Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Nokia N900

2010-04-02T11:12:20Z

Erkkimon: Artsu alulle

'''Nokia N900''' on matkapuhelin, jonka käyttöjärjestelmä on Maemo-Linux.

== N900 modeemina ==

N900-puhelimessa on yleensä 3G-internetyhteys. Myös muut laitteet voivat hyödyntää puhelimen yhteyttä muutaman tempun jälkeen.

== Yhteyden jakaminen WLANin avulla ==

N900-matkapuhelinta voi käyttää modeemina mm. [[JoikuSpot]]ia käyttäen siten, että puhelin jakaa 3G-yhteytensä tekemällä langattoman verkon, johon asiakaskoneet voivat liittyä.

== Yhteyden jakaminen datakaapelin avulla ==

Ensin tulee kytkeä datakaapeli puhelimen ja tietokoneen välille. Tämän jälkeen puhelimesta tulee valita "PC suite mode". Tämän jälkeen puhelimen 3G-yhteys tulee katkaista. Sen jälkeen mm. Ubuntussa Network Manager osaa yhdistää Internetiin puhelimen 3G-kortilla.

Mozilla Firefox -vinkkejä

2007-11-06T14:02:35Z

Erkkimon:

Monet Firefoxin viritykset ovat hyödyllisiä, mutta helppoja.

== Kirjanmerkit aloitussivuksi ==

Surffaile hakemistoon /home/käyttäjätunnuksesi/.mozilla/firefox/ ja etsi sieltä ''.default''-päätteinen hakemisto. Niitä voi olla useampia, joten niistä pitää arpoa jokin. Jos arvonta tuottaa ei-halutun tuloksen, kannattaa arvonta suorittaa uudelleen. Arvonnan tuloksen saat selville vasta seuraavassa vaiheessa, joten arvo nyt vain jokin niistä. ''.default''-päätteisessä hakemistossa pitäisi olla tiedosto nimeltä ''bookmarks.html''. Aseta se aloitussivuksesi. Aloitussivu voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen (alleviivatut kohdat ovat käytännössä kaikilla erilaisia):
file:///home/hinaaja/.mozilla/firefox/8gaf8hy2.default/bookmarks.html

Mozilla Firefox -vinkkejä

2007-11-06T14:01:31Z

Erkkimon: /* Kirjanmerkit aloitussivuksi */

Firefoxilla voi tehdä monta erittäin hyödyllistä, hauskaa tai näppärää, mutta helppoa viritystä.

== Kirjanmerkit aloitussivuksi ==

Surffaile hakemistoon /home/käyttäjätunnuksesi/.mozilla/firefox/ ja etsi sieltä ''.default''-päätteinen hakemisto. Niitä voi olla useampia, joten niistä pitää arpoa jokin. Jos arvonta tuottaa ei-halutun tuloksen, kannattaa arvonta suorittaa uudelleen. Arvonnan tuloksen saat selville vasta seuraavassa vaiheessa, joten arvo nyt vain jokin niistä. ''.default''-päätteisessä hakemistossa pitäisi olla tiedosto nimeltä ''bookmarks.html''. Aseta se aloitussivuksesi. Aloitussivu voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen (alleviivatut kohdat ovat käytännössä kaikilla erilaisia):
file:///home/hinaaja/.mozilla/firefox/8gaf8hy2.default/bookmarks.html

Mozilla Firefox -vinkkejä

2007-11-06T13:59:24Z

Erkkimon:

Firefoxilla voi tehdä monta erittäin hyödyllistä, hauskaa tai näppärää, mutta helppoa viritystä.

== Kirjanmerkit aloitussivuksi ==

Surffaile hakemistoon <tt>/home/''käyttäjätunnuksesi''/.mozilla/firefox/ ja etsi sieltä ''.default''-päätteinen hakemisto. Niitä voi olla useampia, joten niistä pitää arpoa jokin. Jos arvonta tuottaa ei-halutun tuloksen, kannattaa arpoa uudelleen. Arvonnan tuloksen saat selville vasta seuraavassa vaiheessa, joten arvo nyt vain jokin niistä. ''.default''-päätteisessä hakemistossa pitäisi olla tiedosto nimeltä ''bookmarks.html''. Aseta se aloitussivuksesi. Aloitussivu voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen (kursivoidut kohdat ovat käytännössä kaikilla erilaisia):
file:///home/''hinaaja''/.mozilla/firefox/''8gaf8hy2.default''/bookmarks.html

Mozilla Firefox

2007-11-06T13:52:26Z

Erkkimon: /* Katso myös */

{{ Ohjelma | nimi=Mozilla Firefox | kuva=[[Kuva:Firefox logo.png|170px]] | kuvateksti= |lisenssi=[[MPL]]/[[GPL]]| käyttöliittymä=[[XUL]] | kotisivu=[http://www.mozilla.com/firefox/ www.mozilla.com/firefox/] }}
Mozilla Firefox (alunperin nimellä Phoenix ja Mozilla Firebird) on Mozilla Foundationin erittäin suuren suosion saanut [[wikipedia:fi:WWW-selain|WWW-selain]]. Esimerkiksi Suomessa Firefoxin osuus selainmarkkinoista on lähes yhtä suuri kuin Internet Explorerin. Firefoxin kehityksessä on panostettu selkeään ja yksinkertaiseen käyttöliittymään ja siihen on saatavilla erittäin suuri määrä sen ominaisuuksia eri tavoin lisääviä laajennoksia (plugin). Firefox on korvannut Mozillan useimpien jakelujen oletusselaimena.

Firefoxissa ei itsessään ole sähköpostiohjelmaa, mutta sen puutteen korjaa [[Mozilla Thunderbird]]. Firefoxin kehityksessä periaatteena on ollut ylimääräisen toiminnallisuuden poisjättäminen. Tämä periaate otettiin käyttöön kun Mozilla Suitesta tuli liikojen ominaisuuksien kanssa varsinainen järkäle. Firefoxiin on saatavissa erilaisia ominaisuuksia liitännäisinä.

Debianissa Firefox on nimellä Iceweasel, koska Mozilla Corporation kielsi Debiania käyttämästä Firefoxin tavaramerkkiä, ellei Firefoxin mukana toimiteta myös ei-vapaata Firefoxin logoa. Debianiin Firefoxin logoa ei kuitenkaan voida ottaa, sillä Debianin yhteisösopimus edellyttää Debianin pysymistä täysin vapaana.

