Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

RecordMyDesktop

2010-09-01T22:52:00Z

Fri13: Poistettu typerät -pohjaiset.

{{ Ohjelma | nimi=recordMyDesktop | kuva=[[Kuva:recorddesk.png|200px]] | kuvateksti=Nauhoitus käynnissä | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=Teksti, [[Qt]], [[GTK]] | kotisivu=[http://recordmydesktop.iovar.org/about.php Ohjelman kotisivu] }}

RecordMyDektop on komentorivisovellus työpöydän nauhoittamiseen johon on olemassa myös graafiset Python scriptikielellä kirjoitetut käyttöliittymät [[Qt]]:lle ja [[GTK]]:lle. Komentoriviltä käytettävä versio on itse sovellus ja aina asennettava, graafisten käyttöliittymien ollessa valinnaisia. RecordMyDesktop tallentaa vain avoimiin tiedostoformaatteihin - videot [[Ogg Theora]] koodekilla ja äänen [[Ogg Vorbis]] koodekilla ja ne tallennetaan OGG-pakettiin jolle käytetään OGV-tiedostopäätettä.

== Asennus ==
RecordMyDesktop löytyy useimpien [[jakelu]]pakettien [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>recordmydesktop</tt>. GTK käyttöliittymä löytyy nimillä <tt>gtk-recordmydesktop</tt> tai <tt>recordmydesktop-gtk</tt> ja Qt käyttöliittymä qt-recordmydesktop tai recordmydesktop-qt nimillä.

==Käyttö==
Yksinkertaisimmillaan videon nauhoitus käynnistetään komentoriviltä komennolla:
recordmydesktop
Joka tallentaa oletuksena out.ogv tiedostonimellä hakemistoon jossa ollaan. Jos hakemistossa on jo out.ogv niminen tiedosto, lisätään tiedoston nimen perään -x missä x on juokseva numero. Tällöin useammasta nauhoituksesta tulee tiedostot out-1.ogv, out-2.ogv, out-3.ogv ja niin edelleen. Halutessa voi itse määrätä tiedoston nimen, jolloin se lisätään komennon perään. Esimerkiksi tallennus desktop1.ogv nimellä:
recordmydesktop desktop1.ogv

Jos käyttää useampia valitsimia (löydät ne <tt>recordmydesktop --help</tt> komennolla) niin sinun täytyy käyttää -o valitsinta tiedostonimen edessä. Esimerkiksi:
recordmydesktop --v_bitrate 1500 <tt>-o desktop1.ogv</tt>

Lopeta kaappaus painamalla '''Ctrl+c''' näppäinyhdistelmää jonka jälkeen nauhoitus pakataan. '''Ctrl+z''' keskeyttää kaappaamisen ja ilmoittaa työn numeron (job) [ ] hakasulkeiden välissä. Nauhoitukseen voidaan palata fg-komennolla (foreground) kertomalla työn numero. Esimerkiksi:
fg 1.

Todella usein tarvitsee kaapata jotain tiettyä ikkunaa. Tähän käytetään valitsinta -windowid:
recordmydesktop -windowid ikkunan_id_numero -o kaappaus.ogv
Hyvä tapa on käyttää seuraavaa komentoa. Tällöin sinun ei tarvitse kuin klikata haluttua ikkunaa, jolloin ikkunan nauhoitus alkaa.
recordmydesktop -windowid $(xwininfo | [[grep]] "Window id:"|[[sed]] -e "s/xwininfo\:\ Window id:\ // ;s/\ .*//" ) -o kaappaus.ogv
[[Xwininfo]] kertoo valitsemelle -windowid käyttäjän klikkaaman ikkunan id-numeron.
gtk-recordmydesktopin avulla tämän valinnan voi tehdä graafisesti.

Monesti [[fps]]:n määrittäminenkin on tarpeen, ja se tehdään seuraavalla tavalla
recordmydesktop -fps fps_arvo -o kaappaus.ogv
Fps_arvo on hyvä olla väliltä 15-40. Esimerkiksi [http://www.youtube.com youtube] suosittelee fps:n olevan 30. Fps on oletusarvoltaan 15. Kokeile, niin näet eron. Vertaa vaikka arvoja 15 ja 50

Muista myös lukea ohjelman [[man]]-sivut

==Muita valitsimia==
{|
|'''Valitsin'''
|'''Kuvaus'''
|-
|<nowiki>--no-sound</nowiki>
|Äänet pois
|-
|<nowiki>--full-shots</nowiki>
|Tarvitaan kaapattaessa 3D-sovelluksia
|-
|<nowiki>--overwrite</nowiki>
|Ylikirjoittaa olemassa olevan tiedoston
|}

[[Luokka:Multimedia]]

Ydin

2010-05-25T16:14:36Z

Fri13: Historia, toiminta lyhyesti monoliittisesta ytimestä.

{{perustietoa}}
'''Monoliittinen Ydin''' eli '''monoliittinen kernel''' on kokonainen [[käyttöjärjestelmä]] yhdessä osoiteavaruudessa ja joka tarjoaa tietokoneen osat sekä oheislaitteet erilaisten ohjelmien käyttöön ja huolehtii käyttöoikeuksista ja resurssien jaosta [[prosessi]]en ja eri [[käyttäjä|käyttäjien]] kesken. Monoliittisen käyttöjärjestelmän, kuten Linuxin, tapauksessa käyttöjärjestelmä toimii kokonaan yksin ydintilassa ([[wikipedia:en:ring 0|ring 0]]) ja suojatussa tilassa ('''supervisor mode'''). Sen tarjotessa muille ohjelmistoille rajapinnat laitteiston käyttämiseksi ja halliten kaikkia muita ohjelmistoja. Monoliittista käyttöjärjestelmää ei pidä sekoittaa Asiakas-Palvelin (Server-Client) -käyttöjärjestelmäarkkitehtuuriin jossa ydin (mikroydin) on vain osa käyttöjärjestelmästä [http://www.amazon.com/gp/reader/0130313580/ref=sib_dp_pt/103-7158569-1619062#reader-link][http://www.topology.org/human/?a=/linux/lingl.html] [http://oreilly.com/catalog/opensources/book/appa.html].

Monoliittinen arkkitehtuuri eroaa muista käyttöjärjestelmäarkkitehtuureista merkittävästi. Se on alkuperäinen 60-luvulla kehitetty käyttöjärjestelmäarkkitehtuuri, millä ensimmäiset Unixit suunniteltiin. Tuolloin ohjelmisto joka tunnetaan nykyisin käyttöjärjestelmänä, tunnettiin paremmin muilla nimilä kuten ''Supervisor'', ''Master Program'', ''Kernel'', ''Core'' ja ''Operating System''. Myöhemmin monoliittinen rakenne alkoi tuottamaan ongelmia kun käyttöjärjestelmän koko kasvoi miljooniin riveihin eivätkä mahtuneet enää tietokoneen keskusmuistiin. Pahimpia ongelmia olivat kuitenkin bugit. Käyttöjärjestelmän toimiessa yhdessä osoiteavaruudessa tuotti ongelmia, kun käyttöjärjestelmän tietyn osan virheittä ei voitu eristää muista osista. Esimerkiksi virhettä verkkoprotokollassa ei voitu eristää vaan se vaikutti myös kaikkiin muihin käyttöjärjestelmän toimintoihin ja kaatoi käyttöjärjestelmän, jolloin koko ohjelmistojärjestelmä kaatui. Käyttäjä sai vain virheilmoituksen käyttöjärjestelmän kaatumisesta ruudulle, jota kutsuttiin tuolloinkin '''Kernel Panic''':ksi. Myös lähdekoodin ylläpidettävyys muodostoi hyvin hankalaksi, jos ei mahdottomaksi. Hyvin harva pysyi selvillä käyttöjärjestelmän toiminnoista mikä hidasti ja vaikeutti kehitystyötä vielä lisää.[http://www.gridbus.org/~raj/microkernel/chap2.pdf]

Rinnalle kehittyi uudenlainen käyttöjärjestelmän arkkitehtuuri, niin kutsuttu Palvelin-Asiakas (Server-Client). Palvelin-Asiakas -arkkitehtuurissa monoliittinen käyttöjärjestelmä jaoteltiin moduuleiksi joita kutsuttiin palvelimiksi. Jokainen palvelin suoritti käyttöjärjestelmän eri tehtävät itsenäisesti ja tarjosi palvelunsa niitä tarvitseville prosesseille. Jokaista palvelinta hallitsi mikroydin, hyvin yksinkertaiseksi suunniteltu ydin joka toteutti vain tärkeimmät käyttöjärjestelmän tehtävät. Jokainen palvelin toimi suojattuina prosesseina mikroytimeen ja ne olivat suojattu vielä jokaiselta toiselta palvelimelta, jolloin yhden palvelimen kaatuminen ei teoriassa vaikuttanut muihin mikroytimeen ja muihin palvelimiin [http://www.usenix.org/publications/login/2006-04/openpdfs/herder.pdf].

Monoliittisen ja Asiakas-Palvelin -käyttöjärjestelmäarkkitehtuurien välillä on käyty useita kiistoja. 80- ja 90-luvulla suosiota saaneen Asiakas-Palvelin -arkkitehtuurin ennustettiin hävittävän monoliittisen-arkkitehtuurin. Tuolloin jo yli 90% käyttöjärjestelmistä olivat arkkitehtuuriltaan Asiakas-Palvelin -mallin mukaisia, vain muutamien Unixien säilyessä monoliittisina. Kuuluisin Asiakas-Palvelin -käyttöjärjestelmäarkkitehtuuria toteuttava käyttöjärjestelmä on alkuperäinen Mach 3.0. Myös aikoinaan vain koulutuskäyttöön suunniteltu Minix-käyttöjärjestelmä Professori Andrew S.Tanenbaumilta, on arkkitehtuuriltaan alkuperäisen Asiakas-Palvelin -mallin mukainen. Kuuluisimpia Palvelin-Asiakas / Monoliittinen -väittelyitä käytiin juurikin Linus Torvaldsin ja Andrew S.Tanenbaumin välillä uutisryhmissä. Linus aloitti Linux-käyttöjärjestelmän kehittämisen mm. sen vuoksi että hän ei ollut tyytyväinen Minixiin eikä Microsoftin MS-DOS -käyttöjärjestelmään.[http://oreilly.com/catalog/opensources/book/appa.html]

Andrew S.Tanenbaum väitti Linus Torvaldsin tehneen vakavan virheen kun valitsi käyttöjärjestelmänsä (Linux) arkkitehtuuriksi Monoliittisen eikä modernimpaa Palvelin-Asiakas -mallia. Väittelyssä mm. Minixin ja Machin eduiksi nostettiin vakaus, kehittämisen helppous että tietoturva. Linuxin eduiksi Andrew S.Tanenbaum kertoi vain nopeuden, joka oli eräs Monoliittisen käyttöjärjestelmän merkittäviä etuja. Mutta lopulta kaikki teoriassa kerrotut edut on kumottu teknisesti Monoliittisissa toteutuksissa kuten Linuxissa ja monissa muissa monoliittisissa käyttöjärjestelmissä.

GNU-projektin oma [[HURD]]-käyttöjärjestelmäkin käyttää Asiakas-Palvelin -käyttöjärjestelmäarkkitehtuuria. GNU-projektin oman käyttöjärjestelmälle muodostui ongelma kun Linux kaappasi käyttöjärjestelmäkehittäjät HURD:n parista. HURD:ssa oli valmiina useat käyttöjärjestelmän palvelimet, mutta siitä puuttui mikroydin, jota HURD-kehittäjät ovat vaihtaneet useampaan kertaan. Tällä kertaa vielä HURD:ssa mikroytimenä toimii GNU projektin oma versio Machista, nimeltä GNU Mach. Myöhemmin Richard Stallman on myöntänyt että on ollut virhe valita GNU Mach -ytimeksi ja se on hidastanut HURD-käyttöjärjestelmän kehitystä. Vieläkään ei ole HURD-käyttöjärjestelmälle valittu vakinaista mikroydintä.
HURD-käyttöjärjestelmän epäonnisten vuosien aikana Richard Stallman on yrittänyt saada GNU-projektille mainetta väittäen Linuxin olevan oikeasti olevan GNU/Linux koska sen kehittämiseen on käytetty GNU-kehitystyökaluja ja koska käyttäjä ei tee pelkästään Linuxilla mitään vaan tarvitsee kehitystyökalut.

