https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Hiiri522 2026-04-29T16:23:02Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.2 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=58597 2025-10-26T04:56:41Z

<p>Hiiri522: Ak: Sivu tyhjennettiin</p> <hr /> <div></div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Apple&diff=58586 2025-07-13T08:13:27Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{Yritys<br /> | nimi = Apple Inc.<br /> | logo = [[Tiedosto:Apple logo grey.svg|100px]]<br /> | logoteksti =<br /> | perustettu = 1. huhtikuuta 1976<br /> | toimiala = Elektroniikkateollisuus ja tietotekniikka<br /> | alkuperämaa = Cupertino, Kalifornia<br /> | kotipaikka = Cupertino, Kalifornia, Yhdysvallat<br /> | kotisivu = [https://www.apple.com/ www.apple.com]<br /> | avoinkoodi = [https://opensource.apple.com/ opensource.apple.com]<br /> }}<br /> [[Tiedosto:Iphonelinux-stack-2011.png|right|thumb|Applen laitteiden protokollapino.]]<br /> <br /> '''Apple Inc.''' on yhdysvaltalainen tietotekniikkaa kehittävä ja valmistava yritys, jonka laitteistoissa [[käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelminä]] toimivien [[macOS]]:n sekä [[iOS]]:n koodi pohjautuu [[BSD]]-[[ydin|ytimeen]] sekä [[Darwin]]-käyttöjärjestelmään.<br /> <br /> == iOS-laitteet ==<br /> iOS-käyttöjärjestelmää käyttäviä laitteita on pystynyt hiplaamaan Linuxista käsin, joskin viimeiset uudet versiot ovat rikkoneet yhteensopivuuden.<br /> <br /> Kytkettäessä iOS-pohjainen laite USB:llä Linux työasemaan, gVFS/AFC-pohjaiset tiedostojärjestelmät liittävät (yrittävät) laitteen tallennusmuistin työaseman hakemistojärjestelmään /run/usr/&lt;uid&gt;/ alle. Tämä hakemisto pitäisi näkyä KDE:n Dolphin ja Gnomen Nautilus tiedostonhallintatyökaluissa, jos kaikki toimivat kuten pitäisi.<br /> <br /> Liitoksen tiedostojärjestelmään voi tehdä myös käsin [[FUSE]]-työkaluilla ja käyttää tiedostonhallintatyökaluja sen jälkeen. iOS tallentaa kuvien pienemmät katseluversiot ja ikonit erikseen, sekä ylläpitää SQL-lite tietokantaa kuvien metatiedoista. Niiden poistaminen ja päivittäminen ei käynnisty(?) automaattisesti uudelleen jos kuvat on siirretty pois laitteesta.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Asahi Linux]] on Linux-jakeluversio, joka toimii [[wikipedia:fi:Apple M1|Applen M1]]-järjestelmäpiireihin perustuvilla Mac-tietokoneilla.<br /> * [[mkLinux]]<br /> * [[macOS]]<br /> * [[CUPS]]<br /> * [[Applen näppäimistö]]<br /> * [[Nautilus]], jossa on tuki iOS-käyttöjärjestelmän (iPhone-puhelimet ja iPad-tabletit) tiedostonsiirtoon<br /> * [[gphoto]] on kameroiden työkalu, joka siirtää tiedostoja iOS-laitteista, jos se sattuu toimimaan.<br /> * [[FUSE]] on [https://en.wikipedia.org/wiki/Filesystem_in_Userspace käyttäjätilan tiedostojärjestelmä] jonka komentulkissa toimivat työkalut tuntuvat toimivan luotettavammin kuin graafiset vastaavat.<br /> * [[Filelight]] työkalua voi käyttää visualisointiin jos ei ole selvää mihin mobiililaitteen tallennustila on kulunut.</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=MacOS&diff=58585 2025-07-13T08:11:21Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> {{pienaakkonen}}<br /> [[Tiedosto:MacOS wordmark (2017).svg|250px|right]]<br /> <br /> '''macOS''' (aiemmin '''Mac OS X''' ja '''OS X''') on [[Apple]]n käyttöjärjestelmä, joka pohjautuu [[FreeBSD]]:n Mach-mikroytimeen. Sen Darwin-nimisen ytimen lähdekoodi on ollut avoimesti saatavissa [http://www.opendarwin.org OpenDarwin-projektissa], mutta tilanne on muuttumassa laittoman kopioinnin vaikeuttamiseksi.<br /> <br /> = Katso myös =<br /> <br /> * [https://fi.wikipedia.org/wiki/MacOS macOS - Wikipedia; laajempi artikkeli suomeksi]<br /> * [https://en.wikipedia.org/wiki/MacOS macOS - Wikipedia; laajempi artikkeli englanniksi]<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=MacOS&diff=58584 2025-07-13T08:09:19Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> {{pienaakkonen}}<br /> [[Tiedosto:MacOS wordmark (2017).svg|250px|right]]<br /> <br /> '''macOS''' (aiemmin '''Mac OS X''' ja '''OS X''') on [[Apple]]n käyttöjärjestelmä, joka pohjautuu [[FreeBSD]]:n Mach-mikroytimeen. Sen Darwin-nimisen ytimen lähdekoodi on ollut avoimesti saatavissa [http://www.opendarwin.org OpenDarwin-projektissa], mutta tilanne on muuttumassa laittoman kopioinnin vaikeuttamiseksi.<br /> <br /> = Katso myös =<br /> <br /> * [https://fi.wikipedia.org/wiki/MacOS/ macOS - Wikipedia]<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=58583 2025-07-13T06:51:24Z

<p>Hiiri522: /* Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi [[Microsoft Windows]] tai [[macOS]], ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä on vapaus valita mieluisensa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys. Lataa haluamasi jakelun ISO-tiedosto koneellesi.<br /> <br /> === 1. Luo asennusmedia ===<br /> <br /> Linux-käyttöjärjestelmä asennetaan asennusmedialta, joka on tyypillisimmin nykyaikana USB-muistitikku. Asennusmediana voi toimia myös DVD-levy tai SD-muistikortti.<br /> <br /> Asennusmedia luodaan valitsemasi jakelun ISO-tiedoston sekä jonkin apuohjelman avulla. [https://etcher.balena.io/ BalenaEtcher] on hyvä ohjelma asennusmedian luomiseen ja toimii sekä Windows- että Mac-tietokoneilla. BalenaEtcher on helppo käyttää: siinä valitaan ISO-levykuva tietokoneen tiedostoista ja laite, josta asennusmedia tehdään, ja tämän jälkeen asennusmedia luodaan. Luominen kestää yleensä 10-20 minuuttia riippuen ISO-levykuvan koosta ja asennusmediana käytettävän tallennusvälineen nopeudesta.<br /> <br /> === 2. Käynnistä tietokone asennusmedialta ===<br /> <br /> Toinen vaihe on käynnistää tietokone asennusmedialta. Sitä varten tietokone on sammutettava kunnolla. Kun painat virtanappia, painele samalla sitä näppäintä, jolla pääset käynnistysvalikkoon. Käynnistysvalikko on valikko, josta valitaan, miltä tallennusvälineeltä tietokone halutaan käynnistää. Tavallisesti tietokone käynnistyy kiintolevyltä, mutta tässä tapauksessa se on saatava käynnistymään ulkoiselta medialta. Näppäin, jolla käynnistysvalikkoon pääsee, riippuu tietokoneen valmistajasta, mutta tyypillisiä vaihtoehtoja ovat Esc, F2, F9 ja Del. Mac-koneissa tämä näppäin on Option (Alt). Tässä kohdassa on tärkeää huomata, että kyseessä on eri näppäin kuin millä pääsee tietokoneen [[BIOS]]:iin.