Muokataan sivua Esteettömyys

{{Perustietoa|Esteettömyys}}
Maailmalla on yli miljardi ihmistä, joka elää jonkinlaisesta vammaisuudesta tänään, mutta ohjelmistot yleensä ja erityisesti käyttöjärjestelmät ovat vasta alkamassa käsittelemään tietotekniikkatarpeitaan. Linux-maailmassa on tapahtunut joitain edistysaskelia vuosien varrella. [[GNOME]]-[https://help.gnome.org/users/gnome-help/stable/a11y.html.fi esteettömyysprojekti] on ollut jo jonkin aikaa. [[Fedora Linux]] on myös julkaissut [https://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/14/html/Accessibility_Guide/index.html esteettömyyden oppaan] englanniksi. Esteettömyys ja [[wikipedia:fi:Käytettävyys|käytettävyys]] pitäisi jo ottaa huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Se parantaa ohjelmiston käyttökokemusta. 

Esteettömyyteen vaikuttavat ohjelmat voivat olla kirjoittamiseen, kuulemiseen tai lukemiseen helpottavia ohjelmia tai ohjeita, joita on saatavilla käytännössä jokaiseen [[jakelu]]un, mutta suomenkielinen tuki voi olla rajoittuneempaa.

==Jakelut==
* Paras suomenkielinen esteettömyystuki on saatavissa [[Ubuntu]]-jakelussa.
* [[Debian]]issa on paras tuki.
* [[Manjaro]] -jakelu mainostaa että se tukee esteettömyyttä.
* [[Vinux]] -jakelu, joka on erityisesti suunniteltu sokeille ja heikkonäköisille käyttäjille. [https://sourceforge.net/projects/vinuxproject/ ][https://vinux.org.uk/]

Mitä sitten tulee näkövammaisten apuvälineisiin niin [[Debian]]issa on [[Orca]] -ruudunlukuohjelma, joka puhuu puhesyntetisaattorin avulla ruudulla olevan tekstin. Debianissa ruudunlukuohjelman saa käyttöön jo heti Debianin asennusvaiheessa. Jos Debianin asennusohjelmassa ottaa ruudunlukuohjelman käyttöön niin se on oletuksena käytössä myös asennetussa käyttöjärjestelmässä. Ruudunlukuohjelma toimii silloin heti sisäänkirjautumisruudussa ja työpöydällä, eli sitä ei tarvitse käyttäjän itse ottaa käyttöön. Toki Orcan voi ottaa käyttöön jälkikäteenkin, jos sitä ei otettu käyttöön Debianin asennusvaiheessa.

Debianissa on myöskin tuki [[Braille]] -pistenäytöille ja niihin integroiduille pistekirjoitusnäppiksille. Debianin asennusohjelma tunnistaa tietokoneeseen kytketyt USB -liitäntäiset pistenäytöt automaattisesti. Jos pistenäyttö otettiin käyttöön jo Debianin asennusvaiheessa niin pistenäyttö toimii oletuksena myös asennetussa käyttiksessä. Toki pistenäytönkin voi ottaa käyttöön myös jälkikäteen. Pistenäytön käyttö vaatii, että [[brltty]] -ohjelmisto on asennettuna. Brltty löytyy Debianista. Graafista työpöytäympäristöä, kuten Gnomea, käytettäessä Orca -ruudunlukuohjelma ohjaa pistenäyttöä brltty -ohjelmiston avulla, eli sekä Orca että brltty pitää olla asennettuna, jos halutaan käyttää pistenäyttöä. Jos työpöytä on englanninkielisenä tai muuten muuna kuin suomenkielisenä niin pistekirjoitusnäytön näppiksen kieleksi voi valita suomen brlttyn asetuksista.

