https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=EgoLuserLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2026-04-15T23:01:24ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.44.2https://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58579GNU Guix2025-05-09T09:45:00Z<p>EgoLuser: /* Guixin päivittäminen */ Komentojen järjestys muutettu paremmaksi.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
==== Guix system reconfigure -komento ====<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut Guixin asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/config.scm<br />
<br />
<tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto sisältää koko järjestelmän asetukset.<br />
Mutta <tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto voidaan kopioida käyttäjän omaan [[kotikansio]]on.<br />
cp /etc/config.scm ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
Tämän jälkeen käyttäjän omassa <tt>system.scm</tt> tiedostossa määritellyt muutokset saa voimaan seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Vaihda tiettyyn sukupolveen ''X'': <tt>guix package --switch-generation=X</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin.<br />
<br />
==== Jos käytät Guix-paketinhallintaa jossain toisessa jakelussa ====<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
==== Guixin päivittäminen Guix System -jakelussa ====<br />
{{Huomautus|Asetustiedosto "/etc/config.scm" saattaa sijaita eri paikassa, jos olet kopioinut sen käyttäjän kotikansioon.}}<br />
# Nouda päivitykset: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän Guixin pakettiluettelo: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure /etc/config.scm</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58578GNU Guix2025-05-09T08:56:12Z<p>EgoLuser: /* Guixin päivittäminen */ Kerrottu root-käyttäjän pakettien päivittämisestä.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
==== Guix system reconfigure -komento ====<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut Guixin asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/config.scm<br />
<br />
<tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto sisältää koko järjestelmän asetukset.<br />
Mutta <tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto voidaan kopioida käyttäjän omaan [[kotikansio]]on.<br />
cp /etc/config.scm ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
Tämän jälkeen käyttäjän omassa <tt>system.scm</tt> tiedostossa määritellyt muutokset saa voimaan seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Vaihda tiettyyn sukupolveen ''X'': <tt>guix package --switch-generation=X</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin.<br />
<br />
==== Jos käytät Guix-paketinhallintaa jossain toisessa jakelussa ====<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
==== Guixin päivittäminen Guix System -jakelussa ====<br />
{{Huomautus|Asetustiedosto "/etc/config.scm" saattaa sijaita eri paikassa, jos olet kopioinut sen käyttäjän kotikansioon.}}<br />
# Nouda päivitykset: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure /etc/config.scm</tt><br />
# Päivitä käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän Guixin pakettiluettelo: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58577GNU Guix2025-05-09T08:40:13Z<p>EgoLuser: /* Guix pikaohje */ Kerrottu kuika Guix päivitetään Guix System -jakelussa. Lisäksi muita pieniä korjauksia.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
==== Guix system reconfigure -komento ====<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut Guixin asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/config.scm<br />
<br />
<tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto sisältää koko järjestelmän asetukset.<br />
Mutta <tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto voidaan kopioida käyttäjän omaan [[kotikansio]]on.<br />
cp /etc/config.scm ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
Tämän jälkeen käyttäjän omassa <tt>system.scm</tt> tiedostossa määritellyt muutokset saa voimaan seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Vaihda tiettyyn sukupolveen ''X'': <tt>guix package --switch-generation=X</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin.<br />
<br />
==== Jos käytät Guix-paketinhallintaa jossain toisessa jakelussa ====<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
==== Guixin päivittäminen Guix System -jakelussa ====<br />
{{Huomautus|Asetustiedosto "/etc/config.scm" saattaa sijaita eri paikassa, jos olet kopioinut sen käyttäjän kotikansioon.}}<br />
# Nouda päivitykset: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
# Päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure /etc/config.scm</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58576GNU Guix2025-05-09T07:44:26Z<p>EgoLuser: /* Perustoiminnot */ Mainittu "~/.config/guix/system.scm" tiedosto.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
==== Guix system reconfigure -komento ====<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut Guixin asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/config.scm<br />
<br />
<tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto sisältää koko järjestelmän asetukset.<br />
Mutta <tt>/etc/config.scm</tt> tiedosto voidaan kopioida käyttäjän omaan [[kotikansio]]on.<br />
cp /etc/config.scm ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
Tämän jälkeen käyttäjän omassa <tt>system.scm</tt> tiedostossa määritellyt muutokset saa voimaan seuraavalla komennolla.<br />
sudo -E guix system reconfigure ~/.config/guix/system.scm<br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Vaihda tiettyyn sukupolveen ''X'': <tt>guix package --switch-generation=X</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin:<br />
<br />
{{Huomautus|Guix System -jakelussa ei ole Systemd:tä ja voit ohittaa vaiheet joissa käytetään systemctl-komentoa.}}<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Jos käytät Guix System -jakelua, sinun täytyy päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58575GNU Guix2025-05-08T09:23:50Z<p>EgoLuser: /* Perustoiminnot */ Korjattu polku</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut Guixin asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/config.scm<br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Vaihda tiettyyn sukupolveen ''X'': <tt>guix package --switch-generation=X</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin:<br />
<br />
{{Huomautus|Guix System -jakelussa ei ole Systemd:tä ja voit ohittaa vaiheet joissa käytetään systemctl-komentoa.}}<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Jos käytät Guix System -jakelua, sinun täytyy päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58574GNU Guix2025-05-08T09:21:41Z<p>EgoLuser: /* Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen */ Kerrottu kuinka voi pala tiettyyn sukupolveen.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut Guixin asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/guix/config.scm<br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Vaihda tiettyyn sukupolveen ''X'': <tt>guix package --switch-generation=X</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin:<br />
<br />
{{Huomautus|Guix System -jakelussa ei ole Systemd:tä ja voit ohittaa vaiheet joissa käytetään systemctl-komentoa.}}<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Jos käytät Guix System -jakelua, sinun täytyy päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58573GNU Guix2025-05-08T09:15:27Z<p>EgoLuser: /* Guix pikaohje */ Pieni korjaus x2.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut Guixin asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/guix/config.scm<br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin:<br />
<br />
{{Huomautus|Guix System -jakelussa ei ole Systemd:tä ja voit ohittaa vaiheet joissa käytetään systemctl-komentoa.}}<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Jos käytät Guix System -jakelua, sinun täytyy päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58572GNU Guix2025-05-08T09:13:33Z<p>EgoLuser: /* Guixin päivittäminen */ Pieni korjaus.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin:<br />
<br />
{{Huomautus|Guix System -jakelussa ei ole Systemd:tä ja voit ohittaa vaiheet joissa käytetään systemctl-komentoa.}}<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# Lataa mahdolliset muutokset [[systemd|Systemd:n]] taustaprosessien asetustiedostoihin: <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# Käynnistä Guix-taustaprosessi uudelleen: <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Jos käytät Guix System -jakelua, sinun täytyy päivittää Guix suorittamalla seuraava komento: <tt>sudo guix system reconfigure</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58571GNU Guix2025-05-08T09:02:27Z<p>EgoLuser: /* Guix pikaohje */ Selkeytetty ohjetta.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen ===<br />
Päivittääksesi kaikki paketit ja itse Guix paketinhallintajärjestelmän, toimi näin:<br />
<br />
{{Huomautus|Guix System -jakelussa ei ole Systemd:tä eikä sinun tarvitse suorittaa vastaavia komentoja, joten voit ohittaa vaiheet 2 ja 3.}}<br />
<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-[[taustapalvelu]]: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
<br />
Jos käytät Guix System -jakelua ja jos olet muuttanut järjestelmän asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/guix/config.scm<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58570Nix2025-05-06T09:07:40Z<p>EgoLuser: /* Nix pikaohje */ Mainittu Nix home-manager</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
** Helpomman tavan asentaa Nix tarjoaa epävirallinen [https://zero-to-nix.com Zero To Nix] -asennusohjelma, joka tarjoaa paremmat oletusasetukset.<br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
On suositeltavaa sallia Nix-komento ja Nixin ''Flakes''-ominaisuus Nixin asetustiedostossa, sillä nämä ominaisuudet helpottavat Nixin käyttämistä.<br />
Avaa tiedosto <tt>/etc/nix/nix.conf</tt> haluamallasi [[tekstieditori]]lla ja lisää sen loppuun rivi<br />
experimental-features = nix-command flakes<br />
<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade --all</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
* Näytä Nixin ohje: <tt>nix help</tt><br />
<br />
Paketteja voi asentaa myös muokkaamalla Nixin asetustiedostoja, jotka voivat sijaita esimerikiksi seuraavissa tiedostoissa:<br />
* NixOS-jakelussa koko järjestelmän asetukset tehdään tiedostossa <tt>/etc/nixos/configuration.nix</tt> ja muutokset saa voimaan suorittamalla komennolla <tt>nixos-rebuild switch</tt><br />
* Eri projekteiden kansiossa olevalla tiedostolla jonka nimi on yleensä <tt>shell.nix</tt>. Ko. tiedoston määrittelemän ympäristön saa väliaikaisesti käyttöönsä suorittamalla komennon <tt>nix shell</tt><br />
* Käyttäjän omat Nix-asetukset voidaan määritellä käyttäen Nixin ''home-manager'' -ominaisuutta. Sen asetukset ovat tiedostossa <tt>$HOME/.config/nixpkgs/home.nix</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58569Nix2025-05-06T09:01:48Z<p>EgoLuser: /* Nix pikaohje */ Lisätty tietoa kuinka Nix-komento otetaan käyttöön.</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
** Helpomman tavan asentaa Nix tarjoaa epävirallinen [https://zero-to-nix.com Zero To Nix] -asennusohjelma, joka tarjoaa paremmat oletusasetukset.<br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
On suositeltavaa sallia Nix-komento ja Nixin ''Flakes''-ominaisuus Nixin asetustiedostossa, sillä nämä ominaisuudet helpottavat Nixin käyttämistä.<br />
Avaa tiedosto <tt>/etc/nix/nix.conf</tt> haluamallasi [[tekstieditori]]lla ja lisää sen loppuun rivi<br />
experimental-features = nix-command flakes<br />
<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade --all</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
* Näytä Nixin ohje: <tt>nix help</tt><br />
<br />
Paketteja voi asentaa myös muokkaamalla Nixin asetustiedostoja, jotka voivat sijaita esimerikiksi seuraavissa tiedostoissa:<br />
* NixOS-jakelussa koko järjestelmän asetukset tehdään tiedostossa <tt>/etc/nixos/configuration.nix</tt> ja muutokset saa voimaan suorittamalla komennolla <tt>nixos-rebuild switch</tt><br />
* Eri projekteiden kansiossa olevalla tiedostolla jonka nimi on yleensä <tt>shell.nix</tt>. Ko. tiedoston määrittelemän ympäristön saa suorittamalla komennon <tt>nix shell</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58568Nix2025-05-06T08:56:59Z<p>EgoLuser: /* Nix pikaohje */ paranneltu ohjetta.</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
** Helpomman tavan asentaa Nix tarjoaa epävirallinen [https://zero-to-nix.com Zero To Nix] -asennusohjelma, joka tarjoaa paremmat oletusasetukset.<br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade --all</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
* Näytä Nixin ohje: <tt>nix --extra-experimental-features nix-command help</tt><br />
<br />
Paketteja voi asentaa myös muokkaamalla Nixin asetustiedostoja, jotka voivat sijaita esimerikiksi seuraavissa tiedostoissa:<br />
* NixOS-jakelussa koko järjestelmän asetukset tehdään tiedostossa <tt>/etc/nixos/configuration.nix</tt> ja muutokset saa voimaan suorittamalla komennolla <tt>nixos-rebuild switch</tt><br />
* Eri projekteiden kansiossa olevalla tiedostolla jonka nimi on yleensä <tt>shell.nix</tt>. Ko. tiedoston määrittelemän ympäristön saa suorittamalla komennon <tt>nix shell</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNU_Guix&diff=58567GNU Guix2025-05-06T08:07:25Z<p>EgoLuser: /* Asennusohje */ URL fix.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Guix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv3+]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guix/ www.gnu.org/software/guix]<br />
}}<br />
<br />
'''GNU Guix''' on [[GNU]]-projektin funktionaalinen (deklaratiivinen) [[paketinhallintajärjestelmä]], jonka on suunniteltu [[Nix]]-paketinhallintaohjelman ideoiden pohjalta. Se on alunperin kehitetty [[Guix System]]-jakelua varten. GNU Guix toimii muillakin jakeluilla kuin GNU Guix System -jakelussa, ja se voidaan asentaa toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi. GNU Guix on toteutettu [[Guile]]-ohjelmointikielellä ja myös kaikki Guix-paketit on myös kirjoitettu sillä. Guix mahdollistaa koko järjestelmän asetusten tekemisen Guixin asetustiedoston avulla. Tämän vuoksi pystyt siirtämään järjestelmän asetukset helposti uuteen tietokoneeseen. Voit myös mm. perua pakettien päivityksen ja palata edelliseen järjestelmän tilaan (eng. "rollback"). GNU Guix oletuksena sisältää vain [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmisto]]ja, mutta yhteisö ylläpitää [https://gitlab.com/nonguix/nonguix NonGuix]-[[pakettilähde]]ttä, josta löytyy myös mm. [[Suljettu lähdekoodi|suljettuja ohjelmistoja]] ja lisää muita paketteja.<br />
<br />
== Asennusohje ==<br />
{{Asenna|GNU Guix |guix}}<br />
<br />
Jos Guix ei ole paketoitu jakelullesi, voit asentaa sen [[skripti]]n avulla:<br />
# Lataa skripti: <tt>wget 'https://git.savannah.gnu.org/cgit/guix.git/plain/etc/guix-install.sh'</tt><br />
# Voit katsoa sen sisällön, jos haluat: <tt>less guix-install.sh</tt><br />
# Salli sen suorittaminen: <tt>chmod +x guix-install.sh</tt><br />
# Suorita asennusohjelma [[root|pääkäyttäjänä]]: <tt>sudo ./guix-install.sh</tt><br />
# Hyväksy oletusasetukset.<br />
# Asennusohjelman jälkeen voit suorittaa valinnaisia toimenpiteitä, jotka on kuvattu [https://guix.gnu.org/manual/en/guix.html#Application-Setup Guixin manuaalissa (§2.6 ''Application Setup'')]<br />
<br />
== Guix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>guix search hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>guix install paketti1</tt><br />
* Guixin ja Pakettiluettelon päivittäminen: <tt>guix pull</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>guix upgrade</tt><br />
* Poista paketti: <tt>guix remove paketti1 paketti2</tt><br />
* Näytä Guixin ohje ja lista komennoista: <tt>guix help</tt><br />
* Näytä jonkun Guix komennon ohje: <tt>guix help komento_tähän</tt><br />
<br />
=== Sukupolvet ja toimintojen kumoaminen ===<br />
* Peru juuri edellinen toiminto (esim. paketin asentamisen jälkeen): <tt>guix package --roll-back</tt><br />
* Listaa sukupolvet ("palautuspisteet"): <tt>guix package --list-generations</tt><br />
* Poista sukupolvet 1 ja 3 (käytä varoen!): <tt>guix package --remove-generations=1,3</tt><br />
