Ero sivun ”Muita käyttöjärjestelmäytimiä” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
* [https://genode.org/ Genode käyttöjärjestelmä kehys/kehitysympäristö] | * [https://genode.org/ Genode käyttöjärjestelmä kehys/kehitysympäristö] | ||
==Redox== | |||
RedoxOS on uusi potentiaalinen [[Rust]]illa kirjoitettu käyttöjärjestelmä. Sen ydin perustuu mikroydin arkkitehtuuriin, kuten esimerkiksi Minix, Hurd ja L4. | |||
==Aiheesta muualla== | |||
* [https://www.redox-os.org/ Redox OS kotisivu] | |||
==BSD== | ==BSD== |
Versio 28. huhtikuuta 2024 kello 18.50
Tässä artikkelissa listataan muutamia POSIX-yhteensopivia käyttöjärjestelmäytimiä. Voit käyttää suurinta osaa tämän wikin vinkeistä myös näillä järjestelmillä niiden POSIX-yhteensopivuuden ja GNU-ohjelmien hyvän siirrettävyyden vuoksi.
OpenSolaris
Katso myös pääartikkeli OpenSolaris.
OpenSolaris oli Sun Microsystemsin kehittämä käyttöjärjestelmä, joka perustui Solaris 10 -järjestelmään, joka oli aikaisemmin maksullinen ja suljettu järjestelmä. OpenSolariksen lähdekoodi on avattu CDDL-lisensillä. OpenSolariksen kehitys on sittemmin loppunut ja seuraaja on Illumos
Aiheesta muualla
GNU Hurd
GNU Hurd on GNU-projektin käyttöjärjestelmäydin, joka käyttää pohjana GNU Mach-mikroydintä. Hurd laajentaa Machia mm. laitteistoajureilla. Hurdin nimi on lyhenne, joka tarkoittaa Unixin korvaavien taustaprosessien laumaa (Hird of Unix Replacing Daemons).
Hurdia tukevia jakeluja ovat esimerkiksi Debian GNU/Hurd sekä Arch Hurd.
Aiheesta muualla
L4
L4 on kokonainen mikroydin-järjestelmäperhe josta löytyy monia haaroja. Esimerkiksi:
Aiheesta muualla
Redox
RedoxOS on uusi potentiaalinen Rustilla kirjoitettu käyttöjärjestelmä. Sen ydin perustuu mikroydin arkkitehtuuriin, kuten esimerkiksi Minix, Hurd ja L4.
Aiheesta muualla
BSD
BSD eli Berkeley Software Distribution on UNIX-käyttöjärjestelmä, joka kehitettiin Berkeleyn yliopistossa. Sen lähdekoodi avattiin 1990-luvun alussa, mutta UNIXin alkuperäisen kehittäjäyhtiön (AT&T) nostaman oikeusjutun takia varsinainen käyttöönotto viivästyi muutamalla vuodella (sillä välin Linus Torvalds kyllästyi MS-DOSiin ja aloitti Linuxin kehittämisen). Nykyään BSD:tä kehitetään ainakin FreeBSD-, NetBSD- ja OpenBSD-projekteissa. Eri BSD-versioille tyypillistä on oman ytimen kehittäminen, vaikkakin lähdekoodipohja on kaikissa sama.