==Aiheesta muualla==
*[https://addons.mozilla.org/firefox/ Firefox-liitännäiset]
*[http://www.mozilla.fi/wiki/Firefox?title=firefox/ Firefox ohjeita Suomeksi]
*[http://www.mozilla.fi/keskustelu/ Firefox keskustelua Suomeksi]

==Katso myös==
*[[Mozilla Firefoxin nopeuttaminen]]
*[[Mozilla Firefox -vinkkejä]]
*[[WWW-selaimet]]

[[Luokka:WWW-selaimet]]

Ubuntu nopeammaksi

2007-11-05T13:49:18Z

Erkkimon: /* IPv6 pois käytöstä */

GNU/Linuxia voi parhaiten nopeuttaa tappamalla ylimääräiset demonit, vaihtamalla työpöytäympäristön kevyeeseen window manageriin ja kääntämällä kernelin suorituskykyoptimoiduista sorsista. Kuitenkaan kaikki eivät halua tehdä niin. Jotkut haluavat pitää kaiken maailman kilkkeet ja grafiikkakikkareet työpöydällään. Ei se väärin ole. Järjestelmää voi silti nopeuttaa, vaikkei nopeuttamista aivan äärimmilleen veisikään. Ubuntussa on monia juttuja, joita säätämällä voidaan esimerkiksi poistaa käytöstä huomaamattomia tai normaalille käyttäjälle hyödyttömiä palveluita.

== [[IPv6]] pois käytöstä ==

Yleensä IPv6 on turha. Jos et tiedä, mikä se on, tuskin tarvitset sitä. IPV6:n poistaminen onnistuu helposti.

Muokkaa tiedostoa <tt>/etc/modprobe.d/aliases</tt> komentamalla
sudo nano -w /etc/modprobe.d/aliases
ja muuttamalla rivi
alias net-pf-10 ipv6
muotoon
alias net-pf-10 off

Lisää lisäksi tiedostoon <tt>/etc/modprobe.d/blacklist</tt> rivi
blacklist ipv6

[[Luokka:Vinkit]]

IPV6

2007-11-05T09:43:42Z

Erkkimon: rd

#REDIRECT [[IPv6]]

Ubuntu nopeammaksi

2007-11-05T09:43:10Z

Erkkimon: /* IPv6 pois käytöstä */

GNU/Linuxia voi parhaiten nopeuttaa tappamalla ylimääräiset demonit, vaihtamalla työpöytäympäristön kevyeeseen window manageriin ja kääntämällä kernelin suorituskykyoptimoiduista sorsista. Kuitenkaan kaikki eivät halua tehdä niin. Jotkut haluavat pitää kaiken maailman kilkkeet ja grafiikkakikkareet työpöydällään. Ei se väärin ole. Järjestelmää voi silti nopeuttaa, vaikkei nopeuttamista aivan äärimmilleen veisikään. Ubuntussa on monia juttuja, joita säätämällä voidaan esimerkiksi poistaa käytöstä huomaamattomia tai normaalille käyttäjälle hyödyttömiä palveluita.

== [[IPv6]] pois käytöstä ==

Yleensä IPv6 on turha. Jos et tiedä, mikä se on, tuskin tarvitset sitä. IPV6:n poistaminen onnistuu helposti.

Muokkaa tiedostoa <tt>/etc/modprobe.d/aliases</tt> komentamalla
sudo nano -w /etc/modprobe.d/aliases<
ja muuttamalla rivi
alias net-pf-10 ipv6
muotoon
alias net-pf-10 off

Lisää lisäksi tiedostoon <tt>/etc/modprobe.d/blacklist</tt> rivi
blacklist ipv6

[[Luokka:Vinkit]]

Ubuntu nopeammaksi

2007-11-04T19:29:45Z

Erkkimon:

GNU/Linuxia voi parhaiten nopeuttaa tappamalla ylimääräiset demonit, vaihtamalla työpöytäympäristön kevyeeseen window manageriin ja kääntämällä kernelin suorituskykyoptimoiduista sorsista. Kuitenkaan kaikki eivät halua tehdä niin. Jotkut haluavat pitää kaiken maailman kilkkeet ja grafiikkakikkareet työpöydällään. Ei se väärin ole. Järjestelmää voi silti nopeuttaa, vaikkei nopeuttamista aivan äärimmilleen veisikään. Ubuntussa on monia juttuja, joita säätämällä voidaan esimerkiksi poistaa käytöstä huomaamattomia tai normaalille käyttäjälle hyödyttömiä palveluita.

== [[IPV6]] pois käytöstä ==

Yleensä IPV6 on turha. Jos et tiedä, mikä se on, tuskin tarvitset sitä. IPV6:n poistaminen yhden rivin muutoksella ja yhden rivin lisäyksellä.

Muokkaa tiedostoa /etc/modprobe.d/aliases komentamalla <tt>sudo nano -w /etc/modprobe.d/aliases</tt> ja muuttamalla rivi
alias net-pf-10 ipv6
muotoon
alias net-pf-10 off

Lisää tiedostoon /etc/modprobe.d/blacklist rivi
blacklist ipv6

Keskustelu:Deb-paketin tekeminen

2007-11-03T04:23:47Z

Erkkimon:

En onnistunut debianisoimisessa tällä ohjeella. Ehken epähuomiossa toiminut ohjeen mukaan. Ken tietää... Joka tapauksessa tällä ohjeella debianisointi onnistui ihan kivasti: http://tldp.org/HOWTO/html_single/Debian-Binary-Package-Building-HOWTO/ Väittäisin, että dh_make on huono apuohjelma hommassa, koska dpkg-deb avautuu dh_maken luomista tiedostoista todella innokkaasti.

Deb-paketin tekeminen

2007-10-30T04:10:28Z

Erkkimon: /* changelog */ e

[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Knoppix]]issa, [[MEPIS]]issä, [[PCLinuxOS]]issa ja [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Apt]]-paketinhallintajärjestelmää. Apt:ssä paketit ovat .deb-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ovat hallussa.

Tässä oppaassa luodaan malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta].

Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa.

== Valmistelut ==
Aluksi on asennettava muutamia perustyökaluja, jotka löytyvät seuraavista paketeista
*dpkg-dev
*autoconf
*dh-make
*devscripts
*[[fakeroot]]
*[[Gpg|gnupg]]
*build-essential
*lintian
*linda

Kun tarvittavat paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja [[tar|pura]] se työhakemistoosi. Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto <tt>hello-2.2.tar.gz</tt> ja hakemisto <tt>hello-2.2</tt>.