* Poista kaikki muut sukupolvet paitsi nykyinen: <tt>guix package --remove-generations</tt><br />
* Kerää roskat (eng. ''garbage collect'') ja poista käyttämättömät paketit ja sukupolvet (käytä varoen!): <tt>guix gc -d 1m</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen, jos Guix on asennettu toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi ===<br />
Kun käytössä ei ole [[Guix System]]-jakelu, voit päivittää Guixin näin:<br />
<br />
# Päivitä järjestelmän Guix ja Guix-taustapalvelu: <tt>sudo -i guix pull</tt><br />
# <tt>sudo systemctl daemon-reload</tt><br />
# <tt>sudo systemctl restart guix-daemon.service</tt><br />
# Päivitä root-käyttäjän paketit: <tt>sudo -i guix upgrade</tt><br />
# Päivitä käyttäjän oma Guix: <tt>guix pull</tt><br />
# Päivitä oman käyttäjän paketit: <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
=== Guixin päivittäminen, jos käytössä on Guix System -jakelu ===<br />
# <tt>guix pull</tt><br />
# <tt>guix upgrade</tt><br />
<br />
Jos olet muuttanut järjestelmän asetuksia, voit toteuttaa muutokset seuraavalla komennolla.<br />
sudo guix system reconfigure /etc/guix/config.scm<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[Nix]] - Paketinhallintajärjestelmä, joka saatu inspiraatio johti GNU Guixin kehittämiseen.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://guix.gnu.org/manual/en/html_node/ Ohjelman manuaali]<br />
* [https://guix.gnu.org/cookbook/en/html_node/ keittokirja-tyylinen GNU Guix opas]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=iBaqOK75cho&list=PLEoMzSkcN8oNxnj7jm5V2ZcGc52002pQU&index=1 Craft Your System with GNU Guix - System Crafters - YouTube-videosarja]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58566Nix2025-05-05T10:02:48Z<p>EgoLuser: /* Asennus ohje */ Lisätty Zero To Nix.</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
** Helpomman tavan asentaa Nix tarjoaa epävirallinen [https://zero-to-nix.com Zero To Nix] -asennusohjelma, joka tarjoaa paremmat oletusasetukset.<br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade --all</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
* Näytä Nixin ohje: <tt>nix --extra-experimental-features nix-command help</tt><br />
<br />
Paketteja voi asentaa myös muokkaamalla Nixin asetustiedostoa, joka sijaitsee tiedostossa <tt>/etc/nixos/configuration.nix</tt> ja/tai oman käyttäjän [[kotikansio]]ssa.<br />
Muutokset saa voimaan suorittamalla komennolla <tt>nixos-rebuild switch</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58565Nix2025-05-05T09:57:48Z<p>EgoLuser: /* Perustoiminnot */ Paranneltu syntaksi.</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade --all</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
* Näytä Nixin ohje: <tt>nix --extra-experimental-features nix-command help</tt><br />
<br />
Paketteja voi asentaa myös muokkaamalla Nixin asetustiedostoa, joka sijaitsee tiedostossa <tt>/etc/nixos/configuration.nix</tt> ja/tai oman käyttäjän [[kotikansio]]ssa.<br />
Muutokset saa voimaan suorittamalla komennolla <tt>nixos-rebuild switch</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58564Nix2025-05-05T09:40:13Z<p>EgoLuser: /* Nix pikaohje */ Kerrottu deklaratiivisesta asetusten tekemisestä.</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1 hakusana2</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade '.*'</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
* Näytä Nixin ohje: <tt>nix --extra-experimental-features nix-command help</tt><br />
<br />
Paketteja voi asentaa myös muokkaamalla Nixin asetustiedostoa, joka sijaitsee tiedostossa <tt>/etc/nixos/configuration.nix</tt> ja/tai oman käyttäjän [[kotikansio]]ssa.<br />
Muutokset saa voimaan suorittamalla komennolla <tt>nixos-rebuild switch</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58563Nix2025-05-05T08:34:32Z<p>EgoLuser: /* Nix pikaohje */ Lisätty nix help</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade '.*'</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
* Näytä Nixin ohje: <tt>nix --extra-experimental-features nix-command help</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nix&diff=58562Nix2025-05-05T07:59:10Z<p>EgoLuser: Lisätty pikaohje.</p>
<hr />
<div>{{Tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Nix<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[LGPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://nixos.org nixos.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Nix''' on [[NixOS]]-jakelun käyttämä [[paketinhallintajärjestelmä]].<br />
Nix voidaan myös asentaa jonkin toisen [[jakelu]]n toissijaiseksi paketinhallintajärjestelmäksi.<br />
Nix perustuu fuktionaaliseen ja deklaratiiviseen formattiin, ja se muistuttaa hyvin paljon [[Guix]]-paketinhallintajärjestelmää.<br />
Guixin etu Nixiin nähden on erityisesti se, että sen dokumentaatio on parempi.<br />
<br />
== Asennus ohje ==<br />
Nix voidaan asentaa kahdella eri tavalla:<br />
# Se voidaan asentaa yhden käyttäjän käyttöön, tai<br />
# Se voidaan asentaa kaikkien käyttäjien saataville, jolloin [[root]]-käyttäjä suorittaa Nix-[[Taustaprosessi|daemonin]].<br />
<br />
Ensimmäinen vaihtoehto on helpompi, jos tietokoneella ei ole muita käyttäjiä, joten alla olevat ohjeetkin noudattavat sitä tapaa.<br />
Huom! Sinulla täytyy olla [[sudo]] asennettuna.<br />
<br />
* Ensiksi pitää ladata Nix-asennusohjelma: <tt>wget https://nixos.org/nix/install</tt><br />
* Tarkista asennusohjelman koodi, jos haluat: <tt>less install</tt><br />
* Salli asennusohjelman suorittaminen: <tt>chmod +x install</tt><br />
* Käynnistä asennusohjelma: <tt>./install --no-daemon</tt><br />
* Noudata asennusohjelman ohjeita ja vastaa sen esittämiin kysymyksiin.<br />
<br />
== Nix pikaohje ==<br />
=== Perustoiminnot ===<br />
* Pakettien etsiminen: <tt>nix search nixpkgs hakusana1</tt><br />
* Paketin asentaminen: <tt>nix profile install paketti1</tt><br />
* Pakettien päivittäminen: <tt>nix profile upgrade '.*'</tt><br />
* Nixin päivittäminen: <tt>nix upgrade-nix</tt><br />
<br />
== Aiheesta Muualla ==<br />
* [https://nixos.org/learn/ nixos.org/learn/] - NixOS ja Nix dokumentaatio.<br />
* [https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki wiki.nixos.org] - Virallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
* [https://nixos.wiki nixos.wiki] - Epävirallinen NixOS- ja Nix-Wiki.<br />
<br />
== Katso Myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[pkgsrc]] - Ports-kokoelmia muistuttava paketinhallintajärjestelmä, joka tukee monia eri käyttöjärjestelmiä.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Chicken&diff=58561Chicken2025-04-22T08:36:56Z<p>EgoLuser: Lisätty Ohjelmointikielet-malline</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Chicken<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]<br />
| kotisivu=[https://call-cc.org/ call-cc.org]<br />
| lähdekoodi=[https://code.call-cc.org/ code.call-cc.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Chicken''' on [[Scheme]]-kääntäjä ja tulkki, joka osaa kääntää Scheme-koodia [[C]]-kielelle. Chickenin käyttämä Scheme-murre on hieman laajennettu versio standardoidusta Schemestä.<br />
<br />
== Asennus ==<br />
{{Asenna|chicken|chicken</tt> tai <tt>chicken-bin}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Guile]] - Eräs toinen Scheme-toteutus.<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
{{Ohjelmointikielet}}</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=CLISP&diff=58560CLISP2025-04-22T08:36:49Z<p>EgoLuser: Lisätty Ohjelmointikielet-malline</p>
<hr />
<div>{{minitynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=CLISP<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| lisenssi=[[GPLv2]]<br />
| kotisivu=[https://clisp.sourceforge.io/ clisp.sourceforge.io]<br />
| lähdekoodi=[https://gitlab.com/gnu-clisp/clisp/ gitlab.com/gnu-clisp/clisp]<br />
}}<br />
<br />
'''CLISP''' on avoimen lähdekoodin [[Common Lisp|Common Lisp-ohjelmointikielen]] toteutus.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[SBCL]] - Toinen vapaa Common Lisp -toteutus, jota kehitetään aktiivisemmin.<br />
* [[Guile]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://gigamonkeys.com/book/ ilmainen Practical Common Lisp -kirja]<br />
* [https://lispcookbook.github.io/cl-cookbook/ Common Lisp Cookbook]<br />
* [https://www.cliki.net CLiki-wiki]<br />
* [https://www.lispworks.com/documentation/HyperSpec/Front/index.htm Common Lisp HyperSpec]<br />
* [https://clisp.sourceforge.io/clash.html CLASH: CLisp As SHell]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
{{Ohjelmointikielet}}</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Haskell&diff=58559Haskell2025-04-22T08:32:20Z<p>EgoLuser: Mainittu GHCI ja Stack, sekä muita pieniä parannuksia.</p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=Haskell<br />
| paradigma=funktionaalinen<br />
| tyypitys=vahva, staattinen<br />
| suoritusmalli=käännettävä<br />
| evaluointitapa=laiska<br />
| kotisivu=[https://www.haskell.org/ haskell.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Haskell''' on akateemisissa piireissä suosittu puhtaasti funktionaalinen ohjelmointikieli. Sen käyttö avoimen lähdekoodin projekteissa on vähäistä lukuunottamatta mm. [[Darcs]]-versionhallintatyökalua tai [[Pandoc]]-dokumenttityökalua.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
{{Asenna|Glasgow Haskell Compiler|ghc}}<br />
<br />
Haskelia voi opetella tallentamalla ohjelman tiedostoon, jonka tiedostopääte on yleensä <tt>.hs</tt>. Käynnistä tekstimuokkaimessa ja lisää seuraavat rivit.<br />
<br />
<syntaxhighlight lang="haskell"><br />
module Main where<br />
<br />
main = putStrLn "Hei maailma!"<br />
</syntaxhighlight><br />
<br />
{{Oikeudet}}<br />
heiMaailma.hs tiedosto voidaan kääntää lähes monien jakelupakettien mukana tulevalla [[GHC]]-ohjelmalla seuraavasti:<br />
<br />
$ [[ghc]] --make -O2 heiMaailma.hs -o heiMaailma<br />
<br />
Kuitenkaan aina ei tarvitse kääntää koodia ennen kuin voi alkaa testailemaan kuinka Haskell toimii.<br />
GHC sisältää myös interaktiivisen REPL-konsolin, jonka saa avattua komennolla <tt>ghci</tt><br />
Monille [[Tekstieditori|tekstieditoreille]] on olemassa oma tila Haskell-ohjelmointia varten.<br />
<br />
Muiden tekemiä Haskell-moduuleja voi asentaa <tt>stack</tt>-työkalulla (voi myös käyttää vanhempaa <tt>cabal</tt>-työkalua).<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Haskell|Haskell Wikipediassa]]<br />
*[http://www.haskell.org/ Haskellin kotisivu]<br />
*[https://haskell.mooc.fi Ilmainen Haskell-MOOC - mooc.fi]<br />
*[http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/ohjsem99/ Antti-Juhani Kaijanaho: Haskell 98: Puhdasta funktionalismia nonstriktissä paketissa]<br />
*[https://docs.haskellstack.org/en/stable/ Stack-työkalun kotisivut]<br />
*[https://hoogle.haskell.org Hoogle - Haskell hakukone]<br />
<br />
{{Ohjelmointikielet}}<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Funktionaaliset ohjelmointikielet]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ohjelmointikielet&diff=58558Ohjelmointikielet2025-04-22T07:59:36Z<p>EgoLuser: Lisätty lua, scheme ja CL.</p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
Linux-kohtaista asiaa ohjelmointikielistä:<br />
<br />
* [[C]]<br />
* [[C++]]<br />
* [[Haskell]]<br />
* [[Java]]<br />
* [[OpenCL]]<br />
* [[Pascal]]<br />
* [[Perl]]<br />
* [[PHP]]<br />
* [[Python]]<br />
* [[Tcl]]<br />
* [[Lua]]<br />
* [[Logo]]<br />
* [[Ruby]]<br />
* [[Common Lisp]]<br />
* [[Scheme]]<br />
* [[GLSL]] on varjostinohjelmakieli<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ohjelmointivirhe]]<br />
<br />
{{Ohjelmointikielet}}<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Guile&diff=58557Guile2025-04-22T07:33:25Z<p>EgoLuser: Muutettu ohjelmointikieli-boksi ohjelmisto-boksiksi.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=Guile<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| lisenssi=[[GPL]]<br />
| kotisivu=[https://www.gnu.org/software/guile/ gnu.org/software/guile/]<br />
}}<br />
<br />
'''Guile''' on [[GNU]]-projektiin kuuluva [[Scheme|Scheme-ohjelmointikielen]] toteutus. Guilea voi käyttää itsenäisenä ohjelmointiympäristönä, mutta sen suunnittelussa on pyritty huomioimaan myös käyttö C-kielisten ohjelmien laajennuskielenä.<br />
<br />
== Readline ==<br />
Guilen vuorovaikutteinen komentotulkki on oletusasetuksilla melko työläs käytettävä, koska siitä ei löydy esimerkiksi [[Bash]]ista tuttuja näppäinoikoteitä tai komentohistoriaa. Nämä toiminnot saa kuitenkin halutessaan käyttöön aktivoimalla Guilen [[Readline]]-tuen. Tämä tapahtuu lisäämällä kotihakemiston juureen <tt>.guile</tt>-nimiseen tiedostoon seuraavat rivit:<br />
(use-modules (ice-9 readline))<br />
(activate-readline)<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Chicken]] - Eräs toinen Scheme-toteutus.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://www.gnu.org/software/guile/learn/ Guile-aiheista opetusmateriaalia]<br />
<br />
[[Luokka: Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka: Käsitteet]]<br />
{{Ohjelmointikielet}}</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Chicken&diff=58556Chicken2025-04-22T07:31:41Z<p>EgoLuser: Muutettu ohjelmointikieli-boksi ohjelmisto-boksiksi.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Chicken<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]<br />
| kotisivu=[https://call-cc.org/ call-cc.org]<br />
| lähdekoodi=[https://code.call-cc.org/ code.call-cc.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Chicken''' on [[Scheme]]-kääntäjä ja tulkki, joka osaa kääntää Scheme-koodia [[C]]-kielelle. Chickenin käyttämä Scheme-murre on hieman laajennettu versio standardoidusta Schemestä.<br />
<br />
== Asennus ==<br />
{{Asenna|chicken|chicken</tt> tai <tt>chicken-bin}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Guile]] - Eräs toinen Scheme-toteutus.<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=CLISP&diff=58555CLISP2025-04-22T07:29:43Z<p>EgoLuser: Lisätty linkki artikkeliin.</p>
<hr />
<div>{{minitynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=CLISP<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| lisenssi=[[GPLv2]]<br />
| kotisivu=[https://clisp.sourceforge.io/ clisp.sourceforge.io]<br />
| lähdekoodi=[https://gitlab.com/gnu-clisp/clisp/ gitlab.com/gnu-clisp/clisp]<br />
}}<br />
<br />
'''CLISP''' on avoimen lähdekoodin [[Common Lisp|Common Lisp-ohjelmointikielen]] toteutus.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[SBCL]] - Toinen vapaa Common Lisp -toteutus, jota kehitetään aktiivisemmin.<br />
* [[Guile]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://gigamonkeys.com/book/ ilmainen Practical Common Lisp -kirja]<br />
* [https://lispcookbook.github.io/cl-cookbook/ Common Lisp Cookbook]<br />
* [https://www.cliki.net CLiki-wiki]<br />
* [https://www.lispworks.com/documentation/HyperSpec/Front/index.htm Common Lisp HyperSpec]<br />
* [https://clisp.sourceforge.io/clash.html CLASH: CLisp As SHell]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=SBCL&diff=58554SBCL2025-04-22T07:28:57Z<p>EgoLuser: Muutettu ohjelmointikieli-boksi takaisin ohjelma-boksiksi.</p>
<hr />
<div>{{tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=SBCL<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.sbcl.org sbcl.org]<br />
| lähdekoodi=https://sourceforge.net/p/sbcl/sbcl/ci/master/tree/<br />
}}<br />
<br />
'''SBCL''' (''Steel Bank Common Lisp'') on avoimen lähdekoodin [[Common Lisp|Common Lisp-ohjelmointikielen]] toteutus.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[CLISP]]<br />
* [[Guile]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://gigamonkeys.com/book/ ilmainen Practical Common Lisp -kirja]<br />
* [https://lispcookbook.github.io/cl-cookbook/ Common Lisp Cookbook]<br />
* [https://www.cliki.net CLiki-wiki]<br />
* [https://www.lispworks.com/documentation/HyperSpec/Front/index.htm Common Lisp HyperSpec]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
{{Ohjelmointikielet}}</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=CLISP&diff=58553CLISP2025-04-22T07:27:38Z<p>EgoLuser: Muutettu Ohjelmointikieli boksi uudestaan ohjelma boksiksi.</p>
<hr />
<div>{{minitynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=CLISP<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| lisenssi=[[GPLv2]]<br />
| kotisivu=[https://clisp.sourceforge.io/ clisp.sourceforge.io]<br />