[[wikipedia:fi:Linux|Linux-järjestelmien]] (Linux-jakeluiden) käyttöjärjestelmänä toimii [[wikipedia:fi:Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti [[Linus Torvalds|Linus Torvalds]] vuonna 1991 opiskellessaan Helsingin yliopistossa. Linus Torvalds johtaa edelleen Linux-käyttöjärjestelmän kehitystä. Mikäli kehitystyön seuraaminen kiinnostaa, KernelNewbies-sivustolta löytyy paljon dokumentaatiota asiasta, mm. uusimpien versioiden keskeiset muutokset selväkielisenä (sivulla [http://kernelnewbies.org/LinuxChanges LinuxChanges]).

==Katso myös==
* [[Kernel UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä]]
* [[Ytimen moduulit]]
* [[Ytimen kääntäminen]]
* [[Ytimen asetusten tekeminen]]
* [[Ytimen käynnistysparametrit]]
* [[:Luokka:Ydin|Ydin-luokka]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.kernel.org/ Kernel.org]
*[http://lkml.org/ Kernel-postituslistan arkistot]
*[http://kernelnewbies.org/ Kernelnewbies.org] - tietoa ytimestä sekä ohjeita

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ydin]]

KDE

2010-05-25T15:29:12Z

Fri13: Päivitystä KDE yhteistöstä.

'''KDE''' on avoimen lähdekoodin yhteisö joka kehittää pääasiassa [[kernel|Linuxille] sekä muille Unix-kaltaisille käyttöjärjestelmille, ohjelmistokokonaisuutta nimeltä ''KDE SC'' (KDE Software Compilation). Neljännen sukupolven (KDE SC 4.x) myötä [[KDE ohjelmistoalusta]]n asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille ovat mahdollisia. KDE SC hyödyntää (nykyään [[Nokia]]n omistaman) [[Trolltech]]in kehittämää [[Qt]]-kirjastoa/ohjelmistoalustaa. Qt ei alun perin ollut [[vapaa ohjelmisto]], jonka takia [[GNOME]]-projekti aikoinaan aloitettiin, silloin vielä KDE-nimellä kulkevan työpöytäympäristön tilalle. Qt on ollut avointa lähdekoodia sen jälkeen kunTrolltech kaksoislisenssoi sen.

KDE koostuu tuhansista ohjelmoijista, graafikoista, käytettävyystutkijoista, kielenkääntäjistä sekä monista muista vapaaehtoisista ja palkatuista henkilöistä. ''KDE eV.'' on virallinen voittoa tavoittelematon organisaatio joka keskittyy KDE SC:n kehittämiseen ja markkinointiin. Se tarjoaa myös KDE kehittäjille rahaston erilaisiin tapahtumiin joita KDE kehittäjät voivat anoa. Tarpeen tullen KDE eV. kustantaa KDE kehittäjille matkustuksen ja asumisen eri maihin joissa järjestetään KDE Summit, KDE Akademy tai erilaisia KDE-sovelluksien kehittäjätapaamisia.

== Julkaisuhistoria ==
Tärkeimpiä julkaisuja:
*14. lokakuuta 1996: Matthias Ettrich aloitti projektin
*12. heinäkuuta 1998: KDE 1.0
*6. helmikuuta 1999: KDE 1.1
*23. lokakuuta 2000: KDE 2.0
*26. helmikuuta 2001: KDE 2.1
*15. elokuuta 2001: KDE 2.2
*3. huhtikuuta 2002: KDE 3.0
*28. tammikuuta 2003: KDE 3.1
*3. helmikuuta 2004: KDE 3.2
*19. elokuuta 2004: KDE 3.3
*16. maaliskuuta 2005: KDE 3.4
*29. marraskuuta 2005: KDE 3.5
*11. tammikuuta 2008: KDE SC 4.0
*29. heinäkuuta 2008: KDE SC 4.1
*27. tammikuuta 2009: KDE SC 4.2
*4. elokuuta 2009: KDE SC 4.3
*9. helmikuuta 2010: KDE SC 4.4

*[[wikipedia:KDE 4|KDE4 Wikipediassa]]

== Katso myös ==
* [[KDE-ohjelmistoalusta]
* [[KDE-työtila]]
* [[:Luokka:KDE-ohjelmat|KDE-ohjelmat]]
* [[KDE-pelit]]
* [[KOffice]]

==Aiheesta muualla==
* [http://kde-apps.org/ kde-apps.org] - Sovelluksia KDE ohjelmistoalustalle
* [http://kde-look.org/ kde-look.org] - KDE sovelluksien teemoja, KDE työtilan teemoja ym.
* [http://kde-files.org/ kde-files.org] - KDE sovelluksiin liittyviä tiedostoja
* [http://dot.kde.org/ dot.kde.org] - KDE:n virallinen uutissivu
* [http://userbase.kde.org/ userbase.kde.org] - wikitietoa KDE SC:n käyttäjille
* [http://techbase.kde.org/ techbase.kde.org] - KDE:lle tarkoitettu wiki
* [http://commit-digest.org/ commit-digest.org] - KDE SC:n kehitykseen liittyvä viikoittainen uutiskatsaus
* [http://planetkde.org/ planetkde.org] - KDE kehittäjien blogeja.
* [http://www.kde-fi.org/ KDE SC:n suomennosprojekti]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/KDE KDE-yhteisön suomenkilinen Wikipedian -artikkeli]
* [http://freedesktop.org/wiki/ freedesktop.org] (Unixin työpöytäympäristöjen standardisointielin)

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

DigiKam

2010-05-25T14:20:20Z

Fri13: Lisätty kuvankaappaus digiKam 1.2 versiosta KDE SC 4.4.3 versiossa.

{{ Ohjelma | nimi=digiKam | kuva=[[Kuva:logo-digikam.png|150px]] | kuvateksti=Logo ja kuvake 0.10.0 versiosta lähtien. | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[Qt]] | kotisivu=[http://www.digikam.org/ digikam.org] }}

[[Kuva:digikam_linux-fi.jpeg|300px|right|thumb|DigiKam 1.2 versio KDE SC 4.4.3:ssa Grey-teemalla. Kuvat lajiteltuna koon, tyypin, päivämäärän mukaan]]
DigiKam on monipuolinen [[KDE ohjelmistoalusta]]a käyttävä [[KDE sovellusohjelmisto]] valokuvien arkistointiin, hallintaan ja jälkikäsittelyyn. Sen avulla ylläpidetään kuva-arkistoa, pidetään diaesityksiä, kommentoidaan ja arvioidaan kuvat sekä viedään eri verkkopalveluhin. Vaikka digiKam käyttää KDE ohjelmistoalustaa, sitä voidaan käyttää millä tahansa työpöytäympäristöllä kunhan KDE ohjelmistoalusta on asennettuna.

DigiKam on myös saatavilla muille kuin Linux -käyttöjärjestelmälle, kuten NT, XNU, SunOS sekä FreeBSD -käyttöjärjestelmille. Esimerkiksi sen saa asennettua Windows- ja Mac OS X -järjestelmiin kunhan niihin on asennettu KDE ohjelmistoalusta.

== Metatiedot ==
Tärkeimmät digiKamin ominaisuudet koskevat kuvien arkistointia ja lajittelua eri kategorioihin tageilla sekä hakujen suorittamista kaikkien metatietojen avulla. Tuettuina metatietoina on EXIF standardin lisäksi XMP ja IPTC. Myös Adobe Lightroomin omat tagit on tuettuna jolloin kuvien siirto näiden välillä onnistuu vaivattomasti.

== Kuvankäsittely ==
Kuvankäsittelyyn tarkoitetut toiminnot on eroteltu erilliseen showFoto -nimiseen sovellusohjelmaan joka tulee digiKamin mukana. Se voidaan käynnistää suoraan digiKamista jolloin se toimii "Kuvaeditori" (ImageEditor) nimellä, mutta myös erikseen esimerkiksi valikosta tai tiedostohallinnasta showFoto -nimellä.

=== Kuvankäsittelytoimenpiteet ===
Rajaus, koon muuttamiset, värien ja valotuksen korjaukset tai vaikka yleiset salaman tuottamat punaisten silmien korjaukset onnistuvat helposti showFoto -sovellusohjelmalla. Monia toimintoja voidaan myös suorittaa useissa erilaisissa jonoissa. Jolloin esimerkiksi 200 kuvan koon muutos, värien, valotuksen sekä punaisten silmien korjaus onnistuu automaattisesti ja lopuksi kuvat voidaan esimerkiksi tallentaa kopioina haluttuun albumiin, lähettää verkkopalveluun tai sähköpostittaa. Myös tiedostotyyppien muuntaminen toiseen onnistuu jonossa. Eri kameroidan tuottamat epästandardit RAW-kuvaformaatit voidaan muuttaa häviöttömään ja ISO-standardoituun Adoben kehittämään DNG-kuvaformaattiin. Muuttamisen aikana voidaan myös alkuperäinen RAW-tiedosto kapseloida DNG-tiedoston sisään (kasvattaa tiedostokokoa).

=== DNG-tiedostoformaatti ===
DNG-tiedostoformaatti mahdollistaa myös tulevaisuudessa häviöttömän kuvankäsittelyn. Alkuperäistä kuvaa ei käsitellä vaan DNG-tiedostoon ainoastaan merkitään millaiset muutokset kuvaan on tehty. Jokaisen käsittelyn jälkeen kuvaan voidaan tallentaa kaksi eri kokoista JPEG versiota kuvasta. Jotka voidaan näyttää sovellusohjelmissa jotka eivät osaa raakakuvaa käsitellä. Esimerkiksi tiedostonhallinnssa näytettävät peukalokuvat kuvatiedostoista otetaan suoraan JPEG versiosta. Koska tahansa voidaan myös alkuperäinen kuva palauttaa tai luoda uusi kopio.

== Kuvien tuonti ==
Kuvien tuonti arkistoihin onnistuu suoraan kamerasta, muistikortinlukijasta ja verkko- tai ulkoisilta asemilta. DigiKam tukee useita yhtäaikaisia arkistoja jotka voidaan sijoittaa eri asemille. Ne voivat sijaita pysyvästi liitetyillä tallennusasemilla tai ulkoisilla- ja verkkoasemilla, jotka liitetään vain tarvittaessa. Itse arkistojen kirjanpito (database4.db tiedosto) täytyy sijaita pysyvästi liitetyllä asemalla, kuten käyttäjän kotihakemistossa. Tällöin käyttäjä voi vaikka lisätä lisää tilaa kuvia varten ulkoisella kiintolevyllä.

Kuvien siirrot [[wikipedia:fi:Flickr|Flickr]], Facebook, SmugMug, Picasa (yms.) verkkopalveluihin tai erillisiin laitteisiin kuten [[wikipedia:fi:Ipod|iPod]]iin onnistuvat digikamista suoraan siihen kuuluvan [[KIPI]]-ohjelmiston avulla. KIPI-lisäosilla saadaan [[KDE SC]]:in ja muihin KDE sovellusohjelmiin osittain samoja ominaisuuksia (pääasiassa kuvien vienti verkkopalveluihin) jos sovellusohjelmat, kuten esimerkiksi [[Gwenview]], ovat lisänneet tuen sille.

== Katso myös ==
*[[F-Spot]]
*[[Digikamera]]
*[[Gphoto]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.digikam.org/ Digikamin kotisivu]
* [http://www.kipi-plugins.org/ KIPI-laajennosprojektin kotisivu]

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Tiedosto:Digikam linux-fi.jpeg

2010-05-25T14:16:35Z

Fri13: Screenshots of digiKam running in KDE SC 4.4.3. Thumbnails in the digiKam screenshots are licensed under CC BY-ND-NC. By Risto Saukonpää (Fri13).

== Yhteenveto ==
Screenshots of digiKam running in KDE SC 4.4.3. Thumbnails in the digiKam screenshots are licensed under CC BY-ND-NC. By Risto Saukonpää (Fri13).
== Lisenssi ==
{{Kuvakaappaus}}

DigiKam

2010-05-25T14:11:38Z

Fri13: digiKam logo ja kuvake päivitetty. Ohjelman nimi korjattu oikeaan kirjoitusmuotoon (digiKam)

{{ Ohjelma | nimi=digiKam | kuva=[[Kuva:logo-digikam.png|150px]] | kuvateksti=Logo ja kuvake 0.10.0 versiosta lähtien. | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[Qt]] | kotisivu=[http://www.digikam.org/ digikam.org] }}

[[Kuva:digikam.jpg|200px|right|thumb|Digikam toiminnassa.]]
DigiKam on monipuolinen [[KDE ohjelmistoalusta]]a käyttävä [[KDE sovellusohjelmisto]] valokuvien arkistointiin, hallintaan ja jälkikäsittelyyn. Sen avulla ylläpidetään kuva-arkistoa, pidetään diaesityksiä, kommentoidaan ja arvioidaan kuvat sekä viedään eri verkkopalveluhin. Vaikka digiKam käyttää KDE ohjelmistoalustaa, sitä voidaan käyttää millä tahansa työpöytäympäristöllä kunhan KDE ohjelmistoalusta on asennettuna.