<br /> <br /> Kun pääset käynnistysvalikkoon ja saat valittua siitä asennusmediasi (tämä tehdään yleensä nuolinäppäimillä ja Enter-näppäimellä), Linux käynnistyy live-tilassa. Tässä tilassa mitään ei ole vielä asennettu tai poistettu, vaan Linux toimii niinsanotussa kokeilutilassa, jossa voi hyvin kokeilla, miltä käyttöjärjestelmä tuntuu. Nopeus ei ulkoiselta laitteelta ajaessa ole yleensä nopein mahdollinen, eli hitaudesta ei kannatakaan välittää. Sen sijaan nyt kannattaa kiinnittää huomiota ympäristöön. Onko käyttöliittymä helppokäyttöinen? Mistä toiminnot löytyvät?<br /> <br /> === 3. Asenna Linux ===<br /> <br /> Jos äskeisen kokeilun perusteella päädyt asentamaan Linuxin koneellesi, tee se avaamalla asennusohjelma. Jotkin jakelut kysyvät heti käynnistyessä asiaa, joistakin asennusohjelman pikakuvake löytyy työpöydältä. Joka tapauksessa ohjelman pitäisi löytyä järjestelmän sovelluksista. Asennusohjelma kysyy kysymyksiä liittyen asennukseen ja aloittaa tämän jälkeen asennuksen. Asennus kestää tietokoneen tehoista riippuen yleensä noin 10-45 minuuttia.<br /> <br /> Asennuksen jälkeen, asennusohjelma pyytää sinua käynnistämään tietokoneesi uudelleen ja irroittamaan asennusmedian. Toimi ohjeiden mukaan. Kun kone käynnistyy uudelleen, voit alkaa nauttimaan Linuxista.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen [[Linus Torvalds]]. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Myös uudempaan ytimeen päivitys voi auttaa, esim. aivan uusimpien näytönohjainten kanssa. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen [[asennusohjelma]] on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä, lukuisten jakeluiden käyttäessä [[Calamares]]- tai [[Anaconda]]-asennusohjelmia.<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmedia ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Asennusmedian hankkiminen]]''<br /> Jakelun asennukseen tarvitaan [[asennusmedia]], jonka saa ladattua jakelun verkkosivustolta. Asennusmedian ([[levykuva]]n) latauduttua sitä voidaan käyttää suoraan esimerkiksi [[Virtuaalikone|virtuaalikoneen]] asennukseen, mutta laitteen asennukseen pitää se vielä asentaa fyysiselle medialle, kuten USB-muistitikulle ja käynnistää laite medialta.<br /> <br /> {{Vinkki|Linuxissa asennusmediat sisältävät yleensä asentimen ohella kokonaisen järjestelmän. Voit siis käynnistää laitteesi suoraan [[Käynnistettävä media|medialta]] ja testata järjestelmää, tekemättä laitteellesi muutoksia.}}<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]-pohjaisilla, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> Katso myös: [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Mitä ohjelmia käyttäisin tai asentaisin? ==<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[Suositellut ohjelmat]]''<br /> <br /> Lähes kaikkien jakeluiden kanssa tulee oletusohjelmia ja ohjelmistoja mukana, joilla alkuun pääsee sekä myös ne ovat yleensä jaoteltu käyttötarkoitusten mukaan vaikkapa [[Portaali:Toimisto|toimisto-ohjelmien]] tai [[Portaali:Kuvankäsittely|kuvankäsittelyohjelmien]] mukaan. Jos käyttäjällä on kokemusta toisessa käyttöjärjestelmässä käyttämistään ohjelmista, voi hyvinkin olla mahdollista, että peräti samasta ohjelmasta löytyy myös Linux-versio, kuten vaikkapa [[Firefox]]-verkkoselaimesta tai [[Steam]]-peliohjelmistosta. Ja vaikka näin ei olisi, Linuxin ohjelmavalikoimasta todennäköisesti löytyy useampikin vaihtoehto, yllä olevasta pääartikkelista löydät niin käyttötarpeen kuin tiedostopäätteenkiin mukaan ohjelmaehdotuksia. <br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Chrome_OS&diff=58286 2024-08-21T13:59:37Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>'''Chrome OS''' on [[Google]]n kehittämä ja julkaisema avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, jonka [[Ydin|ytimenä]] toimii [[Linux]]. Käyttöjärjestelmä on suunniteltu erityisesti www-käyttöön [[Chromebook]]ille. Käyttöjärjestelmä ei käytä tavanomaisia ohjelmia vaan Googlen omia web-ohjelmia. Käyttöliittymänä toimii [[Google Chrome]] -selain. <br /> Käyttöjärjestelmän kaikki tiedot tallennetaan verkkoon. Käyttöjärjestelmän sovellukset asennetaan [https://chrome.google.com/webstore/category/apps?hl=fi Chrome Web Storesta] tai [https://play.google.com/ Google Play Kaupasta].<br /> <br /> Chrome OSilla on oma rajoitettu [[komentotulkki]]nsa, crosh. Sen voi avata painamalla Ctrl+Alt+T, niin kuin monissa muissakin Linux-jakeluissa. Croshin ominaisuudet ovat rajoitettuja, eikä sitä käytetä oikein mihinkään. Chromebookilla voi kuitenkin käynnistää kehittäjätilan, jonka avulla croshilla voi aktivoida [[bash]]in.<br /> <br /> == Chrome OS kouluissa ==<br /> <br /> Monissa kouluissa on paljon [[Chromebook|Chromebook-tietokoneita]] oppilaita varten. Niiden etu on se, että oppilaiden on helppo käyttää niitä ja ne ovat edullisia. Kouluissa käytetään usein verkkopohjaisia palveluita, kuten Google Classroomia, jota on monien muiden Googlen palveluiden tapaan helppo Chrome OS -käyttöjärjestelmällä käyttää.<br /> <br /> == Chrome OS Flex ==<br /> <br /> Chrome OS Flex on myös Googlen kehittämä käyttöjärjestelmä. Se on käytännössä klooni Chrome OS:stä ja sen suurin ero on siinä, että sen voi asentaa perustietokoneisiin, toisin kuin Chrome OS. Se on myös hyvä vaihtoehto antamaan uusi elämä vanhalle tietokoneelle, sillä sen asentaminen vanhaan läppäriin tekee siitä Chromebookin.<br /> <br /> Chrome OS Flex ei ole kuitenkaan täysin sama kuin Chrome OS. Esimerkiksi siinä ei ole Google Play -sovelluskauppaa.