Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Kotoistus

2015-07-30T10:06:20Z

Beluga: /* Weblate */ Tarkennus palvelimeen

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla].

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla. Lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.comissa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Transifexista oli aiemmin olemassa [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu, joka oli kenen tahansa vapaasti asennettavissa. Jossain vaiheessa tämän Transifexin avoimen lähdekoodin version päivittäminen kuitenkin lakkasi, ja Transifexia on nyt jo jonkin aikaa kehitetty täysin suljetun lähdekoodin ohjelmistona. Transifex-yrityksen ideana on, että kaikki käyttävät [https://www.transifex.com/ transifex.com]-palvelinta.

Tunnetuimpia Transifexiä käyttäviä julkisia käännösprojekteja ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, Kodi, Clementine ja tietyt freedesktop.org-ohjelmistot.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://hosted.weblate.org/ Mikä hyvänsä vapaan koodin projekti voi anoa palvelinta käyttöönsä.

=== Zanata ===

[https://zanata.org/ Zanata] on Red Hatin kehittämä avoimen lähdekoodin käännöstyökalu. Transifexin muututtua epävapaaksi Fedora-projektin kotoistus on siirtymässä Zanataan (tilanne tammikuussa 2015).

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Videoeditointi

2014-05-24T10:09:29Z

Beluga: Kinon kehittäminen lopetettu. Korjattu yhdyssanavirhe ja paranneltu lauserakennetta.

Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat muokata videoita Linux-ympäristössä. Monesti [[wikipedia:fi:Videoeditointi|videoeditointiin]] liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Tässä artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman yleispäteviä suosituksia, joiden pohjalta oman seikkailun aloittaminen vapaan koodin videoeditointi ohjelmiin ehkä helpottuu vähän. Aloitetaan!

== Millainen on Linux videoeditoijan näkökulmasta? ==
Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä videokuvaajan ja muokkaajien tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja OS X:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja.

Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä videoeiditointi-ohjelmia ei ole kovin paljoa. Tilanne on kuitenkin jonkin verran parantumassa.

== Videoeditointiohjelman valinta ==
Tällä hetkellä vaikuttaisi, että paras [[GTK]]-pohjainen videoeditointi ohjelma olisi [[OpenShot]], joka tarjoaa laajat mahdollisuudet videokuvan editointiin, useamman video- ja ääniraidan samanaikaisen muokkaamisen. Vuonna 2010 OpenShot äänestettiin parhaaksi Linux-videoeditoriksi. Sen kehitystyö on aktiivista vielä tänäkin päivänä (2014).

== Videoeditointiohjelmia ==
*[[Avidemux]] on yksinkertainen videokuvan leikkaamiseen, suodattamiseen ja muuntoon tarkoitettu ohjelma.
*[[Cinelerra]] on kattava video- ja äänieditointiohjelma.
*[[Lumiera]] on ei lineaarinen videomuokkaus ohjelma, joka on eriytetty Cinelerra projektista.
*[[Lightworks]] on ammattilaisille suunnattu videonkäsittelyohjelma.
*[[Kino]] on DV-kuvan leikkaamiseen ja Firewire-liitännästä kaappaamiseen tarkoitettu ohjelma. Ohjelman kehittäminen on lopetettu.
*[[LiVES]] on pienikokoinen, tehokas ja helppokäyttöinen videomuokkain.
*[[PiTiVi]] on videoeditointiohjelma ja tiedostomuotomuunnoksiin erikoistunut ohjelma.
*[[Kdenlive]] on ei-lineaarinen videomuokkain.
*[[Stopmotion]] [http://linuxstopmotion.org] on ohjelma, jolla voidaan liikuttaa esineitä elokuvissa ja videoilla.
*[[Jahshaka]] [http://www.jahshaka.com]
*[[OpenMovieEditor]] [http://www.openmovieeditor.org]
*[[ZS4 Video Editor]] [http://devel.zs4.org/zweistein_linux.html] (Freeware)
*[[Vivia]] [http://sourceforge.net/projects/vivia/]
*[[Scilab Aurora]] [http://sourceforge.net/projects/scilab-aurora/]
*[[Shotcut]] [http://www.shotcut.org/bin/view/Shotcut/WebHome]
*[[Hydrid]] [http://www.selur.de/]

==Jakelut==
Elokuvan tekoon suuntautuneita jakeluita ovat mm.
* [[64studio]]
* [[Ubuntu Studio]]

==Live CD/DVD==
* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AVLinux]

== Sivu on työn alla ==
Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa, joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä tällä sivulla, koska niitä ei ole paljon.