DigiKam on myös saatavilla muille kuin Linux -käyttöjärjestelmälle, kuten NT, XNU, SunOS sekä FreeBSD -käyttöjärjestelmille. Esimerkiksi sen saa asennettua Windows- ja Mac OS X -järjestelmiin kunhan niihin on asennettu KDE ohjelmistoalusta.

== Metatiedot ==
Tärkeimmät digiKamin ominaisuudet koskevat kuvien arkistointia ja lajittelua eri kategorioihin tageilla sekä hakujen suorittamista kaikkien metatietojen avulla. Tuettuina metatietoina on EXIF standardin lisäksi XMP ja IPTC. Myös Adobe Lightroomin omat tagit on tuettuna jolloin kuvien siirto näiden välillä onnistuu vaivattomasti.

== Kuvankäsittely ==
Kuvankäsittelyyn tarkoitetut toiminnot on eroteltu erilliseen showFoto -nimiseen sovellusohjelmaan joka tulee digiKamin mukana. Se voidaan käynnistää suoraan digiKamista jolloin se toimii "Kuvaeditori" (ImageEditor) nimellä, mutta myös erikseen esimerkiksi valikosta tai tiedostohallinnasta showFoto -nimellä.

=== Kuvankäsittelytoimenpiteet ===
Rajaus, koon muuttamiset, värien ja valotuksen korjaukset tai vaikka yleiset salaman tuottamat punaisten silmien korjaukset onnistuvat helposti showFoto -sovellusohjelmalla. Monia toimintoja voidaan myös suorittaa useissa erilaisissa jonoissa. Jolloin esimerkiksi 200 kuvan koon muutos, värien, valotuksen sekä punaisten silmien korjaus onnistuu automaattisesti ja lopuksi kuvat voidaan esimerkiksi tallentaa kopioina haluttuun albumiin, lähettää verkkopalveluun tai sähköpostittaa. Myös tiedostotyyppien muuntaminen toiseen onnistuu jonossa. Eri kameroidan tuottamat epästandardit RAW-kuvaformaatit voidaan muuttaa häviöttömään ja ISO-standardoituun Adoben kehittämään DNG-kuvaformaattiin. Muuttamisen aikana voidaan myös alkuperäinen RAW-tiedosto kapseloida DNG-tiedoston sisään (kasvattaa tiedostokokoa).

=== DNG-tiedostoformaatti ===
DNG-tiedostoformaatti mahdollistaa myös tulevaisuudessa häviöttömän kuvankäsittelyn. Alkuperäistä kuvaa ei käsitellä vaan DNG-tiedostoon ainoastaan merkitään millaiset muutokset kuvaan on tehty. Jokaisen käsittelyn jälkeen kuvaan voidaan tallentaa kaksi eri kokoista JPEG versiota kuvasta. Jotka voidaan näyttää sovellusohjelmissa jotka eivät osaa raakakuvaa käsitellä. Esimerkiksi tiedostonhallinnssa näytettävät peukalokuvat kuvatiedostoista otetaan suoraan JPEG versiosta. Koska tahansa voidaan myös alkuperäinen kuva palauttaa tai luoda uusi kopio.

== Kuvien tuonti ==
Kuvien tuonti arkistoihin onnistuu suoraan kamerasta, muistikortinlukijasta ja verkko- tai ulkoisilta asemilta. DigiKam tukee useita yhtäaikaisia arkistoja jotka voidaan sijoittaa eri asemille. Ne voivat sijaita pysyvästi liitetyillä tallennusasemilla tai ulkoisilla- ja verkkoasemilla, jotka liitetään vain tarvittaessa. Itse arkistojen kirjanpito (database4.db tiedosto) täytyy sijaita pysyvästi liitetyllä asemalla, kuten käyttäjän kotihakemistossa. Tällöin käyttäjä voi vaikka lisätä lisää tilaa kuvia varten ulkoisella kiintolevyllä.

Kuvien siirrot [[wikipedia:fi:Flickr|Flickr]], Facebook, SmugMug, Picasa (yms.) verkkopalveluihin tai erillisiin laitteisiin kuten [[wikipedia:fi:Ipod|iPod]]iin onnistuvat digikamista suoraan siihen kuuluvan [[KIPI]]-ohjelmiston avulla. KIPI-lisäosilla saadaan [[KDE SC]]:in ja muihin KDE sovellusohjelmiin osittain samoja ominaisuuksia (pääasiassa kuvien vienti verkkopalveluihin) jos sovellusohjelmat kuten esimerkiksi [[Gwenview]] ovat vain lisänneet tuen sille.

== Katso myös ==
*[[F-Spot]]
*[[Digikamera]]
*[[Gphoto]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.digikam.org/ Digikamin kotisivu]
* [http://www.kipi-plugins.org/ KIPI-laajennosprojektin kotisivu]

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Tiedosto:Logo-digikam.png

2010-05-25T14:07:40Z

Fri13: tallensi uuden version Tiedosto:Logo-digikam.png: Added maker to PNG metadata with CC license.

== Yhteenveto ==
digiKam photo management application icon since 0.10.0 release.
By R.Saukonpää (Fri13)

== Lisenssi ==
{{CC-BY-SA}}

Tiedosto:Logo-digikam.png

2010-05-25T14:05:18Z

Fri13: /* Yhteenveto */ Nimen lisäys.

== Yhteenveto ==
digiKam photo management application icon since 0.10.0 release.
By R.Saukonpää (Fri13)

== Lisenssi ==
{{CC-BY-SA}}

Tiedosto:Logo-digikam.png

2010-05-25T14:00:39Z

Fri13: digiKam photo management application icon since 0.10.0 release.

== Yhteenveto ==
digiKam photo management application icon since 0.10.0 release.
== Lisenssi ==
{{CC-BY-SA}}

DigiKam

2010-05-25T13:02:24Z

Fri13: Päivitystä, jatkoa tulossa.

{{ Ohjelma | nimi=DigiKam | kuva=[[Kuva:Digikam-icon.png|80px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[Qt]] | kotisivu=[http://www.digikam.org/ digikam.org] }}

[[Kuva:digikam.jpg|200px|right|thumb|Digikam toiminnassa.]]
DigiKam on monipuolinen [[KDE ohjelmistoalusta]]a käyttävä [[KDE sovellusohjelmisto]] valokuvien arkistointiin, hallintaan ja jälkikäsittelyyn. Sen avulla ylläpidetään kuva-arkistoa, pidetään diaesityksiä, kommentoidaan ja arvioidaan kuvat sekä viedään eri verkkopalveluhin. Vaikka digiKam käyttää KDE ohjelmistoalustaa, sitä voidaan käyttää millä tahansa työpöytäympäristöllä kunhan KDE ohjelmistoalusta on asennettuna.

DigiKam on myös saatavilla muille kuin Linux -käyttöjärjestelmälle, kuten NT, XNU, SunOS sekä FreeBSD -käyttöjärjestelmille. Esimerkiksi sen saa asennettua Windows- ja Mac OS X -järjestelmiin kunhan niihin on asennettu KDE ohjelmistoalusta.

== Metatiedot ==
Tärkeimmät digiKamin ominaisuudet koskevat kuvien arkistointia ja lajittelua eri kategorioihin tageilla sekä hakujen suorittamista kaikkien metatietojen avulla. Tuettuina metatietoina on EXIF standardin lisäksi XMP ja IPTC. Myös Adobe Lightroomin omat tagit on tuettuna jolloin kuvien siirto näiden välillä onnistuu vaivattomasti.

== Kuvankäsittely ==
Kuvankäsittelyyn tarkoitetut toiminnot on eroteltu erilliseen showFoto -nimiseen sovellusohjelmaan joka tulee digiKamin mukana. Se voidaan käynnistää suoraan digiKamista jolloin se toimii "Kuvaeditori" (ImageEditor) nimellä, mutta myös erikseen esimerkiksi valikosta tai tiedostohallinnasta showFoto -nimellä.

=== Kuvankäsittelytoimenpiteet ===
Rajaus, koon muuttamiset, värien ja valotuksen korjaukset tai vaikka yleiset salaman tuottamat punaisten silmien korjaukset onnistuvat helposti showFoto -sovellusohjelmalla. Monia toimintoja voidaan myös suorittaa useissa erilaisissa jonoissa. Jolloin esimerkiksi 200 kuvan koon muutos, värien, valotuksen sekä punaisten silmien korjaus onnistuu automaattisesti ja lopuksi kuvat voidaan esimerkiksi tallentaa kopioina haluttuun albumiin, lähettää verkkopalveluun tai sähköpostittaa. Myös tiedostotyyppien muuntaminen toiseen onnistuu jonossa. Eri kameroidan tuottamat epästandardit RAW-kuvaformaatit voidaan muuttaa häviöttömään ja ISO-standardoituun Adoben kehittämään DNG-kuvaformaattiin. Muuttamisen aikana voidaan myös alkuperäinen RAW-tiedosto kapseloida DNG-tiedoston sisään (kasvattaa tiedostokokoa).

=== DNG-tiedostoformaatti ===
DNG-tiedostoformaatti mahdollistaa myös tulevaisuudessa häviöttömän kuvankäsittelyn. Alkuperäistä kuvaa ei käsitellä vaan DNG-tiedostoon ainoastaan merkitään millaiset muutokset kuvaan on tehty. Jokaisen käsittelyn jälkeen kuvaan voidaan tallentaa kaksi eri kokoista JPEG versiota kuvasta. Jotka voidaan näyttää sovellusohjelmissa jotka eivät osaa raakakuvaa käsitellä. Esimerkiksi tiedostonhallinnssa näytettävät peukalokuvat kuvatiedostoista otetaan suoraan JPEG versiosta. Koska tahansa voidaan myös alkuperäinen kuva palauttaa tai luoda uusi kopio.

== Kuvien tuonti ==
Kuvien tuonti arkistoihin onnistuu suoraan kamerasta, muistikortinlukijasta ja verkko- tai ulkoisilta asemilta. DigiKam tukee useita yhtäaikaisia arkistoja jotka voidaan sijoittaa eri asemille. Ne voivat sijaita pysyvästi liitetyillä tallennusasemilla tai ulkoisilla- ja verkkoasemilla, jotka liitetään vain tarvittaessa. Itse arkistojen kirjanpito (database4.db tiedosto) täytyy sijaita pysyvästi liitetyllä asemalla, kuten käyttäjän kotihakemistossa. Tällöin käyttäjä voi vaikka lisätä lisää tilaa kuvia varten ulkoisella kiintolevyllä.

Kuvien siirrot [[wikipedia:fi:Flickr|Flickr]], Facebook, SmugMug, Picasa (yms.) verkkopalveluihin tai erillisiin laitteisiin kuten [[wikipedia:fi:Ipod|iPod]]iin onnistuvat digikamista suoraan siihen kuuluvan [[KIPI]]-ohjelmiston avulla. KIPI-lisäosilla saadaan [[KDE SC]]:in ja muihin KDE sovellusohjelmiin osittain samoja ominaisuuksia (pääasiassa kuvien vienti verkkopalveluihin) jos sovellusohjelmat kuten esimerkiksi [[Gwenview]] ovat vain lisänneet tuen sille.

== Katso myös ==
*[[F-Spot]]
*[[Digikamera]]
*[[Gphoto]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.digikam.org/ Digikamin kotisivu]
* [http://www.kipi-plugins.org/ KIPI-laajennosprojektin kotisivu]

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Kernel Modesetting

2009-08-17T14:07:30Z

Fri13:

Kernel Modesetting (lyh. KMS) on Linux [[ydin|käyttöjärjestelmään]] sisältyvä tekniikka, jonka avulla voidaan muuttaa näytön tilaa, kuten resoluutiota, virkistystaajutta ja värisyvyyttä ytimessä. Kernel Modesetting on virallisesti Linuxissa sen versiosta 2.6.29 alkaen (julkaistu maaliskuussa 2009).