== Valmistelu ==
Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman [[Kääntäminen|käännettyä]] ja ajettua. Sinun pitäisi osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon ~/hello seuraavasti:
./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello
[[make]]
make install
Nyt hakemistosta ~/hello pitäisi löytyä alihakemistot bin ja share, joissa Hellon tiedostot ovat.

Putsaa nyt hakemisto, jossa käänsit Hellon komennolla
make distclean
Nyt jos ohjelma kääntyi oikein, voimme aloittaa itse paketin tekemisen.

=== Pohja ===
Siirry ohjelman hakemistoon (hello-2.2) ja aja komento
dh_make -e sinun@sähköpostiosoitteesi -f ../hello-2.2.tar.gz
Toinen parametri on siis paketin tekijän sähköpostiosoite ja neljäs alkuperäinen lähdekooditiedosto. Kysyy aluksi, minkätyyppistä pakettia olemme luomassa:
Type of package: single binary, multiple binary, library, kernel module or cdbs?
[s/m/l/k/b]
Vastaa tähän s (''single binary''), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot entterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon <tt>debian</tt>-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston <tt>paketti_versio.orig.tar.gz</tt>, tässä tapauksessa siis <tt>hello_2.2.orig.tar.gz</tt> joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin.

Huomaa, että <tt>dh_make</tt> kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten jälkeen sitä ei tarvitse (eikä saa) ajaa.

== Asennushakemisto ==
Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on <tt>debian/paketin_nimi</tt>, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon <tt>debian/hello-2.2/usr/bin/hello</tt>.

[[Autoconf]]ia käyttävien pakettien kanssa (pääasiassa ohjelmat, jotka asennetaan komennolla <tt>./configure && make && make install</tt>) paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin <tt>--prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan</tt>. Paketoija antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan.

Jos ohjelma ei käytä autoconfia, on asennushakemistosta huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa <tt>debian/rules</tt>.

== Asetustiedostot ==
Dh_make loi <tt>debian</tt>-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi.

=== control ===
Tiedostossa <tt>debian/control</tt> kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan (rivinumerot lisätty):
<pre>
1 Source: hello
2 Section: unknown
3 Priority: extra
4 Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com>
5 Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
6 Standards-Version: 3.7.2
7
8 Package: hello
9 Architecture: any
10 Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
11 Description: <insert up to 60 chars description>
12 <insert long description, indented with spaces>
</pre>
Riveillä 1-6 on ''lähdekoodipaketin'' (engl. ''source'') perustiedot:
*Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi
*Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. ''main'' (vapaat ohjelmat), ''non-free'' (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja ''contrib'' (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten ''devel'' (kehitystyökalut) ja ''mail'' (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla ''text''. Osiot on listattu [http://www.debian.org/doc/debian-policy/ch-archive.html#s-subsections Debian policyssä].
*Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten jätetään sen tärkeysasteeksi ''extra''.
*Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite
*Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan ''debhelper''-paketin versio 5 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (''Build-Conflicts: paketti1, paketti2''). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja.
*Rivillä 6 kerrotaan, minkä ''Debian Policy'' -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea.
*Rivillä 8 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi.
*Rivillä 9 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. se on ohjepaketti tai [[Perl]]-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all".
*Rivillä 10 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "''${shllibs:Debends}''" huolehtii siitä, että kriittisimmät paketit, kuten libc, ovat asennettuina.
*Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Näin lopullinen <tt>control</tt>-tiedosto voisi näyttää tältä:
<pre>
Source: hello
Section: text
Priority: extra
Maintainer: Tekijä <foo@bar.com>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.2

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Description: Hello world -ohjelma
Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme
deb-pakettien tekemistä.
</pre>

=== Suositeltavat paketit, konfliktit ja muut suhteet toisiin paketteihin ===
Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkun toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (konfliktit). Tällaiset paketit esitellään <tt>control</tt>-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet.

Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä:
*<tt>Recommends</tt>: Suositeltavat paketit. Yleensä paketteja, joita käytetään käytännössä aina tämän paketin kanssa. Esim. [[aptitude]] asentaa nämä automaattisesti, apt vain suosittelee.
*<tt>Suggests</tt>: Muita tämän paketin kanssa hyviä paketteja. Monet apt:n edustaohjelmat (kuten aptitude) näyttävät tämän listan, apt ei.
*<tt>Pre-Depends</tt>: Vahvempi kuin Depends. Vaatii, että paketit on asennettu ja otettu käyttöön ennen kuin suostuu asentamaan tämän paketin. Käytetään erittäin harvoin.
*<tt>Conflicts</tt>: Paketit, joiden kanssa tätä pakettia ei voida asentaa.
*<tt>Provides</tt>: Mitkä virtuaaliset paketit tämä paketti toteuttaa.
*<tt>Replaces</tt>: Paketit, jotka tämä paketti korvaa.

Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin ''foo'' version 2.3 tai uudemman, paketti ''bar'' olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä ''libfoo'':n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit:
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>=2.3)
Recommends: bar
Conflicts: libfoo

Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille ''Build-Conflicts'' ja muut vastaavat suhteet.

=== copyright ===
Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa <tt>debian/copyright</tt>. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. GPL-lisenssin alainen).

=== changelog ===
dh_make luo seuraavanlaisen pohjan <tt>debian/changelog</tt>-tiedostolle: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 hello (2.2-1) unstable; urgency=low
2
3 * Initial release (Closes: #nnnn) <nnnn is the bug number of your ITP>
3
4 -- Tekijän Nimi <sähköposti@osoite.com> Sat, 21 Apr 2007 23:59:27 +0300
</pre>
Rivillä 1 on aluksi paketin nimi (hello) ja versionumero (2.2-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Unstable on yleensä hyvä. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (urgency), yleensä "low" on sille oikea arvo.

Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. ''changelog''). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisenä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti.

=== rules ===
Tiedosto <tt>debian/rules</tt> on [[Makefile]]n tapainen tiedosto, jonka perusteella varsinainen paketti luodaan. Tämän tiedoston perusteella ohjelma käännetään ja asennetaan hakemistoon <tt>debian/paketin_nimi</tt>, tässä tapauksessa <tt>debian/hello</tt>. Tähän hakemistoon asentuvien tiedostojen perusteella luodaan varsinainen paketti.

Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea <tt>rules</tt>-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty)
<pre>
1 #!/usr/bin/make -f
2 # -*- makefile -*-
3 # Sample debian/rules that uses debhelper.
4 # This file was originally written by Joey Hess and Craig Small.
5 # As a special exception, when this file is copied by dh-make into a
6 # dh-make output file, you may use that output file without restriction.
7 # This special exception was added by Craig Small in version 0.37 of dh-make.
8
9 # Uncomment this to turn on verbose mode.
10 #export DH_VERBOSE=1
11
12
13 # These are used for cross-compiling and for saving the configure script
14 # from having to guess our platform (since we know it already)
15 DEB_HOST_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_HOST_GNU_TYPE)
16 DEB_BUILD_GNU_TYPE ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_BUILD_GNU_TYPE)
17
18
19 CFLAGS = -Wall -g
20
21 ifneq (,$(findstring noopt,$(DEB_BUILD_OPTIONS)))
22 CFLAGS += -O0
23 else
24 CFLAGS += -O2
25 endif
26
27 config.status: configure
28 dh_testdir
29 # Add here commands to configure the package.
30 ./configure --host=$(DEB_HOST_GNU_TYPE) --build=$(DEB_BUILD_GNU_TYPE) --prefix=/usr \
31 --mandir=\$${prefix}/share/man --infodir=\$${prefix}/share/info CFLAGS="$(CFLAGS)" LDFLAGS="-Wl,-z,defs"
32
33
34 build: build-stamp
35
36 build-stamp: config.status
37 dh_testdir
38
39 # Add here commands to compile the package.
40 $(MAKE)
41 #docbook-to-man debian/hello.sgml > hello.1
42
43 touch $@
44
45 clean:
46 dh_testdir
47 dh_testroot
48 rm -f build-stamp
49
50 # Add here commands to clean up after the build process.
51 -$(MAKE) distclean
52 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.sub)" ""
53 cp -f /usr/share/misc/config.sub config.sub
54 endif
55 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.guess)" ""
56 cp -f /usr/share/misc/config.guess config.guess
57 endif
58
59
60 dh_clean
61
62 install: build
63 dh_testdir
64 dh_testroot
65 dh_clean -k
66 dh_installdirs
67
68 # Add here commands to install the package into debian/hello.
69 $(MAKE) DESTDIR=$(CURDIR)/debian/hello install
70
71
72 # Build architecture-independent files here.
73 binary-indep: build install
74 # We have nothing to do by default.
75
76 # Build architecture-dependent files here.
77 binary-arch: build install
78 dh_testdir
79 dh_testroot
80 dh_installchangelogs ChangeLog
81 dh_installdocs
82 dh_installexamples
83 # dh_install
84 # dh_installmenu
85 # dh_installdebconf
86 # dh_installlogrotate
87 # dh_installemacsen
88 # dh_installpam
89 # dh_installmime
90 # dh_python
91 # dh_installinit
92 # dh_installcron
93 # dh_installinfo
94 dh_installman
95 dh_link
96 dh_strip
97 dh_compress
98 dh_fixperms
99 # dh_perl
100 # dh_makeshlibs
101 dh_installdeb
102 dh_shlibdeps
103 dh_gencontrol
104 dh_md5sums
105 dh_builddeb
106
107 binary: binary-indep binary-arch
108 .PHONY: build clean binary-indep binary-arch binary install
</pre>
Tiedoston alussa annetaan käännösoptiot, esimerkiksi [[gcc|C-kääntäjän]] käännösparametrit laitetaan muuttujaan CFLAGS. Tämä tehdään riveillä 19-25.

Riveillä 27-31 ajetaan paketin <tt>configure</tt>-skripti. Koska Hello käyttää autoconfia ja siten <tt>configure</tt>-skriptiä, voimme välittää tässä vaiheessa tarvittavat parametrit. Saatat ihmetellä, miksi tässä annetaan parametrit <tt>--prefix=/usr</tt>, vaikka juuri todettiin, että ohjelma on asennettava <tt>debian/hello</tt>-alihakemistoon. Rivillä 69, kun ajetaan paketin asennuskomento, kuitenkin asetetaan kohdehakemistoksi <tt>debian/hello</tt>, jolloin paketti asentuu polkuun <tt>debian/hello/usr</tt>.

Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli [[Makefile]]. Paketti asennetaan monessa vaiheessa, aluksi riviltä 27 lähtien ajetaan <tt>configure</tt>-skripti <tt>config.status</tt>-osiossa. Tämän jälkeen ohjelma käännetään <tt>build</tt>-osiossa riviltä 34 eteenpäin.

<tt>build-indep</tt>-osiossa käännetään tai luodaan alustariippumattomat tiedostot. Hellon tapauksessa niitä ei ole. Riviltä 77 eteenpäin rakennetaan varsinaista alustariippuvaista binääripakettia. "dh_"-alkuiset rivit ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla:
*<tt>dh_testdir</tt>: Tarkistaa, että ollaan oikeassa hakemistossa
*<tt>dh_testroot</tt>: Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan
*<tt>dh_strip</tt>: Ajaa [[strip]]-komennon suoritettaville tiedostoille, jolloin niiden koko pienenee
*<tt>dh_compress</tt>: Pakkaa [[gzip]]illä [[man]]-sivut ja ohjetiedostot, joiden koko ylittää 4kt
*<tt>dh_gencontrol</tt>: Luo binääripaketille <tt>control</tt>-tiedoston ja kopioi sen hakemistoon <tt>debian/hello/DEBIAN</tt>
*<tt>dh_md5sums</tt>: Luo [[md5sum|MD5]]-tarkistussummat paketin tiedostoille
*<tt>dh_install</tt>: Jos ohjelma ei asenna kaikkia tarpeellisia tiedostoja oikeisiin hakemistoihin autoconfin avulla (esim. komennolla <tt>make install</tt>), voi käyttää tätä apufunktiota, jolle kerrotaan asennettavat tiedostot ja hakemistot <tt>debian/''paketinnimi''.install</tt>-tiedostossa.

Jos paketti ei käytä autoconfia, on <tt>rules</tt> muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun <tt>debian/''paketinnimi''</tt>. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion <tt>dh_install</tt> avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binaaripaketissa.

=== dirs ===
Tiedostossa <tt>debian/dirs</tt> luetellaan hakemistot, joiden pitää olla olemassa kun ohjelmaa asennetaan mutta joita ohjelma ei normaalin asennusprosessin aikana luo. Esimerkiksi <tt>/usr/bin</tt> on monesti tällainen.

<tt>dirs</tt>-tiedostossa hakemistot luetellaan omilla riveillään, ja ensimmäinen kauttaviiva jätetään pois. Hellon tapauksessa meille riittää kirjoittaa tähän tiedostoon rivi
usr/bin

=== .ex-päätteiset tiedostot ===
<tt>dh_make</tt> luo <tt>debian</tt>-hakemistoon monia .ex-päätteisiä tiedostoja. Näitä tiedostoja muokkaamalla on mahdollista esimerkiksi saada paketti lisäämään tehtäviä [[cron]]ille ja kuvakkeen työpöytäympäristön valikkoon.