<br /> <br /> {{Gentoo}}<br /> [https://chromeos.google/products/chromeos-flex/ Chrome OS Flex]<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]<br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_minil%C3%A4pp%C3%A4riin&diff=58285 2024-08-21T02:25:55Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>[[Miniläppäri]]t ovat pienikokoisia kannettavia tietokoneita, joille on tunnusomaista pienen koon lisäksi myös mm. halpa hinta, pitkä akkukesto ja liikkuvia osia sisältämätön [[wikipedia:fi:SSD|SSD]]-massamuisti. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia yleisiä tapoja, joilla Linux-asennusta voi optimoida miniläppärikäyttöä ajatellen.<br /> <br /> On olemassa myös joitain valmiita miniläppäreille suunnattuja [[jakelu]]ita, joissa on valmiiksi toteutettu jotain tämän artikkelin vinkeistä.<br /> <br /> == SSD-levy ==<br /> Monissa miniläppäreissä on SSD-kiintolevy, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat äänettömyys, iskunkestävyys ja pieni virrankulutus. Jos miniläppäristä löytyy perinteinen HDD-kiintolevy, kannattaa sen tilalle vaihtaa nopeampi SSD, jos se vain on liitäntöjen puolesta mahdollista. SSD lisää nopeutta sekä kestää myös paremmin, kun siirrät laitetta tai käytät sitä esimerkiksi riippumatossa.<br /> <br /> === Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset ===<br /> Linuxissa yleisesti käytetty [[ext3]]-tiedostojärjestelmä ei ole paras mahdollinen miniläppärille, sillä vaikka se parantaakin tiedostojärjestelmän luotettavuutta, tiedostojärjestelmä pitää kirjaa levylle tehtävistä muutoksista ([[journalointi]]), mikä aiheuttaa ylimääräisiä kirjoitusoperaatioita. SSD-levyllä varustetuissa miniläppäreissä kannattaakin poistaa journalointi käytöstä tai käyttää [[ext2]]-tiedostojärjestelmää, jossa kirjanpitoa ei ole.<br /> <br /> Tiedostojärjestelmä voidaan yleensä valita jakelua asennettaessa. Asennuksen jälkeenkin ext3-levy voidaan muuttaa ext2-muotoon yksinkertaisesti liittämällä se ext2-osiona (ext3 ja ext2 ovat yhteensopivia, ja liitosasetuksilla määrätään kumpaa tiedostojärjestelmää käytetään). Tämä tapahtuu muuttamalla [[asetustiedosto]]sta &lt;tt&gt;[[fstab|/etc/fstab]]&lt;/tt&gt; [[juurihakemisto|juuritiedostojärjestelmän]] (/) osoittava rivi<br /> UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext3 (rivi jatkuu)<br /> muotoon<br /> UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2<br /> alussa oleva [[UUID]]-numero vaihtelee koneiden välillä ja siihen ei tarvitse koskea. UUID-numeron sijasta voi tiedostossa olla myös levyn [[laitetiedosto]], kuten &lt;tt&gt;/dev/sda1&lt;/tt&gt;.<br /> <br /> ==== Journaloinin poistaminen ext4-tiedostojärjestelmästä ====<br /> Journaloinnin poistamista käytöstä olemassaolevassa [[ext4]]-tiedostojärjestelmästä ei voi tehdä, kun osio on liitettynä, eli kun käyttöjärjestelmää käytetään. Tämän takia journaloinnin poistaminen onnistuu esim. jakelun asennus-cd:tä käyttämällä. Eli käynnistä tietokone asennuslevyllä ja avaa pääte. Tämän jälkeen komenna pääkäyttäjänä<br /> [[tune2fs]] -O ^has_journal /dev/sdXX #korvaa XX levyn kirjaimella ja numerolla, esim /dev/sda1<br /> [[fsck]] -fy /dev/sdXX #korjaa osion virheet, ilman tätä järjestelmä ei käynnisty<br /> Nyt voit käynnistää tietokoneen normaalisti, ja journalointi on poistettu käytöstä.<br /> <br /> Uuden ext4-tiedostojärjestelmän luominen osiolle &lt;tt&gt;/dev/sda1&lt;/tt&gt; ilman journalointiominaisuutta:<br /> [[mkfs]].ext4 -O ^has_journal /dev/sda1<br /> <br /> <br /> Journaloinin poistamisen lisäksi kannattaa käyttää &lt;tt&gt;[[atime|noatime]]&lt;/tt&gt;-asetusta, joka kieltää tiedostojärjestelmää päivittämästä levylle tietoa siitä, milloin tiedosto on viimeksi avattu. Ilman tätä asetusta jokaisen tiedoston avaaminen aiheuttaa ylimääräisen kirjoitusoperaation eikä yleensä eteen tule tilannetta, jossa tälle tiedolle olisi käyttöä.<br /> <br /> &lt;tt&gt;discard&lt;/tt&gt;-asetus ottaa käyttöön erityisesti SSD-levyjä varten kehitetyn [http://en.wikipedia.org/wiki/TRIM TRIM]-komennon, mutta se vaatii 2.6.33 tai uudemman kernelin, eikä toimi ext3-tiedostojärjestelmän kanssa. (discard-lippu ext3-formatoidulla juuriosiolla aiheuttaa sen liittämisen vain luku -tilassa) Varmista että levyohjain on valittu BIOS-valikosta ohjaamaan SSD:tä AHCI- eikä IDE-moodissa, ja että levy tukee TRIM:iä.<br /> <br /> &lt;tt&gt;noatime&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;discard&lt;/tt&gt;-asetukset lisätään myös &lt;tt&gt;/etc/fstab&lt;/tt&gt;-tiedostoon tiedostojärjestelmän kertovan asetuksen (&lt;tt&gt;ext2&lt;/tt&gt;) jälkeen tuleviin liitosasetuksiin pilkulla erotettuina. Lopullinen rivi voisi olla muotoa<br /> UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 noatime,discard,errors=remount-ro 0 1<br /> Lisätietoja tiedoston rakenteesta löytyy artikkelista [[fstab]].<br /> <br /> === Väliaikaiset tiedostot tmpfs-osiolle ===<br /> Eräs helppo tapa vähentää levylle tehtäviä kirjoitusoperaatioita on siirtää väliaikaisia tiedostoja ja jatkuvasti päivittyviä lokitiedostoja sisältävät &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt;, &lt;tt&gt;/var/tmp&lt;/tt&gt; ja &lt;tt&gt;/var/log&lt;/tt&gt; -hakemistot [[tmpfs]]-osiolle. Tmpfs-osiolla olevia tietoja pidetään tietokoneen keskusmuistissa aina, kun se on mahdollista, ja vain muistin käydessä vähiin tai esimerkiksi siirryttäessä lepotilaan tiedot siirretään SSD-muistille (&quot;kiintolevylle&quot;).<br /> <br /> Nämä hakemistot asetetaan tmpfs-osioiksi lisäämällä &lt;tt&gt;/etc/fstab&lt;/tt&gt;-tiedostoon rivit<br /> tmpfs /var/log tmpfs defaults 0 0<br /> tmpfs /tmp tmpfs defaults 0 0<br /> tmpfs /var/tmp tmpfs defaults 0 0<br /> Nyt seuraavan käynnistyksen jälkeen kyseiset hakemistot sijaitsevat tmpfs-osiolla.<br /> <br /> Tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä, sillä lokitiedostoja ylläpitävä &lt;tt&gt;sysklogd&lt;/tt&gt; ei välttämättä osaa käsitellä oikein tilannetta, jossa &lt;tt&gt;/var/log&lt;/tt&gt;-hakemisto on tyhjä ([https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/sysklogd/+bug/290127 ongelman virheraportti Ubuntun vianseurantajärjestelmässä]). Tällöin on käynnistyksen yhteydessä luotava &lt;tt&gt;/var/log&lt;/tt&gt;-hakemistoon hakemistorakenteen pohja. Ohjeet tähän löytyvät [https://help.ubuntu.com/community/AspireOne Ubuntun AcerAspire One -ohjeesta] (katso kohta ''REDUCING SSD WEAR'').