https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Echramath 2026-05-04T09:10:04Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.2 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:UTF-8&diff=7263 2006-01-27T11:25:12Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Pitäisiköhän tätä artikkelia ns. himpun verran siirtää NPOV:n suuntaan, ettei kenellekään tulisi paha mieli? --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 27. tammikuuta 2006 kello 13:25:12 (EET)<br /> <br /> <br /> ----<br /> <br /> <br /> Tätä täytyy kommentoida:<br /> <br /> &quot;Täytyy tosin mainita että useilla kanavilla on saanut merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, eli siis vuoden vaihteen jälkeen olisi kaikkien asioista perillä olevien erittäin suotavaa alkaa kirjoittaa vain UTF-8:a kaikille kanaville.&quot;<br /> <br /> Kysymys kuuluu: Millä kaikilla &quot;useilla kanavilla&quot; tämän Wikin vakionaamat ja ylläpitäjät ovat nähneet käytävän keskustelua soveliaasta UTF-8-merkistöön siirtymisen päivästä? TukaaniWikin kommenteissa oli mainittu nämä kanavat:<br /> <br /> * #masinointi<br /> * #tukaani<br /> * #slackware.fi<br /> * #openbsd.fi<br /> * #debian.fi<br /> * #muropaketti<br /> <br /> Onkos niitä vielä muitakin?<br /> <br /> --[[Käyttäjä:130.234.5.138|130.234.5.138]] 18. joulukuuta 2005 kello 03:33:12 (EET)<br /> <br /> Muutamia... itselleni tulee nyt suoranaisesti mieleen<br /> * #ohjelmointiputka<br /> * #wikilinux<br /> Ehkäpä tuo &quot;useilla kanavilla&quot; on vähän yläkanttiin...<br /> --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 18. joulukuuta 2005 kello 11:58:48 (EET)<br /> <br /> <br /> Vuosi vaihtui ja kuinkas sitten kävikään? Käykää kertomassa siitä täällä:<br /> <br /> [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat UTF-8 ja IRC-kanavat] (TukaaniWiki)<br /> <br /> --[[Käyttäjä:130.234.5.137|130.234.5.137]] 1. tammikuuta 2006 kello 14:53:13 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=UTF-8&diff=7262 2006-01-27T11:23:41Z

<p>Echramath: /* IRC */ Irssi 0.8.10:hän on oikeasti julkaistu</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[wikipedia:fi:UTF-8|UTF-8 Wikipediassa]]<br /> <br /> <br /> '''Unicode''' on standardi, joka pyrkii määrittelemään kaikille maailman merkeille omat merkkikoodinsa (UCS). Tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet keskenään kilpailevat merkistöt ja koodisivut, joista kukin on voinut esittää vain osan tarvittavista merkeistä. Esimerkiksi suosittu IRC-client mIRC käyttää suomalaisilla koneilla merkistöä Microsoft CP1252, kun suurin osa Linux-koneista puolestaan käyttää merkistöä ISO-8859-1 (Latin-1) ja Finnish-HOWTO:n mukaan säädetyt Linux-koneet puolestaan merkistöä ISO-8859-15. Merkistöissä on yhteneväisyyksiä ja esim. tavalliset ääkköset ovat kaikissa samoilla merkkikoodeilla, mutta jo euromerkki näkyy eri merkistöillä eri tavoilla. Unicode ratkaisee ongelman ottamalla käyttöön 21-bittisen merkkiavaruuden, johon mahtuu siis peräti kaksi miljoonaa merkkiä, joista usean merkin yhdistelmillä saadaan vielä lisää. Tämän katsotaan riittävän ikuisesti.<br /> <br /> Unicode-merkkejä voidaan koodata useilla eri tavoilla. UTF-8 on unix-puolella (Linux) tärkein Unicode-koodaustapa ja se on jo muutamissa distroissa vakiona käytössä. Tässä yksi merkki on kooltaan 1-6 oktettia (tavua), siten että ASCII-merkit (aakkoset, numerot, yms, mutta ei esim. ääkköset) ovat sellaisinaan ja näin saavutetaan ASCII-yhteensopivuus.<br /> <br /> Muita koodaustapoja ovat UCS-2, UCS-4, UTF-7, UTF-16, UTF-32. Usein kuulee kysyttävän että eikö kannattaisi samantien siirtyä käyttämään UTF-32:a, jotta merkit eivät loppuisi kesken. Näin ei käy, vaan kaikilla koodaustavoilla, lukuun ottamatta UCS-2:a, voidaan esittää kaikki kaksi miljoonaa saatavilla olevaa koodia. UCS-2 kykenee vain ensimmäisten 65 tuhannen koodin esittämiseen.<br /> <br /> UTF-8 on nykyisin monien jakeluiden, esimerkiksi Ubuntun, oletusmerkistö käyttöjärjestelmän tiedostonimien koodaukseen ja tekstitiedostojen muodoksi.<br /> <br /> == Tekstitiedostot ==<br /> <br /> Eräs tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on tietenkin avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa tämän jälkeen eri koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentorivin ja ''recode'' ohjelman käyttö:<br /> recode latin..UTF-8 tiedosto.txt<br /> <br /> == Ohjelmat ==<br /> <br /> Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8 -merkistön käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.<br /> <br /> Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.<br /> LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi<br /> Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.<br /> <br /> Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.<br /> <br /> === Emacs ===<br /> <br /> GNU [[Emacs]] toimii UTF-8:n kanssa, kunhan .emacsrc:ssä on seuraava rivi.<br /> (prefer-coding-system 'utf-8) (set-keyboard-coding-system 'utf-8) (set-terminal-coding-system 'utf-8)<br /> <br /> == IRC ==<br /> <br /> Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta sitä luonnollisesti hidastaa se, että monet clientit eivät tue ko. merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta se että vain muutama client saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista clienteistä löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön autodetectointi. Täytyy tosin mainita että useilla kanavilla on saanut merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, eli siis vuoden vaihteen jälkeen olisi kaikkien asioista perillä olevien erittäin suotavaa alkaa kirjoittaa vain UTF-8:a kaikille kanaville. Tällä mahdollistetaan mahdollisimman nopea ja helppo siirtymä niillekin, joilla ei autodetectointia clientissään ole.<br /> <br /> Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.<br /> <br /> === ChatZilla ===<br /> <br /> Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.<br /> <br /> === Irssi ===<br /> <br /> Irssi 0.8.10 tukee merkistömuutoksia nykyisessä vakaassa versiossaan ja sitä edeltäneissä release candidateissa rc5:stä eteenpäin. Tämä mahdollistaa merkistön valinnan kanavakohtaisesti, kuten myös sen, että tästä riippumatta voidaan esimerkiksi logit kirjoittaa aina UTF-8-muodossa. Tärkeimmät asetukset ovat /set term_charset &lt;merkistö&gt; (asettaa terminaalin käyttämän merkistön), /set recode_out_default_charset (asettaa oletusmerkistön lähtevälle tekstille) ja /recode add &lt;merkistö&gt; (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistön automaattinen tunnistus toimii käytännössä luotettavasti.<br /> <br /> Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat eivät sisällä sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. /set term_type utf8 tai /set term_type 8bit asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää. rc5 ja rc6-versioissa recode-toiminto oli kehitysasteella, joten toimivuus ja ominaisuudet eivät ole täydellisiä. Mikäli mahdollista, nämä versiot kannattaa tietenkin päivittää uusimpaan vakaaseen versioon.<br /> <br /> Erään ongelman muodostavat kanavat, joiden nimissä käytetään esimerkiksi Latin1-merkkejä, suomenkielisillä kanavilla yleensä ääkkösiä. UTF-8-terminaalilla niitä ei suoraan voi kirjoittaa ja UTF-8:lla kirjoitettu kanava #ääkkönen tietenkin on irc-serverin kannalta täysin eri kanava kuin vastaava nimi Latin1:llä kirjoitettuna. Ongelman voi kiertää esimerkiksi käyttämällä komennon ''/join #ääkkönen'' sijaan ''/eval''-komentoa, jolloin merkkien numerokoodeja voidaan kirjoittaa suoraan esimerkiksi oktaaleina: ''/eval /join \344\344kk\366nen''. Merkkien koodeja voi tarkistaa esimerkiksi [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html tästä taulukosta].<br /> <br /> === KVIrc ===<br /> <br /> IRC-client Qt/KDE:lle. Tukee suoraan autodetectointia. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla &lt;tt&gt;UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -&gt; Western, Latin 1 + Euro)&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.<br /> <br /> === mIRC ===<br /> <br /> Tämä ei ole Linux-ohjelma, mutta kavereillasi sitä varmasti on käytössä ja he eivät pidä siitä kun kirjoitat UTF-8:a. Tarjoa heille siis tätä scriptiä [http://mjr.iki.fi/software/mirc-utf8-conservative.zip], jonka avulla he näkevät kaikkien muiden tekstit oikein (autodetectointi) ja heidän kirjoittamansa teksti puolestaan näkyy muille kuten ennenkin. Tiedosto utf-8.mrc kopioidaan mIRC:in asennuskansioon ja sitten suoritetaan komento ''/load -rs utf-8.mrc'', niin scripti alkaa toimimaan<br /> <br /> Ohjelma keskustelee Windowsin kanssa silti jollain 8-bittisellä, joten erikoisemmat merkit eivät toimi. mIRCin tekijä on vuosia sitten luvannut korjata ongelman, mutta korjausta ei kuitenkaan ole kuulunut. Windowsille on muutenkin parempia ja ilmaisia clientejä, joten vaihtamista kannattaa harkita vakavasti.<br /> <br /> Uusien, suoraan kehittäjältä saatujen tietojen mukaan seuraava mIRC-versio (eli nykyinen kehitysversio) osaisi näyttää UTF-8-tekstin suoraan riippumatta siitä, mitä se on säädetty lähettämään ulospäin. Tietoja tämän version julkaisuajankohdasta ei kuitenkaan tällä haavaa ole.<br /> <br /> === Wireless IRC ===<br /> <br /> Ei tue autodetectointia, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.<br /> <br /> === X-Chat ===<br /> <br /> Verkkokohtainen merkistön valinta asetuksista. Autodetectointi vain silloin kun käytössä on UTF-8.<br /> <br /> X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> <br /> * Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet clientien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]<br /> * [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]<br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]<br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Käsitteet]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Artikkelitoiveet&diff=7212 2006-01-24T07:00:59Z

<p>Echramath: Varmuuskopionti</p> <hr /> <div>Tänne siis artikkelitoiveita! Jos uusia artikkeleita toivotaan niin pistäkää ihan linkki toivottuun artikkeliin, niin se on hauska kirjoitella.<br /> <br /> * Aina ajankohtainen aihe, jonka kaikki unohtavat; [[Varmuuskopionti]]<br /> <br /> * [[Linux-pääteympäristö]], aiemmin ehdotettu: 'Levyttömän Linuxin ohjeet (fedora: system-config-netboot)'<br /> <br /> * [[Linux ja digi-tv]] - ohjeita digitaalisten televisiolähetyksien vastaanottamiseen ja nauhoittamiseen Linux-ympäristössä. Sisältää myös katsauksen myynnissä olevien digisovittimien (PCI, USB) Linux-tuesta.<br /> <br /> * Linuxin kaistanhallinnasta, kuinka rajoittaa down- ja upsteram kaistaa sovelluskohtaisesti.<br /> **Kaistanrajoitus ohjelmakohtaisesti onnistuu trickle-nimisellä ohjelmalla. Esim. &quot;trickle -d 20 wget jotain&quot; rajoittaa wgetin latausnopeuden 20kB/s:ään. -u -parametrillä voi rajoittaa lähetysnopeuden. Joku osaava voi varmaan valita sopivan nimen sivulle ja kirjoittaa asiasta enemmän sinne.<br /> ** [[Trickle]] on varmaan ihan hyvä sivun nimi :) Tietenkin voi tehdä [[Kaistanrajoitus]] sivunkin, ja sieltä sit linkin [[Trickle]] sivulle.<br /> *Artikkeleita [[X Window System]] ja [[Komentojen ajastaminen]] voisi laajentaa.<br /> <br /> * [[DVB-T/C/S]]<br /> <br /> * [[Apache]], asennetun apachen perustietoturva ja yleinen apachen käyttö.<br /> <br /> [[Luokka:Wiki]]<br /> <br /> <br /> &lt;div style=&quot;margin:0; border:1px solid #dfdfdf; padding: 0em 1em 1em 1em; background-color:#ffd; align:left;&quot;&gt;<br /> == Nämä kaipaavat huomiotasi ==<br /> <br /> * [[Toiminnot:Shortpages]] - Lyhyet sivut, kirjoita lisää! (tai poisto jos turha)<br /> * [[Toiminnot:Wantedpages]] - Halutut sivut, Sivut joille on paljon linkkejä mutta eivät ole olemassa!<br /> * [[Toiminnot:Lonelypages]] - Sivut, joille ei ole linkkejä<br /> * [[Toiminnot:Deadendpages]] - Sivut, joilta ei linkkejä<br /> * [[Toiminnot:Ancientpages]] - Kauan muokkaamattomat sivut<br /> * [[Toiminnot:Popularpages]] - Suositut sivut<br /> &lt;/div&gt;</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Emulaattorit&diff=7211 2006-01-24T04:52:18Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>==Dosemu vs Dosbox==<br /> <br /> Näiden ero varmaan aiheuttaa hämmennystä lukijoissa. Olenko minä ymmärtänyt oikein, jos väitän, että Dosemu päästää ohjelmat käsittelemään koneen oikeita laitteita, kun taas Dosbox on mahdollisimman geneerinen virtuaali-PC? Täten Dosemu edellyttäisi esimerkiksi äänien käyttämisessä sitä, että äänikortti ihan oikeasti on DOS-yhteensopiva, kun taas Dosbox tarjoaa virtuaalisen Soundblaster 16:n. Tämä sopii varmaan hyvin yhteen sen logiikan kanssa, että peleissä halutaan vain päästä kokemaan menneiden aikojen ohjelma, kun taas useimmat edelleen käytössä olevat DOS-ohjelmat ovat käytössä nimenomaan siksi, että jokin erikoinen oheislaite tarvitsee niitä? --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 24. tammikuuta 2006 kello 06:52:18 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:ScummVM&diff=7210 2006-01-24T01:59:14Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Allaolevaan keskusteluun viitaten, toivottovasti tässä on nyt enemmän järkeä. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 24. tammikuuta 2006 kello 03:59:14 (EET)<br /> <br /> <br /> ----<br /> <br /> <br /> Kai tämä artikkeli nyt jotenkin Linuxiin liittyy... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. tammikuuta 2006 kello 22:40:07 (EET)<br /> <br /> Mutkan kautta, mitä voisi tietenkin selventääkin. Kyseessä on eräs peli, jota voidaan pelata Linuxilla, tavallaan natiivisti, koska itse peli on joka tapauksessa ulkoisen tulkin ajettavaa kamaa ollut alunperinkin. Se myös löytyy Ubuntun ja Debian reposityistä.<br /> <br /> Sen sijaan, kun nyt mainitsit, lienee kyllä fiksumpaa luoda SCUMMVM-artikkeli ja esitellä siinä tämä ja toinen vapaaseen jakoon laitettu scumm-peli, Beneath A Steel Sky. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 23. tammikuuta 2006 kello 23:51:10 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:SCUMMVM&diff=7209 2006-01-24T01:58:29Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”Keskustelu:SCUMMVM” uudelle nimelle ”Keskustelu:ScummVM”: ...jos vielä kirjoittaisi tuon virallisen kieliasun mukaan...</p> <hr /> <div>#redirect [[Keskustelu:ScummVM]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:ScummVM&diff=7208 2006-01-24T01:58:29Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”Keskustelu:SCUMMVM” uudelle nimelle ”Keskustelu:ScummVM”</p> <hr /> <div>Kai tämä artikkeli nyt jotenkin Linuxiin liittyy... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. tammikuuta 2006 kello 22:40:07 (EET)<br /> <br /> Mutkan kautta, mitä voisi tietenkin selventääkin. Kyseessä on eräs peli, jota voidaan pelata Linuxilla, tavallaan natiivisti, koska itse peli on joka tapauksessa ulkoisen tulkin ajettavaa kamaa ollut alunperinkin. Se myös löytyy Ubuntun ja Debian reposityistä.<br /> <br /> Sen sijaan, kun nyt mainitsit, lienee kyllä fiksumpaa luoda SCUMMVM-artikkeli ja esitellä siinä tämä ja toinen vapaaseen jakoon laitettu scumm-peli, Beneath A Steel Sky. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 23. tammikuuta 2006 kello 23:51:10 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=SCUMMVM&diff=7207 2006-01-24T01:58:29Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”SCUMMVM” uudelle nimelle ”ScummVM”: ...jos vielä kirjoittaisi tuon virallisen kieliasun mukaan...</p> <hr /> <div>#redirect [[ScummVM]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=ScummVM&diff=7206 2006-01-24T01:58:29Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”SCUMMVM” uudelle nimelle ”ScummVM”</p> <hr /> <div>[[Kuva:fotaq.png|right|200px|thumb|ScummVM pyörittämässä Flight of the Amazon Queenia]]<br /> <br /> ScummVM on ohjelma, joka alunperin kehitettiin, jotta LucasFilmin - myöhemmin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Lucasarts LucasArtsin] - klassisia seikkailupelejä voitaisiin pelata nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. Maniac Mansion, The Secret of Monkey Island ja Full Throttle lienevät pelihistoriaa tunteville ainakin nimeltä tuttuja.<br /> <br /> LucasArtsin seikkailut ovat kaupallisia pelejä, joiden tekijänoikeudet ovat edelleen voimassa, eikä niitä saa vapaasti levittää. Sen sijaan joitakin muita samantyyppisiä, ScummVM:n avulla pelattavia pelejä on julkaistu freewarena ja niitä on myös pakattu [[jakelu|Linux-jakeluihin]] mukaan. Tällaisia pelejä ovat<br /> <br /> * Beneath a Steel Sky (1994), cyberpunk-henkinen postapokalyptiseen Australiaan sijoittuva seikkailu<br /> * Flight of The Amazon Queen (1995), humoristinen seikkailu, jossa 1940-luvun seikkalija-pilotti Joe King putoaa koneineen viidakkoon ja pyrkii sieltä pois.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> <br /> [http://www.scummvm.org ScummVM-projektin kotisivu]<br /> <br /> [[Luokka:Pelit]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=ScummVM&diff=7205 2006-01-24T01:57:24Z