| lähdekoodi=[https://gitlab.com/gnu-clisp/clisp/ gitlab.com/gnu-clisp/clisp]<br />
}}<br />
<br />
'''CLISP''' on avoimen lähdekoodin [[wikipedia:fi:Common Lisp|Common Lisp-ohjelmointikielen]] toteutus.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[SBCL]] - Toinen vapaa Common Lisp -toteutus, jota kehitetään aktiivisemmin.<br />
* [[Guile]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://gigamonkeys.com/book/ ilmainen Practical Common Lisp -kirja]<br />
* [https://lispcookbook.github.io/cl-cookbook/ Common Lisp Cookbook]<br />
* [https://www.cliki.net CLiki-wiki]<br />
* [https://www.lispworks.com/documentation/HyperSpec/Front/index.htm Common Lisp HyperSpec]<br />
* [https://clisp.sourceforge.io/clash.html CLASH: CLisp As SHell]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Scheme&diff=58552Scheme2025-04-22T07:23:40Z<p>EgoLuser: Uusi sivu: Scheme</p>
<hr />
<div>{{tynkä}}<br />
{{Perustietoa|Scheme}}<br />
{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=Scheme<br />
| paradigma=moniparadigma, funktionaalinen<br />
| tyypitys=heikko, dynaaminen, vahva<br />
| suoritusmalli=tulkattava, käännetty<br />
| evaluointitapa=<br />
| kotisivu=[https://www.scheme.org www.scheme.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Scheme''' on minimalistinen Lisp-murre.<br />
<br />
== Lista Common Lisp -toteutuksista ==<br />
* [[Guile]] - [[GNU|GNU-projektin]] kehittämä [[Vapaa ohjelmisto|vapaa]] Scheme-toteutus, joka on alunperin kehitetty toisten ohjelmien liitännäisten tekemistä varten.<br />
* [[Chicken]] - Vapaa Scheme tulkki ja kääntäjä, joka kääntää Schemen [[C|C-koodiksi]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Common Lisp]] - Eräs toinen suosittu Lisp-murre.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://www.scheme.com/tspl4/ The Scheme Programming Language -kirjan nettiversio]<br />
* [https://docs.scheme.org/tyscheme/ Teach Yourself Scheme in Fixnum Days -kirjan nettiversio]<br />
* [https://docs.scheme.org/sicp/ Structure and Interpretation of Computer Programs -kirjan nettiversio]<br />
* [https://www.youtube.com/watch?v=-J_xL4IGhJA&list=PLE18841CABEA24090&index=1 Structure and Interpretation of Computer Programs - Luennot - YouTube]<br />
* [https://standards.scheme.org Scheme standardit (R5RS on hyvä paikka aloittaa)]<br />
* [https://racket-lang.org Racket - Eräs Schemestä haarautunut Lisp-murre]<br />
<br />
{{Ohjelmointikielet}}</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Common_Lisp&diff=58551Common Lisp2025-04-22T07:12:16Z<p>EgoLuser: Uusi sivu: Common Lisp</p>
<hr />
<div>{{tynkä}}<br />
{{Perustietoa|Common Lisp}}<br />
{{Ohjelmointikieli<br />
| nimi=Common Lisp<br />
| paradigma=moniparadigma, funktionaalinen, olio-ohjelmointi<br />
| tyypitys=heikko, dynaaminen, vahva<br />
| suoritusmalli=tulkattava, käännetty<br />
| evaluointitapa=<br />
| kotisivu=[http://common-lisp.net common-lisp.net]<br />
}}<br />
<br />
Common Lisp on vuonna 1994 standardisoitu Lisp-murre.<br />
Se tukee useita eri ohjelmointiparadigmoja, ja on erityisen helppoa lisätä uusia ominaisuuksia Common Lisp -kieleen sen makrojen avulla.<br />
Tämä ominaisuus on peritty aiemmista Lisp-murteista.<br />
<br />
== Lista Common Lisp -toteutuksista ==<br />
* [[SBCL]] - Nopea ja suosituin [[Vapaa ohjelmisto|vapaa]] Common Lisp -kääntäjä.<br />
* [[CLISP]] - Eräs toinen vapaa Common Lisp -toteutus.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Scheme]] - Eräs toinen Lisp-murre, joka on minimalistisempi.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://gigamonkeys.com/book/ ilmainen Practical Common Lisp -kirja]<br />
* [https://lispcookbook.github.io/cl-cookbook/ Common Lisp Cookbook]<br />
* [https://www.cliki.net CLiki-wiki]<br />
* [https://www.lispworks.com/documentation/HyperSpec/Front/index.htm Common Lisp HyperSpec]<br />
<br />
{{Ohjelmointikielet}}</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Matkapuhelin_modeemina&diff=58550Matkapuhelin modeemina2025-04-17T10:21:51Z<p>EgoLuser: /* NetworkManager */ Mainittu että NM osaa automaattisesti yhdistää jos käyttää kaapelia.</p>
<hr />
<div>Matkapuhelinta voidaan käyttää modeemina, jos siinä on joko 3G-, EDGE- tai GPRS -valmius (myös vanhempia, näitä tukemattomia, matkapuhelimia voi käyttää, mutta yhteys on tällöin hyvin hidas). Yhteys voidaan luoda joko [[bluetooth]]in tai datakaapelin kautta. Yhteydenottoa varten tarvittavat ohjelmat tulevat useimpien jakeluiden mukana. Jos oppaassa käytettävät komennot eivät toimi (ohjelmia ei löydy), etsi paketinhallinnasta pakettia nimellä ''bluez-utils''.<br />
<br />
=== Testatut matkapuhelimet ===<br />
Pitäisi toimia kaikilla Nokian uudehkoilla puhelimilla jotka saa USB:llä tai [[Bluetooth]]illa kiinni.<br />
<br />
* HTC Hero, datakaapeli (USB)<br />
* Nokia 2720 fold, bluetooth<br />
* Nokia 2730 classic, datakaapeli (USB), bluetooth<br />
* Nokia 5500 Sport, bluetooth<br />
* Nokia 6110 Navigator, bluetooth, DKE-2 datakaapeli<br />
* Nokia 6120 Classic, bluetooth<br />
* Nokia 6121 classic, DKE-2 datakaapeli (USB)<br />
* Nokia 6151, CA-53 datakaapeli (USB)<br />
* Nokia 6630, bluetooth<br />
* Nokia 6680, bluetooth<br />
* Nokia 6760 slide, datakaapeli (USB)<br />
* Nokia 6822, CA-42 datakaapeli (USB) (bluetoothilla epäonnistui)<br />
* Nokia 9300, bluetooth<br />
* Nokia C6-00 bluetooth<br />
* Nokia E61i, datakaapeli (USB)<br />
* Nokia E71, bluetooth (ongelmia pitkäaikaisessa yhteydessä, yhteys katkeaa 2-3h sisällä), datakaapeli (USB)<br />
* Nokia E61, datakaapeli (USB)<br />
* Nokia E65, bluetooth<br />
* Nokia N70, CA-53 datakaapeli (USB) & bluetooth<br />
* Nokia N73, bluetooth<br />
* Nokia N80, bluetooth<br />
* Nokia N82, datakaapeli (USB)<br />
* Nokia E90, bluetooth<br />
* Nokia N95 (myös 8GB versio), datakaapeli (USB) & bluetooth<br />
* Sony Ericsson k550i, bluetooth<br />
* Sony Ericsson Z530i, DCU-60 datakaapeli (USB)<br />
* Sony Ericsson w660i, bluetooth<br />
* ZTE Blade, datakaapeli (USB)<br />
<br />
=== Testatut GPRS-sovittimet ===<br />
* Telewell TW-GPRS USB GPRS Modem (USB)<br />
*[[Huawei E220/E270]]<br />
*[[Option GlobeTrotter]]<br />
<br />
== NetworkManager ==<br />
[[NetworkManager]]in uusimmat versiot mahdollistavat matkapuhelimen tai [[Huawei_E220/E270|3G-modeemin]] käytön graafisen hallinnan. Tätä kannattaa kokeilla ensimmäisenä.<br />
<br />
NetworkManagerin valikosta löytyy tällöin joko kännykän/modeemin laitenimi tai "mobiililaajakaista" ym valinta, jonka avulla yhteyden asetukset voi määrittää. Tarkka tapa vaihtelee riippuen NetworkManagerin versiosta. Yleensä NetworkManager osaa automaattisesti käyttää mobiililaitetta Internet-yhteyden muodostamiseen, jos käyttää USB-kaapelia.<br />
<br />
== Bluetooth ==<br />
Parita ensin puhelin tietokoneen kanssa. (Nokia N70: yhdeydet –> bluetooth –> laiteparit –> lisää uusi laite). Parituksen epäonnistuminen saattaa johtua ISCAN:n puuttumisesta. Homman voi tarvittaessa korjata näillä komennoilla (pääkäyttäjän oikeuksilla):<br />
[[hciconfig]] hci0 down<br />
hciconfig hci0 up PISCAN<br />
<br />
Jos käytät esimerkiksi openboxia, kannattaa käynnistää esimerkiksi bluetooth-applet ja stalonetray, niin saat parituksen toimimaan.<br />
<br />
Ja sitten asiaan.<br />
<br />
Ensiksi pitää selvittää mikä on matkapuhelimen [[MAC-osoite]]. Aja komento<br />
[[hcitool]] scan<br />
Joka tulostaa esimerkiksi seuraavaa:<br />
00:15:A0:7A:1D:5A Epelin N70<br />
<br />
Tässä <tt>00:15:A0:7A:1D:5A</tt> on puhelimen mac-osoite. Laita se muistiin.<br />
<br />
Seuraavaksi pitää selvittää, mitä kanavaa kännykän modeemi(RFCOMM) käyttää:<br />
[[sdptool]] browse 00:15:A0:7A:1D:5A<br />
Komento tulostaa listan eri ominaisuuksista joita puhelimessa on. Etsi kohta <tt>Dial-Up Networking</tt>.<br />
<pre><br />
Service Name: Dial-Up Networking<br />
Service RecHandle: 0x1000f<br />
Service Class ID List:<br />
"Dialup Networking" (0x1103)<br />
Protocol Descriptor List:<br />
"L2CAP" (0x0100)<br />
"RFCOMM" (0x0003)<br />
Channel: 3<br />
Language Base Attr List:<br />
code_ISO639: 0x454e<br />
encoding: 0x6a<br />
base_offset: 0x100<br />
Profile Descriptor List:<br />
"Dialup Networking" (0x1103)<br />
Version: 0x0100<br />
</pre><br />
Tässä tapauksessa kanava on siis kolme.<br />
<br />
Dialup Networking -kanavan voi etsiä myös suoraan seuraavalla komennolla:<br />
[[sdptool]] search --bdaddr 00:15:A0:7A:1D:5A dun | grep -i channel<br />
Komennon pitäisi kanavan numero yhdellä tekstirivillä:<br />
<pre><br />
Channel: 3<br />
</pre><br />
<br />
=== Bluetooth-asetukset ===<br />
[[Asetustiedostojen perusteet|Muokkaa]] tiedosto <tt>/etc/bluetooth/rfcomm.conf</tt> vastaavaksi tämän kanssa:<br />
<br />
<source lang="bash"><br />
rfcomm0 {<br />
# Ota laite automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä<br />
bind yes;<br />
#<br />
# Puhelimen mac-osoite<br />
device 00:15:A0:7A:1D:5A;<br />
#<br />
# # RFCOMM kanava<br />
channel 3;<br />
#<br />
# Yhteyden kuvaus<br />
comment "Nokia N70";<br />
}<br />
</source><br />
<br />
Tämän jälkeen käynnistä bluetooth-palvelu uudestaan:<br />
/etc/init.d/bluetooth restart<br />
<br />
== Yhteysasetukset ==<br />
Tehdään esimerkkinä asetukset Saunalahtea varten. Alempana lista muiden operaattoreiden asetuksista. Muille operaattoreille asetuksia voi etsiä vaikka [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9055.0 tästä Ubuntu Suomen keskustelualueiden viestiketjusta].<br />
<br />
Yhteysasetukset tulevat hakemistoon <tt>/etc/ppp/peers/</tt>. Luo esimerkiksi tiedosto <tt>/etc/ppp/peers/saunalahti</tt> ja laita sinne seuraavat asetukset (Saunalahden liittymälle). Käy tiedosto läpi ja muuta sinne tarvittavat kohdat itsellesi sopiviksi (esim. käyttäjätunnus, salasana ja [[Linuxin hakemistorakenne|polut]]).<br />
<br />
<source lang="bash"><br />
# Most GPRS phones don't reply to LCP echo's<br />
lcp-echo-failure 0<br />
lcp-echo-interval 0<br />
# Keep pppd attached to the terminal:<br />
# Comment this to get daemon mode pppd<br />
nodetach<br />
# Debug info from pppd:<br />
# Comment this off, if you don't need more info<br />
debug<br />
# Show password in debug messages<br />
show-password<br />
# Connect script:<br />
# scripts to initialize the GPRS modem and start the connection,<br />
connect /etc/ppp/saunalahti-connect-chat<br />
# Disconnect script:<br />
# AT commands used to 'hangup' the GPRS connection.<br />
disconnect /etc/ppp/saunalahti-disconnect-chat<br />
# Serial device to which the GPRS phone is connected:<br />
# HUOM! Ota komentti pois sen kohdalta kumpaa yhteystapaa haluat käyttää.<br />
#/dev/ttyACM0 # Datakaapeliyhteys<br />
#/dev/rfcomm0 # Bluetoothyhteys<br />
# Serial port line speed<br />
115200 # fast enough<br />
#57600<br />
# Hardware flow control:<br />
# Use hardware flow control with cable, Bluetooth and USB but not with IrDA.<br />
crtscts # serial cable, Bluetooth and USB, on some occations with IrDA too<br />
#nocrtscts # IrDA<br />
# Ignore carrier detect signal from the modem:<br />
local<br />
# IP addresses:<br />
# - accept peers idea of our local address and set address peer as 10.0.0.1<br />
# (any address would do, since IPCP gives 0.0.0.0 to it)<br />
# - if you use the 10. network at home or something and pppd rejects it,<br />
# change the address to something else<br />
0.0.0.0:0.0.0.0<br />
# pppd must not propose any IP address to the peer!<br />
noipdefault<br />
# Accept peers idea of our local address<br />
ipcp-accept-local<br />
# Add the ppp interface as default route to the IP routing table<br />
defaultroute<br />
# DNS servers from the phone:<br />
# some phones support this, some don't.<br />
usepeerdns<br />
# ppp compression:<br />
# ppp compression may be used between the phone and the pppd, but the<br />
# serial connection is usually not the bottleneck in GPRS, so the<br />
# compression is useless (and with some phones need to disabled before<br />
# the LCP negotiations succeed).<br />
novj<br />
nobsdcomp<br />
novjccomp<br />
nopcomp<br />
noaccomp<br />
noccp<br />
# The phone is not required to authenticate:<br />
noauth<br />
# Username and password:<br />
# If username and password are required by the APN, put here the username<br />
# and put the username-password combination to the secrets file:<br />
# /etc/ppp/pap-secrets for PAP and /etc/ppp/chap-secrets for CHAP<br />
# authentication. See pppd man pages for details.<br />
user "none"<br />
password 12346<br />
#<br />
mtu 1500<br />
mru 1500<br />
asyncmap 0xa0000<br />
</source><br />
<br />
Luodaan seuraavaksi skripti, joka luo yhteyden. Varmistu että yhteysasetustiedostossa on oikeat polut tähän. Luo tiedosto <tt>/etc/ppp/saunalahti-connect-chat</tt> seuraavalla sisällöllä (tiedostonimen alkuosassa on siis yhteyden nimi:<br />
<br />
<source lang="bash"><br />
#!/bin/sh<br />
exec /usr/sbin/chat \<br />
TIMEOUT 5 \<br />
ECHO ON \<br />
ABORT '\nBUSY\r' \<br />
ABORT '\nERROR\r' \<br />
ABORT '\nNO ANSWER\r' \<br />
ABORT '\nNO CARRIER\r' \<br />
ABORT '\nNO DIALTONE\r' \<br />
ABORT '\nRINGING\r\n\r\nRINGING\r' \<br />
'' AT \<br />
OK ATH \<br />
OK ATE1 \<br />
OK 'AT+CGDCONT=1,"IP","internet","0.0.0.0",0,0' \<br />
OK ATD*99# \<br />
TIMEOUT 22 \<br />
CONNECT ""<br />
</source><br />
<br />
<br />
Luodaan myös vastaavasti skripti, jolla yhteys katkaistaa tiedostoon <tt>/etc/ppp/saunalahti-disconnect-chat</tt>, ja lisätään sinne seuraavat rivit:<br />
<br />
<source lang="bash"><br />
#!/bin/sh<br />
exec /usr/sbin/chat -V -s -S \<br />
ABORT "BUSY" \<br />
ABORT "ERROR" \<br />
ABORT "NO DIALTONE" \<br />
SAY "\nSending break to the modem\n" \<br />
"" "K" "" "K" "" "K" "" \<br />
"+++ATH" "" "+++ATH" "" "+++ATH"<br />
</source><br />
<br />
Anna seuraavaksi tiedostoille suoritusoikeudet:<br />
[[chmod]] +x /etc/ppp/saunalahti-*<br />
<br />
=== Muut operaattorit ===<br />
* [[Matkapuhelin modeemina/DNA|DNA]]<br />
* [[Matkapuhelin modeemina/Elisa|Elisa]]<br />
<br />
== Yhdistäminen ==<br />
Lopuksi yhteyden voi luoda komennolla:<br />
pon saunalahti<br />
Ja sitten surffaamaan :)<br />
<br />
Surffaamisen voi lopettaa oikeaoppisesti toisessa päätteessä komennolla:<br />
poff saunalahti<br />
<br />
Sana "saunalahti" tulee <tt>/etc/ppp/peers/</tt> -hakemistoon tallennetun tiedoston mukaan. Ctrl+c:llä voi myös katkaista yhteyden. Kännykän (ainakin Nokia N70) Connection managerilla, joka näyttää mm. senhetkiset yhteysnopeudet ja siirretyn datamäärän, voi seurata yhteyden käyttöä.<br />
<br />
Fedorassa (ainakin 8) pon ja poff skriptit ovat hakemistossa <tt>/usr/share/doc/ppp-2.4.4/scripts/</tt> ja peräisin paketista ppp (tarkista sijainti komennolla <tt>rpm -ql ppp | grep poff</tt>. Ne kannattaa kopioida vaikka <tt>/usr/local/bin</tt>-hakemistoon ja antaa niille suoritusoikeus (chmod +x ...).<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Bluetooth]]<br />
*[[Huawei|Huawei laitteet]]<br />
*[[Linux-matkapuhelimet]]<br />
*[[Option GlobeTrotter]]<br />
*[[Verkkoliitynnät]]<br />
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]<br />
*[[Wvdial]]<br />
<br />
== Linkkejä ja lähteet ==<br />
* [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=9055.0 Keskustelua aiheesta Ubuntu Suomen foorumilla]<br />
* [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Matkapuhelin_modeemina Vastaava opas Ubuntu Suomen wikissä] (katso [[Keskustelu:Matkapuhelin modeemina|artikkelin keskustelusivu]])<br />
* [http://www.spiration.co.uk/post/1307 Ubuntu Linux - Bluetooth and GPRS dialup connection]<br />
* [http://www.linuxforums.org/forum/peripherals-hardware/55310-using-nokia-modem-under-linux.html Nokia modeemi Linuxissa]<br />
* [http://www.lynchconsulting.com.au/blog/index.cfm/2006/12/11/Nokia-N73-Bluetooth-modem-with-Ubuntu-Linux-Howto Nokia N73 bluetooth modeemilla Ubuntu Linuxiin]<br />
* [http://xn--9bi.net/2009/06/17/tethering-iphone-3-0-to-ubuntu-9-04/ Iphone 3.0 bluetooth modeemilla Ubuntu Linuxiin]<br />
<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Suomi]]<br />
[[Luokka:Verkko]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Xev&diff=58549Xev2025-04-17T10:18:52Z<p>EgoLuser: /* Katso myös */ Mainittu Wev.</p>
<hr />
<div>'''Xev''' on [[X Window System]]in mukana toimitettava ohjelma, jolla voi tutkia syöttö- ja osoitinlaitteiden (esimerkiksi [[hiiri]] ja [[näppäimistö]]) tuottamia tapahtumia.<br />
<br />
Xev käynnistetään [[komentorivi]]ltä ([[terminaaliemulaattori]]sta) komennolla<br />
xev<br />