<br /> <br /> === Firefoxin profiili tmpfs-osiolle ===<br /> Firefox käyttää surffailun aikana melko paljon omaa tietokantaansa, joka sijaitsee &lt;tt&gt;.mozilla/firefox&lt;/tt&gt;-[[hakemisto]]ssa. Tämän hakemiston siirtäminen [[tmpfs]]-osiolle nopeuttaa Firefoxia huomattavasti. Tällöin on kuitenkin muistettava tehdä sellaiset asetukset, että profiili otetaan talteen massamuistin puolelle koneen sammutuksen yhteydessä ja palautetaan se koneen käynnistyessä.<br /> <br /> Aloitetaan varmuuskopioimalla Firefoxin profiili komennolla<br /> [[cp]] -R ~/.mozilla/firefox ~/.mozilla/firefox_backup<br /> Seuraavaksi luodaan [[bash-skriptaus|skripti]], joka sammutuksen yhteydessä kopioi Firefoxin profiilin hakemistoon &lt;tt&gt;.mozilla/fi&lt;/tt&gt; ja käynnistyksen yhteydessä palauttaa nämä tiedostot käyttäen [[rsync]]-synkronointisovellusta. Luo tiedosto &lt;tt&gt;/etc/init.d/ffprofile&lt;/tt&gt; ja kirjoita sen sisällöksi<br /> &lt;source lang=&quot;bash&quot;&gt;<br /> #!/bin/sh<br /> <br /> error=0<br /> tunnus=tähän_käyttäjätunnuksesi<br /> case &quot;$1&quot; in<br /> start)<br /> echo &quot;Calling rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/fi/ /home/$tunnus/.mozilla/firefox/&quot;<br /> rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/fi/ /home/$tunnus/.mozilla/firefox/<br /> exit $error<br /> ;;<br /> <br /> stop)<br /> echo &quot;Calling rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/&quot;<br /> rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/<br /> chmod -t /home/$tunnus/.mozilla/fi/<br /> chmod og-w /home/$tunnus/.mozilla/fi/<br /> exit $error<br /> ;;<br /> <br /> *)<br /> echo &quot;Usage: /etc/init.d/ffprofile {start|stop}&quot;<br /> exit 1<br /> ;;<br /> <br /> esac<br /> &lt;/source&gt;<br /> Anna tiedostolle myös [[tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]] ajamalla pääkäyttäjänä komento<br /> chmod +x /etc/init.d/ffprofile<br /> <br /> Seuraavaksi luodaan symboliset linkit tähän tiedostoon eri [[ajotaso]]ille siirryttäessä läpikäytäviin &lt;tt&gt;/etc/rcX.d&lt;/tt&gt;-hakemistoihin. Jotta synkronointi tehtäisiin sammutuksen ja uudelleenkäynnistyksen yhteydessä (ajotasot 0 ja 6), luodaan linkit komennoilla<br /> ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc0.d/K01ffprofile<br /> ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc6.d/K01ffprofile<br /> Käynnistyksen yhteydessä taas siirrytään jakelusta riippuen eri ajotasolle. [[Debian]]-pohjaisissa jakeluissa (mm. miniläppäreissä usein käytetyssä [[Ubuntu]]ssa) se on 2, jolloin linkki luotaisiin komennolla<br /> ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc2.d/S99ffprofile<br /> Nämä komennot vaativat pääkäyttäjän oikeudet.<br /> <br /> Joissain jakeluissa oletusajotaso on 5, jolloin edellisessä komennossa luku 2 on korvattava luvulla 5. Oletusajotason näkee &lt;tt&gt;[[inittab|/etc/inittab]]&lt;/tt&gt;-asetustiedostosta.<br /> <br /> Enää on selviydyttävä tapauksesta, jossa kone ei sammukaan puhtaasti, jolloin Firefoxin profiili jää päivittämättä levylle. Luodaan tätä varten [[Komentojen ajastaminen|ajastettu tehtävä]], joka kopioi tunnin välein Firefoxin profiilin samaan paikkaan kuin yllä luodut skriptit. Tämä onnistuu luomalla tiedosto &lt;tt&gt;/etc/cron.hourly/ffprofile&lt;/tt&gt; johon sisällöksi tulee<br /> &lt;source lang=&quot;bash&quot;&gt;<br /> #!/bin/sh<br /> tunnus=tähän_käyttäjätunnuksesi<br /> echo &quot;Calling rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/&quot;<br /> rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/<br /> chmod -t /home/$tunnus/.mozilla/fi/<br /> chmod og-w /home/$tunnus/.mozilla/fi/<br /> &lt;/source&gt;<br /> <br /> Nyt olemme valmiit siirtämään Firefoxin profiilin lopullisesti tmpfs:lle. Lisätään &lt;tt&gt;[[fstab|/etc/fstab]]&lt;/tt&gt;-asetustiedostoon rivi<br /> tmpfs /home/käyttäjätunnuksesesi/.mozilla/firefox tmpfs defaults 0 0<br /> ja littämällä uusi tmpfs-osio komennolla<br /> mount -a<br /> Kopioidaan tämän jälkeen vielä vanha profiili paikoilleen komennolla<br /> cp -R ~/.mozilla/firefox_backup ~/.mozilla/firefox<br /> <br /> Tämän jälkeen kaikki on valmista ja Firefox toimii huomattavasti nopeammin.<br /> <br /> == Ohjelmien sovittaminen pienelle näytölle ==<br /> Miniläppäreiden korkeussuunnassa pienet näytöt aiheuttavat joskus ongelmia sovellusten kanssa.<br /> <br /> === Firefox ===<br /> Oletuksena Firefox vie melko paljon turhaa tilaa näytöltä korkeussuunnassa. Ensinnäkin kannattaa vaihtaa yläpalkin kuvakkeet pienemmiksi napsauttamalla hiiren kakkospainikkeella vaikka seuraava- ja pysäytä-painikkeiden välistä, valitsemalla ''Muokkaa'' ja valitsemalla aukeavasta ikkunasta kohta ''Pienet kuvakkeet''.<br /> <br /> Firefoxin alareunassa oleva tilapalkki on yleensä täysin turha, joten sen piilottaminen on hyvä idea. Sen saa menemään automaattisesti piiloon asentamalla [https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/1530 AutoHide Statusbar] -liitännäisen.<br /> <br /> Firefoxin palkkien viemää tilaa voi vielä pienentää asentamalla [https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/3699 Classic Compact] -teeman.<br /> <br /> === Compiz Fusion ja Gnome ===<br /> Miniläppäreiden matalat näytöt aiheuttavat joskus ongelmia, jos ohjelmat eivät osaa sovittaa ikkunoitaan mataliin näyttöihin. Ongelmia tulee tilanteessa, jossa ikkunan yläreuna menee ulos näytöltä. Oletuksena [[Compiz Fusion]] ei [[Gnome]]ssa anna siirtää tällaista ikkunaa vapaasti näppäinyhdistelmällä ALT+[[hiiri|hiiren]] ykköspainike. Tämä voidaan kuitenkin sallia komennolla<br /> gconftool-2 --set /apps/compiz/plugins/move/allscreens/options/constrain_y --type bool 0<br /> Tämä asetus tallentuu Gnomen asetuksiin eikä sitä tarvitse enää myöhemmin asettaa.