Oletuksena .ex-päätteisiä tiedostoja ei huomioida. Jos haluat käyttää niitä, muokkaa tiedosto ensin sopivaksi ja poista tiedostonimestä tämän jälkeen .ex-pääte. Lisäksi tarkista, että sopivaa funktiota kutsutaan <tt>rules</tt>-tiedostossa.

Poista ne .ex-tiedostot, joita et tarvitse. Hellon tapauksessa emme tarvitse näitä.

== Tehdään paketti! ==
Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (<tt>hello-2.2</tt>) ja aja komento
dpkg-buildpackage -rfakeroot
joka tekee seuraavat asiat:
*Siistii paketin (ajaa [[make]]lla komennon <tt>debian/rules clean</tt>)
*Kääntää ohjelman (<tt>debian/rules build</tt>)
*Luo binääripaketin (<tt>debian/rules binary</tt>)
*Allekirjoittaa .dsc-tiedoston [[gpg|gnupgllä]]
*Luo ja allekirjoittaa .changes-tiedoston
*Käyttää [[fakeroot]]tia, jolloin pääkäyttäjän oikeuksia ei tarvita
Allekirjoitus vaatii, että olet luonut [[gpg]]:llä itsellesi avaimen. Tällöin sinulta kysytään avaimesi salasanaa.

Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot:
*<tt>hello_2.2.orig.tar.gz</tt> - alkuperäinen lähdekoodi
*<tt>hello_2.2-1.dsc</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu <tt>control</tt>-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on myös md5-summat.
*<tt>hello_2.2-1.diff.gz</tt> - [[gzip]]-pakattu [[diff]]-tiedosto lähdekoodiin tehdyistä muutoksista.
*<tt>hello_2.2-1_i386.deb</tt> - lopullinen deb-paketti!
*<tt>hello_2.2-1_i386.changes</tt> - [[gpg]]:llä allekirjoitettu tiedosto, josta käy ilmi tehdyt muutokset

Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa [[dpkg]]:llä:
dpkg -i hello_2.2-1_i386.deb

Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla
fakeroot debian/rules binary
joka ei kuitenkaan käännä ohjelmaa alusta lähtien (tärkeää huomata, jos muutat lähdekoodia).

== Lintian ja linda: onnistuiko paketti? ==
Lintian ja linda ovat ohjelmia, jotka tarkistavat tekemäsi paketin laadun. Molemmille ohjelmille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt <tt>.changes</tt>-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa niille myös valitsin -i:
lintian -i hello_2.2-1_i386.changes
linda -i hello_2.2-1_i386.changes
Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia.

Jos esimerkiksi et poistanut <tt>debian</tt>-hakemistosta <tt>.ex</tt>-päätteisiä tiedostoja, lintian ja linda varoittavat niistä. Yleensä paketin tulisi olla sellainen, etteivät lintian ja linda löydä niistä mitään valitettavaa.

== Patchit ==
Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään [[patch]]-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä.

Patchien hallintaan on monia aputyökaluja, mutta yksinkertaisimmillaan se hoituu näin:
*Pura alkuperäinen lähdekoodipaketti polkuihin <tt>/tmp/new</tt> ja <tt>/tmp/old</tt>
*Tee muutokset hakemistoon <tt>/tmp/new</tt>
*Aja hakemistossa <tt>tmp</tt> komento
[[diff]] -Nurp old new > 01_patchin-nimi
:Joka luo patchin tiedostoon <tt>01_patchin-nimi</tt> (yleensä patchien edessä on numero, ja patchit otetaan käyttöön numerojärjestyksessä). Optiot -Nurp aiheuttavat sen, että diff ottaa huomioon myös uudet tiedostot (-N) ja käy hakemistot läpi rekursiivisesti (-r)
*Luo paketin <tt>debian</tt>-hakemistoon alihakemisto <tt>patches</tt> ja kopioi äsken luomasi patchi sinne (<tt>cp /tmp/01_patchin-nimi debian/patches/</tt>)
*Lisää <tt>debian/rules</tt>-tiedostoon seuraavat kohdat, jotka ottavat patchit käyttöön ennen ohjelman kääntämistä ja poistavat ne käytöstä hakemistoa "siivottaessa":
patch: patch-stamp
<pre>
patch-stamp:
dh_testdir # Oikea hakemisto
# Kaikille .patch-päätteisille tiedostoille patches-hakemistossa
@patches=debian/patches/*.patch; for patch in $$patches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Applying $$patch"; \
patch -stuN -p1 < $$patch || exit 1; \ # Otetaan pathci käyttöön
done
touch $@

# Patchien poistaminen (ajettaessa make clean), palauttaa lähdekoodin alkuperäiseksi
unpatch:
dh_testdir
@if test -f patch-stamp; then \
patches=debian/patches/*.patch; \
for patch in $$patches; do \ # Kerätään kaikki patchit
reversepatches="$$patch $$reversepatches"; \
done; \
for patch in $$reversepatches; do \
test -f $$patch || continue; \
echo "Reversing $$patch"; \
patch -suRf -p1 < $$patch || exit 1; \ # Poistetaan patchi
done; \
rm -f patch-stamp; \
fi
</pre>
*Huolehdi siitä, että patch: ja unpatch: -kohdat ajetaan oikeaan aikaan: muuta rivi
build: build-stamp
:muotoon
build: patch-stamp build-stamp
Ja rivi
clean:
:muotoon
clean: unpatch

== Pbuilder ==

== Muut pakettityypit ==

== CDBS ==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.debian.org/doc/maint-guide/index.en.html#contents Debian New Maintainers' Guide]
*[http://www.debian.org/doc/debian-policy/ Debian policy] - Debianin käytäntöjä ja sääntöjä
* Ubuntun [https://wiki.ubuntu.com/MOTU/School/PackagingBasics PackagingBasics]-opas
*[http://doc.ubuntu.com/ubuntu/packagingguide/C/index.html Ubuntu Packaging Guide]
* [http://www.debian-administration.org/articles/286 Setting up your own APT reposity]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Paketinhallinta]]

Mozilla Firefox

2007-10-26T03:22:03Z

Erkkimon: /* Katso myös */

{{ Ohjelma | nimi=Mozilla Firefox | kuva=[[Kuva:Firefox logo.png|170px]] | kuvateksti= |lisenssi=[[MPL]]/[[GPL]]| käyttöliittymä=[[XUL]] | kotisivu=[http://www.mozilla.com/firefox/ www.mozilla.com/firefox/] }}
Mozilla Firefox (alunperin nimellä Phoenix ja Mozilla Firebird) on Mozilla Foundationin erittäin suuren suosion saanut [[wikipedia:fi:WWW-selain|WWW-selain]]. Esimerkiksi Suomessa Firefoxin osuus selainmarkkinoista on lähes yhtä suuri kuin Internet Explorerin. Firefoxin kehityksessä on panostettu selkeään ja yksinkertaiseen käyttöliittymään ja siihen on saatavilla erittäin suuri määrä sen ominaisuuksia eri tavoin lisääviä laajennoksia (plugin). Firefox on korvannut Mozillan useimpien jakelujen oletusselaimena.