==Aiheesta muualla==
* [http://www.linuxmovies.org/ Linux Movies] - Linux in Hollywood film production

{{Malline:Videoeditointi}}
[[Luokka: Videoeditointiohjelmat]]

Joukkorahoitus

2012-12-02T13:06:11Z

Beluga: Ei pilkkua rahasumman väliin..

Joukkorahoituksella (engl. crowd funding tai crowdfunding) tarkoitetaan rahallisten sijoitusten keräämistä laajalta joukolta ihmisiä. Rahankeruulla on tavallisesti ennaltamäärätty kesto. Joukkorahoitusprojektin käynnistäjänä voi olla joko yritys, jolloin tavallisesti myydään jotakin tuotetta ennakkoon tai sitten jokin voittoa tuottamaton taho, jolloin sijoittaja ei välttämättä saa vastineeksi mitään konkreettista.

= Internetin joukkorahoitusalustat =

Joukkorahoitusalustat tekivät läpimurron yleiseen tietoisuuteen vuonna 2010, jolloin avoimen lähdekoodin sosiaalinen verkosto Diaspora sai kasaan 200 641 dollaria Kickstarter.com-sivustolla. Linuxiin liittyviä tai avoimen lähdekoodin projekteja ilmestyykin säännöllisesti yleisille joukkorahoitusareenoille. Kulloisellakin hetkellä käynnissä olevia projekteja voi yrittää metsästää tekemällä rahoitussivustoilla hakuja sanoilla linux tai open source. Valtaosa Linuxiin liittyvistä rahankeruista on kytkeytynyt pelinkehittäjien haluun tarjota työn alla olevasta pelistään myös Linux-versio. Usein peliprojektit asettavat Linux-version lisätavoitteeksi, joka toteutetaan, jos minimitavoite ylitetään tietyllä summalla.

Avoimen lähdekoodin projekteja tai Linux-pelejä on rahoitettu ainakin seuraavilla alustoilla: [http://www.kickstarter.com/ Kickstarter], [http://www.indiegogo.com/ IndieGoGo] [http://www.ulule.com/ Ulule] ja [http://www.goteo.org/ Goteo]

== Avoimeen lähdekoodiin keskittyvät rahoitusalustat ==

Monet avoimen lähdekoodin projektit ovat toteuttaneet verkkosivuillaan aikarajattuja tai projektikeskeisiä rahankeruita esimerkiksi [http://pledgie.com/ Pledgie]-palvelun avulla. On kuitenkin olemassa erillisiä rahoitusalustoja, jotka pyrkivät helpottamaan verkostoitumista tilanteissa, joissa joko tarjotaan tai etsitään rahoitusta johonkin avoimen lähdekoodin projektiin liittyen.

=== [https://bountyoss.com/ BountyOSS] ===

BountyOSS-sivustolla rahoitusaloitteen tekee ohjelmistokehittäjä, joka esittää ohjelmistoonsa liittyvän parannusehdotuksen. Jos käyttäjät kokevat ehdotuksen hyödylliseksi, he sitoutuvat projektiin haluamallaan summalla. Kun kehittäjä katsoo summan kasvaneen riittävän suureksi, hän ilmaisee aloittavansa työn ehdotuksensa toteuttamiseksi.

=== [http://www.freedomsponsors.org/ FreedomSponsors] ===

FreedomSponsors-sivusto toimii muuten samoin kuin BountyOSS, paitsi että myös käyttäjillä on mahdollisuus tehdä aloite, johon hankitaan ohjelmistokehittäjän hyväksyntä jälkikäteen.

=== [https://fundhub.org/ Fundhub] ===

Fundhub käyttää ainoastaan Bitcoineja ja sen kautta voi ilmoittaa haluavansa tukea rahallisesti jotakin ohjelmistoon liittyvää parannusta tai korjausta.

=== [https://www.gittip.com/ Gittip] ===

Gittipissä ei ole projekti- tai aikarajoituksia, vaan sen kautta voi kanavoida viikoittaisia lahjoituksia yksittäisille avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjille, joilla on tunnus Github.com-palvelussa.