<br /> <br /> === Näytön tarkkuus (dpi) ===<br /> Miniläppäreiden näytöt ovat kokoonsa nähden normaalia tarkempia, joten kirjasinten tarkkuutta (dpi, pistettä tuumaa kohden) voi olla hyvä muuttaa. Monesti oletusarvo on esimerkiksi 96 dpi, mutta parempaa laatua ja hieman pienempää tekstiä saa pudottamalla arvon esimerkiksi 82 dpi:hin.<br /> <br /> Tämä onnistuu [[Gnome]]ssa Ulkoasun asetukset -työkalussa valitsemalla ''kirjasimet''-välilehdeltä ''Lisäasetukset&quot; ja asettamalla haluttu tarkkuus aukeavassa ikkunassa.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Acer Aspire One]]<br /> * [[Asus Eee PC]]<br /> <br /> [[Luokka:Laitteisto]]<br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Minil%C3%A4pp%C3%A4ri&diff=58282 2024-07-26T05:30:32Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>[[Kuva:AspireOneA110Ubuntu.jpg|right|thumb|250px|Acer Aspire One -miniläppäri johon on asennettu [[Ubuntu]]]]<br /> '''Miniläppärit''' ovat pienikokoisia kannettavia tietokoneita, joille on tunnusomaista pienen koon lisäksi myös mm. halpa hinta, pitkä akkukesto ja [[wikipedia:fi:SSD|SSD]]-massamuisti. Monissa miniläppäreissä on esiasennettuna jokin [[Jakelu|Linux-jakelu]].<br /> <br /> Artikkelissa [[Linux miniläppäriin]] kerrotaan, miten Linux-jakelun voi optimoida miniläppärille.<br /> [[Linux-kannettavat]] sivulle on listattu tietokonetoimittajia, jotka myyvät kannettavia tietokoneita ja miniläppäreitä Linuxilla varustettuna.<br /> <br /> Wikissä on artikkelit seuraavista miniläppäreistä:<br /> *[[ASUS Eee PC]]<br /> *[[Acer Aspire One]]<br /> *[[HP Ultra Mobile]]<br /> *[[Dell Mini 9]]<br /> *[[Chromebook]]<br /> <br /> == Miniläppärit Linuxilla ==<br /> Monet valmistajat tarjoavat miniläppäreitään Windowsin lisäksi myös Linuxilla. Linux-versio on yleensä hieman halvempi tai siinä on esimerkiksi isompi SSD-levy tai tehokkaampi prosessori. Asuksen Eee PC:stä on saatavilla [[Xandros]]ia käyttävä versio ja Acerin Aspire Onesta [[Linpus|Linpus Linuxia]] käyttävä versio.<br /> <br /> Koneiden mukana tulevia jakeluita on kritisoitu siitä, että ne ovat vanhahkoja ja uusien ohjelmien asentaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Aspire Onen mukana tuleva Linpus perustuu vanhaan [[Fedora]]an, eikä siihen ole tarjolla ohjelmien uusia versioita. Lisäksi [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] ei löydy läheskään kaikkia monien käyttäjien haluamia ohjelmia ja [[ohjelmien asentaminen]] käsin on välillä hankalaa kokemattomalle käyttäjälle. Toki, jos konetta käyttää vain tekstinkäsittelyyn, [[sähköposti]]n lukemiseen, www-sivujen selailuun ja vastaavaan peruskäyttöön, ovat mukana tulevat jakelut päteviä eikä jakelun vaihtamiseen välttämättä ole syytä.<br /> <br /> Jakeluiden ongelmista johtuen monet suosittelevat koneen mukana tulevan jakelun korvaamista toisella, nykyaikaisemmalla ja yleiskäyttöisemmällä jakelulla. Tämä on suhteellisen helppo toimenpide, joskin esimerkiksi [[web-kamera]]n toimivuus ei ole varmaa. Lisäksi joitain jakeluita täytyy hieman [[Linux miniläppäriin|säätää]] parhaan suorituskyvyn saamiseksi.<br /> <br /> Jos koneen käyttömahdollisuuksia haluaa helposti laajentaa, paras vaihtoehto on asentaa jokin yleinen jakelu tai erityisesti sen miniläppäreille tarkoitettu versio. Esimerkiksi [[Ubuntu]]sta on saatavilla [[Ubuntu Netbook Remix]] -versio [http://www.canonical.com/projects/ubuntu/unr]. Ubuntun lisäksi mm. [[Fedora]] ja [[Mandriva]] ovat melko suosittuja ehdokkaita koneiden mukana tulevien jakeluiden korvaajaksi. Mandrivan oletusasennuslevyt sisältävät erityisen tuen miniläppärikäytölle [http://wiki.mandriva.com/en/2009.1_Tour#Netbook_friendly].<br /> <br /> === Jakelun asentaminen miniläppäriin ===<br /> Koska miniläppäreissä ei ole CD-asemaa, on jakelun asentaminen tehtävä [[USB]]-muistin avulla. Joistain jakeluista on tarjolla &lt;tt&gt;.img&lt;/tt&gt;-muotoinen [[levykuva]], joka on tarkoitus kirjoittaa USB-muistille. Myös tavallista CD- tai DVD-levykuvaa voi käyttää. Levykuvan kirjoittaminen muistitikulle ei onnistu kopioimalla tiedosto, vaan muistitikusta on tehtävä erikseen käynnistyskelpoinen.<br /> <br /> Yleensä jakeluilla on omat ohjeet niiden asentamiseen USB-muistilta. Seuraavassa on joitain latauslinkkejä ja jakeluiden asennusohjeita:<br /> *[[Debian]]in asennus muistitikulta on neuvottu artikkelissa [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]. Tarkempia ohjeita [http://wiki.debian.org/DebianAcerOne Acer Aspire Onelle] ja [http://wiki.debian.org/DebianEeePC Eee PC:lle].<br /> *[[Ubuntu]]n miniläppäriversion voi ladata [http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html Ubuntu Suomen kotisivuilta]. Levykuvan kirjoittaminen USB-muistille onnistuu [http://wiki.ubuntu-fi.org/usbimagewriter suomenkielisen ohjeen] avulla.<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]<br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57994 2024-02-03T15:08:16Z

<p>Hiiri522: /* Windows 10 */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain niistä klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===[[Windows XP]] ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi.<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9 -käyttöjärjestelmää ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Chromebook&diff=57983 2023-12-11T12:15:10Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{Perustietoa}}<br /> '''Chromebook''' on kannettava tietokone, joka käyttää [[Google]]n avoimen lähdekoodin [[Chrome OS]] -käyttöjärjestelmää. Järjestelmä on suunniteltu erityisen nopeaksi ja helppokäyttöiseksi.<br /> <br /> [[Luokka: Perustietoa]]<br /> [[Luokka: Käsitteet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Windows_XP&diff=57982 2023-12-11T12:12:11Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> <br /> '''Windows XP''' on Microsoftin kehittämä [[Windows]]-käyttöjärjestelmä. Sen tukiaika loppui '''8. huhtikuuta 2014''', mikä tarkoittaa sitä että tietokone on altis kaikille verkon uhille. Tukiajan loppumisen jälkeen Microsoft ei korjaa tietoturva-aukkoja vaikka niitä löytyisikin, [https://www.computerworld.com/article/3196289/patching-windows-xp-against-wannacry-ransomware.html paitsi hätätapauksissa]. Myöskään Windowsin uudemmat versiot eivät sovi vanhaan koneeseen, eli ei kannata tuhlata rahoja uudemman Windowsin lisenssiin. Näistä syistä käyttöjärjestelmä kannattaa korvata jollain Linux-[[jakelu]]lla.<br /> <br /> [[LXDE]] on kevyt työpöytäympäristö, joka muistuttaa jonkin verran Windows XP:n työpöytää. Se sopii siis erityisen hyvin vanhaan koneeseen, joka ei jaksa pyörittää uusimpia työpöytäympäristöjä ja ohjelmia. LXDE löytyy vaihtoehtona useista jakeluista.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Aloittelijalle]]<br /> * [[Jakelu]]<br /> * [[Suositeltavat Linux-jakelut]]<br /> * [[Jakelut]]<br /> * [[Apua]]<br /> * [[:Luokka:Jakelut]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57981 2023-12-11T12:11:37Z

