux-peruskäyttö] Linux-opas peruskäyttäjälle erityisesti [[Fedora]]an/[[Redhat]]iin sekä komentorivikäyttöön painottuen.
* [http://wiki.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen wiki] Ubuntu Suomen wikin kautta löytyy suomenkielisiä oppaita erityisesti Ubuntulle. Yleensä oppaat sopivat hyvin aloittelijoille.
* [http://opensuse.fi/Ohjeet Opensuse.fi:n wiki] Opensuse.fi:n wikistä löytyy erilaisia Linux-oppaita painottuen openSUSEen.
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu Wikikirjasto]

== Katso myös ==
*[[Linux-aiheiset wikit]]
*[[Uutissivut]]
*[[Linux-aiheiset podcastit]]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Vinkit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ruutukaappaukset</title>
    <id>996</id>
    <revision>
      <id>17524</id>
      <timestamp>2007-09-30T13:08:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>Luokka:Ruutukaappausohjelmat</comment>
      <text xml:space="preserve">Ruutukaappaus eli kuvakaappaus tarkoittaa yleensä käyttäjän ikkunointiympäristöstä tai työpöydästä otettua kuvaa. Kuva voi olla koko työpöydästä, jostakin työpöydän alueesta tai vain yhdestä avoimesta ikkunasta.

Komentorivipohjaisesti ruutukaappauksen voi ottaa vaikkapa [[Import]]illa, [[Scrot]]illa tai [[xwd]]:llä. Hyvä graafinen ruutukaappausohjelma on [[KDE]]:hen kuuluva [[KSnapshot]]. Myös [[GIMP]]issä on oma ruutukaappaustoimintonsa.

Seuraavassa esitellään työpöytäympäristökohtaisia tapoja ottaa kuvakaappauksia.

== [[KDE]] ==
KDE:ssä ruutukaappaus tehdään painamalla Print Screen -näppäintä jolloin eteen aukeaa [[KSnapshot]]. Jos haluat ruutukaappauksen [[leikepöytä|leikepöydälle]] niin paina CTRL ja Print Screen -näppäimiä. Näyttää, että mitään ei tapahdu, mutta leikepöydälle ilmestyy kuitenkin png-muodossa oleva kuva. Se voidaan tallentaa levylle valitsemalla Paste-toiminto esimerkiksi [[Konqueror]]-tiedostonhallintaohjelmasta. Ruutukaappaus voidaan liittää suoraan myös esimerkiksi [[OpenOffice.org]] Writer -tekstinkäsittelyohjelmaan käyttämälle sen omaa Paste-toimintoa. Yksittäisen ikkunan kaappaus tapahtuu painamalla ALT ja Print Screen -näppäimiä. Tällöin kuva aktiivisena olevasta ikkunasta tallentuu leikepöydälle.

Ruutukaappaukseen käytettävät näppäinyhdistelmät voidaan muuttaa KDE:n asetuksista. Samoin kuin kaikki muutkin näppäinoikotiet myös ruutukaappaukseen näppäimet asetetaan Control Centerin kohdassa Regional &amp; Accessibility - Keyboard Shortcuts.

== [[GNOME]] ==

GNOMEssa voi lisätä paneeliin ruudunkaappauksen ottavan kuvakkeen. Klikkaa oikealla hiirenpainikkeella paneelista ja paina &lt;tt&gt;Add to Panel...&lt;/tt&gt;, ja valitse &lt;tt&gt;Take Screenshot...&lt;/tt&gt;. Paina lopuksi &lt;tt&gt;Add&lt;/tt&gt;. Paneelista pitäisi nyt löytyä kamerankuvake, painamalla kuvaketta otat työpöydästä ruutukaappauksen, jonka voit tallentaa työpöydälle tai kansioon.

[[Luokka:Ruutukaappausohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Fedora</title>
    <id>997</id>
    <revision>
      <id>22738</id>
      <timestamp>2008-09-02T11:53:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <comment>pikkukuvaongelma korjattu</comment>
      <text xml:space="preserve">Tota... Joo. Periaatteessa kyllä, mutta vapaan softan ideat ja niiden vaikutukset jakeluun jää kyllä tästä artikkelista sisäistämättä.

Koetin tuota artikkelia tehdä vähän mielenkiintoisemmaksi ja ajanmukaisemmaksi.
Onkohan tuolle (Re)Spin -sanalle mitään järkevää suomennosta kukaan keksinyt?
--[[Käyttäjä:Muep|Muep]] 9. marraskuuta 2007 kello 11.48 (EET)

:Mietin sitä julkaisutiedotetta kääntäessäni, mutta en keksinyt tai löytänyt, siksi käytän itsekin kaikessa kääntämässäni Fedora-materiaalissa sanaa spin. Olen keskustellut asiasta myös muiden kielten Fedora-kääntäjien kanssa, sama ongelma vaikuttaisi olevan heilläkin, monissa kielissä ei taida olla sanalle mitään suoraa vastinetta. --[[Käyttäjä:Vpv|Vpv]] 9. marraskuuta 2007 kello 21.58 (EET)

== Pakettienhallinta ==

Tarvitseekohan noita kaikkia mahdollisia käyttöliittymiä edes mainita tuossa Pakettienhallinta-kappaleessa? Varsinkaan [[APT]]:n käyttöön ei minusta Fedorassa juuri ole syytä. Lisäksi [[Debian]]iin on varmaan kymmeniä pakettienhallintakäyttöliittymiä, eikä niitäkään varmaan ole artikkelissa listattuna. Itse laittaisin joko kaikkein tärkeimmät kälit, tai sitten koko kappaleen pois. Jakelu-mallineessa on kuitenkin mainittu, mitä pakettienhallintaa jakelu käyttää.--[[Käyttäjä:Muep|Muep]] 22. huhtikuuta 2008 kello 12.00 (EEST)

== Pienoiskuvat eivät näy ==
Pienoiskuvat eivät näy. Valittaa oikeuksien puuttumista.
ma 01.09 00:12 lahtis
:Kiitos, mutta tämä on jo tunnettu ongelma, jota koitetaan selvittää. Huomenna selvinneekin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 31. elokuuta 2008 kello 21.56 (UTC)
::Korjattu. Oli Mediawikin päivitys laittanut oikeudet vähän pieleen. Samanlaisia virheitä esiintyi muutamissa muissakin artikkeleissa. Jos ongelma vielä jostain syystä esiintyy jossain artikkelissa niin sopii ilmoittaa vaikka [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneessa]] --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 2. syyskuuta 2008 kello 11.53 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kotoistus</title>
    <id>998</id>
    <revision>
      <id>29725</id>
      <timestamp>2009-12-31T12:33:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Jakeluiden omat kotoistusprojektit */ ups</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä &lt;tt&gt;.pot&lt;/tt&gt;-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

&lt;tt&gt;.pot&lt;/tt&gt;-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
&lt;pre&gt;
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR &lt;EMAIL@ADDRESS&gt;, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid &quot;&quot;
msgstr &quot;&quot;
&quot;Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n&quot;
&quot;Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n&quot;
&quot;POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n&quot;            #pot-tiedoston luontiaika
&quot;PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n&quot;  #po-tiedoston viimeisin muokkaus
&quot;Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ &lt;SÄHKÖPOSTI&gt;\n&quot;
&quot;Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ &lt;SÄHKÖPOSTI&gt;\n&quot;
&quot;MIME-Version: 1.0\n&quot;
&quot;Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n&quot;
&quot;Content-Transfer-Encoding: 8bit\n&quot;

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid &quot;Hello Linux.fi\n&quot;
msgstr &quot;&quot;

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid &quot;Visit %s&quot;
msgstr &quot;&quot;
&lt;/pre&gt;

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. &lt;tt&gt;msgid&lt;/tt&gt; kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan &lt;tt&gt;msgstr&lt;/tt&gt;-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
 #, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', kääntäjä ei ole varma sen sopivuudesta, ja muiden kääntäjien tulisi tarkistaa se. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[KBabel]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä &lt;tt&gt;ohjelma.po&lt;/tt&gt; ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
 msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on &lt;tt&gt;ohjelma.mo&lt;/tt&gt;-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun &lt;tt&gt;/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/&lt;/tt&gt;; jossa &lt;tt&gt;kieli&lt;/tt&gt; on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä &lt;tt&gt;fi.po&lt;/tt&gt;-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida &lt;tt&gt;ohjelma.mo&lt;/tt&gt;-nimellä hakemistoon &lt;tt&gt;/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/&lt;/tt&gt;.

Useimmiten on kuitenkin kätevintä muuntaa valmis &lt;tt&gt;.mo&lt;/tt&gt;-tiedosto takaisin &lt;tt&gt;.po&lt;/tt&gt;-muotoon ja tehdä muutokset tähän tiedostoon. ''Älä kuitenkaan tee julkaistavaksi tarkoitettuja käännöksiä tältä pohjalta.''

Mo-tiedoston muunto po-muotoon onnistuu komennolla &lt;tt&gt;msgunfmt&lt;/tt&gt;. Esimerkiksi seuraavassa luotaisiin [[grep]]-ohjelman mo-tiedostosta po-tiedosto:
 msgunfmt /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo &gt;grep.po
Tehdään halutut muutokset po-tiedostoon:
 [[emacs]] grep.po
Käännetään muokattu po-tiedosto takaisin mo-muotoon:
 msgfmt -co grep.mo grep.po
Otetaan varmuuskopio alkuperäisestä mo-tiedostosta:        
 mv /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo.bak
Kopioidaan muokattu mo-tiedosto alkuperäisen paikalle:
 cp grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html sanakirjan], josta löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:tä lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://kde-fi.org. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://launchpad.net/ubuntu/karmic/+lang/fi (käännöstilanne)]

[[Luokka:Käsitteet]][[Luokka:Järjestäytyminen]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Phloyd</title>
    <id>999</id>
    <revision>
      <id>4854</id>
      <timestamp>2005-04-29T10:08:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Phloyd</username>
        <id>23</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Kuka sä oot?

Aika laaja kysymys :)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lähdekoodi</title>
    <id>1000</id>
    <revision>
      <id>18358</id>
      <timestamp>2007-11-08T01:37:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LP</username>
        <id>544</id>
      </contributor>
      <comment>konekielinen ohjelma, typo+lisäys</comment>
      <text xml:space="preserve">Lähdekoodi (eli ns. sorsa = source code) on ohjelmointikielellä (esim [[C]]:llä, [[C plus plus|C++]]:alla tai [[Pascal]]:lla) toteutettu ohjelman täydellinen kuvaus tavallisessa tekstimuodossa, eli sitä voi lukea ja kirjoittaa millä tahansa [[tekstieditori]]lla. Lähdekoodi on ihmiselle luettavassa muodossa (kunhan lukija hallitsee käytetyn ohjelmointikielen).

Jotta lähdekoodista saataisiin toimiva tietokoneohjelma, se on [[kääntäminen|käännettävä]] ohjelmointikielen kääntäjällä (esim. [[GCC]]:llä tai [[FreePascal]]:lla), joka tekee koodista konekielisen ohjelman jonka tietokone voi suorittaa. Konekielinen ohjelma on sellaisessa muodossa, että siitä ohjelman toiminnan tutkiminen on ihmiselle hyvin hankalaa, yleensä käytännössä mahdotonta.

Avoimen lähdekoodin ohjemistot (esim. Linux) perustuvat siihen että lähdekoodi on kaikkien saatavilla, jolloin kuka tahansa voi tehdä muutoksia ohjelmaan. Suljettujen ohjelmien ollessa kyseessä ostaja saa vain konekielisen ohjelman. Avoimen lähdekoodin ohjelmia levitetään usein tar.gz-paketoituina lähdekoodipaketteina, joista voi kääntää mm. [[autoconf|autoconfia]] ja [[make|makea]] hyödyntäen omaan järjestelmään sopivat ajettavat binääritiedostot. Lähdekoodimuotoista levitystä suositaan mm. monialustaisuuden vuoksi, koska samasta lähdekoodista voidaan usein kääntää konekielinen ohjelma eri käyttöjärjestelmille ja [[arkkitehtuuri|arkkitehtuureille]]. Vastaavasti suljetun lähdekoodin ohjelmat, joissa käyttäjä saa vain konekielisen ohjelman, toimivat vain yhdessä käyttöjärjestelmässä tietyllä [[arkkitehtuuri|arkkitehtuurilla]].

==Katso myös==
*[[Kääntäminen]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Lähdekoodi|Lähdekoodi Wikipediassa]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Käsitteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Debian</title>
    <id>1001</id>
    <revision>
      <id>4857</id>
      <timestamp>2005-04-29T05:08:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.169.27.224</ip>
      </contributor>
      <comment>redirect niin löytyy helpommin</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT[[Debian GNU/Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Perus verkkoliitettävyys</title>
    <id>1002</id>
    <revision>
      <id>4858</id>
      <timestamp>2005-04-29T14:56:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.216.98.109</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tämä on aivan törkeän huonosti ja epäselvästi kirjoitettu, etenkin nuo komentoesimerkit.
:Korjasin niitä, mutta imho tämän sivun nimikin on aika hauskan kömpelö...
::No on todellakin kömpelö. Ja vieläkään ei komennoissa pysty itse asetettavaksi tarkoitettuja arvoja erottamaan komento-osasta, ellei ennestään tiedä komentojen syntaksia.

::: man komento

::::Hehheh, ei tarvinnut edes historiaa katsoa kun jo tiesi että tämä &quot;man komento&quot; on Volotisen kommentti. Jos ei perkele yksinkertaista ohjetta pysty kirjoittamaan niin selvästi, että sen ymmärtäisi ILMAN man-sivujen selaamista, niin vika on kirjoittajassa.

:Valittamisen sijasta voit tehdä jotain, eli korjata asiat niin kuin ne olisivat mielestäsi paremmin.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linspire</title>
    <id>1003</id>
    <revision>
      <id>23621</id>
      <timestamp>2008-10-26T08:21:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Str4nd</username>
        <id>475</id>
      </contributor>
      <comment>Kumottu muokkaus #23438, jonka teki [[Special:Contributions/ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!|ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!]] ([[User talk:ARTTUSN WIH</comment>
      <text xml:space="preserve">Linspire on loppukäyttäjille suunnattu [[Debian GNU/Linux|Debianista]] johdettu [[Jakelut|jakelu]], jonka historiasta löytyy monenlaisia käänteitä. Aluksi siitä tuli jakeluun Lindows-niminen kokeiluversio, jonka valmiina luvattiin kykenevän ajamaan Windows-ohjelmia lähes yhtä hyvin kuin Windows. Tästä tavoitteesta luovuttiin, mutta nimi jäi, kunnes Microsoftin nostaman oikeusjutun pelottamana nimi muuttui ensin Lin----:ksi (lausu Lindash) ja sitten Linspireksi. 

Linspire-yrityksen liikeideana on itse käyttöjärjestelmän myymisen lisäksi myös Click'n'run -ohjelmien myynti; tarjolla on valikoima Linspiressä ajettavia sovelluksia, jotka voi ostaa käyttöönsä yrityksen verkkokaupasta. Tosiasia, josta Linspire vaikenee on se, että Debian-pohjaisuutensa ansiosta Linspireen voi asentaa melkein minkä tahansa Linux-ohjelman suoraan Debianin [[apt]]-hakemistoista.

2008 Linspireä valmistavan yhtiön osti kilpaileva kaupallista Linux-käyttöjärjestelmää valmistava [[Xandros]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.linspire.com/ Linspiren kotisivut]

{{debian}}

[[Luokka:Jakelut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu Linux.fista:Hiekkalaatikko</title>
    <id>1004</id>
    <revision>
      <id>30474</id>
      <timestamp>2010-01-16T14:45:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.239.177</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Linux toimii 386 koneella!

== Aihe ==

Et silleen --[[Toiminnot:Muokkaukset/217.112.253.82|217.112.253.82]] 9. toukokuuta 2009 kello 19.24 (UTC)

ja muuta sellasta --[[Toiminnot:Muokkaukset/217.112.253.82|217.112.253.82]] 9. toukokuuta 2009 kello 19.24 (UTC)

hehee --[[Toiminnot:Muokkaukset/213.216.239.177|213.216.239.177]] 16. tammikuuta 2010 kello 14.45 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Kotoistus</title>
    <id>1006</id>
    <revision>
      <id>16098</id>
      <timestamp>2007-07-08T18:04:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>siirsi sivun ”Keskustelu:Lokalisointi” uudelle nimelle ”Keskustelu:Kotoistus”: no kotoistetaanpa otsikkokin :)</comment>
      <text xml:space="preserve">- (siksi, koska aakkosjärjestys on kaikista objektiivisin, senkin peelo tepprrrr)
Nojoo, silti pistää miettimään tämä teidän pikku yhteisö... Lähinnä et osannut kirjottaa nikkiäni oikein (teprrr) sekä yleensäkin tommoinen herjaus ei kovin haluta kirjottamaan wikiin tai vastaavaa, kun niin hyvin käyttäydytte, senkin vitun peelo &lt;korvaa tämä nimimerkillä&gt;. (ps. mistä sä mun nikin edes tiesit ja kuka sä olet?)
:Anteeksi jos pahoitin mielesi. Peelo-sanan käyttö oli tarkoitettu leikkimieliseksi. Kannatta myös huomioida, että sanan &quot;teidän pikku yhteisö&quot; on yhtä paljon sinunkin yhteisö. -- tvainika @ #lokalisointi
::Yh, mä en ainakaan haluaisi kuulua tommoiseen yhteisöön, jossa muut pällittelee toisia. Tosin mitä nyt Gnome-käyttäjiltä/kehittäjiltä voikaan odottaa... Huoh.

::: arvostelun sijasta: toimikaa ja

 Korjatkaa virheet arvostelun sijasta, se on paljon parempi asia(tm)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Verkkoliitynnät</title>
    <id>1007</id>
    <revision>
      <id>27982</id>
      <timestamp>2009-06-29T13:16:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Miten Linux verkkoon? */ sulut</comment>
      <text xml:space="preserve">==Miten Linux verkkoon?==

Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm:

* [[wikipedia:fi:ADSL|ADSL]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* [[Bluetooth]] ([[Matkapuhelin modeemina]])
* Ethernet/LAN (yhdistää lähiverkkoja toisiinsa käyttäen liittimenä yleensä RJ-45:sta; vakiona uusissa koneissa)
* GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta)
**[[Matkapuhelin modeemina]]
**[[Option GlobeTrotter]]
**[[Huawei E220/E270]]
* [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla)
* [[wikipedia:fi:Kaapelimodeemi|Kaapelimodeemi]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* Kuitu (joko omalla liitäntäkortilla tai yleisemmin reitittimen välityksellä, jolloin kone yhdistetään rj45-ethernetillä; sisäverkkona vain erikoistapauksissa)
* [[Modeemi]] (perinteinen liitäntätapa puhelinverkon kautta, 33-56 Kbps, osa modeemeista ei toimi)
* Pakettiradio (antiikkinen)
* Rinnakkaiskaapeli (lähinnä oheislaitteita tai yksittäinen tietokone toiseen)
* Sarjakaapeli (vanha liitäntätapa, jota käytetään lähinnä yhdistämään lisälaitteita, tai kaksi tietokonetta suoraan toisiinsa)
* WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella)
* [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)
* WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* [[Samba]] (verkkoresurssien jakaminen Linuxin ja Windowsin välillä)

Verkkoyhteyttä hankittaessa kannattaa miettiä kuinka paljon yhteyden ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Helpoin liittymätyyppi on täysin operaattorin ylläpitämä: tällöin kaikki verkon asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp-palvelimelta. [[PPPoE]]- tai vpn/pptp-yhteyksiä kannattaa välttää.

Kiinteä tai harvoin vaihtuva ip-osoite on suuri etu, jos haluaa voida ottaa yhteyttä koneeseensa ulkomaailmalta. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan [[DynDNS]] tai vastaava ulkoinen palvelu. Oma julkinen sähköpostipalvelin edellyttää kunnolla toimiakseen kiinteän ip-osoitteen.

Suurin osa palveluntarjoajista kieltää kuluttaja-asiakkailta omien palvelinten pidon. Palvelinten pienimuotoinen käyttö on joissakin liittymissä sallittu eikä tällaiseen käyttöön muutenkaan yleensä puututa, mutta vakioporttien käyttöä estetään vaihtelevin määrin palomuuriasetuksin.

Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista. Toisaalta samalla suljetaan pois valtava määrä ongelmien diagnosointi- ja korjausmahdollisuuksia, joita olisi Linuxin kanssa. Laitteiden firmwaret ovat usein bugisia.

==Perusasetukset==

Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. [[Fedora Core|Fedora Coressa]] ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan.

Tavallisesti kuluttajaliittymissä verkko-osoite määritellään &quot;dynaamisesti&quot; [[DHCP]]:n avulla, jolloin palveluntarjoajan palvelin automaattisesti kertoo kulloinkin käytettävän ip-osoitteen ja muut tarpeelliset asetukset. Tällöin peruskäyttöön riittää, että kone asetetaan käyttämään DHCP:tä, mikä onkin yleensä oletusasetus. 

&quot;Staattisessa&quot; määrityksessä koneella on muuttumaton käsin asetettava ip-osoite. Tällainen ominaisuus on erittäin harvinainen yksityisten Internet-liittymissä, mutta mikään ei estä sisäverkon ip-osoitteiden staattista määrittämistä. Asetusten tekemiseen voi käyttää [[Ifconfig]]ia.

Päätelaitteessa (ADSL- tai kaapelimodeemi tms.) on usein DHCP- ja [[NAT]]-palvelin, mikä takoittaa että sisäverkossa näkyvät osoitteet eivät välttämättä ole samoja kuin Internetiin näkyvät osoitteet. Jos haluaa ottaa koneisiinsa yhteyttä ulkoverkosta päätelaite on asetettava [[silta]]avaan tilaan tai siihen on määriteltävä mikä sisäverkon kone huolehtii ulkoapäin tulevista yhteyksistä.

===Ethernet===

Käytettäessä kiinteää IP-osoitetta verkkoasetukset tehdään seuraavasti (&lt;&gt; -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista):

 [[ifconfig]] eth0 &lt;ip-osoite&gt; netmask &lt;verkkomaski&gt;
 [[route]] add default gw &lt;yhdyskäytävän_osoite&gt; eth0
 [[echo]] &quot;nameserver &lt;ip-osoite&gt;&quot; &gt; /etc/[[resolv.conf]]

DNS-palvelimia (nimipalvelimia) voi yleensä määrittää korkeintaan kolme, antamalla echo-komento useampaan kertaan (jäljempänä &gt;-merkki korvattava &gt;&gt;:lla, jotta rivit tulevat tiedoston jatkoksi eikä koko uudeksi sisällöksi). Palvelinten suosituimmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä ne on lueteltu resolv.confissa.

Dynaamisesti (jos käytössä on dhcp) asetukset voidaan tehdä dhcp:llä:
 [[dhclient]] eth0 tai dhcpcd eth0
Jolloin asetukset haetaan automaattisesti. Yleensä tätä tapaa käytetään kotikäyttöön tarkoitetuissa kiinteissä Internet-yhteyksissä.

===WLAN===
WLAN-verkkoon voidaan yhdistää [[iwconfig]]-työkalulla, joka löytyy yleensä &lt;tt&gt;wireless-tools&lt;/tt&gt;-paketista. Jos verkon asetukset saadaan dhcp:llä (mikä on yleinen tapa), yhdistäminen onnistuu yksinkertaisesti liittymällä ensin verkkoon jonka jälkeen haetaan asetukset tavalliseen tapaan dhcp:llä.

Yhdistetään verkkoon, jonka nimi (''essid'') on &lt;tt&gt;kotiwlani&lt;/tt&gt;:
 iwconfig eth0 essid &quot;kotiwlani&quot;
Komento vaatii pääkäyttäjän oikeudet. Tarvittaessa voidaan antaa myös verkon salasana:
 iwconfig eth0 essid &quot;&lt;wlan-verkkoalue&gt;&quot; key s:asciiz-salasana
Tässä &lt;tt&gt;eth0&lt;/tt&gt; on käytettävä verkkolaite. Käytettävissä olevat langattomat verkkolaitteet näkee komennolla &lt;tt&gt;iwconfig&lt;/tt&gt;.

Kun verkkoon on liitytty, voidaan tarvittavat asetukset hakea normaalisti dhcp:llä:
 dhclient eth0
tai
 dhcpcd eth0

Jos verkon asetukset on annettava käsin, ne annetaan samaan tapaan kuin langallisten verkkojen tapauksessa [[ifconfig]]illa: liitytään ensin langattomaan verkkoon &lt;tt&gt;kotiwlani&lt;/tt&gt;:
 iwconfig eth0 essid &quot;kotiwlani&quot;
ja asetetaan käytettävä ip-osoite, oletusyhdyskäytävä ja nimipalvelin:
 ifconfig eth0 &lt;ip-osoite&gt; netmask &lt;verkkomaski&gt;
 route add default gw &lt;yhdyskäytävän_osoite&gt; eth0
 echo &quot;nameserver &lt;dns-osoite&gt;&quot; &gt; /etc/resolv.conf


Katso myös: [[WLAN]]

==Jakelukohtaiset ohjeet==
===[[Gentoo]]===
Gentoossa verkkoasetukset tehdään tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/conf.d/net&lt;/tt&gt;. Tiedostossa &lt;tt&gt;/etc/conf.d/net.example&lt;/tt&gt; on esimerkkejä asetuksista.

'''Asetusten haku dynaamisesti:'''
Lisää tiedostoon rivit tai muokkaa jo olevia seuraavalla tavalla
 config_eth0=( &quot;dhcp&quot; )

'''Staattiset asetukset:'''
 config_eth0=( &quot;&lt;ip-osoite&gt; netmask &lt;verkkomaski&gt;&quot; )
 routes_eth0=( &quot;default gw &lt;yhdyskäytävän_osoite&gt;&quot; )

Samalla tavalla voi myös säätää eth1:n, eth2:n jne.

Verkkoyhteys otetaan automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä komennolla
 rc-update add net.eth0 default

===[[Debian]]===

Verkkoasetukset löytyvät tiedostosta &lt;tt&gt;/etc/network/interfaces&lt;/tt&gt;, jossa verkkoliityntä voi olla määriteltynä joko
kiinteästi:

 auto eth0
 iface eth0 inet static
        address 192.168.0.2
        netmask 255.255.255.0
        gateway 192.168.0.1

tai dhcp:llä:

 auto eth0
 iface eth0 inet dhcp

Uudet asetukset voi ottaa saman tien käyttöön käynnistämällä koneen verkkopalvelut uudelleen &lt;tt&gt;/etc/init.d/networking restart&lt;/tt&gt;.

== Internet-yhteyden jako ==
Yhteyden jako tapahtuu [[NAT]]in avulla, ellei käytössä ole riittävästi julkisia IP-osoitteita. Useissa työpöytäkäyttöön suunnatuissa Linux-[[jakelut|jakeluissa]] on helppokäyttöiset asetusohjelmat Internet-yhteyden jakoa varten.

Linux-koneen voi myös asettaa reitittimeksi ilman NAT-järjestelyä.

==Katso myös==
*[[Kahden oletusreitin käyttö]]
*[[Palomuurit]]
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohjelmat</title>
    <id>1013</id>
    <revision>
      <id>11903</id>
      <timestamp>2006-10-26T14:08:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>uudelleenohjaus, taitaa olla tämän aika täynnä</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT[[:Luokka:Ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ohjelmointikielet</title>
    <id>1014</id>
    <revision>
      <id>28080</id>
      <timestamp>2009-07-11T20:18:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Katso myös */ pallura</comment>
      <text xml:space="preserve">{{perustietoa}}
Linux-kohtaista asiaa ohjelmointikielistä:

* [[C]]
* [[C++]]
* [[Java]]
* [[Pascal]]
* [[Perl]]
* [[PHP]]
* [[Tcl]]

==Katso myös==
*[[Ohjelmointivirhe]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Ohjelmointikieli|Wikipedian ohjelmointikieli-artikkeli]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pascal</title>
    <id>1015</id>
    <revision>
      <id>28451</id>
      <timestamp>2009-08-02T12:01:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Aiheesta muualla */ kh</comment>
      <text xml:space="preserve">Pascal on Niklaus Wirth:n 1960-luvun lopussa kehittämä ohjelmointikieli, johon on nykyään lisätty mm. olio-ominaisuudet ja poikkeukset. Pascal-ohjelmointikielen nimi on peräisin ranskalaisen filosofin ja matematiikon Blaise Pascal:n (1623-1662) nimestä.

== Pascal-kääntäjät ==
* [[FreePascal]]
* [[Lazarus]]
* [[GNU Pascal Compiler]] (gpc), joka käyttää [[GCC]]:tä optimoidun koodin generoimiseen

==Aiheesta muualla==
* [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html Tietoa Pascal-kielestä suomeksi]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pascal-ohjelmointikieli Wikipedian Pascal-sivu]
* [http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=pascal01 Ohjelmointiputkan Pascal-opas]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>FreePascal</title>
    <id>1016</id>
    <revision>
      <id>23581</id>
      <timestamp>2008-10-26T08:17:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Str4nd</username>
        <id>475</id>
      </contributor>
      <comment>Kumottu muokkaus #23402, jonka teki [[Special:Contributions/ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!|ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!]] ([[User talk:ARTTUSN WIH</comment>
      <text xml:space="preserve">FreePascal on [[Pascal]]-kielinen ohjelmointiympäristö.Se on saatavilla (muiden käyttöjärjestelmien ohella) seuraaville prosessoreille Linux-käyttöjärjestelmän alaisuudessa.
* arm
* intel/i386
* [[PowerPC]]
* [[SPARC]]
* AMD64

Graafinen kehitysympäristö [[Lazarus]] hyödyntää FreePascal-kääntäjää.

== Vakiokäännösyksikköjä ==
* [[unit baseunix]]
* [[unit unix]]

== Ohjelmia ==

Joitakin ohjelmia jotka ovat tehty FreePascalilla ja ovat saatavilla Linuxiin:
* [[Lentilwars]] on palvelinpohjainen ammuntapeli.
* [[Pixel32]] on monipuolinen grafiikkaohjelma.
* [[The Castle]] on 3D-ammuntapeli.
* [[Tugapod]] on roolipeli jossa käytetään LEAF2 pelimoottoria ([[OpenGL]]).
* [[Mundo The Game]] on monen pelaajan Internet-roolipeli.

== Aiheesta muualla ==

FreePascalin kotisivu on:
[http://www.freepascal.org/ http://www.freepascal.org/]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lazarus</title>
    <id>1017</id>
    <revision>
      <id>29700</id>
      <timestamp>2009-12-28T18:38:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.248.166.179</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">== Yleistä ==

Lazarus on graafinen [[Pascal]]-pohjainen ohjelmankehitysympäristö. Se mahdollistaa graafisen käyttöliittymän tekemisen kahdella eri tavalla: 
* perinteisellä tavalla ohjelmoimalla tai 
* suoraan ohjelman suunnitteluvaiheessa lomakkeelle piirtämällä &quot;vedä ja pudota&quot;-menetelmällä.

Kehitysympäristön ominaisuuksina on mm:
* [[Syntaksin värikorostus]]
* Käyttöliittymän kielen valinta (suomi, englanti...) 
* Monenlaiset työkalut eri tiedostoissa olevien tietojen etsintään.

Lazaruksen [[hakemisto|hakemistot]]: 
* Lazarus sijaitsee yleensä hakemistossa &lt;tt&gt;/usr/share/lazarus&lt;/tt&gt;
* Lazaruksen tarvitsemat [[FreePascal]]:n lähdekoodit sijaitsevat hakemistossa &lt;tt&gt;/usr/share/fpcsrc&lt;/tt&gt;
* Käyttäjäkohtaiset tiedostot ovat hakemistossa &lt;tt&gt;~/.lazarus&lt;/tt&gt;

== Lazaruksella tehtyjen ohjelmien säätäminen ==

Jos ohjelma on tehty Lazaruksella ja siitä on saatavana lähdekoodit niin
on hyvin tyodennäköistä että ohjelmaa voi säätää myös ilman varsinaista ohjelmointia.
Voit vaihtaa ohjelman käyttämää työpöytäympäristöä esim. [[GTK]]2 :sta [[QT]]:hen.
Tai voit laittaa ohjelman toimimaan 64-bittisenä. Ohjelmasta jouhtuen mahdollista voi olla myös
suorittimen ja käyttöjärjestelmän vaihtaminen.

Huomaa että Lazaruksella ohjelmoiva ei välttämättä tarvi osata tätä säätämistä 
koska Lazarus tekee oletuksena siihen järjestelmään sopivan ohjelman.
Eikä kaikki vapaaehtoisesti koodaavat halua (/ehdi) tehdä näitä koska tähänkin kuluu aikaa
kun mahdollisuuksia on niin monta.

== Ohjelmia ==

Joitakin mm. Linuxille tehtyjä ohjelmia joissa on hyödynnetty Lazarusta:

=== Pelejä ===

* [[GearHead]] RPG eli roolipeli.
* [[Lentilwars]] ammuntapeli.
* [[Lewin Pongs]] perinteinen tennispeli.
* [[Lucas]] on yksinkertainen mutta älyä vaativa peli.
* [[Robot]] on perinteinen 2-ulotteinen peli.
* [[TappyTux]] Lasten kirjoitus ja laskemispeli.
* [[The War of the Shires]] on tekstipohjainen sotapeli.

=== Tiedeohjelmat ===

* [[MRIcron]] on lääketieteellinen kuvan katseluohjelma.
* [[Cartes du Ciel]] (/skychart) tähtikarttaohjelma.
* [[Virtual Moon Atlas]] on kuun tarkasteluohjelma.

=== Multimedia ===

* [[Cactus]] musiikin toistoon.
* [[OggBase]] on ohjelma [[Ogg Vorbis]] -tiedostojen hallintaan.