Firefoxissa ei itsessään ole sähköpostiohjelmaa, mutta sen puutteen korjaa [[Mozilla Thunderbird]]. Firefoxin kehityksessä periaatteena on ollut ylimääräisen toiminnallisuuden poisjättäminen. Tämä periaate otettiin käyttöön kun Mozilla Suitesta tuli liikojen ominaisuuksien kanssa varsinainen järkäle. Firefoxiin on saatavissa erilaisia ominaisuuksia liitännäisinä.

Debianissa Firefox on nimellä Iceweasel, Debianin ja Mozilla Corporationin erimielisyyksien takia. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Firefox-nimi ja -logo ovat tavaramerkin suojaamia.

==Aiheesta muualla==
*[https://addons.mozilla.org/firefox/ Firefox-liitännäiset]
*[http://www.mozilla.fi/wiki/Firefox?title=firefox/ Firefox ohjeita Suomeksi]
*[http://www.mozilla.fi/keskustelu/ Firefox keskustelua Suomeksi]

==Katso myös==
*[[Mozilla Firefox nopeammaksi]]
*[[WWW-selaimet]]

[[Luokka:WWW-selaimet]]

Firefox nopeammaksi

2007-10-26T03:21:37Z

Erkkimon: siirsi sivun ”Firefox nopeammaksi” uudelle nimelle ”Mozilla Firefox nopeammaksi”: Tiedon oikeellisuus

#REDIRECT [[Mozilla Firefox nopeammaksi]]

Mozilla Firefoxin nopeuttaminen

2007-10-26T03:21:37Z

Erkkimon: siirsi sivun ”Firefox nopeammaksi” uudelle nimelle ”Mozilla Firefox nopeammaksi”: Tiedon oikeellisuus

Firefoxia voi nopeuttaa monin tavoin. Tässä muutama vinkki.

# Asenna [http://fasterfox.mozdev.org/ Fasterfox]-laajennus. Tsekkaa myös Fasterfoxin asetukset.
# Avaa firefox ja kirjoita osoitekenttään: <tt>about:config</tt>
## Etsi ja muuta seuraavat arvot alla olevan kaltaisiksi:
### network.http.max-connections: 48
### network.http.max-connections-per-server: 24
### network.http.max-persistent-connections-per-proxy: 12
### network.http.max-persistent-connections-per-server: 6
### network.http.pipelining.maxrequests: 8
### network.http.pipelining: true
### network.http.proxy.pipelining: true
## Klikkaa hiiren oikealla korvalla missä vaan ja valitse Uusi || New -> Kokonaisluku || Integer. Anna sille nimeksi <tt>nglayout.initialpaint.delay</tt> ja aseta arvoksi 0.
# Muutokset tulevat voimaan, kun olet käynnistänyt Firefoxin uudelleen.

Ubuntu nopeammaksi

2007-10-26T03:19:37Z

Erkkimon:

Ubuntu

2007-10-26T03:18:56Z

Erkkimon: /* Katso myös */

{{Jakelu
| nimi=Ubuntu
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=7.10 (Gutsy Gibbon)
| päivämäärä= 18. lokakuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[Gobuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]], [[Fluxbuntu]]
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}

Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu erityisesti työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" [http://en.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(ideology)].

Ubuntun perustajana on monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-levyllä, kun useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat kolmesta viiteen cd:tä. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyeen [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]] on saatavilla. Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin ''language-support-fi''. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi on Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisältää vain vapaita ohjelmistoja.

Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Versio 6.06 LTS (long time support) on ollut Ubuntulle eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10 ja Ubuntu 7.04, joiden tukiaika on normaali 18 kk. Versiota 6.06 LTS suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas Ubuntu 7.04 tarjoaa työasemakäyttöön tuoreimpia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana pääasiassa vain bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun levyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.

Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä ([http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomi]) on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

== Julkaisuhistoria ==
* Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007
* Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004

== Katso myös ==
*[[Ubuntu Suomi]]
*[[Ubuntu nopeammaksi]]
*[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella

==Aiheesta muualla==

* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]
* [http://devnet.fi/~inf/w/ Quakenetin Ubuntu.fi-IRC-kanavan wiki]
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:
** [http://ubuntu.sange.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto]

==== Englanniksi ====

* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin wiki-sivusto]
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)

== Ubuntun sisarprojektit ==

* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
* [[Gobuntu]] - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio

[[Luokka:Jakelut]]

Mozilla Firefoxin nopeuttaminen

2007-10-26T03:17:44Z

Erkkimon:

Mozilla Firefox

2007-10-26T03:17:18Z

Erkkimon: /* Katso myös */

{{ Ohjelma | nimi=Mozilla Firefox | kuva=[[Kuva:Firefox logo.png|170px]] | kuvateksti= |lisenssi=[[MPL]]/[[GPL]]| käyttöliittymä=[[XUL]] | kotisivu=[http://www.mozilla.com/firefox/ www.mozilla.com/firefox/] }}
Mozilla Firefox (alunperin nimellä Phoenix ja Mozilla Firebird) on Mozilla Foundationin erittäin suuren suosion saanut [[wikipedia:fi:WWW-selain|WWW-selain]]. Esimerkiksi Suomessa Firefoxin osuus selainmarkkinoista on lähes yhtä suuri kuin Internet Explorerin. Firefoxin kehityksessä on panostettu selkeään ja yksinkertaiseen käyttöliittymään ja siihen on saatavilla erittäin suuri määrä sen ominaisuuksia eri tavoin lisääviä laajennoksia (plugin). Firefox on korvannut Mozillan useimpien jakelujen oletusselaimena.