KMS:n päätarkoituksena on keskittää nykyisin [[X Window System]]in, [[framebuffer]]-ajurien ja lukuisten muiden ohjelmistojen suorittamat näyttötilan vaihdokset ainoastaan käyttöjärjestelmän hoidettaviksi. Tämä parantaa mm. järjestelmän toimintavarmuutta, vähentää päällekkäistä kehitystyötä, nopeuttaa siirtymistä esimerkiksi X:stä [[tekstitila]]an sekä lisää tietokoneen horrostilasta palautumisen luotettavuutta. KMS:n avulla on myös mahdollista toteuttaa näyttävämpi ja yhteensopivampi järjestelmän graafinen käynnistys ja alasajo (esimerkiksi [[Plymouth]]-ohjelmisto), koska vaihdokset eri näyttöä ohjaavien ohjelmien välillä voidaan välttää.

Kernel Modesettingin käyttö vaatii tuen [[näytönohjain|näytönohjaimen ajurilta]] (mukaanlukien X-ajuri).

==Aiheesta muualla==
*[http://kernelnewbies.org/Linux_2_6_29#head-e1bab8dc862e3b477cc38d87e8ddc779a66509d1 Kernel Modesetting kernelnewbies.orgissa]

[[Luokka:Ydin]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Keskustelu:Linux-käyttöjärjestelmä

2009-07-10T20:12:53Z

Fri13:

Öööh. tuo jakelupakettien lista menee Jakelut-sivun kanssa päällekkäin, jotenkin pitäisi koittaa yhdistää.<br>
-Nyt on mielestäni hyvä --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 6. toukokuuta 2005 kello 16:20:38 (EEST)

Tämän joutaisi hävittää, kun etusivunkin linkit ohjasin wikipediaan.. turha forkata tällaisia perussivuja. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. lokakuuta 2005 kello 23:07:30 (EEST)

Tää pitäisi kyllä hävittää kokonaa kun on ihan vääri. mikää gnu softa ei kuulu linux käyttiksee. Se itse linux ydin o se käyttis. tota gnu/linux yhdistelmää haluaa vain rms levittää että gnu projekti saisi kunniaa. [[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 10. heinäkuuta 2009 kello 20.12 (UTC)

Keskustelu:Linux

2009-07-10T20:10:45Z

Fri13: Oikasupyyntö

Tuossa on aika paljon ristiriitaa kun linux ydin ja linux käyttis tarkoittavat samaa. Pitäisi ihan koko linux-käyttis aihe ottaa pois ja siirtää se iha linuxi alle ilma gnu ynnä muita virheitä! [[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 10. heinäkuuta 2009 kello 20.10 (UTC)

Keskustelu:Ydin

2009-01-22T01:26:25Z

Fri13: Miksi GNU täytyisi oikeastaan säilyttää?

== Linux ydin on käyttöjärjestelmä ==
Tässä artikkelissa on paljon korjattavaa. Artikkeli tekee olettamuksen että Linux ydin on mikroydin eikä monoliittinen ydin. Käyttöjärjestelmä tarvitsee ytimen, mutta ydin voi olla itse käyttöjärjestelmä. Lyhyesti sanottuna: Käyttöjärjestelmä toimii laitteiston ja ohjelman välissä, luoden virtuaalilaitteen laitteistolle. Ohjelma kommunikoi käyttöjärjestelmän kanssa yksinkertaisilla rajapinnoilla, joka ohjaa monimutkaista laitteistoa. Mikroydin ei ole yksinään käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä joka käyttää mikroydintä, kuten Windows NT, GNU/Hurd sekä Darwin, koostuu mikroytimestä joka sijaitsee ydintilassa ja käyttöjärjestelmäpalvelimista jotka sijaitsevat käyttäjätilassa, muiden prosessien kanssa. Monoliittiseen ytimeen perustuva käyttöjärjestelmä toimii yksinään ydintilassa. Monoliittinen ydin sisältää kaikki käyttöjärjestelmäpalvelimet itsessään eikä joudu tuhlaamaan kellojaksoja tiedonvälittämiseen ydintilan ja käyttäjätilan välillä. Kaikki tavalliset ohjelmat sijaitsevat käyttäjätilassa. Lyhyesti sanottuna, Linux on käyttöjärjestelmä, eikä pelkkä ydin. Minix on käyttöjärjestelmä, mutta ei pelkkä ydin. Linux on monoliittinen ydin kun Minix sisältää mikroytimen. Suuria ohjelmistokokonaisuuksia, jakelupaketteja, kutsutaan ohjelmistojärjestelmiksi, eikä käyttöjärjestelmiksi. GNU/Linux on kehitysalusta, joka sisältää Linux käyttöjärjestelmän.

* http://tinyurl.com/532kb8
* http://tinyurl.com/mum9x
* http://tinyurl.com/qhuhg
* http://tinyurl.com/3uaq48
:Kuinkahan olennaista tämä nyt on? Keskustelunavauksesi on jo moninkertaisesti pidempi kuin artikkeli itse. Mikäli siinä on mielestäsi korjattavaa, voit kyllä korjata sen. Viestisi lopun linkkilista on ilmeisesti jonkinlainen lähdeluettelo, jossa kaikki lähteet ovat Andrew Tanenbaumin kirjoittamia. Onko näkemys jäänyt siltä osin yksipuoliseksi? Termiä "ohjelmistojärjestelmä" en ole ennen kuullut käytettävän jakelupaketeista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 18. lokakuuta 2008 kello 17.45 (UTC)

::Nyt artikkeli siis on "korjattu". Olen kyllä hyvin hämmästynyt, jos Tanenbaum tosiaan pitää monoliittista ydintä käyttöjärjestelmänä esimerkiksi Linuxin tapauksessa. Valitettavasti minulla ei ole lähdekirjoja hyllyssäni.
::Joka tapauksessa käsite "käyttöjärjestelmä" sisältää yleisessä kielenkäytössä paljon muuta. Yleisen kielenkäytön osoittaminen vääräksi vaatii enemmän kuin yhden (arvovaltaisenkaan) henkilön mielipiteen. Muutan takaisin tämänsuuntaiseksi.
::--[[Käyttäjä:LP|LP]] 8. tammikuuta 2009 kello 11.01 (UTC)

:::Tottahan tuo oikeastaan on että monoliittinen kerneli on käyttöjärjestelmä yksinään ilman mitään muita ohjelmistokomponentteja järjestelmässä. Tuo jo opetetaan käyttöjärjestelmän suunnittelua käsittelevillä oppikursseilla yliopistossa. Ongelman asiaksi tekee että kerneli ei ole aina käyttöjärjestelmä vaan riippuen sen rakenteesta se koostuu useammasta osasta kuin vain kernelistä. Monoliittista kerneliä pitää käyttöjärjestelmänä myös OpenBSD, FreeBSD, NetBSD käyttäjät. Myös POSIX standardin mukaisesti kerneli on sama kuin käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmän muita tunnettuja termejä ovat supervisor, control program, kernel ja monitor.
:::Mitä historiastakin löytyy, Linus Torvalds aloitti oman käyttöjärjestelmän, mutta ei odottanut siitä tulevan yhtä suurta projektia kuin mitä GNU:lla oli päämääränä, olla kokonainen Unix kaltainen järjestelmä. Uname komento tulostaa myös oletuksena käyttöjärjestelmän nimen, uname -r taas antaa käyttöjärjestelmän version. GNU projekti on vain muokannut tuota omaa uname ohjelmaa siten että se tukee heidän haluamaansa ajatusta GNU:n tärkeydestä maailmassa kun Linux syrjäytti heidän oman käyttöjärjestelmän tarpeellisuuden.
:::Itse olen ainakin sillä kannalla että nuo GNU virheet täytyy korjata artikkelista kun ne ovat pelkästään väittämiä jotka eivät pidä paikkaansa edes loogisesti saati tieteellisesti arvellen. Kuten eräs jo mainitsi, vaikka yksipuolista materiaalia näytti viestiketjun aloittajalta löytyvän, pitävät ne kylläkin täysin paikkansa ja onhan kyseiselläkin herralla vielä tarpeeksi meriittiä kun on omankin käyttöjärjestelmän luonut ja on erittäin korkeassa arvossa pidetty herra kansainvälisesti. Tämä Linux vs GNU/Linux kiista ei ole tieteellinen vaan poliittinen. Kysymys oikeastaan kuuluukin, olemmeko me tarpeeksi vahvoja hyväksymään totuuden joka voidaan tieteellisesti ja loogisesti todistaa vai haluammeko jatkaa jonkun epämääräistä unelman ylläpitämistä? Itse pyrkisin totuuteen kun silloin ei joudu ongelmiin asioista keskusteltaessa. Ja se mitä tavallinen kansa ajattelee yleisesti jostain asiasta, ei ole merkittävää jos se on tiedettä vastaan. Eihän kukaan kirjoittaisi painovoimaa käsittelevää artikkelia uusiksi sen perusteella mitä tavalliset ihmiset uskovat vaan sen mukaan miten tieteellisesti voidaan asia todistaa. Vai onko täälläkin niitä jotka mielummin valitsevat yleisen mielipiteen tieteen sijasta? [[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 22. tammikuuta 2009 kello 01.26 (UTC)

Ytimen moduulit

2009-01-01T14:03:46Z

Fri13: /* Lataaminen ja hallinta */

Linuxin [[ydin|ytimeen]] voi ajon aikana liittää moduuleiksi kutsuttuja osia, jotka lisäävät sen toiminnallisuutta. Tämän järjestelyn keskeisin hyöty on, ettei ydintä tarvitse [[kääntäminen|kääntää]] uudelleen aina, kun halutaan lisätä tai poistaa jokin toiminto (esimerkiksi laiteajuri). Moduulit ovat aina sidoksissa tiettyyn ytimen versioon, jos ytimestä asennetaan uusi versio, on myös moduulien oltava uutta versiota varten käännettyjä.

Useimmat ytimen [[lähdekoodi]]puuhun kuuluvat osat voidaan [[ytimen kääntäminen|ydintä käännettäessä]] valita joko kiinteästi ytimeen mukaan, ei lainkaan mukaan tai moduuleiksi. [[Jakelu]]iden oletusytimissä lähes kaikki mahdollinen on käännetty moduuleiksi, jotta ydin toimisi mahdollisimman monella eri laitteistokokoonpanolla kasvamatta samalla liian suureksi.

Moduulien ei ole pakko kuulua virallisen ytimen lähdekoodipuuhun, vaan myös ulkopuolisia moduuleja voidaan liittää mukaan, kunhan ne on käännetty oikealle ytimen versiolle. Tällaisia ovat mm. monet laiteajurit ja [[Virtuaalikoneet|virtualisointi]]ohjelmistojen osat.

==Moduulien sijainti==
Sekä viralliseen ytimeen kuuluvat että ulkopuoliset moduulit sijaitsevat [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistossa]] <tt>/lib/modules/''ytimen_versio''/</tt>, esimerkiksi /lib/modules/2.6.25-ARCH/.

Yksittäinen moduuli voi löytyä esimerkiksi polusta <tt>/lib/modules/2.6.25-ARCH/kernel/drivers/net/wireless/[[Ralink_rt2x00|rt2x00]]/rt2500usb.ko</tt>.

==Lataaminen ja hallinta==
Useimmissa järjestelmissä käytetään [[udev]]ia tutkimaan laitteistoa käynnistyksen yhteydessä (coldplug) ja ajon aikana (hotplug) ja lataamaan laitteiden tunnisteiden perusteella oikeat (laiteajuri)moduulit. Jos jokin moduuli on riippuvainen toisten moduulien tarjoamista toiminnoista, ladataan myös nämä moduulit automaattisesti riippuvaisuustietokannan perusteella.

Moduulitiedostot sisältävät listan siitä, mitkä tunnisteet omaavien laitteiden kanssa ne on tehty toimimaan. Jos esimerkiksi [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta asennetaan ulkopuolisia moduuleita, ovat ne näin valmiita käyttöön heti, kun moduulit on lisätty /lib/modules-hakemistoon (ja moduulien riippuvaisuustietokanta on päivitetty). Moduulien lataamiseen tarvitsee puuttua käsin vain poikkeustapauksissa.

===Lataamisasetukset===
Ladattaville moduuleille voidaan määritellä asetuksia <tt>/etc/modprobe.conf</tt>-[[asetustiedosto]]ssa (2.4-ytimillä <tt>/etc/modules.conf</tt> tai <tt>/etc/conf.modules</tt>). Modprobe.confin sijaan asetukset voidaan myös sijoittaa vapaavalintaiseen tiedostoon hakemiston <tt>/etc/modprobe.d/</tt> alle.