Joukkorahoitus

2012-12-02T13:05:12Z

Beluga: Artikkeli luotu

Joukkorahoituksella (engl. crowd funding tai crowdfunding) tarkoitetaan rahallisten sijoitusten keräämistä laajalta joukolta ihmisiä. Rahankeruulla on tavallisesti ennaltamäärätty kesto. Joukkorahoitusprojektin käynnistäjänä voi olla joko yritys, jolloin tavallisesti myydään jotakin tuotetta ennakkoon tai sitten jokin voittoa tuottamaton taho, jolloin sijoittaja ei välttämättä saa vastineeksi mitään konkreettista.

= Internetin joukkorahoitusalustat =

Joukkorahoitusalustat tekivät läpimurron yleiseen tietoisuuteen vuonna 2010, jolloin avoimen lähdekoodin sosiaalinen verkosto Diaspora sai kasaan 200,641 dollaria Kickstarter.com-sivustolla. Linuxiin liittyviä tai avoimen lähdekoodin projekteja ilmestyykin säännöllisesti yleisille joukkorahoitusareenoille. Kulloisellakin hetkellä käynnissä olevia projekteja voi yrittää metsästää tekemällä rahoitussivustoilla hakuja sanoilla linux tai open source. Valtaosa Linuxiin liittyvistä rahankeruista on kytkeytynyt pelinkehittäjien haluun tarjota työn alla olevasta pelistään myös Linux-versio. Usein peliprojektit asettavat Linux-version lisätavoitteeksi, joka toteutetaan, jos minimitavoite ylitetään tietyllä summalla.

Avoimen lähdekoodin projekteja tai Linux-pelejä on rahoitettu ainakin seuraavilla alustoilla: [http://www.kickstarter.com/ Kickstarter], [http://www.indiegogo.com/ IndieGoGo] [http://www.ulule.com/ Ulule] ja [http://www.goteo.org/ Goteo]

== Avoimeen lähdekoodiin keskittyvät rahoitusalustat ==

Monet avoimen lähdekoodin projektit ovat toteuttaneet verkkosivuillaan aikarajattuja tai projektikeskeisiä rahankeruita esimerkiksi [http://pledgie.com/ Pledgie]-palvelun avulla. On kuitenkin olemassa erillisiä rahoitusalustoja, jotka pyrkivät helpottamaan verkostoitumista tilanteissa, joissa joko tarjotaan tai etsitään rahoitusta johonkin avoimen lähdekoodin projektiin liittyen.

=== [https://bountyoss.com/ BountyOSS] ===

BountyOSS-sivustolla rahoitusaloitteen tekee ohjelmistokehittäjä, joka esittää ohjelmistoonsa liittyvän parannusehdotuksen. Jos käyttäjät kokevat ehdotuksen hyödylliseksi, he sitoutuvat projektiin haluamallaan summalla. Kun kehittäjä katsoo summan kasvaneen riittävän suureksi, hän ilmaisee aloittavansa työn ehdotuksensa toteuttamiseksi.

=== [http://www.freedomsponsors.org/ FreedomSponsors] ===

FreedomSponsors-sivusto toimii muuten samoin kuin BountyOSS, paitsi että myös käyttäjillä on mahdollisuus tehdä aloite, johon hankitaan ohjelmistokehittäjän hyväksyntä jälkikäteen.

=== [https://fundhub.org/ Fundhub] ===

Fundhub käyttää ainoastaan Bitcoineja ja sen kautta voi ilmoittaa haluavansa tukea rahallisesti jotakin ohjelmistoon liittyvää parannusta tai korjausta.

=== [https://www.gittip.com/ Gittip] ===

Gittipissä ei ole projekti- tai aikarajoituksia, vaan sen kautta voi kanavoida viikoittaisia lahjoituksia yksittäisille avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjille, joilla on tunnus Github.com-palvelussa.

Kotoistus

2012-09-29T09:18:45Z

Beluga: /* Transifex */ Konekääntäminen

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:tä lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://kde-fi.org. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2012-09-28T12:28:28Z

Beluga: /* Transifex */

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:tä lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://kde-fi.org. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia, paitsi että toiminnallisuus on tätä kirjoitettaessa rikki API-muutosten takia.