<p>Echramath: *complete rewrite*</p> <hr /> <div>[[Kuva:fotaq.png|right|200px|thumb|ScummVM pyörittämässä Flight of the Amazon Queenia]]<br /> <br /> ScummVM on ohjelma, joka alunperin kehitettiin, jotta LucasFilmin - myöhemmin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Lucasarts LucasArtsin] - klassisia seikkailupelejä voitaisiin pelata nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. Maniac Mansion, The Secret of Monkey Island ja Full Throttle lienevät pelihistoriaa tunteville ainakin nimeltä tuttuja.<br /> <br /> LucasArtsin seikkailut ovat kaupallisia pelejä, joiden tekijänoikeudet ovat edelleen voimassa, eikä niitä saa vapaasti levittää. Sen sijaan joitakin muita samantyyppisiä, ScummVM:n avulla pelattavia pelejä on julkaistu freewarena ja niitä on myös pakattu [[jakelu|Linux-jakeluihin]] mukaan. Tällaisia pelejä ovat<br /> <br /> * Beneath a Steel Sky (1994), cyberpunk-henkinen postapokalyptiseen Australiaan sijoittuva seikkailu<br /> * Flight of The Amazon Queen (1995), humoristinen seikkailu, jossa 1940-luvun seikkalija-pilotti Joe King putoaa koneineen viidakkoon ja pyrkii sieltä pois.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> <br /> [http://www.scummvm.org ScummVM-projektin kotisivu]<br /> <br /> [[Luokka:Pelit]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Flight_of_the_Amazon_Queen&diff=7204 2006-01-24T00:30:37Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”Keskustelu:Flight of the Amazon Queen” uudelle nimelle ”Keskustelu:SCUMMVM”: Tästä saanee järkevämmän ja eheämmän artikkelin.</p> <hr /> <div>#redirect [[Keskustelu:SCUMMVM]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:ScummVM&diff=7203 2006-01-24T00:30:37Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”Keskustelu:Flight of the Amazon Queen” uudelle nimelle ”Keskustelu:SCUMMVM”</p> <hr /> <div>Kai tämä artikkeli nyt jotenkin Linuxiin liittyy... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. tammikuuta 2006 kello 22:40:07 (EET)<br /> <br /> Mutkan kautta, mitä voisi tietenkin selventääkin. Kyseessä on eräs peli, jota voidaan pelata Linuxilla, tavallaan natiivisti, koska itse peli on joka tapauksessa ulkoisen tulkin ajettavaa kamaa ollut alunperinkin. Se myös löytyy Ubuntun ja Debian reposityistä.<br /> <br /> Sen sijaan, kun nyt mainitsit, lienee kyllä fiksumpaa luoda SCUMMVM-artikkeli ja esitellä siinä tämä ja toinen vapaaseen jakoon laitettu scumm-peli, Beneath A Steel Sky. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 23. tammikuuta 2006 kello 23:51:10 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Flight_of_the_Amazon_Queen&diff=7202 2006-01-24T00:30:37Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”Flight of the Amazon Queen” uudelle nimelle ”SCUMMVM”: Tästä saanee järkevämmän ja eheämmän artikkelin.</p> <hr /> <div>#redirect [[SCUMMVM]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=ScummVM&diff=7201 2006-01-24T00:30:37Z

<p>Echramath: siirsi sivun ”Flight of the Amazon Queen” uudelle nimelle ”SCUMMVM”</p> <hr /> <div>[[Kuva:fotaq.png|right|200px|thumb|Flight of the Amazon Queen]]<br /> <br /> Flight of the Amazon Queen on Interactive Binary Illusions vuonna 1995 julkaisema seikkailupeli, joka myöhemmin julkaistiin freewarena. Pelin alkuperäinen alusta on MS-DOS, mutta sitä voidaan pelata moderneissa käyttöjärjestelmissä [[SCUMMVM]]-ohjelman avulla.<br /> <br /> 1940-luvun miljööhön sijoittuvassa seikkailussa hieman renttumainen pilotti Joe King ottaa tehtäväkseen lentää filmitähti Faye Russellin kuvauksiin Amazoniin, mutta kone putoaakin keskelle viidakkoa, josta olisi tarkoitus päästä pois.<br /> <br /> [[Luokka:Pelit]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:ScummVM&diff=7198 2006-01-23T21:51:10Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Kai tämä artikkeli nyt jotenkin Linuxiin liittyy... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. tammikuuta 2006 kello 22:40:07 (EET)<br /> <br /> Mutkan kautta, mitä voisi tietenkin selventääkin. Kyseessä on eräs peli, jota voidaan pelata Linuxilla, tavallaan natiivisti, koska itse peli on joka tapauksessa ulkoisen tulkin ajettavaa kamaa ollut alunperinkin. Se myös löytyy Ubuntun ja Debian reposityistä.<br /> <br /> Sen sijaan, kun nyt mainitsit, lienee kyllä fiksumpaa luoda SCUMMVM-artikkeli ja esitellä siinä tämä ja toinen vapaaseen jakoon laitettu scumm-peli, Beneath A Steel Sky. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 23. tammikuuta 2006 kello 23:51:10 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:ScummVM&diff=7197 2006-01-23T21:50:52Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Kai tämä artikkeli nyt jotenkin Linuxiin liittyy... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. tammikuuta 2006 kello 22:40:07 (EET)<br /> <br /> Mutkan kautta, mitä voisi tietenkin selventääkin. Kyseessä on eräs peli, jota voidaan pelata Linuxilla, tavallaan natiivisti, koska itse peli on joka tapauksessa ulkoisen tulkin ajettavaa kamaa ollut alunperinkin. Se myös löytyy Ubuntun ja Debian reposityistä.<br /> <br /> Sen sijaan, kun nyt mainitsit, lienee kyllä fiksumpaa luoda SCUMMVM-artikkeli ja esitellä siinä tämä ja toinen vapaaseen jakoon laitettu scumm-peli, Beneath A Steel Sky.</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Diagnostiikka&diff=7188 2006-01-23T18:23:37Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Tänne voisi lisäillä hämärimpiä vikoja mitä on tullut linuxien ja raudan kanssa vastaan.&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Eräs glacialtechin siili oli epäyhteensopiva virtalähteen kanssa. Ilmeisesti siilin moottorista puuttui suodatusdiodit ja se indusoi pyöriessään virtaa takaisin liittimeen päin, häiriten virtalähdettä ja kaataen koneen post screeniin.&lt;br&gt;<br /> Ongelma poistui vaihtamalla siilin tuuletin.<br /> &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> Pari kertaa on myös ollut vian aiheuttajana hiiret, ne eläinkunnan edustajat siis. Aiheuttavat melkoista tuhoa jäädessään loukkuun koneen kotelon sisään.<br /> <br /> Kerran vastaan tuli tosiaan tapaus, jossa Memtest86 ei edes löytänyt virhettä vaan suoraan jämähti muutaman minuutin kuluttua. Muistin auttaminen tai vaihtaminen toiseen paikkaan emolla ei auttanut. Lopulta tajuttiin poistaa koneesta kovalevy ja käynnistää pelkältä cd:ltä. Myöhemmin todettiin saman kovalevyn kaatavan minkä tahansa koneen.</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Multiboot&diff=7187 2006-01-23T18:19:31Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Multibootilla tarkoitetaan, että koneelle on asennettu useampi käyttöjärjestelmä (yleensä jokin Linux-jakelu ja Windows), ja koneen käynnistyessä [[käynnistyslatain]] tuo ruudulle valikon, josta voi valita käynnistettävän käyttöjärjestelmän. Usein käytetään myös termiä ''dualboot'', sillä on melko harvinaista, että koneeseen asennettaisiin enempää kuin kaksi käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Asennettaessa Linux-jakelua, asennusohjelma osaa yleensä käynnistyslatainta ([[lilo]] tai [[grub]]) asentaessaan tunnistaa koneella olevat käyttöjärjestelmät ja luoda alkuvalikon automaattisesti. Windowsin asennusohjelma taas ei tunnista koneella olevia Linuxeja, joten mikäli Windows ja Linux on saatava samaan alkuvalikkoon, on ensin asennettava Windows ja sitten Linux, tai Windows-asennuksen jälkeen käynnistettävä Linux esim. käynnistyslevykkeellä ja asentamalla sitten Linuxin käynnistyslatain.<br /> <br /> ==Tiedostojärjestelmä==<br /> <br /> Eräs multibootiin liittyvä ongelma on [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmän]] valinta. Linux ei toistaiseksi osaa kirjoittaa (käyttökelpoisesti ja luotettavasti) [[NTFS]]-osiolle. Windowsiin taas ei osaa lukea Linuxissa käytettäviä tiedostojärjestelmiä (esimerkiksi [[ext2]]-, [[ext3]]- tai [[ReiserFS]]) suoraan, vaikkakin se onnistuu erillisten apuohjelmien avulla. Jäljelle jää vaihtoehto, jota molemmat osaavat lukea ja kirjoittaa, eli [[FAT]], joka taas ikänsä ja rajoitteidensa puolesta ei ole optimaalisin järjestelmä - Linuxin asentaminen FAT-osiolle on lähinnä älytön idea ja NT-sarjan Windowsille (kuten 2000 ja XP) se myös soveltuu melko huonosti. Monissa Linux/Windows multiboot-koneissa onkin esimerkiksi NTFS-osio Windowsia varten, ext3 tai ReiserFS Linuxia varten ja FAT sellaisia dokumentteja varten, joita molempien pitää voida vapaasti käsitellä.<br /> <br /> ==Kello==<br /> <br /> Myös kellon kanssa saattaa tulla ongelmia. Windowsin kanssa koneen kelloa tulee pitää paikallisessa ajassa, kun taas monissa Linux-jakeluissa oletus on [[UTC]]. Kesä- ja talviajan kanssa saattaa myös tulla ongelmia, mikäli molemmat järjestelmät siirtävät kelloa toisistaan tietämättä. Nämä ongelmat tosin ovat nykyään vähäisempiä, sillä verkkoon kytketyssä koneessa aika voidaan hakea internetistä esimerkiksi. [[NTP]]:llä vaikka jokaisen käynnistyksen yhteydessä.<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Multiboot&diff=7186 2006-01-23T18:17:46Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Juuri kun tuli lisättyä tuonne väitteitä siitä, mitä Windows ei osaa, löytyikin tämmöinen saitti, eli joku on tosiaan tehnyt ext2/3-ajurin Windowsille. Huvittaisiko ketään testata, toimiiko se ihan oikeasti? [http://www.fs-driver.org/ http://www.fs-driver.org/] --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 23. tammikuuta 2006 kello 20:17:46 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Diagnostiikka&diff=7163 2006-01-21T11:04:40Z