<p>Hiiri522: /* Windows 10 */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain niistä klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===[[Windows XP]] ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi.<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9 -käyttöjärjestelmää ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025. Mahdollisesti tällöin monet ihmiset vaihtavat Linuxiin tai ostavat kokonaan uuden tietokoneen.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57980 2023-12-11T12:10:31Z

<p>Hiiri522: /* Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain niistä klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===[[Windows XP]] ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi.<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9 -käyttöjärjestelmää ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että tulevaisuudessa monilla on käytössä versio, jota ei tueta.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57979 2023-12-11T12:10:17Z

<p>Hiiri522: /* Windows 10 */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain niistä klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===[[Windows XP]] ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi.<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9 -käyttöjärjestelmää ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että tulevaisuudessa monilla on käytössä versio, jota ei tueta.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57978 2023-12-11T12:09:15Z

<p>Hiiri522: /* Windows XP ja Vista */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain niistä klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===[[Windows XP]] ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi.<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9-versiota ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että tulevaisuudessa monilla on käytössä versio, jota ei tueta.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=57977 2023-12-09T04:47:24Z

<p>Hiiri522: Ak: Sivu tyhjennettiin</p> <hr /> <div></div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=57969 2023-09-26T12:34:47Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>== Linux-historiani ==<br /> <br /> Keväällä 2022 päivitin koneeseeni Windows 11-käyttöjärjestelmän, vaikka pidin Windows 10:stä erittäin paljon. Heti ensimmäisenä päivänä sitä käyttäessäni ajattelin, että on tämä Linuxia parempi, mutta silti se ei kuitenkaan &quot;lämmitä&quot; minua. Saman vuoden kesän alussa luin eräästä blogista läppärin saaneen uuden elämän Linuxilla. Ehkä siihen aikaan joskus kävi mielessä, mitä jos itse siirtyisin Linuxiin. Ajattelin kuitenkin, että Windows 11 päivittäiseen käyttöön on parempi vaihtoehto.<br /> <br /> Jouluna 2022 katsoin videon, jossa eräs kehui ja kertoi, miksi piti Linuxista. Silloin suhtautuminen käyttöjärjestelmää kohtaan hiukan muuttui ja ajattelin avoimin mielin, että myös Linux kelpaisi. Sitten aloin miettiä, miten voisi käyttää Linuxia itse...<br /> <br /> Palasin tähän vasta maaliskuussa 2023. Aloin silloin miettiä asiaa tarkemmin ja suunnittelin sen käyttöönottoa. Opin Linuxista lisää ja käännyin Linuxin puolelle. Nykyajalla pidän sitä paljon Windowsia parempana käyttöjärjestelmänä.<br /> <br /> Kun tiedän Linuxista jo niin paljon, olisin valmis siirtymään siihen kokonaan. Toisinaan, Windows on maksullinen käyttöjärjestelmä ja kun sitä tarvitsee, saatan joutua maksamaan tai muistakin ongelmia saattaa mahdollisesti tulla. Siitä syystä en kuitenkaan halua poistaa sitä kovalevyltäni kokonaan. En ole siis vieläkään saanut siis Linuxia käyttöön.<br /> <br /> == Mielipiteeni Linux.fi:stä ==<br /> <br /> On hieno juttu, että täällä Linux.fi:ssä saa kirjoittaa auttaakseen muita ihmisiä. Se on yksi juttu, mistä pidän erittäin paljon. Mietin kovasti, mihin aiheeseen voisi kirjoittaa lisää.<br /> <br /> == Miksi en pidä Windowsista? ==<br /> <br /> 1. Turvallisuus: Linuxille tehdyt virukset ovat paljon harvinaisempia ja niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Windowsissa taa<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Se on ilmainen: On hienoa, että lähes kaikki Linux-jakelut ovat ilmaisia. Kun sen haluaa asentaa tietokoneeseen, sen voi tehdä ilmaiseksi. Tämä helpottaa kovasti myöskin käyttöjärjestelmän vaihtamista (tarvittaessa).<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Keveys: Kun järjestelmä on kevyt, se saattaa lisätä koneelle nopeutta, suorituskykyä, akunkestoa ja käyttöikää. Vanhoille Windows-koneille voi antaa täysin uuden elämän Linuxilla!</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57962 2023-09-16T08:39:23Z