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2012-09-15T13:29:08Z

Beluga: /* Verkossa toimivat kotoistusalustat */ turha pilkku pois

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', kääntäjä ei ole varma sen sopivuudesta, ja muiden kääntäjien tulisi tarkistaa se. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[KBabel]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

Useimmiten on kuitenkin kätevintä muuntaa valmis <tt>.mo</tt>-tiedosto takaisin <tt>.po</tt>-muotoon ja tehdä muutokset tähän tiedostoon. ''Älä kuitenkaan tee julkaistavaksi tarkoitettuja käännöksiä tältä pohjalta.''

Mo-tiedoston muunto po-muotoon onnistuu komennolla <tt>msgunfmt</tt>. Esimerkiksi seuraavassa luotaisiin [[grep]]-ohjelman mo-tiedostosta po-tiedosto:
msgunfmt /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo >grep.po
Tehdään halutut muutokset po-tiedostoon:
[[emacs]] grep.po
Käännetään muokattu po-tiedosto takaisin mo-muotoon:
msgfmt -co grep.mo grep.po
Otetaan varmuuskopio alkuperäisestä mo-tiedostosta:
mv /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo.bak
Kopioidaan muokattu mo-tiedosto alkuperäisen paikalle:
cp grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html sanakirjan], josta löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:tä lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://kde-fi.org. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Transifex.com:in avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia, paitsi että toiminnallisuus on tätä kirjoitettaessa rikki API-muutosten takia.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2012-09-15T13:28:21Z

Beluga: Osio ei enää työn alla

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', kääntäjä ei ole varma sen sopivuudesta, ja muiden kääntäjien tulisi tarkistaa se. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[KBabel]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

Useimmiten on kuitenkin kätevintä muuntaa valmis <tt>.mo</tt>-tiedosto takaisin <tt>.po</tt>-muotoon ja tehdä muutokset tähän tiedostoon. ''Älä kuitenkaan tee julkaistavaksi tarkoitettuja käännöksiä tältä pohjalta.''

Mo-tiedoston muunto po-muotoon onnistuu komennolla <tt>msgunfmt</tt>. Esimerkiksi seuraavassa luotaisiin [[grep]]-ohjelman mo-tiedostosta po-tiedosto:
msgunfmt /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo >grep.po
Tehdään halutut muutokset po-tiedostoon:
[[emacs]] grep.po
Käännetään muokattu po-tiedosto takaisin mo-muotoon:
msgfmt -co grep.mo grep.po
Otetaan varmuuskopio alkuperäisestä mo-tiedostosta:
mv /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo.bak
Kopioidaan muokattu mo-tiedosto alkuperäisen paikalle:
cp grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html sanakirjan], josta löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:tä lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://kde-fi.org. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin, ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Transifex.com:in avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia, paitsi että toiminnallisuus on tätä kirjoitettaessa rikki API-muutosten takia.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2012-09-15T13:27:31Z

Beluga: Kotoistusalustoihin sisältöä

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', kääntäjä ei ole varma sen sopivuudesta, ja muiden kääntäjien tulisi tarkistaa se. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[KBabel]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

Useimmiten on kuitenkin kätevintä muuntaa valmis <tt>.mo</tt>-tiedosto takaisin <tt>.po</tt>-muotoon ja tehdä muutokset tähän tiedostoon. ''Älä kuitenkaan tee julkaistavaksi tarkoitettuja käännöksiä tältä pohjalta.''

Mo-tiedoston muunto po-muotoon onnistuu komennolla <tt>msgunfmt</tt>. Esimerkiksi seuraavassa luotaisiin [[grep]]-ohjelman mo-tiedostosta po-tiedosto:
msgunfmt /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo >grep.po
Tehdään halutut muutokset po-tiedostoon:
[[emacs]] grep.po
Käännetään muokattu po-tiedosto takaisin mo-muotoon:
msgfmt -co grep.mo grep.po
Otetaan varmuuskopio alkuperäisestä mo-tiedostosta:
mv /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo.bak
Kopioidaan muokattu mo-tiedosto alkuperäisen paikalle:
cp grep.mo /usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/grep.mo

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html sanakirjan], josta löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:tä lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://kde-fi.org. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat (osio työn alla) ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin, ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Transifex.com:in avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia, paitsi että toiminnallisuus on tätä kirjoitettaessa rikki API-muutosten takia.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2012-09-15T10:47:32Z

Beluga: Verkossa toimivat kotoistusalustat

CAD-ohjelmat

2012-07-15T14:03:27Z

Beluga: Blender CADtools

Tällä sivulla on lueteltu Linuxissa toimivia ohjelmia [[wikipedia:fi:Tietokoneavusteinen suunnittelu|tietokoneavusteiseen suunnitteluun]] (CAD).