Jos esimerkiksi jonkin tietyn moduulin latautuminen halutaan estää (vaikkapa päällekkäisyyksien takia), voidaan se mustalistata (engl. ''blacklist'') lisäämällä modprobe.conf-tiedostoon rivi
blacklist ''moduulinnimi''

Jos halutaan käsin määritellä jokin tietty moduuli latautuvaksi käynnistyksen yhteydessä (mikäli se ei lataudu automaattisesti), voidaan tiedostoon /etc/[[rc.local]] lisätä rivi
[[modprobe]] ''moduulinnimi''
Tähän on myös olemassa jakelukohtaisia menetelmiä, esimerkiksi [[Arch Linux]]issa moduulit voidaan listata <tt>/etc/[[rc.conf]]</tt>in kenttään <tt>MODULES=</tt>, [[Debian]]-pohjaisissa jakeluissa tiedostoon <tt>/etc/modules</tt> ja [[Gentoo]]ssa tiedostoon <tt>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</tt> (2.6-sarjan ytimet).

===Komentorivityökalut===
Moduuleita voidaan hallita seuraavilla [[komentorivi]]komennoilla:
{{Moduulien hallinta}}

==Ulkopuoliset moduulit==
Ulkopuoliset moduulit asennetaan yleensä binäärisinä (valmiiksi käännettyinä) versioina [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. Moduulit ovat tällöin valmiiksi yhteensopivia jakelun oletusytimen kanssa. [[vapaa ohjelmisto|Ei-vapaiden]] moduulien (esimerkiksi [[näytönohjain]]ajurit) lataamiseen on usein käytettävä [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].

Jos ja kun ytimestä tulee uusi versio, on myös ulkopuolisten moduulien päivityttävä sitä tukeviksi. Jakelusta ja [[pakettivarasto]]sta riippuen tähän on kaksi menetelmää. Joko kaikista moduulipaketeista julkaistaan uudet versiot aina ytimen päivittyessä tai käytetään [[DKMS]]-ohjelmistoa, joka [[kääntäminen|kääntää]] moduulit uudelleen aina havaittuaan ytimen päivittyneen. Useimmat paketoijat ovat viime vuosina siirtyneet käyttämään DKMS:ää.

Jos paketinhallinnan kautta ei ole saatavilla haluttua moduulia tai sen versiota, on se käännettävä käsin [[lähdekoodi]]sta. Moduulin kääntämiseen tarvitaan ytimen kehityspaketit (paketit <tt>kernel-devel</tt>, <tt>kernel-dev</tt>, <tt>linux-devel</tt>, <tt>kernel-headers</tt>, <tt>linux-headers</tt> ym jakelusta riippuen) sekä moduulin kanssa yhteensopiva ytimen versio. Ajurikehittäjän sivulta ladattavan ajurin (yleensä [[tarball]]-muodossa) mukana toimitetaan tavallisesti <tt>README</tt>- ja <tt>INSTALL</tt>-tiedostot, joissa on lisätietoa kääntämisestä.

==Initrd==
Jos käytetään jakeluiden oletusytimiä joissa suurin osa laiteajureista on käännetty moduuleiksi, tulee ongelmaksi se, etteivät moduulit ole käytettävissä [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] alkuvaiheessa. Moduulit sijaitsevat [[tiedostojärjestelmä]]ssä (yleensä [[juuriosio]]lla), mutta jotta tiedostojärjestelmään päästäisiin käsiksi, tarvitaan eri laitteistokokoonpanoja varten suuri määrä eri moduuleita.

Jotta moduulit olisivat käytettävissä tarpeeksi aikaisin, on kehitetty [[initrd]]-niminen järjestelmä, jossa tarvittavat moduulit on sijoitettu käynnistyksen ajaksi keskusmuistiin ladattavaan tiedostojärjestelmään.

Initrd-tiedostojärjestelmän [[levykuva]] korvataan uudella aina ydintä päivitettäessä. Levykuva voidaan myös luoda käsin, mikäli oletusversio ei sisällä kaikkia tarvittavia moduuleita.

==Katso myös==
*[[Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä]]
*[[Ytimen kääntäminen]]
*[[Ytimen asetusten tekeminen]]
*[[Ytimen käynnistysparametrit]]
*[[GNU/Linuxin käynnistysprosessi]]
*[[Udev]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:Loadable kernel module|Ytimen moduulit englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Ydin]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Ydin

2009-01-01T13:56:52Z

Fri13:

{{perustietoa}}
'''Ydin''' eli '''kernel''' on [[käyttöjärjestelmä]]n rakenteen määrittävä ohjelmisto, joka toimii yhdessä osoiteavaruudessa, ydintilassa ja on vastuussa laitteiston tarjoamisesta rajapintoina muille ohjelmille tai käyttöjärjestelmä-prosesseille, riippuen käyttöjärjestelmän rakenteesta.

[[wikipedia:fi:Linux|Linux-järjestelmien]] käyttöjärjestelmänä toimii [[wikipedia:fi:Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti [[wikipedia:fi:Linus Torvalds|Linus Torvalds]] vuonna 1991 opiskellessaan Helsingin yliopistossa. Alkujaan Linux oli alunperin pelkkä scheduler Minix-käyttöjärjestelmälle mutta siitä kehittyi nopeasti monoliittinen käyttöjärjestelmä Linusin lisenssoitua Linuxin lähdekoodin GPL lisenssillä sen sijaan että olisi käyttänyt omaa lisenssiään. Linus Torvalds johtaa Linux-käyttöjärjestelmän kehitystä mutta ei osallistu sitä hyödyntävien Linux-järjestelmien kehityksiin. Linusin omien puheiden mukaan hänen aikansa menee valtaosin Linux-kehittäjien yhteistyön hallintaan ja suurien linjavetojen tekemiseen.

==Katso myös==
* [[Kernel UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä]]
* [[Ytimen moduulit]]
* [[Ytimen kääntäminen]]
* [[Ytimen asetusten tekeminen]]
* [[Ytimen käynnistysparametrit]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.kernel.org/ Kernel.org]
*[http://lkml.org/ Kernel-postituslistan arkistot]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ydin]]

Ext4

2009-01-01T12:10:07Z

Fri13: Ext4 merkitty vakaaksi Linux 2.6.28 -version myötä

Ext4 eli ''fourth extended filesystem'' on [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmän]] jatkokehitetty versio, johon on mm. lisätty tuki jopa eksatavun (1024 * 1024 teratavua) kokoisille osioille sekä parannettu fragmentoitumisen estoa [[wikipedia:Extent|extent]]-ominaisuuden avulla. Ext4-osio on mahdollista [[mount|liittää]] ext3:na, mikäli extent-ominaisuus ei ole käytössä. [[ydin|Linux-käyttöjärjestelmässä]] on versiosta 2.6.28 asti ollut vakaaksi merkitty tuki ext4-tiedostojärjestelmälle.

Ext4 ei tällä hetkellä ole laajamittaisessa käytössä useimmissa Linux-jakeluissa 2.6.28-kehitysversioiden käytön vuoksi. Muutamilla jakelupaketeissa kuten [[Fedora]]ssa ja [[Mandriva]]ssa ext4 on ollut kuitenkin tarjolla kokeilunhaluisille käyttäjille. Fedora 10:ssa ext4:n saa asennusohjelmassa käyttöön lisäämällä [[käynnistyslatain|käynnistysruudussa]] käyttöjärjestelmälle [[ytimen käynnistysparametrit|käynnistysparametrin]] <tt>ext4</tt>. Ext4-tiedostojärjestelmä on käyttöjärjestelmän 2.6.28 versiossa merkitty vakaaksi ja Ext4 on mahdollista valita käyttöön tiedostojärjestelmän tyyppiä valittaessa. Vanhempi Ext3 -versio on myös mahdollista päivittää Ext4 -versioon menettämättä tiedostoja.

==Katso myös==
*[[Ext2]]
*[[Ext3]]
*[[ReiserFS]]
*[[Reiser4]]
*[[Mkfs]]

==Aiheesta muualla==
*[http://ext4.wiki.kernel.org/index.php/Main_Page ext4-wiki]
*[[wikipedia:Ext4|Englanninkielisen Wikipedian ext4-artikkeli]]
*[http://www.linuxinsight.com/first_benchmarks_of_the_ext4_file_system.html Ensimmäisiä testituloksia]

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Portaali:Kuvankäsittely

2007-10-28T14:40:15Z

Fri13: /* Kuvankäsittelyohjelmat */

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa yksinkertaisen käsittelyn. Käyttää Mono projektia hyödykseen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**jpeg-kuvien exif-tietojen muokkaamiseen. http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[Showfoto]]
**Showfoto on Digikamin kuvankäsittely ohjelma ja myös kuvien katselu sen avulla on mahdollista ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella.

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeastikehittyvä kuvamuokkausohjelma. http://www.koffice.org/krita/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ShowFoto]]
**Mahdollistaa Kipi-liitännäisten käyttämisen kuvankäsittelyssä. Voidaan käyttää myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Portaali:Kuvankäsittely

2007-10-28T14:39:16Z

Fri13: /* Kuvankäsittelyohjelmat */

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa yksinkertaisen käsittelyn. Käyttää Mono projektia hyödykseen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**jpeg-kuvien exif-tietojen muokkaamiseen. http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[Showfoto]]
**Showfoto on Digikamin kuvankäsittely ohjelma ja myös kuvien katselu sen avulla on mahdollista ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella.

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeastikehittyvä kuvamuokkausohjelma. http://www.koffice.org/krita/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ShowFoto]]
**ShowFoto käyttää Kipin mahdollistamia ominaisuuksia kuvankäsittelyyn. Voidaan käyttää myös ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Portaali:Kuvankäsittely

2007-10-28T14:37:33Z

Fri13: /* Kuvien katseluohjelmat */

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa yksinkertaisen käsittelyn. Käyttää Mono projektia hyödykseen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**jpeg-kuvien exif-tietojen muokkaamiseen. http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[Showfoto]]
**Showfoto on Digikamin kuvankäsittely ohjelma ja myös kuvien katselu sen avulla on mahdollista ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella.

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeastikehittyvä kuvamuokkausohjelma. http://www.koffice.org/krita/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Portaali:Kuvankäsittely

2007-10-28T14:37:03Z

Fri13: /* Kuvien katseluohjelmat */

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa yksinkertaisen käsittelyn. Käyttää Mono projektia hyödykseen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**jpeg-kuvien exif-tietojen muokkaamiseen. http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*Showfoto
**[[Showfoto]] on Digikamin kuvankäsittely ohjelma ja myös kuvien katselu sen avulla on mahdollista ilman Digikamin käynnistämistä.
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella.

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeastikehittyvä kuvamuokkausohjelma. http://www.koffice.org/krita/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Portaali:Kuvankäsittely

2007-10-28T14:34:37Z

Fri13: /* Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle */

Linuxille on tarjolla lukuisia eri kuvien muokkaamiseen ja näyttämiseen keskittyneitä ohjelmia. Tässä artikkelissa on listattu ohjelmia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki kuvankäsittelyohjelmia käsittelevät artikkelit on listattu luokassa [[:Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelmat]]. Kuvankatseluohjelmia ja kuvakokoelman hallintaohjelmia löytyy luokasta [[:Luokka:Kuvankatseluohjelmat|kuvankatseluohjelmat]].

== Kuvien siirtäminen kamerasta koneelle ==
*[[cp]] (monet kamerat näkyvät ulkoisena massamuistina)
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[gphoto]]
**Gphoto (gphoto2) on ohjelmakirjasto ja komentorivipohjainen työkalu kuvien siirtämiseksi niistä kameroista, jotka eivät tue [[Usb-muisti|Usb-massamuistitekniikkaa]]. Digikam ja muut kuvien siirtoa tukevat ohjelmistot käyttävät lähes poikkeuksetta gphotoa varsinaiseen siirtoprosessiin. http://www.gphoto.org/
*[[Gtkam]]
**Gtkam on gphoto-projektin virallinen graafinen käyttöliittymä gphotolle.
*[[F-Spot]]
**F-Sport on Gnomelle tehty kuva-arkisto ja mahdollistaa yksinkertaisen käsittelyn. Käyttää Mono projektia hyödykseen. http://f-spot.org/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto-ominaisuuksin. http://lphoto.com/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. Siirtotyökalua (gthumb-import) voi käyttää myös erikseen ilman itse GThumbia. http://gthumb.sourceforge.net/

== [[EXIF]]-tietojen kopiointi ja muokkaaminen ==
*[[Exiftool]]
**jpeg-kuvien exif-tietojen muokkaamiseen. http://www.sno.phy.queensu.ca/~phil/exiftool/
*[[jhead]]
**Kuvien, äänen ja videoiden meta-tietojen muokkaamiseen (mm. jpeg, nef, mp3, cr2, qt, mov). http://www.sentex.net/~mwandel/jhead/
*[[exiv2]]
**Varsinkin [[KDE]]-pohjaisten kuvankatselu- ja siirto-ohjelmien käyttämä työkalu exif-tietojen näyttämiseen ja muokkaamiseen.