=== Talousohjelmat ===

* [[CheckBook Tracker]] taloudenhallintaohjelma.
* [[Invoicer]] laskutusohjelma.
* [[Contacts Database]] osoitekirja.

=== Työkalut ja apuohjelmat ===

* [http://www.linux-paja.com/index6.html Dict] on kevyt sanakirjaohjelma jota voi käyttää suomentamisen apuna.
* [[Virtual Magnifying Glass]] eli suurennuslasi työpöydälle.
* [[Seksi Commander]] tiedostojen hallintaohjelma.
* [[BED]] tekstieditori.

==Aiheesta muualla==

* [http://www.lazarus.freepascal.org/ Lazaruksen virallinen kotisivu]
* [http://wiki.lazarus.freepascal.org/index.php/Lazarus_Documentation/fi Lazaruksen suomenkieliset ohjesivut]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Lazarus Wikipedian Lazarus-sivu]
* [http://www.howtoforge.com/lazarus_ubuntu Lazaruksen asennusohje] [[Ubuntu]]un
* [http://www.linux.org/apps/reviews/lazarus.html Linux.orgin Lazarus-juttu]
* [http://www.linuxjournal.com/article/10502 Lazarus for Cross-Platform Development -artikkeli] syyskuun 2009 Linux Journal -lehdessä.

[[Luokka:Kehitystyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Miten osioisin kiintolevyn</title>
    <id>1018</id>
    <revision>
      <id>25680</id>
      <timestamp>2009-01-27T14:35:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko</username>
        <id>162</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Pääkäyttäjälle varattu tila */ sanavälit</comment>
      <text xml:space="preserve">Linuxiin muista Unix-järjestelmistä periytyvä [[Linuxin_hakemistorakenne | hierarkkinen hakemistorakenne]] lähti alunperin oletuksesta, että jokaiseen [[hakemisto]]on voitiin [[mount|liittää]] oma kovalevy. Mikäli lisätilaa tarvittiin, uuteen hakemistoon voitiin aina liittää uusi levy.

Tällainen ratkaisu oli aika kallis, mutta silloiset Unix-koneet olivatkin miljoonien eurojen hintaisia, ja niitä oli käytössä vain suuryrityksissä ja yliopistoissa. Nykyisen kokoisten kovalevyjen yhteydessä tällainen ajattelu saattaa tuntua järjettömältä, mutta ratkaisut olivat erittäin vikasietoisia.

Kiintolevyä osioitaessa kannattaa aluksi miettiä, mihin käyttöön levytila on tulossa:

* Tarvitaanko jatkossa lisätilaa?

* Halutaanko vikasietoisuutta? (Tätä tulisi miettiä jo ennen kovalevyn ostamispäätöstä. Mikäli vikasietoisuutta tarvitaan, kannattaa rakentaa [[RAID]]-pohjainen levyjärjestelmä.)

== Esimerkkiosioinnit 80 gigatavun kiintolevylle ==
===Työpöytäkäyttö===
Työpöytäkäytössä seuraavalla tavalla osioitaessa voi helposti vaihtaa Linux-[[jakelu]]a, ilman että ''/home''-osion sisältöä tarvitsee kopioida talteen esimerkiksi optiselle medialle tai toiselle levylle.

* 10 Gt varataan [[juuriosio]]lle (liitoskohta ''/'')
* Käytöstä ja keskusmuistin määrästä riippuen noin 0&amp;#8211;3 Gt varataan virtuaalimuistille eli swapille (ei liitoskohtaa). 
:Kevyessä käytössä saattaa riittää, jos keskusmuistia ja swapia on yhteensä noin puoli gigaa. Ns. normaalikäytössä yhteismäärän on usein hyvä olla reilun gigan verran. Lisätietoja virtuaalimuistista löytyy artikkelista [[Swap]]. 

:Mikäli kone on kovassa kuormituksessa ja muisti loppuu, järjestelmä alkaa vapauttaa sitä kirjoittamalla sisältöä virtuaalimuistiin. Mikäli virtuaalimuistikin loppuu, järjestelmä muuttuu käyttökelvottoman hitaaksi ja tästä tilasta toipuminen on hankalaa, joskaan ei mahdotonta. Erillisen swap-osion teko nopeuttaa jossain määrin virtuaalimuistin käyttöä, mutta nykyisin onnistuu hyvin myös erillisen swap-tiedoston käyttö, jolloin virtuaalimuistille käytettävä tila otetaan tavalliselta levyosiolta (yleensä [[juuriosio]]). Ks. [[Swap-tiedoston luominen]].
* 50&amp;#8211;100 Mt varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot''), jonne tallennetaan [[käynnistyslatain]] ja [[ydin|ytimet]]. Tämä tosin ei ole nykyaikaisissa koneissa välttämätöntä.
* Loput tilasta varataan ''home''-osion käyttöön (liitoskohta ''/home''). 
:Tällä tavoin jakelun päivittäminen tai vaihto onnistuvat helposti; tyhjennetään vain juuriosio, ja henkilökohtaiset tiedot säilyvät toisella osiolla. Asennuksen jälkeen home-osio voidaan liittää takaisin järjestelmään [[fstab]]issa, mikäli asennusohjelma ei tee sitä automaattisesti.

===Palvelinkäyttö===
Palvelinkäytössä seuraavanlainen osiointimalli on suositeltavampi:

* 1 Gt varataan juuriosiolle (liitoskohta ''/'')
* 1 Gt varataan ''/tmp''-osiolle
* 4&amp;#8211;8 Gt varataan ''/var''-osiolle
* 10&amp;#8211;20 Gt varataan ''/usr''-osiolle
* 2 &amp;#215; keskusmuistin määrä varataan virtuaalimuistille eli [[swap]]ille (ei liitoskohtaa)
* 50 Mt varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot'')
* loput varataan home-osiolle (liitoskohta ''/home'').

==Vinkkejä virittelijöille==
===Väliaikaistiedot===
[[Tietoturva]]n kannalta voi olla soveliaampaa käyttää [[tmpfs]]-tiedostojärjestelmää liitoskohtiin ''/tmp'' ja ''/var/tmp''.

 mount tmpfs /tmp -t tmpfs -o size=&lt;koko megoina&gt;m 
 mount tmpfs /var/tmp -t tmpfs -o size=&lt;koko megoina&gt;m 

Tällöin näiden [[hakemisto]]jen sisällöt tallentuvat vain keskusmuistiin tai swapiin jotka tyhjenevät, kun kone käynnistetään uudelleen. 
Tällä tavalla varmistetaan, että esimerkiksi ''[[ssh]]-agent'' -ohjelman väliaikaistiedostot poistuvat levyiltä järjestelmän alasajon myötä. 
Voit halutessasi liittää nämä ''nosuid''-, ''noexec''-valinnoilla, jolloin niissä käännettyjä ohjelmia ei voi ajaa kukaan eikä niissä voi vaihtaa [[UID|käyttäjä-id:tä]] (esim. ''[[su]]'').

Älä varastoi tavaraa hakemistoihin ''/tmp'' tai ''/var/tmp''. Mikäli niistä loppuu tila, kone voi pahimmassa tapauksessa kaatua.

===Pääkäyttäjälle varattu tila===
Jotta järjestelmän käyttö onnistuisi [[pääkäyttäjä]]lle silloinkin, kun levytila on lopussa, varataan jokaisesta [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä]] oletuksena 5 % vain pääkäyttäjän käyttöön. Tämä on kuitenkin ongelma, mikäli tiedostojärjestelmä ei sisällä mitään ylläpitotoimien kannalta tärkeää, tai jos tiedostojärjestelmä on niin iso, että 5 % tarkoittaa satojen megatavujen tai gigatavujen hävikkiä. 

Tällöin on järkevää muuttaa osuus liitoskohdat &lt;tt&gt;/&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;/usr&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;/var&lt;/tt&gt; sisältävillä tiedostojärjestelmillä esimerkiksi yhteen prosenttiin ja muilla nollaan.
Tämä tehdään antamalla [[mkfs]]- tai [[tune2fs]]-ohjelmille parametriksi &lt;tt&gt;-m ''prosentti''&lt;/tt&gt;, esimerkiksi &lt;tt&gt;tune2fs -m 0&lt;/tt&gt;

===Inode-taulujen viemä tila===
Käytettäessä isoja tiedostojärjestelmiä (esimerkiksi 200 gigatavua) [[ext2]] tai [[ext3]]-tiedostojärjestelmällä [[inode]]-taulu vie jopa yli kymmenen gigatavua tilaa. Mikäli tiedostojärjestelmään tallennetaan suuria tiedostoja, ei inodeja  välttämättä tarvita kymmeniä miljoonia. Inode-taulun kokoa voi säätää tiedostojärjestelmää luotaessa antamalla &lt;tt&gt;[[mkfs]].ext3&lt;/tt&gt;-ohjelmalle parametrina &lt;tt&gt;-N ''inodejen määrä''&lt;/tt&gt;. On kuitenkin huomattava, että mikäli inodet loppuvat, saa niitä lisää vain tekemällä tiedostojärjestelmä kokonaan uudestaan. Käytännössä inodeja tarvitaan saman verran kuin tiedostojärjestelmässä on tiedostoja. Esimerkiksi [[reiserfs]]:n kohdalla inodet luodaan tarpeen mukaan.

===Virtuaaliset osiot===
Luomalla [[LVM]]:n avulla virtuaalisia osioita (loogisia taltioita), voidaan osioita luoda, poistaa ja yhdistää sekä niiden kokoa muuttaa perinteistä osiointia joustavammin.

===Home-osio verkkolevyllä===
Jos verkossasi on levypalvelin, älä tee ''home''-osiota työasemalle. Sen voi pitää mainiosti [[verkkolevy]]llä ja liittää käynnistettäessä esimerkiksi [[NFS]]:n yli.

==Katso myös==
*[[Osiointityökalut]]
*[[Linuxin hakemistorakenne]]
*[[Swap]]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Osiot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>C</title>
    <id>1019</id>
    <revision>
      <id>24734</id>
      <timestamp>2008-12-16T10:08:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LP</username>
        <id>544</id>
      </contributor>
      <comment>C:n merkityksestä</comment>
      <text xml:space="preserve">C on Brian Kernighanin ja Dennis Ritchien vuosina 1969-73 kehittämä kieli, jolla Unix saatiin siirrettäväksi uusille laitteistoille, ja jolla myös suuri osa GNU/Linuxista on toteutettu. C on nykyisin yksi suosituimmista [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielistä]], varsinkin laitteistoläheisessä ohjelmoinnissa. C standardoitiin vuonna 1988.

Esimerkki C-ohjelmasta:
 #include &lt;stdio.h&gt; 
 int main(int argc, char *argv[]) {
     printf(&quot;Hello world\n&quot;); /* Kirjoitetaan tekstiä */
     return 0;
 }

GNU/Linuxissa on yleensä mukana C-kääntäjä [[GCC|gcc]], jolla tiedosto ohjelma.c voitaisiin kääntää seuraavasti:&lt;br&gt;
 gcc ohjelma.c -o ohjelma

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:C_(ohjelmointikieli)|C-artikkeli]] Wikipediassa
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=cohj_1 Suomenkielinen C-opassarja]
*[http://www.infa.abo.fi/~chakie/kurser/c/slides/book1.html Suomenkielinen C-kurssi]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Mikä on Linux?</title>
    <id>1020</id>
    <revision>
      <id>4882</id>
      <timestamp>2005-10-25T16:17:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Taitaa olla suoraan kopioitu Wikipediasta? Ei siinä mitään, hyvää tekstiä, mutta minusta joitain wikityksiä esim. vuosilukuihin voisi poistaa tai sitten laittaa viittaamaan Wikipediaan. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. huhtikuuta 2005 kello 10:17:58 (EEST)
:Lisäsin vaaditun tekijänoikeus- ja lisenssihuomautuksen. -- [[Käyttäjä:Japsu|Japsu]] 22. elokuuta 2005 kello 16:20:24 (EEST)

Eikös tän vois heittää pois, turha forkata wikipediaa? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 19:17:58 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kehitysympäristöt</title>
    <id>1021</id>
    <revision>
      <id>22838</id>
      <timestamp>2008-09-12T08:37:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>137.163.16.129</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Geany */ GNOME -&gt; GTK</comment>
      <text xml:space="preserve">Linuxille on saatavissa monia ilmaisia kehitysympäristöjä. 

==Perinteiset==
Perinteisiä kehitysympäristöjä ovat unixin komentorivi ja komentorivityökalut sekä [[tekstieditorit]] [[Vim]] ja [[Emacs]]. Aloittelijan ei kannata pelästyä hieman hankalaa alkuunpääsyä, sillä kummatkin editorit ovat pienen opettelun jälkeen erittäin käyttökelpoisia ja monipuolisia. Termi tekstieditori on tässä yhteydessä harhaanjohtava, koska niistä käsin voi esimerkiksi kääntää ohjelman tai hakea koodia [[CVS]]-lähteestä. Joskus jokin toiminnallisuus (esimerkiksi epätavallisemman ohjelmointikielen tuki) vaatii lisäosien asentamisen tai erillisen käyttöönoton.

==Anjuta==
[[Anjuta]] on pääasiassa [[C]]- ja [[C plus plus|C++]]-ohjelmointiin suunnattu kehitysympäristö, mutta siihen on asennettavissa tuki myös muille kielille (mm. [[Java]], [[Perl]] ja [[Pascal]]). Projektihallinta on kuitenkin vain [[C]]/C++:lle. [http://anjuta.sourceforge.net/ Ohjelman kotisivu].

==Eclipse==
[[Eclipse]] on alunperin Java-ohjelmien kehitykseen luotu kehitysympäristö, mutta siihen on asennettavissa tuki muillekin kielille. [http://eclipse.org/ Ohjelman kotisivu]

==Borland JBuilder==
JBuilder on Borlandin ilmainen Java-kehitysympäristö, ja vaikka se onkin suljettu kaupallinen ohjelma, saa sillä tehdä myös kaupallisia ohjelmia. [http://www.borland.com/jbuilder/foundation/ Ohjelman kotisivu].

==Geany==
[[Geany]] on kevyt [[KDevelop]]in kaltainen kehitysympäristö, joka perustuu [[GTK]]-kirjastoon. Vaikka ohjelma on vielä beta-vaiheessa, on se silti varteenotettava vaihtoehto raskaammille sovelluksille.

==Jedit==
[[Jedit]] on suosittu tekstieditori, jonka tuki liitännäisille mahdollistaa toiminnan laajentamisen moneen tarpeeseen. [[Sftp]]-tuki mahdollistaa helpon www-sivujen kehittämisen.

==KDevelop==
[[KDevelop]] on ensisijaisesti [[KDE]]:n ohjelmien tekemiseen tarkoitettu kehitysympäristö, mutta se on täysiverinen kehitysympäristö muillekin projekteille. Tuettuihin kieliin kuuluvat mm. [[ADA]], [[C]], C++, [[SQL]], [[Fortran]], [[Haskell]], [[Java]], [[PHP]], [[Pascal]], Perl, Python, [[Ruby]] ja [[bash-skriptaus|shell-skriptit]]. [http://kdevelop.kde.org/ Ohjelman kotisivu]

==Lazarus==
[[Lazarus]] on suomenkielisellä käyttöliittymällä varustettu graafinen, [[Pascal]]-ohjelmointikieltä käyttävä kehitysympäristö.

==NetBeans==
NetBeans on avoimen lähdekoodin java-sovelluskehitin. [http://www.netbeans.org/ Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>P2P-ohjelmistot</title>
    <id>1022</id>
    <revision>
      <id>6222</id>
      <timestamp>2005-11-09T19:39:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <comment>yhdistelin tämän ja P2P-artikkelin, tämä johtaa P2P-artikkeliin nyt</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[P2P]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>WWW-selaimet</title>
    <id>1023</id>
    <revision>
      <id>27946</id>
      <timestamp>2009-06-28T19:06:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.232.95</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Katso myös */</comment>
      <text xml:space="preserve">WWW-selain on World Wide Webin HTML-, XHTML-, tai muilla vastaavilla kielillä toteutettujen sivujen katseluun tarkoitettu ohjelma. Tälle sivulle on listattu Linuxissa toimivia www-selaimia.

==[[Dillo]]==
[http://www.dillo.org/ Dillo] on mahdollisimman kevyeksi tarkoitettu selain. Se toimii [[X]]-ympäristössä [[GTK]]+ -kirjastolla. Ohjelmatiedoston koko on vain 350 kilotavua, ja se toimii varsin mukavasti melko hitaallakin laitteistolla. Valitettavasti se ei tue aivan kaikkia HTML:n hienouksia eikä esimerkiksi javascriptiä. Dillo soveltuu lähinnä perustiedonhakuun. Edistyneempien web-palvelujen käyttöön siitä ei ole.

==ELinks==
[[ELinks]] on tämän hetken monipuolisin tekstipohjainen selain Linuxille. Sen kehitys on haarautettu [[Links]]-selaimesta. Siinä on osittainen tuki JavaScriptille ja [[CSS]]:lle ja hyvät laajennusominaisuudet.

==Epiphany==
[[Epiphany]] on [[GNOME]]-projektin web-selain. Ohjelman käyttöliittymässä on panostettu äärimmäiseen yksinkertaisuuteen. Epiphany pohjautuu suosittuun [[Mozilla]]-selaimeen, joten edistyneempiäkin ominaisuuksia sisältävät web-sivut näkyvät ongelmitta.

==Firefox ja Iceweasel==
''Pääartikkeli [[Mozilla Firefox]].'' Suosittu ja monipuolinen selain. Iceweasel on Debianin versio selaimesta.

==Galeon==
[[Galeon]] on [[Mozilla]]- ja [[GTK]]-pohjainen, käyttöliittymältään yksinkertainen web-selain. Galeon oli [[GNOME]]n oletusselain ennen [[Epiphany]]a. 

==Konqueror==
''Pääartikkeli [[Konqueror]]''

[[KDE]]:n mukana tuleva selain, joka toimii Internetin selailun lisäksi mm. FTP-asiakasohjelmana ja tiedostonhallintaohjelmana. Konqueror perustuu [[KHTML]]-moottoriin, jota myös Applen [[Safari]]-selain käyttää. Konqueror sisältää runsaasti käyttöä helpottavia pieniä ominaisuuksia mutta on toisaalta käyttöliittymältään jonkinverran sekava. Tuki web-standardeille on hyvä, mutta virheellisen [[HTML]]-koodin tulkitsemisessa on pieniä puutteita.

== Links ==
[[Links]] on yksinkertainen ja kevyt web-selain, josta on sekä graafinen että tekstipohjainen versio. Linksin kehitys on nykyisin seisahduksissa. Linksin tekstipohjaisen osan kehitystä jatkaa [[ELinks]]-projekti.

== Lynx ==
[[Lynx]] on pitkät perinteet omaava tekstipohjainen web-selain. Se on luotettavatoiminen, vaikka onkin jäänyt ominaisuuksissa jälkeen Linksille ja ELinksille.

==Mozilla==
[[Mozilla]] on  Application Suite on laajempi versio [[Gecko|Gecko-ydintä]] käyttävistä selaimista, siihen sisältyy pelkän www-selaimen lisäksi mm. [[IRC]]-, uutisryhmä- ja sähköpostiohjelma. Vuonna 2005 Mozilla Foudation päätti lopettaa Mozilla Application Suiten kehityksen ja keskittyä Firefoxiin. Mozilla Application Suiten kehitystä jatkamaan perustettiin [[Seamonkey]]-projekti (Debianissa nimellä Iceape).

==Nautilus==
[[Nautilus]] on [[GNOME]]n tiedostoselain, mutta sillä voi myös selata web-sivuja. Web-sivujen näyttö perustuu Mozillaan.

==Netscape==
Netscape on nykyään [[Mozilla Firefox]]iin perustuva ei-vapaa selain, jonka jotkin versiot, uusin mukaanlukien, ovat tarjolla myös Linuxille. Selaimen kehitys on kuitenkin lopetettu, ja tietoturva-aukkoja ei korjata vuoden 2008 helmikuusta alkaen. Netscapen vanhojen versioiden toiminnallisuutta kaipaavan kannattaa tutustua [[Seamonkey]]-ohjelmistoon.

==Opera==
[[Opera]] on suljetun lähdekoodin ilmainen kevytselain. Monet pitävät Operaa yhtenä tämän hetken edistyneimmistä web-selaimista. Opera on jo kauan tarjonnut välilehdet ja kevyen sähköpostiohjelman. Nyt siihen voi liittää esim. BitTorrent-tiedostojen siirtoohjelman, joka on yleinen tapa ladata eri Linux-jakeluita.

Opera on  nykyään ilmainen selain ja yhtiö hakee talouskasvua mobiiliselainten
markkinoilta.

*[http://www.opera.com/ Operan kotisivu]

==SeaMonkey ja Iceape==
[[SeaMonkey]]-selain perustettiin jatkamaan Mozilla Application Suiten kehitystä sen jälkeen, kun Mozilla Foundation päätti lopettaa Mozillan kehityksen ja keskittyä Firefoxiin. Iceape on Debianin versio ohjelmistosta.

* [http://www.mozilla.org/projects/seamonkey/  SeaMonkeyn kotisivu]

==w3m==
[[w3m]] on tekstipohjainen selain, joka kuuluu monien Linux-jakelujen standardiasennukseen. Todennäköisesti w3m on jo asennettuna koneellesi. W3m on melko monipuolinen selain ja tukee esimerkiksi hyvin [[UTF-8]]:aa.

==Wget ja cURL==
Vaikka [[Wget]] ja [[cURL]] eivät olekaan varsinaisia selaimia, voi niillä hakea tietoa eri tiedonsiirtoprokollilla esimerkiksi [[HTTP]]-, [[FTP]]- ja [[HTTPS]]-osoitteista pelkän [[URL]]:n perusteella.

==Katso myös==
*[[Sähköpostiohjelmat]]
*[[Web-kehitystyökalut]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:WWW-selaimet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Miten osioisin kiintolevyn</title>
    <id>1024</id>
    <revision>
      <id>10506</id>
      <timestamp>2006-06-13T12:37:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>194.197.117.126</ip>
      </contributor>
      <comment>Osionti</comment>
      <text xml:space="preserve">&lt;p&gt;Tämähän on &quot;ikuinen&quot; kädenväännön aihe.&lt;/p&gt;

&lt;p&gt;Itse osioisin seuraavasti:&lt;/p&gt;

&lt;ul&gt;&lt;li&gt; 10 GB root (mountpoint /)
&lt;li&gt;swap 1G&lt;br&gt;&lt;li&gt;
&lt;li&gt; loput kotiin (mountpoint /home)&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;

&lt;p&gt;Näin ollen koneen päivittäminen tai uudelleen asennus on tavattoman kivutonta, kun kotihakemistoja ei jyrätä yli.&lt;/p&gt;

-

Well. Asiassa on tarkoitus saada vikasietoisuutta. Eli logi-floodi ei vie koneen kaikkea tilaa ja lisäksi voidaan esimerkiksi home mounttia no-exec,no-suid:lla.

Got the point?

FOobar.

Äh öh.&lt;br&gt;
Tarkoitihan kotikonetta. Vaikkakaan se ei siitä täysin selvinnyt.&lt;br&gt;
Got the point?


Eli tietoturvan voi kotikoneessa laiminlyödä.


Keskusteluun voisi ottaa huomioksi myös esim. kaupallisten unix-toimittajien kommentteja. Sun suosittelee, että Solaris asennetaan yhdelle partitiolle, eikä tehdä erillistä / /var ja /usr:ää.

Kotikäyttäjän kannalta toki on kätevää pitää /home erillisellä parititiolla. Joskaan distribuution vaihdon helppous ei tarvitse olla syynä sille, että erillistä /home:a käytetään, sillä useimmat distribuutiot antavat mahdollisuudeksi avata shellin asennuksen yhteydessä. Tällöin voidaan melko pienellä vaivalla tyhjentää koneelta muut hakemistot paitsi /home. Äärivaihtoehtona on jopa käyttöjärjestelmähakemistoiden uudelleen nimeäminen, jolloin paluu vanhaan on mahdollista ilman että tarvitsee varata tarkoitukseen erillistä partitiota.

Usean osion ongelma on se, että herkästi käy niin, että levyllä on tilaa, mutta tila on eri paikassa kuin missä sitä tarvitaan. Kun partitioiden määrä on vähäisempi, ei hukkatilaakaan synny niin paljoa.

Mitenkäs se tietoturva tähän liittyy?

FOobar: mitäs luulis? Kotikone voi samalla tavalla muuttua zombieksi kuin palvelinkin, jos se ei ole suojattuna

----
Muistattehan ihmiset allekirjoittaa kommenttinne (nappi siellä ylhäällä) ja
:sisentää mikäli mahdollista niin keskustelua on helpompi seurata. — [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 8. huhtikuuta 2006 kello 16:26:33 (EEST)

== Osionti ==</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tekstinkäsittelyohjelmat</title>
    <id>1026</id>
    <revision>
      <id>13859</id>
      <timestamp>2007-03-17T11:23:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirect artikkeliin tekstinkäsittely</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Tekstinkäsittely]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>AbiWord</title>
    <id>1027</id>
    <revision>
      <id>29331</id>
      <timestamp>2009-11-22T16:07:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Lahtis</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>kuva</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Ohjelma | nimi=AbiWord | kuva=[[Kuva:Abiword-tekstinasettelua.png|250px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://www.abisource.com/ AbiWordin kotisivut] | käyttöliittymä=[[X]] | kehittäjä=}}
Abiword on [[GNOME Office]]en kuuluva kevyt ja nopea tekstinkäsittelyohjelma. Abiword on suomennettu ja siihen saa [[Voikko]]-ohjelmiston (ja [[libenchant]]in) avulla suomenkielisen oikoluvun. Versiosta 2.3 lähtien Abiword tukee [[OpenDocument]]-tiedostoformaattia.

[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Wlan</title>
    <id>1028</id>
    <revision>
      <id>30478</id>
      <timestamp>2010-01-17T03:05:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Cerre</username>
        <id>811</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Miten olis nyt lopulta tän artikkelin jakaminen useammalle sivulle? Rupee olemaan jo epäkäytännöllisen pitkä. Vaikkapa Uutiset/tietoturva/kortit/tukiasemat joihin olis linkit tältä sivulta? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. elokuuta 2006 kello 12:41:44 (EEST)
:Juu, jakamista voisi tosiaan tehdä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. elokuuta 2006 kello 12:58:00 (EEST)
::Sinne meni. [[WLAN UKK]] -otsikkoon en ole täysin tyytyväinen, mutta ''Usein kysyttyjä kysymyksiä WLAN:sta'' voisi olla liian pitkä ;) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. elokuuta 2006 kello 18:20:58 (EEST)

Alkaa näyttää hyvältä.

Jäsennys + oikolukuvaihe?

== Ihmeteippi? ==

Töissä on tullut huutoa kun olen yrittänyt tarjota ihmeteippiä korjauksiin, vaikkei sitä näkyisikään. Minulla on täällä parhaillaan kaksi wlan-sovitinta, toinen USB- ja toinen PCMCIA-väyläinen. Napsin niistä kuvat ja korvaan nykyisen.
Oikeasti hei. Ihmeteippiä?
:Heh. Ei hätää, tämä ei ole työpaikaltasi. Kuva nyt on vanha ja vähän kieli poskessa tuohon aikanaan laitettu. Mielestäni se on ihan hauska, mutta jos sinulla on siihen tarjota parempi kuva, niin eipähän siitä tietysti haittakaan ole. Muistetaanpa, että Apollo 13:kin pelastettiin juuri ilmastointiteipillä. Kannattaa myös allekirjoittaa nämä viestit niin näkee nopeasti kenen kirjoittamia ne ovat, onnistuu neljännellä napilla oikealta lukien tuossa muokkaustyökalurivissä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 15. tammikuuta 2010 kello 23.29 (UTC)
::Tällaista ryyniä teille nyt sitten väänsin: http://linux.fi/wiki/Tiedosto:Wlan_%28pieni%29.JPG

::Voi olla ettei kumpikaan oikein sovi linux-wikiin, syystä etten ole saanut kumpaakaan toimimaan linuxin kanssa. Ottakaa kantaa tähän ennenkun lähdetään mitään muuttamaan. --[[Käyttäjä:Cerre|Cerre]] 17. tammikuuta 2010 kello 03.04 (UTC)
== Tukiaseman luvaton käyttö ==

Kaikkien langattomien verkkojen luvaton käyttö on rikollista, suojauksesta riippumatta. Viilaan artikkelia.
Tuossa aihetta käsittelevä linkki:http://pjarvinen.blogspot.com/2009/04/hovioikeus-vahvisti-naapurin-verkkoa-ei.html

== Ohjeita myös pulliaisille ==

Olisi hienoa jos te LinuxGuruYliherrat ymmärtäisitte myös näitä windowspullamössö ihmisiä, jotka olisivat kyllä kiinnotuneita aloittamaan siirtymisensä Linux maailmaan. 

Elikkäs olisiko mahdollista saada aina kaikista ohjeistuksita sellaiset windowspullamössö versiotkin. :) Elikkä maahdollisimman paljon graaffisestia ja yksinkertaisesti.  

Itselleni ei oikein meinaa tuon OpenWRT:n asennus lähtä kulkemaan. Kun alkuperäis firmwareen ei pääse kiinni telnet yhteydellä ja snapshot-20050202.tar.bz2 ei ole oikeata muotoa. Yritin siis Linksyssin webselain hallinta panelista: Administration - Firmware Upgrade - Browse - snapshot-20050202.tar.bz2.

Haluaisin saada laitteisiini ohjelmisto paketin, joka tukee wds (Wireless Distribution System) toimintoa. Voisiko joku auttaa minua? Apu olisi erittäin tarpeellista.

== JEP

OpenWrt:ssä tulee dokumentaatio ja wiki, lue ne, olet tekemässä aivan väärällä tavalla.

== Ralinkkiä:

Ilmeisesti myös A-Link WL54PC on siirtynyt RT2561T-piiriin? Ainakin se näemmä toimii RT61-ajurilla, kieltämättä en kyllä edes kokeillut RT2500-ajuria kun PCI ID:n perusteella irkissä kaveri usutti juuri sen ajurin kimppuun. [[Käyttäjä:195.148.191.82|195.148.191.82]] 13. tammikuuta 2006 kello 11:45:37 (EET)

 wget http://rt2x00.serialmonkey.com/rt2500-cvs-daily.tar.gz
 tar zxvf rt2500-cvs-daily.tar.gz
 cd rt2500-cvs-20050518/
 cd Module/
 make
 make install
 cd /lib/modules/`uname -r`
 cd extra/
 mv rt2500.ko ../kernel/drivers/net/
 depmod -a

 # ajurin lataus

 modprobe rt2500

 ifconfig ra0 up

 # asetukset (wpa) profiiliin
 RaConfig2500

 # dhcp:llä ylös

 dhcpd ra0 / dhclient ra0 / pump -i ra0

== Jargonista ==

Oikoluin ja selkeytin jonkin verran jo salauksia koskevaa osuutta, mutta olisiko mahdollista erottaa pahimmat jargoniniput omille sivuilleen, tai peräti linkeiksi suomenkieliseen Wikipediaan? Sulkeisiin menevää englanninkielistä jargoninselitystä on nyt melkein yhtä paljon kuin itse asiaa. --[[Käyttäjä:82.181.25.86|82.181.25.86]] 28. kesäkuuta 2005 kello 15:17:09 (EEST)

== Hajautus? ==

Alkaa olla jo niin pitkä sivu, että tuosta ei meinaa saada tolkkua. Pitäisikö hajautella vähän? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. syyskuuta 2005 kello 17:51:08 (EEST)
:Parempi jäsentely (otsikointi) saattaisi riittää vielä hetken, helpottaa myös sivun pilkkomista myöhemmin. — [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 5. syyskuuta 2005 kello 10:03:11 (EEST)
:Alkaa mennä jo mahdottoman pitkäksi... Pitäisi varmaan rueta sitä hajauttamista harkitsemaan. Jäsentely vaikuttaa aika kiitettävältä, tätä artikkelia onkin työstetty varmasti eniten. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 20:50:17 (EEST)

== USB? ==

Mielestäni tästä artikkelista puuttuu kokonaan usb-wlan osuus. Olisi hienoa tietää mitkä usb-paikkaiset wlan-sovittimet toimivat linuxissa ja mitkä eivät.--[[Käyttäjä:213.216.219.118|213.216.219.118]] 5. syyskuuta 2005 kello 22:21:58 (EEST)

Sille nyt ainakin voisi perustaa erillisen sivun. Ja allekirjotelkaahan, sille löytyy näppärä nappi tuosta työkalupalkista, niin näkyy heti kuka on kirjoittanut mitäkin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. syyskuuta 2005 kello 20:28:01 (EEST)

Hm. USB-liityntäisiä ei paljoa taida olla, sellaisia jotka toimisivat.


== RT2500-korttien kantamia? ==
Voitteko kertoa kokemuksia millä rt2500-piirisarjan korteilla on hyvä kantama. Nyt näin viikon olen kokeillut A-linkin korttia ja siinä ei ole niin hyvä kantama kuin toivoisi. Ei kyllä välttämättä kuulu suoraan tämän sivun artikkelin alle. Pitäisiköhän rt2500:lle perustaa oma artikkeli.
--[[Käyttäjä:82.128.202.208|82.128.202.208]] 19. syyskuuta 2005 kello 19:02:03 (EEST)

No joo. Kantavuus riippuu aika paljon monesta asiasta. Myös tukiasemasta ja heijastuksista.
--[[Käyttäjä:62.142.174.107|62.142.174.107]] 19. syyskuuta 2005 kello 21:24:47 (EEST)

Minulla on kanssa sama kokemus, että ralinkit (usb ja pci-kortit testettu) eivät kanna mihinkään. Kannettavat (atheros toisessa ja ipw2200 toisessa) ja nokia 770 toimivat moitteetta kaikkialla, jopa pihalla, mutta ralinkillä varustettu työasema pätkii vaikka tukiasema on viiden metrin päässä.. Lisäksi ralink ei näe skannamalla naapureiden tukiasemia. Oma tukiasema on wrt54g Mielestäni tämä sivusto antaa liian valoisan kuvan rt2500/rt2570 piireistä.
--[[Käyttäjä:62.236.91.3|62.236.91.3]] 3. tammikuuta 2006 kello 11:15:03 (EET)

== RT2500-korttien kanavat ==
Omalla lähialueella on joitain langattomia tukiasemia, jotka käyttävät kanavia 12 tai 13. Itse en pääse näitä jostain syystä käyttämään, vaikka kortin pitäisi tukea niitä. Voi kuulemma johtua maa-asetuksista. Mistä voi vaihtaa näitä asetuksia? Ainakaan GUI:ssa ei ollu mitään siihen viittaavaa ja Ad-hoc menetelmällä näkyi kanavia vain 11:sta asti.