Debianissa on myös puhuva ruudunlukuohjelma tekstikonsolin käyttämistä varten. Se on oletuksena asennettuna, jos Debianin asennusvaiheessa otettiin ruudunlukuohjelma käyttöön. Valitettavasti [[PulseAudio]] aiheuttaa sen, että ruudunlukuohjelmaa käytettäessä ei voi hyppiä työpöydän ja tekstikonsolin välillä jos halutaan käyttää ruudunlukuohjelmaa molemmissa. Tuo ei ole suuri ongelma, koska komentoriviä voi yhtähyvin käyttää työpöydällä terminaali-ikkunassa. Eli yleensä tuo ei aiheuta ongelmia.  Jos tietokoneen käynnistyksen jälkeen ruudunlukuohjelma ei yhtäkkiä puhu mitään työpöydän sisäänkirjautumisruudussa vaikka aiemmin puhe toimi sisäänkirjautumisruudussa, niin kannattaa poistaa ohjelmapaketti [[espeakup]] joka mahdollistaa puhuvan ruudunlukuominaisuuden tekstikonsolilla. Tuo ongelma johtuu PulseAudiosta ja toivottavasti se korjautuu [[Debian]] 10 "Buster" -versiossa, joka julkastaan todennäkösesti kesällä 2019. Paketin espeakup voi poistaa, koska komentoriviä voi tosiaan käyttää terminaali-ikkunastakin. Mutta paketin espeakup kannattaa toki antaa ola asennettuna, jos se ei aiheuta ongelmia.

Sokeat ja useimmat muutkin näkövammaiset käyttävät tietokonetta pelkästään näppäimistöltä ilman hiirtä. Toki Orca-ruudunlukuohjelma osaa myös puhua ruudulla hiiren kohdistimen alla olevan tekstin. Orca osaa myös näyttää kyseisen tekstin pistenäytöllä. Näkövammaiselle ja etenkin sokealle, tietokoneen käyttäminen hiirtä käyttäen on kuitenkin erittäin hankalaa ja kämpelöä vaikka ruudunlukuohjelma puhuisikin hiiren kohdistimen alla olevan tekstin. On paljon parempi opetella käyttämään tietokonetta pelkästään näppäimistöltä ilman hiirtä. Toki tietokoneen käyttäminen näppäimistöltä vaatii näppäimistökomentojen opetelua ja lisäksi näkövammaisen ja etenkin sokean kannattaa osata kymmensormijärjestelmä. Kun opettelee työpöytäympäristön ja ruudunlukuohjelman näppäimistöpikakomennot niin kymmensormijärjestelmän hallitseva pystyy käyttämään tietokonetta varsin sujuvasti vaikka olisi täysin sokea. Toki tietokoneen käyttö onnistuu näkövammaiselta ilman, että osaa kymmensormijärjestelmääkin, mutta tietokoneen käyttö on kyllä silloin hyvin hankalaa ja hidasta. Jo pelkästään tekstin kirjoittaminen on hyvin vaikeaa jos ei näe eikä osaa kymmensormijärjestelmää. Näppäimistöpikakomennot kannattaa myöskin opetella, vähintäänkin tärkeimmät käytön kannalta välttämättömät. Orca -ruudunlukuohjelman dokumentaatiossa on kerrottu ruudunlukuohjelman toiminnoista ja listattu näppäimistöpikakomennot. Näppäimistökomentoja voi myös muokata mieleisekseen. Vastaavasti Gnome -työpöydässä on useita näppäimistöpikakomentoja, joihin voi tutustua Gnomen dokumentaatiossa tai tutkimalla Gnomen näppäimistösasetuksia Gnome -työpöydän asetuksissa. Myös Gnomen näppäimistöpikakomentoja voi muokata mieleiseksi.

Gnome -työpöydässä on tuki myöskin ruudun suurennukselle. Näppäimistöpikakomennoila voi muuttaa suurennusta ja kytkeä sen päälle tai pois. Samaten sen voi kytkeä Gnomen yläpaneelissa olevasta apuvälinevalikosta ja Gnomen asetuksista. Kun hiirtä liikutellaan näytetään haluttu näytön alue suurennettuna. Täysin sokeat eivät tästä tietenkään hyödy. Jos käytössä on jokin muu kuin [[Gnome]] -työpöytä, niin silloin voidaan näytön suurennus toteuttaa esimerkiksi [[Compiz]] -ohjelmistoa käyttäen. 