==Kuvien katseluohjelmat==
*[[Showimg]]
**Kuvien katselu- arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[Gwenview]]
**Katseluohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://gwenview.sourceforge.net/
*[[Octagon]]
**Kotimainen "''mokkula''" hakemaan kuvia ulkoasun perusteella. http://octagon.viitala.eu/
*[[GQView]]
**Katseluohjelma, jonka erikoisuutena tehokas duplikaattikuvien löytäjä. http://gqview.sourceforge.net/
*[[GThumb]]
**Katseluohjelma, joka osaa myös siirtää, muokata ja arkistoida. http://gthumb.sourceforge.net/
*[[digikam|Digikam]]
**Kopiointi- ja järjestelyohjelma, joka tukee [[KIPI]]-liitännäisiä. http://www.digikam.org
*[[Xnview]]
**Katseluohjelma. http://perso.wanadoo.fr/pierre.g/xnview/enxnview.html

==Arkistointiohjelmat==
Käyvät myös kuvien katseluun. Sisältävät työkalut kuvien merkkaamiseen esim. henkilöiden perusteella.

*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.kphotoalbum.org/
*[[Showimg]]
**Katselu- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä. http://www.jalix.org/projects/showimg/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma siirto- ja julkaisuominaisuuksin. http://lphoto.com
*[[Digikam]]
**Siirto-, katselu-, muokkaus- ja arkistointiohjelma [[KIPI]]-liitännäisillä.
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa mm. "älykkään" haun kuvan sisällön perusteella. http://www.imgseek.net/
*[[GThumb]]
**Osaa myös siirtää kuvat kamerasta ja muokata niitä. http://gthumb.sourceforge.net/

==Kuvankäsittelyohjelmat==
*[[GIMP]]
**Kuvankäsittelyohjelma massiivisella toimintovalikoimalla. http://www.gimp.org
**GIMPin liitännäiset, kts. esim. http://registry.gimp.org/
*[[Hugin]]
**Panoraamaohjelma. http://hugin.sourceforge.net/
*[[Bibble]]
**Mm. raakakuvien käsittelyyn. http://www.bibblelabs.com
*[[Krita]]
**Monipuolinen, nopeastikehittyvä kuvamuokkausohjelma. http://www.koffice.org/krita/
*[[KIPI]]-liitännäiset.
**Kuvankäsittelyliitännäinen - kokoelma yhteiskäyttöön eri ohjelmille (DigiKam, KPhotoAlbum, Showimg and Gwenview). http://extragear.kde.org/apps/kipi/
*[[ImageMagick]]
**Komentoriviohjelmia sekalaiseen kuvankäsittelyyn. http://www.imagemagick.org/
*[[exiftran]]
**Mm. kuvien häviöttömään kääntämiseen. http://packages.debian.org/unstable/graphics/exiftran
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://f-spot.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma tavallisin kuvankäsittelyominaisuuksin. http://www.imgseek.net/

==Raakakuvien käsittelyyn==
*[[LightZone]] http://sonic.net/~rat/lightcrafts/
*[[RawStudio]] http://rawstudio.org
*[[Raw Therapee]] http://www.rawtherapee.com
*[[dcraw]] http://www.cybercom.net/~dcoffin/dcraw/
*[[uFraw]] http://ufraw.sourceforge.net
*[[Bibble]] http://www.bibblelabs.com
*[[RawPhoto]]
*[[wine]] ja [[Rawshooter]] http://www.winehq.com ja http://www.pixmantec.com/

==Kuva-albumien luominen==
Esim. Internet-sivulle.
*[[JAlbum]] http://jalbum.net/
*[[LView]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://lphoto.com/
*[[KPhotoAlbum]] (ent. KimDaBa)
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.kphotoalbum.org/
*[[F-Spot]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://f-spot.org/
*[[Digikam]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.digikam.org/
*[[ImgSeek]]
**Arkistointiohjelma, joka osaa myös luoda albumeja. http://www.imgseek.net/
*[[Konqueror]]in ''Create Image Gallery'' -liitännäinen
*[[GenHTML]]
**Komentorivipohjainen galleriageneraattori. http://onema.fi/genhtml

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]

Keskustelu:Graafinen kirjautumisohjelma

2007-10-20T21:12:00Z

Fri13: Display managerin suomennus -Linkitys?

== Display managerin suomennus -Linkitys? ==

Koska wikin idea on tarjota suomenkielellä ohjeistusta, kannattaa käyttää myös suomenkielisiä vastineita ja kertoa englanninkieliset vastineet niihin.
"Display Manager" kuitenkin on englantia ja pitää selventää suomeksi "Näyttömanageri", mikä tuottaa ongelman koska kyseisellä aiheella ei löydy sivua vaan viitataan olettamuksellisesti englanninkieliseen vastineeseen. Pitäisi varmaan luoda uudelleenohjaus "Näyttömanageri" sivulta "Display manager" sivulle tai toisinpäin sekä kopioida tällöin sisältö toiselle puolelle.

Graafinen kirjautumisohjelma

2007-10-20T21:07:54Z

Fri13: Suomennos, kyseessä on sentään suomalaisille tehty versio ohjeistuksesta. Tarkennettu näyttömanagerin toimintaa käynnistyslataajan kanssa ja eri mahdollisuuksia.

Display manager (lyh. dm, Suom. Näyttömanageri) tarkoittaa [[X Window System]]in alla toimivaa graafista kirjautumisohjelmaa. Kirjautumistoiminnon ohella näyttömanagerit tukevat yleensä myös graafisesti tietokoneen sammuttamisen ja uudelleenkäynnistämisen. Osasta näyttömanagereja löytyy myös [[Grub]]- ja [[LILO]]-käynnistyslataajan tuki, jolloin on mahdollista valita, käynnistetäänkö tietokone uudelleen Linuxiin (tai eri kerneliversioon/jakeluun) tai toiseen asennettuun käyttöjärjestelmään, kuten Microsoft Windows käyttöjärjestelmään. Tämä lisäksi tuki löytyy yleensä myös [[XDMCP]]-etäkirjautumiselle, kielen ja [[ikkunointiohjelma]]n valinnalle, automaattiselle kirjautumiselle, käyttäjänimen tab-täydennykselle, käyttäjälistalle sekä käyttäjäkuvien näyttämiselle.

Näyttömanagerin tarjoaman kirjautumisruudun ulkoasua voi yleensä muokata monipuolisesti. Taustakuvan ja värien mukauttamisen ohella voi yleensä myös asentaa teemoja, jotka muuttavat ruudun ulkoasun kokonaan.

Yleisimmät näyttömanagerit ovat eri [[työpöytäympäristö]]jen mukana tulevat versiot, [[KDE]]:n [[KDM]], [[GNOME]]:n [[GDM]] sekä X:n mukana tuleva yksinkertainen [[XDM]]. [[Xfce]] työpöytäympäristöllä ei ole omaa display manageria.

Sekä KDM:n että GDM:n mukana tulee graafinen asetusohjelma, jonka avulla on mahdollista muokata ohjelman perusasetuksia. Joihinkin kehittyneempiin asetusmahdollisuuksiin pääsee käsiksi vain muokkaamalla suoraan ohjelman [[asetustiedosto]]a. XDM:lle ei ole graafista asetusohjelmaa.

Järjestelmän sammuttaminen ja uudelleenkäynnistäminen suoraan KDE:n tai GNOMEn valikosta edellyttää tukea käytössä olevalle näyttömanagerille. KDE ja GNOME eivät aikaisemmin tukeneet toistensa näyttömanagereita, mutta tukevat nykyisin. Sulkemisvaihtoehdot puuttuvat työpöytäympäristön valikosta nykyisin vain silloin, kun X-istunto on käynnistetty erikseen esimerkiksi [[startx]]-komennolla tai käytössä on XDM tai muu harvinaisempi display manager. Xfce:llä on oma menetelmänsä sulkemisvaihtoehdon tarjoamiseen [http://wiki.xfce.org/faq#session_manager].

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:X_display_manager|Display manager englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Järjestelmä]]

Keskustelu:Jakelu

2007-10-20T11:44:26Z

Fri13:

Voisiko tänne tehdä jonkinlaisen luettelon "suurista distroista", ja jokaisen kohdalle listan niistä pienemmistä jotka siihen pohjautuvat? Vähän kuin Distrowatchissa jo on. Miten sallittua (tekijänoikeuksien kannalta) on katsoa tiedot sieltä ja copy-pastella laittaa ne tänne?

Jos tuon toteuttaa niin alasivun tekeminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Ehdotan että tehdään alaotsikko, esim. "Debian-pohjaiset", ja sen alle linkit kaikkien sellaisten pikkudistrojen omille sivuille jotka pohjautuvat Debianiin.
-- K.

*Lisäsin tietoa miten levityspaketti koostuu, eli kerneli (linux) + käyttöjärjestelmän työkalut (gnu) ja eri ohjelmia eri tarkoituksiin. Pitäisi myös pohtia onko "jakeluversio" ja "levityspaketti" määritteillä eri merkitystä. Yleisesti tarkoittavat samaa eli GNU/Linux käyttöjärjestelmästä erilaisia kokoonpanoja, mutta eri jakeluversio taas tarkoittaa enemmänkin yhden jakelun eri versioita, vaikka saman voi sanoa "jakelun versio on...". Myös levitysversio on vähän molemmille puolille astuva, GNU/Linux käyttöjärjestelmän yksi levitettävä versio mutta silti yksi jakelu, josta voi tulla ulos monta eri jakeluversiota. [[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 20. lokakuuta 2007 kello 14.42 (EEST)

Keskustelu:Jakelu

2007-10-20T11:43:26Z

Fri13:

Voisiko tänne tehdä jonkinlaisen luettelon "suurista distroista", ja jokaisen kohdalle listan niistä pienemmistä jotka siihen pohjautuvat? Vähän kuin Distrowatchissa jo on. Miten sallittua (tekijänoikeuksien kannalta) on katsoa tiedot sieltä ja copy-pastella laittaa ne tänne?

Jos tuon toteuttaa niin alasivun tekeminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Ehdotan että tehdään alaotsikko, esim. "Debian-pohjaiset", ja sen alle linkit kaikkien sellaisten pikkudistrojen omille sivuille jotka pohjautuvat Debianiin.
-- K.

*Lisäsin tietoa miten levityspaketti koostuu, eli kerneli (linux) + käyttöjärjestelmän työkalut (gnu) ja eri ohjelmia eri tarkoituksiin. Pitäisi myös pohtia onko "jakeluversio" ja "levityspaketti" määritteillä merkitystä. Yleisesti tarkoittavat samaa eli GNU/Linux käyttöjärjestelmästä erilaisia kokoonpanoja, mutta eri jakeluversio taas tarkoittaa yhden jakelun eri versioita enemmän, vaikka saman voi sanoa "jakelun versio on...". Myös levitysversio on vähän molemmille puolille astuva, GNU/Linux käyttöjärjestelmän yksi levitettävä versio mutta silti yksi jakelu, josta voi tulla ulos monta eri jakeluversiota. [[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 20. lokakuuta 2007 kello 14.42 (EEST)

Keskustelu:Jakelu

2007-10-20T11:43:08Z

Fri13:

Voisiko tänne tehdä jonkinlaisen luettelon "suurista distroista", ja jokaisen kohdalle listan niistä pienemmistä jotka siihen pohjautuvat? Vähän kuin Distrowatchissa jo on. Miten sallittua (tekijänoikeuksien kannalta) on katsoa tiedot sieltä ja copy-pastella laittaa ne tänne?

Jos tuon toteuttaa niin alasivun tekeminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Ehdotan että tehdään alaotsikko, esim. "Debian-pohjaiset", ja sen alle linkit kaikkien sellaisten pikkudistrojen omille sivuille jotka pohjautuvat Debianiin.
-- K.