Edit: Paikansin maa-asetuksen jo itse:
/etc/Wireless/RT2500STA/RT2500STA.dat
Siellä CountryRegion=2 vastaa Suomen oloja

--[[Käyttäjä:82.128.202.206|82.128.202.206]] 20. syyskuuta 2005 kello 19:13:21 (EEST)


== wpa_supplicant ==

On hankala saada wpa-tukea sen kanssa käyttöön, haluaako joku kirjoittaa ohjeen?

== Älä ole epäitsekäs ==

Alhaalla on laatikoituna tekstiä lahjoituksista ym.

Siellä oli myös virke &quot;Älä ole epäitsekäs&quot;.
Mitä tuo tarkoittaa?
&quot;Ole itsekäs&quot;?
Tuskin tuollainen ajattelu lisää lahjoituksia tai osallistumista.

==Miksi kaikki aina väännetään Suomeksi? ==

Yleisesti: Miksi tässäkin Wikissä kaikki yritetään vääntää väkisin Suomeksi, esim. kernel, stack, + monet muut. Monet näistä Englanninkielisistä nimityksistä ovat kuitenkin alan vakiintunutta sanastoa. Se että, esim. stack käännetään pinoksi sillä perusteella, että joku ei tiedä mikä stack on, ei hän varmaan yhtään paremmin tiedä mikä pino on (siis atk mielessä). [[Käyttäjä:Luser|Luser]] 22. tammikuuta 2006 kello 13:57:08 (EET)

:Toisaalta termi ydin kertoo kyllä englantia osaamattomalle paljon enemmän kuin kernel tai kerneli. Sama pätee myös vaikkapa sanoihin suoritin (processor), selain (browser), jakelu/jakelupaketti (distribution) tai komentotulkki (shell). Sitäpaitsi, ajattelepa tilannetta, jossa minkään erikoisalan sanastoa ei olisi käännetty suomeksi. Esimerkiksi jos lääketieteen ja biologian termistö olisi vain latinaksi, voisi tavallisen pulliaisen sairaalakäynnistä tulla sangen ahdistava kokemus tai tavallisen ihmisen kasviharrastuksen aloittamisesta tulla melkoisen vaikeaa.  --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. tammikuuta 2006 kello 18:04:00 (EET)

:Pino on aivan vakiintunut sana, sen sijaan sanaa stac [sic] ei ole olemassakaan. Sivusto on kuitenkin käsittääkseni suunnattu aloittelijoille, joten kunnon suomennosten vakiinnuttaminen '''yleiskieleen''' on meidän vastuulla. Ammattilaisilla ja harrastajilla on oma slangi, mutta se ei kuulu kansan suuhun. — [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 22. tammikuuta 2006 kello 22:41:15 (EET)

::Tyrmäsit kritiikkini 101% ...eli jatketaan samaan malliin kaikki Suomeksi. Se oli muuten stack. Laittaisit energiasi mielummin asiavirheiden korjaamiseen suomentamisvimman sijaan. Oikeinkirjoitusta jne. korjaa nyt kuka tahansa, mutta asiavirheet on jo pahempi juttu.[[Käyttäjä:Luser|Luser]] 23. tammikuuta 2006 kello 00:10:22 (EET)
:::Oikeinkirjoituksesta puheen ollen, kielten nimet kuuluu aina kirjoittaa pienellä (esim. ilmaisut suomen kieli, norjaksi, bahasa indonesia, käännös ruotsiksi ym). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. tammikuuta 2006 kello 22:36:11 (EET)

:::: OK, minua kuitenkin alkaa ahdistaa tämä suomettuminen, olen ehkä liikaa lukenut englanninkielisiä tekstejä. Sama pätee esim. wintoosaan, olen aina käyttänyt englanninkielistä versioata ja suomenkileinen tuntuu tosi oudolta enkä ymmärrä siinä aina sanojen merkitystä. Mutta päästäänkö tässä kompromissiin niin, että laitetaan suomeksi ja se mahdollinen englaninkielinen termi sulkuihin eli esim. pino (''engl. stack'') ? Klassikko muuten lienee tällä saralla heittovaihtotiedosto (''engl. swap'')? [[Käyttäjä:Luser|Luser]] 28. tammikuuta 2006 kello 20:13:30 (EET)

::::: Itselläni ei ole mitään tuollaista menettelyä vastaan. Se voisi tosiaan olla hyvä ratkaisu varsinkin kun pitempään Linuxin kanssa puuhastelleet ovat kuitenkin tottuneet käyttämään juuri englanninkielisiä termejä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 28. tammikuuta 2006 kello 20:24:54 (EET)

::::::Samaa mieltä. Vaikka varsinaisessa lokalisointityössä tuo onkin aivan väärä periaate, niin tällaiseen ja tämän kohderyhmäiseen wikiin se sopii oikein hyvin. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 28. tammikuuta 2006 kello 22:07:27 (EET)

:::::::Samaa meiltä olen minäkin. Pistin [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytäntöihin]] maininnan (lukeekohan sitä kukaa? :). --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 29. tammikuuta 2006 kello 00:38:11 (EET)

::::::::&quot;Oikeinkirjoitusta jne. korjaa nyt kuka tahansa...&quot; Näin kohtalaisen laajan empiirisen aineiston pohjalta väittäisin, että asia ei nyt aivan niin ole. Korjailin alkupuolen räikeimmät kielioppivirheet. [[Käyttäjä:81.175.195.69|81.175.195.69]] 17. heinäkuuta 2006 kello 12:15:06 (EEST)

== Ndiswrapper ==

ndiswrapper on ohjattu (ihan oikeaoppisesti) WLAN-sivulle, mutta sivulla ei ole mainintaa koko asiasta.

Ajattelin sen sopivan otsikon &quot;''WLAN ja Linux''&quot;-alle, mutta en ole keksinyt aasinsiltaa ko. aiheelle. Lisäksi voisi olla  ohjeet ndiswrapperin Windows-ajurin asentamisesta. Lisäksi tämä on ensimmäinen uusi-viestini wikiin.
:No eihän tuo verbaalinen nerokkuus oo täällä mikään primäärinen juttu, jos sinulla on aiheesta tietoa ja saat sen jotenkin kirjoiteltua niin joku voi keksiä siihen aasinsillan sitten jälkikäteen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 12. helmikuuta 2007 kello 17:56:49 (EET)
::Noh ny sitten on raapustettu ensimmäinen wikitys, pääsivulle sen takaisin, joille ei kelpaa, niin saavat sitten korjailla. --[[Käyttäjä:Peran|Peran]] 3. huhtikuuta 2007 kello 00.56 (EEST)
::No siitä taisi tulla ihan erityyppinen kuin muut Linux.fi:n ohjeet, mutta jolle ei kelpaa, niin korjatkoon. --[[Käyttäjä:Peran|Peran]] 3. huhtikuuta 2007 kello 01.36 (EEST)
:::Hyvä, hyvä. Eihän tuossa mitään, luokitus vaan puuttui. Tosin on hieman päällekkäinen [[Langattomat verkkolaitteet#Ndiswrapper|tämän]] kanssa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 3. huhtikuuta 2007 kello 02.14 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:62.216.98.109</title>
    <id>1032</id>
    <revision>
      <id>4895</id>
      <timestamp>2005-05-01T10:11:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.216.98.109</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Fuu'bar on [http://www.lpi.org LPI 2] certified professional.

Nykyään hän on intohimoinen Gentoo-Linux käyttäjä, ennen sitä hän käytteli RedHat-Linuxia.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:J.Halmu</title>
    <id>1033</id>
    <revision>
      <id>4896</id>
      <timestamp>2005-04-30T23:13:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>J.Halmu</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Kirjoitti Juha Halmu [http://www.lovetech.net Kotisivu]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Heikki</title>
    <id>1034</id>
    <revision>
      <id>25612</id>
      <timestamp>2009-01-25T11:07:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">Heikki Mäntysaari, fysiikan opiskelija Jyväskylän yliopistosta. 

Olen yksi wikin [[Linux.fi:Ylläpitäjät|byrokraateista]]. 

Osallistun [http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomen] toimintaan mm. kirjoittelemalla [http://www.ubuntu-fi.org/blog blogiin]. Teen myös käännöksiä (lähinnä Ubuntun dokumentaatioon) ja ihmettelen välillä joitain Ubuntun bugeja.

*[[Toiminnot:Contributions/Heikki|Omat muokkaukseni]]

== Yhteystiedot ==
*Sähköposti: heikki.mantysaari at linux piste fi
*IRC:ssä (IRCNet ja Freenode) nimellä heikki, löytää esim. [[Linux.fi:IRC|#wikilinux]]-kanavalta IRCNetistä. 
*Google talk (Jabber) ja MSN Messenger -pikaviestinverkosta löytyy osoitteella heikkim at gmail piste com</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>MEPIS</title>
    <id>1035</id>
    <revision>
      <id>27460</id>
      <timestamp>2009-05-16T10:51:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>versiotieto pois</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Jakelu
| nimi=MEPIS
| logo=
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=Warren Woodford
| viimeisin versio=
| päivämäärä=
| pakettienhallinta=[[dpkg]]/[[apt]]/[[Synaptic]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i586, x86_64
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://www.mepis.org/ mepis.org]}}

MEPISin pääkehittäjä Warren Woodford oli käyttänyt useita eri Linux-[[jakelu]]ita työpöytäkäytössä, mutta mikään niistä ei miellyttänyt häntä täysin, joten hän päätti tehdä oman jakelun. MEPIS pohjautuu [[Debian]]iin (version 6 pohjana tosin oli [[Ubuntu]], mutta versiosta 7.0 alkaen MEPIS pohjautuu taas Debianiin), ja on kehitetty mahdollisimman helppokäyttöiseksi työpöytäkäyttöä ajatellen. MEPIS toimitetaan asennettavana [[live-cd]]:nä, joten siihen on helppo tutustua ennen varsinaista kovalevylle asentamista.

Työpöytäkäytössä yksi MEPISin suurimpia etuja on, että erilaiset epävapaat multimediatoiminnot ja selaimen lisätoiminnot (kuten [[Flash]], [[Realplayer]] ja [[Java]]) toimivat suoraan asennuksen jälkeen ilman, että käyttäjän tarvitsisi niitä itse erikseen asentaa. Mukana tulee myös automaattinen tuki Windowsin [[WLAN]]-ajurien käyttämisen mahdollistavalle [[Ndiswrapper]]-ohjelmistolle.

MEPIS käyttää hyväkseen Debianin laajoja pakettivarastoja sekä pakettien verkkoasennuksen mahdollistavaa [[apt]]-työkalua. Oletus[[työpöytäympäristö]]nä toimii [[KDE]]. MEPISillä on aktiivinen käyttäjäyhteisö.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.mepis.com/ Virallinen kotisivu]
*[http://www.mepislovers.org/ MEPISlovers.org]

{{debian}}

[[Luokka:Jakelut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä</title>
    <id>1036</id>
    <revision>
      <id>30620</id>
      <timestamp>2010-02-11T21:03:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>82.181.133.7</ip>
      </contributor>
      <comment>typo</comment>
      <text xml:space="preserve">== Miksi gigatavun muistista jää osa käyttämättä? ==
Tarkempi kuvaus ongelman syistä ja ratkaisuista löytyy mm. artikkelista [http://groups-beta.google.com/group/cn.bbs.comp.unix.development.kernel/browse_thread/thread/ae812c4736d7aa10/0d1cc7cecaf6671d?q=linux+kernel+ram+896+arcangeli&amp;rnum=1&amp;hl=en&amp;fwc=1 High Memory in the Linux Kernel]. Ytimen versiosta 2.6.16 alkaen on mahdollista käyttää ratkaisua, jossa muutetaan kernelin muistinjakoa, jolloin ei tarvitse vielä turvautua highmem-tukeen, joka tuo oman overheadinsä. Vanhemmille ytimille tarvittava patch löytyy mm. [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ Con Kolivasin seteistä].
Muisti voidaan jakaa neljällä eri tavalla:

  * 3G/1G - vanha tapa, jossa muistia käytetään n. 896 MiB.
  * 3G/1G - Jako koneille, joissa on tasan 1 GiB muistia.
  * 2G/2G - Jako koneille, joissa on tasan 2 GiB muistia.
  * 1G/3G - Jako koneille, joissa on tasan 3 GiB muistia.

Haittapuoli esimerkiksi 2G/2G jaosta on se, että user space virtuaalimuistiavaruus (prosessin maksimikoko) on enää 2 GiB entisen reilun 3GiB:n sijasta. Tämä estää esimerkiksi [[wine|winen]] toiminnan ja saattaa haitata prosesseja, jotka käyttävät matalan tason muistinhallintaa. Useimpia tämä ei kuitenkaan haittaa.

== Miksi muistia on niin vähän vapaana? ==
&quot;&lt;tt&gt;[[top]]&lt;/tt&gt; näyttää, että muistia ei ole vapaana kuin muutamia megatavuja - mistä on kyse?&quot; Muistista on eniten hyötyä, kun sitä käytetään. Ydin käyttää prosesseilta varaamatta jääneen vapaan muistin välimuistiksi, eli pitää siellä tiedostoja joita se on hiljattain [[tiedostojärjestelmä]]medialta lukenut. Välimuistiksi käytetty muisti on nopeasti vapautettavissa prosesseille, jos niiden muistintarve kasvaa. Niin kauan kun muistia ei tarvita, se kannattaa käyttää välimuistiksi jolloin se nopeuttaa järjestelmän toimintaa, aina kun samoja tiedostoja tarvitaan uudestaan. Kannattaakin siis tarkkailla ennemmin &lt;tt&gt;top&lt;/tt&gt;-listauksen ''cached''- kuin ''free''-kenttää kun miettii paljonko muistia on vapaana.

==Muutospaketit (engl. ''patchset'')==

Yleisimpiä muutospaketteja ovat mm.

* mm (Andrew Mortonin kokeellinen patchset, tässä testataan paljon asioita)
* ac (Alan Coxin patchset, RedHat tuntuu käyttävän näitä osina paketointiaan)
* xx-git (tarkoittaa että paketti on git paketoinnista)
* xx-pre (prerelease-versio)
* xx-rc (release candicate versio)

Nämä yleisimmät muutospaketit löydät suoraan [http://www.kernel.org kernel.org]:ista. Vanilla on peruskerneli, eli tarkoittaa kernel.orgin virallista versiota. Korjauspaketeilla pyritään korjaamaan tai säätämään jotain kernelin ominaisuutta, esimerkiksi laitetukea tai vasteaikaa. Isommat patchsetit yleensä lisäävät paljon ominaisuuksia.

Korjauspaketti asennetaan komennolla 
 [[patch]] -pN &lt; polku patch-tiedostoon
N on poistettavien polkujen lukumäärä, yleensä vaihtelee 0-1 välillä. Tämän jälkeen ydin pitää vielä kääntää uusiksi.

== Miten vältät yleisimmät ongelmat käynnistyksen yhteydessä ==

Parametri acpi=off voi auttaa bugisen ACPI-toteutuksen kiertämiseen.

Parametria init=/bin/sh voi käyttää salasanan vaihtoon.

Parametrillä vga=xxx voidaan määritellä framebuffer tilan resoluutio.

== Kuinka ydin käännetään? ==
[[Ytimen kääntäminen]] on ohjeistettuna tässä wikissä.

[[Luokka:Järjestelmä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>IRC</title>
    <id>1037</id>
    <revision>
      <id>29071</id>
      <timestamp>2009-11-01T18:00:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>87.95.5.73</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Linux-aiheisia suomenkielisiä IRC-kanavia */</comment>
      <text xml:space="preserve">{{perustietoa}}
IRC (Internet Relay Protocol) on keskustelupalvelimia käyttävä internet-keskusteluprotokolla, joka on suomalaista alkuperää. Lue aiheesta tarkemmin Wikipedian [[wikipedia:fi:IRC|IRC-artikkelista]].

Varmaankin eniten käytetty IRC-ohjelma on suomalainen [[Irssi]]. Se on tekstipohjainen ja tästä syystä sitä on helppo etäkäyttää [[SSH]]-yhteyden kautta [[Screen|GNU screenin]] avustuksella. Irssille löytyy sen omalta nettisivulta hyvin paljon valmiita skriptejä (auto-op, away, tietovisa tms.), teemoja ja joitain plugineja. Irssin omien nettisivujen ulkopuolelta löytyvä yksi hyödyllinen skripti on [http://wouter.coekaerts.be/site/irssi/nicklist nicklist]. Tämän skriptin avulla saa irssi-ikkunaan näkyviin kanavalla olijat. Skriptin tekijän kotisivuilla on hyvät ohjeet, miten kyseisen skriptin saa käyttöön. 

Tekstipohjaisista järjestelmistä on myös olemassa [[ircII]] ja [[BitchX]], jotka ovat varsin monipuolisia ohjelmistoja. Graafisina ohjelmina tarjolla on mm. [[XChat]] (ja XChat-GNOME), [[Kvirc]] ja [[Konversation]]. [[:Luokka:Pikaviestimet|Pikaviestinohjelmista]] mm. [[Pidgin]] (ent. Gaim) ja [[Kopete]] tukevat IRC-protokollaa.

==Linux-aiheisia suomenkielisiä IRC-kanavia==
Suurin osa Linux-aiheisista IRC-kanavista on periaatteessa keskittynyt tietyn [[jakelu]]n ympärille, mutta yleensä kaikkien jakeluiden käyttäjät ovat tervetulleita. Lisäksi on olemassa muutamia kaikille yhteisiä kanavia.

'''Freenode'''
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;vapaakoodi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;flug-fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;kubuntu-fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;ubuntu-fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;gentoo-fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;opensuse-fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;mandriva-fi
'''IRCnet'''
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;[[linux^n00bs]]
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;linuxfin
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;debian.fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;fedora.fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;gentoo.fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;mandriva.fi
*!kubuntu
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;ubuntu.fi
'''QuakeNet'''
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;linux.fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;ubuntu.fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;gentoo.fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;mint.fi
*&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;ratkaisu.net

== Katso myös ==
*[[Unicode#IRC|IRC ja siirtyminen UTF-8-merkistöön]]
*[[Linux.fi:IRC|Tämän wikin IRC-kanava]]
*[[Eggdrop]]
*[[Bitlbee]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:IRC|IRC suomenkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Verkko]][[Luokka:Pikaviestimet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Emulaattorit</title>
    <id>1038</id>
    <revision>
      <id>19103</id>
      <timestamp>2008-01-03T16:32:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>88.192.212.116</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Dosemu */</comment>
      <text xml:space="preserve">== [[CrossOver Office]] ==

CrossOver on kaupallinen Wine-jakelu, joka on suunniteltu ajamaan mm. Microsoft Office- ja Adobe Photoshop -ohjelmia. Kyseiset ohjelmat voi saada toimimaan myös ilmaisella ja avoimella Winellä, mutta CrossOver takaa kyseisten ohjelmien toimivuuden. Mm. Disney käyttää elokuviastudioillaan Adobe Photoshopia CrossOver Officen päällä Linuxissa.

* [http://www.codeweavers.com/products/cxoffice/ CodeWeavers CrossOver Office]

== Bochs ==

Bochs on x86-emulaattori, johon voidaan asentaa periaatteessa mikä tahansa x86-käyttöjärjestelmä ja käyttää sitä. Bochs on avointa lähdekoodia, mutta koko IBM-yhteensopivan PC-laitteiston emulointi on melkoisen hidasta. Koska kyseessä on aito emulaattori, Bochsin avulla PC-käyttöjärjestelmiä voidaan ajaa millä tahansa prosessorilla, jolle Bochs portataan.

* [http://bochs.sourceforge.net/ Bochs]

== Dosemu ==

Dosemu on MS-DOS-emulaattori Linuxille. Se mahdollistaa jopa vanhempien Windowsien ajamisen emulaattorissa.
Nopeus on lähes aidon prosessorisi tasoa, ei esim. 1/10 tai 1/15. Dosemu on siis huomattavasti nopeampi kuin dosbox.

* [http://www.dosemu.org/ Dosemu]

== Dosbox ==

Dosbox on MS-DOS -emulaattori, jonka avulla on mahdollista mm. pelata DOS-pelejä Linuxissa ja monessa muussa järjestelmässä.

* [http://dosbox.sourceforge.net Dosboxin kotisivut]

== [[Wine]] ==

Wine on lyhennys sanoista Wine Is Not an Emulator. Kuten nimi kertoo, kyseessä ei oikeastaan ole emulaattori, vaan Windowsin API-rajapintakutsuja alla olevan UNIX-käyttöjärjestelmän mukaisiksi tulkitseva ohjelmisto. Wine mahdollistaa (joidenkin, ei kaikkien) Windows-ohjelmien ajamisen Linuxissa.

* Winen [[Wine_config_yleissivu|config]], eli tiedoston ~/wine/config sisältöä koskevat ohjeet

* [http://winehq.com/ Wine HQ]

== [[Cedega]], eli WineX ==
Cedega on [http://www.transgaming.com/ Transgaming]in kaupallinen versio Wine:stä, johon on lisätty DirectX-tuki pelejä varten. Hyvin monet pelit, varsinkin suositut hittipelit toimivat sillä Linuxissa.

Cedegasta saa myös [[CVS]]-version ilmaiseksi. Ohjeet löytyvät englanniksi osoitteesta http://www.linux-gamers.net/modules/wfsection/article.php?articleid=45

==[[SheepShaver]]==
[[PowerPC]]-emulaattori.

==  [[UAE]] ==
UAE eli Universal Amiga Emulator on edistynyt Amiga-emulaattori.

== Vice ==
Mahdollisesti paras Commodore (PET/Vic-20/64/128/?)-emulaattori.

http://www.viceteam.org/

== [[QEMU]] ==

[[QEMU]] on avoimen lähdekoodin x86-emulaattori. Se voi emuloida joko kokonaista IBM PC -yhteensopivaa järjestelmää kuten Bochs, tai ajaa yksittäisiä Linuxille tehtyjä ohjelmia eri alustalla, kuin mille kyseinen ohjelma on käännetty. QEMUn sivuilta on saatavissa vastikään avoimena lähdekoodina julkaistu lisäpalikka (KQEMU), jolla toiminta nopeutuu huomattavasti emuloitaessa PC:llä PC:tä. Myös Linux-[[ydin]] on versiosta 2.6.20 lähtien sisältänyt QEMUA nopeuttavan [[KVM]]-palikan.

* [http://fabrice.bellard.free.fr/qemu/ QEMU]

== Katso myös ==
*[[Virtuaalikoneet]]


[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Winen asetukset</title>
    <id>1039</id>
    <revision>
      <id>17064</id>
      <timestamp>2007-09-23T18:02:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <comment>/* Rekisteri */ rekisteriasetuksia winen wikissä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Wine]]n asetukset tehdään nykyään pääasiassa käyttäen Winen omaa asetustyökalua, winecfg:tä, joka käynnistetään yksinkertaisesti komennolla
 winecfg
Winecfg:llä on mahdollista tehdä kaikki tavallisimmat asetukset. Erikoisempia säätöjä on mahdollista tehdä muokkaamalla Winen rekisteriä komennolla
 regedit
Rekisterin muokkaamiseen ei kuitenkaan yleensä ole tarvetta. Vanhempien Winen versioiden kanssa käytettiin myös tiedostoa &lt;tt&gt;~/.wine/config&lt;/tt&gt;, mutta tätä ei ole tarvittu version 0.9 jälkeen.

== Winecfg ==
Winecfg:ssä asetukset on jaettu välilehtiin ja ohjelma on myös suomennettu. 
[[Kuva:Winecfg.png|thumb|right|200px|Kirjastojen hallintaa]]
=== Sovellukset ===
Sovellukset-välilehdessä on mahdollista valita, mikä Windowsin versio Wine väittää olevansa. Asetukset on myös mahdollista tehdä sovelluskohtaisiksi lisäämällä listaan sovelluksia painamalla &quot;Lisää sovellus...&quot;-nappia.

=== Kirjastot ===
Tämä osio määrittelee oletusarvot sille, käytetäänkö kirjastoista Wine-projektin toteutuksia kyseisistä Windowsin komponentista vai mahdollisesti alkuperäisestä Windowsista poimittua tai Windows-ohjelman asentamaa komponenttia. Ennen Windowsin osien käyttämistä on hyvä olla selvillä niitä koskevista lisenssiehdoista. 

Kirjastoja voidaan lisätä määrityslistaan hakemalla ne Winen tarjoamasta listasta ja painamalla lisää. Jos tiedostopäätettä ei anneta, sen oletetaan olevan &lt;tt&gt;.dll&lt;/tt&gt;. Jos kirjastolle ei mainita polkua, etsitään sitä ainoastaan virtuaalisen Windowsin system-hakemistosta.  Jos ohjelma haluaa erikseen käyttää jossain muualla sijaitsevaa komponenttia, se täytyy mainita täyden virtuaalisen Windowsin polun kanssa: &lt;tt&gt;&quot;C:\\Windows\\System\\mshtml&lt;/tt&gt;. Huomaa että kenoviivoja täytyy todella olla kaksi yhden sijaan.

Kirjaston määrityksiä voidaan muuttaa valitsemalla haluttu kirjasto listalta ja painamalla &quot;Muokkaa&quot;-nappia, jolloin esiin aukeaa lista, josta voi valita joko &quot;natiivin&quot; tai &quot;sisäisen&quot; version kirjastosta. Sisäinen tarkoittaa Wine-projektin luomaa kirjastoa ja natiivi Windowsista peräisin olevaa.

=== Grafiikka ===
Grafiikka-välilehdeltä löytyy joitain DirectX:ään liittyviä säätöjä ja virtuaalisen työpöydän emulointi. Jos Wine asetetaan käyttämään virtuaalista työpöytää, kaikki sovellukset käynnistyvät tämän ikkunan sisään eivätkä siis voi käyttää ns. fullscreen-tilaa.

=== Ääni ===
Ääni-välilehdeltä on mahdollista valita, mitä äänijärjestelmää ([[ALSA]], [[OSS]] vai [[NAS]]) Wine käyttää. Nykyään [[ALSA]] on normaali valinta. Mikäli ohjelmien äänien kanssa esiintyy ongelmia, ongelmat saattavat korjaantua asettamalla &quot;laitteistopohjainen kiihdytys&quot; -asetuksen arvoksi &quot;Emulation&quot; ja ottamalla käyttöön &quot;Ajurin emulointi&quot;.

=== Asemat ===
Asemat-välilehdellä on mahdollista säätää virtuaalisen Windowsin levyasemia eli sitä, mihin polkuun esimerkiksi asema C:\ osoittaa.

==Rekisteri==
[[Wine|Winen]] perusasetukest tehdään &lt;tt&gt;winecfg&lt;/tt&gt;-ohjelmalla, mutta sitä kautta ei ole mahdollista säätää kaikkia asetuksia. Tarkempia asetuksia voidaan tehdä Winen rekisteriin (samanlainen kuin Windowsin rekisteri).

Joiskus sopivilla rekisteriasetuksilla on mahdollista saada toimimattomat ohjelmat toimimaan. Näitä asetuksia löytyy [http://wiki.winehq.org/UsefulRegistryKeys Winen wikistä].


===Rekisterieditori===
[[Kuva:Winen rekisterieditori.png|thumb|right|Kuva Winen rekisterieditorista]]
Winessä on [[regedit|rekisterieditori]], jonka avulla voidaan muokata Winen rekisteriasetuksia samaan tapaan kuin Windows-järjestelmissä.

Rekisterieditori voidaan käynnistää komentokehotteesta komennolla:
 regedit


[[Luokka:Ohjelmat Winellä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Palvelimen pystyttäminen</title>
    <id>1040</id>
    <revision>
      <id>28208</id>
      <timestamp>2009-07-22T16:12:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja */ parempi kuvaus</comment>
      <text xml:space="preserve">Linuxia käytetään hyvin usein palvelinalustana ja liki jokaisen [[jakelu]]n mukana tulee melko kattava kokoelma palvelinohjelmistoja. On tavallista, että myös Linux- ja Unix-työasemissa käytetään monia palvelinohjelmistoja, esimerkiksi [[sähköpostipalvelin|sähköpostipalvelinta]] ja www-[[välityspalvelin|välityspalvelinta]] suodattamaan ja puskuroimaan liikennettä sekä [[SSH]]-palvelinta koneen etähallintaan. Pystyttäessä (ulko)verkkoon näkyviä palveluja pitää kuitenkin olla huomattavan tarkka [[tietoturva]]-asioista. Isommissa palvelimissa myös resurssien optimointi on hyvin paljon tärkeämpää kuin kotikoneella.

Monet Linux-jakelut on tehty myös ammatilliseen käyttöön, ja jakelun oletusasetukset saattavat olla sovellettuja ison palvelimen tarpeisiin. Oletusasetusten ja eri ohjeiden soveltuvuus omaan käyttöön kannattaa siis varmistaa.

==Palvelimen suojaaminen hyökkäyksiltä==

Jos palvelin pystytetään kokeilua varten tai henkilökohtaiseen käyttöön, siihen ei yleensä ole tarvetta päästä käsiksi kuin muutamalta koneelta. Pääsyä voi rajoittaa [[palomuuri]]lla, [[Tcpwrappers|TCP-wrappers]]illa sekä palvelimen omilla asetuksilla. Kaikkia kolmea kannattaa käyttää. Avainsanoja voi olla esimerkiksi &quot;listen&quot;, &quot;interface&quot; tai &quot;allow&quot; ja &quot;[[localhost]]&quot;. Myös [[reititin|reitittimessä]] on yleensä palomuuriominaisuuksia.

Palvelimen käyttöä voi rajoittaa tietyille käyttäjille. Tämä on tärkeätä etenkin SSH:n tapauksessa, koska murtautumista heikoilla salasanoilla yritetään jatkuvasti. Määräämällä tiedostossa &lt;tt&gt;/etc/ssh/sshd_config&lt;/tt&gt; &quot;AllowedUsers tunnus tunnus2&quot; tai vastaava, muiden käyttäjien heikoista salasanoista ei tarvitse olla ''niin'' huolissaan.

Verkkoa kuuntelevan palvelimen pitäminen ajan tasalla tietoturvapäivitysten osalta on tärkeää. Päivityksistä on yleensä mahdollista saada tietoa jakelun tietoturvatiimiltä erillisen sähköpostilistan kautta (security-announce tms.).

Haavoittuvuuksia voi olla myös palvelimen kautta käynnistettävissä ohjelmissa. Erityisesti tämä koskee www-palvelimen [[cgi]]-skriptejä (php ym.). Satunnainen verkosta haettu [[skripti]] ei ole luotettava tässä mielessä. Ellei halua tai osaa varmistaa skriptien laatua eikä halua pitäytyä muiden varmasti tarkastamissa skripteissä, ei kannata asentaa verkkoon näkyvää www-palvelinta koneelle, jossa on tärkeätäkin tietoa. Jos käynnistää palvelimen eri koneelle kannattaa muistaa, että sisäverkossa on nyt vähemmän luotettava kone, ja liikennettä kannattaa valvoa sen verran, että uskoo huomaavansa mahdollisen ei-toivotun käytön.

Eri jakeluilla on eri käytäntö siinä, käynnistyykö palvelin automaattisesti asentamisen yhteydessä ja kuinka turvallisia oletusasetukset ovat. Yleensä asetukset kannattaa käydä läpi ennen palvelimen käynnistämistä.

===Sähköpostipalvelin===
Erittäin tärkeätä on estää palvelimen käyttäminen roskapostin levittämiseen. Avainsana &quot;relay&quot;. Postia pitää hyväksyä vain, jos se joko jää omille koneille tai on lähtöisin omilta koneilta.

Väärin säädetty postipalvelin saattaa hävittää postia. Yleensä postia ei saisi hävittää sen jälkeen kuin SMTP-yhteys on päättynyt. Isommissa palvelimissa, missä vastaanottajien tarkistaminen tai roskapostisuodatus reaaliajassa on liian hidasta, tämä tapahtuu jälkikäteen ja roskaposti häviää mustaan aukkoon. Kotikoneella tarkistuksen voi tehdä yhteyden aikana, jolloin lähettäjä saa virheilmoituksen, jos viestiä ei jostain syystä oteta vastaan (myöhemmin virheilmoitusta ei roskapostin osalta voi lähettää, koska se lähtisi väärennettyyn osoitteeseen).