==2D==
===CAD===
*[[Qcad]] on mainio avoimen lähdekoodin ohjelma kaksiuloitteiseen CAD-suunnitteluun. Se käsittelee tiedostoja DXF-muodossa, joten tiedostojen siirto muihin CAD-ohjelmistoihin tai niistä Qcadiin ei ole vaikeaa. Ohjelman käyttöliittymä on varsin intuitiivinen ja suoraviivainen. Qcadilla on myös mahdollista viedä mm. [[PNG]]- ja [[PDF]]-tiedostoja.
*[http://librecad.org LibreCAD] on QCad:in uudempi, Qt4:ään perustuva versio.
*[[XFig]] toimii sekä CAD-ohjelmana että vektoripiirto-ohjelmana. Xfig ei tue varsinaisia kerroksia (layers), joten se ei korvaa erikoistuneempia CAD-ohjelmistoja. Xfigissä tiedosto voidaan tallentaa (viedä) erilaisissa tiedostomuodoissa, esim. useissa eri kuvaformaateissa, [[LaTeX]]- tai PDF-tiedostona ym..
* [http://www.3ds.com/products/draftsight/free-cad-software/ DraftSight] Ilmainen cad ohjelma on saatavissa Windows, Mac os X ja Linux (Ubuntu, Fedora, Suse ja Mandriva) käyttöjärjestelmiin.
* [http://lx-viewer.sourceforge.net/ Lx-Viewer] on Autocad ohjelma millä voit avata, katsoa, tulostaa ja muuntaa DWG- tai DXF-tiedostoja.

===Elekroniikka===
* [http://www.lis.inpg.fr/realise_au_lis/kicad/ Kicad], piirilevysuunnittelu ja kytkentäkaaviot.
* [http://www.opencircuitdesign.com/magic/index.html Magic] on VLSI layout -työkalu [[:Luokka:Elektroniikkaohjelmat|elektroniikkasuunnitteluun]].
* [http://www-asim.lip6.fr/recherche/alliance/ Alliance], CAD-ohjelma.
* [http://www.gnu.org/s/electric/ Electric], Hienostunut CAD-ohjelma esim. piirisuunnitteluun.

==3D==
===CAD===
* [http://www.varicad.com VariCAD] on kaupallinen mekaniikkasuunnitteluohjelmisto.
* [http://archimedes.incubadora.fapesp.br/portal/ Archimedes], arkkitehtuurisuunnitteluun suunnattu CAD-ohjelma.
* [[AvoCADo]], 3D-mallinnusohjelma.

* [http://sourceforge.net/projects/brlcad/ BRL-CAD] on pitkän historian omaava 3D-CAD-ohjelma, joka soveltuu koneiden mallintamiseen.

* [http://www.bricscad.com/ Bricscad] on natiivisti DWG-formaattia tukeva kaupallinen ammattilaiskäyttöön tarkoitettu CAD. Bricscad on hyvä vaihtoehto AutoCAD:ille, koska siinä on AutoCAD yhteen sopiva API, joten AutoCAD:ille tehdyt kolmanen osapuolen sovellukset toimivat natiivisti myös Bricscad:issä.

* [http://www.cademia.org/ Cademia], helppokäyttöinen CAD-yleistyökalu, joka on ohjelmoitu [[Java]]lla ja on siksi myös alustariippumaton. Ohjelma tukee myös FEM-mallinnusta. Ei vaadi erillistä asennusta, vaan toimii <tt>jar</tt>-paketin käynnistämällä.

* [http://www.cycas.de/ CYCAS] on kaupallinen arkkitehtikäyttöön painottuva CAD-ohjelma. CYCAS sisältää etenkin arkkihtien työtä helpottavia ominaisuuksia, kuten 2d luonnostelun, aukkojen ikkunoiden ja seinien asettelun. Ohjelma on ilmainen ei kaupallisessa käytössä.