<p>Echramath: muistin testaamisesta</p> <hr /> <div>Laitevikojen paikallistaminen voi olla monesti ainakin aloittelijoille vaikeaa. Seuraavilla neuvoilla voit ehkä selvitä siitäkin.<br /> <br /> Testaa asia kerrallaan, loogisesti:<br /> <br /> * Muistit/rauta<br /> * Ajurit<br /> * Katso mitä kernel kertoo ([[dmesg]])<br /> <br /> Muistia voi testata [http://www.memtest86.com/ Memtest86]-ohjelmalla. Se ei ole Linux-ohjelma, vaan tavallaan oma käyttöjärjestelmänsä, joka ei osaa tehdä mitään muuta kuin testata muistia. Erityisen huomattavaa on kuitenkin se, että muistissa saattaa olla vikaa, vaikkei Memtest sitä löytäisikään ja toisaalta, täysin ehjä muisti voi oireilla, jos vikaa on jossakin muussa oheislaitteessa. <br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Multiboot&diff=7148 2006-01-20T05:47:12Z

<p>Echramath: lisätty kello ja tiedostojärjestelmä</p> <hr /> <div>Multibootilla tarkoitetaan, että koneelle on asennettu useampi käyttöjärjestelmä (yleensä jokin Linux-jakelu ja Windows), ja koneen käynnistyessä [[käynnistyslatain]] tuo ruudulle valikon, josta voi valita käynnistettävän käyttöjärjestelmän.<br /> <br /> Asennettaessa Linux-jakelua, asennusohjelma osaa yleensä käynnistyslatainta ([[lilo]] tai [[grub]]) asentaessaan tunnistaa koneella olevat käyttöjärjestelmät ja luoda alkuvalikon automaattisesti. Windowsin asennusohjelma taas ei tunnista koneella olevia Linuxeja, joten mikäli Windows ja Linux on saatava samaan alkuvalikkoon, on ensin asennettava Windows ja sitten Linux, tai Windows-asennuksen jälkeen käynnistettävä Linux esim. käynnistyslevykkeellä ja asentamalla sitten Linuxin käynnistyslatain.<br /> <br /> ==Tiedostojärjestelmä==<br /> <br /> Eräs multibootiin liittyvä ongelma on [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmän]] valinta. Linux ei toistaiseksi osaa kirjoittaa (käyttökelpoisesti ja luotettavasti) [[NTFS]]-osiolle. Windowsiin taas ei ole saatavissa ajureita esimerkiksi [[ext2]]-, [[ext3]]- tai [[ReiserFS]]-tiedostojärjestelmille. Jäljelle jää vaihtoehto, jota molemmat osaavat lukea ja kirjoittaa, eli [[FAT]], joka taas ikänsä ja rajoitteidensa puolesta ei ole optimaalisin järjestelmä - Linuxin asentaminen FAT-osiolle on lähinnä älytön idea ja NT-sarjan Windowsille (kuten 2000 ja XP) se myös soveltuu melko huonosti. Monissa Linux/Windows multiboot-koneissa onkin esimerkiksi NTFS-osio Windowsia varten, ext3 tai ReiserFS Linuxia varten ja FAT sellaisia dokumentteja varten, joita molempien pitää voida vapaasti käsitellä.<br /> <br /> ==Kello==<br /> <br /> Myös kellon kanssa saattaa tulla ongelmia. Windowsin kanssa koneen kelloa tulee pitää paikallisessa ajassa, kun taas monissa Linux-jakeluissa oletus on [[UTC]]. Kesä- ja talviajan kanssa saattaa myös tulla ongelmia, mikäli molemmat järjestelmät siirtävät kelloa toisistaan tietämättä. Nämä ongelmat tosin ovat nykyään vähäisempiä, sillä verkkoon kytketyssä koneessa aika voidaan hakea internetistä esimerkiksi. [[NTP]]:llä vaikka jokaisen käynnistyksen yhteydessä.<br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kirjat&diff=7146 2006-01-20T04:28:36Z

<p>Echramath: pari linkkiä</p> <hr /> <div>Seuraavat kirjamateriaalit ovat varsin hyviä. Niitä saa ostettua verkosta ja myös Dataclubista<br /> <br /> * [http://www.avoinelama.fi Avoinelämä]<br /> * [http://en.wikipedia.org/wiki/Just_for_fun Just for fun]<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/RUTE RUTE]<br /> * [http://www.itpress.fi/vanhat/doc/kirjat/linux-koulutuspaketti.html Linux koulutuspaketti]<br /> * [http://www.eweline.com/eweprod.asp?viewID=1526&amp;id=555 Linux koulutuspaketti e-book versiona]<br /> <br /> Usein suositeltu perusteos Linuxin ja muiden Unixien toiminnasta on myös Æleen Frischin Essential System Administration, jonka ensimmäiset versiot julkaistiin jo 1990-luvulla, uusin painos on kuitenkin vuodelta 2002.<br /> <br /> [[Luokka:Vinkit]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Verkkoliitynn%C3%A4t&diff=7126 2006-01-17T21:26:23Z

<p>Echramath: /* Jakelukohtaiset ohjeet */ -- Debian</p> <hr /> <div>==Miten Linux verkkoon?==<br /> <br /> Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm:<br /> <br /> * [[wikipedia:fi:ADSL|ADSL]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)<br /> * [[Bluetooth]]<br /> * Ethernet/LAN<br /> * GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta)<br /> * [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla)<br /> * [[wikipedia:fi:Kaapelimodeemi|Kaapelimodeemi]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)<br /> * Kuitu <br /> * Pakettiradio (antiikkinen)<br /> * Sarjakaapeli<br /> * WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella)<br /> * [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)<br /> * WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)<br /> <br /> Verkkoyhteyttä hankittaessa kannattaa miettiä kuinka paljon yhteyden ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Helpoin liittymätyyppi on täysin operaattorin ylläpitämä: tällöin kaikki verkon asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp-palvelimelta.<br /> <br /> Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista.<br /> <br /> ==Perusasetukset==<br /> <br /> Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. [[Fedora Core|Fedora Coressa]] ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan.<br /> <br /> Staattisessa määrityksessä koneella on staattinen - eli muuttumaton - ip-osoite. Tällainen ominaisuus on erittäin harvinainen yksityisten Internet-liittymissä. Voit käyttää [[Ifconfig|ifconfigia]] asetusten tekemiseen. Dynaaminen yhteyden määritys taas tarkoittaa sitä, että kaikki yhteyttä varten tarvittavat asetukset haetaan automaattisesti.<br /> <br /> '''Ethernet:'''<br /> <br /> staattisesti (&lt;&gt; -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista):<br /> <br /> ifconfig eth0 &lt;ip-osoite&gt; netmask &lt;verkkomaski&gt;<br /> route add default gw &lt;gw-osoite&gt; eth0<br /> echo &quot;nameserver &lt;dns-osoite&gt;&quot; &gt; /etc/resolv.conf<br /> <br /> dynaamisesti:<br /> <br /> dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti<br /> <br /> '''Wlan:'''<br /> <br /> Tarvitset wireless-tools paketin joka tarjoaa työkalun iwconfig<br /> <br /> staattisesti:<br /> <br /> iwconfig eth0 essid &quot;&lt;wlan-verkkoalue&gt;&quot; key s:asciiz-salasana<br /> ifconfig eth0 &lt;ip-osoite&gt; netmask &lt;verkkomaski&gt;<br /> route add default gw &lt;gw-osoite&gt; eth0<br /> echo &quot;nameserver &lt;dns-osoite&gt;&quot; &gt; /etc/resolv.conf<br /> <br /> dynaamisesti:<br /> <br /> iwconfig eth0 essid &quot;&lt;wlan-verkkoalue&gt;&quot; key s:asciiz-salasana<br /> dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti<br /> <br /> Katso myös: [[WLAN]]<br /> <br /> ==Jakelukohtaiset ohjeet==<br /> ===[[Gentoo]]===<br /> Gentoossa verkkoasetukset tehdään tiedostoon &lt;tt&gt;/etc/conf.d/net&lt;/tt&gt;. Tiedostossa &lt;tt&gt;/etc/conf.d/net.example&lt;/tt&gt; on esimerkkejä asetuksista.<br /> <br /> '''Asetusten haku dynaamisesti:'''<br /> Lisää tiedostoon rivit tai muokkaa jo olevia seuraavalla tavalla<br /> config_eth0=( &quot;dhcp&quot; )<br /> <br /> '''Staattiset asetukset:'''<br /> config_eth0=( &quot;&lt;ip-osoite&gt; netmask &lt;verkkomaski&gt;&quot; )<br /> routes_eth0=( &quot;default gw &lt;gw-osoite&gt;&quot; )<br /> <br /> Samalla tavalla voi myös säätää eth1:n, eth2:n jne.<br /> <br /> Verkkoyhteys otetaan automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä komennolla<br /> rc-update add net.eth0 default<br /> <br /> ===[[Debian]]===<br /> <br /> Verkkoasetukset löytyvät tiedostosta &lt;tt&gt;/etc/network/interfaces&lt;/tt&gt;, jossa verkkoliityntä voi olla määriteltynä joko<br /> kiinteästi:<br /> <br /> auto eth0<br /> iface eth0 inet static<br /> address 192.168.0.2<br /> netmask 255.255.255.0<br /> gateway 192.168.0.1<br /> <br /> tai dhcp:llä:<br /> <br /> auto eth0<br /> iface eth0 inet dhcp<br /> <br /> Uudet asetukset voi ottaa saman tien käyttöön käynnistämällä koneen verkkopalvelut uudelleen &lt;tt&gt;/etc/init.d/networking restart&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> == Internet-yhteyden jako ==<br /> Yhteyden jako tapahtuu [[NAT]]in avulla. Useissa työpöytäkäyttöön suunnatuissa Linux-[[jakelut|jakeluissa]] on helppokäyttöiset asetusohjelmat Internet-yhteyden jakoa varten.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Palomuurit]]<br /> *[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]]<br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentojen_ajastaminen&diff=7125 2006-01-17T21:06:49Z