==Eräitä kotikoneen palvelinohjelmistoja==
* [[Sähköpostipalvelin]]: viestien suodattamiseen, aliasten tai sähköpostilistojen hallintaan (etenkin jos käytössä on oma [[verkkotunnus]] tms.), viestien puskurointiin (jos yhteys on hidas tai epäluotettava), liikenteen seuraamiseen yms.
* [[SSH]]-palvelin: [[:Luokka:Etäkäyttö|etähallintaan]] ja tiedostojen hakemiseen/lähettämiseen työkoneelta
* [[Samba]]-palvelin: [[kirjoitin|kirjoittimien]] ja tiedostojen jakoon, etenkin Windows-koneille
* [[NFS]]-palvelin: tiedostojen jakoon Linux/Unix-koneiden kesken (säilyttää tiedostojen oikeudet ja aikaleimat paremmin kuin SMB/CIFS)
* WWW-palvelin (yleensä [[Apache httpd]]): WWW-kehittelyyn ja tiedostojen jakoon
* [[Uutisryhmät|Uutisryhmäpalvelin]]: oma uutisryhmä- eli nyyssipalvelin mahdollistaa useamman uutisryhmäpalvelimen ja uutisryhmälukijan joustavan käytön, koska viestien numerointi (ja siten tieto luetuista viesteistä) hoidetaan paikallisesti. Myös viestien haku etukäteen helpottuu.
* [[FTP|FTP-palvelin]]: tiedostopalvelin, tiedostojen jakaminen verkkoon ja niiden tuonti paikalliselle koneelle.

== Katso myös ==
*[[Palvelin]]
*[[Tietoturva]]
*[[Verkkoliitynnät]]

[[Luokka:Palvelimet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sähköpostiohjelmat</title>
    <id>1041</id>
    <revision>
      <id>24556</id>
      <timestamp>2008-12-04T21:24:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LP</username>
        <id>544</id>
      </contributor>
      <comment>yleensä käytetään ISP:n palvelinta: luultavasti, mutta windowsista siirtymisen takiako?</comment>
      <text xml:space="preserve">Linuxille on saatavilla suuri määrä erilaisia sähköpostiohjelmia. 

Sähköpostiohjelmia on sekä [[GUI|graafisia]] että [[tekstitila|tekstipohjaisia]], ja sekä kokemattomille että kokeneemmille käyttäjille tarkoitettuja. [[KDE]]- ja [[Gnome]]-[[työpöytäympäristö]]illä on myös omat sähköpostiohjelmansa, joita kuitenkin voidaan käyttää myös muissa työpöytäympäristöissä.

Unixeissa on perinteisesti pystytetty jokaiseen järjestelmään oma sähköpostipalvelin (esimerkiksi [[Sendmail]], [[wikipedia:fi:exim|Exim]] tai [[Postfix]]). Palvelin huolehtii postituslistoista, postin suodatuksesta, paikallisesta postista sekä postin säilyttämisestä ja uudelleenlähettämisestä verkko-ongelmien sattuessa. Tietoturvasyistä paikallinen sähköpostipalvelin ei useinkaan näy verkoon, vaan ulkopuoliset postit haetaan eri ohjelmalla ([[Fetchmail]]) tai suoraan sähköpostiohjelmalla. Jos käytössä on paikallinen sähköpostipalvelin, lähettää Linux tietoja järjestelmän ongelmista [[pääkäyttäjä]]n sähköpostitilille (tai osoitteeseen, jonne nämä viestit on asetettu ohjattaviksi).

Nykyään käytetään kuitenkin yleensä Internet-yhteyden tarjoajan (tai jonkin kolmannen tahon) sähköpostipalvelinta. Posti haetaan yleensä joko [[wikipedia:fi:IMAP|IMAP]]- tai [[wikipedia:fi:POP3|POP]]-[[protokolla]]lla ja lähetetään [[wikipedia:fi:SMTP|SMTP]]-protokollalla. Tällä säästytään palvelimen säätämiseltä, mutta menetetään virhetilanteiden hallinnassa ja joustavuudessa.

==Alpine==
[[Alpine]] on Washingtonin yliopiston johdolla kehitettävä, Pineä korvaamaan tehty tekstipohjainen sähköpostiohjelma. Erona Pineen on mm. [[Unicode]]-tuki. 

Alpinen käyttöliittymä on tehty ottamaan huomioon myös kokemattomammat käyttäjät. 

*[http://www.washington.edu/alpine/ Kotisivu]

==Balsa==
[[Balsa]] on kevyt, [[Gnome]]n [[kirjasto]]ja hyödyntävä sähköpostiohjelma.

*[http://balsa.gnome.org/ Kotisivu]

==Claws Mail==
[[Claws Mail]] on kevyt [[GTK]]-pohjainen sähköpostiohjelma. Claws Mailin kehitys on [[haara]]utunut Sylpheedistä.

*[http://www.claws-mail.org/ Kotisivu]

==Evolution==
[[Evolution]] on monipuolinen, [[GTK]]-pohjainen sähköposti- ja ajanhallintaohjelmisto. Evolution on osa [[Gnome]]-projektia, mutta sitä voidaan käyttää myös muissa työpöytäympäristöissä.

*[http://www.gnome.org/projects/evolution/ Kotisivu]

==Gnus==
[[Gnus]] on [[Emacs]]in [[uutisryhmä]]ohjelma, joka myös osaa sähköpostiohjelman toiminnot. Sopii erityisesti massiivisiin sähköpostimääriin, esimerkiksi vilkkaiden sähköpostilistojen seuraamiseen uutisryhmien tapaan.

*[http://gnus.org/ Kotisivu]

==KMail==
[[KMail]] on [[KDE]]-työpöytäympäristön ([[kdepim]]) mukana toimitettava sähköpostiohjelma.

*[http://kontact.kde.org/kmail/ Kotisivu]

==Mailody==
[[Mailody]] on [[KDE|KDE4]]-pohjainen [[wikipedia:fi:IMAP|IMAP]]-protokollaa tukeva sähköpostiohjelma.

*[http://www.mailody.net/ Kotisivu]

==Mozilla Thunderbird==
[[Mozilla Thunderbird]] on suosittu sähköposti- ja uutisryhmäohjelmisto.

*[http://www.mozilla-europe.org/fi/products/thunderbird/ Kotisivu]

==Mutt==
[[Mutt]] on tekstipohjainen, monipuolinen sähköpostiohjelma.

*[http://www.mutt.org/ Kotisivu]

==Pine==
[[Pine]] on tekstipohjainen, helppokäyttöiseksi tarkoitettu sähköpostiohjelma, joka on käytössä monessa yliopistossa. [[Pico]] on siihen kuuluva [[tekstieditori]]. Myös muun editorin käyttö on mahdollista.

Pinen kehitys on loppunut, ja sitä korvaamaan on perustettu [[Alpine]].

*[http://www.washington.edu/pine/ Kotisivu]

==Seamonkey Mail &amp; Newsgroups==
[[SeaMonkey]]-paketti (ent. Mozilla Suite) sisältää myös sähköpostiohjelmiston.

*[http://www.seamonkey-project.org/ Kotisivu]

==Sylpheed==
[[Sylpheed]] on melko suosittu, keveyteen pyrkivä GTK-pohjainen sähköposti- ja uutisryhmäohjelmisto. Claws Mail on [[haara]]utunut Sylpheedistä.

*[http://sylpheed.sraoss.jp/en/ Kotisivu]

==Katso myös==
*[[:Luokka:Sähköpostiohjelmat|Sähköpostiohjelmat-luokka]]
*[[WWW-selain]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:Comparison_of_e-mail_clients|Sähköpostiohjelmien vertailutaulukko Wikipediassa]]

[[Luokka:Sähköpostiohjelmat|*]]
[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GNOME</title>
    <id>1043</id>
    <revision>
      <id>28901</id>
      <timestamp>2009-10-14T16:31:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* GNOME-ohjelmia */</comment>
      <text xml:space="preserve">''Aloittelijan opas GNOMEn käyttöön löytyy artikkelista [[GNOME tutuksi]].''

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]

GNOME (GNU Network Object Model Environment) on graafinen [[työpöytäympäristö]], jota käytetään Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa. GNOME on [[GNU]]-projektin virallinen osa.
GNOME-projektin käynnistivät elokuussa 1997 Miguel de Icaza ja Federico Mena. GNOMEn aloittamisen suoranainen syy oli [[KDE]]-ympäristön lisenssiepäselvyys sen perustuessa norjalaisen Trolltechin [[Qt]]-käyttöliittymäkirjastoon. Qt-kirjastoa ei saanut linkata ilman lupaa [[GPL]]-lisensoituun ohjelmaan. Tämä ei ollut ongelma KDE-projektissa kirjoitetuille ohjelmille, mutta esti vanhojen olemassaolevien GPL-lisenssiä käyttävien ohjelmien hyödyntämisen ilman kaikkien tekijöiden lupaa. Osa tekijöistä ei ollut edes valmis myöntämään lupaa epävapaan Qt:n käytön yhteydessä. 

[[Kuva:Gnome-2.24.png|200px|right|thumb|GNOME 2.24. Tiedostonhallintaohjelma [[Nautilus]] näyttämässä [[juurihakemisto]]a.]]
[[Kuva:Fedora-desktop.jpeg|200px|right|thumb|GNOME oletustilassaan [[Fedora]]ssa.]]
[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|Jonkin verran mukautettu GNOME-työpöytä [[Ubuntu]]ssa.]]

KDE:n lisenssiepäselvyys ratkaistiin myöhemmin [[Trolltech]]in julkaistua Qt:n kaksoislisenssoinnilla, jossa sitä sai levittää myös GPL-lisenssillä. GNOME on kirjoitettu pääasiassa C:llä, hyödyntäen [[GTK]]+-käyttöliittymäkirjastoa. GTK+:ta oli jo käytetty GIMP-kuvankäsittelyohjelmassa. Ensimmäinen GNOMEn versio julkaistiin maaliskuussa 1999. Kesäkuussa 2002 julkaistu versio 2.0 teki ympäristöön suuria muutoksia.
GNOME tulee mukana useimmissa Linux-käyttöjärjestelmissä ja BSD:ssä. Kaupallisista Unix-valmistajista [[Sun Microsystems]] on ottanut sen [[Solaris|Solariksen]] oletustyöpöydäksi vanhemman [[Common Desktop Environment]]in tilalle.

==GNOME-ohjelmia==
*[[Alacarte]] - GNOMEn päävalikon muokkaus
*[[Baobab]] - levytilan käytön analysointi
*[[Brasero]] - [[levyn polttaminen|poltto-ohjelma]]
*[[Cheese]] - [[web-kamera]]ohjelma
*[[Ekiga]] - videokeskusteluohjelma
*[[Empathy]] - [[:Luokka:Pikaviestimet|pikaviestinohjelma]]
*[[Epiphany]] - [[www-selain]]
*[[Evince]] - asiakirjakatselin
*[[Evolution]] - [[sähköposti]]- ja työryhmäohjelmisto
*[[Eye of GNOME]] (Gnomen silmä) - [[Portaali:Kuvankäsittely|kuvankatseluohjelma]]
*[[File Roller]] (Tiedostokäärin) - pakattujen tiedostojen käsittely
*[[F-Spot]] - digikuvakokoelman hallinta
*[[Gedit]] - [[tekstieditori]]
*[[GDM]] - [[graafinen kirjautumisohjelma]]
*[[Gnome-terminal]] - [[terminaaliemulaattori]]
*[[Metacity]] - [[ikkunointiohjelma]]
*[[Nautilus]] - [[:Luokka:Tiedostonhallinta|tiedostonhallintaohjelma]]
*[[Rhythmbox]] - [[Musiikin toisto|musiikin kuuntelu]] ja musiikkikokoelmien hallinta
*[[Sound Juicer]] (Musiikkimaija) - [[CD:n rippaus|cd-levyjen rippaus]]
*[[Tomboy]] - muistilaput
*[[Totem]] - mediasoitin

== Katso myös == 
*[[:Luokka:GNOME-ohjelmat|GNOME-ohjelmat]]-luokka
* [[GNOME-games|Gnomen-pelit]]
* [[GTK]] - GNOMEn käyttämä käyttöliittymä[[kirjasto]]
* [[GDK]] - GTK:n käyttämä grafiikkarenderöintikirjasto
* [[GLib]] - yleinen ohjelmointitietorakennekirjasto, kehitys aloitettu GTK-projektin puitteissa
* [[Gconf]] - GNOMEn asetustietokanta

==Aiheesta muualla== 
*  [http://www.gnome.org/ GNOMEN kotisivu]

[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Graafinen työpöytäympäristö</title>
    <id>1044</id>
    <revision>
      <id>4908</id>
      <timestamp>2005-10-23T11:58:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Tuomas</username>
        <id>69</id>
      </contributor>
      <comment>Edelleenohjaus Työpöytäympäristö-sivulle. &quot;Sisältö&quot; siirretty sinne myös.</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Työpöytäympäristö]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>KDE</title>
    <id>1045</id>
    <revision>
      <id>28948</id>
      <timestamp>2009-10-21T15:59:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* KDE4-teknologioita */ decibeliä ei enää kehitetä</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ ohjelma | nimi=KDE | kuva=[[Kuva:Kde_logo.png]] | kuvateksti= | käyttöliittymä=[[Qt]] | kotisivu = [http://www.kde.org www.kde.org] | lisenssi=[[GPL]] }}
[[Kuva:Kde42-kickoff.png|200px|right|thumb|KDE 4.2 -työpöytä oletusasetuksilla.]]
[[Kuva:Kde-3.5.6.png|200px|right|thumb|KDE 3.5.6 -työpöytä.]]
[[Kuva:Konqi.png|thumb|right|200px|Konqi, KDE:n maskotti]]
[[Kuva:Konqueror413-windows.png|thumb|right|200px|Nelosversion myötä KDE-sovellukset toimivat myös Windowsilla.]]
[[Kuva:Fedora_KDE4.png|200px|right|thumb|Kuvakaappaus KDE 4.0 -työpöydästä [[Fedora]] 9:ssä.]]
''Aloittelijan opas KDE:n version 3 käyttöön löytyy artikkelista [[KDE 3 tutuksi]].''

'''KDE''' eli ''K Desktop Environment'' (K alun perin sanasta &quot;Kool&quot;) on monipuolinen vapaan lähdekoodin [[X Window System|X]]-[[työpöytäympäristö]] ensisijaisesti Unix-tyylisille käyttöjärjestelmille, nelosversion myötä myös Windows- ja Mac OS X -käännökset ovat mahdollisia. KDE:n pohjana on (nykyään [[Nokia]]n omistaman) [[Trolltech]]in kehittämä [[Qt]]-kirjasto. Qt ei alun perin ollut [[vapaa ohjelmisto]], jonka takia [[GNOME]]-projekti aikoinaan aloitettiin KDE:n rinnalla. Nykyään Qt:kin on avointa lähdekoodia.

KDE:n sovelluskehityskehikkoon perustuen on kehitetty suuri määrä sovelluksia, joista osa on myöhemmin yhdistetty KDE:n perusjakeluun. 

[[KParts]]-teknologian avulla KDE-ohjelmat voivat sisällyttää muiden samaa teknologiaa tukevien ohjelmien ominaisuuksia itseensä (esimerkiksi [[Konsole]]n komentorivin [[Konqueror]]iin). [[D-Bus]]-protokollan (ennen versiota 4.0 [[DCOP]]-protokollan) avulla KDE-sovellukset voivat jakaa yksittäisiä ominaisuuksia keskenään. [[KIO]]-tekniikka mahdollistaa erilaisten tiedostonsiirtoprotokollien läpinäkyvän käytön sovelluksissa.

== Julkaisuhistoria ==
Tärkeimpiä julkaisuja:
*14. lokakuuta 1996: Matthias Ettrich aloitti projektin 
*12. heinäkuuta 1998: KDE 1.0
*6. helmikuuta 1999: KDE 1.1
*23. lokakuuta 2000: KDE 2.0
*26. helmikuuta 2001: KDE 2.1
*15. elokuuta 2001: KDE 2.2
*3. huhtikuuta 2002: KDE 3.0
*28. tammikuuta 2003: KDE 3.1
*3. helmikuuta 2004: KDE 3.2
*19. elokuuta 2004: KDE 3.3
*16. maaliskuuta 2005: KDE 3.4
*29. marraskuuta 2005: KDE 3.5
*11. tammikuuta 2008: KDE 4.0
*29. heinäkuuta 2008: KDE 4.1
*27. tammikuuta 2009: KDE 4.2
*4. elokuuta 2009: KDE 4.3

==KDE4==
Tammikuussa 2008 KDE:stä julkaistiin uusi 4.0-versio, jonka sisäistä toimintaa on perusteellisesti uudistettu. Pääosa Linux-jakeluista on 4.0-version ja sen jälkeisten versioiden myötä siirtynyt käyttämään KDE4-sarjaa. Päivityksen aikataulu kuitenkin vaihtelee runsaasti.

KDE 4.0 oli käytännössä eräänlainen KDE4-sarjan esijulkaisu, eli siitä puuttuu vielä merkittävä määrä KDE 3.5:een sisältyneitä ominaisuuksia. Tämä johtuu KDE4:een sisältyvistä suurista muutoksista, esimerkiksi 3.5:ssä erillisinä ohjelmina toimineet [[Kicker]] (paneeli), [[KDesktop]] (työpöytä) ja [[SuperKaramba]] (työpöytävimpaimet, engl. ''widgets'') on korvattu yhdellä [[Plasma]]-nimisellä komponentilla. Kaikki ohjelmat ovat myös siirtyneet käyttämään [[Qt]]-kirjaston 3-version kanssa epäyhteensopivaa 4-versiota.

Heinäkuussa 2008 julkaistu 4.1-versio sekä tammikuussa 2009 julkaistu 4.2 sisältävät selvästi enemmän ominaisuuksia, soveltuen näin laajemmalle käyttäjäkunnalle.

KDE3- ja KDE4-ohjelmien käyttö onnistuu myös limittäin, joten KDE4:n käyttöönotto on mahdollinen, vaikka kaikkia tarvittavia ohjelmia ei olisikaan saatavilla uusina versioina.

*[[wikipedia:KDE 4|KDE4 Wikipediassa]]

===KDE4-sovellusohjelmia===
*[[Akregator]] - syötelukija
*[[Ark]] - pakattujen tiedostojen käsittely
*[[Dolphin]] - tiedostonhallintaohjelma
*[[Dragon Player]] - video- ja äänisoitin
*[[Gwenview]] - kuvankatseluohjelma
*[[JuK]] - musiikkisoitin
*[[Kdebluetooth]] - [[bluetooth]]-ohjelma
*[[KGet]] - tiedostojen lataus verkosta
*[[KGpg]] - salausohjelma
*[[Klipper]] - [[X:n leikepöydät|leikepöydän]] hallinta
*[[KMail]] - [[sähköposti]]ohjelma
*[[KMix]] - äänenvoimakkuuden hallintaohjelma
*[[KNode]] - uutisryhmäohjelma
*[[Konqueror]] - www-selain, tiedostonhallintaohjelma ja yleiskäyttöinen tiedostonäytin
*[[Konsole]] - pääte-emulaattori
*[[Kopete]] - pikaviestinohjelma
*[[KOrganizer]] - kalenteri
*[[KRDC]] - etätyöpöytäasiakas
*[[Krfb]] - etätyöpöytäpalvelin
*[[KsCD]] - cd-soitin
*[[KSysGuard]] - järjestelmän tarkkailu
*[[KTorrent]] - [[BitTorrent]]-ohjelma
*[[KWrite]] - yksinkertainen tekstieditori
*[[Okteta]] - heksaeditori
*[[Okular]] - asiakirjalukija
*[[PowerDevil]] - virranhallintaohjelma
*[[Skanlite]] - skannausohjelma
*[[System Settings]] - asetuskeskus

===KDE4-teknologioita===
*[[Akonadi]] - [[wikipedia:Personal information management|PIM]]-tietovarasto
*[[Kross]] - [[skripti|skriptaustuki]]
*[[KWin]] - ikkunointiohjelma
*[[NEPOMUK]] - metatiedon käsittely
*[[Phonon]] - abstraktiokerros multimediataustaohjelmille
*[[Plasma]] - työpöytä ja paneeli
*[[Solid]] - laitteistonhallinta
*[[Soprano]] - metatietovarasto
*[[Strigi]] - metatietohaku

== Katso myös ==
* [[:Luokka:KDE-ohjelmat|KDE-ohjelmat]]
* [[KDE-pelit]]
* [[KOffice]]

==Aiheesta muualla==
* [http://kde-apps.org/ kde-apps.org] - Sovelluksia KDE-työpöytäympäristöön
* [http://kde-look.org/ kde-look.org] - KDE:n ulkonäön viilaamista
* [http://kde-files.org/ kde-files.org] - KDE:hen liittyviä tiedostoja
* [http://dot.kde.org/ dot.kde.org] - KDE:n virallinen uutissivu
* [http://userbase.kde.org/ userbase.kde.org] - wikitietoa KDE:n käyttäjille
* [http://techbase.kde.org/ techbase.kde.org] - KDE:n kehittäjille tarkoitettu wiki
* [http://commit-digest.org/ commit-digest.org] - KDE:n kehitykseen liittyvä viikoittainen uutiskatsaus
* [http://planetkde.org/ planetkde.org] - KDE:n kehittäjien blogien seurantaa
* [http://www.kde-fi.org/ KDE:n suomennosprojekti]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/KDE Suomenkielisen Wikipedian KDE-artikkeli]
* [http://freedesktop.org/wiki/ freedesktop.org] (Unixin työpöytäympäristöjen standardisointielin)

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GNOME-Ohjelmat</title>
    <id>1047</id>
    <revision>
      <id>13857</id>
      <timestamp>2007-03-17T11:14:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirect luokkaan gnome-ohjelmat</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[:Luokka:GNOME-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tekstieditorit</title>
    <id>1048</id>
    <revision>
      <id>11888</id>
      <timestamp>2006-10-26T10:20:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>tämäkin vain listaus, muutan uudelleenohjaukseksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT[[:Luokka:Tekstieditorit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>WWW-selain</title>
    <id>1049</id>
    <revision>
      <id>10555</id>
      <timestamp>2006-06-19T21:13:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirect</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[WWW-selaimet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GEdit</title>
    <id>1050</id>
    <revision>
      <id>15568</id>
      <timestamp>2007-06-14T20:54:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirectiksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#redirect [[Gedit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tekstieditori</title>
    <id>1051</id>
    <revision>
      <id>19769</id>
      <timestamp>2008-02-19T00:32:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>wikilinkkejä</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Kde-kate.png|thumb|right|200px|[[KDE]]-ympäristössä suosittu [[Kate]]-editori]]
[[Kuva:Gvim.png|thumb|right|200px|[[Vim]]in graafinen käyttöliittymä, GVim]]

Tekstieditori on tekstin (tai tekstimuotoisen tiedoston) muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma. Editoria on syytä käyttää, kun käsiteltävä teksti on määrämuotoista ([[asetustiedostot]], [[lähdekoodi|ohjelmakoodi]] yms.), eikä sitä saa sekoittaa eri [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmien]] omilla ohjainmerkeillä. Sitä käytetään myös muuten, kun halutaan kirjoittaa pelkkää tekstiä (sähköposti, nyyssit) tai halutaan käyttää jotakin tekstipohjaista ladontajärjestelmää ([[groff]], [[LaTeX]]).

Mikään ei estä lisäämästä tekstiin minkä tahansa tiedostomuodon vaatimia ohjainkoodeja editorista käsin. Isommat tekstieditorit ymmärtävät monia erilaisia tiedostomuotoja ja osaavat auttaa niiden käsittelyssä, esimerkiksi niin, että LaTeXin tai [[HTML|HTML:n]] ohjauskoodit tai sähköpostin lainaukset näytetään eri väreillä, ohjelmointikielten sisennykset hoidetaan automaattisesti ja varsinainen teksti voidaan oikolukea ilman valituksia tiedostomuotoon kuuluvista elementeistä.

Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa [[sähköposti]]a, [[Man|man-sivuja]], [[C]]-koodia, tieteellisiä artikkeleitä tai mistä kulloinkin on kyse. Ennen tulostusta teksti käsitellään eri ohjelmalla, joka osaa tehdä juuri kyseisestä tiedostomuodosta tulostusjärjestelmän ymmärtämää [[PostScript]]iä.

Linuxiin on tarjolla useita tekstieditoreita. Esimerkkeinä [[GNOME|GNOMEn]] [[Gedit]], [[KDE|KDE:n]] [[Kate]] ja [[KWrite]], yksinkertaiset [[Nano]] ja [[Pico]], perinteiset [[Vi]] ja [[Emacs]] sekä [[rivieditori]]t [[ed]] ja [[ex]].

==Katso myös==
*[[:Luokka:Tekstieditorit|Tekstieditorit-luokka]]

[[Luokka:Tekstieditorit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>PDF</title>
    <id>1052</id>
    <revision>
      <id>18521</id>
      <timestamp>2007-11-22T14:25:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>pilkku</comment>
      <text xml:space="preserve">{{perustietoa}}
PDF (Portable Document Format) on [[PostScript]]-kieleen pohjautuva tiedostomuoto.
[[:Luokka:PDF-ohjelmat|PDF-ohjelmia]], joilla tuotetaan, luetaan ja käsitellään PDF-tiedostoja on tarjolla useita.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:PDF|PDF Wikipediassa]]

[[Luokka:Tiedostomuodot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Gpdf</title>
    <id>1054</id>
    <revision>
      <id>21918</id>
      <timestamp>2008-06-30T21:19:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">Gpdf on [[GNOME]]-projektin tekemä, nykyään [[Evince]]n syrjäyttämä ja ylläpitämätön [[PDF]]-tiedostojen katseluun sopiva ohjelma. Gpdf pohjautuu [[Xpdf]]:ään.

[[Luokka:PDF-ohjelmat]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GCC</title>
    <id>1056</id>
    <revision>
      <id>23566</id>
      <timestamp>2008-10-26T08:15:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Ilaiho</username>
        <id>680</id>
      </contributor>
      <comment>Kumottu muokkaus #23563, jonka teki [[Special:Contributions/ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!|ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT ER</comment>
      <text xml:space="preserve">GCC ([[GNU]] Compiler Collection) on [[GNU]]-projektin kääntäjäkokoelma, jolla voi kääntää ohjelmointikieliä [[C]], [[C plus plus|C++]] (CPP), Objective-C, Fortran, [[Java]] ja Ada. GCC sisältää myös näiden kielten kirjastot. GCC on saatavissa todella monille [http://gcc.gnu.org/install/specific.html alustoille], ja mm. Nokian älypuhelimista tunnetulle Symbian-käyttöjärjestelmälle valmistetut ohjelmat käännetään sillä.

GCC:n versio 4.0.0 julkaistiin huhtikuun 20. päivänä 2005.

==Kääntäminen==
===[[C]] ja [[C plus plus|C++]]===
C-ohjelmat käännetään komennolla:
 gcc tiedosto1.c tiedosto2.c -o ohjelma
Vastaavasti C++-ohjelmissa korvataan gcc komennolla g++ (joka itse asiassa ajaa gcc-kääntäjän linkittäen mukaan C++:n standardikirjastot).

Lippuja joita voi lisätä käännöskomentoon:
*-O: Asettaa optimointitason (0-3, 0 ei optimointia. Muut optimointiasetukset selityksineen löytyvät  [http://gcc.gnu.org/onlinedocs/gcc/Optimize-Options.html GCC:n ohjekirjasta]). Yleensä kannattaa käyttää muotoa &lt;tt&gt;-O2&lt;/tt&gt;
*-l: Kirjaston linkittäminen, esim. &lt;tt&gt;-lsdl&lt;/tt&gt; linkittäisi projektiin mukaan libsdl.so-kirjaston asetuksissa määritellystä paikasta. [[pkg-config]] auttaa oikeiden kirjastovalitsinten löytämisessä.
*-W: Asettaa varoitustason, eli sen, mitkä varoitukset näytetään. Esimerkiksi &lt;tt&gt;-Wall&lt;/tt&gt; näyttäisi kaikki mahdolliset varoitukset kohdista, joita pidetään huonona tyylinä ja jotka on helppo välttää.
*-I: Lisää otsikkotiedostojen poluksi määritellyn. Esimerkiksi jos koodissa on #include &lt;foo.h&gt;, ja foo.h sijaitsee vaikka hakemistossa ~/headerit, käytetään lippua &lt;tt&gt;-I~/headerit&lt;/tt&gt;
*-g: Lisää binääriin GNU-tyyliset debug-symbolit, olennainen esim [[Gdb]]:n ja [[Valgrind]]in kanssa.
*-pedantic: antaa standardin vaatiman diagnostiikan vähäpätöisistäkin syntaksivirheistä.

==Katso myös==
*[[Distcc]]
*[[Make]]

==Aiheesta muualla==
* [http://gcc.gnu.org/ GCC:n kotisivu]
* [http://gcc.gnu.org/onlinedocs/gcc/Optimize-Options.html Täysi lista GCC:n optimointi-lipuista selityksineen englanniksi]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>SpamAssassin</title>
    <id>1057</id>
    <revision>
      <id>19397</id>
      <timestamp>2008-01-25T09:28:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>ohjelmamalline</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Ohjelma
| nimi=SpamAssassin
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=Apache License
| käyttöliittymä=taustapalvelu
| kotisivu=[http://spamassassin.apache.org/ spamassassin.apache.org]}}

SpamAssassin on bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuva oppiva roskapostisuodatin.

Postipalvelimissa SpamAssassin yleensä ajetaan Mail-Scannerin läpi yleisesti (/etc/procmailrc) tai paikallisesti (~/.procmail tiedostossa), jolloin jokainen käyttäjä voi määritellä omat asetuksensa. Mm. [[Evolution]]- ja [[Mozilla Thunderbird]]-sähköpostiohjelmien roskapostisuodatus perustuu SpamAssassiniin.


[[Luokka:Sähköpostiohjelmat]]
[[Luokka:Palvelimet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>SynEdit</title>
    <id>1058</id>
    <revision>
      <id>23579</id>
      <timestamp>2008-10-26T08:16:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Str4nd</username>
        <id>475</id>
      </contributor>
      <comment>Kumottu muokkaus #23403, jonka teki [[Special:Contributions/ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!|ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!]] ([[User talk:ARTTUSN WIH</comment>
      <text xml:space="preserve">SynEdit on [[Pascal]]:lla tehty avoimen lähdekoodiin pohjautuva [[tekstieditori]].

Ominaisuuksia 
* [[Syntaksin värikorostus]]

==Katso myös==
* [http://synedit.sourceforge.net/ Ohjelman kotisivu]
* [http://sourceforge.net/projects/synedit/ Lähdekoodi]


[[Luokka:Tekstieditorit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Msb</title>
    <id>1059</id>
    <revision>
      <id>27404</id>
      <timestamp>2009-05-13T14:53:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Msb</username>
        <id>34</id>
      </contributor>
      <comment>Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”;das”</comment>
      <text xml:space="preserve">;das</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Musiikin toisto</title>
    <id>1060</id>
    <revision>
      <id>30762</id>
      <timestamp>2010-02-17T10:17:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Lahtis</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>Last.fm</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on lueteltu musiikin ja muiden äänitiedostojen toistoon tarkoitettuja Linux-ohjelmia.

==Amarok==
[[Amarok]] on [[KDE]]-kirjastoja hyödyntävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen [[SQLite]], [[MySQL]] ja [[PostgreSQL]]), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia [[taustaohjelma|taustaohjelmia]], esimerkiksi [[aRts]], [[GStreamer]] ja [[Xine]]. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.

==Audacious==
[[Audacious]] on käyttöliittymältään Winampia muistuttava äänisoitin. Se on [[haara]]utettu [[Beep Media Player]]istä, joka vuorostaan on haarautettu [[XMMS]]:stä.

==Ario==
[[Ario]] on täysin varusteltu [[MPD]]-musiikkipalvelimen asiakasohjelma ja siinä käytettään [[Rhythmbox]]in tapaista käyttöliittymää.

==Banshee==
[[Banshee]] on [[Mono]]- ja [[GTK]]-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.

==Beep Media Player==
[[Beep Media Player]] (BMP) on [[XMMS]]:stä [[haara]]utettu äänisoitin, jonka kehitys lakkasi 2005. BMP:n kehittäjät alkoivat sen jälkeen kehittää [[BMPx]]-nimistä soitinta. [[Audacious]] on haarautettu Beep Media Playeristä.

==BMPx==
[[BMPx]] on [[Beep Media Player]]in kehittäjien lähes puhtaalta pöydältä aloittama musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin.

==Cactus==
[[Cactus]] on tietokannalla varustettu mp3-soitin.

==Esperanza==
[[Esperanza]] on [[Qt]]-pohjainen graafinen [[edustaohjelma]] [[XMMS2]]:lle.

==Gmpc==
[[Gmpc]] eli Gnome Music Player Client on MPD-musiikkipalvelimen asiakasohjelma

==Gxmms2==
[[Gxmms2]] on [[GTK+]]-pohjainen graafinen [[XMMS2]]-edustaohjelma.

==JuK==
[[JuK]] on [[KDE]]:n oletusäänisoitin. Sisältää mm dynaamiset soittolistat, soittolistahistorian, [[wikipedia:fi:MusicBrainz|MusicBrainz]]-tuen sekä kappaleiden metatietoon pohjautuvan tiedostojen uudelleennimeäjän.

==Kaffeine==
[[Kaffeine]]-mediasoitin osaa toistaa myös äänitiedostoja.

==Last.fm==
[[Last.fm]] on mediasoitinohjelmisto, joka hyödyntää Last.fm nettiradiopalvelua.

==MPD==
[[MPD]] eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän [[taustapalvelu]]na eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan [[TCP/IP]]:n kautta, joten ohjauksen voi helposti tehdä eri koneella kuin millä itse musiikki soitetaan.

==mpg123==
[[Mpg123]] [[komentorivi]]pohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.

==MPlayer==
[[MPlayer]] tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.

==Noatun==
[[Noatun]] on [[KDE|KDE3:n]] mukana tuleva yksinkertainen mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.

==ogg123==
[[Ogg123]] [[komentorivi]]pohjainen, yksinkertainen [[Ogg Vorbis]] -soitin.