jolloin ruudulle ilmestyy pieni ikkuna. Kun ikkunassa esimerkiksi liikutetaan hiirtä tai painetaan hiiren ja näppäimistön nappeja, tulostuu terminaaliemulaattorin ikkunaan tietoja liikkeistä ja painalluksista. Esimerkiksi seuraavasta voi nähdä, että on painettu näppäintä 38 (a):<br />
KeyRelease event, serial 30, synthetic NO, window 0x1800001,<br />
root 0x45, subw 0x0, time 13074963, (139,111), root:(145,687),<br />
state 0x0, '''keycode 38''' (keysym 0x61, '''a'''), same_screen YES,<br />
XLookupString gives 1 bytes: (61) "a"<br />
XFilterEvent returns: False<br />
Hiiren kakkosnäppäimen painallus taas saattaa tuottaa seuraavaa:<br />
ButtonRelease event, serial 27, synthetic NO, window 0x1e00001,<br />
root 0x45, subw 0x0, time 13373713, (155,39), root:(161,615),<br />
state 0x400, '''button 3''', same_screen YES<br />
<br />
Saatuja tietoja voi hyödyntää määriteltäessä näppäimille tai näppäinyhdistelmille uusia toimintoja esimerkiksi [[Xmodmap]]in, [[Xbindkeys]]in tai jonkin [[ikkunointiohjelma]]n tai [[työpöytäympäristö]]n avulla.<br />
<br />
Xevin tulostama aika on "palvelimen aika" millisekunteina (positiivinen 32-bittinen kokonaisluku, long unsigned int). Tämä aika on tarkoitettu peräkkäisten tapahtumien välien laskemiseen, eikä sitä voi käyttää absoluuttisen ajan määrittämiseen. Aikamuuttujan lukualue kattaa 49,7 vuorokautta.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Wev]] - Xev-klooni [[Wayland]]ille.<br />
*[[Xmodmap]] - näppäinkarttojen asettaminen X:ssä<br />
*[[Xbindkeys]] - näppäinyhdistelmien sitominen komentoihin X:ssä<br />
*[[Showkey]] - näppäinkoodien tutkiminen [[tekstitila]]ssa<br />
*[[Loadkeys]] - näppäinkarttojen asettaminen tekstitilassa<br />
*[[Dumpkeys]] - näppäinkartan näyttäminen tekstitilassa<br />
*[[Evtest]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* http://cgit.freedesktop.org/xorg/app/xev/ - xevin lähdekoodi<br />
* http://developer.gnome.org/doc/GGAD/sec-gdkevent.html - aika<br />
<br />
[[Luokka:X]]<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]<br />
[[Luokka:Laitteiston tarkkailu]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=N%C3%A4pp%C3%A4imist%C3%B6&diff=58548Näppäimistö2025-04-17T10:16:35Z<p>EgoLuser: Lisätty tietoa siitä kuinka muutoksista saa pysyviä.</p>
<hr />
<div>'''Näppäimistö''' on pääasiallinen syöttölaite [[komentorivi]]käytössä. Jos näppäimistöltä tulee vääränlaisia merkkejä, voi näppäinkarttaa vaihtaa [[X]]:ssä joko [[työpöytäympäristö]]n tai [[X.orgin asetukset|X.orgin asetuksista]] tai komentorivikomennolla [[setxkbmap]]. [[Tekstitila]]ssa näppäimistökarttaa voi muuttaa [[loadkeys]]-ohjelmalla.<br />
<br />
Ylimääräiset ns multimedianäppäimet saa toimimaan esimerkiksi [[Xbindkeys]]in avulla.<br />
<br />
* [[Applen näppäimistö]]<br />
* [[Showkey]]<br />
* [[Xbindkeys]]<br />
* [[Xev]]<br />
<br />
== Kartan vaihto konsolista ==<br />
[[tty]]-konsolissa tämä onnistuu käyttämällä <tt>loadkeys</tt>-ohjelmaa, esimerkiksi:<br />
loadkeys fi<br />
<br />
Jos järjestelmässä on [[Systemd]], voi käyttää myös sen <tt>localectl</tt>-komentoa:<br />
sudo localectl set-keymap fi<br />
<br />
== Graafisen käyttöliittymän näppäimistökartan vaihtaminen ==<br />
Jos sinulla on käytössä jokin [[työpöytäympäristö]], voit käyttää sen asetuskeskusta myös näppäimistön asetusten muuttamiseen.<br />
<br />
Näppäimistön kartan voi vaihtaa myös komentoriviltä. Avaa [[Terminaaliemulaattori|pääte-emulaattori]] ja kirjoita:<br />
setxkbmap fi<br />
<br />
Asetukset voi tehdä myös tarkemmin.<br />
<pre class='terminal'><br />
$ xinput -list <br />
Virtual core keyboard id=3 [master keyboard (2)]<br />
↳ Virtual core XTEST keyboard id=5 [slave keyboard (3)]<br />
↳ Power Button id=6 [slave keyboard (3)]<br />
↳ Power Button id=7 [slave keyboard (3)]<br />
↳ Logitech Logitech Illuminated Keyboard id=9 [slave keyboard (3)]<br />
↳ Dell WMI hotkeys id=11 [slave keyboard (3)]<br />
<br />
$ setxkbmap -query<br />
rules: evdev<br />
model: pc104<br />
layout: fi,us,ee<br />
<br />
$ setxkbmap -device 11 -layout us<br />
</pre><br />
<br />
Pysyväksi asetukset saa muokkaamalla [[Xorg]]in asetustiedostoja. Jos käytössä on [[Systemd]], voi käyttää sen <tt>localectl</tt>-komentoa, esimerkiksi:<br />
sudo localectl set-x11-keymap fi<br />
<br />
Jos käytössä ei ole Systemd, voi Xorgin käyttämän näppäimistöasettelun vaihtaa luomalla yksinkertaisen asetustiedoston:<br />
<syntaxhighlight lang="xorg_conf"><br />
# /etc/X11/xorg.conf.d/00-keyboard.conf<br />
Section "InputClass"<br />
Identifier "system-keyboard"<br />
MatchIsKeyboard "on"<br />
Option "XkbLayout" "fi"<br />
EndSection<br />
<br />
</syntaxhighlight><br />
<br />
=== Wayland ===<br />
Jos käyttää [[Wayland]]ia, täytyy asettaa [[ympäristömuuttuja]]n <tt>XKB_DEFAULT_LAYOUT</tt> arvoksi <tt>fi</tt><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Hiiri]]<br />
* [[Xev]] ja [[Wev]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:Näppäimistö|Näppäimistö Wikipediassa]]<br />
*[http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Configuring_keyboards Näppäimistöasetukset Linuxquestions.orgin wikissä]<br />
<br />
[[Luokka:Laitteisto]]<br />
[[Luokka:X]]<br />
[[Luokka:Asetustiedostot]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=I3&diff=58547I32025-04-17T09:56:22Z<p>EgoLuser: Lisätty linkki Sway-artikkeliin.</p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=i3<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]]<br />
| käyttöliittymä=[[X11]]<br />
| kotisivu=[https://www.i3wm.org/ i3wm.org]<br />
}}<br />
<br />
'''i3''' on järjestelevä ikkunaympäristö kokeneille käyttäjille ja ohjelmoijille. Se ottaa vaikutteensa [[wmii]] -ikkunointiohjelmasta, pyrkien samalla luettavaan lähdekoodiin ja keveyteen.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Sway]] - i3-klooni [[Wayland]]ille.<br />
<br />
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Window_Maker&diff=58546Window Maker2025-04-17T09:54:03Z<p>EgoLuser: /* Asentaminen */ Päivitetty syntaksi.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Window Maker<br />
| kuva=[[Kuva:Window Maker Kuvakaappaus WS.png|300px]]<br />
| kuvateksti=Kuvakaappaus Window Makerista WideScreen-työpöytäkäytössä Ajossa selain, terminaaliohjelma ja WPrefs. Palkit nähtävissä oikealla ja vasemmalla. Oikealla ylhäällä Window Makerin päävalikko<br />
| lisenssi=[[GPL]]<br />
| käyttöliittymä=[[X]]<br />
| kotisivu=[https://www.windowmaker.org windowmaker.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Window Maker''' tai lyhyemmin '''WMaker''' on [[wikipedia:Nextstep|NeXTSTEP]]-järjestelmien käyttöliittymää matkiva [[ikkunointiohjelma]] [[X Window System|X]]:lle. Sen oma käyttöliittymä perustuu [[wikipedia:GNUstep|GNUstep]]iin, NeXTin OpenStep API:n [[GNU]]-toteukseen. Window Maker on [[GPL]]-lisenssin alainen ohjelma.<br />
<br />
==Ominaisuudet==<br />
Window Maker on hyvä kompromissiratkaisu, kun ikkunointiohjelmalta halutaan sekä helppokäyttöisyyttä, laajaa ominaisuusvalikoimaa, miellyttävää ulkonäköä, muokattavuutta että nopeutta ja keveyttä. Koodi on erittäin vakaata, vaikka ohjelmasta ei olekaan koskaan julkaistu "valmisversiota" (viimeisin [[stable]]-julkaisu on versio ''0.96.0'' vuodelta 2023). Window Makerissa on tuki [[KDE]]:n, [[GNOME]]:n, GNUStepin ja [[Motif]]in ikkunalaajennuksille. WMakerin asetuksia hallitaan yleensä graafisella ''WPrefs''-ohjelmalla. WPrefsillä voidaan hienosäätää mm. koristeluja, [[hiiri|hiiren]], ikkunoiden ja valikoiden käyttäytymistä, fontteja, saatavilla olevia ikoneita tai pikanäppäimiä. Window Maker tukee myös useiden virtuaalityöpöytien rinnakkaiskäyttöä.<br />
<br />
===Palkki===<br />
WMakerin tärkein ja näkyvin ominaisuus ovat palkit (engl. ''dock''). Yleensä näytön vasemmalla ja oikealla laidalla on omat palkit, joihin voi raahata hiirellä DockApp-sovelluksia tai linkkejä haluamiinsa ohjelmiin. Käynnissä olevien ohjelmien ikonit kerääntyvät ruudun alalaitaan. Yksi palkin ikoni on neliön muotoinen ja yleensä kokoa ''64x64'' pikseliä.<br />
<br />
Koska WMaker on ollut kauan kehityksessä, on sille vuosien saatossa kirjoitettu suuri joukko pieniä apuohjelmia, ''DockAppeja''. DockAppit ovat normaalin palkki-ikonin kokoisia itsenäisiä ohjelmia, joissa voidaan näyttää tekstiä, animaatiota tai mitä tahansa muuta ohjelmallisesti tuotettavaa grafiikkaa. Palkkiin on saatavana mm. kelloja, kalentereita, järjestelmän rasitusta, verkkoliikennettä tai jotain muuta parametria mittaavia ohjelmia tekstinä, graafeina ja animaatioina, soitettavaa musiikkia "visualisoivia" ohjelmia, pikapainikkeita, etäohjaimia, miksereitä jne.<br />
<br />
==Asentaminen==<br />
{{Asenna|Window Maker|wmaker}}<br />
<br />
Se käynnistetään [[Graafinen kirjautumisohjelma|graafisella kirjautumisohjelmalla]] tai [[startx]]-ohjelmalla. Oletusasetusten mukauttaminen tapahtuu helpoiten käyttämällä graafista käyttöliittymää, jonka saa auki ajamalla komento <tt>WPrefs</tt>.<br />
<br />
DockAppit ovat yleensä jokainen omassa paketissaan. Niitä voi hakea paketinhallintaohjelman haulla. Esimerkiksi äänimikseriohjelmia voi [[Ubuntu]]- ja [[Debian]]-pohjaisissa jakeluissa hakea syöttämällä komentoriville esim. jonkin seuraavista komennoista:<br />
[[apt]] search wmaker mixer<br />
apt search windowmaker mixer<br />
apt search dockapp mixer<br />
Kuvauksen kiintoisasta paketista saa<br />
apt show <paketin nimi><br />
<br />
===Hyödylliseksi todettuja DockAppeja===<br />
*Mikseri: <tt>mixer.app</tt>, <tt>wmmixer</tt><br />
*Kalenteri/kello: <tt>wmclock</tt><br />
*Verkkoliikenteen seuranta: <tt>wmnd</tt><br />
*Järjestelmän seuranta: <tt>wmcpuload</tt> ja <tt>wmmemload</tt>, <tt>wmcube</tt><br />
*[[XMMS]]: <tt>wmxmms</tt><br />
*CD-toisto: <tt>wmcdplay</tt><br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[https://www.windowmaker.org Window Makerin kotisivu]<br />
*[https://www.dockapps.net dockapps.net -sivusto, joka sisältää paljon eri DockAppeja]<br />
*[https://www.box-look.org/browse?cat=144&ord=rating Window Makerille tehtyjä teemoja box-look.org-sivustolla]<br />
<br />
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Docker&diff=58545Docker2025-04-17T09:50:55Z<p>EgoLuser: Pieni selkeytys.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Docker<br />
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache 2.0]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.docker.com www.docker.com]<br />
| lähdekoodi=[https://github.com/docker/ github.com/docker/]<br />
}}<br />
<br />
'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään" eli "konteissa". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa. Kontit luodaan Docker-kuvan (eng. ''Docker image'') pohjalta. Docker-kuva on tavallaan kuin resepti tai pohjapiirustus, ja Docker-kontti on tavallaan kuin valmis ateria tai talo. Jokainen Docker-kuva määritellään niiden omassa <tt>dockerfile</tt> tiedostossa.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Dockerin nimi vaihtelee eri jakeluiden välillä.<br />
{{Asenna|Docker|docker tai docker-io tai docker.io}}<br />
<br />
{{Varoitus|Kaikki Docker-ryhmään kuuluvat käyttäjät saavat samalla [[Root|pääkäyttäjän]] oikeudet käyttöönsä! Etene varoen.[https://github.com/moby/moby/issues/9976]}}<br />
Jotta tavallinen käyttäjä voi käyttää Dockeria ilman [[Sudo]]a tai [[OpenDoas]]ia, tulee Dockeria käyttävät käyttäjät lisätä <tt>docker</tt>-ryhmään. Joissain tapauksissa <tt>docker</tt>-ryhmä tulee ensin luoda. Muutokset tulevat voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön toimenpide, ja on suositeltavaa on olla lisäämättä käyttäjiä <tt>docker</tt>-ryhmään, jos ei ole täysin varma mitä on tekemässä.<br />
{{oikeudet}}<br />
<br />
Jos haluat lisätä käyttäjän <tt>docker</tt>-ryhmään, voi tehdä sen näin:<br />
# groupadd docker<br />
# usermod -aG docker <käyttäjä><br />
<br />
Ennen kuin Dockeria voidaan käyttää, tulee Docker daemon käynnistää.<br />
# systemctl start docker<br />
<br />
Nyt Dockerin toimivuus voidaan testata <tt>hello-world</tt>illa. Valitsin <tt>-rm</tt> poistaa kontin automaattisesti sen suorittamisen jälkeen.<br />
$ sudo docker run --rm hello-world<br />
<br />
== Docker pikaohje ==<br />
{{Huomautus|On syytä varmistua Docker-kuvan sisällöstä ennen kuin käyttää sitä.}}<br />
<br />
Listaa tietokoneella olevat kontit ja niiden tila.<br />
sudo docker ps -a<br />
<br />
Käynnistä ja luo uusi kontti, joka siältää [[Arch Linux]]in ja interaktiivisen [[kuori|kuoren]] (valitsimet <tt>-it</tt>).<br />
sudo docker run -it archlinux<br />
<br />
Luo uusi kontti, joka sisältää viimeisimmän version [[MariaDB]]-tietokantapalvelimen [https://hub.docker.com/_/mariadb Docker Hubista] ja käynnistä se taustalla.<br />
sudo docker run -d --env MARIADB_RANDOM_ROOT_PASSWORD=1 mariadb:latest<br />
<br />
Lataa InterLisp Medleyn sisältävä Docker-kuva [https://hub.docker.com/r/interlisp/medley Docker Hubista] (Huom! <tt>docker run</tt> lataa Docker-kuvan automaattisesti, jos sitä ei löydy tietokoneelta).<br />
sudo docker pull interlisp/medley<br />
<br />
Lue Docker-kuvan meta-data tiedot.<br />
sudo docker image inspect <docker-kuvan-nimi><br />
<br />
Käynnistä kontti (käytä komentoa <tt>docker ps -a</tt> löytääksesi kontin nimen).<br />
sudo docker start <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Kiinnity taustalla suoritettavaan konttiin.<br />
sudo docker attach <kontin_nimi><br />
<br />
Suorita ohjelma tai komento jonkin kontin sisällä.<br />
sudo docker exec <kontin_nimi_tai_ID> <ohjelma_tai_komento><br />
<br />
Suorita interaktiivinen [[Bash]]-komentotulkki jonkin kontin sisällä.<br />
sudo docker exec -it <kontin_nimi_tai_ID> bash<br />
<br />
Kopioi tiedosto kontin sisältä omalle tietokoneelle.<br />
sudo docker cp <kontin_nimi_tai_ID>:/tiedosto oma_tietokone/tiedosto123<br />
<br />
Kopioi tiedosto '''väliaikaisesti''' kontin siälle. Jos haluat tehdä pysyviä muutoksia, sinun täytyy muokata Docker-kuvan määrittelyn sisältävää <tt>dockerfile</tt>-tiedostoa.<br />
sudo docker cp ./tiedosto <kontin_nimi_tai_ID>:/tiedosto123<br />
<br />
Pysäytä kontti.<br />
sudo docker stop <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista kontti.<br />
sudo docker rm <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista Docker-kuva.<br />
sudo docker image rm <Docker-kuvan-nimi><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Distrobox]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
* [[Alpine Linux]] - Alpine on jakelu, johon monet Docker-kontit pohjautuvat.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc. - kotisivut]<br />
* [https://hub.docker.com Docker Hub] - Siältää virallisia ja yhteisön tekemiä Docker-kuvia.<br />
* [https://quay.io quay.io] - Toinen kontti-varasto, jota ylläpitää [[Red Hat]].<br />
* [https://docs.docker.com/engine/security/ Dockerin tietoturvaan liittyvä dokumentaatio]<br />
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen.<br />
* [https://courses.mooc.fi/org/uh-cs/courses/devops-with-docker Ilmainen DevOps with Docker -MOOC-verkkokurssi - mooc.fi]<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Docker&diff=58544Docker2025-04-17T09:47:35Z<p>EgoLuser: Täydennetty ohjetta lisää.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Docker<br />
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache 2.0]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.docker.com www.docker.com]<br />
| lähdekoodi=[https://github.com/docker/ github.com/docker/]<br />
}}<br />
<br />
'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään" eli "konteissa". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa. Kontit luodaan Docker-kuvan (eng. ''Docker image'') pohjalta. Docker-kuva on tavallaan kuin resepti tai pohjapiirustus, ja Docker-kontti on tavallaan kuin valmis ateria tai talo.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Dockerin nimi vaihtelee eri jakeluiden välillä.<br />
{{Asenna|Docker|docker tai docker-io tai docker.io}}<br />
<br />
{{Varoitus|Kaikki Docker-ryhmään kuuluvat käyttäjät saavat samalla [[Root|pääkäyttäjän]] oikeudet käyttöönsä! Etene varoen.[https://github.com/moby/moby/issues/9976]}}<br />
Jotta tavallinen käyttäjä voi käyttää Dockeria ilman [[Sudo]]a tai [[OpenDoas]]ia, tulee Dockeria käyttävät käyttäjät lisätä <tt>docker</tt>-ryhmään. Joissain tapauksissa <tt>docker</tt>-ryhmä tulee ensin luoda. Muutokset tulevat voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön toimenpide, ja on suositeltavaa on olla lisäämättä käyttäjiä <tt>docker</tt>-ryhmään, jos ei ole täysin varma mitä on tekemässä.<br />