<p>Echramath: /* cron */</p> <hr /> <div>at-komennolla voit määrätä komentoja suoritettavaksi tietyn ajan kuluttua, vaikkapa lähettää itsellesi sähköpostia kahden päivän ja kolmen tunnin kuluttua nykyhetkestä. cron-komennolla voi suorittaa jonkin komennon tai ohjelman säännöllisin väliajoin, esimerkiksi tehdä varmuuskopiot joka torstai kello 13.00. Kummastakin komennosta on hyvä man-sivu, mutta tiettävästi suomenkielistä täydellistä esitystä komennoista ei ole.<br /> <br /> == at ==<br /> <br /> Yksinkertaisimmillaan voi testata komentoa<br /> <br /> at now + 2 min<br /> <br /> tuloksena saat komentokehotteen 'at&gt;'. Voit kirjoittaa siihen vaikkapa komennon &quot;cal &gt; kuukausi.txt&quot; (ilman lainausmerkkejä). Paina enter ja sitten Ctrl+D niin pääset takaisin komentotulkkiin. Nyt voit tarkistaa että tiedostoa kuukausi.txt ei vielä ole. Komennolla atq näet että työsi on odottamassa. Parin minuutin kuluttua tiedoston kuukausi.txt pitäisi ilmestyä.<br /> <br /> Saman asian kuin edellä voit tehdä putkea hyödyntäen:<br /> <br /> echo 'cal &gt; kuukausi.txt' | at now + 2 min<br /> <br /> Jos käytät konetta joka voi lähettää sähköpostia, voit jo hyödyntää edelläolevaa. Esimerkki:<br /> <br /> echo &quot;mail -s 'Lopeta koodaus! Mene nukkumaan!' oma@osoite.example&quot; | at now + 3 hour<br /> <br /> Yleensä at-komennolle annetaan absoluuttinen aika eikä aikaa suhteessa nykyhetkeen. Esimerkki:<br /> <br /> echo 'mail -s &quot;Osta vaimolle kukkia&quot; oma@osoite.example' | at 15:00 2006-03-23<br /> <br /> Em. komento siis lähettää sähköpostia 23.3.2006 kello 15. Joskus voi yhdistää absoluuttisen kellonajan ja suhteellisen päivän. Muistutusmeili ylihuomenna tulevasta TV-ohjelmasta lähtee näin:<br /> <br /> echo 'mail -s &quot;Kauniit ja rohkeat alkaa&quot; oma@osoite.example' | at 17:00 + 2 day<br /> <br /> === Ajan esitysmuoto ===<br /> <br /> Kellonajan on aina oltava ennen päivämäärää. Pelkkä päivämäärä tulkitaan tarkoittavan ko. päivänä samaan aikaan kuin komento annettiin. Pelkkä kellonaika tulkitaan seuraavana mahdollisena aikana, eli '12:00' tarkoittaa huomista keskipäivää jos komento annetaan iltapäivällä.<br /> <br /> Kellonaika voidaan antaa tunteina ja minuutteina (esim. '15:30'), sekunteja at ei hyväksy. Aika voidaan antaa englantilaisittain am- tai pm-määreellä ('3 am', '5:30 pm'). Ajan perään voi laittaa UTC-tunnuksen jolloin kellonaika katsotaan UTC-ajan mukaan ('15:30 utc'). Edellä oli jo erikoismääre 'now', jota käytetään vain suhteellista aikaa ilmaisemaan. Muita erikoismääreitä on mm. 'teatime' joka tarkoittaa kello neljää iltapäivällä.<br /> <br /> Päivämäärän esitystavoista lienee helpoin opiskella VVVV-KK-PP -muoto. Myös kauttaviivoin esitetty muoto käy ('3/26/06'), samoin päivä ja kuukausi ('26 june') tai päivä. kuukausi ja vuosi ('26 june 2006'). Päivämääräksi voi antaa viikonpäivän, 'at tuesday' tulkitaan huomiseksi jos komento annetaan maanantaina, muutoin tulevan viikon tiistaiksi. <br /> <br /> On parasta itse käyttää aina samaa esitystapaa, mutta mahdollisten valmiiden skriptien ym. lukemisen vuoksi on hyvä muistaa että muitakin ajan esitystapoja on.<br /> <br /> Suhteellinen aika voidaan ilmaista minuutteina, tunteina, päivinä tai viikkoina (esim. 'now + 5 minutes', 'now + 4 hours', 'now + 3 days', 'now + 2 weeks'). Lyhennysmerkintä 'tomorrow' on sama kuin 'now + 1 day'. Absoluuttisen ajan ja suhteellisen lisäyksen useimmat järkevät yhdistelmät toimivat. Esimerkiksi '15:00 2006-06-26 + 2 weeks' toimii. Eräs tapa nähdä mikä on vuoden 2006 sadas päivä on komentaa 'at 2006-01-01 + 99 days, ja katsoa mihin päivää at sijoittaa ajastuksen.<br /> <br /> === atq ja atrm ===<br /> <br /> Komennolla atq voi katsoa omat at-työnsä. Root näkee sillä kaikkien jonossa olevat at-työt. Komennon tuloste on muotoa<br /> <br /> NN VVVV-KK-PP TT:MM a tunnus<br /> <br /> jossa NN on työn numero. Työn sisällön saa selville komennolla at -c NN.<br /> <br /> at-työn voi poistaa komennolla atrm NN.<br /> <br /> == cron ==<br /> <br /> Cronilla siis voidaan ajoittaa toistuvia tapahtumia. Komento ''cron'' itsessään on ajatuksen teknisestä toteutuksesta huolehtiva [[daemoni]], eikä tavan käyttäjälle juuri tule tarvetta käyttää sitä. Ajastamiseen käytetään komentoa ''crontab'', joka käsittelee samannimistä asetustiedostoa. Tässä tuleekin huomata eräs [[man]]-komennon piirre; &lt;tt&gt;man crontab&lt;/tt&gt; kertoo miten crontab-komento toimii. Sen sijaan mikäli halutaan tietoa crontab-tiedoston formaatista, täytyy manille kertoa myös mistä osastosta (section), halutaan crontab-niminen manuaalisivu, oikea komento tällöin on &lt;tt&gt;man 5 crontab&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Cron ei aja komentoja - tietenkään - silloin kun tietokone ei ole käynnissä tai siinä ajetaan jotakin muuta käyttöjärjestelmää. Se ei myöskään huolehdi siitä, että tällaisen tauon aikana tapahtumaan säädetyn työt tulisivat ajetuksi sen jälkeen, kun Linux taas käynnistetään. Jos näin halutaan tapahtuvan, pitää asentaa ''anacron''.<br /> <br /> Crontabia säädetään komennolla &lt;tt&gt;crontab -e&lt;/tt&gt;. Tällöin crontab-tiedostosi aukeaa siihen editoriin, joka on määritelty ympäristömuuttujassa EDITOR. Voit valita tämä käynnistämällä ohjelman lisämääreellä &lt;tt&gt;EDITOR=emacs crontab -e&lt;/tt&gt;. Pysyvästi voit vaikuttaa tähän muuttujaan kirjoittamalla kotihakemistossasi olevaan ''.bashrc''-tiedostoon esimerkiksi rivin &lt;tt&gt;export EDITOR=&quot;editorisi_nimi&quot;&lt;/tt&gt;. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ''vim'', ''emacs'' ja ''nano -w'' - jälkimmäisessä tulee asetustiedostoja ja muita vastaavia käytettäessä muistaa -w -valitsin, jottei Nano rivittämällä rikkoisi koodia.<br /> <br /> === Ajan esitysmuoto ===<br /> <br /> Crontab-tiedoston rivi koostuu yleensä kahdesta kentästä, viisiosaisesta aikakentästä ja siitä komennosta, joka on tarkoitus ajastaa. Osat ovat järjestyksessä '''minuutti''', '''tunti''', '''kuukaudenpäivä''', '''kuukausi''' ja '''viikonpäivä''' - sunnuntai on sekä päivä 0 että 7. Tähti tarkoittaa, että mikä tahansa arvo kelpaa, viisi tähteä siis asiaa joka tehdään joka minuutti (kannattaa tietenkin varmistua, ettei suoritettava asia kestä yli minuuttia!).<br /> <br /> Täten rivi<br /> <br /> 30 7 13 * 5 mail -s 'Voi olla epäonnenpäivä' oma@osoite.example<br /> <br /> tarkoittaa että joka kuu ('*'), kun on 13. päivä tai perjantai ('5', viikon viides päivä), lähetetään meiliä kello 7:30 (minuutikenttä '30', tuntikenttä '7').<br /> <br /> Yksinkertaisimmillaan aikakentän osa on pelkkä numero, eli &quot;30 * * * *&quot; tarkoittaa komentoa joka suoritetaan &quot;aina puolelta&quot;. Se voi olla myös numeroluettelo tai aikaväli, &quot;29,30,31 * * * *&quot; ja &quot;29-31 * * * *&quot; tarkoittavat molemma &quot;puolelta sekä minuutti ennen ja jälkeen&quot;. Välejä voi luetellakin, &quot;10-19,30-39,50-59 * * * *&quot; suorittaisi komennon aina kymmenen kertaa minuutin välein ja pitäisi sitten kymmenen minuutin tauon. Tasavälien kinilmaisemiseen on lyhennysmerkintä. &quot;*/2 * * * *&quot; tarkoittaa &quot;tasan&quot;, &quot;kaksi yli&quot;, &quot;neljä yli&quot; ja niin edelleen. &quot;10-20/3 * * * *&quot; on sama kuin &quot;10,13,16,19 * * * *&quot;.<br /> <br /> Kaikki nämä kentät voi yhdistää. Esimerkiksi &quot;*/5 8-16 * * 1-5&quot; tekisi jotain viiden minuutin välein &quot;työaikaan&quot;, ts. maanantaista perjantaihin kello 8-16.<br /> <br /> Viikonpäivistä sunnuntain voi merkitä joko '0' tai '7'. Viikonpäivät ja kuukaudet voi merkitä lyhenteillä: &quot;0 0 1 jan mon&quot; ajaa komennon keskiyöllä joka tammikuun maanantai sekä aina uudenvuodenpäivänä. Välejä ei voi käyttää lyhenteiden kanssa, eli viikonpäivämerkintää 1-5 ei voi korvata merkinnällä mon-fri.<br /> <br /> Ainoa hankalasti muistettava asia on kuukaudenpäivän ja viikonpäivän yhdistelmä. Ne tulkitaan &quot;tai&quot; eikä &quot;ja&quot;, eli cron ei osaa suoraan ajaa komentoja kun on sekä kuun 13. päivä että viikon 5. päivä eli perjantai. <br /> <br /> Useimmissa distroissa on oletuksena asennettu Vixie Cron, jossa viisiosaisen kentän voi halutessaan korvata valmiilla lyhenteellä, joita ovat @reboot (koneen käynnistyksen yhteydessä), @yearly tai @annually (vuoden vaihtuessa), @monthly (kuun vaihtuessa), @weekly (viikon vaihtuessa), @daily tai @midnight (keskiyöllä) tai @hourly (tunneittain).<br /> <br /> === Komentojen tulosteet ===<br /> <br /> Paitsi tekevät monia asioita, ajettavat komennot usein tulostavat jotakin vakiotuloste- tai virhevirtaan. Mikäli koneessa on toimivaksi säädetty sähköpostijärjestelmä, tuloste lähetetään käyttäjälle sähköpostillä. Tämän tarkoituksenmukaisuus tietenkin riippuu tapauksesta. Usein esimerkiksi on toivottavaa, että normaalisti käyttäjää ei vaivata, mutta jos jokin menee vikaan, voidaan virheilmoitus lähettää. Useat komennot eivät oletuksena tulostakaan mitään tai ne voidaan komentaa olemaan hiljaa, mutta mikäli ohjelma ei ole tällainen, voidaan sen syöte ohjata &quot;roskiin&quot; &gt; -operaattorilla:<br /> <br /> @hourly /usr/bin/foobar 1&gt; /dev/null<br /> <br /> Hieman uhkarohkeampi versio on ohjata roskiin myös virheilmoitukset:<br /> <br /> @hourly /usr/bin/foobar &amp;&gt; /dev/null<br /> <br /> == Tiedostot ==<br /> <br /> at käyttää oikeuksien tarkistamiseen tiedostoja /etc/at.allow ja /etc/at.deny. Jos kumpaakaan ei ole, kaikki saavat käyttää at-komentoa. Jos /etc/at.allow on, vain siinä luetellut käyttäjät saavat käyttää at-komentoa. Jos at.allow -tiedostoa ei ole, mutta /etc/at.deny -tiedosto on, kaikki ne joiden tunnuksia ei ole at.deny -tiedostossa saavat käyttää at-komentoa. Rootille käyttö on aina sallittu.<br /> <br /> Cronissa yleensä joko cron- tai crontab-ryhmään kuuluvilla käyttäjillä on oikeus käytää cronia. Tiedostossa /etc/cron.deny voidaan kuitenkin listata käyttäjiä, jotka kuuluvat kyseiseen ryhmään mutteivät saa käyttää cronia. Cron osaa käyttää pam-moduuleja, mutta aihetta ei käsitellä tässä tekstissä.<br /> <br /> at-komennolla ajastetut komennot on tallennettu hakemistoon /var/spool/at. Vastaavasti käyttäjien crontabit ovat hakemistossa /var/spool/cron. Kumpaankin hakemisoon lukuoikeus on vain rootilla.<br /> <br /> == Hahmotelmaa sisällöstä ==<br /> <br /> <br /> * ympäristömuuttujat<br /> * cron vs. anacron<br /> * käyttö roottina vs. userina<br /> * batch<br /> * tyypilliset cron-ylläpitoajot<br /> * /etc/at.deny ym. tiedostot<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Vinkit]]<br /> [[Luokka:Komentorivi]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Komentojen_ajastaminen&diff=7124 2006-01-17T21:05:39Z