==Rhythmbox==
[[Rhythmbox]] on [[GNOME|GNOME:lle]] tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. [[Gstreamer|GStreameria]] ja [[Xine|Xineä]] tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden [[GNOME]]-ohjelmien tapaan yksinkertainen ja selkeä. Rhythmbox osaa keskustella joidenkin kannettavien musiikkisoittimien kanssa suoraan ja hakea levyjen kansikuvia internetistä. Lisäksi Rhythmboxista käsin pystyy suoraan toistamaan Magnatune- ja Jamendo -musiikkisivustojen tarjontaa.

==Songbird==
[[Songbird]] on kehitteillä oleva avoin, [[GPL]]v2-lisensoitu ja alustariippumaton mediasoitin. Ominaisuuksiin kuuluvat mm. integroitu [[www-selain]] sekä [[Firefox]]ista tuttu liitännäisten asennustapa. Songbird tukee myös monia mediasoittimia (iPod mukaanlukien) eri liitännäisillä. Varsinaiseen tiedostojen toistoon käytetään [[GStreamer]]ia.

==Sonata==
[[Sonata]] on [[GPL]]-lisensoitu asikasohjelma [[MPD]]-musiikkipalvelimelle.

==Totem==
[[Gnome]]n oletusmediasoitin [[Totem]] hallitsee myös äänitiedostojen toiston. Taustaohjelmana on GStreamer, joskin vanhemmissa versioissa myös Xine oli tuettu. Totem sisältää soittolistaominaisuuden sekä mahdollisuuden äänen pohjalta muodostettavan animaation näyttämiseen.

==VLC==
[[VLC]] (ent. VideoLan Client) on yleiskäyttöinen mediasoitin mm. Linux-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. VLC tukee suurta määrää video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös esimerkiksi toistaa [[DVD-elokuvat|DVD]]:itä sekä streamata videota tai ääntä verkkoon. Käyttöliittymänsä osalta VLC ei niinkään sovellu jatkuvaan musiikinkuunteluun, vaan on ennemmänkin tarkoitettu yksittäisten tiedostojen ja syötteiden toistoon.

==XMMS==
[[XMMS]] eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu.

==XMMS2==
[[XMMS2]] on musiikin toistoon ja musiikkikokoelman hallintaan tarkoitettu palvelinohjelmisto, jolle on lukuisa määrä eri edustaohjelmia. XMMS-kehittäjä Peter Alm oli mukana XMMS2-projektissa sen kehityksen alkuvaiheessa.

==Katso myös==
*[[Videon toisto]]
*[[CD:n rippaus]]
*[[Mp3-soitin]]

[[Luokka:Multimedia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Videon toisto</title>
    <id>1061</id>
    <revision>
      <id>23753</id>
      <timestamp>2008-10-28T13:41:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>teksti uusiksi, kotisivulinkkejä</comment>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on listattu videon toistoon soveltuvia ohjelmia. Katso myös artikkelit [[Musiikin toisto]] ja [[DVD-elokuvat]].

== GMplayer ==
[[GMplayer]] on [[MPlayer]]in mukana toimitettava graafinen [[edustaohjelma]] ([[GUI]]). [[Kääntäminen|Käännettäessä]] Mplayeria [[lähdekoodi]]sta sen saa mukaan [[valitsin|valitsimella]] &lt;tt&gt;--enable-gui&lt;/tt&gt;

*[http://www.mplayerhq.hu/DOCS/HTML/en/gui.html GUI-osio Mplayerin kotisivulla]

== Gxine ==
[[Gxine]] on GTK-pohjainen edustaohjelma [[Xine]]lle.

== Gnome MPlayer ==
[[Gnome MPlayer]] on yksinkertainen [[GTK]]-pohjainen edustaohjelma MPlayerille. Sisältää myös liitännäisen (Gecko Media Player) videon ja äänen toistoon [[www-selain|www-selaimissa]].

*[http://kdekorte.googlepages.com/gnomemplayer Kotisivu]

== Kaffeine ==
[[Kaffeine]] on [[KDE]]:lle tarkoitettu ääni- ja videosoitin. Kaffeine osaa käyttää sekä [[GStreamer]]ia että [[Xine]]ä [[taustaohjelma|taustaohjelminaan]]. Tukee myös [[MPlayer]]in binäärisiä koodekkipaketteja.

*[http://kaffeine.kde.org/ Kotisivu]

== KMPlayer ==
[[KMPlayer]] on KDE-pohjainen mediasoitin, joka osaa käyttää [[taustaohjelma|taustaohjelminaan]] mm [[MPlayer]]ia, [[Xine]]a, [[ffmpeg]]:ta, [[ffserver]]ia ja [[VDR]]:ää.

*[http://kmplayer.kde.org/ Kotisivu]

== KPlayer ==
[[KPlayer]] on [[MPlayer]]-edustaohjelma KDE-työpöydälle.

*[http://kplayer.sourceforge.net/ Kotisivu]

== MPlayer ==
[[MPlayer]]-mediasoitin sisältää tuen suurelle määrälle eri video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös toistaa esimerkiksi [[DVD-elokuvat|DVD]] ja [[VideoCD]]-levyjä. MPlayer on itsessään [[komentorivi]]pohjainen ohjelma, mutta sille on saatavilla runsaasti graafisia [[edustaohjelma|edustaohjelmia]].

*[http://www.mplayerhq.hu/ Kotisivu]

== Xine ==
[[Xine]] on suosittu [[DVD-elokuvat|DVD]]-, video- ja äänisoitin. Xinelle on lukuisia [[edustaohjelma|edustaohjelmia]].

*[http://xinehq.de/ Kotisivu]

== Totem ==
[[GNOME]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[GStreamer]]in tai [[Xine]]n avulla. Totemille on saatavilla selainliitännäinen.

*[http://www.gnome.org/projects/totem/ Kotisivu]

== VLC ==
[[VLC]] on suosittu ääni- ja videosoitin joka tukee myös mm. DVD-levyjä. Myös VLC:tä tukeva selainliitännäinen on saatavilla.

*[http://www.videolan.org/ Kotisivu]

[[Luokka:Multimedia]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Apt</title>
    <id>1062</id>
    <revision>
      <id>27100</id>
      <timestamp>2009-04-06T18:16:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Katso myös */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|[[Aptitude]] on eräs apt:n käyttöliittymistä.]]

Apt eli Advanced Package Tool on [[Debian GNU/Linux|Debian-projektin]] kehittämä työkalu Linux-käyttöjärjestelmän [[paketinhallintajärjestelmä|pakettienhallinnan]] helpottamiseen. Se huolehtii mm. asennettavien pakettien riippuvuussuhteista ja niiden päivittämisestä. Apt-nimitystä käytetään sekä paketinhallintakirjastosta (jota voi käyttää monen käyttöliittymän kautta) että sitä käyttävästä komentorivityökalusta.

Vaikka apt onkin ensisijaisesti [[dpkg]]-paketinhallintaa käyttävien Debianin ja eri Debian-johdannaisten (mm. [[Knoppix]], [[Linspire]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]]) paketinhallintatyökalu, on siitä [http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin toimesta kehitetty myös [[rpm]]-paketinhallintaa käyttävillä jakeluilla (mm. [[Fedora]]) toimiva versio. Yleensä on kuitenkin suositeltavaa käyttää kunkin järjestelmän omaa virallista paketinhallintatyökalua, joka esimerkiksi Fedoran tapauksessa on [[yum]]. 

== Asetukset ==
Apt:n asetustiedostot ovat yleensä hakemistossa &lt;tt&gt;/etc/apt&lt;/tt&gt;. Eniten käyttäjän huomiota vaatii tiedosto &lt;tt&gt;/etc/apt/[[sources.list]]&lt;/tt&gt;, jossa listataan käytettävät pakettilähteet. Monissa jakeluissa on mahdollista käyttää [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettilähteitä]] joidenkin ohjelmien asentamiseen, ja tällöin uudet pakettilähteet lisätään tähän tiedostoon. 

Lisäksi esimerkiksi [[Debian]]in voi päivittää uuteen versioon muuttamalla tiedostosta kaikki pakettilähteet viittaamaan uuteen jakeluversioon ja ajamalla päivityskomento.

Jos käyttää epävirallisia pakettilähteitä tai joitakin paketteja ''testing''istä kannattaa tutustua myös tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/apt/preferences&lt;/tt&gt;, jossa voi määritellä mm. mitä paketteja asennetaan mistäkin jakelun versiosta. Tiedosto kuvataan [[man]]-sivulla apt_preferences(5).

== Peruskäyttö ==
=== apt-get ===
Ohjelma asennetaan komennolla
 apt-get install ohjelma

Tarvittaessa voidaan asentaa tietty versio ohjelmasta tai valita käytettävä pakettilähde
 apt-get -t experimental install ohjelma=1.0
Asentaisi paketin &quot;ohjelma&quot; version 1.0 pakettilähteestä &quot;experimental&quot;.

Pakettilista (eli tieto pakettilähteiden sisällöstä) päivitetään komennolla
 apt-get update

Järjestelmään asennetut paketit päivitetään komennolla
 apt-get upgrade
Tämä ei kuitenkaan suorita pävitysoperaatiota, jos se vaatisi joidenkin pakettien poistamista tai uusien asentamista. Täydellinen järjestelmän päivitys tehdäänkin komennolla
 apt-get dist-upgrade
Nykyään järjestelmän päivitys versiosta toiseen suositellaan tehtäväksi ohjelmalla [[aptitude]], joka osaa ratkaista päivityksissä syntyviä ristiriitoja paremmin kuin apt-get. Ennen järjestelmän päivitystä uuteen versioon kannattaa lukea päivitysohjeet: päivitys vaatii usein erikoisjärjestelyjä, kuten tiettyjen pakettien päivittämisen ennen muita.

Paketti voidaan poistaa kahdella eri tavalla; ensimmäinen tapa ei poista ohjelman asetustiedostoja:
 apt-get remove ohjelma
Sen sijaan ohjelma asetustiedostoineen poistetaan komennolla
 apt-get --purge remove paketti
Huomaa, että kumpikaan edellä mainituista tavoista ei poista ohjelman mukana asentuneita riippuvuuksia!

Apt osaa hakea myös pakettien lähdekoodit pakettivarastosta komennolla
 apt-get source paketti
Muista poiketen tämä toimenpide ei vaadi pääkäyttäjän oikeuksia

Lähdekoodin voi samalla kääntää deb-paketiksi, jota ennen myös kääntämiseen tarvittavat paketit pitää asentaa, ja tuloksena syntyneen paketin voi asentaa normaaliin tapaan &lt;tt&gt;dpkg&lt;/tt&gt;:lla
 apt-get build-dep paketti
 apt-get --compile source paketti
 dpkg -i paketti_versio.deb

=== apt-key ===
Pakettivarastojen turvallisuus (eli se, että varmasti käytät sitä varastoa, jota luulet käyttäväsi) varmistetaan digitaalisilla allekirjoituksilla. Tätä varten sinulla tulee olla &quot;avaimet&quot;, joita käytetään pakettivarastojen tunnistamisessa. Kun lisäät ylimääräisiä varastoja, pitää sinun ladata verkosta vastaavat avaimet. Jos sinulla on jo valmiiksi &quot;tiedosto.gpg&quot; voit lisätä sen näin
 sudo apt-key add tiedosto.gpg
Mutta yleensä avain haetaan suoraan verkosta jolloin käytetään seuraavaa komentoa: HUOM! Rivin lopussa oleva viiva mukaan!
 wget -q http://osoite.tunnus/tiedosto.gpg -O- | sudo apt-key add -

=== apt-cache ===
&lt;tt&gt;apt-cache&lt;/tt&gt; ei vaadi pääkäyttäjän oikeuksia.

Paketteja voi etsiä komennolla
 apt-cache search hakusana
Joka etsii pakettien nimistä ja kuvauksista hakusanaa hakusana. Hakusana voi olla myös [[säännöllinen lauseke]] (''regular expression''). Käytettäessä valitsinta &lt;tt&gt;--names-only&lt;/tt&gt;, apt etsii vai pakettien nimistä.

Tietystä paketista nähdään tarkat tiedot (mm. riippuvuudet ja pitkä kuvaus) komennolla
 apt-cache show paketti

Tietyn paketin versiot, sekä asennettu että pakettivarastoissa olevat:
 apt-cache policy paketti

=== apt-file ===
&lt;tt&gt;apt-file&lt;/tt&gt; on työkalu tiedostojen etsimiseksi paketeista. Se ei aina ole oletuksena asennettuna apt:tä käyttäviin [[jakelu]]paketteihin. Jos se ei ole asennettuna, se löytyy yleensä &lt;tt&gt;apt-file&lt;/tt&gt;-nimisestä paketista:
 apt-get install apt-file

&lt;tt&gt;apt-file&lt;/tt&gt; etsii tietoja tietokannasta, joten heti asennuksen jälkeen ja välillä muulloinkin on tietokanta päivitettävä komennolla
 apt-file update
Yksittäistä tiedostoa voi etsiä komennolla
 apt-file search tiedosto
Ja tietyn paketin tiedostot saa listattua komennolla
 apt-file list paketti

== Käyttöliittymiä ==
&lt;tt&gt;apt-get&lt;/tt&gt; -komennon sijaan voit myös käyttää &lt;tt&gt;[[aptitude]]a&lt;/tt&gt;, jota voi käyttää täsmälleen samalla tavalla (&lt;tt&gt;aptitude update&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;aptitude install&lt;/tt&gt;, jne.). Aptitude ratkoo pakettien riippuvuussuhteita hiukan eri tavalla kuin &lt;tt&gt;apt-get&lt;/tt&gt; (se asentaa myös suositellut paketit), ja siitä löytyy myös [[Ncurses|ncursesilla]] toteutettu käyttöliittymä, joka tulee esille kun aptitude käynnistää ilman komentoparametriä (kuten install). Muita apt:n käyttöä helpottavia työkaluja ovat [[Adept]], &lt;tt&gt;[[dselect]]&lt;/tt&gt;, Kynaptic ja [[Synaptic]].

== Katso myös ==
*[[Dpkg]]
*[[Aptitude]]
*[[Synaptic]]
*[[Tasksel]]
*[[PackageKit]]
*[[Adept]]

[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Linux-käyttöjärjestelmä</title>
    <id>1063</id>
    <revision>
      <id>28066</id>
      <timestamp>2009-07-10T20:12:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Fri13</username>
        <id>535</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Öööh. tuo jakelupakettien lista menee Jakelut-sivun kanssa päällekkäin, jotenkin pitäisi koittaa yhdistää.&lt;br&gt;
-Nyt on mielestäni hyvä --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 6. toukokuuta 2005 kello 16:20:38 (EEST)

Tämän joutaisi hävittää, kun etusivunkin linkit ohjasin wikipediaan.. turha forkata tällaisia perussivuja. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. lokakuuta 2005 kello 23:07:30 (EEST)

Tää pitäisi kyllä hävittää kokonaa kun on ihan vääri. mikää gnu softa ei kuulu linux käyttiksee. Se itse linux ydin o se käyttis. tota gnu/linux yhdistelmää haluaa vain rms levittää että gnu projekti saisi kunniaa. [[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 10. heinäkuuta 2009 kello 20.12 (UTC)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Knoppix</title>
    <id>1064</id>
    <revision>
      <id>23624</id>
      <timestamp>2008-10-26T08:21:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Str4nd</username>
        <id>475</id>
      </contributor>
      <comment>Kumottu muokkaus #23435, jonka teki [[Special:Contributions/ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!|ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!]] ([[User talk:ARTTUSN WIH</comment>
      <text xml:space="preserve">Knoppix on [[live-cd]]-[[jakelu|jakelupaketti]], eli sitä voidaan ajaa suoraan cd:ltä. Knoppix-levyllä on pakattu tiedostojärjestelmä, josta osia puretaan keskusmuistiin tarpeen vaatiessa. Knoppix pohjautuu [[Debian GNU/Linux|Debianiin]] ja siinä on [[KDE|KDE-työpöytä]]. Jotkut Knoppixit voidaan myös asentaa, tarkemmat ohjeet löytyvät täältä: [http://tapsa.terae.net/linux/knoppix.htm http://tapsa.terae.net/linux/knoppix.htm]. 

== Katso myös ==
*[[Gnoppix]] - [[GNOME|GNOME-työpöydällä]] varustettu live-cd
*[[SuomiKnoppix]] - suomalainen versio Knoppixista
*[[KnoppMyth]] - [[MythTV]]:n käyttöön tarkoitettu jakelupaketti, pohjautuu Knoppixiin

== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:fi:Knoppix|Knoppix suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[http://www.knoppix.org/ Knoppixin kotisivu]
*[http://torrent.unix-ag.uni-kl.de/ BitTorrent-trackeri, jonka kautta Knoppixia levitetään] (ks. [[BitTorrent]])

{{debian}}

[[Luokka:Jakelut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>LBA-Linux</title>
    <id>1065</id>
    <revision>
      <id>21332</id>
      <timestamp>2008-05-10T17:22:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>pois turhasta luokasta</comment>
      <text xml:space="preserve">LBA-Linux oli kotimaisen [[Linux Business Alliance|Linux Business Alliancen]] kehittämä [[Jakelut|Linux-jakelu]]. Sen esimuotoja olivat SOT Linux ja Best Linux, jotka olivat ensimmäisiä erityisesti Suomen markkinoille tehtyjä Linux-jakeluita. LBA-Linuxin viimeinen versio julkaistiin joulukuussa 2004.

==Aiheesta muualla==
* [http://distrowatch.com/table.php?distribution=sot LBA-Linuxin sivu Distrowatchissa]

[[Luokka:Jakelut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux Business Alliance</title>
    <id>1066</id>
    <revision>
      <id>13858</id>
      <timestamp>2007-03-17T11:20:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>ajan tasalle</comment>
      <text xml:space="preserve">Linux Business Alliance oli Suomen Ohjelmistotyön ([[Sot]]), Turré Legal Consultingin ja Finndesignin muodostama liitto. Se tuotti ja markkinoi omaa Linux-jakeluaan, [[LBA-Linux|LBA-Linuxia]]. LBA-Linuxin viimeinen versio julkaistiin joulukuussa 2004 ja Sot lopetti toimintansa 2005.

[[Luokka:Yritykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Miten osioisin 80GB:n kovalevyn</title>
    <id>1067</id>
    <revision>
      <id>4932</id>
      <timestamp>2005-05-06T08:00:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>Miten osioisin 80GB:n kovalevyn siirretty sivulle Miten osioisin kiintolevyn</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Miten osioisin kiintolevyn]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Miten osioisin 80GB:n kovalevyn</title>
    <id>1068</id>
    <revision>
      <id>4933</id>
      <timestamp>2005-05-06T08:00:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>Keskustelu:Miten osioisin 80GB:n kovalevyn siirretty sivulle Keskustelu:Miten osioisin kiintolevyn</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Keskustelu:Miten osioisin kiintolevyn]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Red Hat Enterprise Linux</title>
    <id>1069</id>
    <revision>
      <id>23841</id>
      <timestamp>2008-11-06T16:08:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Muep</username>
        <id>523</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>siirsi sivun ”RHEL” uudelleenohjauksen ”Red Hat Enterprise Linux” päälle: Jakelun oikea nimi artikkelin nimeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Red Hat Enterprise Linux (RHEL) on [[Red Hat Inc]]:n kehittämä, yrityksille tarkoitettu [[Jakelut|Linux-jakelu]]. RHEL on pitkään ollut käytetyin kaupallinen Linux-jakelu, ja siitä on saatavilla erilaisilla tuki- ja päivityspalveluilla varustettuja, hinnoittelultaan hyvin vaihtelevia versioita.

RHEL:n kehitys tapahtuu Red Hatin tukeman yhteisöpohjaisen [[Fedora]]-jakelun pohjalta niin, että keskimäärin joka kolmannesta Fedora-versiosta muokataan uusi RHEL-versio. Fedoralle ei ole saatavilla Red Hatin virallisia tukipalveluita. Fedorasta tulee normaaliin epäkaupallisen Linux-jakelun tapaan uusia versioita noin kahdesti vuodessa päivitysten ulottuessa kahteen edelliseen versioon. Syksyyn 2003 asti Red Hat kehitti RHEL:iä lähes puhtaasti omana työnään julkaisemansa [[Red Hat Linux]] -jakelun pohjalta (jota sai myös ostaa tuettuna versiona), mutta päätti sitten selkeämmin erottaa kaupallisen ja epäkaupallisen version toisistaan.

RHEL:n pohjalta on avoimen lähdekoodin ansiosta luotu toisten kaupallista tukea tarjoavien jakelujen (kuten [[wikipedia:fi:Oracle|Oraclen]] [[Unbreakable Linux]] ja suomalainen [[Foobar Linux]]) lisäksi myös täysin ilmaisia ja tukemattomia versioita kuten [[CentOS]] ja [[White Box Enterprise Linux]].

Red Hat Enterprise Linux on muodostunut kaupallisessa Linux-käytössä yhdessä [[wikipedia:fi:Novell|Novellin]] [[Suse|SUSE Linux Enterprisen]] kanssa jonkinlaiseksi standardiksi, ja useat kaupalliset laite- ja ohjelmistovalmistajat tukevatkin Linux-versioita vain näillä kahdella alustalla.

==Aiheesta muualla==
* [http://www.redhat.com/software/rhel/ Red Hat Enterprise Linux]
* [http://www.centos.org/ CentOS]
* [http://www.whiteboxlinux.org/ White Box Enterprise Linux]
* [http://foobar.fi/linux/ Foobar Linux]

{{redhat}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Red Hat Enterprise Linux]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Red Hat Enterprise Linux</title>
    <id>1070</id>
    <revision>
      <id>23843</id>
      <timestamp>2008-11-06T16:08:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Muep</username>
        <id>523</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>siirsi sivun ”Keskustelu:RHEL” uudelle nimelle ”Keskustelu:Red Hat Enterprise Linux”: Jakelun oikea nimi artikkelin nimeksi</comment>
      <text xml:space="preserve">Ööh miten foobar liittyy asiaan?
Ahaa niillä on oikein oma jakelu.. -Maakuth</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMP</title>
    <id>1072</id>
    <revision>
      <id>30466</id>
      <timestamp>2010-01-15T14:17:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>gimpin perusohje</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Ohjelma | nimi=The GIMP | kuva=[[Kuva:Wilber the gimp.png]] | kuvateksti=  |lisenssi=[[GPL]] v2 | käyttöliittymä=[[GTK]] | kotisivu=[http://www.gimp.org/  www.gimp.org] }}
GIMP (''[[GNU]] Image Manipulation Program'') on yleisimmin Linuxissa käytetty kuvankäsittelyohjelma. Sitä käytetään kuvien muokkaamiseen ja muuttamiseen. GIMP osaa avata ja tallentaa kuvatiedostoja useassa eri formaatissa (mm. [[PNG]], [[GIF]], [[JPEG]], [[GMB]], [[X_PixMap|XPM]], [[Portable BitMap|PBM]], [[Portable GrayMap|PGM]], [[Portable PixMap|PPM]] jne.), ja sen avulla voidaan kuvia muuttaa kuvaformaatista toiseen. Käyttöliittymäkirjasto [[GTK]] syntyi GIMP-projektin tarpeisiin.

GIMP:ä voidaan käyttää myös maalausohjelmana. GIMPissä on valikoima piirto- ja maalaustyökaluja kuten maaliruisku, kloonaustyökalu ja sivellin. Näitä työkaluja voidaan käyttää kuvien kanssa usealla eri tavalla. GIMP tarjoaa myös lukuisia erilaisia valintatyökaluja, kuten neliövalinta, soikiovalinta, &quot;sumea valinta&quot;, bezier-valinta, &quot;älykkäät sakset&quot; ja värin mukaan valinta.

GIMP tarjoaa lukuisia erilaisia plugineja joiden avulla kuvia voidaan muokata lukuisilla eri tavoilla.
GIMPin toimintaa voidaan myös laajentaa erittäin tehokkaiden skriptausominaisuuksien avulla.

GIMPistä muokattu [[GIMPShop]] on Photoshopia muistuttavalla käyttöliittymällä varustettu GIMP.

== Käyttö ==
''Peruskäyttöön löytyy erillinen ohje: [[Gimpin perusohje]].''

=== Valokuvan rajaaminen kuvasuhde säilyttäen ===
Usein tulee vastaan tilanne, jossa kuvasta pitää rajata osa ennen kehityspalveluun lähettämistä. Jos kuva on väärän muotoinen, siihen jää valkoiset reunat. GIMPin rajaustyökalussa voi kyllä säätää käsin kuvasuhteen oikeaksi, mutta se on työlästä. Seuraava on nopeahko keino:
* Valitse rajautustyökalu (Shift+C) ja vedä sillä koko kuvan kattava rajaus (Ctrl+a). Nyt rajaus on oikean muotoinen.
* Paina Shift pohjaan ja vedä kulmista rajausta pienemmäksi. Kuvasuhteen pitäisi säilyä.
* Mälvää rajaus oikeaan paikkaan ja paina Enter. Kuva on rajattu oikean muotoiseksi.

=== Suorien viivojen piirtäminen ===
Melko yleinen harhaluulo on, ettei GIMPissä olisi laisinkaan toimintoa suorien viivojen piirtämiselle. Vaikkei työkalupalkissa olekaan erityisesti siihen tarkoitettua työkalua, kaikki työkalut lyijykynästä eteenpäin osaavat sen. Toiminto käynnistetään piirtämällä viivan aloituspiste kuvaan ja painamalla tämän jälkeen shift pohjaan, jolloin viivan toinen pää voidaan valita.

===Punaisten silmien poistaminen===
GIMPin 2.4-version työkaluikkunassa on valmis toiminto punaisten silmien korjaamiseen. 

Tähän tarkoitukseen löytyy myös erillisiä liitännäisiä (plugin). Liitännäisten asennus tapahtuu lataamalla pakettien [http://registry.gimp.org/plugin?id=4212 redeye] ja [http://registry.gimp.org/plugin?id=4243 orange-eye] [[lähdekoodi]] ja kääntämällä ja asentamalla ne komennoilla
 gimptool-2.0 --install redeye.c
 gimptool-2.0 --install orangeeye.c
Tätä varten järjestelmässä on oltava asennettuna normaalit ohjelmankehitystyökalut kuten [[gcc]]-kääntäjä sekä GIMPin oma kehityspaketti (useimmissa [[jakelu]]issa nimeltään joko gimp-devel tai gimp-dev).
Asennuksen jälkeen liitännäiset ilmestyvät Suotimet --&gt; Muut -valikon alle. Liitännäisen käyttö tapahtuu niin, että ensin valitaan silmän punainen alue mielellään parin pikselin tarkkuudella, jonka jälkeen ajetaan silmän väristä riippuen jompikumpi liitännäinen. Liitännäisistä kannattaa käyttää manuaaliasetukset (ei-automaattinen) mahdollistavaa vaihtoehtoa, sillä se tuottaa yleensä siistimmän tuloksen. Tämän jälkeen silmän yksityiskohtia voi halutessaan vielä korjailla esimerkiksi sormityökalulla.

== Katso myös ==
*[[Gimpin perusohje]]
*[[Krita]]
*[[ImageMagick]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.gimp.org/ GIMPin kotisivu]
*[http://registry.gimp.org/index.jsp GIMP Plug-In Registry]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/GIMP GIMP suomenkielisessä Wikikirjastossa]
*[http://www.student.oulu.fi/~jualasal/linux/gimp/sisallys.html Suomenkielinen ohje GIMPin perusteista]
*[http://www.joutsi.com/gimp.html Laaja suomenkielinen GIMP-opas] (Jaakko Joutsi)
*[http://www.gimp-suomi.org/ GIMP Suomi -yhteisö]
*[http://www.maenpaa.biz/blog/gimp-oppaat/ Suomenkielisia GIMP-oppaita]
*[http://porixi.linux-aktivaattori.fi/GIMP_pikaohje Pikaohje]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Animointiohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GTK+</title>
    <id>1073</id>
    <revision>
      <id>26671</id>
      <timestamp>2009-03-11T09:11:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LP</username>
        <id>544</id>
      </contributor>
      <comment>muut unixit -&gt; unixit; kh</comment>
      <text xml:space="preserve">GTK+ (GIMP ToolKit) on [[kirjasto]] [[GUI|graafisen käyttöliittymän]] toteuttamiseen. 

Sitä käyttäviä ohjelmia voidaan kirjoittaa [[C]]:n ja [[C++]]:n lisäksi monilla muilla [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielillä]], ja [[Unix]]-tyylisten käyttöjärjestelmien lisäksi useille muille alustoille (mm. [[Windows]] ja [[Maemo]]). GTK+:n lisenssi on [[LGPL]]. GTK+:n kehitys alkoi [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelman kehittelyn myötä, koska [[Qt]]-kirjaston lisenssi ei siihen aikaan ollut tarpeeksi salliva. 

GTK+-pakettiin kuuluu [[Glib]]-kirjasto, joka korvaa joitakin standardikutsuja ja toteuttaa hyödyllisiä tietorakenteita, muiden muassa linkitetyn listan. Tiettyjen standardikutsujen korvaaminen uusilla lisää GTK+:n siirrettävyyttä ja jotkut kutsut ovat kokonaan uusia tai epästandardeja Unixeissa, esimerkiksi &lt;tt&gt;g_stderror()&lt;/tt&gt;. Joissain funktioissa on lisätty toiminnallisuutta, esimerkkina &lt;tt&gt;g_malloc&lt;/tt&gt;, joka laajentaa muistinkäsittelyyn liittyvien virheiden etsintämekanismeja. Koska Gtk+ on tehty kokonaan Gdk:n ja Glibin avulla, sen kääntämiseksi muihin ympäristöihin riittää pelkästään näiden kahden sovittaminen uuteen ympäristöön. 

GTK+ on olioperustainen sovellusohjelmarajapinta. Vaikka se on kirjoitettu kokonaan C-ohjelmointikielellä, se on toteutettu käyttäen luokkia ja liitosfunktioita (engl. callback) eli osoittimia funktioihin.

==Graafisia kehitystyökaluja==
*[[Anjuta]] - ohjelmointiympäristö (IDE)
*[[Glade]] - käyttöliittymän suunnittelu

==GTK+-kirjastoa käyttäviä ohjelmia==
* [[GIMP]]
* [[Gnome]]
* [[Lazarus]]

==Katso myös==
*[[Qt]]
*[[SDL]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.gtk.org/ Kotisivu]
* [http://zetcode.com/tutorials/gtktutorial/ Opas GTK+-ohjelmointiin]
* [http://www.flug.fi/ohjeita/x-ohjelmointi.html Opas X ja GTK+ ohjelmointiin]
* [http://www.micahcarrick.com/12-24-2007/gtk-glade-tutorial-part-1.html Opas GTK+- ja Glade-ohjelmointiin]

[[Luokka:Kirjastot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Live-cd</title>
    <id>1074</id>
    <revision>
      <id>29068</id>
      <timestamp>2009-10-30T19:42:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>toteutuksesta hieman</comment>
      <text xml:space="preserve">Live-cd on Linux-[[jakelut|jakelu]], joka käynnistyy suoraan cd-levyltä (myös DVD-, levyke- ja [[USB-muisti]]pohjaisia on olemassa) eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta, joten mitään vaaraa tällaisen jakelun testaamisesta ei ole tietojen katoamisen tms. kannalta. Live-cd:itä on olemassa useaan eri käyttötarkoitukseen. Osa on tarkoitettu pidempiaikaiseen työpöytäkäyttöön, osa jonkin jakelun tai muun ohjelmiston esittely- ja testauskäyttöön sekä osa vaikkapa pelastuslevykäyttöön.

Nykyään monet jakelut on mahdollista asentaa myös live-cd:ltä käsin, eikä perinteistä asennusohjelmaa välttämättä edes ole tarjolla.

===Hyvät puolet===
*Aloittelijaystävällinen
*Järjestelmää on vaikea rikkoa, ja vaikka se särkyisikin, niin uudelleenkäynnistys korjaa vahingot
*Nopea käyttöönotto, ei vaadi asennusta
*Paljon perusohjelmia mukana
*Turvallinen tapa käyttää Internetiä hotellihuoneesta tai muusta ei-turvallisesta paikasta.

===Huonot puolet===
*Usein hitaampi kuin kovalevylle asennettu versio
*Kokoonpanoon tehdyt muutokset eivät tallennu mikäli käytössä ei ole live-cd:tä joka tukee muutoksien tallentamista jollekin kirjoittamisen sallivalle medialle (esimerkiksi USB-muisti, kiintolevy, multisession-cd-levy)
*Käynnistyy hitaasti
*Ohjelmien asennus joskus vaikeaa

==Live-cd:itä tarjoavia jakeluita==
*[[Arch Linux]]
*[[CentOS]]
*[[Damn Small Linux]]
*[[Debian]]
*[[Fedora]]
*[[GeeXboX]]
*[[Gnoppix]]
*[http://www.e-fense.com/helix/ Helix]
*[[Knoppix]]
*[[Kororaa]]
*[[Linspire]]
*[[Linux Mint]]
*[[Mandriva]]
*[[MEPIS]]
*[[openSUSE]]
*[[PCLinuxOS]]
*[[Puppy]]
*[[RIP]]
*[[Sabayon Linux]]
*[[SuomiKnoppix]]
*[[SystemRescueCD]]
*[[Ubuntu]]

==Pelastuslevyt==
Live-cd:t ovat myös hyviä nk. pelastuslevyjä. Jos saa Linuxin tai [[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] pahasti sekaisin, voit käynnistää live-cd:ltä, [[mount|liittää]] tarvittavat osiot ja tehdä vaikkapa muutokset käynnistyslataimeen tai kääntää uuden [[ydin|ytimen]]. Ehkä tunnetuin pelastus-live-cd on [http://www.sysresccd.org/ SystemRescueCD].

Erityinen vaihtoehto on myös NT offline password editor, jolla voi muuttaa Windows NT-pohjaisten (NT, 2000, XP) Windowsien salasanoja jos ne ovat sattuneet unohtumaan.