{{oikeudet}}<br />
<br />
Jos haluat lisätä käyttäjän <tt>docker</tt>-ryhmään, voi tehdä sen näin:<br />
# groupadd docker<br />
# usermod -aG docker <käyttäjä><br />
<br />
Ennen kuin Dockeria voidaan käyttää, tulee Docker daemon käynnistää.<br />
# systemctl start docker<br />
<br />
Nyt Dockerin toimivuus voidaan testata <tt>hello-world</tt>illa. Valitsin <tt>-rm</tt> poistaa kontin automaattisesti sen suorittamisen jälkeen.<br />
$ sudo docker run --rm hello-world<br />
<br />
== Docker pikaohje ==<br />
{{Huomautus|On syytä varmistua Docker-kuvan sisällöstä ennen kuin käyttää sitä.}}<br />
<br />
Listaa tietokoneella olevat kontit ja niiden tila.<br />
sudo docker ps -a<br />
<br />
Käynnistä ja luo uusi kontti, joka siältää [[Arch Linux]]in ja interaktiivisen [[kuori|kuoren]] (valitsimet <tt>-it</tt>).<br />
sudo docker run -it archlinux<br />
<br />
Luo uusi kontti, joka sisältää viimeisimmän version [[MariaDB]]-tietokantapalvelimen [https://hub.docker.com/_/mariadb Docker Hubista] ja käynnistä se taustalla.<br />
sudo docker run -d --env MARIADB_RANDOM_ROOT_PASSWORD=1 mariadb:latest<br />
<br />
Lataa InterLisp Medleyn sisältävä Docker-kuva [https://hub.docker.com/r/interlisp/medley Docker Hubista] (Huom! <tt>docker run</tt> lataa Docker-kuvan automaattisesti, jos sitä ei löydy tietokoneelta).<br />
sudo docker pull interlisp/medley<br />
<br />
Lue Docker-kuvan meta-data tiedot.<br />
sudo docker image inspect <docker-kuvan-nimi><br />
<br />
Käynnistä kontti (käytä komentoa <tt>docker ps -a</tt> löytääksesi kontin nimen).<br />
sudo docker start <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Kiinnity taustalla suoritettavaan konttiin.<br />
sudo docker attach <kontin_nimi><br />
<br />
Suorita ohjelma tai komento jonkin kontin sisällä.<br />
sudo docker exec <kontin_nimi_tai_ID> <ohjelma_tai_komento><br />
<br />
Suorita interaktiivinen [[Bash]]-komentotulkki jonkin kontin sisällä.<br />
sudo docker exec -it <kontin_nimi_tai_ID> bash<br />
<br />
Kopioi tiedosto kontin sisältä omalle tietokoneelle.<br />
sudo docker cp <kontin_nimi_tai_ID>:/tiedosto oma_tietokone/tiedosto123<br />
<br />
Kopioi tiedosto '''väliaikaisesti''' kontin siälle. Jos haluat tehdä pysyviä muutoksia, sinun täytyy muokata Docker-kuvan määrittelyn sisältävää <tt>dockerfile</tt>-tiedostoa.<br />
sudo docker cp ./tiedosto <kontin_nimi_tai_ID>:/tiedosto123<br />
<br />
Pysäytä kontti.<br />
sudo docker stop <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista kontti.<br />
sudo docker rm <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista Docker-kuva.<br />
sudo docker image rm <Docker-kuvan-nimi><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Distrobox]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
* [[Alpine Linux]] - Alpine on jakelu, johon monet Docker-kontit pohjautuvat.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc. - kotisivut]<br />
* [https://hub.docker.com Docker Hub] - Siältää virallisia ja yhteisön tekemiä Docker-kuvia.<br />
* [https://quay.io quay.io] - Toinen kontti-varasto, jota ylläpitää [[Red Hat]].<br />
* [https://docs.docker.com/engine/security/ Dockerin tietoturvaan liittyvä dokumentaatio]<br />
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen.<br />
* [https://courses.mooc.fi/org/uh-cs/courses/devops-with-docker Ilmainen DevOps with Docker -MOOC-verkkokurssi - mooc.fi]<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Docker&diff=58543Docker2025-04-17T09:18:37Z<p>EgoLuser: Pieniä parannuksia.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Docker<br />
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache 2.0]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.docker.com www.docker.com]<br />
| lähdekoodi=[https://github.com/docker/ github.com/docker/]<br />
}}<br />
<br />
'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään" eli "konteissa". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa. Kontit luodaan Docker-kuvan (eng. ''Docker image'') pohjalta. Docker-kuva on tavallaan kuin resepti tai pohjapiirustus, ja Docker-kontti on tavallaan kuin valmis ateria tai talo.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Dockerin nimi vaihtelee eri jakeluiden välillä.<br />
{{Asenna|Docker|docker tai docker-io tai docker.io}}<br />
<br />
{{Varoitus|Kaikki Docker-ryhmään kuuluvat käyttäjät saavat samalla [[Root|pääkäyttäjän]] oikeudet käyttöönsä! Etene varoen.[https://github.com/moby/moby/issues/9976]}}<br />
Jotta tavallinen käyttäjä voi käyttää Dockeria ilman [[Sudo]]a tai [[OpenDoas]]ia, tulee Dockeria käyttävät käyttäjät lisätä <tt>docker</tt>-ryhmään. Joissain tapauksissa <tt>docker</tt>-ryhmä tulee ensin luoda. Muutokset tulevat voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön toimenpide, ja on suositeltavaa on olla lisäämättä käyttäjiä <tt>docker</tt>-ryhmään, jos ei ole täysin varma mitä on tekemässä.<br />
{{oikeudet}}<br />
<br />
Jos haluat lisätä käyttäjän <tt>docker</tt>-ryhmään, voi tehdä sen näin:<br />
# groupadd docker<br />
# usermod -aG docker <käyttäjä><br />
<br />
Ennen kuin Dockeria voidaan käyttää, tulee Docker daemon käynnistää.<br />
# systemctl start docker<br />
<br />
Nyt Dockerin toimivuus voidaan testata <tt>hello-world</tt>illa. Valitsin <tt>-rm</tt> poistaa kontin automaattisesti sen suorittamisen jälkeen.<br />
$ sudo docker run --rm hello-world<br />
<br />
== Docker pikaohje ==<br />
{{Huomautus|On syytä varmistua Docker-kuvan sisällöstä ennen kuin käyttää sitä.}}<br />
<br />
Listaa tietokoneella olevat kontit ja niiden tila.<br />
sudo docker ps -a<br />
<br />
Käynnistä ja luo uusi kontti, joka siältää [[Arch Linux]]in ja interaktiivisen [[kuori|kuoren]] (valitsimet <tt>-it</tt>).<br />
sudo docker run -it archlinux<br />
<br />
Luo uusi kontti, joka sisältää viimeisimmän version [[MariaDB]]-tietokantapalvelimen [https://hub.docker.com/_/mariadb Docker Hubista] ja käynnistä se taustalla.<br />
sudo docker run -d --env MARIADB_RANDOM_ROOT_PASSWORD=1 mariadb:latest<br />
<br />
Lataa InterLisp Medleyn sisältävä Docker-kuva [https://hub.docker.com/r/interlisp/medley Docker Hubista] (Huom! <tt>docker run</tt> lataa Docker-kuvan automaattisesti, jos sitä ei löydy tietokoneelta).<br />
sudo docker pull interlisp/medley<br />
<br />
Lue Docker-kuvan meta-data tiedot.<br />
sudo docker image inspect <docker-kuvan-nimi><br />
<br />
Käynnistä kontti (käytä komentoa <tt>docker ps -a</tt> löytääksesi kontin nimen).<br />
sudo docker start <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Kiinnity taustalla suoritettavaan konttiin.<br />
sudo docker attach <kontin_nimi><br />
<br />
Pysäytä kontti.<br />
sudo docker stop <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista kontti.<br />
sudo docker rm <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista Docker-kuva.<br />
sudo docker image rm <Docker-kuvan-nimi><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Distrobox]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
* [[Alpine Linux]] - Alpine on jakelu, johon monet Docker-kontit pohjautuvat.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc. - kotisivut]<br />
* [https://hub.docker.com Docker Hub] - Siältää virallisia ja yhteisön tekemiä Docker-kuvia.<br />
* [https://docs.docker.com/engine/security/ Dockerin tietoturvaan liittyvä dokumentaatio]<br />
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen.<br />
* [https://courses.mooc.fi/org/uh-cs/courses/devops-with-docker Ilmainen DevOps with Docker -MOOC-verkkokurssi - mooc.fi]<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Docker&diff=58542Docker2025-04-17T09:10:36Z<p>EgoLuser: Täydennetty ohjetta.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Docker<br />
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache 2.0]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.docker.com www.docker.com]<br />
| lähdekoodi=[https://github.com/docker/ github.com/docker/]<br />
}}<br />
<br />
'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään" eli "konteissa". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa. Kontit luodaan Docker-kuvan (eng. ''Docker image'') pohjalta. Docker-kuva on tavallaan kuin resepti tai pohjapiirustus, ja Docker-kontti on tavallaan kuin valmis ateria tai talo.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Dockerin nimi vaihtelee eri jakeluiden välillä.<br />
{{Asenna|Docker|docker tai docker-io tai docker.io}}<br />
<br />
{{Varoitus|Kaikki Docker-ryhmään kuuluvat käyttäjät saavat samalla [[Root|pääkäyttäjän]] oikeudet käyttöönsä! Etene varoen.[https://github.com/moby/moby/issues/9976]}}<br />
Jotta tavallinen käyttäjä voi käyttää Dockeria ilman [[Sudo]]a tai [[OpenDoas]]ia, tulee Dockeria käyttävät käyttäjät lisätä <tt>docker</tt>-ryhmään. Joissain tapauksissa <tt>docker</tt>-ryhmä tulee ensin luoda. Muutokset tulevat voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön toimenpide, ja on suositeltavaa on olla lisäämättä käyttäjiä <tt>docker</tt>-ryhmään, jos ei ole täysin varma mitä on tekemässä.<br />
{{oikeudet}}<br />
<br />
Jos haluat lisätä käyttäjän <tt>docker</tt>-ryhmään, voi tehdä sen näin:<br />
# groupadd docker<br />
# usermod -aG docker <käyttäjä><br />
<br />
Ennen kuin Dockeria voidaan käyttää, tulee Docker daemon käynnistää.<br />
# systemctl start docker<br />
<br />
Nyt Dockerin toimivuus voidaan testata <tt>hello-world</tt>illa. Valitsin <tt>-rm</tt> poistaa kontin automaattisesti sen suorittamisen jälkeen.<br />
$ sudo docker run --rm hello-world<br />
<br />
== Docker pikaohje ==<br />
{{Huomautus|On syytä varmistua Docker-kuvan sisällöstä ennen kuin käyttää sitä.}}<br />
<br />
Listaa tietokoneella olevat kontit ja niiden tila.<br />
sudo docker ps -a<br />
<br />
Käynnistä ja luo uusi kontti, joka siältää [[Arch Linux]]in ja interaktiivisen [[kuori|kuoren]] (valitsimet <tt>-it</tt>).<br />
sudo docker run -it archlinux<br />
<br />
Luo uusi kontti, joka sisältää viimeisimmän version [[MariaDB]]-tietokantapalvelimen [https://hub.docker.com/_/mariadb Docker Hubista] ja käynnistä se taustalla.<br />
sudo docker run -d mariadb:latest<br />
<br />
Lataa InterLisp Medleyn sisältävä Docker-kuva [https://hub.docker.com/r/interlisp/medley Docker Hubista] (Huom! <tt>docker run</tt> lataa Docker-kuvan automaattisesti, jos sitä ei löydy tietokoneelta).<br />
sudo docker pull interlisp/medley<br />
<br />
Lue Docker-kuvan meta-data tiedot.<br />
sudo docker image inspect <docker-kuvan-nimi><br />
<br />
Käynnistä kontti (käytä komentoa <tt>docker ps -a</tt> löytääksesi kontin nimen).<br />
sudo docker start <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Pysäytä kontti.<br />
sudo docker stop <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista kontti.<br />
sudo docker rm <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista Docker-kuva.<br />
sudo docker image rm <Docker-kuvan-nimi><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Distrobox]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
* [[Alpine Linux]] - Alpine on jakelu, johon monet Docker-kontit pohjautuvat.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc. - kotisivut]<br />
* [https://hub.docker.com Docker Hub] - Siältää virallisia ja yhteisön tekemiä Docker-kuvia.<br />
* [https://docs.docker.com/engine/security/ Dockerin tietoturvaan liittyvä dokumentaatio]<br />
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen.<br />
* [https://courses.mooc.fi/org/uh-cs/courses/devops-with-docker Ilmainen DevOps with Docker -MOOC-verkkokurssi - mooc.fi]<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Docker&diff=58541Docker2025-04-17T08:50:08Z<p>EgoLuser: Täydennetty artikkelia. Lisätty yksityiskohtaisempi pikaohje.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Docker<br />
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache 2.0]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.docker.com www.docker.com]<br />
| lähdekoodi=[https://github.com/docker/ github.com/docker/]<br />
}}<br />
<br />
'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään" eli "konteissa". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa. Kontit luodaan Docker-kuvan (eng. ''Docker image'') pohjalta. Docker-kuva on tavallaan kuin resepti tai pohjapiirustus, ja Docker-kontti on tavallaan kuin valmis ateria tai talo.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Dockerin nimi vaihtelee eri jakeluiden välillä.<br />
{{Asenna|Docker|docker tai docker-io tai docker.io}}<br />
<br />
{{Varoitus|Kaikki Docker-ryhmään kuuluvat käyttäjät saavat samalla [[Root|pääkäyttäjän]] oikeudet käyttöönsä! Etene varoen.[https://github.com/moby/moby/issues/9976]}}<br />
Jotta tavallinen käyttäjä voi käyttää Dockeria ilman [[Sudo]]a tai [[OpenDoas]]ia, tulee Dockeria käyttävät käyttäjät lisätä <tt>docker</tt>-ryhmään. Joissain tapauksissa <tt>docker</tt>-ryhmä tulee ensin luoda. Muutokset tulevat voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön toimenpide, ja on suositeltavaa on olla lisäämättä käyttäjiä <tt>docker</tt>-ryhmään, jos ei ole täysin varma mitä on tekemässä.<br />
{{oikeudet}}<br />
<br />
Jos haluat lisätä käyttäjän <tt>docker</tt>-ryhmään, voi tehdä sen näin:<br />
# groupadd docker<br />
# usermod -aG docker <käyttäjä><br />
<br />
Ennen kuin Dockeria voidaan käyttää, tulee Docker daemon käynnistää.<br />
# systemctl start docker<br />
<br />
Nyt Dockerin toimivuus voidaan testata <tt>hello-world</tt>illa. Valitsin <tt>-rm</tt> poistaa kontin automaattisesti sen suorittamisen jälkeen.<br />
$ sudo docker run --rm hello-world<br />
<br />
== Docker pikaohje ==<br />
{{Huomautus|On syytä varmistua Docker-kuvan sisällöstä ennen kuin käyttää sitä.}}<br />
<br />
Listaa tietokoneella olevat kontit ja niiden tila.<br />
sudo docker ps -a<br />
<br />
Käynnistä ja luo uusi kontti, joka siältää [[Arch Linux]]in ja interaktiivisen [[kuori|kuoren]] (valitsimet <tt>-it</tt>).<br />
docker run -it archlinux<br />
<br />
Lataa InterLisp Medleyn sisältävä Docker-kuva [https://hub.docker.com/r/interlisp/medley Docker Hubista] (Huom! <tt>docker run</tt> lataa Docker-kuvan automaattisesti, jos sitä ei löydy tietokoneelta).<br />
sudo docker pull interlisp/medley<br />
<br />
Lue Docker-kuvan meta-data tiedot.<br />
docker image inspect <docker-kuvan-nimi><br />
<br />
Käynnistä kontti (käytä komentoa <tt>docker ps -a</tt> löytääksesi kontin nimen).<br />
docker start <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Pysäytä kontti.<br />
docker stop <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
Poista kontti.<br />
docker rm <kontin_nimi_tai_ID><br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Distrobox]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
* [[Alpine Linux]] - Alpine on jakelu, johon monet Docker-kontit pohjautuvat.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc. - kotisivut]<br />
* [https://hub.docker.com Docker Hub] - Siältää virallisia ja yhteisön tekemiä Docker-kuvia.<br />
* [https://docs.docker.com/engine/security/ - Dockerin tietoturvaan liittyvä dokumentaatio]<br />
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen.<br />
* [https://courses.mooc.fi/org/uh-cs/courses/devops-with-docker Ilmainen DevOps with Docker -MOOC-verkkokurssi - mooc.fi]<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Paketinhallintaj%C3%A4rjestelm%C3%A4&diff=58540Paketinhallintajärjestelmä2025-04-15T10:26:14Z<p>EgoLuser: Korjattu ulkoasua. Poistettu Frugalware, koska uusia versioita ei ole tullut useampaan vuoteen. Lisätty Alpine Linux.</p>
<hr />
<div>'''Paketinhallintajärjestelmä''' on ohjelmisto, jolla tietyn järjestelmän ohjelmapaketteja voidaan käsitellä yhtenäisellä tavalla ja siten helpottaa ohjelmistojen asennusta, poistoa, riippuvuuksien hallintaa ym. Eri [[Jakelu|jakeluilla]] on tähän eri menetelmät.<br />
<br />
Paketinhallinnan välttämätön tehtävä on selvittää riippuvuudet. Edistyneemmät paketinhallinnat osaavat itse myös täyttää ne ilman että käyttäjän on tarvetta puuttua asiaan. Nykyaikaiset paketinhallintaratkaisut hakevat ohjelman riippuvuuksineen Internetissä olevista [[pakettivarasto]]ista käyttäjän puolesta ja käyttäjän tarvitsee vain kertoa minkä nimisen ohjelman haluaa asentaa. Ohjelman on sisällyttävä paketinhallinnan tuntemiin tietokantoihin, jotta paketinhallinta osaa hakea sen.<br />
<br />
==Eri jakeluiden järjestelmät==<br />
<br />