<p>Echramath: /* cron */ - koitin saada hieman koherenssia ja lisäsin tietoa virroista ja anacronista.</p> <hr /> <div>at-komennolla voit määrätä komentoja suoritettavaksi tietyn ajan kuluttua, vaikkapa lähettää itsellesi sähköpostia kahden päivän ja kolmen tunnin kuluttua nykyhetkestä. cron-komennolla voi suorittaa jonkin komennon tai ohjelman säännöllisin väliajoin, esimerkiksi tehdä varmuuskopiot joka torstai kello 13.00. Kummastakin komennosta on hyvä man-sivu, mutta tiettävästi suomenkielistä täydellistä esitystä komennoista ei ole.<br /> <br /> == at ==<br /> <br /> Yksinkertaisimmillaan voi testata komentoa<br /> <br /> at now + 2 min<br /> <br /> tuloksena saat komentokehotteen 'at&gt;'. Voit kirjoittaa siihen vaikkapa komennon &quot;cal &gt; kuukausi.txt&quot; (ilman lainausmerkkejä). Paina enter ja sitten Ctrl+D niin pääset takaisin komentotulkkiin. Nyt voit tarkistaa että tiedostoa kuukausi.txt ei vielä ole. Komennolla atq näet että työsi on odottamassa. Parin minuutin kuluttua tiedoston kuukausi.txt pitäisi ilmestyä.<br /> <br /> Saman asian kuin edellä voit tehdä putkea hyödyntäen:<br /> <br /> echo 'cal &gt; kuukausi.txt' | at now + 2 min<br /> <br /> Jos käytät konetta joka voi lähettää sähköpostia, voit jo hyödyntää edelläolevaa. Esimerkki:<br /> <br /> echo &quot;mail -s 'Lopeta koodaus! Mene nukkumaan!' oma@osoite.example&quot; | at now + 3 hour<br /> <br /> Yleensä at-komennolle annetaan absoluuttinen aika eikä aikaa suhteessa nykyhetkeen. Esimerkki:<br /> <br /> echo 'mail -s &quot;Osta vaimolle kukkia&quot; oma@osoite.example' | at 15:00 2006-03-23<br /> <br /> Em. komento siis lähettää sähköpostia 23.3.2006 kello 15. Joskus voi yhdistää absoluuttisen kellonajan ja suhteellisen päivän. Muistutusmeili ylihuomenna tulevasta TV-ohjelmasta lähtee näin:<br /> <br /> echo 'mail -s &quot;Kauniit ja rohkeat alkaa&quot; oma@osoite.example' | at 17:00 + 2 day<br /> <br /> === Ajan esitysmuoto ===<br /> <br /> Kellonajan on aina oltava ennen päivämäärää. Pelkkä päivämäärä tulkitaan tarkoittavan ko. päivänä samaan aikaan kuin komento annettiin. Pelkkä kellonaika tulkitaan seuraavana mahdollisena aikana, eli '12:00' tarkoittaa huomista keskipäivää jos komento annetaan iltapäivällä.<br /> <br /> Kellonaika voidaan antaa tunteina ja minuutteina (esim. '15:30'), sekunteja at ei hyväksy. Aika voidaan antaa englantilaisittain am- tai pm-määreellä ('3 am', '5:30 pm'). Ajan perään voi laittaa UTC-tunnuksen jolloin kellonaika katsotaan UTC-ajan mukaan ('15:30 utc'). Edellä oli jo erikoismääre 'now', jota käytetään vain suhteellista aikaa ilmaisemaan. Muita erikoismääreitä on mm. 'teatime' joka tarkoittaa kello neljää iltapäivällä.<br /> <br /> Päivämäärän esitystavoista lienee helpoin opiskella VVVV-KK-PP -muoto. Myös kauttaviivoin esitetty muoto käy ('3/26/06'), samoin päivä ja kuukausi ('26 june') tai päivä. kuukausi ja vuosi ('26 june 2006'). Päivämääräksi voi antaa viikonpäivän, 'at tuesday' tulkitaan huomiseksi jos komento annetaan maanantaina, muutoin tulevan viikon tiistaiksi. <br /> <br /> On parasta itse käyttää aina samaa esitystapaa, mutta mahdollisten valmiiden skriptien ym. lukemisen vuoksi on hyvä muistaa että muitakin ajan esitystapoja on.<br /> <br /> Suhteellinen aika voidaan ilmaista minuutteina, tunteina, päivinä tai viikkoina (esim. 'now + 5 minutes', 'now + 4 hours', 'now + 3 days', 'now + 2 weeks'). Lyhennysmerkintä 'tomorrow' on sama kuin 'now + 1 day'. Absoluuttisen ajan ja suhteellisen lisäyksen useimmat järkevät yhdistelmät toimivat. Esimerkiksi '15:00 2006-06-26 + 2 weeks' toimii. Eräs tapa nähdä mikä on vuoden 2006 sadas päivä on komentaa 'at 2006-01-01 + 99 days, ja katsoa mihin päivää at sijoittaa ajastuksen.<br /> <br /> === atq ja atrm ===<br /> <br /> Komennolla atq voi katsoa omat at-työnsä. Root näkee sillä kaikkien jonossa olevat at-työt. Komennon tuloste on muotoa<br /> <br /> NN VVVV-KK-PP TT:MM a tunnus<br /> <br /> jossa NN on työn numero. Työn sisällön saa selville komennolla at -c NN.<br /> <br /> at-työn voi poistaa komennolla atrm NN.<br /> <br /> == cron ==<br /> <br /> Cronilla siis voidaan ajoittaa toistuvia tapahtumia. Komento ''cron'' itsessään on ajatuksen teknisestä toteutuksesta huolehtiva [[daemoni]], eikä tavan käyttäjälle juuri tule tarvetta käyttää sitä. Ajastamiseen käytetään komentoa ''crontab'', joka käsittelee samannimistä asetustiedostoa. Tässä tuleekin huomata eräs [[man]]-komennon piirre; &lt;tt&gt;man crontab&lt;/tt&gt; kertoo miten crontab-komento toimii. Sen sijaan mikäli halutaan tietoa crontab-tiedoston formaatista, täytyy manille kertoa myös mistä osastosta (section), halutaan crontab-niminen manuaalisivu, oikea komento tällöin on &lt;tt&gt;man 5 crontab&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> Cron ei aja komentoja - tietenkään - silloin kun tietokone ei ole käynnissä tai siinä ajetaan jotakin muuta käyttöjärjestelmää. Se ei myöskään huolehdi siitä, että tällaisen tauon aikana tapahtumaan säädetyn työt tulisivat ajetuksi sen jälkeen, kun Linux taas käynnistetään. Jos näin halutaan tapahtuvan, pitää asentaa ''anacron''.<br /> <br /> Crontabia säädetään komennolla &lt;tt&gt;crontab -e&lt;/tt&gt;. Tällöin crontab-tiedostosi aukeaa siihen editoriin, joka on määritelty ympäristömuuttujassa EDITOR. Voit valita tämä käynnistämällä ohjelman lisämääreellä &lt;tt&gt;EDITOR=emacs crontab -e&lt;/tt&gt;. Pysyvästi voit vaikuttaa tähän muuttujaan kirjoittamalla kotihakemistossasi olevaan ''.bashrc''-tiedostoon esimerkiksi rivin &lt;tt&gt;export EDITOR=&quot;editorisi_nimi&quot;&lt;/tt&gt;. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ''vim'', ''emacs'' ja ''nano -w'' - jälkimmäisessä tulee asetustiedostoja ja muita vastaavia käytettäessä muistaa -w -valitsin, jottei Nano rivittämällä rikkoisi koodia.<br /> <br /> (Jos emacs ei ole tuttu, laita sen tilalle esim. vi tai nano.) Tekstieditori avautuu. Kirjoita tiedostoon vain yksi rivi: <br /> * * * * * date &gt;&gt; /tmp/aika<br /> <br /> === Ajan esitysmuoto ===<br /> <br /> Crontab-tiedoston rivi koostuu yleensä kahdesta kentästä, viisiosaisesta aikakentästä ja siitä komennosta, joka on tarkoitus ajastaa. Osat ovat järjestyksessä '''minuutti''', '''tunti''', '''kuukaudenpäivä''', '''kuukausi''' ja '''viikonpäivä''' - sunnuntai on sekä päivä 0 että 7. Tähti tarkoittaa, että mikä tahansa arvo kelpaa, viisi tähteä siis asiaa joka tehdään joka minuutti (kannattaa tietenkin varmistua, ettei suoritettava asia kestä yli minuuttia!).<br /> <br /> Täten rivi<br /> <br /> 30 7 13 * 5 mail -s 'Voi olla epäonnenpäivä' oma@osoite.example<br /> <br /> tarkoittaa että joka kuu ('*'), kun on 13. päivä tai perjantai ('5', viikon viides päivä), lähetetään meiliä kello 7:30 (minuutikenttä '30', tuntikenttä '7').<br /> <br /> Yksinkertaisimmillaan aikakentän osa on pelkkä numero, eli &quot;30 * * * *&quot; tarkoittaa komentoa joka suoritetaan &quot;aina puolelta&quot;. Se voi olla myös numeroluettelo tai aikaväli, &quot;29,30,31 * * * *&quot; ja &quot;29-31 * * * *&quot; tarkoittavat molemma &quot;puolelta sekä minuutti ennen ja jälkeen&quot;. Välejä voi luetellakin, &quot;10-19,30-39,50-59 * * * *&quot; suorittaisi komennon aina kymmenen kertaa minuutin välein ja pitäisi sitten kymmenen minuutin tauon. Tasavälien kinilmaisemiseen on lyhennysmerkintä. &quot;*/2 * * * *&quot; tarkoittaa &quot;tasan&quot;, &quot;kaksi yli&quot;, &quot;neljä yli&quot; ja niin edelleen. &quot;10-20/3 * * * *&quot; on sama kuin &quot;10,13,16,19 * * * *&quot;.<br /> <br /> Kaikki nämä kentät voi yhdistää. Esimerkiksi &quot;*/5 8-16 * * 1-5&quot; tekisi jotain viiden minuutin välein &quot;työaikaan&quot;, ts. maanantaista perjantaihin kello 8-16.<br /> <br /> Viikonpäivistä sunnuntain voi merkitä joko '0' tai '7'. Viikonpäivät ja kuukaudet voi merkitä lyhenteillä: &quot;0 0 1 jan mon&quot; ajaa komennon keskiyöllä joka tammikuun maanantai sekä aina uudenvuodenpäivänä. Välejä ei voi käyttää lyhenteiden kanssa, eli viikonpäivämerkintää 1-5 ei voi korvata merkinnällä mon-fri.<br /> <br /> Ainoa hankalasti muistettava asia on kuukaudenpäivän ja viikonpäivän yhdistelmä. Ne tulkitaan &quot;tai&quot; eikä &quot;ja&quot;, eli cron ei osaa suoraan ajaa komentoja kun on sekä kuun 13. päivä että viikon 5. päivä eli perjantai. <br /> <br /> Useimmissa distroissa on oletuksena asennettu Vixie Cron, jossa viisiosaisen kentän voi halutessaan korvata valmiilla lyhenteellä, joita ovat @reboot (koneen käynnistyksen yhteydessä), @yearly tai @annually (vuoden vaihtuessa), @monthly (kuun vaihtuessa), @weekly (viikon vaihtuessa), @daily tai @midnight (keskiyöllä) tai @hourly (tunneittain).<br /> <br /> === Komentojen tulosteet ===<br /> <br /> Paitsi tekevät monia asioita, ajettavat komennot usein tulostavat jotakin vakiotuloste- tai virhevirtaan. Mikäli koneessa on toimivaksi säädetty sähköpostijärjestelmä, tuloste lähetetään käyttäjälle sähköpostillä. Tämän tarkoituksenmukaisuus tietenkin riippuu tapauksesta. Usein esimerkiksi on toivottavaa, että normaalisti käyttäjää ei vaivata, mutta jos jokin menee vikaan, voidaan virheilmoitus lähettää. Useat komennot eivät oletuksena tulostakaan mitään tai ne voidaan komentaa olemaan hiljaa, mutta mikäli ohjelma ei ole tällainen, voidaan sen syöte ohjata &quot;roskiin&quot; &gt; -operaattorilla:<br /> <br /> @hourly /usr/bin/foobar 1&gt; /dev/null<br /> <br /> Hieman uhkarohkeampi versio on ohjata roskiin myös virheilmoitukset:<br /> <br /> @hourly /usr/bin/foobar &amp;&gt; /dev/null<br /> <br /> == Tiedostot ==<br /> <br /> at käyttää oikeuksien tarkistamiseen tiedostoja /etc/at.allow ja /etc/at.deny. Jos kumpaakaan ei ole, kaikki saavat käyttää at-komentoa. Jos /etc/at.allow on, vain siinä luetellut käyttäjät saavat käyttää at-komentoa. Jos at.allow -tiedostoa ei ole, mutta /etc/at.deny -tiedosto on, kaikki ne joiden tunnuksia ei ole at.deny -tiedostossa saavat käyttää at-komentoa. Rootille käyttö on aina sallittu.<br /> <br /> Cronissa yleensä joko cron- tai crontab-ryhmään kuuluvilla käyttäjillä on oikeus käytää cronia. Tiedostossa /etc/cron.deny voidaan kuitenkin listata käyttäjiä, jotka kuuluvat kyseiseen ryhmään mutteivät saa käyttää cronia. Cron osaa käyttää pam-moduuleja, mutta aihetta ei käsitellä tässä tekstissä.<br /> <br /> at-komennolla ajastetut komennot on tallennettu hakemistoon /var/spool/at. Vastaavasti käyttäjien crontabit ovat hakemistossa /var/spool/cron. Kumpaankin hakemisoon lukuoikeus on vain rootilla.<br /> <br /> == Hahmotelmaa sisällöstä ==<br /> <br /> <br /> * ympäristömuuttujat<br /> * cron vs. anacron<br /> * käyttö roottina vs. userina<br /> * batch<br /> * tyypilliset cron-ylläpitoajot<br /> * /etc/at.deny ym. tiedostot<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Vinkit]]<br /> [[Luokka:Komentorivi]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&diff=7123 2006-01-17T19:33:49Z

<p>Echramath: Lisämaininta versionimistä.</p> <hr /> <div>[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]<br /> <br /> Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]]; sen kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin toimesta. Murdock valitsi nimeksi Debianin oman ja vaimonsa nimien mukaan (Debra &amp; Ian). Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus. Vahvimpia puolia Debianissa on sen suuri pakettivalikoima: projekti itsessään on tuottanut ja ylläpitää yli 15490 eri pakettia (15 romppua tai 2 DVD:tä) monille eri mikroprosessoriarkkitehtuureille. Suuren pakettimäärän hallintaan on kehitetty [[apt]] eli Advanced Package Tool. Debian on pohjana monelle muulle Linux-jakelulle.<br /> <br /> Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: [[stable]] (vakaa), testing (testattava, seuraava vakaa) ja [[unstable]] (epävakaa). Debianin suunnattoman pakettivalikoiman, laajan tuen ja suurten vakausvaatimusten vuoksi uusia stable-versioita tulee erittäin harvoin. Testing-versiota, josta aikanaan tulee uusi stable-versio, pidetään yleensä hyvin toimivana ja vakaana. Tosin testing-version käyttö saattaa aiheuttaa jonkinlaisen tietoturvariskin, koska sen tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat ensin epävakaaseen jakeluun ja sieltä vähintään kahden viikon viipeellä testattavaan jakeluun. Unstable-versiota käyttävät Debianin kehittäjät testatessaan uusia paketteja, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja (jotka Debianin erittäin tiukoista vakausvaatimuksista johtuen monesti löytyvät muiden distrojen stable-julkaisuista).<br /> <br /> Osa kaikkein uusimmista (epävirallisista) Debian-paketeista löytyy ns. neljännestä jakeluversiosta nimeltä experimental.<br /> <br /> [[Kuva:Debian-asennus.png|320px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]<br /> <br /> Debianin versioilla on paitsi versionumerot, myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämän hetkinen vakaa versio (3.0), testing-versio eli seuraava vakaa versio taas Etch. Unstablen nimenä sen sijaan pysyy aina Sid. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja Toy Story -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> * [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]<br /> * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] <br /> * [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille]<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Debianin_p%C3%A4ivitt%C3%A4minen&diff=7104 2006-01-16T00:58:03Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Pitäisiköhän mainita, että sources.listissä kannattaa pitää jakelun nimeä, ei tyyppiä - siis &quot;sarge&quot;, ei &quot;stable&quot;? Täten kone ei jakeluversion siirtyessä esimerkiksi testingistä stableksi ala itsekseen päivittämään itseään. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 16. tammikuuta 2006 kello 02:58:03 (EET)<br /> <br /> Otin lopusta Ajt:n allekirjoituksen pois, koska se ei minusta sovi wikiin. Alkuperäinen kirjoittaja löytyy kuitenkin historia-osiosta. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 22. marraskuuta 2005 kello 14:02:02 (EET)<br /> <br /> OK, käy minulle jos se on käytäntönä täällä. Viimeinen muutospäivämäärä on erityisesti tietoturvaan liittyvillä sivuilla tärkeä, mutta se löytyy jo alalaidasta muutenkin. Yleiskommenttina voisin vielä lisätä, että aion käydä läpi myös sivuston muun rakenteen ja katsoa miten nämä asiat integroituvat sinne parhaiten - mm. paketinhallinnasta on tietoa myös jakeluiden yhteydessä. Toistaalta päivittäminen on tärkeää tietoturvan kannalta, joten siitä on hyvä olla selkeät ohjeet. Linux-tietoturvasta olisi tarkoitus tulla infoa myös tietoturvaopas.fi:hin. --[[Käyttäjä:Ajt|Ajt]] 22. marraskuuta 2005 kello 17:42:42 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Audacity&diff=7103 2006-01-16T00:43:01Z

<p>Echramath: Hyvin lyhyt esittely</p> <hr /> <div>[[Kuva:Audacity.png|right|200px|thumb|Audacity]]<br /> <br /> Audacity on vapaa äänieditori, jolla voi äänittää, käsitellä ja luoda pakkaamattomia ja pakattuja äänitiedostoja, saman tyyppinen kuin Windowsissa käytetyt GoldWave ja Cool Edit. Audacitykin on tosin portattu myös Windowsille ja OS X:lle. <br /> <br /> == Katso myös ==<br /> <br /> * [http://audacity.sourceforge.net/ Audacity-projektin kotisivu]<br /> * [http://audacityteam.org/wiki/ Audacity-wiki]<br /> <br /> [[Luokka:Ääni]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Audacity.png&diff=7102 2006-01-16T00:22:23Z

<p>Echramath: Audacity</p> <hr /> <div>Audacity</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Hydrogen&diff=7101 2006-01-15T21:13:33Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Hydrogen1.jpg]]<br /> ==Mikä Hydrogen on?==<br /> <br /> Hydrogen on laadukas, ammattilaismainen ja helppo rumpukone GNU/Linux alustalle. <br /> <br /> == Ominaisuudet ==<br /> <br /> * Käyttäjäystävällinen ja nopea graafinen käyttöliittymä.<br /> * Sample-pohjainen kaksikanavainen äänialusta, johon mahdollista liittää omia sampleja .wav, .au ja .aiff muodoissa.<br /> * Tuki FLAC pakatuille äänitiedostoille.<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Työpöytä]]<br /> [[Luokka:Ääni]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=UTF-8&diff=7099 2006-01-15T17:51:05Z