Firefoxissa ei itsessään ole sähköpostiohjelmaa, mutta sen puutteen korjaa [[Mozilla Thunderbird]]. Firefoxin kehityksessä periaatteena on ollut ylimääräisen toiminnallisuuden poisjättäminen. Tämä periaate otettiin käyttöön kun Mozilla Suitesta tuli liikojen ominaisuuksien kanssa varsinainen järkäle. Firefoxiin on saatavissa erilaisia ominaisuuksia liitännäisinä.

Debianissa Firefox on nimellä Iceweasel, Debianin ja Mozilla Corporationin erimielisyyksien takia. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Firefox-nimi ja -logo ovat tavaramerkin suojaamia.

==Aiheesta muualla==
*[https://addons.mozilla.org/firefox/ Firefox-liitännäiset]
*[http://www.mozilla.fi/wiki/Firefox?title=firefox/ Firefox ohjeita Suomeksi]
*[http://www.mozilla.fi/keskustelu/ Firefox keskustelua Suomeksi]

==Katso myös==
*[[Firefox nopeammaksi]]
*[[WWW-selaimet]]

[[Luokka:WWW-selaimet]]

Keskustelu:Etusivu

2007-10-26T03:14:01Z

Erkkimon: HOWTO -nimiavaruus

:Tämä on etusivun keskustelusivu. Koko wikiä käsittelevälle keskustelulle oikea paikka on [[Linux.fi:Kahvihuone]].

==Etusivun linkit==
Mikähän mahtaa olla noiden etusivun linkkien asiakasryhmä? Mikä tekee esimerkiksi Afterdawnin Linux-foorumista niin erityisen, että siitä pitää olla ihan etusivulla maininta? Sama asia Tonnikala.netin kanssa, jos noiden linkkien on tarkoitus olla aloittelijoille tarkoitettuja. Ehkäpä koko laatikosta voisi tehdä täysin neutraalin ja lisätä uuden laatikon "Suomalaisia Linux-foorumeita", joihin voisi openSUSE:n ja Ubuntu-fi.orgin foorumit lisätä? Ja miksei myös tuon Afterdawninkin foorumin. Ja jos täällä Linux.fissä on omakin foorumi, niin siitäkin kannattaisi jossain mainita :-)
--[[Käyttäjä:Teprrr|Teprrr]] 21. elokuuta 2007 kello 18.57 (EEST)
:Oikeastaan koko etusivu kaipaisi remonttia. Aihealuelaatikot ovat päin honkia jne. Mutta asiaan. Linux.fin keskustelualueelle on linkki 'Wikinää'-kohdassa. Alareunan linkit taasen ovat sekava kokoelma jonkun mielestä tärkeimpiä yleisiä Linux-aiheisia sivustoja. Ubuntu Suomi ja OpenSUSE Suomi ovat kyllä sen verran hyviä yhteisöjä että ehkä niihinkin voisi linkittää. Täytyy kuitenkin huomioida että tohon ei kovin montaa linkkiä sovi. Tuota listaa pääsee muuten muokkaamaan muokkaamalla mallinetta [[Malline:Linkkejä]]. -[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 21. elokuuta 2007 kello 19.58 (EEST)
::On sinne keskustelualueelle linkki myös vasemman laidan päävalikossa... Ja näistä linkeistä sitten: Tuon linkkipalstan alkuperäinen tarkoitus oli kai toimia korvikkeena linux.fi:n vanhalla (wikiä edeltäneellä) etusivulla olleelle vastaavalle linkkilistalle. Eli tuo on olevinaan lista tärkeimmistä distroriippumattomista suomenkielisistä nettisivuista+yhdestä nyysiryhmästä. Tonnikala, flug, sfnet.atk.linux ovat aika itseoikeutettuja tässä kategoriassa. Afterdawn on ehkä hiukan siinä rajoilla ja Raja-anturahan tuosta äsken poistettiin, kun sen toiminta loppui. Vähän aikaa tuossa oli myös Ubuntu tutuksi -wikikirja, mutta se poistettiin juuri tuon distroriippumattomuuskriteerin vuoksi. Mielestäni toimiva idea tälle etusivun linkkilistalle olisi pitää se edelleenkin lyhyenä ja distroriippumattomana, mutta lisätä siihen linkit wikin varsinaisille linkkisivuille, jotka tosin ovat luvattoman hajanaisessa kunnossa (ks. [[Uutissivut]], [[Ulkoiset ohjesivustot]], [[Linkkejä]], [[Linux-aiheiset wikit]] ja [[Linux-aiheiset podcastit]]). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. elokuuta 2007 kello 22.02 (EEST)

==#linux.fi==
Pitäisiköhän etusivulla mainita ettei tällä wikillä ole mitään tekemistä #linux.fi -kanavan kanssa, joka ei ole vieraanvaraisuudestaan (tai aloittelijaystävällisyydestään) järin tunnettu? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2006 kello 22:36:08 (EET)
:Etusivulla jo lukeekin, että wikin irc-kanava on #wikilinux. Uskoisin tämän riittävän, vaikka varmasti moni menee sekaisin #linux.fi:n ja www.linux.fi:n kanssa. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2006 kello 14:44:18 (EET)

==Wikibook==
Olisiko parempi ottaa tuo Ubuntu Wikibook pois linkit-osiosta? Vaikka kyseinen opas onkin erittäin laaja ja laadukas, on se silti kuitenkin vain yhteen distroon keskittyvä, eikä kyseinen paikka ole mielestäni sopiva tämänkaltaiselle yhden distron esilletuomiselle. Parempi olisi pitää etusivun linkkikokoelma pelkästään yleisesti Linuxia käsittelevänä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 01:21:09 (EEST)
:Joo, onhan se vähän oudossa paikkaa, kun tarkemmin miettii (loogisempi ois paikka missä olis muitakin distro-ohjeita). Minusta riittäisi linkki [[Ubuntu]] sivulla --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:21:41 (EEST)

==Sanamuoto==
Sivulla lukee, että "Jos sinulla on joku Linux-ongelma, lue Apua-sivu." Eikös tuo sana "joku" pitäisi korvata sanalla "jokin", jotta mentäisiin ihan kirjakielen mukaan? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. huhtikuuta 2006 kello 14:39:10 (EEST)

== s.a.l. googlessa -linkki ==
Se linkki on vieläkin väärin,

<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fin Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki>

pitäisi korvata tällä

<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fi Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki>

jotta homma toimisi suomeksi.
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 11. joulukuuta 2005 kello 18:14:54 (EET)
:Korjattu. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. joulukuuta 2005 kello 19:28:11 (EET)

== Miksi _www._wik... urlissa? ==

Eikö parempi olisi vain wiki.linux.fi?