* [[Red Hat]]-pohjaisissa järjestelmissä kuten [[Fedora Linux]]issa, [[Mageia]]ssa ja [[openSUSE]]ssa paketinhallintajärjestelmä on yleensä [[RPM]]. Verkkoasennusmahdollisuuden tarjoava työkalu vaihtelee jakeluittain, mutta yleensä käytössä on [[DNF]] tai [[Zypper]].<br />
* [[Debian]]- ja [[Ubuntu]]-pohjaisissa järjestelmissä taas käytetään yleensä [[dpkg]]:tä sen edustaohjelmalla [[apt]]:llä tai jollain apt:n edustaohjelmalla (kuten [[aptitude]] tai [[synaptic]]).<br />
* [[Gentoo]]lla on [[Portage]].<br />
* [[Slackware]]lla on [[tgz]] (joka ei selvitä riippuvuuksia). Yhteisö kehittää lisäksi myös SlackPorts-paketteja.<br />
* [[Arch Linux]], sekä siihen [[:Malline:Arch Linux|pohjautuvat jakelut]] käyttävät <tt>[[pacman]]ia</tt> tai edustaohjelmaa kuten [[Pamac]]ia.<br />
* [[Alpine Linux]] käyttää omaa järjestelmäänsä, jonka nimi on <tt>apk</tt>.<br />
* Monella erikoisjakelulla on omat paketinhallintajärjestelmänsä<br />
<br />
===Rosetta===<br />
Suosituimpien paketinhallintajärjestelmien tulkitsemisopas löytyy artikkelista [[Rosetta]].<br />
<br />
== Linux-jakeluiden toissijaiset paketinhallintajärjestelmä ==<br />
Linux-jakeluissa voi käyttää myös toissijaisia paketinhallintajärjestelmiä, jotka toimivat jakelun oman järjestelmän kanssa yhdessä.<br />
Osa niistä keskittyy jonkin tietyn [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielen]] kirjastoihin ja työkaluihin, mistä esimerkkeinä ovat mm. [[Python]]in <tt>pip</tt>, [[Ruby]]n <tt>gems</tt> ja [[Lua]]n <tt>LuaRocks</tt>.<br />
<br />
On myös eräitä järjestelmiä, joiden avulla voi asentaa lisää ohjelmistoja, joita oma jakelu ei tarjoa.<br />
Tämänkaltaisista järjestelmistä esimerkkejä ovat:<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[pkgsrc]] - Pkgsrc muistuttaa ports-kokelmaa.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]] -jakelun käyttämä "funktionaalinen" paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Nix]] - [[NixOS]]-jakelun käyttämä "funktionaalinen" paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Distrobox]] - Se ei ole oikeasti paketinhallintajärjestelmä, mutta sen avulla voi asentaa ohjelmia muiden jakeluiden [[Pakettivarasto|ohjelmistolähteistä]]. Se perustuu [[Podman]]- ja [[Docker]]-kontteihin, ja sen avulla asennetut ohjelmistot integroidaan muuhun järjestelmään.<br />
<br />
==Ohjelmien asentaminen==<br />
Katso artikkeli [[Ohjelmien asentaminen]], jossa on tarkempaa tietoa ohjelmien asentamisesta käytännössä, sekä artikkelit eri [[:Luokka:Jakelut|jakeluista]] ja työkaluista.<br />
<br />
==Paketinhallinnan toiminta==<br />
<br />
===Riippuvuudet===<br />
<br />
Ohjelma tarvitsee toimiakseen esimerkiksi erinäisiä [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]] ja apuohjelmia, ehkä myös esimerkiksi tietokantaohjelman tai muun palvelimen. Näitä kutsutaan ohjelman sisältävän paketin ''riippuvuuksiksi'' ja ne voidaan kuvata toimintoja tarjoavan paketin, toimintaa vastaavan ''virtuaalisen paketin'' tai kaivatun tiedoston nimellä ja mahdollisesti versionumerolla. Järjestelmän perusosia, kuten [[ydin]]tä, [[Libc|C-kirjastoa]] tai [[komentorivi|komentotulkkia]] ei yleensä luetella riippuvuuksissa, ellei paketti kaipaa niistä tiettyä versiota (mitä perusosiksi lasketaan vaihtelee jakelusta toiseen).<br />
<br />
Riippuvuuksia voi olla eri tasoisia: jos riippuvuus on sellainen, että paketti on käyttökelvoton ilman toista pakettia, .deb-paketissa käytetään ''depends''-riviä, jos pakettia ei yleensä halua käyttää ilman toista pakettia, ''recommends''-riviä, jos toinen paketti parantaa paketin käytettävyyttä (käsikirja, kielipaketit, graafiset edustaohjelmat), ''suggests''-riviä.<br />
<br />
Samoja resursseja käyttäviä ohjelmia tai toisiaan korvaavia ohjelmia kuvataan riveillä ''conflicts'' ja ''replaces'' ja toisen paketin toiminnallisuutta tarjoamista rivillä ''provides''. Lisäksi voi kertoa, että jotakin pakettia tarvitaan paketin [[lähdekoodi]]sta [[kääntäminen|kääntämiseen]] (''build-dep'') tai pakettia asennettaessa (''pre-depends'').<br />
<br />
Yllä [[Debian]]-sukuisten [[jakelu]]iden tärkeimmät riippuvuuksien kuvaukset. Muissa paketinhallintajärjestelmissä on vastaavia ominaisuuksia, vaikkakin Debianin järjestelmä kuuluu monipuolisimpiin.<br />
<br />
Kun on asentamassa jotakin ohjelmapakettia, jonka riippuvuudet eivät ole kunnossa, [[rpm]], [[dpkg]] tai vastaava kuvailee ongelman eikä suostu asentamaan uutta pakettia. Käyttäjä joko asentaa tarvittavat apuohjelmat (tai käyttää valitsinta <tt>--force-depends</tt> tms., mikä hyvin harvoin on perusteltua). Edistyneemmät paketinhallinta- tai edustaohjelmat ([[apt]], [[aptitude]], [[synaptic]], [[yum]] yms.) osaavat asentaa kaivatut riippuvuudet ja ratkaista monimutkaisempiakin riippuvuusongelmia. Ongelmatilanteissa eri työkaluja voi auttaa eri tavoilla antamalla niille vihjeitä tai valtuuksia ongelman ratkaisuun.<br />
<br />
Jos asentaa ohjelmia paketinhallinnan ohi, paketinhallintajärjestelmä ei pysty hyödyntämään asennettuja ohjelmia riippuvuuksien tyydyttämiseen, eikä huomaa, milloin näin asennettu ohjelma kilpailee jostakin resurssista toisen paketin kanssa. Paketinhallinnan ohi asennettaessa kannattaa käyttää hakemistoja /opt tai /usr/local, jolloin paketinhallinnan kautta ja sen ohi asennetut ohjelmat eivät ylikirjoita toistensa tiedostoja. Jos paketinhallinnan ohi asennettu ohjelma käyttää jotakin muuta resurssia, verkkopalvelinten tapauksessa [[wikipedia:fi:TCP|tcp]]- tai [[wikipedia:fi:UDP|udp]]-porttia, kannattaa vähintään tehdä "dummy-paketti", joka kertoo tarjoavansa tätä toiminnallisuutta ja käyttävänsä tätä resurssia.<br />
<br />
Muualta haetusta ohjelmasta voi myös tehdä aidon paketin, jonka voi asentaa paketinhallinnan kautta. Näin ainakin riippuvuudet ja ristiriidat tulee huomioiduiksi.<br />
<br />
Toisen jakelun paketista ei yleensä kannata asentaa mitään, koska riippuvuudet on määritelty toisen jakelun käytäntöjen mukaan, mikä saattaa aiheuttaa ikävyyksiä.<br />
<br />
Toisen jakelun pakettia voi hyödyntää jos osaa arvioida toimiiko se oikein omassa jakelussa, tarvittaessa niin, että sen purkaa ja kokoaa oman jakelun paketiksi (vrt [[alien]]). Yleensä on kuitenkin varmempaa asentaa vieras paketti paketinhallinnan ohi hakemistoon /opt tai /usr/local, joko lähdekoodista kääntämällä tai purkamalla ja käsin asentamalla. Perusohjelmisto kyllä löytyy minkä tahansa isomman jakelun omasta pakettitarjonnasta.<br />
<br />
===Päivitys===<br />
<br />
Paketinhallinta hakee haluttaessa tiedon päivityksistä jakelun palvelimilta (kunhan ''lähteet'' on oikein asennettu) ja tarjoaa mahdollisuuden uusien ohjelmaversioiden asentamiseen. Jakelusta riippuen jakelun tiettyyn versioon tulee vain [[tietoturva]]päivityksiä tai myös ohjelmien uudempia versioita. <br />
<br />
Yksittäisen ohjelman tai käytetyn jakeluversion päivitysten asentaminen paketinhalilnnan kauttaa vaatii yleensä vain muutaman klikkauksen tai yksinkertaisen komennon (<tt>apt-get update; apt-get upgrade</tt> tms.). Tällaisen päivittämisen voi tehdä automaattiseksi (katso [[cron]]), mutta parempaa on tehdä se käsin, koska päivityksessä voi (sinsänsä harvoin, jos käyttää virallisia vakaita paketteja) syntyä ongelmia.<br />
<br />
Itse jakelun päivittäminen versiosta toiseen on hankalampaa. Periaatteessa se sujuu Debian-pohjaisissa samaten parilla käskyllä (<tt>aptitude update; aptitude upgrade; aptitude dist-upgrade</tt>, kunhan lähteissä on uusi jakelun versio), mutta yleensä päivityksessä on kommervenkkejä, esimerkiksi siinä, että ohjelmien asetustiedostojen muoto on voinut muuttua tavalla joka vaatii omien viritysten käsin muokkaamista. Päivitysohjeet kannattaa lukea sen varalta, että tarvitaan erikoisjärjestelyjä, yleensä niin että jokin paketti pitää päivittää käsin ennen muita. Vanhaa vakaata jakelun versiota yleensä tuetaan jonkin aikaa uuden ilmestyttyä, jotta päivityksen voi tehdä itselle sopivana aikana. Joillakin jakeluilla on erikseen pitkään tuetut versiot (ainakin [[Ubuntu]] ja [[Redhat]]).<br />
<br />
Jakelun päivitys versiosta toiseen ja päivitysten julkaisutahti kannattaa ottaa huomioon jakelua valittaessa. Nopea päivitystahti tuo ohjelmista uudempia versioita käyttöön, mutta ainainen päivittäminen ja uusiin ominaisuksiin totuttelu on oma rumbansa, mikä esimerkiksi yrityskäytössä tai tietokonetta ymmärtämätöntä sukulaista autettaessa on hankalaa.<br />
<br />
Usein jostakin ohjelmasta haluaa uudemman version kuin mitä käytetystä jakelun versiosta löytyy. Tällöin sen voi joko asentaa saman jakelun testattavasta haarasta (''testing'' tai ''pre-release'' eli [[beta]] tai vastaava), ohjelman tekijän palvelimelta tai kolmannen tahon tekemästä paketista (kuten Debian [[backports]]). Näin asennettujen ohjelmien tietoturvapäivityksistä joutuu ainakin joissakin määrin huolehtimaan itse.<br />
<br />
===Paketin sisältö===<br />
<br />
Ohjelmapaketti koostuu yleensä itse tiedostoarkistosta (esimerkiksi [[tarball|tervapallona]]), asennuksen yhteydessä ajettavista [[skripti|skripteistä]] sekä pakettia koskevista tiedoista, joita ovat mm. paketin riippuvuudet ja tiedostojen tarkistussummat.<br />
<br />
Paketin tietoja voi käsitellä paketinhallinnan työkaluilla ja usein myös, ainakin jos paketin purkaa näillä työkaluilla johonkin väliaikaishakemistoon, myös tavallisilla [[Komentorivikomennot|unix-kaluilla]], kuten [[tekstieditori|editoreilla]] ja [[tar]]:lla.<br />
<br />
Yleensä paketeilla tarkoitetaan binääripaketteja, mutta jakeluiden ohjelmat ovat myös saatavissa lähdekoodimuodossa. [[Gentoo]]ssa tämä on normaalimuoto ja binääripaketteja on saatavissa vain osasta jakelua. Redhatissa lähdekoodit jaetaan srpm-muodossa, Debianissa kolmena tiedostona: muualta saatu lähdekoodi (.tar), Debianin tekemät muutokset (.diff) ja metatietotiedosto (.dsc). Lisätietoja Debian-paketeista löytyy artikkelista [[Deb-paketin tekeminen]]. Myös näitä paketteja voi käsitellä paketinhallintatyökaluilla, esimerkiksi niin että purkaa paketin, tekee haluamansa muutokset ja paketoi sen uudestaan.<br />
<br />
===Lähteet===<br />
<br />
Jotta paketinhallintajärjestelmä osaisi hakea paketteja Internetistä, järjestelmälle on kerrottava ''[[pakettilähteet]]''. Asennuksen yhteydessä lähdeluetteloon on yleensä laitettu jakelun virallinen palvelin, mahdollisesti sen suomalainen toisiopalvelin. Lisäksi voi haluta myös epävirallisia tai huonommin tuettuja paketteja, joko jakelusta tai joskus siihen liittyvältä käyttäjäyhteisöltä.<br />
<br />
Listaan voi laittaa jakelulle sopivalla tavalla paketteja tarjoavan kolmannen osapuolen (katso [[epäviralliset pakettilähteet]]), mutta pitää muistaa, että tällöin sen on mahdollista muuttaa järjestelmää mielivaltaisesti (ellei tarkoin säädä järjestelmää tämän estämiseksi). Vaikka tähän tahoon luottaisikin siinä mielessä, että se ei tarjoa [[haittaohjelmat|troijanhevosia]], huonosti tehty paketti voi rikkoa järjestelmän.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta]]-luokka <br />
*Paketinhallinnan idean esittely [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Pakettienhallinta Ubuntu tutuksi -wikirjassa]<br />
*[[wikipedia:fi:Paketinhallintajärjestelmä|Wikipedian artikkeli-paketinhallintajärjestelmästä]]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=VirtualBox&diff=58539VirtualBox2025-04-15T10:20:02Z<p>EgoLuser: /* Katso myös */ Lisätty pari linkkiä.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma <br />
| nimi=Oracle VM VirtualBox<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]v2<br />
| käyttöliittymä=[[Qt]]<br />
| kotisivu=[https://www.virtualbox.org/ www.virtualbox.org]<br />
}}<br />
<br />
[[Kuva:Virtualbox-windowsxp.png|thumb|200px|right|VirtualBox OSE ajamassa Windows XP:tä]]<br />
'''Oracle VM VirtualBox''' (aiemmin '''Sun VirtualBox''', '''Sun xVM VirtualBox''' ja '''Innotek VirtualBox''') on alun perin saksalaisen InnoTek GmbH:n kehittämä [[Luokka:Virtualisointi|type 2]] virtualisointiohjelmisto, jota [[Oracle]] nykyään kehittää ostettuaan InnoTekin ostaneen [[Sun Microsystems|Sunin]]. VirtualBoxin avoimen lähdekoodin versio (''VirtualBox OSE'') löytyy nykyisellään useimpien [[jakelu]]iden pakettivarastoista ja on varsin käyttökelpoinen, varsinkin erikseen noudettavan virtualisoituun käyttöjärjestelmään asennettavan "VirtualBox Guest Additions"-ohjelmiston kanssa. VirtualBox soveltuu sekä työpöytävirtualisointiin että palvelinkäyttöön. Siihen on saatavilla erilaisia käyttöliittymiä eri tarkoituksia varten: työpöytäkäyttöön soveltuvan Qt-käyttöliittymän lisäksi löytyy [[framebuffer]]ia käyttävä <tt>VBoxSDL</tt> ja <tt>VBoxHeadless</tt>, joka ei tarjoa paikallista konsolia virtuaalikoneeseen ollenkaan. Suljetun lähdekoodin versiossa on tarjolla myös <tt>VBoxRDP</tt>, joka tarjoaa [[RDP]]-konsolin verkon yli käytettäväksi.<br />
<br />
<br />
Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet, kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema (isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3D-tehosteet eivät välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen USB-laitteet.<br />
<br />
VirtualBoxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:<br />
<br />
* uusien (tai vanhojen) käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden kokeilu<br />
* jonkin sellaisen sovellusohjelman käyttäminen, jota ei ole saatavilla suoraan normaalisti käytössä olevaan isäntäjärjestelmään (esimerkiksi www-sivujen testaaminen Internet Explorerilla Linux-järjestelmässä asentamalla virtuaalikoneeseen Windows ja siihen IE)<br />
* palvelinasennuksen testaaminen virtuaalikoneessa "sotkematta" varsinaista järjestelmää<br />
* oman, itselle tutun järjestelmän käyttäminen lainakoneessa<br />
<br />
VirtualBoxissa on mahdollista ottaa virtuaalikoneista myös niin kutsuttuja snapshotteja. Tällä tarkoitetaan virtuaalikoneen sen hetkisen tilan tallentamista. Samasta virtuaalikoneesta voi siis olla tallessa useampia erilaisissa tiloissa olevia snapshotteja, joiden välillä voidaan helposti siirtyä. Tämä tekniikka on erityisen kätevää, kun halutaan esimerkiksi tallentaa järjestelmän tila ennen jonkin suuremman ohjelman tai päivityksen asentamista siltä varalta, että asennus epäonnistuu tai jostain muusta syystä osoittautuu virheeksi.<br />
<br />
VirtualBox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen. 2010-luvulta alkaen lähes kaikissa x86-prosessoreissa on mukana käskykannan virtualisointilaajennoksia, joiden avulla virtualisoinnin aiheuttama suorituskykyhukka on saatu siedettävälle tasolle. <br />
<br />
Type 2 hypervisorina Virtualbox ei pysty hyödyntää suoraan laitteistoa, koska tuki PCI Passtroughelle on puutteellinen, joten esimerkiksi raskaiden pelien pelaaminen tai muiden paljon resursseja vaativien ohjelmien käyttäminen ei Virtualboxilla ole miellyttävää. <br />
<br />
VirtualBoxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta epävapaa, laajennuspaketti (VirtualBox Extension Pack) joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen USB-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin. <br />
<br />
==Asennus==<br />
{{asenna|VirtualBox OSE|virtualbox-ose</tt> tai <tt>VirtualBox-OSE}} Asennus saattaa vaatia [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisten pakettivarastojen]] käyttöön ottamista.<br />
<br />
Update 27.4.2024 ei Virtualbox OSE ei enää löydy useiden jakeluiden virallisista pakettilähteistä, vaan useimmiten vaatii [[Oraclen]] pakettivarastojen käyttöönoton.<br />
<br />
==Virtualbox-KVM==<br />
<br />
Saksalainen [https://www.cyberus-technology.de/ Cyberus technology] yritys on kehittänyt Virtualboxia type 1 hypervisorin suuntaan muokkaamalla koodia niin, että Virtualbox käyttää Linuxin ytimeen vakiona sisältyvää KVM-hypervisoria. Tällöin Virtualboxissa olevat virtuaalikoneet pystyvät kommunikoimaan suoraan muiden KVM:ää käyttäviä virtuaalikoneita, myös PCI passtrough ominaisuudet toimivat paremmin, eikä myöskään erillistä vboxdrv:tä tarvitse ytimelle asentaa. Käyttöliittymässä loppukäyttäjä ei juurikaan huomaa eroa, vaan se on edelleen sama tuttu helppokäyttöinen Virtualboxin oma QT-pohjainen. Virtualbox-KVM toimii ainoastaan x86_64 arkkitehtuurin Linux-isännissä, eikä siitä ole valmiita paketteja vaan se täytyy kääntää asentaa suoraan lähdekoodista.<br />
<br />
Riippuvuudet pakettien kääntämiseen mm. [[Ubuntu]]lla, [[Debian]]illa, [[Fedora]]lla, [[Arch]]illa ja [[Gentoo]]lla löytyy [https://www.virtualbox.org/wiki/Linux%20build%20instructions täältä.]<br />
<br />
===Virtualbox-KVM käännetään seuraavasti:===<br />
<br />