Linuxin graafisista työpöytäympäristöistä Gnome sopii näkövammaiselle parhaiten, koska Orca -ruudunlukuohjelma toimii parhaiten Gnomen kanssa ja muutenkin Gnomessa on parhaiten otettu näkövammaiset huomioon. Se ei tietysti yllätä siksi, että Orca -ruudunlukuohjelma on Gnomen kehittäjien tekemä. Toinen sopiva työpöytäympäristö on [[Mate]], joka perustuu vanhempaan Gnome 2.x työpöytäympäristöön. Matessa oleva Gnome 2.x tyyppinen työpöydän yläpaneeli ei tosin toimi kunnolla Orcan kanssa mikä on yksi niistä asioista miksi Gnome on paljon parempi valinta kuin Mate. Käytännössä kaikki muut työpöytäympäristöt ovat käyttökelvottomia näkövammaiselle, koska ne ei toimi Orca -ruudunlukuohjelman kanssa. [[Cinnamon]], [[XFCE]], [[LXDE]], [[KDE]], jne. ovat kaikki käyttökelvottomia. Yleisesti kannattaa huomata se, että Orca toimii hyvin [[GTK+]] käyttöliittymäkirjastoa käyttävien sovellusten kanssa, mutta [[QT]]-sovellusten kanssa on paljon ongelmia ja usein [[QT]] -ohjelmat ei toimi ollenkaan Orcan kanssa niin, että niitä oikeasti pystyisi käyttämään. Orca kehitettiin alunperin nimenomaan Gnomea varten ja Gnome on tehty GTK+:lla, joten ei ole yllättävää ettei esimerkiksi Qt:lla tehty KDE toimi Orcan kanssa. Näkövammaisen kannattaa siis käyttää Gnome -työpöytää tai Matea sekä valita sovelluksiksi ensisijaisesti GTK+:lla tehtyjä sovelluksia, eli esimerkiksi nimenomaan Gnomelle tehtyjä sovelluksia. Toki suurin osa muistakin GTK+ sovelluksista toimii ongelmitta. Valitettavasti joidenkin sovellusten käyttöliittymä on kuitenkin suunniteltu niin ettei se oikein ole käytettävä ruudunlukuohjelman kanssa ja osa sovelluksista on täysin käyttökelvottomia ruudunlukuohjelman kanssa. Kannattaa kokeilla siis eri sovelluksia jolloin löytyy ne itselle parhaiten sopivat ja ruudunlukuohjelman kanssa parhaiten toimivat sovellukset.

Yleisesti Linuxin sopivuus näkövammaiselle on parantunut viime vuosina huomattavasti. Toisaalta on myös joitain huolestuttavia uusia tekniikoita, joilla tehdyt sovellukset ei toimi lainkaan Orca -ruudunlukuohjelman kanssa. Pahimpia ovat [[Electron]] -sovellukset, joita käytettäessä ruudunlukuohejelma ei puhu mitään. Electron perustuu [[Chromium]]in ja [[Google Chrome]]n web-tekniikkaan, yhtenä esimerkkinä käyttökelvottomista Electron -sovelluksista on uusi MicroSoftin tekemä [[Skype]], jota näkövammaiset ei siis pysty käyttämään ollenkaan. Kaikki Electron -sovellukset on käyttökelvottomia Orcan kanssa käytettynä, koska ruudunlukuohjelma ei noita sovelluksia käytettäessä puhu mitään. Electron on täyttä roskaa ja Chromiumin ja Chromen kehittäjillä ei tunnu olevan mitään aikeita korjata tilannetta. Chrome ja Chromium -webbiselaimet on nekin ihan yhtälailla käyttökelvottomia Orca -ruudunlukuohejelman kanssa. Onneksi [[Firefox]] toimii hienosti.