<p>Echramath: lisätty emacs</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[wikipedia:fi:UTF-8|UTF-8 Wikipediassa]]<br /> <br /> <br /> '''Unicode''' on standardi, joka pyrkii määrittelemään kaikille maailman merkeille omat merkkikoodinsa (UCS). Tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet keskenään kilpailevat merkistöt ja koodisivut, joista kukin on voinut esittää vain osan tarvittavista merkeistä. Esimerkiksi suosittu IRC-client mIRC käyttää suomalaisilla koneilla merkistöä Microsoft CP1252, kun suurin osa Linux-koneista puolestaan käyttää merkistöä ISO-8859-1 (Latin-1) ja Finnish-HOWTO:n mukaan säädetyt Linux-koneet puolestaan merkistöä ISO-8859-15. Merkistöissä on yhteneväisyyksiä ja esim. tavalliset ääkköset ovat kaikissa samoilla merkkikoodeilla, mutta jo euromerkki näkyy eri merkistöillä eri tavoilla. Unicode ratkaisee ongelman ottamalla käyttöön 21-bittisen merkkiavaruuden, johon mahtuu siis peräti kaksi miljoonaa merkkiä, joista usean merkin yhdistelmillä saadaan vielä lisää. Tämän katsotaan riittävän ikuisesti.<br /> <br /> Unicode-merkkejä voidaan koodata useilla eri tavoilla. UTF-8 on unix-puolella (Linux) tärkein Unicode-koodaustapa ja se on jo muutamissa distroissa vakiona käytössä. Tässä yksi merkki on kooltaan 1-6 oktettia (tavua), siten että ASCII-merkit (aakkoset, numerot, yms, mutta ei esim. ääkköset) ovat sellaisinaan ja näin saavutetaan ASCII-yhteensopivuus.<br /> <br /> Muita koodaustapoja ovat UCS-2, UCS-4, UTF-7, UTF-16, UTF-32. Usein kuulee kysyttävän että eikö kannattaisi samantien siirtyä käyttämään UTF-32:a, jotta merkit eivät loppuisi kesken. Näin ei käy, vaan kaikilla koodaustavoilla, lukuun ottamatta UCS-2:a, voidaan esittää kaikki kaksi miljoonaa saatavilla olevaa koodia. UCS-2 kykenee vain ensimmäisten 65 tuhannen koodin esittämiseen.<br /> <br /> UTF-8 on nykyisin monien jakeluiden, esimerkiksi Ubuntun, oletusmerkistö käyttöjärjestelmän tiedostonimien koodaukseen ja tekstitiedostojen muodoksi.<br /> <br /> == Tekstitiedostot ==<br /> <br /> Eräs tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on tietenkin avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa tämän jälkeen eri koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentorivin ja ''recode'' ohjelman käyttö:<br /> recode latin..UTF-8 tiedosto.txt<br /> <br /> == Ohjelmat ==<br /> <br /> Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8 -merkistön käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.<br /> <br /> Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.<br /> LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi<br /> Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.<br /> <br /> Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.<br /> <br /> === Emacs ===<br /> <br /> GNU [[Emacs]] toimii UTF-8:n kanssa, kunhan .emacsrc:ssä on seuraava rivi.<br /> (prefer-coding-system 'utf-8) (set-keyboard-coding-system 'utf-8) (set-terminal-coding-system 'utf-8)<br /> <br /> == IRC ==<br /> <br /> Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta sitä luonnollisesti hidastaa se, että monet clientit eivät tue ko. merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta se että vain muutama client saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista clienteistä löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön autodetectointi. Täytyy tosin mainita että useilla kanavilla on saanut merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, eli siis vuoden vaihteen jälkeen olisi kaikkien asioista perillä olevien erittäin suotavaa alkaa kirjoittaa vain UTF-8:a kaikille kanaville. Tällä mahdollistetaan mahdollisimman nopea ja helppo siirtymä niillekin, joilla ei autodetectointia clientissään ole.<br /> <br /> Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.<br /> <br /> === ChatZilla ===<br /> <br /> Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat ===<br /> <br /> Ei lainkaan sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. /set term_type utf8 tai /set term_type 8bit asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Jos asetus on väärin, ei esim. alhaalla oleva kirjoitusrivi toimi oikein. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc5 ja rc6 ===<br /> <br /> Kehitysasteella oleva sisäinen recode-toiminto, jonka toimivuus ja ominaisuudet vaihtelevat eri versioissa. Tärkeimmät asetukset ovat /set term_charset &lt;merkistö&gt; (asettaa terminaalin käyttämän merkistön) ja /recode add &lt;merkistö&gt; (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistöksi voi laittaa esim. &quot;ISO-8859-1&quot; tai &quot;UTF-8&quot;. Älä käytä vanhempien versioiden recode/charconv-virityksiä tämän kanssa.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc7 ===<br /> <br /> Suoraan toimiva sisäinen recode-toiminto. Ei normaalisti vaadi mitään säätöjä.<br /> <br /> === KVIrc ===<br /> <br /> IRC-client Qt/KDE:lle. Tukee suoraan autodetectointia. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla &lt;tt&gt;UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -&gt; Western, Latin 1 + Euro)&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.<br /> <br /> === mIRC ===<br /> <br /> Tämä ei ole Linux-ohjelma, mutta kavereillasi sitä varmasti on käytössä ja he eivät pidä siitä kun kirjoitat UTF-8:a. Tarjoa heille siis tätä scriptiä [http://mjr.iki.fi/software/mirc-utf8-conservative.zip], jonka avulla he näkevät kaikkien muiden tekstit oikein (autodetectointi) ja heidän kirjoittamansa teksti puolestaan näkyy muille kuten ennenkin. Tiedosto utf-8.mrc kopioidaan mIRC:in asennuskansioon ja sitten suoritetaan komento ''/load -rs utf-8.mrc'', niin scripti alkaa toimimaan<br /> <br /> Ohjelma keskustelee Windowsin kanssa silti jollain 8-bittisellä, joten erikoisemmat merkit eivät toimi. mIRCin tekijä on vuosia sitten luvannut korjata ongelman, mutta korjausta ei kuitenkaan ole kuulunut. Windowsille on muutenkin parempia ja ilmaisia clientejä, joten vaihtamista kannattaa harkita vakavasti.<br /> <br /> Uusien, suoraan kehittäjältä saatujen tietojen mukaan seuraava mIRC-versio (eli nykyinen kehitysversio) osaisi näyttää UTF-8-tekstin suoraan riippumatta siitä, mitä se on säädetty lähettämään ulospäin. Tietoja tämän version julkaisuajankohdasta ei kuitenkaan tällä haavaa ole.<br /> <br /> === Wireless IRC ===<br /> <br /> Ei tue autodetectointia, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.<br /> <br /> === X-Chat ===<br /> <br /> Verkkokohtainen merkistön valinta asetuksista. Autodetectointi vain silloin kun käytössä on UTF-8.<br /> <br /> X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> <br /> * Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet clientien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]<br /> * [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]<br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]<br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Käsitteet]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Soundtracker&diff=7097 2006-01-15T17:11:29Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Soundtracker_0.6.7.png|right|200px|thumb|Soundtracker soittamassa moduulia]]<br /> <br /> Soundtracker on Michael Krausen ohjelmoima tracker eli ohjelma, jolla voi soittaa, luoda ja editoida ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tracker-musiikki tracker-musiikkia] eli moduuleiksi (&quot;modeiksi&quot;) kutsuttuja kappaleita, jotka koostuvat ääninäytteistä (sampleista) ja ohjeista siitä miten ja missä järjestyksessä niitä soitetaan eri kanavilla. Tämän lisäksi Soundtrackerissa on sisäinen sample-editori. Sen käyttöliittymä seuraa MS-DOSissa käytetyn Fast Tracker II:en ja Amigan Protrackerin jalanjälkiä.<br /> <br /> [[Luokka:Ääni]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ardour&diff=7096 2006-01-15T16:44:12Z

<p>Echramath: luokka ääni</p> <hr /> <div>[[Kuva:Ardour.png|Työtila ja mikseri]]<br /> == Mikä Ardour on? ==<br /> [http://ardour.org Ardour] on [[digitaalinen äänitystyöasema]]sovellus, jota voi käyttää nauhoittamiseen, muokkaamiseen, miksaamiseen, moniraitaäänityksiin ja omien CD-levyjen tuottamiseen.<br /> <br /> Ohjelman ominaisuuksiin kuuluu: moniraitanauhoitus, ei-lineaarinen (non-linear), ei-tuhoisa (non-destructive) aluepohjainen muokkaus loputtomalla kumoustoiminnolla, täydellinen automaatiotuki, ammattitasoinen mikseri ja paljon erilaisia laajennoksia (plugin).<br /> <br /> [http://ardour.org Ardour] on verrattavissa sellaisiin ohjelmiin kuin ProTools, Nuendo, Cubase SX, Digital Perfomer, Samplitude ja Sequoia.<br /> <br /> == Mikä Ardour ei ole?==<br /> <br /> Äänitiedostoeditori, MIDI sekvensseri tai loop-pohjainen musiikkijärjestelmä.<br /> <br /> == Käyttö ==<br /> <br /> [http://ardour.org Ardour]in käyttö onnistuu parhaiten musiikkikäyttöön luotujen Linux-[[Jakelut|jakeluiden]] kanssa. Näitä ovat mm. [http://www.agnula.org/ Agnula] ja [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA].<br /> <br /> [http://ardour.org Ardour] tarvitsee [[Jack Audio Connection Kit|Jack audio server]] -taustapalvelun toimiakseen.<br /> <br /> Käyttö onnistuu toki jakelusta riippumatta, mutta kernelin on kuitenkin tuettava reaaliaikaisuutta (realtime). Tähän on olemassa erilaisia [http://www.wiki.linux.fi/wiki/index.php/Kernel_UKK#Patchsetit_.28eli_korjauspaketit.29 patchsettejä] mm. [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ cko]. Ilman [http://www.wiki.linux.fi/wiki/index.php/Kernel_UKK#Patchsetit_.28eli_korjauspaketit.29 patchsettiä] [http://ardour.org Ardour] ja [[Jack Audio Connection Kit|Jack audio server]] tulee ajaa järjestelmänvalvojan (root) oikeuksin reaaliaikaisuuden saavuttamiseksi.<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Työpöytä]]<br /> [[Luokka:Ääni]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Soundtracker_0.6.7.png&diff=7095 2006-01-15T16:40:58Z

<p>Echramath: Soundtracker soittaa XM-moduulia.</p> <hr /> <div>Soundtracker soittaa XM-moduulia.</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=UTF-8&diff=7094 2006-01-15T16:11:48Z

<p>Echramath: /* Ohjelmat */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[wikipedia:fi:UTF-8|UTF-8 Wikipediassa]]<br /> <br /> <br /> '''Unicode''' on standardi, joka pyrkii määrittelemään kaikille maailman merkeille omat merkkikoodinsa (UCS). Tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet keskenään kilpailevat merkistöt ja koodisivut, joista kukin on voinut esittää vain osan tarvittavista merkeistä. Esimerkiksi suosittu IRC-client mIRC käyttää suomalaisilla koneilla merkistöä Microsoft CP1252, kun suurin osa Linux-koneista puolestaan käyttää merkistöä ISO-8859-1 (Latin-1) ja Finnish-HOWTO:n mukaan säädetyt Linux-koneet puolestaan merkistöä ISO-8859-15. Merkistöissä on yhteneväisyyksiä ja esim. tavalliset ääkköset ovat kaikissa samoilla merkkikoodeilla, mutta jo euromerkki näkyy eri merkistöillä eri tavoilla. Unicode ratkaisee ongelman ottamalla käyttöön 21-bittisen merkkiavaruuden, johon mahtuu siis peräti kaksi miljoonaa merkkiä, joista usean merkin yhdistelmillä saadaan vielä lisää. Tämän katsotaan riittävän ikuisesti.<br /> <br /> Unicode-merkkejä voidaan koodata useilla eri tavoilla. UTF-8 on unix-puolella (Linux) tärkein Unicode-koodaustapa ja se on jo muutamissa distroissa vakiona käytössä. Tässä yksi merkki on kooltaan 1-6 oktettia (tavua), siten että ASCII-merkit (aakkoset, numerot, yms, mutta ei esim. ääkköset) ovat sellaisinaan ja näin saavutetaan ASCII-yhteensopivuus.<br /> <br /> Muita koodaustapoja ovat UCS-2, UCS-4, UTF-7, UTF-16, UTF-32. Usein kuulee kysyttävän että eikö kannattaisi samantien siirtyä käyttämään UTF-32:a, jotta merkit eivät loppuisi kesken. Näin ei käy, vaan kaikilla koodaustavoilla, lukuun ottamatta UCS-2:a, voidaan esittää kaikki kaksi miljoonaa saatavilla olevaa koodia. UCS-2 kykenee vain ensimmäisten 65 tuhannen koodin esittämiseen.<br /> <br /> UTF-8 on nykyisin monien jakeluiden, esimerkiksi Ubuntun, oletusmerkistö käyttöjärjestelmän tiedostonimien koodaukseen ja tekstitiedostojen muodoksi.<br /> <br /> == Tekstitiedostot ==<br /> <br /> Eräs tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on tietenkin avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa tämän jälkeen eri koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentorivin ja ''recode'' ohjelman käyttö:<br /> recode latin..UTF-8 tiedosto.txt<br /> <br /> == Ohjelmat ==<br /> <br /> Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8 -merkistön käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.<br /> <br /> Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.<br /> LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi<br /> Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.<br /> <br /> Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.<br /> <br /> == IRC ==<br /> <br /> Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta sitä luonnollisesti hidastaa se, että monet clientit eivät tue ko. merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta se että vain muutama client saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista clienteistä löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön autodetectointi. Täytyy tosin mainita että useilla kanavilla on saanut merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, eli siis vuoden vaihteen jälkeen olisi kaikkien asioista perillä olevien erittäin suotavaa alkaa kirjoittaa vain UTF-8:a kaikille kanaville. Tällä mahdollistetaan mahdollisimman nopea ja helppo siirtymä niillekin, joilla ei autodetectointia clientissään ole.<br /> <br /> Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.<br /> <br /> === ChatZilla ===<br /> <br /> Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat ===<br /> <br /> Ei lainkaan sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. /set term_type utf8 tai /set term_type 8bit asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Jos asetus on väärin, ei esim. alhaalla oleva kirjoitusrivi toimi oikein. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc5 ja rc6 ===<br /> <br /> Kehitysasteella oleva sisäinen recode-toiminto, jonka toimivuus ja ominaisuudet vaihtelevat eri versioissa. Tärkeimmät asetukset ovat /set term_charset &lt;merkistö&gt; (asettaa terminaalin käyttämän merkistön) ja /recode add &lt;merkistö&gt; (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistöksi voi laittaa esim. &quot;ISO-8859-1&quot; tai &quot;UTF-8&quot;. Älä käytä vanhempien versioiden recode/charconv-virityksiä tämän kanssa.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc7 ===<br /> <br /> Suoraan toimiva sisäinen recode-toiminto. Ei normaalisti vaadi mitään säätöjä.<br /> <br /> === KVIrc ===<br /> <br /> IRC-client Qt/KDE:lle. Tukee suoraan autodetectointia. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla &lt;tt&gt;UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -&gt; Western, Latin 1 + Euro)&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.<br /> <br /> === mIRC ===<br /> <br /> Tämä ei ole Linux-ohjelma, mutta kavereillasi sitä varmasti on käytössä ja he eivät pidä siitä kun kirjoitat UTF-8:a. Tarjoa heille siis tätä scriptiä [http://mjr.iki.fi/software/mirc-utf8-conservative.zip], jonka avulla he näkevät kaikkien muiden tekstit oikein (autodetectointi) ja heidän kirjoittamansa teksti puolestaan näkyy muille kuten ennenkin. Tiedosto utf-8.mrc kopioidaan mIRC:in asennuskansioon ja sitten suoritetaan komento ''/load -rs utf-8.mrc'', niin scripti alkaa toimimaan<br /> <br /> Ohjelma keskustelee Windowsin kanssa silti jollain 8-bittisellä, joten erikoisemmat merkit eivät toimi. mIRCin tekijä on vuosia sitten luvannut korjata ongelman, mutta korjausta ei kuitenkaan ole kuulunut. Windowsille on muutenkin parempia ja ilmaisia clientejä, joten vaihtamista kannattaa harkita vakavasti.<br /> <br /> Uusien, suoraan kehittäjältä saatujen tietojen mukaan seuraava mIRC-versio (eli nykyinen kehitysversio) osaisi näyttää UTF-8-tekstin suoraan riippumatta siitä, mitä se on säädetty lähettämään ulospäin. Tietoja tämän version julkaisuajankohdasta ei kuitenkaan tällä haavaa ole.<br /> <br /> === Wireless IRC ===<br /> <br /> Ei tue autodetectointia, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.<br /> <br /> === X-Chat ===<br /> <br /> Verkkokohtainen merkistön valinta asetuksista. Autodetectointi vain silloin kun käytössä on UTF-8.<br /> <br /> X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> <br /> * Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet clientien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]<br /> * [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]<br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]<br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Käsitteet]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=UTF-8&diff=7093 2006-01-15T16:11:21Z