* [http://juergen-riegel.net/FreeCAD/Docu/ FreeCAD] on suunnattu tuotemallinnukseen, suunnitteluun, muotoiluun ja sisältääkin samoja ominaisuuksia kuin CatiaV4 ja V5, SolidWorks ja Solid Edge, ja siksi myös kuuluu samoihin kategorioihin kuin MCAD, PLM, CAx ja CAE. [[FreeCAD]] on ominaisuuspohjainen parametrinen mallintaja ja koostuu modulaarisesta [[lähdekoodi]]sta, joka tekee ominaisuuksien lisäämisestä helppoa ilman järjestelmän ytimen muokkausta.

* [http://www.graphiteone-cad.com/ GraphiteOne CAD] on kaupallinen mekanikka suunnitteluun soveltuva CAD. Ohjelmaa voi kokeilla ilmaiseksi ja siitä on saatavilla valmiit paketit seuraaville Linux jakeluille: SuSE, CentOS, Ubuntu ja PCLinuxOS.

* [http://sourceforge.net/projects/pythoncad/ PythonCAD], helppokäyttöinen CAD-ohjelma. PythonCAD on alfa tasolla, eikä siksi sovellu vielä tuotantokäyttöön.

*[[Medusa4]], hieman vanhanaikainen ammattilaiskäyttöön tarkoitettu suunnitteluohjelma. Ohjelma on ilmainen henkilökohtaisessa käytössä.

* [[NX]], ammattilaiskäyttöön tarkoitettu suunnitteluohjelma. NX tukee CAD-, CAM-, CAE- ja PLM-tekniikoita ja onkin siksi varteen otettava vaihtoehto CATIAlle ja Pro/ENGINEERille.

* [[xtrkcad]] [http://www.xtrkcad.org/Wikka/HomePage] on avoimen lähdekoodin ratasuunnitteluohjelma.

===Mallinnus===
* [[Blender]] on monipuolinen 3D-mallinnusohjelma, josta löytyy myös animointimahdollisuus. Blenderille on saatavissa myös lisäosa [http://cad4arch.com/cadtools/ CADtools].

* [http://meshlab.sourceforge.net/ Meshlab] on [[avoin lähdekoodi|avoin]], alustariippumaton ja laajennettavissa oleva järjestelmä rakenteettomien 3D-kolmiopintojen käsittelyyn ja muokkaukseen. Järjestelmä on suunnattu auttamaan tyypillisten suurten rakenteettomien mallien muokkauksessa, joita tulee vastaan 3D-skannauksessa. [[Meshlab]] tarjoaa työkalut muokkaukseen, putsaukseen, paikkaukseen, tarkasteluun, renderöintiin sekä kääntämiseen toisiin tiedostomuotoihin.

*[http://pymol.org/ PyMOL] on [[Python]]-pohjainen molekyylien mallinnustyökalu. Se suuntautuu proteiinien 3D-mallinnukseen, mutta soveltuu myös muihin pieniin molekyyleihin, tiheyteen, pintojen ja liikeratojen mallinnukseen. [[PyMOL]] mahdollistaa myös molekyylien muokkauksen, heijastukset (ray tracing) ja animoinnin. [[PyMOL]] on avointa lähdekoodia ja ilmainen kaikille.

* [http://www.wings3d.com/ Wings 3D] on Nendoa ja Miraita jäljittelevä [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] 3D-mallinnusohjelma.

===Muuta===
* [http://www.opencascade.org/ Open CASCADE], avoin CAD/CAM/CAE-ydin ja kehitysalusta 3D-sovelluksille.
* [http://z88.uni-bayreuth.de/english.html Z88] Kehittynyt FEM-mallinnusjärjestelmä, joka sisältää 20 erilaista FEM-tyyppiä ja useita ratkaisumalleja. Ohjelmaan voi myös tuoda malleja Pro/ENGINEER:istä
* [http://www.scilab.org/ Scrilab] on avoin(GPL-yhteensopiva) Matlab tyyppinen matematiikka ohjelmisto. Ohjelmalla on 6 julkaisua vuodessa ja sitä kehitetään sekä yliopistojen, että yritysten toimesta.
* [http://www.salome-platform.org/ Salome] on avoimen lähdekoodin projekti, jolla voi viimeistellä CAD-mallin numeerista käsittelyä varten. Salomella voi luoda, muokata, korjata ja tarkastella malliin liitettyjä fyysisiä, sekä geometrisiä ominaisuuksia. Salomea voi käyttää myös yhdessä ulkoisen ratkaisijan kanssa.