Eli kyllä Linuxia pystyy käyttämään jopa sokeana, eikä käytön tarvitse rajoittua komentorikäyttöön. Tämä artikkeli keskittyi paasiassa Debianiin, mutta toki Orca ja brltty on saatavilla muillekin Linux -jakeluille. Debian kuitenkin on panostanut huomattavasti siihen, että jakelu on käytettävä myös näkövammaisille. Se näkyy esimerkiksi siinä että Debianissa, toisin kuin monessa muussa linux -jakelussa, Orca ja brltty on käytettävissä heti asennusvaiheesta lähtien ja Debianin pystyy  asentamaan sokeanakin. Debian on näkövammaiselle sopiva linux -jakelu senkin takia, että Debianin vakaat julkaisut on hyvin testattuja ja luotettavia. Debianissa olevat ohjelmat on testattu paljon paremmin kuin käytännössä missään muussa linux -jakelussa ja se taas tarkottaa sitä, että Debianissa olevat ohjelmat eivät kaatuile. Debian on paljon bugittomampi kuin esimerkiksi Ubuntu. Käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelmien luotettava ja vakaa toiminta on hyvä asia kenen tahansa kannalta, mutta näkövammaisen kannalta se on erityisen tärkeää. 

Näkövammaisen käytössä olevan käyttiksen ja ohjelmien pitää toimia kunnolla, se ei ole hyväksyttävää että käyttis tai ohjelmat kaatuilee ja sekoilee puutteellisen testauksen takia. Eli Ubuntua ei suositella kenellekään näkövammaiselle. Kun taasen Debiania voidaan suositella lämpimästi. Toki tietenkin Debianissakin on bugeja siinä missä jokaisessa isossa ohjelmistossa, mutta Debianissa bugeja on paljon vähemmän kunnollisen testauksen ansiosta.

'''Käyttöliittymät'''
* [[GTK]]

'''Työpöytäympäristöt'''
* [[Gnome]]

==Esteettömyyttä tukevia ohjelmia==

===Näytönluku===
* [[Orca]] Screen Reader
* [[Emacspeak]]

===Puhesyntetisaattorit===
* [[Festival]] on puhesyntetisaattori. Se koostuu erilaisista moduuleista.
* [[Festvox-Suopuhe|Suopuhe]] muuttaa Festival-ohjelman puhumaan suomea.
* [[eSpeak]] on puhesyntetisaattori, jota käytetään jakeluiden "puhuvissa" versioissa.
* [[eSpeak NG]] on avoimen lähdekoodin puhesyntetisaattori, joka tukee yli sataa kieltä ja aksenttia.
* [[Mimic]] on  tekstiä puheeksi Mycroftin -teknologia [https://mimic.mycroft.ai/].
* [[DeepSpeech]] on puhe-teksti-moottori, jossa käytetään Baidun Deep Speech -tutkimusasiakirjaan perustuvilla koneoppimistekniikoilla koulutettua mallia. Project DeepSpeech käyttää Googlen TensorFlow'ta toteutuksen helpottamiseksi [https://github.com/mozilla/DeepSpeech].

====Apuohjelmat====
* [[Text2wave]] on [[Festival]]-projektiin sisältyvä apuohjelma, jonka avulla voit muuntaa tekstidokumentin syntetisoiduksi puheäänitiedostoksi.

====Käyttöliittymät====
* [[Gespeaker]] on GTK+-käyttöliittymä espeakille. Sen avulla voit toistaa tekstiä monilla kielillä ja asettaa ääni, äänenkorkeus, äänenvoimakkuus ja nopeus. Luettu teksti voidaan myös tallentaa WAV-tiedostoon myöhempää kuuntelua varten. [https://www.muflone.com/gespeaker/english/]
* [[eSpeakEdit]] tarjoaa käyttöliittymän eSpeak-äänten muokkaamiseen [http://espeak.sourceforge.net/index.html].

===Pistekirjoitus===
* [[BRLTTY]] ohjelma hoitaa [[wikipedia:fi:Pistekirjoitus|pistekirjoitus]] eli Braille- [[wikipedia:fi:Pistenäyttö|terminaalin]] tuen.

==Linux-wikin artikkeleista lisätietoa==
* [[Esteettömyys Ubuntu 18.04]]
* [[:Luokka:Puhesyntetisaattorit|Luokka Puhesyntetisaattorit]]

==Katso myös==
* [[wikipedia:fi:Pistenäyttö|Wikipedian artikkeli pistenäytöstä]]

[[Luokka: Esteettömyys]]