wget https://download.virtualbox.org/virtualbox/7.0.16/VirtualBox-7.0.16.tar.bz2<br />
tar xf VirtualBox-7.0.16.tar.bz2<br />
git clone https://github.com/cyberus-technology/virtualbox-kvm vbox-kvm<br />
cd VirtualBox-7.0.16<br />
git init<br />
git add *<br />
git commit -m "VirtualBox vanilla code"<br />
git am ../vbox-kvm/patches/*.patch<br />
./configure --with-kvm --disable-kmods --disable-docs --disable-hardening --disable-java<br />
source ./env.sh<br />
kmk<br />
cd out/linux.x86/release/bin/src<br />
make<br />
<br />
===Virtualbox-KVM asennetaan seuraavasti:===<br />
<br />
sudo make install<br />
cd ..<br />
<br />
===Virtuabox-KVM käynnistys===<br />
<br />
./Virtualbox<br />
<br />
Ja tutun käyttöliittymän pitäisi avautua. <br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Virtuaalikoneet]]<br />
* [[Emulaattorit]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[VMware]]<br />
* [[KVM]]<br />
* [[Xen]]<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Docker]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://github.com/cyberus-technology/virtualbox-kvm Virtualbox-KVM:n sivu Githubissa]<br />
* [http://wiki.ubuntu-fi.org/VirtualBox Asennusohje Ubuntulle]<br />
<br />
{{Emulaattorit ja virtuaalikoneet}}<br />
[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=QEMU&diff=58538QEMU2025-04-15T10:19:55Z<p>EgoLuser: /* Katso myös */ Lisätty pari linkkiä.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=QEMU<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPLv2+]], [[LGPLv2+]] ja [[BSD-lisenssi|BSD]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[http://qemu.org/ qemu.org]<br />
}}<br />
<br />
'''QEMU''' on avoimen lähdekoodin x86-emulaattori. Se voi emuloida joko kokonaista IBM PC -yhteensopivaa järjestelmää kuten Bochs, tai ajaa yksittäisiä Linuxille tehtyjä ohjelmia eri alustalla, kuin mille kyseinen ohjelma on käännetty. QEMUn sivuilta on saatavissa vastikään avoimena lähdekoodina julkaistu lisäpalikka (KQEMU), jolla toiminta nopeutuu huomattavasti emuloitaessa PC:llä PC:tä. Linux-[[ydin]] on versiosta 2.6.20 lähtien sisältänyt myös [[KVM]]-palikan, joka KQEMU:a vielä hieman tehokkaampi, mutta vaatii koneen prosessoriin virtualisointilaajennokset. Kvm:n käyttämiseksi käytetään QEMU:sta muokattua versiota, joka useimmiten löytyy nimellä kvm. Kvm:ää käytettäessä ei tarvita KQEMU:a.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
QEMUa käytetään komentoriviltä seuraavasti:<br />
qemu [optiot] [levykuva]<br />
Esimerkiksi QEMU, joka emuloi CD-asemaa käyttäen levykuvaa cd.img, käynnistettäisiin näin:<br />
qemu -cdrom cd.img -boot d<br />
Missä <tt>-cdrom</tt> kertoo CD-aseman levykuvan ja <tt>-boot</tt> laitteen, josta järjestelmä käynnistetään (d=CD-asema, c=kiintolevy, a=levyke).<br />
<br />
Muita mahdollisia optioita ovat:<br />
*<tt>-hda</tt>: Ensimmäinen IDE-levyn levykuva<br />
*<tt>-m</tt>: Virtuaalikoneen muisti megatavuina<br />
<br />
==Virtuaalilevyt==<br />
<br />
Virtuaalilevyjä luodaan seuraavalla komennolla:<br />
<br />
qemu-img create -f (formaatti) (nimi) (koko)<br />
<br />
<br />
Tällä hetkellä Qemu tukee seuraavia virtuaalilevyformaatteja:<br />
<br />
;raw : (oletus) Perus binääri, joka toimii käytännössä missä voin.<br />
;cloop : Compressed Loop -formaatti. Käytetään lähinnä Knoppixin ja sen kaltaisten live CD -järjestelmien formaattina<br />
;cow : copy-on-write-formaatti. Tuetaan ainoastaan historiallisista syistä. Ei toimi Windowsilla.<br />
;qcow : Vanha Qemun copy-on-write-formaatti. Tuetaan historiallisista syistä.<br />
;qcow2 : Qemun nykyinen copy-on-write-formaatti, joka voidaan AES-salata ja ZIP-pakata.<br />
;vmdk : VMwaren 3 & 4, tain 6 -formaatti.<br />
;vdi : VirtualBox 1.1 kanssa yhteensopiva formaatti.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Virtuaalikoneet]]<br />
* [[Emulaattorit]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Docker]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://opensuse.fi/QEMU QEMU opensuse.fi:n wikissä]<br />
<br />
{{Emulaattorit ja virtuaalikoneet}}<br />
[[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Docker&diff=58537Docker2025-04-15T10:18:22Z<p>EgoLuser: Lisätty viite.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Docker<br />
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache 2.0]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.docker.com www.docker.com]<br />
| lähdekoodi=[https://github.com/docker/ github.com/docker/]<br />
}}<br />
<br />
'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään" eli "konteissa". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Dockerin nimi vaihtelee eri jakeluiden välillä.<br />
{{Asenna|Docker|docker tai docker-io tai docker.io}}<br />
<br />
{{Varoitus|Kaikki Docker-ryhmään kuuluvat käyttäjät saavat samalla [[Root|pääkäyttäjän]] oikeudet käyttöönsä! Etene varoen.[https://github.com/moby/moby/issues/9976]}}<br />
Jotta tavallinen käyttäjä voi käyttää Dockeria ilman [[Sudo]]a tai [[OpenDoas]]ia, tulee Dockeria käyttävät käyttäjät lisätä <tt>docker</tt>-ryhmään. Joissain tapauksissa <tt>docker</tt>-ryhmä tulee ensin luoda. Muutokset tulevat voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen.<br />
{{oikeudet}}<br />
<br />
# groupadd docker<br />
# usermod -aG docker <käyttäjä><br />
<br />
Ennen kuin Dockeria voidaan käyttää, tulee Docker daemon käynnistää.<br />
# systemctl start docker<br />
<br />
Nyt Dockerin toimivuus voidaan testata <tt>hello-world</tt>illa:<br />
$ docker run hello-world<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Distrobox]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc.]<br />
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen.<br />
* [https://courses.mooc.fi/org/uh-cs/courses/devops-with-docker Ilmainen DevOps with Docker -MOOC-verkkokurssi - mooc.fi]<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Docker&diff=58536Docker2025-04-15T10:13:20Z<p>EgoLuser: Lisätty varoitus docker-ryhmästä. Lisätty Katso myös.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Docker<br />
| kuva=[[Tiedosto:Docker logo.png|200px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[Apache-lisenssi|Apache 2.0]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://www.docker.com www.docker.com]<br />
| lähdekoodi=[https://github.com/docker/ github.com/docker/]<br />
}}<br />
<br />
'''Docker''' on ohjelma, jonka avulla voi eristää muita ohjelmia toimimaan omissa "säiliöissään" eli "konteissa". Se mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa jakelun sovelluksen käytön kohdekoneessa.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Dockerin nimi vaihtelee eri jakeluiden välillä.<br />
{{Asenna|Docker|docker tai docker-io tai docker.io}}<br />
<br />
{{Varoitus|Kaikki Docker-ryhmään kuuluvat käyttäjät saavat samalla [[Root|pääkäyttäjän]] oikeudet käyttöönsä! Etene varoen.}}<br />
Jotta tavallinen käyttäjä voi käyttää Dockeria ilman [[Sudo]]a tai [[OpenDoas]]ia, tulee Dockeria käyttävät käyttäjät lisätä <tt>docker</tt>-ryhmään. Joissain tapauksissa <tt>docker</tt>-ryhmä tulee ensin luoda. Muutokset tulevat voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen.<br />
{{oikeudet}}<br />
<br />
# groupadd docker<br />
# usermod -aG docker <käyttäjä><br />
<br />
Ennen kuin Dockeria voidaan käyttää, tulee Docker daemon käynnistää.<br />
# systemctl start docker<br />
<br />
Nyt Dockerin toimivuus voidaan testata <tt>hello-world</tt>illa:<br />
$ docker run hello-world<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Distrobox]]<br />
* [[QEMU]]<br />
* [[Virtualbox]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [https://www.docker.com/ Docker, Inc.]<br />
* [https://github.com/boot2docker/boot2docker boot2docker], minimaalinen jakelu Docker-säiliöiden testaamiseen ja kehitykseen.<br />
* [https://courses.mooc.fi/org/uh-cs/courses/devops-with-docker Ilmainen DevOps with Docker -MOOC-verkkokurssi - mooc.fi]<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Distrobox&diff=58535Distrobox2025-04-15T10:02:52Z<p>EgoLuser: Lisätty lyhyt käyttöohje sekä pieniä parannuksia.</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Distrobox<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://distrobox.it distrobox.it]<br />
}}<br />
<br />
'''Distrobox''' on [[Podman]]iin ja/tai [[Docker]]iin perustuva ohjelmisto, jolla voi asentaa ohjelmistoja toisen [[Linux-jakelu]]n [[pakettivarasto|ohjelmistolähteistä]].<br />
Distroboxin avulla asennetut ohjelmat integroidaan muuhun järjestelmään.<br />
<br />
{{Varoitus|Tietoturva syistä on suositeltavaa käyttää [[Podman]]ia, koska muutoin Distroboxin avulla käynnistetyillä ohjelmilla on mahdollisuus käyttää [[Root|pääkäyttäjän]] oikeuksia (Distroboxin kehittäjät eivät ole vielä korjanneet tätä ongelmaa, tilanne huhtikuu 2025).}}<br />
<br />
{{Asenna|Distrobox|distrobox}}<br />
<br />
== Pikaohje ==<br />
* Luo uusi Distrobox-ympäristö nimellä "Arch1", joka sisältää [[Arch Linux]]-jakelun: <tt>distrobox create -n Arch1 --image quay.io/toolbx/arch-toolbox:latest</tt><br />
** [https://github.com/89luca89/distrobox/blob/main/docs/compatibility.md#containers-distros Lista Distroboxin tukemista Linux-jakelun sisältävistä konteista]<br />
* Avaa [[kuori]] <tt>Arch1</tt> Distrobox-ympäristössä: <tt>distrobox enter Arch1</tt><br />
** Nyt voit asentaa ohjelmia normaalisti [[Pacman]]-paketinhallintajärjestelmän avulla. Voit myös käyttää [[AUR]]-[[Pakettivarasto|ohjelmistolähdettä]].<br />
* Listaa Distrobox-ympäristöt ja näytä niiden tila: <tt>distrobox list</tt><br />
* Pysäytä Distrobox-ympäristö, jonka nimi on "Arch1": <tt>distrobox stop Arch1</tt><br />
* Poista Distrobox-ympäristö, jonka nimi on "Arch1": <tt>distrobox rm Arch1</tt><br />
* Näytä Distroboxin apu: <tt>distrobox help</tt><br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://wiki.archlinux.org/title/Distrobox Distrobox-artikkeli Arch Linux Wikissä]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Docker]]<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Kuori&diff=58534Kuori2025-04-15T09:45:52Z<p>EgoLuser: Uusi ohjaus => Shell</p>
<hr />
<div>#OHJAUS[[Shell]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Distrobox&diff=58533Distrobox2025-04-15T09:29:50Z<p>EgoLuser: Uusi sivu: Distrobox</p>
<hr />
<div>{{tynkä}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=Distrobox<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://distrobox.it distrobox.it]<br />
}}<br />
<br />
'''Distrobox''' on [[Podman]]iin ja/tai [[Docker]]iin perustuva ohjelmisto, jolla voi asentaa ohjelmistoja toisen [[Linux-jakelu]]n [[pakettivarasto|ohjelmistolähteistä]].<br />
Distroboxin avulla asennetut ohjelmat integroidaan muuhun järjestelmään.<br />
<br />
{{Asenna|Distrobox|distrobox}}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://wiki.archlinux.org/title/Distrobox Distrobox-artikkeli Arch Linux Wikissä]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Docker]]<br />
* [[Podman]]<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
<br />
[[Luokka: Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]<br />
[[Luokka:Virtualisointi]]<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Paketinhallintaj%C3%A4rjestelm%C3%A4&diff=58532Paketinhallintajärjestelmä2025-04-15T09:23:31Z<p>EgoLuser: Kerrottu toissijaisista paketinhallintajärjestelmistä.</p>
<hr />
<div>'''Paketinhallintajärjestelmä''' on ohjelmisto, jolla tietyn järjestelmän ohjelmapaketteja voidaan käsitellä yhtenäisellä tavalla ja siten helpottaa ohjelmistojen asennusta, poistoa, riippuvuuksien hallintaa ym. Eri [[Jakelu|jakeluilla]] on tähän eri menetelmät.<br />
<br />
Paketinhallinnan välttämätön tehtävä on selvittää riippuvuudet. Edistyneemmät paketinhallinnat osaavat itse myös täyttää ne ilman että käyttäjän on tarvetta puuttua asiaan. Nykyaikaiset paketinhallintaratkaisut hakevat ohjelman riippuvuuksineen Internetissä olevista [[pakettivarasto]]ista käyttäjän puolesta ja käyttäjän tarvitsee vain kertoa minkä nimisen ohjelman haluaa asentaa. Ohjelman on sisällyttävä paketinhallinnan tuntemiin tietokantoihin, jotta paketinhallinta osaa hakea sen.<br />
<br />
==Eri jakeluiden järjestelmät==<br />
<br />
* [[Red Hat]]-pohjaisissa järjestelmissä kuten [[Fedora Linux]]issa, [[Mageia]]ssa ja [[openSUSE]]ssa paketinhallintajärjestelmä on yleensä [[RPM]]. Verkkoasennusmahdollisuuden tarjoava työkalu vaihtelee jakeluittain, mutta yleensä käytössä on [[DNF]] tai [[Zypper]].<br />
* [[Debian]]-pohjaisissa järjestelmissä taas käytetään yleensä [[dpkg]]:tä sen edustaohjelmalla [[apt]]:llä tai jollain apt:n edustaohjelmalla (kuten [[aptitude]] tai [[synaptic]]).<br />
* [[Gentoo]]lla on [[Portage]].<br />
* [[Slackware]]lla on [[tgz]] (joka ei selvitä riippuvuuksia).<br />
* [[Arch Linux]], sekä siihen [[:Malline:Arch Linux|pohjautuvat jakelut]] käyttävät <tt>[[pacman]]ia</tt> tai edustaohjelmaa kuten [[Pamac]]ia.<br />
* [[Frugalware]] käyttää pacmanista uudelleenkirjoitettua versiota nimeltä pacman-G2.<br />
* Monella erikoisjakelulla on omat paketinhallintajärjestelmänsä<br />
<br />
== Linux-jakeluiden toissijaiset paketinhallintajärjestelmä ==<br />
Linux-jakeluissa voi käyttää myös toissijaisia paketinhallintajärjestelmiä, jotka toimivat jakelun oman järjestelmän kanssa yhdessä.<br />
Osa niistä keskittyy jonkin tietyn [[Ohjelmointikielet|ohjelmointikielen]] kirjastoihin ja työkaluihin, mistä esimerkkeinä ovat mm. [[Python]]in <tt>pip</tt>, [[Ruby]]n <tt>gems</tt> ja [[Lua]]n <tt>LuaRocks</tt>.<br />
<br />
On myös eräitä järjestelmiä, joiden avulla voi asentaa lisää ohjelmistoja, joita oma jakelu ei tarjoa.<br />
Tämänkaltaisista järjestelmistä esimerkkejä ovat:<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[pkgsrc]] - Pkgsrc muistuttaa ports-kokelmaa.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]] -jakelun käyttämä "funktionaalinen" paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Nix]] - [[NixOS]]-jakelun käyttämä "funktionaalinen" paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Distrobox]] - Se ei ole oikeasti paketinhallintajärjestelmä, mutta sen avulla voi asentaa ohjelmia muiden jakeluiden [[Pakettivarasto|ohjelmistolähteistä]]. Se perustuu [[Podman]]- ja [[Docker]]-kontteihin, ja sen avulla asennetut ohjelmistot integroidaan muuhun järjestelmään.<br />
<br />
===Rosetta===<br />
Suosituimpien paketinhallintajärjestelmien tulkitsemisopas löytyy artikkelista [[Rosetta]].<br />
<br />
==Ohjelmien asentaminen==<br />
Katso artikkeli [[Ohjelmien asentaminen]], jossa on tarkempaa tietoa ohjelmien asentamisesta käytännössä, sekä artikkelit eri [[:Luokka:Jakelut|jakeluista]] ja työkaluista.<br />
<br />
==Paketinhallinnan toiminta==<br />
<br />
===Riippuvuudet===<br />
<br />
Ohjelma tarvitsee toimiakseen esimerkiksi erinäisiä [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]] ja apuohjelmia, ehkä myös esimerkiksi tietokantaohjelman tai muun palvelimen. Näitä kutsutaan ohjelman sisältävän paketin ''riippuvuuksiksi'' ja ne voidaan kuvata toimintoja tarjoavan paketin, toimintaa vastaavan ''virtuaalisen paketin'' tai kaivatun tiedoston nimellä ja mahdollisesti versionumerolla. Järjestelmän perusosia, kuten [[ydin]]tä, [[Libc|C-kirjastoa]] tai [[komentorivi|komentotulkkia]] ei yleensä luetella riippuvuuksissa, ellei paketti kaipaa niistä tiettyä versiota (mitä perusosiksi lasketaan vaihtelee jakelusta toiseen).<br />
<br />
Riippuvuuksia voi olla eri tasoisia: jos riippuvuus on sellainen, että paketti on käyttökelvoton ilman toista pakettia, .deb-paketissa käytetään ''depends''-riviä, jos pakettia ei yleensä halua käyttää ilman toista pakettia, ''recommends''-riviä, jos toinen paketti parantaa paketin käytettävyyttä (käsikirja, kielipaketit, graafiset edustaohjelmat), ''suggests''-riviä.<br />
<br />
Samoja resursseja käyttäviä ohjelmia tai toisiaan korvaavia ohjelmia kuvataan riveillä ''conflicts'' ja ''replaces'' ja toisen paketin toiminnallisuutta tarjoamista rivillä ''provides''. Lisäksi voi kertoa, että jotakin pakettia tarvitaan paketin [[lähdekoodi]]sta [[kääntäminen|kääntämiseen]] (''build-dep'') tai pakettia asennettaessa (''pre-depends'').<br />
<br />
Yllä [[Debian]]-sukuisten [[jakelu]]iden tärkeimmät riippuvuuksien kuvaukset. Muissa paketinhallintajärjestelmissä on vastaavia ominaisuuksia, vaikkakin Debianin järjestelmä kuuluu monipuolisimpiin.<br />
<br />