==Katso myös==
* [[:Luokka:Cad-ohjelmat|Cad-ohjelmat-luokka]]

[[Luokka:Cad-ohjelmat]]

Krita

2012-07-15T14:01:41Z

Beluga: Päivittelyä

{{ Ohjelma | nimi=Krita | kuva=[[Kuva:Krita.png|250px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[Qt]] | kotisivu=[http://www.krita.org/ www.krita.org] }}

'''Krita''' on [[KDE]]:n [[Calligra Suite]]-pakettiin kuuluva piirto- ja kuvankäsittelyohjelma. Krita on melko tiiviisti integroitu Calligra Suite -pakettiin mahdollistaen esimerkiksi sen toimintojen upottamisen muihin paketin ohjelmistoihin. Ohjelman käyttöliittymä pohjautuu perinteiseen yhden ikkunan periaatteeseen. [[GIMP]]istä poiketen Krita sisältää mm. [[wikipedia:fi:CMYK|CMYK]]-tuen, vaikka yleisesti ottaen Kritan ominaisuudet ovatkin GIMP:iä jäljessä. Ensimmäinen Kritan versio julkaistiin KOffice 1.4.0:n mukana kesällä 2005, ja kehitys on tämän jälkeen ollut nopeaa. [http://blog.cberger.net/2010/02/27/krita-meeting-2010-%E2%80%93-day-1-2/ 2010 helmikuussa] kehittäjätiimi päätti siirtää Kritan fokuksen yleisestä kuvankäsittelystä digitaaliseen piirtämiseen ja maalaamiseen. Kritan kehitys on pysynyt nopeana hyvin organisoidun palkkaussysteemin ansiosta. Pääasiallisena rahoittajana yksityishenkilön ominaisuudessa [http://lukast.mediablog.sk/log/?p=355 on toiminut Silvio Grosso].

== Katso myös ==
*[[GIMP]]
*[[ImageMagick]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.krita.org/ Kritan verkkosivut]
*[http://www.calligra.org/ Calligra Suite]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

Portaali:Kuvankäsittely

2012-07-13T18:12:23Z

Beluga: Kritan muokkaus

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]]. 3D-mallinnusohjelmia löydät luokasta [[:Luokka:3D-mallinnusohjelmat|3D-mallinnusohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa myös yksinkertaisen kuvankäsittelyn. [[Mono]]-pohjainen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**Kuvatiedostojen exif-tietojen muokkaamiseen.
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Apace]]
*[[Eye of GNOME]] (Gnomen silmä)
**Gnomen oletuskuvankatseluohjelma.
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. Oletuskuvankatseluohjelma KDE:n 4-versiossa. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Showfoto]]
**Showfoto on Digikamin kuvankäsittely- ja kuvankatseluohjelma. Sen käyttö onnistuu myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella. Vertailutietoja: http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_image_viewers

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Shotwell]]
**Kevyt kuvanhallintaohjelma http://trac.yorba.org/wiki/Shotwell
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[GimpShop]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimpshop.com
*[[GimpPhoto]]
*http://www.gimphoto.com/
*[[Inkscape]]
**Ammattilaistason [[wikipedia:fi:Vektorigrafiikka|vektorigrafiikka]]ohjelma.
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeasti kehittyvä ohjelma digitaaliseen piirtämiseen ja maalaamiseen. http://www.krita.org/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ShowFoto]]
**Käyttää kuvankäsittelyyn [[KIPI]]-liitännäisiä. Voidaan käyttää myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/
*[[Pinta]] Klooni Paint.net kuvankäsittelyohjelmasta http://pinta-project.com/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/
*[[darktable]] http://darktable.sourceforge.net/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

==Katso myös==
* [[Digikuvapalvelut]]
* [[Wine ja valokuvakirjaohjelmat]]

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]
[[Luokka:Portaalit]]