Mikäli pelastettavan koneen luo ei itse pääse fyysisesti, mutta se on liitetty tai helposti liitettävissä verkkoon, on mahdollisuus käyttää etäpelastusta. Tällöin riittää että paikalla on joku joka osaa käynnistää koneen virtanapista ja asettaa cd:n cd-asemaan. Jos kone ei oletuksena käynnisty cd:ltä, jos cd pitää polttaa tai verkkojohto pitää kytkeä, henkilön pitää osata tarvittavat toimet. Varsinaisen pelastuksen voi kuitenkin hoitaa etätyönä. Pelastus-cd:nä voi käyttää vaikkapa mukautettua live-cd:tä, joka avaa tarvittavat palvelut etäkäyttöä varten ja muodostaa tarvittaessa palomuurin ohittavat tunnelit. [[Ubuntun live-CD:n mukauttaminen#Etäpelastuslevy|Ubuntun live-CD:n mukauttaminen]] on eräs käytettävissä olevista vaihtoehdoista.

Etäylläpidettävän koneen voi myös liittää sarjakaapelilla toiseen koneeseen, johon pääsee verkon kautta. Asettamalla &quot;[[Sarjaterminaali|pääte]]&quot; [[konsoli]]ksi pääsee verkon kautta korjaamaan myös sellaisia ongelmia, mitkä estävät verkon käytön ongelmakoneelta. Tällä menetelmällä ei yleensä tarvita ketään paikan päällä.

==Tekninen toteutus==
Live-järjestelmien [[juurihakemisto]] sijaitsee yleensä levyllä erillisessä, tavallisesti [[SquashFS]]- tai [[Cramfs]]-tiedostojärjestelmän sisältävässä [[levykuva]]ssa. Jotta juuritiedostojärjestelmään kirjoittaminen olisi mahdollista, liitetään tämä levykuva esimerkiksi [[aufs]]:n tai [[UnionFS]]:n avulla yhteen [[tmpfs]]:n kanssa, jolloin kaikki tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset tallentuvat keskusmuistiin. 

Jotkin live-jakelut mahdollistavat tmpfs:n sisällön tallentamisen sulkemisen yhteydessä esimerkiksi kiintolevylle, [[usb-muisti]]lle tai multisession-cd-levyn loppuun, jolloin järjestelmään tehdyt muutokset eivät häviä käynnistysten välillä.

[[Luokka:Jakelut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Gnoppix</title>
    <id>1075</id>
    <revision>
      <id>21327</id>
      <timestamp>2008-05-10T17:20:38Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>pois turhasta luokasta</comment>
      <text xml:space="preserve">Gnoppix - [[GNOME|GNOME-työpöydällä]] varustettu, [[Ubuntu|Ubuntu-pohjainen]] [[LiveCD]].

Gnoppixista ei ole tullut uusia versioita vuoden 2005 jälkeen, joten sen voidaan olettaa olevan lopetettu.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.gnoppix.org/ Gnoppixin kotisivut]

[[Luokka:Jakelut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>OpenSUSE</title>
    <id>1076</id>
    <revision>
      <id>29122</id>
      <timestamp>2009-11-12T17:30:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>uusin versio</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Jakelu
| nimi=openSUSE / SUSE Linux Enterprise
| logo=[[Kuva:OpenSUSE-logo.jpg]]
| kuva=
| kuvateksti=
| julkaisija=[[Novell]]
| viimeisin versio=11.2
| päivämäärä=12.11.2009
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[YaST]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=i586, ppc, x86_64
| äitijakelu=
| sukulaisjakelut=
| kotisivu=[http://opensuse.fi/ opensuse.fi]}} 

SUSE (alunperin lyhennys sanoista ''Gesellschaft für Software und Systementwicklung GmbH'') on alunperin saksalaisen SUSE GmbH:n kehittämä [[Jakelut|jakelu]], jonka yhdysvaltalainen [[Novell]] osti vuoden 2004 tammikuussa. Nykyään SUSE:sta on tarjolla kaupallinen SUSE Linux Enterprise -versio ja yhteisöpohjainen ilmainen openSUSE. openSUSE:n idea on samankaltainen kuin [[Fedora]]lla: luoda yhteisöversio kaupallisesti menestyvästä jakelusta.

SUSEn asetustyökalu '''[[YaST]]ia''' (Yet another Setup Tool) on yksi monipuolisimmista Linux-järjestelmän asetustyökaluista. Myös muuten SUSE on pitkälle kehittynyt Linux-jakelu. SUSE on yksi yritysmaailman suosituimmista Linux-jakeluista, ja myös [[IBM]] tekee läheistä Linux-yhteistyötä Novellin kanssa. 

==Katso myös==
*[[RPM]]
*[[Zypper]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.opensuse.org/ OpenSUSE]
* [http://www.novell.com/linux/ SUSE Linux Enterprise]
* [http://opensuse.fi/ Suomenkielinen openSUSE-sivusto]

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:OpenSUSE]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Mount</title>
    <id>1077</id>
    <revision>
      <id>26875</id>
      <timestamp>2009-03-25T11:46:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>LP</username>
        <id>544</id>
      </contributor>
      <comment>/* Käyttö */ valitsimet ennen parametrejä Unix-perinteen mukaan; noauto</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Komentorivi]]komennolla mount ''liitetään'' [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistopuuhun]] eri tiedostojärjestelmiä, esimerkiksi levyosioita, [[verkkolevy]]jä ja [[levykuva|levykuvia]]. Linuxissa mihin tahansa hakemistoon voidaan liittää erillinen [[tiedostojärjestelmä]]: esimerkiksi [[juurihakemisto]] &lt;tt&gt;/&lt;/tt&gt; voi olla yhdellä levyosiolla, alihakemisto &lt;tt&gt;[[kotihakemisto|/home]]&lt;/tt&gt; toisella ja cd-asema vaikkapa hakemistossa &lt;tt&gt;/home/pentti/tavaraa/linux&lt;/tt&gt;.

Liittäminen (&quot;mounttaaminen&quot;) on edellytys tiedostojärjestelmän sisällön näyttämiselle käyttöjärjestelmässä. Jos esimerkiksi jotakin kiintolevyosiota tai cd-levyä ei ole liitetty, näkyy se Linuxissa ainoastaan [[laitetiedosto]]na /dev-hakemiston alla. Esimerkiksi [[DVD-elokuvat|DVD-elokuva]]n toistaminen tai cd-levyn [[levyn polttaminen|polttaminen]] ei edellytä levyn liittämistä (levyn sisältöä ei tällöin käsitellä tiedosto tiedostolta). Liittäminen sen sijaan vaaditaan, mikäli levyn/tiedostojärjestelmän sisältöä halutaan käsitellä tiedostomuodossa esimerkiksi [[:Luokka:Tiedostonhallinta|tiedostonhallintaohjelmassa]].

Liitoksen purkamista kutsutaan ''irrottamiseksi'' (engl. unmounting). Liitoksen voi irrottaa joko käsin tai antaa käyttöjärjestelmän hoitaa se automaattisesti esimerkiksi järjestelmän (hallitun) sulkemisen yhteydessä. 

Mikäli liitetyn tiedostojärjestelmän sisältävä media (esimerkiksi [[USB-muisti]]tikku tai verkkolevylle johtava kaapeli) otetaan fyysisesti irti koneesta irrottamatta ensin sillä sijaitsevaa tiedostojärjestelmää, jäävät monet väliaikaistiedostot kirjoittamatta tiedostojärjestelmään (mikä vahingoittaa tiedostojärjestelmää) ja lisäksi sen sisältö jää &quot;kummittelemaan&quot; hakemistopuuhun. 

Uusissa työpöytäkäyttöön suunnitelluissa Linux-järjestelmissä cd- ja dvd-levyt yleensä sekä liitetään että irrotetaan automaattisesti, joten käsin irrottaminen on niiden osalta yleensä tarpeen vain silloin, kun levy on myös liitetty käsin (mount-komennolla). Verkkoyhteyden takana sijaitsevat tiedostojärjestelmät (verkkolevyt) täytyy irrottaa käsin, mikäli verkkoyhteys on katkeamassa kesken järjestelmän päälläolon. USB-muistitikut ja ulkoiset kiintolevyt on irrotettava käsin, mikäli ne aiotaan ottaa irti koneesta ennen sen sulkemista. [[GUI|Graafisessa]] ympäristössä tiedostojärjestelmän irrottaminen tapahtuu yleensä klikkaamalla sen kuvaketta hiiren toisella näppäimellä sekä valitsemalla &quot;Irrota&quot;, &quot;Remove safely&quot;, &quot;Unmount&quot; ym. Komentorivillä tähän voidaan käyttää komentoa &lt;tt&gt;umount&lt;/tt&gt; (ks alla).

Tiedostojärjestelmän liittämiseen ja irrottamiseen tarvitaan [[pääkäyttäjä]]n oikeudet, ellei tiettyä liittämistä (esimerkiksi USB-muistitikun liittämistä polkuun &lt;tt&gt;/media/usb-muisti&lt;/tt&gt;) ole erikseen sallittu &lt;tt&gt;[[fstab|/etc/fstab]]&lt;/tt&gt;-tiedostossa.

== Käyttö ==
Yleinen muoto mount-komennolle on seuraava:
 mount [valitsimet] [-o liitosasetukset] mistä minne
Liitosasetukset ovat samat kuin [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa käytettävät asetukset.

Esimerkiksi ensimmäisen kiintolevyn ensimmäinen osio (vastaa Microsoft Windows -järjestelmässä C-asemaa) liitettäisiin hakemistoon &lt;tt&gt;/home&lt;/tt&gt; komennolla:
 mount /dev/hda1 /home

Tässä &lt;tt&gt;/dev/hda1&lt;/tt&gt; on liitettävän osion [[laitetiedosto]]. Riippuen käytettävästä ajurista (esimerkiksi [[libata]]) sekä kiintolevyn liitäntätavasta saattaa yllämainittuna laitetiedostona olla myös &lt;tt&gt;/dev/sda1&lt;/tt&gt;.

Useissa järjestelmissä liitettävän osion määrittelemiseen voi käyttää myös sen nimeä (label), [[wikipedia:UUID|UUID]]-tunnusta, väyläosoitetta tai valmistajan laiteelle antamaa nimeä. Näitä vastaavat [[udev]]in ylläpitämät laitetiedostot löytyvät tällöin &lt;tt&gt;/dev/disk&lt;/tt&gt;-hakemiston alta.

Jos mount ei tunnista automaattisesti levyosion tiedostojärjestelmää, voidaan se kertoa valitsimella &lt;tt&gt;-t&lt;/tt&gt;:
 mount -t [[ext3]] /dev/hda1 /home

Mount-komennolla voi liittää myös levykuvia (.iso). Tiedoston &lt;tt&gt;levy.iso&lt;/tt&gt; sisältö liitettäisiin hakemistoon &lt;tt&gt;/home/kayttaja/levy&lt;/tt&gt; seuraavasti:
 mount -o [[loop]] levy.iso /home/kayttaja/levy

Levykuvien liittäminen vaatii [[ydin|ytimeen]] &quot;''Loopback device support''&quot; -tuen joko sisäänkäännettynä tai [[moduuli]]na (mikäli käytetään moduulia, on moduulin oltava ladattuna komennolla &lt;tt&gt;[[modprobe]] loop&lt;/tt&gt;). Lisätietoja artikkelissa [[ISO 9660]]. 

Yhdellä laitteella voi olla useampia liitoskohtia. Seuraava liittäisi laitteen &lt;tt&gt;/dev/sdf4&lt;/tt&gt; alkuperäiset liitoskohdan &lt;tt&gt;/mnt/sdf4&lt;/tt&gt; ohella myös liitoskohtaan &lt;tt&gt;/mnt/kuvat&lt;/tt&gt;:
 mount --bind /mnt/sdf4 /mnt/kuvat

Liitoskohta on mahdollista siirtää ilman sen irrottamista. Tämä tapahtuu käyttäen valitsinta &lt;tt&gt;--move&lt;/tt&gt;:
 mount --move /vanha/sijainti /uusi/sijainti

''remount''-optiolla voidaan vaihtaa jo liitetyn tiedostojärjestelmän asetuksia: esimerkiksi komento
 mount -o remount,ro /home
asettaisi /home-osion vain luku -tilaan, jolloin se voidaan esimerkiksi tarkistaa [[fsck]]-ohjelmalla.

Pelkkä komento
 mount
listaa kaikki liitetyt tiedostojärjestelmät.

=== Valitsimia ===
Mount-komennolle voidaan antaa seuraavia [[valitsin|valitsimia]] (luettelo ei ole täydellinen):
*-a: Liittää kaikki tiedostojärjestelmät jotka on määritelty tiedostossa [[fstab|/etc/fstab]] ilman määritettä ''noauto''.
*-n: /etc/mtab-tiedostoa ei päivitetä. Käytettävä kun &lt;tt&gt;/etc&lt;/tt&gt; on kirjoitussuojattu, muutoin tarpeeton.
*-o &lt;tt&gt;asetukset&lt;/tt&gt;: Liittää tietyin liitosasetuksin, kts. [[fstab]].
*-r: Liitos vain luku -tilassa. Sama kuin -o ro.
*-w: Liitos luku/kirjoitus-tilassa. Oletusasetus, sama kuin -o rw.
*-t &lt;tt&gt;tiedostojärjestelmä&lt;/tt&gt;: Kertoo tiedostojärjestelmän tyypin. Esim. [[ext2]], [[reiserfs]], [[ISO 9660]] tai auto. Tiedostojärjestelmän tyypin eteen voidaan myös lisätä sana no, jolloin se kääntää valinnan päinvastaiseksi. Esimerkiksi komento &lt;tt&gt;mount -a -t nomsdos,ext&lt;/tt&gt; liittäisi kaikki [[fstab|fstabissa]] määritetyt tiedostojärjestelmät paitsi ne, joiden tyyppi on ext tai msdos.
*-L Osion liittäminen sen nimen (label) perusteella. Tarpeellinen, mikäli labeleille ei ole omia laitetiedostoja esimerkiksi hakemiston &lt;tt&gt;/dev/disk/by-label&lt;/tt&gt; alla.
*-U Osion liittäminen sen UUID-tunnuksen perusteella. Tarpeellinen, jos niille ei ole omia laitetiedostoja esimerkiksi hakemistossa &lt;tt&gt;/dev/disk/by-uuid&lt;/tt&gt;.

== Irrotus umount-komennolla ==
Liitetty tiedostojärjestelmä irrotetaan komennolla &lt;tt&gt;umount&lt;/tt&gt;:
 umount laitetiedosto
tai
 umount liitoshakemisto
Esimerkiksi
 umount /dev/hda1
tai
 umount /mnt/varasto

Jos irrottaminen ei onnistu vaan ohjelma antaa virheilmoituksen &lt;tt&gt;umount: /hakemisto: device is busy&lt;/tt&gt;, käyttää jokin prosessi jotain irrotettavassa tiedostojärjestelmässä olevaa tiedostoa tai hakemistoa. Jotta irrottaminen onnistuisi, on nämä sovellukset lopetettava tai saatava ne vapauttamaan hakemisto. Komennolla [[fuser]] voi selvittää, mikä prosessi käyttää tiettyä tiedostojärjestelmää.

== Katso myös ==
*[[Fstab]]
*[[Ntfs-3g]]
*[[UnionFS]]

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
[[Luokka:Osiot]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux.fi:Neutraali näkökulma</title>
    <id>1078</id>
    <revision>
      <id>4941</id>
      <timestamp>2005-05-06T14:20:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jeppe</username>
        <id>37</id>
      </contributor>
      <comment>/* Neutraali näkökulma */</comment>
      <text xml:space="preserve">== Neutraali näkökulma artikkeleissa ==

Kannattaa muistaa, että kiihkoilemalla ja tuputtamalla ei saada mitään aikaan. Kaikissa artikkeleissa kannattaa säilyttää kiihkoton, objektiivinen näkökulma kulloiseenkin aiheeseen.

Kiitos.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux-yritykset</title>
    <id>1079</id>
    <revision>
      <id>29369</id>
      <timestamp>2009-11-23T15:14:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.216.116.209</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Tällä sivulla on listattu joitain suomalaisia yrityksiä, jotka tarjoavat tukipalveluita Linux-käyttäjille tai Linuxissa varmasti toimivia laitteita.

* [[Atea Finland Oy]]
* [[Inoi|Inoi Oy]]
* [http://www.jibsystems.fi/ Jib Systems Oy]
* [http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]
* [http://www.linux-tuki.fi/ Suomen Linux-tuki] (maksullinen tukipalvelu)
* [http://www.offcode.biz Offcode Oy] (Linuxia sulautettuihin järjestelmiin)
* [http://www.osp.fi/main.php?lang=fin Open Source Partners] - räätälöintiä, koulutusta ja laitteistoja
* [[Opinsys]]
* [http://www.pronics.com Pronics Oy]
* [http://www.petrotek.fi Petrotek Oy] tarjoaa Linux-tukea sekä yhteensopivia laitteistoja Pohjois-Karjalan alueella.
* [http://www.linuxkauppa.fi Linuxkauppa.fi] (Linux laitteet ohjelmistot ja palvelut)
[[Luokka:Yritykset]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>CUPS</title>
    <id>1080</id>
    <revision>
      <id>28298</id>
      <timestamp>2009-07-26T17:43:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Katso myös */ kirjoitin --&gt; tulostin</comment>
      <text xml:space="preserve">CUPS (Common UNIX Printing System) on Unix-pohjaisissa järjestelmissä (kuten Linux ja Mac OS X) käytetty, [[GPL]]- ja [[LGPL]]-lisensseillä julkaistava tulostusjärjestelmä. Ohjelmiston perustana toimii [[IPP]] (Interner Printing Protocol). Julkaisusta huolehtii [[Apple]], joka osti CUPSin sen aiemmalta omistajalta Easy Software Productsilta.

==Katso myös==
*[[Tulostimet]]
*[[Tulostimen valinta]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.cups.org CUPSin kotisivu]

[[Luokka:Järjestelmä]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Palvelimet</title>
    <id>1081</id>
    <revision>
      <id>18407</id>
      <timestamp>2007-11-12T22:10:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>redirectiksi</comment>
      <text xml:space="preserve">#redirect [[Palvelin]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Syntaksin värikorostus</title>
    <id>1082</id>
    <revision>
      <id>22726</id>
      <timestamp>2008-08-31T19:13:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <comment>esimerkki hienolla värikorostimella</comment>
      <text xml:space="preserve">Syntaksin värikorostus tuo tekstissä eri värisenä esille tietyt ennalta määrätyt sanat tai sanaryhmät.

[[Kuva:Kdevelop.png|Syntaksin värikorostus [[KDevelop|KDevelopissa]]|thumb|right]]

Korostettavana sanana voi olla esimerkiksi [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielen]] varattu sana.Jolloin esimerkiksi [[Pascal]]:ssa ohjelmointikielen varattu sana '''begin''' korostetaan niin että se erottuu muuttujista ja muista merkeistä. Varattu sana begin kertoo jonkin toiminnon alkamisesta  (begin on vastaava kuin c:ssä {-sulje). Vastaavasti varattu sana '''end''' ilmaisee toiminnon päättymisen (End-sana vastaa C:ssä }-sulje). Korostamalla varatut sanat, esim. tässä tapauksessa sanaparit begin ja end jotka kertovat toiminnon aloittamisesta ja lopettamisesta, niin ne on helpompi hahmottaa ohjelmakoodista. 

Värikorostus auttaa löytämään korostettujen asioiden. kuten varattujen sanojen,kirjoitusvirheitä.

Värikorostusta käytetään mm ohjelmien [[Kehitysympäristöt|kehitysympäristöissä]] ja [[tekstieditori|tekstieditoreissa]].

== Esimerkki ==
Alla on esimerkkinä [[PHP]]-koodia, joka on väritetty siten, että syntaksi korostuu. Erityisesti on huomattava, että esimeriksi kommentit, muuttujien nimet, varatut sanat (esim. &lt;tt&gt;if&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;for&lt;/tt&gt;) ja merkkijonot ovat kaikki eri värillä.
&lt;source lang=&quot;php&quot;&gt;
&lt;?php
// Funktio tulostaa parittomat luvut annetulta väliltä
function Luvut($a, $b)
{
   if ($b&lt;=$a)
      die(&quot;Öh, mikäs väli tää on&quot;);
   if ($a%2) == 0) $a++;
   if ($b%2)==0) $b--;
   for (; $a&lt;=$b; $a+=2)
   {
       echo $a . &quot;&lt;br&gt;&quot;;
    }
}
&lt;/source&gt;
[[Luokka:Käsitteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Scrot</title>
    <id>1083</id>
    <revision>
      <id>23567</id>
      <timestamp>2008-10-26T08:15:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Ilaiho</username>
        <id>680</id>
      </contributor>
      <comment>Kumottu muokkaus #23562, jonka teki [[Special:Contributions/ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!|ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT ER</comment>
      <text xml:space="preserve">Scrot on pieni komentoriviltä käytettävä [[Ruutukaappaukset|ruudunkaappausohjelma]]. Se on riippuvainen Imlib2:sta.

==Katso myös==
*[[Import]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.linuxbrit.co.uk/scrot/ Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:Ruutukaappausohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Postfix</title>
    <id>1084</id>
    <revision>
      <id>27185</id>
      <timestamp>2009-04-15T19:25:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.237.168</ip>
      </contributor>
      <comment>Kumottu muokkaus #27184, jonka teki [[Special:Contributions/194.165.130.118|194.165.130.118]] ([[User talk:194.165.130.118|keskustelu]])</comment>
      <text xml:space="preserve">{{Ohjelma
| nimi=Postfix
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=IBM Public License
| käyttöliittymä=taustapalvelu
| kotisivu=[http://www.postfix.org/ www.postfix.org]}}

Postfix on suosittu, helppokäyttöinen ja turvallinen sähköpostipalvelin (Mail Transfer Agent, MTA), joka toimii lukuisilla UNIX-pohjaisilla alustoilla. Postfixin lähtökohtina ovat helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden lisäksi nopeus sekä hyvä [[Sendmail]]-yhteensopivuus. Postfixin, joka tunnettiin aiemmin myös nimillä VMailer ja IBM Secure Mailer, kirjoitti alunperin [http://www.porcupine.org/wietse/ Wietse Venema].

Postfixin kehitys jatkuu edelleen aktiivisesti, ja Postfix onkin useiden Linux-jakeluiden oletussähköpostipalvelin. Postfix on oletuspalvelimena myös uusimmissa [http://www.apple.com/fi/macosx/ Mac OS X]:n versioissa. 

Postfix tukee muun muassa IPv6:tta sekä salattuja yhteyksiä. Postfix tukee myös laajennosten käyttöä, suosittuja laajennoksia Postfixin yhteyteen ovat esimerkiksi [http://www.ijs.si/software/amavisd/ amavisd-new], [[SASL]]-autentikointi ja [http://isg.ee.ethz.ch/tools/postgrey/ Postgrey] ([[greylisting]]-toteutus).

== Aiheesta muualla ==
*[[wikipedia:fi:Postfix|Postfix suomenkielisessä Wikipediassa]]


[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Sähköpostiohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GIMPShop</title>
    <id>1085</id>
    <revision>
      <id>17156</id>
      <timestamp>2007-09-29T09:55:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Teksturi</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">{{Ohjelma | nimi=GIMPShop | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://www.gimpshop.net/ gimpshop.net] | käyttöliittymä=[[GTK]] | kehittäjä=}}
GIMPShop on Scott Moschellan alunperin Mac OS X -käyttöjärjestelmälle muokkaama versio [[GIMP]]istä. GIMPShop jäljittelee ulkoasultaan ja toimintojen sijoituksiltaan graafista alaa hallitsevaa Photoshop-kuvankäsittelyohjelmaa. Tästä syystä se sopii hyvin niille, jotka ovat tottuneet käyttämään Photoshopia tai Photoshop Elementsiä tai eivät muuten vain pidä GIMPin käyttöliittymästä. GIMPShopin kehitystyö on jatkuvaa ja se onkin nykyään saatavilla Mac OS X:n lisäksi myös Linuxille ja Windowsille. 

==Aiheesta muualla==
* [http://www.gimpshop.net/ GIMPShop]
* [http://linux.suramya.com/tutorials/Install_GIMPShop/ GIMPShop Linuxille]
* [http://blog.yumdap.net/archives/20-GIMPshop-for-Windows.html GIMPShop Windowsille]
* [http://www.plasticbugs.com/ GIMPShop Mac Os X:lle]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Apache</title>
    <id>1086</id>
    <revision>
      <id>22731</id>
      <timestamp>2008-09-01T19:54:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>tarkennusta</comment>
      <text xml:space="preserve">''Tämä artikkeli käsittelee Apache-nimistä säätiötä. Apachella tarkoitetaan monesti Apache-säätiön tuottamaa HTTP-palvelinta Apache httpd, josta kerrotaan artikkelissa [[Apache httpd]]. Apache-lisenssistä kerrotaan artikkelissa [[Apache-lisenssi]]''

Apache Software Foundation (ASF) on säätiö, jonka tuottama [[wikipedia:fi:Avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] [[HTTP]]-palvelin ([[Apache httpd]]), on vuodesta 1996 asti ollut ehdoton markkinajohtaja. Apache-säätiö tuottaa myös muita palvelimia ja työkaluja, mm. Jakarta-projektin [[Java]]-työkalut.

Ohjelmistojen kehittämisen lisäksi säätiö tarjoaa kehittäjille mm. lainopillista tukea ja hallinnoi Apache-tuotemerkkiä. 

==Katso myös==
*[[LAMP]]
*[[:Luokka:Apache|Apache-luokka]]
*[[Apache httpd]]
*[[Apache-lisenssi]]

==Aiheesta muualla==
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_Software_Foundation Apache Software Foundation] -artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa
* [http://httpd.apache.org/ Apache HTTPD]
* [http://jakarta.apache.org/ Jakarta]
* [http://news.netcraft.com/archives/2005/09/05/september_2005_web_server_survey.html Netcraftin httpd-tilasto syyskuulle 2005]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Apache]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>LAMP</title>
    <id>1087</id>
    <revision>
      <id>20930</id>
      <timestamp>2008-04-12T10:31:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>säätöä</comment>
      <text xml:space="preserve">Lyhenne LAMP tarkoittaa:

* [[wikipedia:fi:GNU/Linux|'''L'''inux]]-käyttöjärjestelmä
* [[Apache|'''A'''pache]]-http-palvelin
* [[MySQL|'''M'''ySQL]]-tietokanta
* [[PHP|'''P'''HP]]-, [[Perl]]- ja/tai [[Python]]-skriptikieli

Sitä käytetään kuvaamaan web-palvelinteknologiaa, jossa palvelinkoneen käyttöjärjestelmänä on Linux, palvelinohjelmistona Apache, dynaamisuuden ja vuorovaikutteisuuden mahdollistavana palvelinpuolen skriptikielenä jokin yllä luetelluista ja tietokannan hallintajärjestelmänä MySQL. LAMP-teknologialla on mahdollista toteuttaa huomattavan mutkikkaita ja monipuolisia verkkopalveluja. On syytä huomata, että kyseessä on ainoastaan selventävä termi, eikä vaikkapa ohjelmien välinen yhteyskäytäntö. Yhdistelmälle on annettu nimi, koska sitä käytetään melko paljon ja se on havaittu toimivaksi. Samalla idealla on kehitetty muitakin lyhenteitä kuten Solaris-pohjainen SAMP ja Windows/IIS-yhdistelmään pohjautuva WIMP.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.lampware.org/ http://www.lampware.org/]
*[http://gentoo-wiki.com/LAMP_Setup_Step_By_Step Gentoo-wikin step-by-step ohje]


[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Apache]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Taloudenhallintaohjelmat</title>
    <id>1088</id>
    <revision>
      <id>28532</id>
      <timestamp>2009-08-13T20:39:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.232.135</ip>
      </contributor>
      <comment>linkkin korjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">== Yritysten taloushallintaan ==
===Toiminnanohjaus===
Toiminnanohjaus eli ERP (Enterprise Resource Planning) on laaja ohjelmisto joka pyrkii tuomaan kaikki yrityksen toiminnan alueet yhteen. Usein ERP on hyvin laaja ohjelmakokonaisuus, joka vaatii paljon työtä ja räätälöintiä käyttöön otettaessa.
  
* [http://www.pupesoft.com/ Pupesoft] - taloushallinto-ohjelma: ''Pupesoft-projektin tarkoituksena on luoda GPL-lisensoitu yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä''
* [http://www.compiere.com/ Compier] - Monipuolinen toiminnanohjausjärjestelmä
* [[Open ERP]] - Useilla alustoilla toimiva avoin ja erittäin modulaarinen ERP-järjestelmä. Yksi markkinoiden kattavimmista järjestelmistä.  Entinen Tiny ERP.
* [http://www.openbravo.com Openbravo] - Sisältää myös POS-ominaisuuden
* [http://www.adempiere.com/ ADempier]

Yllä oleva lista ei ole läheskään kattava, vaan tarkoitettu lähinnä avoimille vaihtoehdoille. Linuxille on tarjolla myös mittava määrä kaupallisia toiminnanohjausjärjestelmiä, kuten suuryritysten käyttämä SAP.

===POS===
POS tulee sanoista Point Of Sale.  POS-järjestelmä on tarkoitettu kirjaamaan myyntitapahtumia, eli toimimaan kuten kassapääte ja siksi se usein onkin yksi ERP:n moduuleista.

* [http://lemonpos.sourceforge.net/ Lemon POS] - Yleisluontoinen kassajärjestelmä, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.

===Muut===
* [http://www.sql-ledger.com/ SQL-Ledger] - [[Perl]]illä tehty [[www-selain|selainpohjainen]] kirjanpito- ja laskutusohjelma
* [[Invoicer]] - laskutusohjelma
* [http://www.yrittajat24.fi/keskustelu_aihe_948.html Lara] - ''yksinkertainen laskupohja vapaalle OpenOffice.org toimisto-ohjelmistolle, suunniteltu pienyritysten ja yhdistysten vähäiseen laskutustarpeeseen, sisältää asiakasrekisterin, tuoteluettelon ja laskujen seurannan''
* [http://pklasku.sourceforge.net/ PkLasku] - [[PHP]]:lla ja [[MySQL]]:llä rakennettu laskutusjärjestelmä
* [http://accwhizz.sourceforge.net/ accwhizz] - suunniteltu PHPGroupwaren lisäosaksi 
* [[Contacts Database]] - osoitekirja
* [http://www.goah.org/ GoaH] - Selainpohjainen tilaus ja laskutusohjelmisto pk-sektorin yrityksille.
* [[GnuCash]] - GnuCash on monipuolinen taloudenhallintaohjelma, joka sopii niin yksityisille kuin pienille yrityksillekin.
* [http://kotisivu.dnainternet.net/tuovest1/booker/ Booker] - [[Python]]illa tehty  kirjanpito-ohjelma, joka tarjoaa kaksinkertaisen kirjanpidon perustoiminnot keskikokoiselle kirjanpidolle.