Kun on asentamassa jotakin ohjelmapakettia, jonka riippuvuudet eivät ole kunnossa, [[rpm]], [[dpkg]] tai vastaava kuvailee ongelman eikä suostu asentamaan uutta pakettia. Käyttäjä joko asentaa tarvittavat apuohjelmat (tai käyttää valitsinta <tt>--force-depends</tt> tms., mikä hyvin harvoin on perusteltua). Edistyneemmät paketinhallinta- tai edustaohjelmat ([[apt]], [[aptitude]], [[synaptic]], [[yum]] yms.) osaavat asentaa kaivatut riippuvuudet ja ratkaista monimutkaisempiakin riippuvuusongelmia. Ongelmatilanteissa eri työkaluja voi auttaa eri tavoilla antamalla niille vihjeitä tai valtuuksia ongelman ratkaisuun.<br />
<br />
Jos asentaa ohjelmia paketinhallinnan ohi, paketinhallintajärjestelmä ei pysty hyödyntämään asennettuja ohjelmia riippuvuuksien tyydyttämiseen, eikä huomaa, milloin näin asennettu ohjelma kilpailee jostakin resurssista toisen paketin kanssa. Paketinhallinnan ohi asennettaessa kannattaa käyttää hakemistoja /opt tai /usr/local, jolloin paketinhallinnan kautta ja sen ohi asennetut ohjelmat eivät ylikirjoita toistensa tiedostoja. Jos paketinhallinnan ohi asennettu ohjelma käyttää jotakin muuta resurssia, verkkopalvelinten tapauksessa [[wikipedia:fi:TCP|tcp]]- tai [[wikipedia:fi:UDP|udp]]-porttia, kannattaa vähintään tehdä "dummy-paketti", joka kertoo tarjoavansa tätä toiminnallisuutta ja käyttävänsä tätä resurssia.<br />
<br />
Muualta haetusta ohjelmasta voi myös tehdä aidon paketin, jonka voi asentaa paketinhallinnan kautta. Näin ainakin riippuvuudet ja ristiriidat tulee huomioiduiksi.<br />
<br />
Toisen jakelun paketista ei yleensä kannata asentaa mitään, koska riippuvuudet on määritelty toisen jakelun käytäntöjen mukaan, mikä saattaa aiheuttaa ikävyyksiä.<br />
<br />
Toisen jakelun pakettia voi hyödyntää jos osaa arvioida toimiiko se oikein omassa jakelussa, tarvittaessa niin, että sen purkaa ja kokoaa oman jakelun paketiksi (vrt [[alien]]). Yleensä on kuitenkin varmempaa asentaa vieras paketti paketinhallinnan ohi hakemistoon /opt tai /usr/local, joko lähdekoodista kääntämällä tai purkamalla ja käsin asentamalla. Perusohjelmisto kyllä löytyy minkä tahansa isomman jakelun omasta pakettitarjonnasta.<br />
<br />
===Päivitys===<br />
<br />
Paketinhallinta hakee haluttaessa tiedon päivityksistä jakelun palvelimilta (kunhan ''lähteet'' on oikein asennettu) ja tarjoaa mahdollisuuden uusien ohjelmaversioiden asentamiseen. Jakelusta riippuen jakelun tiettyyn versioon tulee vain [[tietoturva]]päivityksiä tai myös ohjelmien uudempia versioita. <br />
<br />
Yksittäisen ohjelman tai käytetyn jakeluversion päivitysten asentaminen paketinhalilnnan kauttaa vaatii yleensä vain muutaman klikkauksen tai yksinkertaisen komennon (<tt>apt-get update; apt-get upgrade</tt> tms.). Tällaisen päivittämisen voi tehdä automaattiseksi (katso [[cron]]), mutta parempaa on tehdä se käsin, koska päivityksessä voi (sinsänsä harvoin, jos käyttää virallisia vakaita paketteja) syntyä ongelmia.<br />
<br />
Itse jakelun päivittäminen versiosta toiseen on hankalampaa. Periaatteessa se sujuu Debian-pohjaisissa samaten parilla käskyllä (<tt>aptitude update; aptitude upgrade; aptitude dist-upgrade</tt>, kunhan lähteissä on uusi jakelun versio), mutta yleensä päivityksessä on kommervenkkejä, esimerkiksi siinä, että ohjelmien asetustiedostojen muoto on voinut muuttua tavalla joka vaatii omien viritysten käsin muokkaamista. Päivitysohjeet kannattaa lukea sen varalta, että tarvitaan erikoisjärjestelyjä, yleensä niin että jokin paketti pitää päivittää käsin ennen muita. Vanhaa vakaata jakelun versiota yleensä tuetaan jonkin aikaa uuden ilmestyttyä, jotta päivityksen voi tehdä itselle sopivana aikana. Joillakin jakeluilla on erikseen pitkään tuetut versiot (ainakin [[Ubuntu]] ja [[Redhat]]).<br />
<br />
Jakelun päivitys versiosta toiseen ja päivitysten julkaisutahti kannattaa ottaa huomioon jakelua valittaessa. Nopea päivitystahti tuo ohjelmista uudempia versioita käyttöön, mutta ainainen päivittäminen ja uusiin ominaisuksiin totuttelu on oma rumbansa, mikä esimerkiksi yrityskäytössä tai tietokonetta ymmärtämätöntä sukulaista autettaessa on hankalaa.<br />
<br />
Usein jostakin ohjelmasta haluaa uudemman version kuin mitä käytetystä jakelun versiosta löytyy. Tällöin sen voi joko asentaa saman jakelun testattavasta haarasta (''testing'' tai ''pre-release'' eli [[beta]] tai vastaava), ohjelman tekijän palvelimelta tai kolmannen tahon tekemästä paketista (kuten Debian [[backports]]). Näin asennettujen ohjelmien tietoturvapäivityksistä joutuu ainakin joissakin määrin huolehtimaan itse.<br />
<br />
===Paketin sisältö===<br />
<br />
Ohjelmapaketti koostuu yleensä itse tiedostoarkistosta (esimerkiksi [[tarball|tervapallona]]), asennuksen yhteydessä ajettavista [[skripti|skripteistä]] sekä pakettia koskevista tiedoista, joita ovat mm. paketin riippuvuudet ja tiedostojen tarkistussummat.<br />
<br />
Paketin tietoja voi käsitellä paketinhallinnan työkaluilla ja usein myös, ainakin jos paketin purkaa näillä työkaluilla johonkin väliaikaishakemistoon, myös tavallisilla [[Komentorivikomennot|unix-kaluilla]], kuten [[tekstieditori|editoreilla]] ja [[tar]]:lla.<br />
<br />
Yleensä paketeilla tarkoitetaan binääripaketteja, mutta jakeluiden ohjelmat ovat myös saatavissa lähdekoodimuodossa. [[Gentoo]]ssa tämä on normaalimuoto ja binääripaketteja on saatavissa vain osasta jakelua. Redhatissa lähdekoodit jaetaan srpm-muodossa, Debianissa kolmena tiedostona: muualta saatu lähdekoodi (.tar), Debianin tekemät muutokset (.diff) ja metatietotiedosto (.dsc). Lisätietoja Debian-paketeista löytyy artikkelista [[Deb-paketin tekeminen]]. Myös näitä paketteja voi käsitellä paketinhallintatyökaluilla, esimerkiksi niin että purkaa paketin, tekee haluamansa muutokset ja paketoi sen uudestaan.<br />
<br />
===Lähteet===<br />
<br />
Jotta paketinhallintajärjestelmä osaisi hakea paketteja Internetistä, järjestelmälle on kerrottava ''[[pakettilähteet]]''. Asennuksen yhteydessä lähdeluetteloon on yleensä laitettu jakelun virallinen palvelin, mahdollisesti sen suomalainen toisiopalvelin. Lisäksi voi haluta myös epävirallisia tai huonommin tuettuja paketteja, joko jakelusta tai joskus siihen liittyvältä käyttäjäyhteisöltä.<br />
<br />
Listaan voi laittaa jakelulle sopivalla tavalla paketteja tarjoavan kolmannen osapuolen (katso [[epäviralliset pakettilähteet]]), mutta pitää muistaa, että tällöin sen on mahdollista muuttaa järjestelmää mielivaltaisesti (ellei tarkoin säädä järjestelmää tämän estämiseksi). Vaikka tähän tahoon luottaisikin siinä mielessä, että se ei tarjoa [[haittaohjelmat|troijanhevosia]], huonosti tehty paketti voi rikkoa järjestelmän.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta]]-luokka <br />
*Paketinhallinnan idean esittely [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot#Pakettienhallinta Ubuntu tutuksi -wikirjassa]<br />
*[[wikipedia:fi:Paketinhallintajärjestelmä|Wikipedian artikkeli-paketinhallintajärjestelmästä]]<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ravenports&diff=58531Ravenports2025-04-15T09:07:31Z<p>EgoLuser: /* Katso myös */ Mainittu Homebrew</p>
<hr />
<div>'''Ravenports''' on uusi alustariippumaton [[paketinhallintajärjestelmä]], joka muistuttaa [[pkgsrc]]tä sekä ports-kokoelmia. Se on [[ISC-lisenssi]]n alainen vapaa ohjelmisto. Linuxin lisäksi Ravenports tukee mm. [[FreeBSD]]-, [[NetBSD]]- ja [[DragonFlyBSD]]-käyttöjärjestelmiä. Ainut tällä hetkellä tuettu arkkitehtuuri on [[AMD64]].<br />
<br />
Ravenports on tällä hetkellä (tilanne maaliskuu 2025) kehityksen alla oleva ohejlmisto, '''joten se ei ole vielä täysin vakaa.'''<br />
<br />
== Ravenportsin asentaminen ==<br />
Asennusohejlma vaatii seuraavat ohejlmistot: [[Bash]], [[wget]] (tai [[curl]]), [[GnuPG|gpg]] ja [[awk]].<br />
# Lataa asennusohjelma. <tt>wget http://www.ravenports.com/repository/ravenports-downloader.sh</tt> Huomaa että yhteys ei ole salattu!<br />
# Tarkista sen sisältö. <tt>less ravenports-downloader.sh</tt><br />
# Käynnistä asennusohejlma [[root|pääkäyttäjänä]]. Huomaa että tarvitset [[Bash]]-komentotulkin. <tt>sudo bash ./ravenports-downloader.sh</tt><br />
# Lisää <tt>/raven/sbin:/raven/bin</tt> [[PATH]] ympäristömuuttujaan, jotta voit helpommin käyttää Ravenportsin kautta asennettuja ohjelmia.<br />
<br />
== Ravenportsin käyttäminen ==<br />
Pakettien asentaminen<br />
sudo /raven/sbin/rvn install paketti<br />
<br />
Pakettien etsiminen<br />
/raven/sbin/rvn search hakusana<br />
<br />
Pakettien päivittäminen<br />
sudo /raven/sbin/rvn upgrade<br />
<br />
Näytä ohje ja lista komennoista<br />
/raven/sbin/rvn help && /raven/sbin/rvn alias<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.ravenports.com Ravenports-projektin kotisivut]<br />
* [http://www.ravenports.com/catalog/ Ravenports pakettikatalogi]<br />
* [https://github.com/Ravenports/Ravenports Ravenports-projektin GitHub-sivu]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]]-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Nix]] - NixOS-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Pkgsrc]] - Muistuttaa Ravenportsia.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
* [[Homebrew]] - Alunprein [[macOS|macOS:ille]] kehitetty paketinhallintajärjestelmä. Se tukee nykyään myös Linuxia.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuserhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Pkgsrc&diff=58530Pkgsrc2025-04-15T09:07:03Z<p>EgoLuser: Mainittu Homebrew</p>
<hr />
<div>{{pienaakkonen}}<br />
'''pkgsrc''' on [[NetBSD]]-projektin [[paketinhallintajärjestelmä]], joka muistuttaa paljon muista BSD-käyttöjärjestelmistä tuttuja ports-kokoelmia. Erona ports-kokoelmiin on kuitenkin yhteensopivuus useampien UNIX:in tapaisten käyttöjärjestelmien, kuten Linuxin, kanssa. Tuki Linuxille lisättiin vuonna 1999.<br />
<br />
pkgsrc on erityisen kätevä Linuxilla käytettäessä silloin, kun halutaan asentaa ohjelmistoja omaan kotihakemistoon, eli tyypillisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole pääkäyttäjän oikeuksia kohdejärjestelmään.<br />
<br />
== Asennus kotihakemistoon ==<br />
Asennus tapahtuu kloonaamalla pkgsrc-puu omalle koneelle NetBSD:n versionhallinnasta ja kääntämällä tarvittavat ohjelmat lähdekoodista. Pkgsrc-puu voidaan myös noutaa pakattuna [[Tarball|tervapallona]] HTTP:n kautta. Myös [[git]]-versionhallintaa voidaan käyttää, sillä pkgsrc-puu on myös peilattu [https://github.com/NetBSD/pkgsrc GitHub-palveluun]. Päivitysten kannalta on kätevintä käyttää joko CVS- tai Git-versionhallintaa. Jos latasit pkgsrc-puun tervapallona, joudut poistamaan puretun pkgsrc-puun ja korvaamaan sen uudella puretulla tervapallolla aina kun haluat päivittää pkgsrc-puun.<br />
<br />
Kloonataan pkgsrc-kokoelma versionhallinnasta omaan kotihakemistoon <tt>pkgsrc</tt> -hakemiston alle.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs -d anoncvs@anoncvs.NetBSD.org:/cvsroot checkout -P pkgsrc<br />
<br />
Jos haluat käyttää vakaata versiota pkgsrc-puusta, voi noutaa sen näin.<br />
$ CVS_RSH=ssh cvs -d anoncvs@anoncvs.NetBSD.org:/cvsroot checkout -r pkgsrc-2024Q4 -P pkgsrc<br />
Huomaa että tämä lataa vuoden 2024 neljännen kvartaalin version. Päivitä numerot vastaamaan haluttua versiota.<br />
<br />
Vaihtoehtoisesti myös git-versionhallintaa voidaan käyttää pkgsrc-puun noutamiseen.<br />
$ git clone --depth 1 https://github.com/NetBSD/pkgsrc.git<br />
Huomaa että, jos haluat pkgsrc-puun koko historian tai kaikki haarat (branch) käyttöösi, sinun täytyy poistaa valitsin <tt>--depth 1</tt> käytöstä.<br />
<br />
Bootstrapataan tärkeimmät perusohjelmat muiden ohjelmien kääntämiseksi. Mikäli omassa jakelussa <tt>/bin/sh</tt> on symbolinen linkki [[Dash]]-komentotulkkiin, joudutaan määrittelemään pkgsrc käyttämään [[Bash]]-komentotulkkia [[env]]-ohjelman avulla.<br />
<br />
<tt>--unprivileged</tt> -valitsimen avulla pkgsrc saadaan asentamaan ohjelmat omaan kotihakemistoon <tt>~/pkg</tt> -hakemiston alle, muussa tapauksessa ne asennettaisiin <tt>/usr/pkg</tt> -hakemistoon, johon tavallisella käyttäjällä ei ole muokkausoikeuksia.<br />
$ cd ~/pkgsrc/bootstrap<br />
$ env SH=/bin/bash ./bootstrap --unprivileged<br />
<br />
<tt>bootstrap</tt>-skripti ottaa vastaan myös muitakin valitsimia, kuten.<br />
* <tt>--make-jobs 2</tt> - Käytä (esimerkiksi) kahta säiettä kääntämiseen<br />
* <tt>--prefer-pkgsrc yes</tt> - Suosi pkgsrc-puun versioita ohjelmista ja kirjastoista kun asennat paketteja pkgsrc:n avulla.<br />
* <tt>--prefer-native yes</tt> - Suosi valmiiksi asennettuja versioita ohjelmista ja kirjastoista kun asennat paketteja pkgsrc:n avulla. Huomaa että tämä valitsin ei ole yhteensopiva valitsimen <tt>--prefer-pkgsrc yes</tt> kanssa.<br />
<br />
Tässä vaiheessa voidaan lisätä [[PATH]]-ympäristömuuttujaan pkgsrc:n binäärien sijainnit, jolloin käännettyjä ohjelmia voidaan kutsua suoraan komentoriviltä. Tämän voi tehdä esimerkiksi lisäämällä <tt>~/.profile</tt> -asetustiedostoon seuraavan rivin ja käynnistämällä komentotulkin sen jälkeen uudelleen:<br />
PATH="$HOME/pkg/bin":"$HOME/pkg/sbin":$PATH<br />
<br />
== Ohjelmien asentaminen ==<br />
Ohjelmien asennus lähdekoodeista tapahtuu siirtymällä asennettavan ohjelman hakemistoon pkgsrc-puussa ja kutsumalla siellä <tt>bmake</tt> -ohjelmaa, joka käännettiin bootsrappaus-vaiheessa <tt>~/pkg/bin</tt> -hakemistoon.<br />
<br />
Käännetään lähdekoodeista ja asennetaan esimerkkinä [[Nano]]-editori:<br />
$ cd ~/pkgsrc/editors/nano<br />
$ bmake<br />
$ bmake install<br />
<br />
Lopuksi voidaan turhat tiedostot siivota pois:<br />
$ bmake clean<br />
$ bmake clean-depends<br />
<br />
== pkgsrc:n päivittäminen ==<br />
pkgsrc voidaan päivittää yksinkertaisesti siirtymällä sen juurihakemistoon ja hakemalla päivitykset versionhallintajärjestelmästä. pkgsrc-kokoelma on jaettu useampaan haaraan: ''current'' on kehityshaara, joka sisältää kaikki uusimmat versiot ohjelmistoista, kun taas ''stable'' haarautetaan kvartaaleittain ''current'' -haarasta. ''Stable'' saa vain tärkeimpiä tietoturvapäivityksiä.<br />
$ cd ~/pkgsrc<br />
<br />
Päivitetään puu ja siirrytään käyttämään ''current'' -haaraa:<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -A<br />
<br />
Toinen vaihtoehto on käyttää uusinta ''stable'' -haaraa, joka on kirjoitushetkellä <tt>2024Q4</tt>.<br />
$ env CVS_RSH=ssh cvs update -dP -rpkgsrc-2024Q4<br />
<br />
== Ohjelmien päivittäminen==<br />
Kun olet päivittänyt pkgsrc-puun, voit päivittää pkgsrc:n kautta asennetut ohjelmat. Pkgsrc tarjoaa useamman tavan päivittää paketteja, esimerkiksi.<br />
* Voit käyttää komentoa <tt>pkg_chk -u -s</tt> Huom! pkg_chk täytyy asentaa erikseen.<br />
* Voit suorittaa komennon <tt>bmake update</tt> jonkun paketin hakemistossa (esim. hakemistossa ''~/pkgsrc/editors/nano'')<br />
* Voit käyttää komentoa <tt>bmake replace</tt> jonkun paketin hakemistossa. Tämän komenon ero on se että <tt>bmake update</tt> saattaa kääntää usean eri riippuvuuden (paketin) uudelleen.<br />
Lisää vaihtoehtoja on esim. [https://wiki.netbsd.org/pkgsrc/how_to_upgrade_packages/#index2h1 NetBSD:n Wikissä] Huomaa että Linux käyttää NetBSD:n <tt>make</tt>-ohjelmasta nimeä <tt>bmake</tt>.<br />
<br />
== pkgsrc-puun siivoaminen ==<br />
Toisinaan ohjelmien kääntäminen ei onnistu, jolloin puuhun jää lojumaan turhaa roinaa. Erikseen asennettavien <tt>pkgtools/pkglint</tt> ja <tt>pkgtools/pkg_distinst</tt> -ohjelmien avulla ne voidaan poistaa.<br />
$ lintpkgsrc -or<br />
$ pkg_distinst --delete<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://pkgsrc.org Pkgsrc-projektin kotisivut]<br />
* [https://www.netbsd.org/docs/pkgsrc/ The pkgsrc guide]<br />
* [https://wiki.netbsd.org/pkgsrc/how_to_use_pkgsrc_on_linux/ NetBSD wiki: How to use pkgsrc on Linux]<br />
* [https://www.pkgsrc.se/ www.pkgsrc.se - kätevä pakettihaku sivusto]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Flatpak]] - Jakelusta riippumaton paketinhallinta Linuxille.<br />
* [[Snap]] - [[Canonical]]in tekemä kilpailija Flatpakille.<br />
* [[AppImage]] - Eräs siirrettävä pakettiformaatti Linuxille.<br />
* [[GNU Guix]] - [[Guix System]] -jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Nix]] - NixOS-jakelun käyttämä paketinhallintajärjestelmä, jota voi käyttää myös muillakin Linux-jakeluilla.<br />
* [[Ravenports]] - Toinen hieman Pkgsrc:n kaltainen järjestelmä.<br />
* [[Gentoo Prefix]] - [[Gentoo]]n paketinhallintajärjestelmä ([[Portage]]) voidaan myös asentaa toisen Linux-jakelun kotikansioon.<br />
* [[Homebrew]] - Alunprein [[macOS|macOS:ille]] kehitetty paketinhallintajärjestelmä. Se tukee nykyään myös Linuxia.<br />
<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]</div>EgoLuser