<p>Echramath: Lisäsin juttua vähän muustakin kuin irkistä</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[wikipedia:fi:UTF-8|UTF-8 Wikipediassa]]<br /> <br /> <br /> '''Unicode''' on standardi, joka pyrkii määrittelemään kaikille maailman merkeille omat merkkikoodinsa (UCS). Tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet keskenään kilpailevat merkistöt ja koodisivut, joista kukin on voinut esittää vain osan tarvittavista merkeistä. Esimerkiksi suosittu IRC-client mIRC käyttää suomalaisilla koneilla merkistöä Microsoft CP1252, kun suurin osa Linux-koneista puolestaan käyttää merkistöä ISO-8859-1 (Latin-1) ja Finnish-HOWTO:n mukaan säädetyt Linux-koneet puolestaan merkistöä ISO-8859-15. Merkistöissä on yhteneväisyyksiä ja esim. tavalliset ääkköset ovat kaikissa samoilla merkkikoodeilla, mutta jo euromerkki näkyy eri merkistöillä eri tavoilla. Unicode ratkaisee ongelman ottamalla käyttöön 21-bittisen merkkiavaruuden, johon mahtuu siis peräti kaksi miljoonaa merkkiä, joista usean merkin yhdistelmillä saadaan vielä lisää. Tämän katsotaan riittävän ikuisesti.<br /> <br /> Unicode-merkkejä voidaan koodata useilla eri tavoilla. UTF-8 on unix-puolella (Linux) tärkein Unicode-koodaustapa ja se on jo muutamissa distroissa vakiona käytössä. Tässä yksi merkki on kooltaan 1-6 oktettia (tavua), siten että ASCII-merkit (aakkoset, numerot, yms, mutta ei esim. ääkköset) ovat sellaisinaan ja näin saavutetaan ASCII-yhteensopivuus.<br /> <br /> Muita koodaustapoja ovat UCS-2, UCS-4, UTF-7, UTF-16, UTF-32. Usein kuulee kysyttävän että eikö kannattaisi samantien siirtyä käyttämään UTF-32:a, jotta merkit eivät loppuisi kesken. Näin ei käy, vaan kaikilla koodaustavoilla, lukuun ottamatta UCS-2:a, voidaan esittää kaikki kaksi miljoonaa saatavilla olevaa koodia. UCS-2 kykenee vain ensimmäisten 65 tuhannen koodin esittämiseen.<br /> <br /> UTF-8 on nykyisin monien jakeluiden, esimerkiksi Ubuntun, oletusmerkistö käyttöjärjestelmän tiedostonimien koodaukseen ja tekstitiedostojen muodoksi.<br /> <br /> == Tekstitiedostot ==<br /> <br /> Eräs tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on tietenkin avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa tämän jälkeen eri koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentorivin ja ''recode'' ohjelman käyttö:<br /> recode latin..UTF-8 tiedosto.txt<br /> <br /> == Ohjelmat ==<br /> <br /> Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8 -merkistön käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.<br /> <br /> Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.<br /> LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit<br /> Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.<br /> <br /> Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.<br /> <br /> == IRC ==<br /> <br /> Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta sitä luonnollisesti hidastaa se, että monet clientit eivät tue ko. merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta se että vain muutama client saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista clienteistä löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön autodetectointi. Täytyy tosin mainita että useilla kanavilla on saanut merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, eli siis vuoden vaihteen jälkeen olisi kaikkien asioista perillä olevien erittäin suotavaa alkaa kirjoittaa vain UTF-8:a kaikille kanaville. Tällä mahdollistetaan mahdollisimman nopea ja helppo siirtymä niillekin, joilla ei autodetectointia clientissään ole.<br /> <br /> Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.<br /> <br /> === ChatZilla ===<br /> <br /> Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat ===<br /> <br /> Ei lainkaan sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. /set term_type utf8 tai /set term_type 8bit asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Jos asetus on väärin, ei esim. alhaalla oleva kirjoitusrivi toimi oikein. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc5 ja rc6 ===<br /> <br /> Kehitysasteella oleva sisäinen recode-toiminto, jonka toimivuus ja ominaisuudet vaihtelevat eri versioissa. Tärkeimmät asetukset ovat /set term_charset &lt;merkistö&gt; (asettaa terminaalin käyttämän merkistön) ja /recode add &lt;merkistö&gt; (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistöksi voi laittaa esim. &quot;ISO-8859-1&quot; tai &quot;UTF-8&quot;. Älä käytä vanhempien versioiden recode/charconv-virityksiä tämän kanssa.<br /> <br /> === Irssi 0.8.10rc7 ===<br /> <br /> Suoraan toimiva sisäinen recode-toiminto. Ei normaalisti vaadi mitään säätöjä.<br /> <br /> === KVIrc ===<br /> <br /> IRC-client Qt/KDE:lle. Tukee suoraan autodetectointia. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla &lt;tt&gt;UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -&gt; Western, Latin 1 + Euro)&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.<br /> <br /> === mIRC ===<br /> <br /> Tämä ei ole Linux-ohjelma, mutta kavereillasi sitä varmasti on käytössä ja he eivät pidä siitä kun kirjoitat UTF-8:a. Tarjoa heille siis tätä scriptiä [http://mjr.iki.fi/software/mirc-utf8-conservative.zip], jonka avulla he näkevät kaikkien muiden tekstit oikein (autodetectointi) ja heidän kirjoittamansa teksti puolestaan näkyy muille kuten ennenkin. Tiedosto utf-8.mrc kopioidaan mIRC:in asennuskansioon ja sitten suoritetaan komento ''/load -rs utf-8.mrc'', niin scripti alkaa toimimaan<br /> <br /> Ohjelma keskustelee Windowsin kanssa silti jollain 8-bittisellä, joten erikoisemmat merkit eivät toimi. mIRCin tekijä on vuosia sitten luvannut korjata ongelman, mutta korjausta ei kuitenkaan ole kuulunut. Windowsille on muutenkin parempia ja ilmaisia clientejä, joten vaihtamista kannattaa harkita vakavasti.<br /> <br /> Uusien, suoraan kehittäjältä saatujen tietojen mukaan seuraava mIRC-versio (eli nykyinen kehitysversio) osaisi näyttää UTF-8-tekstin suoraan riippumatta siitä, mitä se on säädetty lähettämään ulospäin. Tietoja tämän version julkaisuajankohdasta ei kuitenkaan tällä haavaa ole.<br /> <br /> === Wireless IRC ===<br /> <br /> Ei tue autodetectointia, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.<br /> <br /> === X-Chat ===<br /> <br /> Verkkokohtainen merkistön valinta asetuksista. Autodetectointi vain silloin kun käytössä on UTF-8.<br /> <br /> X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> <br /> * Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet clientien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]<br /> * [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]<br /> <br /> [[Luokka:Verkko]]<br /> [[Luokka:Järjestelmä]]<br /> [[Luokka:Käsitteet]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Suositeltavat_laitteistoratkaisut&diff=7090 2006-01-15T02:07:16Z

<p>Echramath: Lisätty skannerit</p> <hr /> <div>==Pääsääntö==<br /> Mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa.<br /> <br /> ==Emolevy-BIOS==<br /> Laita BIOS asetus 'Plug&amp;Play OS'=No asentoon. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq,memory..) Linuxille valmiiksi. Linux-kernel 2.6.x on periaatteessa Plug&amp;Play BIOS yhteensopiva, mutta monessa distribuutiossa valintaa ei ole käännetty päälle. Lisäksi Plug&amp;Play BIOS vaikuttaa olevan EXPERIMENTAL.<br /> <br /> ==Näytönohjain==<br /> Mieti näytönohjainta hankkiessasi kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä linux käytössä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d suuntautunutta, matroxin kortit ovat parhaiten tuettuja, sekä tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATi:n kortteihin.<br /> <br /> Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltavaa jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI:kin pyrkii kovasti kehittämään Linux-ajureitaan, ja taso näkyy parantuneen vuoden 2005 aikana selkeästi.<br /> <br /> ==Verkkolaitteet==<br /> Kts. [[Millaisen verkkolaitteen valitsen Linuxin kanssa käytettäväksi]]<br /> <br /> ==Skannerit==<br /> <br /> Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.<br /> <br /> ==Tulostimet==<br /> Kts. [[Kirjoittimen valinta]].<br /> <br /> ==WLAN==<br /> [[WLAN]]-artikkelissa on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaitut WLAN-laitteet.<br /> <br /> ==Muut==<br /> http://www.linuxhardware.org/<br /> Englanninkielinen sivusto sisältää testejä ja vertailuja laitteista Linuxilla.<br /> <br /> http://leenooks.com/1<br /> Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.<br /> <br /> http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html<br /> Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja softan) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.<br /> <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ohjelmien_asentaminen&diff=7089 2006-01-15T02:04:40Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Ohjelmien asentaminen GNU/Linuxiin onnistuu pääsääntöisesti kahdella tavalla, kääntämällä lähdekoodista tai jakelupaketin omalla [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnalla]]. Näistä tavoista jälkimmäinen on varsinkin aloittelijalle ehdottomasti helpompi ja suositeltavampi, tapa mikäli vain haluamastasi ohjelmasta ylipäätään on paketoitu (riittävän uusi) versio jakelullesi.<br /> <br /> == Kääntäminen lähdekoodista ==<br /> Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun valmiista paketista, sillä:<br /> * Lähdekoodista asennetun paketin poistaminen on hankalaa<br /> * Paketinhallintatyökalut eivät toimi oikein lähdekoodista asennettujen ohjelmien kanssa<br /> * (Riippuvuuksia ei aina tarkisteta)<br /> <br /> <br /> Jos lähdekoodista kääntäminen on tehtävä, se on (yleensä) näin helppoa:<br /> <br /> # Kopio ohjelman lähdekoodipaketti ja pura se ( tar xvzf hyvasofta.tar.gz / tar xvjf hyvasofta.tar.bz2)<br /> # Siirry paketin hakemistoon (cd hyvasofta)<br /> # Hakemistossa on yleensä tekstitiedostoja, joiden nimet ovat README, INSTALL taikka jotain muuta vastaavaa. Lue nämä ja varmista, että kääntäminen todella tapahtuu niin kuin seuraavassa kerrotaan.<br /> # Aja configure-skripti komennolla ./configure. Jos configure-skriptiä ei ole, kokeile komentoja make config ja/tai make menuconfig. Jos mistään ei tapahdu mitään, katso olisiko hakemistossa install.sh tyylistä skriptiä. Jos on, aja se (./install.sh)<br /> # Käännä ohjelma komennolla make<br /> # Siirry pääkäyttäjäksi komennolla su - ja asenna ohjelma komennolla make install&lt;br&gt;<br /> <br /> Joskus configure-skriptissä tulee virheitä puuttuvien pakettien kanssa. Tällöin täytyy vain etsiä jostain tarvittava kirjasto ja asentaa se ensin. On myös mahdollista, että kirjasto itsessään on jo asennettuna, mutta sen header - tiedostoja ym. sisältävä kehityspaketti puuttuu. Esimerkiksi, mikäli configure jää kaipaamaan libaudiofile - pakettia ja se on asennettuna, saattaa kehityspaketti olla nimeltään (Debianin tapauksessa) libaudiofile-dev<br /> <br /> On myös suositeltavaa käyttää configure:n kanssa parametriä --prefix=/opt/hyvasofta, sillä silloin ohjelmiston voi poistaa helposti. <br /> <br /> Joskus Makefilessä on myös uninstall-toiminto, jolla ohjelma poisto onnistuu kätevästi komennolla &lt;tt&gt;make uninstall&lt;/tt&gt;. Huomaa kuitenkin, että mikäli esimerkiksi poistat näin jonkin kirjaston, sitä käyttävät ohjelmat lakkaavat toimimasta.<br /> <br /> == [[Debian]]in ja Ubuntun paketinhallinta ==<br /> Debianissa asennetaan suoraviivaisimmin [[Apt|apt-ohjelmalla]]:<br /> apt-get install hyvasofta<br /> Paketteja voi etsiä komennolla:<br /> apt-cache search hyvasofta-tai-muu-hakusana<br /> <br /> Ennen molempia komentoja kannattaa päivittää tietokanta komennolla:<br /> apt-get update<br /> <br /> Valmiiksi asennettuja ohjelmia voi päivittää yksittäisesti asentamalla halutut ohjelmat &quot;uudelleen&quot; aptin install-komennolla tai yleisesti apt-komennoilla upgrade ja dist-upgrade:<br /> apt-get [dist]upgrade<br /> <br /> Näiden käytännön erona on se, että upgrade ei koskaan poista paketteja eikä asenna uusia, kun taas dist-upgrade voi tehdä kumpaakin. Joskus pakettia päivitettäessä sen riippuvuudet määräävät, että jokin vanhentunut paketti poistetaan tieltä tai uusia riippuvuuksia asennetaan, jolloin upgrade jättää sen päivittämättä näiden vaatimusten takia.<br /> <br /> Joskus on ohjelma ladattava .deb-pakettina. Tämä asennetaan seuraavasti dpkg-ohjelmalla:<br /> dpkg -i hyvasofta.deb<br /> <br /> Paketinhallintaa ei toki ole mikään pakko hoitaa komentotulkista. Deb-paketinhallintaan voi käyttää esimerkiksi graafista synaptic-ohjelmaa:<br /> apt-get install synaptic<br /> <br /> Tai aptitudea, joka tuo GUI:n konsoliin:<br /> apt-get install aptitude<br /> <br /> Synaptic asentuu kirjoitushetkellä soveltuvaan järjestelmäbinäärihakemistoon (.../sbin/), eikä siksi ole suoraan peruskäyttäjän komentopolulla. Ohjelma tuleekin ajaa suoraan root-käyttäjänä.<br /> <br /> Apt-get ja dpkg -ohjelmia on tietysti ajettava pääkäyttäjän oikeuksilla (esimerkiksi [[Sudo|sudolla]] tai siirtymällä pääkäyttäjäksi komennolla &lt;tt&gt;su&lt;/tt&gt;).<br /> <br /> == Gentoon paketinhallinta ==<br /> Ohjelma asennetaan komennolla:<br /> emerge hyvasofta<br /> Etsiminen hoituu komennolla:<br /> emerge search hyvasofta<br /> Ennen ohjelman asentamista kannattaa katsoa mitä kaikkea sen mukana asentuu. Tämä tapahtuu komennolla:<br /> emerge -p hyvasofta<br /> Kun olet tutustunut [http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml?part=2&amp;chap=2 USE-asetuksiin], [http://www.gentoo.org/doc/fi/] ja osaat niitä käyttää, kannattaa ennen ohjelman asentamista ajaa:<br /> emerge -pv hyvasofta<br /> Tämä komento kertoo mitä USE-asetuksia on käytettävissä.<br /> <br /> Ohjelma päivitetään komennolla:<br /> emerge -u hyvasofta<br /> Kaikki koneelle asennetut ohjelmat voi kerralla päivittää komennolla<br /> emerge -u world<br /> Vivut -p ja -v toimivat myös päivityksen yhteydessä ja niitä kannattaa käyttää.<br /> <br /> Ja tietokanta päivitetään komennolla:<br /> emerge --sync <br /> <br /> Tietokannan voit myös päivittää http-yhden yli, mikäli nettiyhteydessäsi on suuria rajoituksia<br /> <br /> emerge-websync <br /> <br /> Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa. Muun muassa Porthole,Guitoo ja Portagemaster. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa.<br /> <br /> == [[RPM]]-pohjaiset (mm. [[Mandriva]] ja [[Fedora_Core|Fedora]]) ==<br /> Jos RPM-paketti on jo ladattu koneelle, asennus hoituu seuraavasti:<br /> rpm -Uhv hyvasofta.rpm<br /> <br /> RPM-pakettien hakuun on monissa distroissa distrokohtainen työkalu, lisäksi näitä voi ladata monien ohjelmien kotisivuilta. Myös [[rpmfind]] auttaa pakettien etsimisessä. Apt-rpm ja YUM ovat myös hyviä työkaluja ohjelmiston etsimiseen.<br /> <br /> Mandrivan/Mandraken kanssa kannattaa käyttää [[URPMI]] ohjelmaa joka hoitaa RPM-pakettien käsittelyn ja toisten pakettien riippuvuudet jouhevasti.<br /> <br /> [[Luokka:Ohjelmat]][[Luokka:Jakelut]][[Luokka:Järjestelmä]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Echramath&diff=7088 2006-01-15T02:00:21Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>[http://iki.fi/ech http://iki.fi/ech]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Kannettavat&diff=7087 2006-01-15T01:59:43Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Sivun otsikosta tulee kyllä mieleen, että mainita voisi, jos joku tietää, toimivatko nämä laitteet ihan oikeasti Linux-käytössä, eli kaikki lisälaitteet ja ominaisuudet ilman ongelmia. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 15. tammikuuta 2006 kello 03:59:43 (EET)</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kubuntu&diff=7086 2006-01-15T01:49:07Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Kubuntu on [[KDE]]-työpöydällä varustettu versio [[GNOME]]-pohjaisesta [[Ubuntu]]:sta. Erot näiden kahden jakelun välillä ovat muutoin pienet, käytännössä kyse on yhden jakelun eri asennusmediasta. Mikäli koneesas esimerkiksi halutaan esimerkiksi usean eri käyttäjän mieltymysten vuoksi, samaan tulokseen päästään asentamalla Ubuntuun ''kubuntu-desktop'' -paketti tai Kubuntuun ''ubuntu-desktop''. Molempia jaellaan vain yhdellä cd:llä tai dvd:llä, julkaisuajankohdat ovat samat ja molemmat paketit sisältävät oletuksena vain yhden työpöytäympäristön.<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> *[http://www.kubuntu.org/ Kubuntun kotisivu]<br /> *[http://linux.sange.fi/kubuntu Lataa suomenkielinen Kubuntu Live-CD]<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=7085 2006-01-15T01:38:05Z