== Yksityishenkilöiden taloushallintaan ==
* [[CheckBook Tracker]]
* [http://kmymoney2.sourceforge.net/ KMyMoney]
* [http://moneydance.com/ Moneydance]
* [http://buddi.thecave.homeunix.org/en/ Buddi]
* [http://www.grisbi.org/ Grisbi]
* [http://apps.sourceforge.net/mediawiki/jgnash/index.php?title=Main_Page JGnash]
* [http://homebank.free.fr/ Homebank]

==Ominaisuusvertailutaulukot==

===Käyttäminen===

&lt;!--Taulukko pidetään aakkosjärjestyksessä--&gt;
{|&lt;!--taulukon määrite--&gt; style=&quot;text-align:center&quot; border=&quot;2&quot;
! Yritysten taloudenhallintaan
! Asentaminen
! Käyttäminen
! Kieli
! Paikallis asennus
! Etäkäyttö
! Alustat
! Lisenssi
! Versio
! Viimeksi tarkistettu
|-
&lt;!-- taulukko alkaa tästä --&gt;
| [[Accwhizz]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Contacts Database]]|| ? || ? || englanti || kyllä || ei || Win/Lin || ? || 1.0 || ?
|- 
| [[GnuCash]]|| vaativa || ? || engl+21 || ? || [[X]] || Lin/BSD/OSX/Sol/Win || GPL || 2.2.9 || ?
|- 
| [[GoaH]]|| vaativa || ? || suomi || ? || WWW || Linux || GPL || 1.2.5 || 16.01.2009 
|- 
| [[Invoicer]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Lara]]|| helppo || ? || suomi || kyllä || ei || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Lemon POS]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || Linux || GPL || Beta 0.5 || ? 
|- 
| [[PkLasku]]|| vaativa || ? || suomi || ei || kyllä || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Pupesoft]]|| vaativa || ? || suomi ym. || ei || WWW || [[LAMP]] || GPL? || ? || ? 
|- 
| [[SQL-Ledger]]|| vaativa || ? || englanti || ei || ? || ? || ? || ? || ?  
|}

{|&lt;!--taulukon määrite--&gt; style=&quot;text-align:center&quot; border=&quot;2&quot;
! Yksityisten taloudenhallintaan
! Asentaminen
! Käyttäminen
! Kieli
! Paikallis asennus
! Etäkäyttö
! Alustat
! Lisenssi
! Versio
! Viimeksi tarkistettu
|-
&lt;!-- taulukko alkaa tästä --&gt;
| [[Buddi]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?  
|- 
| [[CheckBook Tracker]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || ? || ? || ?  
|- 
| [[Grisbi]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?  
|- 
| [[HomeBank]]|| [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinta]] || helppo || suomi || ? || ei || Win/OSX/Lin || GPL || 4.0.2 || 9.3.2009
|-
| [[JGnash]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPLv3 || ? || ?  
|- 
| [[KMyMoney]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || ? || GPL || ? || ?  
|- 
| [[Moneydance]]|| ? || ? || englanti || ? || ? || Win/OSX/Lin || kaup. || ? || ?  
|-
|}

===Perusominaisuudet===

&lt;!--Taulukko pidetään aakkosjärjestyksessä--&gt;
{|&lt;!--taulukon määrite--&gt; style=&quot;text-align:center&quot; border=&quot;2&quot;
! Yritysten taloudenhallintaan
! Vero
! Laskutus 
! Kirjan- pito
! Palkan- maksu
! Monivaluutta tuki
! Ajastetut tilisiirrot
! Salaus
! Varmuus- kopio
! *.QIF
! *.OFX
! *.CSV
! Viimeksi tarkistettu
|-
&lt;!-- taulukko alkaa tästä --&gt;
| [[Accwhizz]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Contacts Database]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[GnuCash]]|| kyllä || ? || ? || ei || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ?  
|- 
| [[GoaH]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Invoicer]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Lara]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Lemon POS]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[PkLasku]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Pupesoft]]|| ? || ? || kyllä || ? || kyllä || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[SQL-Ledger]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|}


{|&lt;!--taulukon määrite--&gt; style=&quot;text-align:center&quot; border=&quot;2&quot;
! Yksityisten taloudenhallintaan
! Vero
! Laskutus 
! Kirjan- pito
! Palkan- maksu
! Monivaluutta tuki
! Ajastetut tilisiirrot
! Salaus
! Varmuus- kopio
! *.QIF
! *.OFX
! *.CSV
! Viimeksi tarkistettu
|-
&lt;!-- taulukko alkaa tästä --&gt;
| [[Buddi]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || ei || ei || ei || ei || kyllä || ? 
|- 
| [[CheckBook Tracker]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? 
|- 
| [[Grisbi]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || ei || ei || kyllä || kyllä || ei || ? 
|- 
| [[Homebank]]|| ei || ? || kyllä || ? || kyllä || kyllä || ei || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || 9.3.2009 
|- 
| [[JGnash]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || ei || kyllä || kyllä || ? 
|- 
| [[KMyMoney]]|| ei || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ei || kyllä || ? 
|- 
| [[Moneydance]]|| kyllä || ? || ? || ? || ? || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || kyllä || ? 
|-
|}

===Toiminnanohjaus===

&lt;!--Taulukko pidetään aakkosjärjestyksessä--&gt;
{|&lt;!--taulukon määrite--&gt; style=&quot;text-align:center&quot; border=&quot;2&quot;
! Ohjelma
! valmistuksen hallinta
! toimitusketjun hallinta
! projektien hallinta
! huollon hallinta
! varaston hallinta
! tuotannon ohjaus
! materiaalin hallinta
! asiakkuuden hallinta
! talouden hallinta
! henkilöresurssien hallinta
! dokumenttien hallinta
! omaisuuden hallinta
! Viimeksi tarkistettu
|-
&lt;!-- taulukko alkaa tästä --&gt;
| [[ADempier]] || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Compier]] || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|-
| [[Openbravo]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|- 
| [[Open ERP]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|- 
| [[Pupesoft]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|- 
| [[SQL-Ledger]]|| ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ? || ?
|}

==Katso myös== 
* [[:Luokka:Taloushallinto|Taloushallinto]]-luokka

==Aiheesta muualla==
* [http://www.toiminnanohjaus.fi/ Toiminnanohjausta] suomeksi
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_accounting_software Lista] olemassa olevista toiminnanohjausjärjestelmistä
* [http://www.evaluation-matrix.com/comparison Suurimpien ERP-järjestelmien vertailumatriisi]


[[Luokka:Taloushallinto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:GNU GPL</title>
    <id>1090</id>
    <revision>
      <id>4952</id>
      <timestamp>2005-05-09T20:53:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.221.222.225</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Miksei samalla isketä kaikille sivuille tekstiä &quot;google.com kertoo kaiken&quot;? Ts. ihan turha sivu tämäkin...</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GNU GPL</title>
    <id>1091</id>
    <revision>
      <id>26706</id>
      <timestamp>2009-03-12T22:19:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* GPL pähkinänkuoressa */ typo</comment>
      <text xml:space="preserve">{{perustietoa}}
GNU GPL eli GNU General Public License on yleisin avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa käytetty lisenssi. Nykyään käytössä on useimmiten GPL:n versio 2, mutta kesäkuussa 2007 julkaistuun kolmosversioon ollaan monissa projekteissa siirtymässä. Lisenssin uusi versio on periaatteiltaan sama kuin aiemmatkin, mutta se tukkii joitakin porsaanreikiä, joita edellistä lisenssiversiota kirjoitettaessa ei huomattu. Lähinnä ns. &quot;anti-tivoization&quot;-pykälän vuoksi esimerkiksi Linuxin [[ydin]] ei ole ainakaan toistaiseksi siirtymässä GPL:n kolmanteen versioon.

GPL on ns. ''copyleft''-lisenssi. Sen alla lisensoidusta ohjelmasta pitää aina olla saatavilla lähdekoodi, ja ohjelmaa voi vapaasti käyttää mihin tahansa tarkoitukseen, muokata ja levittää edelleen (myös kaupallisesti). GPL kuitenkin vaatii, että ohjelmaa ja siihen perustuvia muita ohjelmia levitetään GPL:n alaisuudessa.

== GPL pähkinänkuoressa ==

Itse lisensiteksti on kohtuullisen pitkä, vaikkakaan ei hankalampiselkoinen kuin yleiset kaupalliset EULA-sopimukset. Tavalliselle käyttäjälle riittää usein seuraava yhteenveto:
* Ohjelmaa saa vapaasti käyttää ja tutkia
* Ohjelmaa saa jakaa edelleen, kunhan lähdekoodi ja lisenssi annetaan mukaan
* Ohjelmaan saa tehdä muutoksia ja näitä muutoksia levittää edelleen, kunhan muutoksista ilmoittaa selvästi (yleensä changelog-tiedostossa), GPL-ilmoituksia ei poista ja muunnettu lähdekoodi ja lisenssi annetaan mukaan, sikäli kuin uutta versiota levitetään
* Ohjelmasta saa ottaa osia ja käyttää muissa ohjelmissa, jotka käyttävät GPL-lisenssin samaa versiota, kunhan tekijät mainitaan asianmukaisesti. Monessa ohjelmassa käyttäjän annetaan valita mitä GPL:n versiota käytetään.

Tilanne on hankalampi, jos haluaa yhdistää osia eri ohjelmista. Jos jokin ohjelmista on lisensoitu vain GPL:nä yhdistelmä on yleensä levitettävä GPL:n alaisuudessa. Tämä onnistuu, jos muiden ohjelmien lisenssit ovat &quot;GPL-yhteensopivia&quot;. Lista tällaisista lisensseistä on esim. [[FSF]]:n verkkosivuilla. Ongelma ei koske tapausta, jossa eri ohjelmat vain levitetään yhdessä yhdistämättä niitä.

GPL-ohjelman käyttö digiboksissa, kännykässä tai vastaavassa sulautetussa järjestelmässä edellyttää GPLv3:n tapauksessa, että lähdekoodin lisäksi annetaan muunnetun koodin asennusohjeet. Muunnetun version asennus ei saa edellyttää eri sopimusta. GPL-ohjelmaa saa kuitenkin käyttää myös laitteessa, jossa koodia ei pääse muuttamaan (ROM-piiri, umpeenvalettu kotelo tms.). Jos ohjelmaa käytetään verkkopalvelussa, ei lähdekoodia ja muokkauksia ole pakko tarjota käyttäjille. Jos sen sijaan käytetään GPL-lisenssiin perustuvaa [[wikipedia:AGPL|AGPL]]-lisenssiä, on lähdekoodi tarjottava myös palvelun käyttäjille. Lähdekoodiin saatetaan laskea myös kehitysympäristö, sikäli kuin se ei ole yleisesti saatavilla tai helposti korvattavissa.

Kun GPL-lisensoitua ohjelmaa levitetään [[konekieli|konekielisenä]] GPL-lisenssi vaatii, että lähdekoodi joko levitetään konekielisen ohjelman yhteydessä tai että se kirjallisesti luvataan toimittaa tarvittaessa.

== Katso myös ==
*[[Apache-lisenssi]]
*[[BSD-lisenssi]]
*[[GNU LGPL]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:GNU GPL|Wikipedian GNU GPL -artikkeli]].
*[http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html Lisenssin englanninkielinen versio]
*[http://avautuma.blogspot.com/2007/07/mark-radcliffen-nkemys-gplv3sta.html GPLv2:n ja GPLv3:n erot]
*[http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.html GPLv3:n epävirallinen suomennos]
*[http://www.turre.com/licenses/gpl-2.0_fi.html GPLv2:n epävirallinen suomennos]

[[Luokka:Lisenssit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>PPPoE</title>
    <id>1092</id>
    <revision>
      <id>21956</id>
      <timestamp>2008-07-04T21:01:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>perustietoa-malline ym</comment>
      <text xml:space="preserve">{{perustietoa}}
PPPoE (PPP over Ethernet) on [[PPP]]-protokollan laajennus [[wikipedia:fi:Ethernet|Ethernet]]-verkkoja varten (RFC2516). [[Debian GNU/Linux|Debianissa]] ja [[Ubuntu]]ssa PPPoE-yhteyden voi ottaa käyttöön &lt;tt&gt;pppoeconf&lt;/tt&gt;-ohjelman avulla.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:PPPoE|PPPoE suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://rfc.net/rfc2516.html RFC2516]

[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>HomePNA</title>
    <id>1093</id>
    <revision>
      <id>22589</id>
      <timestamp>2008-08-26T14:48:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>Käyttäjän [[Special:Contributions/193.164.131.178|193.164.131.178]] ([[User_talk:193.164.131.178|keskustelu]]) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[User:Maakuth|Maakuth]] tekemään versioon.</comment>
      <text xml:space="preserve">HomePNA -yhteyden muodostuksen tapa riippuu käytetystä kernelin versiosta.

== Linux 2.4.x / 2.6.x ==
Seuraavat ohjeet olen kirjoittanut Soneran taloyhtiöliittymää käyttävän näkökulmasta. Taloyhtiöliittymä on usein toteutettu jakamalla yksi suurempi ADSL-kaista usealle käyttäjälle HomePNA-tekniikan avulla. Liittymän käyttö tapahtuu yleensä [[PPPoE]]:n avulla. Käytännössä HomePNA yhteys on samankaltainen kuin ADSL-yhteys, esim. netistä ADSL-yhteydelle löytyviä ohjeita voi soveltaa HomePNA:n kanssa.


Kaikkein ensimmäiseksi voi tarkistaa, näkyykö HomePNA-kortti käyttöjärjestelmälle. Näissä ohjeissa HomePNA-kortti on PCI-korttipaikkaan asennettava, eikä esim. USB-väylän kautta toimiva. Usean lähteen mielestä PCI-verkkokorttien tuki on huomattavasti parempi, kuin USB-liitäntäisten, vaikka tätä en itse ole todennutkaan.
Kortin olemassa olon voi todeta esim. &lt;tt&gt;lspci&lt;/tt&gt; -ohjelmalla. Kirjoita terminaaliin:
&lt;tt&gt;lspci&lt;/tt&gt;


Minun kohdallani komento tulostaa seuraavaa:

 0000:00:00.0 Host bridge: VIA Technologies, Inc. VT8377 [KT400/KT600 AGP] Host Bridge (rev 80)
 0000:00:01.0 PCI bridge: VIA Technologies, Inc. VT8237 PCI Bridge
 0000:00:0a.0 Ethernet controller: Advanced Micro Devices [AMD] 79c978 [HomePNA] (rev 
 0000:00:0c.0 Multimedia audio controller: Ensoniq 5880 AudioPCI (rev 02)
 0000:00:12.0 Ethernet controller: VIA Technologies, Inc. VT6102 [Rhine-II] (rev 74)
 0000:01:00.0 VGA compatible controller: nVidia Corporation NV11 [GeForce2 MX/MX 400] (rev a1)

Kolmannen rivin lopusta löytyy teksti HomePNA. Seuraavaksi tulisi selvittää, onko HomePNA-korttisi laite &lt;tt&gt;eth0&lt;/tt&gt; vai &lt;tt&gt;eth1&lt;/tt&gt;. Jos tietokoneessasi ei ole muita verkkokortteja (ei edes integroituja), niin todennäköisesti HomePNA-korttisi on laite &lt;tt&gt;eth0&lt;/tt&gt;. &lt;tt&gt;lspci&lt;/tt&gt;:llä saadulla tiedolla voit selvittää, onko sinulla muita verkkokortteja. Ylläolevasta tekstistä löytyy tunniste Ethernet controller kolmannelta riviltä; tässä se tarkoittaa HomePNA-korttia. Tekstistä löytyy myös toinen &lt;tt&gt;Ethernet controller&lt;/tt&gt; -tunniste melkein lopusta. Tämä on minun integroitu verkkokorttini.

 Seuraavia ohjeita ei tarvita, jos HomePNA-liittymässä ei ole käytössä pppoe:tä.(Point-to-Point Protocol 
 over Ethernet). Silloin voit konfiguroida kortin normaalisti ifconfig / dhclient tyylisesti

Seuraavaksi voi jo koittaa etsiä yhteydentarjoajaa johdon päästä. Oletan nyt, että johdot ovat oikein kiinnitetty, ja että HomePNA -kortti löytyi ylläolevien ohjeiden avulla.
Kirjoita terminaaliin:

\#pppoeconf

Tämän komennon pitäisi käynnistää ohjelma, joka koittaa etsiä palveluntarjoajan, ja muodostaa tähän yhteyden.

Tuommosta ohjelmaa kuin pppoeconf kannattaisi katsella.
Ainakin Debianin mukana tulee.
pppoeconf etsii Access Consentratoreita ethernet-korteista.
Sellainen pitäisi löytyä.
Jos löytyy, niin setuppi jatkuu.
Itselläni oli ongelmana, etten käsittänyt,
mitä muotoa käyttäjätunnus-salasana parin pitää olla.
Näin se kuitenkin toimii esim. Soneran taloyhtiöliittymissä:

 username:
 tunnus@SoneraInternet
 password:
 salasana

Tuossa on esimerkki minun interfaces -tiedostosta.
Laita kohtaan HomePNA interface HPNA-korttisi tunniste.
Esim. jos HPNA-kortti on laite &lt;tt&gt;eth0&lt;/tt&gt;, laita &lt;tt&gt;eth0&lt;/tt&gt;,
jos se taas on &lt;tt&gt;eth1&lt;/tt&gt;, laita &lt;tt&gt;eth1&lt;/tt&gt;.
Jos sinulla ei ole muita verkkokortteja (ei edes emolevylle integroituja),
niin todennäköisesti HPNA-korttisi on laite &lt;tt&gt;eth0&lt;/tt&gt;.

 #/etc/network/interfaces
 #
 # This file describes the network interfaces available on your system
 # and how to activate them. For more information, see interfaces(5).
 
 # The loopback network interface
 auto lo
 iface lo inet loopback
 
 # HomePNA interface
 auto eth0
 iface eth0 inet ppp
        provider dsl-provider
 
 # LAN interface
 auto eth1
 iface eth1 inet static
         address 192.168.50.1
         netmask 255.255.255.0
         network 192.168.50.0
         broadcast 192.168.50.255
 
 #
 # End-Of-File

Lopuksi voit vielä joutua asettamaan palveluntarjoajasi nimipalvelimien osoitteet tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/ppp/resolv.conf&lt;/tt&gt;
Esim. Soneran tapauksessa:

 nameserver 10.16.10.16
 nameserver 10.16.11.16

Eli muuten tyhjä tiedosto, mutta ylläolevat rivit.

Näitä tiedostoja voit joutua ronkkimaan, tosin &lt;tt&gt;pppoeconf&lt;/tt&gt; ronkkii puolestasi melkein kaikkia.

  /etc/ppp/peers/dsl-provider

Täällä on erilaisia yhteydenottoon liittyviä parametreja.
Esim. käytettävän paketin koko.

&lt;tt&gt;pppoeconf&lt;/tt&gt; editoi tätä tiedostoa.

  /etc/ppp/pap-secrets

Täällä on tunnuksesi ja salasanasi yhteydenottoa varten.
Esim.

&lt;tt&gt;&quot;tunnus@SoneraInternet&quot; * &quot;salasana&quot;&lt;/tt&gt;

&lt;tt&gt;pppoeconf&lt;/tt&gt; editoi tätä tiedostoa.

  /etc/ppp/resolv.conf

Täällä on nimipalvelimien osoitteet.

(DNS = Domain Name Server, suom. nimipalvelin)

  /etc/network/interfaces

Täällä on NIC:ien tiedot, minkä ip-osoitteen ne saavat, yms.
PPPoE:n yhteydessä pppd asettaa ip-osoitteen HPNA-kortille:

 iface eth0 inet ppp
   provider dsl-provider

(NIC = Network Interface Card, suom. verkkokortti)

  /etc/network/options

Jos käytät konetta reitittimenä, joudut laittamaan ip_forward=yes,
muuten ip_forward=no.

  /etc/resolv.conf

pppd yleensä itse lisää nimipalvelimien osoitteet tänne,
kun yhdistät koneen nettiin.
pppoeconf editoi tätä tiedostoa.

Komentoja:

  plog

Printtaa muutaman rivin pppd:n lokeista.

  pon

Laittaa yhteyden päälle.

  poff

Sulkee yhteyden.

  ifconfig

Näyttää verkkokortit ja niiden ip-osoitteet.
Jos ppp-yhteys on päällä, tällä komennolla pitäisi
näkyä laite ppp0, joka on varsinainen internet-yhteys.


  dmesg

Tämä komento näyttää kernelin varoitus- ja muita viestejä.
Kirjoita dmesg -c tyhjentääksesi nykyisen viestibufferin.


Omia kommentteja

Tämän hpna-homman säätämiseen meni paljon aikaa ja
vaivaa. Moni melkein triviaali asia meni aluksi pieleen,
kuten kaapeli väärään pistokkeeseen, &quot;Miksei toimi&quot;.
Kovasta vääntämisestä opittiin:
a)
Access Consentrator pitää löytyä pppoeconffilla.
b)
HPNA-yhteys on käytännössä ASDL-yhteys.
c)
Muista laittaa tunnus oikein!

----

== Linux 2.6.x ==
&lt;tt&gt;/etc/modprobe.conf&lt;/tt&gt; tiedostoon lisäsin rivit.&lt;br&gt;
&lt;tt&gt;alias eth0 pcnet32&lt;br&gt;
options pcnet32 homepna=1&lt;/tt&gt;

Tiedoston talletus ja komentorivillä käsky &lt;tt&gt;modprobe -a pcnet32&lt;/tt&gt;. Puuttasin uudestaan. Loin uuden internetyhteyden, tunnari ja salasana sisään, jonka jälkeen activate. Toimi!


Added in &lt;tt&gt;/etc/modules&lt;/tt&gt; these lines

&lt;tt&gt;eth0 homepna=1&lt;br&gt;
pcnet32 homepna=1&lt;/tt&gt;

Komenna päätteessä: &lt;tt&gt;sudo modprobe pcnet32 pcnet32_homepna=1&lt;/tt&gt;&lt;br&gt;
ja: &lt;tt&gt;sudo depmod -a&lt;/tt&gt; &lt;br&gt;
ja uudelleenkäynnistä kone.

[http://www.ubuntuforums.org/showthread.php?p=132355#post132355]


[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:HomePNA</title>
    <id>1094</id>
    <revision>
      <id>9452</id>
      <timestamp>2006-03-27T05:07:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>Käyttäjän [[Special:Contributions/192.44.60.146|192.44.60.146]] ([[User_talk:192.44.60.146|keskustelu]]) muokkaukset palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nike tekemään muutokseen.</comment>
      <text xml:space="preserve">Ennenkö poistat: on parempi että täällä on edes jotain tietoa, kuin että tietoa ei ole ollenkaan. Parantelen artikkelia justiinsa, nyt täytyy bootata. &lt;small&gt;Kommentin jätti [[Käyttäjä:80.221.73.152]] ­--[[Käyttäjä:Nike|Nike]] 23. maaliskuuta 2006 kello 14:33:49 (EET)&lt;/small&gt;</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>DC++:n asennusohje</title>
    <id>1095</id>
    <revision>
      <id>19932</id>
      <timestamp>2008-02-27T13:03:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>80.223.219.166</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Gentoo */</comment>
      <text xml:space="preserve">Tässä artikkelissa neuvotaan [[LinuxDC++]]:n asentamista. LinuxDC++:sta on hiljattain julkaistu vakaa versio, mikä on huomattavasti helpottanut sen asentamista.

Monilla on ollut ongelmia toisen Linuxille saatavan [[wikipedia:Direct_Connect_(file_sharing)|DirectConnect]]-asiakasohjelman, DCgui-qt/[[Valknut]]in kanssa, vaikka sen sanotaankin olevan Windowsissa yleisesti käytetyn DC++:n klooni. Windowsin DC++ ei myöskään toimi erityisen hyvin [[Wine|Winellä]].

== Arch Linux ==
LinuxDC++ löytyy valmiina [[Arch Linux]]in Extra-pakettilähteestä ja asentuu komennolla:
 [[pacman]] -Sy linuxdcpp

== Debian ==
LinuxDC++ löytyy valmiina asennuskelpoisena pakettina [[Debian]] Etch:n virallisesta pakettilähteistä. Se voidaan asentaa siis yksinkertaisesti komennolla:
 [[apt-get]] install linuxdcpp

== Fedora ==
LinuxDC++ löytyy valmiina pakettina [[Fedora]] 7:stä alkaen. Sen voi asentaa seuraavalla komennolla:
 [[yum]] install linuxdcpp

== Gentoo ==
LinuxDC++ löytyy valmiina [[Gentoo]]n [[Portage]]sta.
 [[emerge]] -av linuxdcpp

== Mandriva ==
LinuxDC++ on saatavissa [[Mandriva]]lle epävirallisen [http://plf.zarb.org/ PLF]-asennuslähteen paketista &lt;tt&gt;linuxdcpp&lt;/tt&gt;.

== openSUSE ==
LinuxDC++ löytyy epävirallisesta [http://packman.links2linux.org/ Packman]-asennuslähteestä nimellä &lt;tt&gt;linuxdcpp&lt;/tt&gt; ja voidaan asentaa esimerkiksi [[YaST]]in kautta.

== PCLinuxOS ==
LinuxDC++ löytyy [[PCLinuxOS]]:in virallisista pakettilähteistä nimellä &lt;tt&gt;linuxdcpp&lt;/tt&gt; ja asentuu vaikkapa komennolla
 [[apt-get]] install linuxdcpp

== Ubuntu ==
Versiosta 7.10 (Gutsy) lähtien LinuxDC++ löytyy virallisista pakettilähteistä paketista &lt;tt&gt;linuxdcpp&lt;/tt&gt;, ja se voidaan asentaa komennolla 
  sudo [[apt-get]] install linuxdcpp

Vanhemmille löytyy epävirallinen deb-paketti: joka voidaan asentaa seuraavasti:
 [[sudo]] apt-get install libglade2-0 libbz2-1.0 libssl0.9.8     (paketin riippuvuudet)
 [[wget]] &lt;nowiki&gt;http://ftp.gva.es/mirror/debian/pool/main/l/linuxdcpp/linuxdcpp_0.0.1.cvs20070713-1_i386.deb&lt;/nowiki&gt;
 [[dpkg]] -i linuxdcpp_0.00cvs20070425-0ubuntu1_i386.deb

== Lähdekoodeista kääntäminen ==
Mikäli et löydä jakelullesi sopivaa binääripakettia, täytyy sinun itse [[Kääntäminen|kääntää]] ohjelma [[lähdekoodi]]sta.

Ilman [[paketinhallinta]]a asennettaessa on varmistuttava tarvittavista riippuvuuksista käsin. Tarvitset LinuxDC++:n kääntämistä varten seuraavat paketit (nimet saattavat vaihdella käyttämäsi [[jakelu]]n mukaan):
*[[scons]] &gt;= 0.96
*pkg-config
*g++ &gt;= 3.4
*gtk+-2.0 &gt;= 2.6
*gthread-2.0 &gt;= 2.4
*libglade-2.0 &gt;= 2.4 [http://www.zentek-international.com/mirrors/gnome/sources/libglade/2.4/]
*pthread
*zlib
*libbz2
*libssl
Sekä tietysti tavalliset käännöstyökälut (mm. [[GCC]]).

Uusimman version lähdekoodin voi joko ladata ohjelman [http://linuxdcpp.berlios.de/document.php?id=1 kotisivuilta] tai hakea kaikkein tuoreimman kehitysversion [[CVS]]-[[versionhallinta|versionhallinnasta]]. Huomaa, että CVS:stä haettu lähdekoodi ei aina toimi. Jos ohjelma ei tunnu toimivan, kokeile hakea lähdekoodi uudestaan vaikka seuraavana päivänä.

CVS-lähdekoodi haetaan komennolla
 [[cvs]] -d:pserver:anonymous@cvs.linuxdcpp.berlios.de:/cvsroot/linuxdcpp login
Jätä salasana-kohta tyhjäksi ja paina enter.
 cvs -z3 -d:pserver:anonymous@cvs.linuxdcpp.berlios.de:/cvsroot/linuxdcpp co linuxdcpp
Lähdekoodi löytyy tämän jälkeen hakemistosta ~/linuxdcpp.

Seuraavaksi käännetään varsinainen DCpp. Mene hakemistoon, jossa LinuxDC++ on.

Ajetaan scons, joka kääntää ohjelman
 scons PREFIX=xxx
Jossa &lt;tt&gt;xxx&lt;/tt&gt; on hakemisto, johon haluat LinuxDC++:n asentaa. Oletuksena on /usr/local/.

Tämän jälkeen ajetaan vielä komento
 scons install
joka siirtää käännetyt tiedostot paikalleen. Määritellystä asennushakemistosta riippuen tämä saattaa vaatia [[pääkäyttäjä]]n oikeuksia.

Tämän jälkeen LinuxDC++ on valmiina käyttöön, ja voit käynnistää sen komennolla    
 linuxdcpp
tai
 ./linuxdcpp
mikäli jätit komennon &lt;tt&gt;scons install&lt;/tt&gt; ajamatta.

Tämän jälkeen voit vielä lisätä linuxdcpp:n [[ikkunointiohjelma]]si valikkoon. Jos asensit LinuxDC++:n samaan hakemistoon lähdekoodin kanssa (&lt;tt&gt;~/linuxdcpp&lt;/tt&gt;) ja käytät [[Fluxbox]]ia, voit tehdä tämän lisäämällä lisäämällä tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/X11/fluxbox/system.fluxbox-menu&lt;/tt&gt; rivin 
 [exec] (DCpp) {/home/tunnuksesi/linuxdcpp/linuxdcpp}

Voit myös tehdä [[symbolinen linkki|symbolisen linkin]] ohjelmaasi hakemistoon  &lt;tt&gt;/usr/bin&lt;/tt&gt;
 [[ln]] -s ~/linuxdcpp/linuxdcpp /usr/bin/linuxdcpp

Sitten vain jakamaan Linux-[[levykuva|levykuvia]]!

[[Luokka:Ohjeet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Bluetooth</title>
    <id>1097</id>
    <revision>
      <id>29850</id>
      <timestamp>2010-01-05T20:17:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Lahtis</username>
        <id>359</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Bluetooth-ohjelmia Linuxille */</comment>
      <text xml:space="preserve">Bluetooth on lyhyelle etäisyydelle tarkoitettu langaton tiedonsiirtomenetelmä. Linuxissa Bluetooth-yhteydet yleensä toteutetaan [[BlueZ]]-protokollapinolla. Nokia kehitti Bluetoothin historian alkuvaiheissa Affix-nimisen protokollapinon Linuxille, mutta sitä ei enää käytetä.

==Asennus==
Bluetooth löytyy useimpien [[jakelu|jakeluiden]] [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] nimellä &lt;tt&gt;gnome-bluetooth&lt;/tt&gt; tai &lt;tt&gt;kde-bluetooth&lt;/tt&gt;. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista Ohjelmien asentaminen.

== Bluetooth-ohjelmia Linuxille ==
* [[Gnome-Bluetooth]] [http://live.gnome.org/GnomeBluetooth]
* [[Kde-Bluetooth]] [http://extragear.kde.org/apps/kdebluetooth/]
* [[Gnokii]]
* [[gnome-phone-manager]]
* [[Bluetooth-properties]]
* [[syncEvolution]]
* [[P3nfs]]

== Katso myös ==
*[[Matkapuhelin modeemina]]

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Bluetooth|Bluetooth Wikipediassa]]
* [http://live.gnome.org/GnomeBluetooth GNOME Bluetooth]
* [http://bluetooth.kmobiletools.org/ The KDE Bluetooth Framework]

[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>BlueZ</title>
    <id>1098</id>
    <revision>
      <id>20036</id>
      <timestamp>2008-03-01T19:57:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>pilkku+verkkoluokkaan</comment>
      <text xml:space="preserve">'''BlueZ''' on protokollapino, jolla Linuxin [[Bluetooth]]-yhteydet yleensä toteutetaan.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.bluez.org/ BlueZ:n kotisivu]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:DC++:n asennusohje</title>
    <id>1100</id>
    <revision>
      <id>19910</id>
      <timestamp>2008-02-25T11:09:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jarkko</username>
        <id>162</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>siirsi sivun ”Keskustelu:DCpp:n asennusohje” uudelle nimelle ”Keskustelu:DC++:n asennusohje”: ++</comment>
      <text xml:space="preserve">Tarvittavia hommia ovat mm:

* Kirjjroivirheen poistot
* Debian riippuvaisuuden poistaminen
* Slangin poistaminen
* scons ?? ku ei sitä suse tunne =)

Liikaa sudojakin taitaa olla, onko cvs-haku ja kääntäminen suoritettava muka roottina? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 3. syyskuuta 2006 kello 23:56:44 (EEST)

Eri distrojen valmispakettien asennusohjeet voisi laittaa saman otsikon alle - tehköön tämän joku joka näitä formatointihommia osaa minua paremmin

Gentoolle muka valmiina binäärinä?</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>PPP</title>
    <id>1101</id>
    <revision>
      <id>21955</id>
      <timestamp>2008-07-04T20:58:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>perustietoa-malline ym</comment>
      <text xml:space="preserve">{{perustietoa}}
PPP (Point-to-Point Protocol) on yhteydellinen protokolla (RFC1661). PPP voi siirtää esimerkiksi [[IP]]-paketteja. PPP:n peruspilareita ovat
* Virheen havaitseva kehystys
* Linkkiyhteyden neuvotteleva protokolla (Link Control Protocol, LCP)
* Verkkoyhteyden neuvotteleva protokolla (Network Control Protocol, NCP)

Toisin sanoen PPP keskustelee LCP:tä käyttäen linkkiyhteyden auki. NCP neuvottelee yhteydessä käytettävän verkkokerroksen protokollan. PPP:tä käytetään pääasiassa modeemiyhteyksissä, mutta siihen on saatavilla myös laajakaistayhteyksiin käytettävä [[PPPoE]]-laajennus.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:PPP|PPP suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[http://rfc.net/rfc1661.html RFC1661]

[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>KPPP</title>
    <id>1102</id>
    <revision>
      <id>16845</id>
      <timestamp>2007-08-31T20:21:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <comment>tarkennus</comment>
      <text xml:space="preserve">KPPP on [[KDE]]-ohjelma [[PPP]]-yhteyden muodostamiseen. KPPP:n käyttöliittymä on suomennettu. Toinen suosittu vaihtoehto PPP-yhteyden muodostamiseen on tekstipohjainen [[Wvdial]] sekä sen eri graafiset [[edustaohjelma]]t.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pdftk</title>
    <id>1103</id>
    <revision>
      <id>17167</id>
      <timestamp>2007-09-29T09:58:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Teksturi</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">Pdftk:n (The [[PDF]] toolkit) sanotaan olevan PDF-tiedostoille sama kuin nitoja, niitinpoistaja, rei'itin, salaussormus ja röntgenlasit paperille. Sen avulla voi komentoriviltä tehdä moninaisia toimenpiteitä PDF-tiedostoille. Mm. PDF:ien paloitteleminen, yhdistäminen, salaaminen ja korjaaminen ovat pdftk:n leipälajeja.

==Aiheesta muualla==
* [http://www.accesspdf.com/pdftk/ Pdftk:n kotisivu]

[[Luokka:Kirjastot]]
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GnuCash</title>
    <id>1104</id>
    <revision>
      <id>23366</id>
      <timestamp>2008-10-23T09:44:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>toimimaton linkki pois</comment>
      <text xml:space="preserve">{{ Ohjelma | nimi=GnuCash | kuva=[[Kuva:Gnucash.png|200px]] | kuvateksti=Kirjanpitoa GnuCashilla | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK]] | kotisivu=[http://www.gnucash.org/ www.gnucash.org] }}

GnuCash on henkilökohtainen taloudenhallinta- ja kirjanpito-ohjelmisto. Perustana on kahdenkertaisen kirjanpidon mahdollistava tilialusta, jonka tilirakenne sisältää kaikki kirjanpidon tilityypit. Ohjelmassa on mm. monivaluuttatoiminnallisuus ja sitä voidaan käyttää tietokantapohjaisena usean yhtäaikaisen käyttäjän järjestelmänä. Laajan toiminnallisuutensa ja raporttiensa ansiosta GnuCash soveltuu jo yrityksen kirjanpito-ohjelmaksi, mutta kehityksessä on selvästi painotettu yksityishenkilöiden tarpeita.