*Lisäsin tietoa miten levityspaketti koostuu, eli kerneli (linux) + käyttöjärjestelmän työkalut (gnu) ja eri ohjelmia eri tarkoituksiin. Pitäisi myös pohtia onko "jakeluversio" ja "levityspaketti" määritteillä merkitystä. Yleisesti tarkoittavat samaa eli GNU/Linux käyttöjärjestelmästä erilaisia kokoonpanoja, mutta eri jakeluversio taas tarkoittaa yhden jakelun eri versioita enemmän, vaikka saman voi sanoa "jakelun versio on...". Myös levitysversio on vähän molemmille puolille astuva, GNU/Linux käyttöjärjestelmän yksi levitettävä versio mutta silti yksi jakelu, josta voi tulla ulos monta eri jakeluversiota.

[[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 20. lokakuuta 2007 kello 14.42 (EEST)

Keskustelu:Jakelu

2007-10-20T11:42:27Z

Fri13:

Voisiko tänne tehdä jonkinlaisen luettelon "suurista distroista", ja jokaisen kohdalle listan niistä pienemmistä jotka siihen pohjautuvat? Vähän kuin Distrowatchissa jo on. Miten sallittua (tekijänoikeuksien kannalta) on katsoa tiedot sieltä ja copy-pastella laittaa ne tänne?

Jos tuon toteuttaa niin alasivun tekeminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Ehdotan että tehdään alaotsikko, esim. "Debian-pohjaiset", ja sen alle linkit kaikkien sellaisten pikkudistrojen omille sivuille jotka pohjautuvat Debianiin.
-- K.

Lisäsin tietoa miten levityspaketti koostuu, eli kerneli (linux) + käyttöjärjestelmän työkalut (gnu) ja eri ohjelmia eri tarkoituksiin.

Pitäisi myös pohtia onko "jakeluversio" ja "levityspaketti" määritteillä merkitystä. Yleisesti tarkoittavat samaa eli GNU/Linux käyttöjärjestelmästä erilaisia kokoonpanoja, mutta eri jakeluversio taas tarkoittaa yhden jakelun eri versioita enemmän, vaikka saman voi sanoa "jakelun versio on...".
Myös levitysversio on vähän molemmille puolille astuva, GNU/Linux käyttöjärjestelmän yksi levitettävä versio mutta silti yksi jakelu, josta voi tulla ulos monta eri jakeluversiota.

[[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 20. lokakuuta 2007 kello 14.42 (EEST)

Jakelu

2007-10-20T11:37:43Z

Fri13: Lisätty tietoa jakeluversion rakenteesta, kerneli + käyttöjärjestelmä + ohjelmat

Alunperin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnu/linux GNU/Linux] käyttäjillä oli tapana asentaa [[Ohjelmien_asentaminen | kääntämällä]] itse [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux_(ydin) Linux-kerneli/ydin] ja sen päälle [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU projektin] kehittämiä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmän] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.
Jo pitkään on ollut vaihtoehtona, että joku kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten, joita kutsutaan:
*jakeluksi
*levitysversioksi
*levityspaketiksi
*tai tuttavallisemmin "distroksi" (engl. Distribution).

Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä GNU/Linux käyttöjärjestelmän] lisäksi mukaan yksi tai useampi [http://fi.wikipedia.org/wiki/Graafinen_käyttöliittymä graafinen käyttöliittymä], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[KDE]], [[Gnome]], [[XFCE]] tai pelkkä [[ikkunointimanageri]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Windomaker]] jne.
Usein levityspaketissa on mukana myös erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric.
*Graafiseen työhön: Gimp, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview.
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.

[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan GNU/Linux [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmän] lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:

*(S)FTP-palvelin
*HTTP/WWW-palvelin
*SSH-palvelin
*Sähköpostipalvelin

Yleensä palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]]. Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöliittymä käyttöliittymällä] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]] kautta. Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.

Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora (aikaisemmin Fedora Core), kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS jakeluversion, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

Jakeluversiot keskenään ovat yhteensopivia, mikä tarkoittaa että eri jakeluversioissa olevien ohjelmien asentaminen toisiin jakeluversioihin on mahdollista, vähintään [[Lähdekoodi | lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Ohjelmien_asentaminen | "kääntämällä"]].
Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Novellin (Open)SUSE:n ”Yast” ja Mandrivan ”MCC” -välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.

==[[:Luokka:Jakelut|Eri jakeluita]]==

== Mikä on jakelupakettini versio? ==

Tässä ovat eri jakelupakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä.

* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version

== Minkä Linux levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n, [[Mandriva]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa.

===Vaihtoehto 1===
Valitse sama jakeluversio, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

===Vaihtoehto 2===
Valitse jokin yleinen jakelu.

Yleisiä jakeluversioita ovat [[SuSE]], [[Mandriva]], [[Fedora]], [[Debian]], [[Ubuntu]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]]. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

===Vaihtoehto 3===
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.

Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan jakeluversion, niin sitä ei kannata enää kytkeä suoraan Internetiin ilman välissä olevaa [[Palomuuri | palomuuria]] tietomurtojen riskin vuoksi. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei vanha jakeluversio välttämättä anna todenmukaista kuvaa nyky-Linuxista; Linux-ohjelmistoihin on vuosittain tehty monia varsinkin aloittelevien käyttöä helpottavia parannuksia.

===Vaihtoehto 4===
Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.

Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä voi olla niiden suuren koon ja polttavien DVD-aseman puuttumisen vuoksi vaikeata.

==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====

* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
* [http://www.ubuntulinux.org/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)

===Vaihtoehto 5===
Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

===Vaihtoehto 6===
Kokeile netissä olevia valintavelhoja. Vastaa kysymyksiin ja velho valitsee sinulle sopivan distron.

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

===Tietoa eri jakeluista===
Eri jakeluversioista saat tietoa [[:Luokka:Jakelut|tästä wikistä]], tai vaikka [http://www.distrowatch.com/ Distrowatchista].

[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:Käyttöjärjestelmä

2007-10-20T10:31:02Z

Fri13:

Pitäisi kirjoittaa lyhyemmin vastaava tieto kuin wikipediassa mutta koskemaan vain GNU/Linux tavalla eikä eroavaisuuksia esimerkiksi Windows ja MacOSX käyttöjärjestelmien välillä.
[[Käyttäjä:Fri13|Fri13]] 20. lokakuuta 2007 kello 13.31 (EEST)

Keskustelu:Käyttöjärjestelmä

2007-10-20T10:30:02Z

Fri13:

Pitäisi kirjoittaa lyhyemmin vastaava tieto kuin wikipediassa mutta koskemaan vain GNU/Linux tavalla eikä eroavaisuuksia esimerkiksi Windows ja MacOSX käyttöjärjestelmien välillä.

Käyttöjärjestelmä

2007-10-20T10:29:05Z

Fri13:

#REDIRECT [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmä]]

Käyttöjärjestelmä

2007-10-20T10:28:46Z

Fri13:

#REDIRECT [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä | käyttöjärjestelmä]]

Käyttöjärjestelmä

2007-10-20T10:28:33Z

Fri13: Ohjaus wikipedian käyttöjärjestelmän määritelmään.

#REDIRECT [[http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmä]]

Linux-käyttöjärjestelmä

2007-10-20T10:08:24Z

Fri13: Linkkien lisääminen käyttöjärjestelmään ja kerneliin.

{{perustietoa}}
Wikipedian artikkeli [[wikipedia:fi:Linux|Linux-käyttöjärjestelmästä]]. Linux-käyttöjärjestelmä eli [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnu/linux GNU/Linux] on [[wikipedia:fi:Linux_(ydin)|Linux-ytimen]] ympärille rakennettu [[wikipedia:fi:Unix|Unix]]-tyyppinen [[wikipedia:fi:käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmä]]. Usein käytetty nimitys [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnu/linux GNU/Linux] johtuu siitä että, osa [[wikipedia:fi:GNU|GNU]]-projektin työkaluista muodostavat huomattavan osuuden GNU/Linuxin
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmästä].

==Katso myös==
*[[Jakelu]]
*[[ydin|Linux-ydin]]
*[[Aloittelijalle|Linux-aloittelijan ohjeet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Järjestelmä]]

Tietoturva

2007-10-20T09:34:02Z

Fri13: /* Käyttöjärjestelmän päivittäminen */ Muutettu päivitys koskemaan enemmän käyttöjärjestelmää + ohjelmia. Korjattu sanavirheitä ja määritelmien käyttöä.

== Rant ==
Tietoturvassa on monesti kysymys asenteista, tosin onneksi Linuxille on erittäin vähän viruksia ja spywarea. Kannattaa silti huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle. Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää [[Palomuurit|palomuuria]], [[tcp-wrapper]]ia, SELinuxia ja [[IDS]]ia (eli hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). *NIX-tyylisten järjestelmien vanhimpia tietoturvaetuja on [[root|pääkäyttäjän]] säästeliäs käyttö, jatka tätä perinnettä! Hyvä tapa olisi jättää pääkäyttäjäterminaali kokonaan avaamatta, ja hoitaa pääkäyttäjäoikeuksia vaativat hommat [[su]]:n tai [[sudo]]n avulla.

== Käyttöjärjestelmän ja ohjelmien päivittäminen ==

Kaikista ohjelmistoista löytyy ajoittain ohjelmointivirheitä,
jotka heikentävät tietokoneen turvallisuutta. Valmistajat julkaisevat
päivityksiä jotka korjaavat ohjelmistojen virheitä, mutta päivitysten asentaminen on käyttäjän vastuulla.
[http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU/Linux/ GNU/Linuxin] tapauksessa tarvittavat toimenpiteet riippuvat jonkin verran siitä, mikä [[Distro|jakeluversio]] on käytössä.

Kannattaa tarkistaa säännöllisesti (ehkä kerran viikossa) onko uusia päivityksiä saatavilla, ellei muistutuksia tule automaattisesti. Yleensä jokaisella [[Distro|jakelulla]] on oma sähköpostilista, millä tiedotetaan käyttöjärjestelmän ja ohjelmien tietoturvaan liittyvistä päivityksistä. Päivitykset asentuvat yleensä muutamalla hiiren klikkauksella tai parilla komennolla komentoriville, kunhan "asennuslähteet" on oikein säädetty.

Alla on annettu ohjeet yleisimpien jakeluversioiden päivittämiseen.
Mikäli käytössä on niin vanha versio jakelusta että valmistaja ei enää tarjoa
siihen tietoturvapäivityksiä, on jakelu syytä päivittää uudempaan versioon.

* [[Debianin päivittäminen|Debian GNU/Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Fedora Linux]]
* [[Gentoon päivittäminen|Gentoo Linux]]
* IT Linux, Lineox ja Spectra Linux: Kts. [http://www.raimokoski.com http://www.raimokoski.com]
* [[Mandrivan päivittäminen|Mandriva Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Red Hat Linux]]
* SOT Linux: Päivityksiä ei enää julkaista, käyttäjiä suositellaan vaihtamaan johonkin toiseen jakeluun.
* [[SUSEn päivittäminen|SUSE Linux]]
* [[Ubuntun päivittäminen|Ubuntu Linux]]
* [[Slackware|Slackware Linux]]

== Käyttöoikeuksien hallinta ==
Olennainen osa Linux-tietoturvaa on mahdollisuus rajoittaa [[käyttäjä|käyttäjien]] oikeuksia [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]]. Käyttöoikeudet määritetään käyttäjä- ja ryhmäkohtaisesti. Lisäksi Linuxin [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistorakenteessa]] määritetään tarkkaan hakemistojen [[tiedoston oikeudet|käyttöoikeudet]] niiden tarkoituksen ja käyttöoikeuksien mukaan. Nämä yhdessä luovat pohjan tietoturvalliselle käyttöjärjestelmälle.

Linuxin tietoturvaa parantaa tavallisen- ja pääkäyttäjän erottaminen toisistaan. Pääkäyttäjällä eli erityisellä [[käyttäjä|root-tunnuksella]], on kaikki oikeudet käyttöjärjestelmään ja näin myös suurin riski vahingoittaa käyttöjärjestelmää. Tavallisen käyttäjän oikeudet taas ovat hyvin rajoitetut, mahdollistaen kuitenkin normaalin päivittäisen toiminnan kuten dokumenttien kirjoittamiseen ja musiikin kuuntelemiseen.

Vaikka kotikäyttäjälle kahden käyttäjätunnuksen ja salasanan muistaminen kuulostaa absurdilta, on se ehdottomasti helpoin keino parantaa henkilökohtaista tietoturvaa. Esimerkiksi virusten ja haittaohjelmien levittäminen internetissä on helppoa ja ohjelmien virheiden vuoksi sellainen voi joutua myös omalle koneelle. Käyttämällä aina rajoitettua käyttäjätunnusta vähennät huomattavasti riskiä sotkea koko käyttöjärjestelmää.