<p>Echramath: Korjasin pari asiavirhettä ja kieliomituisuuksia, lisäsin tietoa versioista</p> <hr /> <div>Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka perusperiaatteita ovat ilmaisuus ja helppokäyttöisyys. Perusasennuksessa asennettaviin ohjelmiin ei juuri voi vaikuttaa, vaan järjestelmä asentaa tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selaimen, [[OpenOffice.org]]-toimistopaketin ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelman. Ubuntun asennukseen riittää yksi cd-levy, siinä missä useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat useita cd:itä tai dvd:n. Ubuntun työpöytäympäristönä on oletuksena [[GNOME]]. Saatavilla on myös [[KDE]], kevyempi [[Xfce]] ja lukuisia ikkunamanagereja, jotka voi asentaa [apt-get]illa tai [Synaptec] Packet Managerilla verkosta tai Kubuntu-cd:ltä. Asennusohjelma on myös mahdollista käynnistää server-valitsimella, jolloin se kysyy teknisempiä kysymyksiä ja asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen, ei esimerkiksi mitään graafista käyttöliittymää.<br /> <br /> Ubuntun ominaispiirteisiin kuuluu sen vakaiden versioden ilmestymistahti. Uusia versioita julkaistaan noin puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Versionumerointi kuvastaa tätä, ensimerkiksi nykyinen 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. <br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Kubuntu]]<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> * [http://ubuntu.sange.fi/ Suomenkielinen Ubuntu Linux -esittelysivusto] (suunnattu aloittelijoille)<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki Ubuntu Suomi]<br /> * [http://www.ubuntulinux.org/ Ubuntu Linux pääsivu]<br /> * [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin wiki] <br /> * [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br /> * [http://ubuntuguide.org/ Ubuntuguide] (5.04-versiolle tehty ohjekokoelma, osittain vanhentunut)<br /> * [https://wiki.ubuntu.com/Xubuntu Xubuntu, Ubuntu Xfce työpöydällä]<br /> * [http://linux.sange.fi/kubuntu-ubuntu-livecd-suomeksi/ Ubuntun live-cd suomeksi]<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kirjat&diff=7084 2006-01-15T01:25:59Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>Seuraavat kirjamateriaalit ovat varsin hyviä. Niitä saa ostettua verkosta ja myös Dataclubista<br /> <br /> * [http://www.avoinelama.fi Avoinelämä]<br /> * Just for Fun<br /> * RUTE<br /> * [http://www.itpress.fi/vanhat/doc/kirjat/linux-koulutuspaketti.html Linux koulutuspaketti]<br /> * [http://www.eweline.com/eweprod.asp?viewID=1526&amp;id=555 Linux koulutuspaketti e-book versiona]<br /> <br /> Usein suositeltu perusteos Linuxin ja muiden Unixien toiminnasta on myös Æleen Frischin Essential System Administration, jonka ensimmäiset versiot julkaistiin jo 1990-luvulla, uusin painos on kuitenkin vuodelta 2002.<br /> <br /> [[Luokka:Vinkit]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4ymp%C3%A4rist%C3%B6&diff=7083 2006-01-15T00:59:24Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>[[X Window System]] itsessään tarjoaa vain kaikkein yksinkertaisimmat palvelut, ja useimmiten käyttäjät ottavat sen ja X-ohjelmien lisäksi käyttöön vähintäänkin jonkinlaisen [[ikkunaohjelma]]n eli ikkunamanagerin. Linuxin suosion kasvaessa on myös kehitetty kokonaisia työpöytäympäristöjä, joissa ikkunaohjelman lisäksi on omat hallintapaneelit, palkit, taustakuvat, mahdollisuus laittaa työpöydälle kuvakkeita, jne. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat [[KDE]], [[GNOME]] sekä kevyt [[Xfce]].<br /> <br /> Graafisia työpöytäympäristöjä ovat mm.:<br /> * [[GNOME]]<br /> * [[KDE]]<br /> * [[ROX]]<br /> * [[Xfce]]<br /> <br /> Huomaa, että vaikka työpöytäympäristöillä, erityisesti Gnomella ja KDE:llä on runsaasti niille suunniteltuja ohjelmia (kuten vaikka [[Konqueror]]-selain, työpöytäympäristön valinta ei sido sinua näiden ohjelmien suhteen. Voit hyvin ajaa Gnomessa KDE-ohjelmia ja toisinpäin. Haittana tästä on lähinnä kasvanut muistinkulutus, kun useamman ympäristön kirjastoja joudutaan lataamaan muistiin.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[X Window System]]<br /> * [[Ikkunaohjelma]]t<br /> <br /> [[Luokka:Työpöytä]][[Luokka:Käsitteet]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=GIMP&diff=7082 2006-01-14T23:47:02Z

<p>Echramath: Suorien viivojen piirtäminen</p> <hr /> <div>GIMP ( [[GNU]] Image Manipulation Program) on yleisimmin Linuxissa käytetty kuvankäsittelyohjelma. Sitä käytetään kuvien muokkaamiseen ja muuttamiseen. GIMP osaa avata ja tallentaa kuvatiedostoja useassa eri formaatissa (mm. [[PNG]], [[GIF]], [[JPEG]], [[GMB]], [[X_PixMap|XPM]], [[Portable BitMap|PBM]], [[Portable GrayMap|PGM]], [[Portable PixMap|PPM]] jne.), ja sen avulla voidaan kuvia muuttaa kuvaformaatista toiseen. Käyttöliittymäkirjasto [[GTK]] syntyi GIMP-projektin tarpeisiin.<br /> <br /> GIMP:ä voidaan käyttää myös maalausohjelmana. GIMPissä on valikoima piirto- ja maalaustyökaluja kuten maaliruisku, kloonaustyökalu ja sivellin. Näitä työkaluja voidaan käyttää kuvien kanssa usealla eri tavalla. GIMP tarjoaa myös lukuisia erilaisia valintatyökaluja, kuten neliövalinta, soikiovalinta, &quot;sumea valinta&quot;, bezier-valinta, &quot;alykkäät sakset&quot; ja värin mukaan valinta.<br /> <br /> GIMP tarjoaa lukuisia erilaisia plugineja joiden avulla kuvia voidaan muokata lukuisilla eri tavoilla.<br /> GIMPin toimintaa voidaan myös laajentaa erittäin tehokkaiden skriptausominaisuuksien avulla.<br /> <br /> Parhaan kuvan GIMPistä saa vierailemalla ohjelman kotisivulla.<br /> <br /> == Suorien viivojen piirtäminen ==<br /> <br /> Melko yleinen harhaluulo on, ettei GIMPissä olisi laisinkaan toimintoa suorien viivojen piirtämiselle. Vaikkei työkalupalkissa olekaan erityisesti siihen tarkoitettua työkalua, kaikki työkalut lyijykynästä eteenpäin osaavat sen. Toiminto käynnistetään piirtämällä viivan aloituspiste kuvaan ja painamalla tämän jälkeen shift pohjaan, jolloin viivan toinen pää voidaan valita.<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> *[http://www.gimp.org/ GIMPin kotisivu]<br /> *[http://registry.gimp.org/index.jsp GIMP Plug-In Registry]<br /> <br /> [[Luokka:Ohjelmat]][[Luokka:Työpöytä]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Neverball&diff=7081 2006-01-14T23:04:09Z

<p>Echramath: Luokka lisätty</p> <hr /> <div>[[Kuva:Neverball_1.4.jpg|right|200px|thumb|Neverball]]<br /> <br /> Neverball on nopeatempoinen, kolmiulotteinen taitopeli, jossa pelaaja kallistelee hiirtä tai joystickia käyttäen tasoa tarkoituksenaan ohjata tasolla liikkuvaa palloa keräten kolikoita ja pyrkien maalia kohti. Läheinen kaupallinen sukulainen on pelikonsoleille julkaistu Super Monkey Ball.<br /> <br /> Neverputt on samaa fysiikkaenginea ja grafiikkaengineä käyttävä 1-4 pelaajan minigolfpeli.<br /> <br /> [[Kuva:Neverputt_1.4.jpg|right|200px|thumb|Neverputt]]<br /> <br /> [http://www.icculus.org/neverball/ Neverball]<br /> <br /> [[Luokka:Pelit]]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Neverball&diff=7080 2006-01-14T23:03:13Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Neverball_1.4.jpg|right|200px|thumb|Neverball]]<br /> <br /> Neverball on nopeatempoinen, kolmiulotteinen taitopeli, jossa pelaaja kallistelee hiirtä tai joystickia käyttäen tasoa tarkoituksenaan ohjata tasolla liikkuvaa palloa keräten kolikoita ja pyrkien maalia kohti. Läheinen kaupallinen sukulainen on pelikonsoleille julkaistu Super Monkey Ball.<br /> <br /> Neverputt on samaa fysiikkaenginea ja grafiikkaengineä käyttävä 1-4 pelaajan minigolfpeli.<br /> <br /> [[Kuva:Neverputt_1.4.jpg|right|200px|thumb|Neverputt]]<br /> <br /> [http://www.icculus.org/neverball/ Neverball]</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Neverputt_1.4.jpg&diff=7079 2006-01-14T22:51:27Z

<p>Echramath: Neverputt 1.4</p> <hr /> <div>Neverputt 1.4</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Neverball_1.4.jpg&diff=7078 2006-01-14T22:50:50Z

<p>Echramath: Neverball 1.4</p> <hr /> <div>Neverball 1.4</div>

Echramath https://www.linux.fi/w/index.php?title=Cplay&diff=7008 2006-01-14T02:13:11Z

<p>Echramath: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Cplay.png|right|200px|thumb|Cplay]]<br /> <br /> Cplay on Pythonilla ohjelmoitu, tekstitilassa toimiva, curses-pohjainen musiikkisoitin. Se ei itse soita mitään, vaan toimii frontendinä MP3- ja [[Ogg Vorbis ]]-tiedostoja sekä useita moduuliformaatteja soittaville ohjelmille. Sen järjestelmäresurssien kulutus on lähes olematon, mutta se silti tukee esimerkiksi soittolistoja, joten sitä voidaan käyttää musiikin soittamiseen teholtaan vaatimattomissa koneissa tai esimerkiksi [[SSH]]:n yli koneissa, joissa ei ole laisinkaan graafista käyttöliittymää tai näyttölaitetta.<br /> <br /> [[Luokka:Ohjelmat]]<br /> [[Luokka:Ääni]]</div>

Echramath