Tavalliselle käyttäjälle helpottavia ominaisuuksia ovat ennakoiva syöttö tapahtumia lisättäessä, ajastetut tapahtumat ja joissakin maissa varsin laajasti käytetyt sähköiset liittymät pankkien ja pankkiiriliikkeiden järjestelmiin. Käyttöönotto on varsin suoraviivainen ja asetusvelho kysyy muutamia käyttöötarpeeseen liittyviä kysymyksiä. GnuCashin avulla oman talouden seuraaminen on mahdollista ja toimivuus on ilmeisen kilpailukykyinen muihin vastaaviin ohjelmiin verrattuna.

Ohjelma kehittyy varsin nopeasti ja todennäköisellä kehityspolulla on painottuminen pienyritysten tarpeisiin. Kehittäjäyhteisö näkee vapaan taloushallinto-ohjelman puuttumisen ongelmaksi. Tällä hetkellä gnucashista puuttuu yrityksen kannalta palkanlaskenta, reskontrat ja laskutus. Kaikenlaista muutakin on suunnitteilla ja todennäköisesti monet kehitystavoitteista saavutetaan.

GnuCash on toteutettu [[GTK]]-kirjastolla, ja se soveltuu parhaiten [[GNOME]]-työpöydälle.

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.gnucash.org/ GnuCashin kotisivut]

[[Luokka:Taloushallinto]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pixel32</title>
    <id>1105</id>
    <revision>
      <id>17601</id>
      <timestamp>2007-10-02T18:32:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.248.201.102</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Pixel32 on Pavel Kanzelsberger:n [[FreePascal]]:lla tekemä [[shareware]]-kuvankäsittelyohjelma ja siitä on saatavana omat versiot useille käyttöjärjestelmille kuten myös Linuxille (x86, [[PowerPC]]).

Skannerituki mm [[SANE]]n avulla.


== Pixel32 tukemat kuvatiedostotyypit ==
* psd  Adobe Photoshop
* ani  Animated cursor
* scx  ColoRIX
* gif  Compuserve Gif
* cur  Cursor
* xcf  [[GIMP]] Image
* pat  [[GIMP]] Pattern
* ico  Icon
* jpg  JPEG
* pcd  Kodak PCD
* px   Pixel32 Image
* ptx  Pixel32 Pattern
* pbm  [[Portable BitMap]]
* pgm  [[Portable GrayMap]]
* png  [[PNG|Portable Network Graphics]]
* ppm  [[Portable PixMap]]
* ras  Sun RasterFile Format
* tif  Tagged Interchange Format
* tga  TrueVision Targa
* wbm  Wireless Bitmap
* xbm  X Bitmap 
* xcr  X Cursor
* xpm  [[X PixMap]]
* xwd  X Window Dump
* pcx  ZSoft Paintbrush
* OpenEXR
* JPEG-2000
* EXIF

==Aiheesta muualla==
* [http://www.kanzelsberger.com/pixel/?page_id=12 Pixel32:n kotisivu]
* [http://www.pixelcommunity.com/wiki/index.php/Main_Page Pixelin wiki]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sanasto</title>
    <id>1106</id>
    <revision>
      <id>22770</id>
      <timestamp>2008-09-03T20:25:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>eroon huonosta wanhasta sanastosta</comment>
      <text xml:space="preserve">Vapaita ohjelmien kotoistettaessa (engl. ''localization'') on suotavaa katsoa yhdessä sovitut suomennokset eri termeille [http://lokalisointi.org/sanakirja Lokalisointi.orgin sanakirjasta.]

==Katso myös==
*[[Kotoistus]]

[[Luokka:Käsitteet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Emulaattorit yleissivu</title>
    <id>1107</id>
    <revision>
      <id>4973</id>
      <timestamp>2005-05-21T17:20:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <comment>Emulaattorit yleissivu siirretty sivulle Emulaattorit</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[Emulaattorit]]
</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Virtuaalikoneet</title>
    <id>1108</id>
    <revision>
      <id>23115</id>
      <timestamp>2008-10-12T09:19:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>YesPoX</username>
        <id>667</id>
      </contributor>
      <comment>/* Ohjelmia */</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Virtualisointia.png|200px|thumb|right|[[QEMU]], [[VMware]] ja [[xnest]] vauhdissa.]]

x86-virtuaalisoinnin tekniikkat ovat nykyään kovasti muodissa. Virtualisointi on saavuttanut erityisesti suosiota palvelinkäytössä; webhotellit voivat tarjota jokaiselle asiakkaille oman palvelimen, jota kukin voi itse ylläpitää. Virtualisoinnin ansiosta fyysistä laitteistoa ei tarvitse lisätä samassa tahdissa. Myös eri käyttöjärjestelmille tarkoitettujen palvelinohjelmien ongelma poistuu, kun samassa fyysisessä palvelimessa voidaan ajaa useita eri käyttöjärjestelmiä.

== Osiointi ==

Vanhin virtualisoinnin muoto on jakaa koneen käyttö aikalohkoihin eri käyttäjien kesken. Tämä jakaminen voidaan suorittaa laitteiston ja ohjelmiston väliin jäävän firmware (tunnetuin firmware sovellus on PC:n BIOS) ohjelmiston avulla, jolloin virtuaalikoneiden perustamista varten ei tarvita isäntäkäyttöjärjestelmää.

== Emulointi ==

Mikäli virtualisoinnin tehokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon voidaan käyttää emulaatiota virtualisoinnin tekniikkana. Emulaatiota voidaan suorittaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina, jolloin virtualisoidun järjestelmän hallinta on helppoa, mutta virtualisointi itsessään vie runsaasti laskentatehoa isäntäjärjestelmältä. Emuloitaessa koko virtualisoidun järjestelmän prosessori on virtuaalinen, joten emulaation avulla isäntäkoneen prosessori voi toimia eri käskykannalla kuin virtualisoidun.

== Ryvästys ==

Kun monesta tehdään yksi, ryvästetään. Ryvästystä voidaan harjoittaa kahdesta toisensa pois sulkeavasta lähtökohdasta. Mikäli halutaan nostaa järjestelmänä kokonaistehoa ryvästämällä, voidaan ryvästyksen avulla luoda useasta koneesta yksi virtuaalikone ja virtuaalikoneen samat tehtävät edelleen jakaa fyysisten järjestelmien kesken. Kun tavoitteena on vikasietoisuuden saaminen, ei tehtäviä voida jakaa järjestelmän fyysisten koneiden kesken, vaan niintä suoritetaan rinnakkain useassa koneessa. Näitä kahta ominaisuutta yleensä sekoitellaan keskenään, mutta aina niiden välillä toisen suosiminen aiheuttaa toisen ominaisuuden laiminlyöntiä.

==Ohjelmia==
* [[User-mode Linux]]
* [[VMware]]
* [[Xen]]
* [[QEMU]]
* [[VirtualBox]]

== Katso myös ==
*[[Emulaattorit]]

==Aiheesta muualla==
*[http://opensuse.fi/Virtualisointi Virtualisointi opensuse.fi:n wikissä]

[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Evince</title>
    <id>1109</id>
    <revision>
      <id>17171</id>
      <timestamp>2007-09-29T09:59:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Teksturi</username>
        <id>462</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <text xml:space="preserve">{{ Ohjelma | nimi=Evince | kuva=[[Kuva:GNOME evince.png|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[Gnome]] | kotisivu=[http://www.gnome.org/projects/evince/ gnome.org/projects/evince] }}

Evince on [[GNOME]]n oletusasiakirjakatselin. Se tukee mm. [[PDF]]-, [[PostScript|PS]]-, DVI- ja DjVU-tiedostoja.


==Katso myös==
*[[GSview]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.gnome.org/projects/evince/ Evince]

[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]
[[Luokka:PDF-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:-</title>
    <id>1111</id>
    <revision>
      <id>4976</id>
      <timestamp>2005-05-23T14:58:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>62.216.98.109</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">blockatkaa tämä spammeri</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Piirilevyn suunnitteluohjelmat</title>
    <id>1113</id>
    <revision>
      <id>25173</id>
      <timestamp>2009-01-12T17:55:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>muotoiluja</comment>
      <text xml:space="preserve">Linuxille on saatavilla muutamia piirilevynsuunnitteluohjelmia.

== Eagle ==
[[Eagle]], joka on piirilevynsuunnitteluohjelmista ehkä kaikkein tunnetuin, on saatavilla Linuxin lisäksi myös Windowsille.
Suomenkielinen ohje Eaglelle löytyy Mikrosalo oy:n [http://www.microsalo.com/avr-code/Eaglen sivuilta].
[http://www.cadsoft.de/ Ohjelman kotisivu] 

== Kicad ==
Piirilevysuunnittelu- ja kytkentäkaavio-ohjelma. [http://www.lis.inpg.fr/realise_au_lis/kicad/ Ohjelman kotisivu].

== Magic VLSI layout  ==
Elektroniikkasuunnitteluohjelma.
[http://www.opencircuitdesign.com/magic/index.html Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:Elektroniikkaohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Lentilwars</title>
    <id>1115</id>
    <revision>
      <id>25519</id>
      <timestamp>2009-01-22T16:17:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>räiskintäpeleihin</comment>
      <text xml:space="preserve">Lentilwars on [[Lazarus|Lazaruksella]] ja [[FreePascal|FreePascalilla]] sekä [[Simple DirectMedia Layer|SDL:llä]] tehty monen pelaajan ammuntapeli. Sillä voidaan pelata lähiverkossa tai Internetissä. Se hyödyntää TCP/[[IP]]-protokollaa.

==Aiheesta muualla==
* [http://lwars.sourceforge.net/ Pelin kotisivu]

[[Luokka:Räiskintäpelit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:193.229.89.122</title>
    <id>1116</id>
    <revision>
      <id>4906</id>
      <timestamp>2005-06-30T19:24:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>193.229.89.122</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">määrittele laadukas. LiveCD on boottaava distro, jota voi sen jälkeen _käyttää_. Ei siinä ole pakko olla graafisia härpäkkeitä.

:Laadukas on hyvälaatuinen. Gentoon Installation CD:t ei ole LiveCD:itä koska me niin päätettiin ja dokumentitkin korjattiin senmukaisiksi jo aikakausia sitten. &amp;mdash;flammie@gentoo.org</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:Linux-vinkit</title>
    <id>1118</id>
    <revision>
      <id>4982</id>
      <timestamp>2005-10-09T18:39:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Ei sisältänyt mitään asiaa, ainoastaan testailua. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 12. kesäkuuta 2005 kello 13:48:09 (EEST)

Olisikohan tämä sivu syytä poistaa? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 9. lokakuuta 2005 kello 21:39:39 (EEST)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:194.157.0.2</title>
    <id>1119</id>
    <revision>
      <id>4983</id>
      <timestamp>2005-06-20T10:36:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.230.223.159</ip>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">kokeile. älä ITSE.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>PostScript</title>
    <id>1120</id>
    <revision>
      <id>30420</id>
      <timestamp>2010-01-14T21:46:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Heikki</username>
        <id>17</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>/* Katso myös */ ps2pdf</comment>
      <text xml:space="preserve">Postscript on alunperin Adobe Systemsin kehittämä ascii merkkipohjainen sivunkuvauskieli tulostimille jotka tuottavat tulosteen sivu (A5,A4,A3,A2...) kerrallaan. Tällaisia ovat mm. [[Kirjoittimet|lasertulostimet]]. Postscript-kielen syntaksiltaan hyvin lähellä Forth-pinokieltä ja siten kielen tasolla laajennettavissa rajattomasti. 

Postscript on oliopohjainen kieli, joka tarkoittaa sitä, että se käsittelee kuvia sekä kirjasimia, kokoelmana geometrisiä objekteja bittikartan sijaan (myös ilmausta vektorigrafiikka käytetään). Tärkein etu oliopohjaisessa grafiikassa verrattuna bittikarttagrafiikkaan on kyky hyödyntää korkearesoluutioisen tulostimen ominaisuuksia, mihin bittikarttakuva ei pysty. Postscript-piirustus näyttää paljon paremmalta tulostettuna 600 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella kuin 300 pistettä tuumalle tulostavalla tulostimella. Bittikarttakuva tulostuu samanlaisena molemmilla tulostimilla.

Postscript kirjoittimien tuki on yleensä erinomainen kaikissa käyttöjärjestelmissä. 

== Katso myös ==
*[[Pstoedit]]
*[[Ps2pdf]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:PostScript|PostScript Wikipediassa]]
*[http://www.prepressure.com/ps/history/history.htm Postscript kielen historiikki]

[[Luokka:Tiedostomuodot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>X PixMap</title>
    <id>1122</id>
    <revision>
      <id>18883</id>
      <timestamp>2007-12-22T15:00:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>tarkennus</comment>
      <text xml:space="preserve">XPM-tiedosto eli XPixMap on merkkipohjainen pakkaamaton bittikarttagrafiikkatiedosto jota voidaan lukea myös merkkipohjaisesti. XPM-tiedosto koostuu kuudesta osasta: alkumerkinnöistä, arvoista, väreistä, pikseleistä, laajennuksista ja loppumerkinnästä. Alkumerkintä alkaa aina /* XPM */ -tunnisteella. Värit voidaan ilmaista heksalukuina joko [[RGB]]-koodina tai [[HSV]]-koodina.

==Katso myös==
Ohjelmia joissa tuki XPM-tiedostoille:
* [[GIMP]]
* [[Lazarus]]
* [[Pixel32]]

[[Luokka:Tiedostomuodot]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Jonik</title>
    <id>1123</id>
    <revision>
      <id>4986</id>
      <timestamp>2005-06-25T15:08:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Jonik</username>
        <id>44</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">'''Jonik''' tutustui Linuxiin ensimmäisen kerran syksyllä 1998, ja on vuodesta 2000 käyttänyt sitä  pääasiallisena käyttöjärjestelmänään niin kotona, koulussa kuin töissäkin. Viime vuosina Linuxin säätö ja konffaus ei tosin entiseen malliin ole vienyt kovin suurta osaa vapaa-ajasta, vaan pikemminkin on tullut oltua lähinnä &quot;loppukäyttäjä&quot;. Etupäässä Red Hat ja sittemmin [http://fedora.redhat.com/ Fedora] -pohjaiset systeemit ovat tuttuja.</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>KDE Ohjelmat</title>
    <id>1124</id>
    <revision>
      <id>7730</id>
      <timestamp>2006-03-07T12:25:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[:Luokka:KDE-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu:KDE</title>
    <id>1125</id>
    <revision>
      <id>7812</id>
      <timestamp>2006-03-17T20:44:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pb</username>
        <id>66</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">Melkoista KDE-markkinointitekstiä :D. Alkuperäinen kirjoittaja taitaa olla KDE-miehiä. -Maakuth
:Kuulostaa ihan Wikipedian tekstiltä tai vastaavalta. Ja se on pelkkä K Desktop Environment, ei Kool Desktop Environment... :P
::On se ollut alunperin Kool kuulemma (no en menis valalle tästä.). Onkohan tuo julkaisuhistoria todellakin tarpeen :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 20:48:37 (EEST)
:::Joo, alkuperäisessä Ettrichin julkaisuilmoituksessa oli Kool, mutta se vaihdettiin muistaakseni aika nopeasti pelkäksi K Desktop Environmentiksi.
Vaihdoin näkökulmaa neutraalimmaksi ja selkeytin lauserakenteita. Samalla poistin kappaleen &quot;KDE:n alkuvaiheista&quot; kokonaan, koska se oli käytännössä suora Wikipedia-forkki (mitä lisenssi ei salli). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 17. maaliskuuta 2006 kello 22:44:29 (EET)</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GNOME Ohjelmat</title>
    <id>1126</id>
    <revision>
      <id>14257</id>
      <timestamp>2007-03-27T20:12:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <minor/>
      <comment>puretaan tuplauudelleenohjaus</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[:Luokka:GNOME-ohjelmat]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>GTK plus</title>
    <id>1127</id>
    <revision>
      <id>22667</id>
      <timestamp>2008-08-29T20:59:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Ohjausten korjaaja</username>
        <id>657</id>
      </contributor>
      <comment>[[GTK]] on siirretty, ja se ohjaa nyt sivulle [[GTK+]]</comment>
      <text xml:space="preserve">#REDIRECT [[GTK+]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Palvelin</title>
    <id>1128</id>
    <revision>
      <id>28724</id>
      <timestamp>2009-09-14T20:33:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.239.139</ip>
      </contributor>
      <comment>tornado</comment>
      <text xml:space="preserve">'''Palvelin''' on tietokone, joka tarjoaa siinä ajettavien palvelinohjelmistojen välityksellä erilaisia palveluja muille ohjelmille. Asiakkaana toimivat ohjelmat voivat sijaita joko [[loopback|samalla koneella]] tai eri koneilla. 

Käsitteellä palvelin voidaan tarkoittaa myös asiakas-palvelin-mallia tapana järjestää kahden ohjelman välinen kommunikointi tai ohjelmaa, johon asiakkaat ottavat yhteyttä.

Palvelinkone poikkeaa yleensä laitteistopuoleltaan jollain tapaa normaaleista pöytäkoneista, joskin pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin, joidenkin palvelimien kohdalla jopa huomattavasti vaatimattomampia. Isommissa palvelimissa tyypillisiä laitteistoratkaisuja ovat:

* [[SMP|Monta rinnakkaista prosessoria]]
* Monta rinnakkaista levyä käsittävä levyjärjestelmä, eli [[RAID]]
* [[SCSI]]
* Kahdennetut virtalähteet
* [[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin|Useampi verkkoyhteys]]

Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu myös etähallinta esimerkiksi [[SSH]]:n yli. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa erillisiä hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan alustaa koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli.

== Yleisimpiä palvelintyyppejä ==
*[[DHCP]]-palvelin
*HTTP-välityspalvelin (proxy), katso [[Squid]]
*[[wikipedia:fi:DNS|Nimipalvelin]], katso [[BIND]]
*[[wikipedia:fi:Keskusteluryhmät|Nyyssipalvelin]], katso [[cnews]], [[inn]], [[leafnode]], [[nntpd]]
*Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä Internetissä toimivaa peliä jonne pelaajat voivat liittyä)
*Shellipalvelin (tarjoaa [[komentorivi]]pohjaista etäkirjautumista, tyypillisesti [[irssi]]n ja [[screen]]in kera), katso [[SSH]], [[RSH]], [[Telnet]]
*Sovelluspalvelin, tarjoaa mahdollisuuksia ajaa sovelluksia, yleensä [[X-pääte]]- tai työasemaympäristössä 
*[[Sähköpostipalvelin]], katso [[Exim]], [[Postfix]], [[Sendmail]], [[wikipedia:qmail|Qmail]], [[wikipedia:fi:Dovecot|Dovecot]], [[wikipedia:Courier Mail Server|Courier]] (lähettää ja/tai vastaanottaa [[sähköposti|sähköpostia]])
*Thin client -palvelin, katso [[LTSP]] (tehtävät voi haluttaessa jakaa useamman palvelimen kesken)
*Tiedostopalvelin, katso [[NFS]], [[Samba]], [[FTP]], [[SFTP]] (palvelin, jonne voi tallentaa ja josta voi hakea tiedostoja)
*[[wikipedia:fi:Tietokanta|Tietokantapalvelin]], katso [[MySQL]], [[PostgreSQL]], [[SQLite]], [[Oracle]], [[Firebird]]
*[[VPN]]-palvelin, katso [[wikipedia:fi:L2TP|L2TP]], [[wikipedia:fi:PPTP|PPTP]] (sisältyy [[ydin|ytimeen]]) ja [[wikipedia:OpenVPN|OpenVPN]]
*Web-palvelin, katso [[Apache]], [[thttpd]], [[lighttpd]] (lähettää www-selaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot), [[Tornado]]
*[[X]]-etäkirjautumispalvelin, katso [[XDMCP]], [[SSH]]
*Reititinohjelmia [[Vnstat]]

==Katso myös==
*[[LAMP]]

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Verkko]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Pelit</title>
    <id>1129</id>
    <revision>
      <id>30562</id>
      <timestamp>2010-01-28T13:57:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>213.216.239.252</ip>
      </contributor>
      <comment>portautut pelit paremmin näkyviin</comment>
      <text xml:space="preserve">[[Kuva:Ilotikku.png|right|200px]]
Linuxille, kuten monille muillekin käyttöjärjestelmille, on saatavilla lukuisa joukko erilaisia pelejä. Linuxille ei tuoteta kaupallisia pelejä vastaavassa määrin kuin vaikkapa Windowsille tai pelikonsoleille, mutta tästä huolimatta pelejä on kuitenkin runsaasti saatavilla. Linux-pelien erityinen ominaispiirre on usein se, että ne ovat käyttöjärjestelmän tapaan usein [[avoin lähdekoodi|avoimeen lähdekoodiin]] perustuvia ja ilmaisia, vaikka myös [[Kaupalliset pelit|suljetun koodin myytäviä pelejä]] on nykyisin paremmin saatavilla.

== Suljetun koodin pelit ==
Suljetun koodin linux pelit:

* [[America's Army]] - 
* [[Phun]] - Hiekkalaatikkopeli jossa ei ole mitään yksittäistä päämäärää.
* [[Tasty Static]] - Tasty Stactic on erittäin futuristinen Skyroads klooni.
* [[Enemy Territory]] - Ilmainen toiseen maailmansotaan sijoittuva moninpeliräiskintä.
* [[World of Padman]] - Ilmainen piirrosgrafiikoilla höystetty peli.

Suurin osa suljetun koodin peleistä on kaupallisia jotka löytyvät omasta [[Kaupalliset pelit|osiostaan]].

== Avoimen lähdekoodin pelit ==
Avoimien pelien puolelta suosittuja pelejä ovat:

* [[Nexuiz]] - Hyvin nopeatempoinen futuristiseen maailmaan sijoittuva deathmatch moninpeliräiskintä.
* [[Urban Terror]] - Counter Strike tyyppinen FPS.
* [[Tremulous]] - Alun perin Quake III:n modiksi kehitetty peli, joka toimii nykyään myös itsenäisenä pelinä (kiitos id Tech 3- pelimoottorin [Quake III- moottori] lähdekoodin julkaisun GPL-lisenssin alaisena).
* [[Sauerbraten]] - Nopeatempoinen Counter Strike tyylinen räiskintäpeli.
* [[Secret Maryo Chronicles]] - Super Mario tyylinen 2d tasohyppelypeli.
* [[Super Tux]] - Pohjois navalle sijouittuva Super Mario tyylinen 2d tasohyppelypeli.
* [[Freeciv]] - Civilization klooni.
* [[BZFlag]] - Monen pelaajan kolmiulotteinen tankkipeli.
* [[Frets On Fire]] - Guitar Hero tyyppinen kitaran soitto peli näppäimistöllä.
* [[FlightGear]] - Lentosimulaattori.
* [[Nethack]] - Perinteinen roolipeli.
* [[Alien Arena]] - Nopeatempoinen futuristiseen maailmaan sijoittuva deathmatch moninpeliräiskintä.
* [[Battle for Wesnoth]] -  Piirrosgrafiikalla höystetty vuoropohjainen strategiapeli
* [[Teeworlds]] - Nopeatempoinen 2d moninpeli räiskintä.
* [[Tasty Static]] - SkyRoads nopeatempoinen ensinmäisen persoonan ajopeli.
* savage pelisarja - [[Savage]] &amp; [[Savage 2]] - Savage pelisarja yhdistelee taidokkaasti FPS, RPG ja RTS elemettejä samaan pakettiin. (maksullista lisäsisältöä saatavilla)
* [[Enigma]] - Hiirikättä kehittävä pulmapeli, jossa tarkoituksena on liikuttaa yhtä tai useampaa palloa kerrallaan ja ratkaista taso.
* [[Glest]] - Mielikuvitukselliseen keskiaikaan sijoittuva RTS.
* [[FooBillard]] - 3D biljardipeli.
* [[x-moto]] - Kaksiulotteinen moottoripyöräpeli, jossa tavoitteenä läpäistä annettu rata.

Lisää pelejä voi etsiä wikin [[:Luokka:Pelit|Pelit-luokasta]].

== Windows-pelien pelaaminen Linuxissa ==
Windows-pelejä voi pelata Linuxilla [[Wine]]n tai siihen perustuvien kaupallisten versioiden, [[CrossOver Games]]in tai [[Cedega]]n avulla. Nykyisin suuri osa Windows-peleistä on mahdollista saada toimimaan näillä, mutta se vaatii usein tiettyjen asetusten säätämistä ja muun muassa alkuperäisen pelin cd-kopiosuojauksen poistamista. Kopiosuojaus poistetaan yleensä muokatun käynnistystiedoston (''no-cd crack'') avulla, jonka käyttäminen ei kuitenkaan välttämättä ole täysin laillista. Yksi vaihtoehto on pelata Linuxille portattuja Windows-pelejä. Vaihtoehtoja ovat mm. [[Freespace 2]], [[Homeworld]], [[Jagged Alliance 2]], [[LGeneral|Panzer General]], [[Red Alert]], [[Star Trek Voyager: Elite Force]], [[Total Annihilation 3D]] ja [[Vcmi|Heroes of Might and Magic III]]. Lisää portattuja pelejä voi etsiä wikin [[:Luokka:Portatut pelit|Portatut pelit -luokasta]].

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että on parempi pelata suoraan Linuxille tarkoitettuja pelejä kuin yrittää pelata Windows-pelejä Linuxin päällä. Linux-pelien valikoima kasvaa koko ajan ja tukemalla Linux-pelejä tuet myös Linux-pelaamisen tulevaisuutta.

CrossOver Gamesin kehittäjä Codeweavers parantaa työllään jatkuvasti myös alkuperäistä Wineä. Transgaming alkoi kehittää omaa Cedegaansa vanhasta Winen versiosta, ja on ollut lunastamatta aiempaa lupaustaan kehitystyönsä palauttamisesta Wine-yhteisölle.

==Katso myös==
*[[:Luokka:Pelit|Pelit-luokka]]
*[[Kaupalliset pelit]]
*[[:Luokka:Portatut pelit|Portatut pelit -luokka]]
*[[:Luokka:Ohjelmat Winellä|Ohjelmat Winellä -luokka]]
*[[Peliohjaimet]]
*[[:Luokka:Pelikehitys|Pelikehitys-luokka]]

==Aiheesta muualla==
===Linux-pelisivustoja ===
* [http://freegamer.blogspot.com/ Free Gamer] - Avoimen lähdekoodin pelejä
* [http://happypenguin.org/ Happypenguin] - The Linux Game Tome, lukuisia vapaita pelejä
* [http://www.linux-gamers.net/ Linux Gamers] - Ohjeita, uutisia ym. 
* [http://www.linuxgames.com/ LinuxGames] - Linux-peliuutisia
* [http://icculus.org/ Icculus] - Peleistä tehtyjä Linux-käännöksiä
* [http://icculus.org/lgfaq/ Linux Gamers' FAQ] - Linux Gamers FAQ: Linux pelaajien usein esittämät kysymykset - lukuisia pelejä listattuna
* [http://libregamewiki.org/ Libre Game Wiki] - Vapaita pelejä käsittelevä wiki
* [http://linux.strangegamer.com/ Strange Gamer] - Linux-pelaajan opas
* [http://lgdb.org/ Linux Game Database] - Tietokanta Linux-peleistä
* [http://libregamewiki.org Libre Game wiki] - Avoimen lähdekoodin pelitietokanta
* [http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_open_source_games Wikipedian avoimen lähdekoodin pelit]

===Ubuntu-painotteiset pelisivustot===
* [http://gaming.gwos.org/ Ubuntu Gamer Arena] - Linuxissa toimivien pelien esittelyjä, asennusohjeita [[Ubuntu]]lle
* [http://www.playdeb.net/welcome/ Ubuntussa toimivien pelien esittelyjä, asennuslinkkejä]

=== Kaupalliset Linux-pelit ===
* [http://www.tuxgames.com TuxGames]
* [http://www.linuxgamepublishing.com Linux game publishing]
* [http://liflg.org/ Loki Installers for Linux Games]

===Windows-pelit ja Linux===
* [[Wine]] [http://www.winehq.com] - Avoimen lähdekoodin toteutus Windows API:sta pohjautuen X, OpenGL ja Unix alustalle.
* [http://appdb.winehq.com Winen ohjelmatietokanta] - Winen tietokanta, sisältää listan sovelluksista ja peleistä jotka toimivat Winellä. 
* [http://frankscorner.org/index.php Frank's Corner] - Wineen keskittynyt sivusto
* [[CrossOver Games]] [http://www.codeweavers.com/products/cxgames/] Ohjelman tietokanta sisältää listan peleistä, jotka toimivat CrossOver Games Wine versiolla.
* [[Cedega]] [http://cedega.com/] Ohjelman tietokanta sisältää listan sovelluksista ja peleistä jotka toimivat Cedegan Wine versiolla.
* [http://www.playonlinux.com PlayOnLinux] Ohjelman tietokanta sisältää listan sovelluksista ja peleistä jotka toimivat PlayOnLinux Wine versiolla.
* [http://ubuntuforums.org/forumdisplay.php?f=313/ Wine subforum] - Windows peleihin keskittyä Wine-foorumi.

[[Luokka:Pelit|*]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Linux-aiheiset wikit</title>
    <id>1130</id>
    <revision>
      <id>30006</id>
      <timestamp>2010-01-14T10:07:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>84.253.203.163</ip>
      </contributor>
      <comment>Muutettu Mandriva-fi.org -linkki</comment>
      <text xml:space="preserve">Tälle sivulle on listattu muita Linuxia käsitteleviä wikisivustoja.

==Jakelurippumattomia==
* [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page Linuxquestions]
* [http://www.linuxwiki.se/ Linuxwiki.se (Ruotsi)]
* [http://www.unix.se/ unix.se (Ruotsi)]
* [http://www.linuxguiden.no/ linuxguiden.no (Norja)]
* [http://www.linuxwiki.de/ Saksalainen Linux-wiki]

==Suomenkielisiä jakelukohtaisia==
* [http://www.fedorasuomi.eu/wiki/index.php5?title=Etusivu Fedorasuomi.eu:n wiki]
* [http://mandriva-fi.org/wiki/Ohjeet Mandriva-fi.orgin wiki]
* [http://opensuse.fi/Ohjeet Opensuse.fi:n wiki]
* [http://wiki.tukaani.org/ Tukaani-wiki]
* [http://wiki.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen wiki]

== Katso myös ==
*[[Ulkoiset ohjesivustot]]
*[[Uutissivut]]
*[[Linux-aiheiset podcastit]]

[[Luokka:Vinkit]]</text>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>RAID</title>
    <id>1131</id>
    <revision>
      <id>29992</id>
      <timestamp>2010-01-13T16:35:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Maakuth</username>
        <id>20</id>
      </contributor>
      <text xml:space="preserve">RAID (Redundant Array of Inexpensive Disks) on tekniikka, jonka avulla useita kiintolevyjä voidaan järjestää näkymään käyttöjärjestelmälle yhtenä levynä, joka on isompi, nopeampi ja/tai luotettavampi kuin sen muodostavat osat. Linux tukee useita erilaisia RAID-laitteita, ja kernelistä löytyy myös ohjelmistopohjainen RAID-toteutus, josta lisätietoa sivulla [[Ohjelmistopohjainen RAID]].

==RAID-laitteisto==
Useissa kuluttajatasoisissa emolevyissä ja levyohjainkorteissa kerrotaan olevan RAID-ohjain, jolloin useimmissa tapauksissa on kyse ohjelmistopohjaisesta ratkaisusta. Erotus näiden toteutusten ja todellisten RAID-laitteiden kanssa ei Windows-käytössä välttämättä tule selväksi, sillä RAID-toiminnallisuus on toteutettu kyseisten levyohjainten ajureissa. Sillon Linuxin kanssa on tarpeellista käyttää dmraid-ajuria, joka osaa jäljitellä kyseisten laitteiden Windows-ajureiden toiminnallisuutta.

Todelliset laitteistolla toimivat RAID-ohjaimet (&quot;rauta-RAIDit&quot;) ovat useimmiten hyvin tuettuja Linuxissa. Levyohjainta ostaessa kannattaa selvittää ohjaimen piirisarjan toimivuus Linuxissa ennen ostosta.

==RAID-tasot==

Raid-tasoja on nollasta kuuteen joista yleisimpiä ovat 0, 1 ja 5 sekä 0:n ja 1:n kombinaatiot. Lisäksi on joitain välitasoja, joiden ratkaisut ovat kaupallisia ja lisensoituja.

===0-taso===

0-taso ei tarjoa lisäsuojaa vaan pelkästään nopeutta ja kapasiteettia. 0-tason RAID-ratkaisu on turvattomampi kuin vastaavat yksittäiset levyt.

0-tason toteuttamiseen on kaksi erilaista lähestymistapaa, striped ja spanned. Striped-toteutuksella kirjoitetaan eri blockeja eri levyille ja saadaan näin nopeampaa levyn käsittelyä. Spanned-toteutuksella kirjoitetaan dataa levylle niin kauan kuin tilaa riittää ja jatketaan seuraavalle levylle pakassa kun edelliseltä loppuu tila.

0-tason RAID antaa teoriassa kaksinkertaiset luku- ja kirjoitusnopeudet. Stripedilla näin tapahtuu kaikissa tilanteissa. Spannedilla hyöty saadaan vain tilanteissa, joissa käytetään eri levyillä sijaitsevia tiedostoja samanaikaisesti. Spanned on jossain määrin turvallisempi. Jos yksi levyistä hajoaa, Stripedilla kaikki tieto katoaa mutta Spannedilla menetetään vain hajonneelle levylle sijoitettu data.

===1-taso===

1-taso tarkoittaa peilaamista, eli siinä on kahden levyn pakkoja niin että noilla kahdella levyllä on aina sama sisältö kummallakin, eli jos toinen hajoaa niin periaatteessa mitään ei katoa.

1-tason RAID teoriassa tuplaa lukunopeuden. Kirjoitusnopeus pysyy samana kuin yksittäisessä levyssä.

===Pariteettiratkaisut===

5-taso on pariteettiin perustuva, siinä on oltava vähintään kolme levyä joista yksi s