Siis ohje yksinkertaistettuna:

# Kirjaudu sisään aina tavallisen "matti"-käyttäjän tunnuksilla, ei root-tunnuksilla!
# Älä lisää normaalille käyttäjätunnukselle oikeuksia, mitä et välttämättä tarvitse
# Käytä root-tunnusta ainoastaan ohjelmien ja järjestelmän asennukseen ja kaikkia käyttäjiä koskeviin säätöihin, ei mihinkään muuhun
# Jos vieras ohjelma vaatii pääkäyttäjän tunnusta tai salasanaa, mieti kahdesti onko ohjelma välttämätön!

Suorittaaksesi ohjelman pääkäyttäjän tunnuksilla sinun ei tarvitse kirjautua ulos järjestelmästä. Voit kirjautua pääkäyttäjäksi eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsolilla]] tai [[terminaaliemulaattori|pääteikkunassa]]. Komentoriviltä minkä tahansa yksittäisen ohjelman voi suorittaa pääkäyttäjän oikeuksilla komennoilla [[su]] tai [[sudo]]. Pelkkä "su" vaihtaa pääkäyttäjän oikeuksiin "exit"-käskyyn saakka.

[[Työpöytäympäristö|Työpöytäympäristöistä]] löytyy vastaavat ohjelmat myös graafisena. [[GNOME|GNOMEssa]] sudo-komentoa vastaa [[gksudo]] ja [[KDE|KDE:ssä]] [[ksud]]. Esimerkiksi Ubuntussa Synaptic-paketinhallinnan käynnistäminen kysyy pääkäyttäjän salasanan automaattisesti, käyttäen kyseistä [[gksudo]]-ohjelmaa.

==Käynnistettävät tiedostot ja "autorun"==

GNU/Linuxissa sähköpostiohjelmia ei yleensä ole säädetty ajamaan liitteenä tulevia ohjelmia, vaikka liitettä klikattaisiinkin.

Kun tiedosto on tallennettu tiedostojärjestelmään, se, tulkitaanko se ohjelmaksi, määräytyy [[Tiedoston_oikeudet|tiedoston oikeuksiin]]
sisältyvien suoritusoikeusbittien, ei tiedostopäätteen tai edes tiedoston sisällön perusteella. Näin ohjelmaa ei tallennuksen jälkeenkään pääse vahingossa ajamaan. Käyttäjä voi niin halutessaan erikseen asettaa tiedostolle suoritusoikeudet.

Sähköpostiohjelma tai tiedostoselain voidaan toki ohjelmoida niinkin, että ohjelmia pääsee klikkaamalla ajamaan, mutta tämä olisi turhaa tietoturvan vaarantamista.

Sama koskee [[CD-levy|CD-levyjen]] ja muitten irrotettavien medioitten autorun-ohjelmia: niitä ei yleensä ajeta ellei käyttäjä erikseen sitä pyydä.
Vaikka CD-levyjen kautta ei viruksia juurikaan levitetä niin automaattikäynnistys on helppo tapa tehdä CD:stä [[troijan hevonen]] (katso [[wikipedia:en:2005_Sony_BMG_CD_copy_prevention_scandal|Sonyn rootkit]]).

===Binäärien ajaminen ja pakettien kautta leviävät virukset===

Mitä siis tehdä, jos netistä löytyy (tai sähköpostissa tulee) ohjelma, jonka haluaa ajaa. Jos kyseessä on valmis ajettava tiedosto, riittää että tallettaa sen jonnekin, asettaa suoritusoikeudet ja ajaa sen:
chmod a+x trojan_hevonen
./trojan_hevonen

Ohjelmalla on yleensä kaikki samat oikeudet kuin sen käynnistäjälläkin, eli ellei ohjelmaan luota, se pitää vähintään ajaa tähän tarkoitukseen erikseen luodulla tunnuksella, mieluiten ei ollenkaan.

Etuliite ./ (millä kerrotaan, että ohjelma on työhakemistossa) tarvitaan, jollei ohjelmaa ole asennettu ohjelmille tarkoitettuun hakemistoon (jotka on lueteltu [[PATH]]-muuttujassa). Tällä järjestelyllä estetään (pää)käyttäjää vahingossa ajamasta ohjelmaa, jolle on annettu jonkin toisen ohjelman nimi (tai sellaisen väärinkirjoitettu muoto).

Jos ohjelma tulee paketoituna ([[tar]], [[RPM]], [[Deb]] tms.), paketin asentaminen asentaa tiedostot paketoijan määräämään paikkaan, mahdollisesti ylikirjoittaen muita tiedostoja (varsinkin jos paketin asentaa pääkäyttäjänä) ja asettaen tiedosto-oikeudet kohdalleen. Pakettiin saattaa kuulua myös asennuksessa ajettavia skriptejä. Pakettia ei siis pidä asentaa epämääräisistä lähteistä ja hiukankin epävarmoissa tapauksissa se pitäisi asentaa tarkoitukseen erikseen luodulla tunnuksella (jolle annetaan vain tarvittavat oikeudet asennuksen ajaksi).

== SELinux ja GRSecurity ==

[http://www.nsa.gov/selinux/ SELinux] on patchi ("korjaus") joka mahdollistaa tarkemman auditoinnin ("turvallisuustarkastelut") järjestelmän suorittamien toimenpiteiden suhteen. Lähes kaikille tapahtumille on mahdollista määrittää "turvatasot". NSA on kehittänyt SELinuxin, jonka takia voidaankin olettaa sen täyttävän erittäin korkean turvallisuusluokituksen.

Säädettävyyden mukana tulee vaikeus; kuka jaksaa säätää kaiken pilkkua viilaten? Tämä on SELinuxin suurin ongelma: sen käyttöönotto on erittäin työläs.

SELinux on 2.6-sarjan kernelissä ("ytimessä") mukana ja sen kehitys tapahtuu ytimen ohessa. 2.4-sarjalaisiin tämä on saatavissa erillisenä patch-settinä ("korjaussarjana").

[http://www.grsecurity.net/ GRSecurity] on kilpaileva "tuote" joka ei ole mukana valtavirrassa, mutta se tekijän mukaan mahdollistaa vielä suuremmat tietoturvatason säädöt.

Molemmat tuotteet ovat hyödyllisiä jos niille on tarvetta. Yleensä pärjätään normaaleillakin turva-asetuksilla, mutta vaihtoehdot ovat hyväksi.

== TCP-wrapper ==

TCP-wrapper on käyttöoikeuskirjasto, jolla voidaan määritellä monimutkaisempia sääntöjä, ketkä pääsevät mihinkin verkkopalveluun ottamaan yhteyttä. Komennolla ldd /polku/ohjelmistoon | grep libwrap voi tarkistaa tukeeko palvelinohjelma TCP-wrapperia.

Säännöt rakentuvat niin, että ensin pitää kieltää kaikki <tt>[[hosts.deny]]</tt>-tiedostossa ja sitten sallia yhteyksiä <tt>hosts.allow</tt>-tiedostossa.

Esimerkki perussäädöistä, joissa sallitaan vain .omalafka.fi verkko-osoitteiden yhteydenotto SSHD-palvelinohjelmistoon.

/etc/hosts.deny:
SSHD: ALL

/etc/hosts.allow:
SSHD: .omalafka.fi

Nimien käyttö ip-osoitteiden sijaan aiheuttaa turvallisuusreiän: se, joka itse hallitsee omat nimipalvelimensa, voi asettaa koneen nimen haluamakseen. Ylläolevat säännöt kuitenkin riittävät automaattisten hyökkäysten torjumiseen, ainakin jollei omalafka.fi ole arvattavissa koneen oman nimen tms. perusteella.

== Palomuuri ==

Useimmiten verkkoon liitettävät laitteet on syytä suojata palomuurilla. Linux-palomuureista tietoutta löytyy [[Palomuurit]]-artikkelista.

== Virustorjunta ==

Linuxille on tehty todella vähän viruksia, mutta esim. Windows-järjestelmien sähköpostia liikuttavissa palvelimissa tai tiedostosäilöissä voi olla tarpeen käyttää virustorjuntaa. Aiheesta lisää sivulla [[Virustorjunta]].

==SSH==
Jos ajat [[SSH]]-palvelinta, kannattaa tarkistaa että soveltuvat [[SSH-turvatoimet]] on tehty. sshd käyttää yleensä sekä omia asetuksiaan, että pam-kirjastoa ja normaaleja unix-salasanoja. Asetusten yhteisvaikutus ei ole intuitiivinen, joten asiaa koskevien varoitusten lukeminen on hyvin suotavaa. Parasta on rajoittaa yhteydet muutamaan luotettavaan ip-osoitteeseen.

==Katso myös==
*[[Langattoman verkon tietoturva]]

[[Luokka:Tietoturva]]

Graafinen kirjautumisohjelma

2007-10-20T09:08:11Z

Fri13: Lisätty tietoja DM tarjoamista mahdollisuuksista sekä tuettuja ominaisuuksia työpöytämanagerille, tietoa XDMCP protokollasta ei ole lisätty.

Display manager (lyh. DM) on ohjelma joka mahdollistaa graafisen kirjautumisruudun käyttäen [[X|X-palvelinta]] ja tietokoneen sammuttamisen tai uudelleenkäynnistämisen. Myös [[GRUB]] tai [[LILO]] valikon vaihtoehdot voivat löytyä suoraan DM:n valikosta. Tällöin esimerkiksi [http://fi.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Windows/ Windows] käyttöjärjestelmän pystyy käynnistämään automaattisesti kun tietokone käynnistyy uudelleen, ilman että käyttäjän täytyy valita se ensin. Display Manageri myös mahdollistaa graafisen etäkirjautumisen toiselle koneelle, mahdollistaen näin esimerkiksi kotitietokoneen käyttämisen internetin yli, jos kotikoneen käyttöjärjestelmä tukee ominaisuutta ja molemmat koneet sallivat yhteyden.

[[KDE]] ja [[GNOME]] -[[Työpöytäympäristö|Työpöytäympäristöillä]] on omat display managerinsa, [[KDM]] ja [[GDM]]. Ne tarjoavat tyylikkäämmän ulkoasun ja enemmän asetuksia työpöydän puolelle kuin [[X|X-palvelimen]] mukana tuleva [[XDM]]-niminen display manager, joka on kevyt ja yksinkertainen.

Esimerkiksi kun käytetään [[GDM]] kirjautumisikkunaa, pystyy [[Gnome|Gnomea]] käyttävä sammuttamaan tai uudelleenkäynnistämään tietokoneen [[Gnome|Gnomen]] omasta valikosta. Jos DM on jokin muu kuin [[GDM]] tai ei-tuettu DM, käyttäjä ei pysty sammuttamaan tai uudelleenkäynnistämään tietokonetta käyttäessään [[Gnome]]a, tällöin hänen täytyy kirjautua ulos ja valita haluttu toiminto DM:n valikosta.

[[KDE|KDE]]:ia käytettäessä on vastaava tilanne jos käyttäjä käyttää ei-tuettua DM:a, saa käyttäjä vain mahdollisuuden kirjautua ulos työpöydältä. Sammuttamisen, uudelleenkäynnistämisen ja [[GRUB]]/[[LILO]] käynnistysvaihtoehdot saa vasta kun käyttää tuettua Display Manageria. [[KDE]] sekä [[Gnome]] tukevat toistensa Display Managereita, käyttäjälle tällöin on sama kumpaa käyttää ja voi näin ollen valita näiden välillä, säilyttäen käynnistysmahdollisuudet [[Työpöytäympäristö|Työpöytäympäristössä]].
Display Manager ohjelmia löytyy useita erilaisia, useimmiten käyttäjällä on [[GDM]] tai [[KDM]].

[[Luokka:Järjestelmä]]

Keskustelu käyttäjästä:Fri13

2007-10-01T07:24:37Z

Fri13:

GNU/Linuxin jokapäiväinen käyttäjä vuodesta 2001

Distro-kokemukset:

SuSe 6.2
Red Hat 5.2
Mandriva 8.2, 9.0, 9.1, 10.0, 10.1, 10.2, 2007, 2007.1
Ubuntu 5.04, 5.10, 6.04, 6.10, 7.04

KDE käyttäjä 97% ajasta ja loppu Gnomen käyttöä ja XFCE tai ikkunamanagereja.
(pääasiassa läpikäyntiä jokaisesta uudistuksesta joka KDE/Gnome/XFCE puolelle tulee pääosin).

---------------------------------------------------------------------------------------------