Koska 90 prosenttia käyttäjistä kuvittelee että se www alussa on pakollinen.
Huomasitkin varmaan että pelkkä wiki.linux.fi toimii myös.
-teppo-

== Jäsentely on peffallaan ==

Eikö voisi luoda kategorioita teknisiin ohjeisiin? Kuten alasivu, johon tulisi kaikki verkkoon liittyvät... toinen johon kaikki laitteiston valintaan liittyvät, kolmas johon kerneliin liittyvät jne. --K.S.
:Juuri verkko-osuuden laitoin omalle sivulleen, en tiedä mitä muita juttuja voisi niputtaa yhden yläkäsitteen alle helposti tuolta teknisistä ohjeista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 18:03:37 (EEST)

Wikin idean mukaisesti kukin saa ihan vapaasti jäsennellä miten haluaa.
-teppo-

== Tarttis tehrä jotain ==

Etusivu ei ole oikein mukavan näköinen, toivottavasti joku viitsisi tehdä siitä vastaavan kuin vaikkapa wikipediassa. Tai jonkinlaista selkeytystä tarvittaisiin ainakin.

== Tyylin muutos etusivulla ==
Njaa, sinällään ehkä järkevänsuuntainen muutos, mutta palstat ovat muuhun tyyliin sopimattoman väriset sekä liian alhaalla. Katsopa kunnollinen Linux-wikin palstoitettu etusivu osoitteesta [http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside].

: Nyt on hiukan muutettu, jokainen voi tietenkin itse parantaa sitä mikäli minun jälki ei miellytä.. kunnes ylläpito laittaa etusivun lukkoon (ei huono idea) ja tekee siitä mieleisensä. -- [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomas]] 24. lokakuuta 2005 kello 18:21:39 (EEST)

== Tyylin muutos etusivulla, osa 2 ==
Tässä olisi minun ehdotukseni etusivun ulkoasuksi. Sanokaa mielellään mielipiteenne. Olisi hyvä, jos asiasta saataisiin kunnon keskustelu aikaiseksi. Katsokaa myös [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomaksen]] ehdotus muokkaushistoriasta.
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 19:31:40 (EEST)
: Siisti tuo, hyvää työtä. --[[Käyttäjä:81.197.25.238|81.197.25.238]] 25. lokakuuta 2005 kello 11:23:47 (EEST)
:Nätti! Loistavaa, tää on heti paljon toimivamman oloinen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 17:47:36 (EEST)
:::Anteeksi kun puutuin muutoksiisi. Tässä kuitenkin vähän selitystä. Tuollainen pikkusälä, kuten huumori ja lelut, on loogista pitää samalla palstalla, eli oikealla. Kaksi pientä artikkelia piiitkien Teknisten ohjeiden jälkeen myös vähän iskee silmään. Jotta palstat olisivat tasapainossa, ja muutenkin logiikan vuoksi lisäsin 'Laitteiston' koko sisällön 'Teknisiin ohjeisiin' ja palautin [[verkko]]ratkaisut sinne. Poistin myös linkin muutamaan turhaan sivuun (esim. [[Palvelimen pystyttäminen]]) joiden sisältö oli jo muissa linkatuissa artikkeleissa. 'Laitteisto' sai siis häipyä, ja sen tilalle korostetulle vihreälle paikalle tuli 'Koulutus' (tuntui tärkeimmältä alareunan muista kokovalkoisista). Onko muuten tekstikoko mielestänne sopiva? Nyt se on 0.9em ja näyttää meikäläisen Konquerorilla ihan hyvältä. Mozillassa ja Firefoxissa taas se on liian pieni. Pitäisikö tekstikoko muuttaa 1em:ksi? Mitä mieltä olette?
::::Ehkä vähän isompi saisi olla, näin Firefoxin näkökulmasta (nyt kun tarkistin, niin Operassa näyttää samalta). Mutta niin, noita teknisiä ohjeita kun on vähän pitkin koko wikiä, niin ne on mielestäni vähän turha listata etusivulle. Ehkei oma mallini ole paras mahdollinen, mutta tyhmältä tuntuu myös listata vain pieni osa niistä... antaa aika suppean kuvan wikin sisällöstä. Lisäksi verkkojuttuja oli tuossa erittäin paljon, niin mielestäni oli hyvä ratkaisu laittaa ne erikseen. Nyt etusivun ulkoasu on kunnossa, vielä kun siihen saataisiin jotain loogista järkeä. En tiedä onko huumorille ja leluille edes järkevää olla omia kohtiaan etusivulla, olisiko joku erillinen artikkeli parempi? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 23:07:25 (EEST)
:::::Isonsin tekstikoon 0.9em:stä 1em:ään. Totta on, että etusivulla on paljon kaikenlaista turhaa kamaa joka päälle päätteeksi on huonosti jäsenneltyä. Ehkäpä kannattaisi ottaa sisällöltään kokonaan uusiksi kaikki muut paitsi ehkä kaksi ylintä kappaletta. Vasemmalla palstalla toiseksi ylimmäinen kappale voisi olla yleistä Linux-tietoutta niinkuin nytkin, ehkäpä tulevaisuudessa ihan omankin wikin piiristä. Sen alle nykyisten teknisten ohjeiden tilalle sopisi luettelo tämän paikan (tulevista) luokista. Oikealla palstalla taas voisi olla linkkejä sellaista tietoa sisältäviin artikkeleihin, joista tänne tulevat ihmiset eniten voisivat olla kiinnostuneita. Tällaisia olisivat ehdottomasti esimerkiksi sellaiset artikkelit kuin [[WLAN]] sekä [[Jakelut]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 26. lokakuuta 2005 kello 16:55:54 (EEST)

== Mandriva Limited Edition 2005 ==

Terve!

Olen aloittelia linuxin puolella ja asensin Mandrivan, mutta en saa sitä käynnistymään graaffiseen tilaan. Emolevy on MSI:n ja näytönohjain on intergroitu piirisarja VIA K8M800. Miten saan asennettua vian ajurit teksti tilassa siihen. Kiitos

T:Mika

mika.k.miettinen@kotikone.fi

:Luehan [[Apua]]-sivu, tämä ei ole varsinaisesti tukifoorumi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13:52:37 (EEST)

== HOWTO -nimiavaruus ==

Olisiko huono idea? --[[Käyttäjä:Erkkimon|Erkkimon]] 26. lokakuuta 2007 kello 06.14 (EEST)