Muokataan sivua Kotoistus

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia tai muita haluttuja asetuksia asettamalla sopivat [[Locale]]-asetukset. Tämä tehdään asettamalla [[ympäristömuuttuja|ympäristömuuttujia]], yleensä LANG tai LC_CTYPE. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä yleisesti, yksittäin ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n"            #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n"  #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
 #, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
 msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [https://lokalisointi.fi lokalisointi.fi] tarjoaa sivustollaan sanakirjan, josta löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi. Lisäksi lokalisointi.fi-sivustolla viitataan useisiin muihin projekti-/valmistajakohtaisiin sanastoihin.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.fi/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora Linux]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin, ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla].

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla. Lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.comissa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Transifexista oli aiemmin olemassa [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu, joka oli kenen tahansa vapaasti asennettavissa. Jossain vaiheessa tämän Transifexin avoimen lähdekoodin version päivittäminen kuitenkin lakkasi, ja Transifexia on nyt jo jonkin aikaa kehitetty täysin suljetun lähdekoodin ohjelmistona. Transifex-yrityksen ideana on, että kaikki käyttävät [https://www.transifex.com/ transifex.com]-palvelinta.

Tunnetuimpia Transifexiä käyttäviä julkisia käännösprojekteja ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, Kodi, Clementine ja tietyt freedesktop.org-ohjelmistot.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on [[Git]]-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin], sekä [https://www.deepl.com/translator DeepL], [https://translate.google.fi/ Googlen], Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://hosted.weblate.org/ Mikä hyvänsä vapaan koodin projekti voi anoa palvelinta käyttöönsä.

=== Zanata ===

[https://zanata.org/ Zanata] on Red Hatin kehittämä avoimen lähdekoodin käännöstyökalu. Transifexin muututtua epävapaaksi Fedora-projektin kotoistus on siirtymässä Zanataan (tilanne tammikuussa 2015).

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]], johon on mahdollista tuoda käännösmuisti muista ohjelmista.
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]] 

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]