<p>Hiiri522: /* Käyttöönotto ja ostaminen */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Raspberry Pi:ssä ei tule käyttöjärjestelmää asennettuna valmiiksi. Siitä syystä tarvitset microSD-kortin, jonka voi löytää esimerkiksi vanhasta puhelimesta tai ostaa ihan Prismasta.<br /> <br /> Latausjohtoa ei myöskään tule RasPin mukana. Monilta sellainen löytyy kuitenkin kotoa, koska samanlaisella johdolla pystytään lataamaan joitain mobiililaitteita.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=57959 2023-09-12T16:37:40Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi = Ubuntu<br /> | logo = [[Kuva:Logo-ubuntu no(r)-black orange-hex.svg|200px]]<br /> | kuva = [[Tiedosto:Ubuntu 20.04 Focal Fossa.png|270px]] <br /> | kuvateksti = Ubuntu 20.04 LTS Unity-työpöytä, jossa on auki [[Firefox]]-selain<br /> | julkaisija = [[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br /> | viimeisin versio = [https://ubuntu.com/blog/ubuntu-22-04-lts-released 22.04] <br /> | päivämäärä = 21. huhtikuuta 2022<br /> | julkaisusykli = 6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari = 9kk (LTS 5v)<br /> | pakettienhallinta =[[APT]], [[dpkg]], [[Snap]]<br /> | tila = toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit = [[x86-64]], ARMhf (ARMv7 + VFPv3-D16), ARM64; ja ainoastaan [[Ubuntu Server|palvelimille]]: ppc64le (POWER8 ja myöhemmät), s390x<br /> | äitijakelu = [[Debian GNU/Linux]]<br /> | kotisivu = [https://ubuntu.com/ ubuntu.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä moderniin palvelinkäyttöön ja sulautettuihin ratkaisuihin. Aiemmin Ubuntun kehittäjät pyrkivät luomaan helpon työpöytäkäyttöjärjestelmän, ja se on siksi edelleen varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. [[wikipedia:fi:Ubuntu_(filosofia)|Ubuntu-filosofia]]).<br /> <br /> Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti [[wikipedia:fi:Mark Shuttleworth|Mark Shuttleworth]], jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [https://ubuntu.com/blog/new-ubuntu-foundation-announced Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[Shotwell]]-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-CD on saatavilla. <br /> <br /> Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin &lt;tt&gt;language-support-fi&lt;/tt&gt;. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Gobuntun työtä jatkoi sittemmin keskeytynyt [[gNewSense]]-jakelu.<br /> <br /> ==Pääkäyttäjän oikeudet==<br /> Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &amp;ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br /> <br /> Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br /> <br /> Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br /> <br /> ==Julkaisutahti==<br /> Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. [[LTS]]-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br /> <br /> ===Laajennettu tietoturvatuki===<br /> LTS-versioihin aina 14.04 &quot;Trusty Tahr&quot;-versiosta alkaen on saatavilla kokonaistietoturvatukiajan 10 vuoteen nostava ESM, ''Extended Security Maintenance''.<br /> * [https://ubuntu.com/security/esm https://ubuntu.com/security/esm]<br /> <br /> [[Ubuntu Livepatch]] on asiakaspuolen ohjelmisto, joka toimii yksittäisissä koneissa ja tarkistaa säännöllisesti ytimen korjaustiedostojen saatavuuden. Kun korjaustiedosto tulee saataville, se ladataan, tarkistetaan ja asennetaan nykyiseen ytimeen.<br /> <br /> ==Pakettivarastot ja tukiaika==<br /> Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.<br /> * '''Main''' - tuetut ohjelmat<br /> * '''Restricted''' - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu [[vapaa ohjelmisto|vapaalla]] lisenssillä<br /> * '''Universe''' - yhteisön ylläpitämät ohjelmat<br /> * '''Multiverse''' - epävapaat ohjelmat<br /> Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status<br /> On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva [https://wiki.ubuntu.com/MOTU MOTU]-tiimi (''Masters of the Universe'').<br /> <br /> Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status --show-unsupported<br /> <br /> Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:<br /> * https://people.canonical.com/~ubuntu-security/cve/universe.html<br /> <br /> [[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br /> <br /> ==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br /> Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br /> <br /> ==Firefoxin Ubuntu-version korvaaminen snap-paketilla==<br /> Alkaen tulevasta 21.10-versiosta, [https://www.omgubuntu.co.uk/2021/09/ubuntu-makes-firefox-snap-default Canonical aikoo korvata] Firefox-selaimen Ubuntun oletus &lt;tt&gt;.deb&lt;/tt&gt;-paketin alustariippumattomalla snap-paketilla. Perinteinen &lt;tt&gt;.deb&lt;/tt&gt;-paketti pysynee saatavilla pakettivarastoissa kunnes siirtymävaihe on valmis. Kritiikkiä Snap-paketointia kohtaan aiheuttaa mm. Snap-pakettien hitaampi käynnistyminen kuin myös käyttäjästä riippumaton Snap-paketin päivittyminen.<br /> <br /> ==Ubuntuun pohjautuvat==<br /> <br /> Koska Ubuntu on todella yleinen jakelu, monet muut jakelut pohjautuvat siihen. Siitä on tehty esimerkiksi Xubuntu, Lubuntu, Kubuntu ja Ubuntu MATE. Nämä kaikki käyttävät eri työpöytäympäristöjä. Mutta ihan esimerkiksi Linux Mintin pohjana toimii Ubuntu.<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> ! Tukiaika<br /> ! Tietoturvatuki (ESM)<br /> |-<br /> | Ubuntu 22.04 LTS (''Jammy Jellyfish'')<br /> | {{tuleva|21. huhtikuuta 2022}}<br /> | {{tuleva|2027-04-21}}<br /> | {{tuleva|2032-04-21}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 21.10 (''Impish Idri'')<br /> | 14. lokakuuta 2021<br /> | {{kyllä|tuettu 2022-07-14}}<br /> | Ei tiedossa<br /> |-<br /> | Ubuntu 21.04 (''Hirsute Hippo'')<br /> | 22. huhtikuuta 2021<br /> | {{kyllä|tuettu 2022-01-20}}<br /> | Ei tiedossa<br /> |-<br /> | Ubuntu 20.10 (''Groovy Gorilla'')<br /> | 22. lokakuuta 2020<br /> | {{ei|tuki päättyi 2021-07-22}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 20.04 LTS (''Focal Fossa'')<br /> | 23. huhtikuuta 2020<br /> | {{kyllä|tuettu 2025-04-23}}<br /> | {{kyllä|2030-04-23}}<br /> |-̣<br /> | Ubuntu 19.10 (''Eoan Ermine'')<br /> | 17. lokakuuta 2019<br /> | {{ei|tuki päättyi 2020-07-17}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 19.04 (''Disco Dingo'')<br /> | 18. huhtikuuta 2019<br /> | {{ei|tuki päättyi 2020-01-23}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.10 (''Cosmic Cuttlefish'')<br /> | 18. lokakuuta 2018<br /> | {{ei|tuki päättyi 2019-07-18}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.04 LTS (''Bionic Beaver'')<br /> | 26. huhtikuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu 2023-04-26}}<br /> | {{kyllä|2028-04}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.10 (''Artful Aardvark'')<br /> | 19. lokakuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättyi 2018-07-19}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.04 (''Zesty Zapus'')<br /> | 13. huhtikuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättyi 2018-01-13}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.10 (''Yakkety Yak'')<br /> | 13. lokakuuta 2016<br /> | {{ei|tuki päättyi 2017-07-20}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.04 LTS (''Xenial Xerus'')<br /> | 21. huhtikuuta 2016<br /> | {{ei|tuki päättyi 2021-04-30}}<br /> | {{kyllä|2026-04}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.10 (''Wily Werewolf'')<br /> | 22. lokakuuta 2015<br /> | {{ei|tuki päättyi 2016-07-28}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.04 (''Vivid Vervet'')<br /> | 23. huhtikuuta 2015<br /> | {{ei|tuki päättyi 2016-02-04}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.10 (''Utopic Unicorn'')<br /> | 23. lokakuuta 2014<br /> | {{ei|tuki päättyi 2015-07-23}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.04 LTS (''Trusty Tahr'')<br /> | 17. huhtikuuta 2014<br /> | {{ei|tuki päättyi 2019-04-25}}<br /> | {{kyllä|2024-04-25}}<br /> |-<br /> |}<br /> {{Selite}}<br /> {| class=&quot;wikitable mw-collapsible mw-collapsed&quot;<br /> ! colspan=&quot;3&quot; | Vanhemmat julkaisut<br /> |-<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.10 (''Saucy Salamander'')<br /> | 17. lokakuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.04 (''Raring Ringtail'')<br /> | 25. huhtikuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.10 (''Quantal Quetzal'')<br /> | 18. lokakuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.04 LTS (''Precise Pangolin'')<br /> | 26. huhtikuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.10 (''Oneric Ocelot'')<br /> | 13. lokakuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.04 (''Natty Narwhal'')<br /> | 28. huhtikuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.10 (''Maverick Meerkat'')<br /> | 10. lokakuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.04 LTS (''Lucid Lynx'')<br /> | 29. huhtikuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.10 (''Karmic Koala'')<br /> | 29. lokakuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.04 (''Jaunty Jackalope'')<br /> | 23. huhtikuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.10 (''Intrepid Ibex'')<br /> | 30. lokakuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.04 LTS (''Hardy Heron'')<br /> | 24. huhtikuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.10 (''Gutsy Gibbon'')<br /> | 18. lokakuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.04 (''Feisty Fawn'')<br /> | 19. huhtikuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.10 (''Edgy Eft'')<br /> | 26. lokakuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.06 LTS (''Dapper Drake'')<br /> | 1. kesäkuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.10 (''Breezy Badger'')<br /> | 13. lokakuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.04 (''Hoary Hedgehog'')<br /> | 8. huhtikuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 4.10 (''Warty Warthog'')<br /> | 20. lokakuuta 2004<br /> |}<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Ubuntu Suomi]]<br /> *[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br /> *[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br /> *[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br /> *[[Kuinka vaihdan työpöytäympäristöä Ubuntussa]]<br /> *[[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://www.ubuntu-fi.org/esittely/ Ubuntu-esittely]<br /> * [https://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [https://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br /> * [https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br /> * [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [https://web.archive.org/web/20070314235819/https://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa. {{InternetArchive}}<br /> * [https://ubuntutor.com/ Ubuntu ohjevihkot] 16.04, 18.04 ja 20.04 suomeksi ja englanniksi.<br /> <br /> ====Englanniksi====<br /> * [https://ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [https://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br /> * [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br /> * [https://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br /> * [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br /> * [https://certification.ubuntu.com/ Ubuntu Certification]<br /> * [https://web.archive.org/web/20190609105721/https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF-aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa. {{InternetArchive}}<br /> * [https://ubuntu-manual.org/ Getting Started with Ubuntu] - Kattava ohjekirja aloittelevalle Ubuntu 16.04-käyttäjälle.<br /> <br /> {{Ubuntu}}<br /> {{Debian}}<br /> <br /> [[pl:Ubuntu]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft&diff=57958 2023-09-12T16:34:23Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{Perustietoa}}<br /> {{Yritys<br /> | nimi=Microsoft<br /> | logo=<br /> | logoteksti=<br /> | perustettu=1975<br /> | toimiala=Tietotekniikan laitteistot, käyttöjärjestelmät, ohjelmistot, peliohjelmistot.<br /> | alkuperämaa=Yhdysvallat<br /> | kotipaikka=Redmond, Washington, Yhdysvallat<br /> | kotisivu=[http://www.microsoft.com/ www.microsoft.com]<br /> | avoinkoodi=[https://github.com/Microsoft github.com/Microsoft]<br /> }}<br /> <br /> '''Microsoft''' on yhdysvaltalainen ohjelmistoalan yritys.<br /> <br /> ==Microsoft 365==<br /> <br /> Microsoft 365 on Microsoftin kehittämä toimisto-ohjelmapalvelu. Se toimii verkossakin mutta kaikkia sovelluksia voi myös käyttää työpöytäsovelluksina ostamalla sen. Ennen se oli Office 365 -niminen.<br /> <br /> ===OneDrive===<br /> <br /> OneDrive tunnettiin ennen nimellä SkyDrive. Jos Microsoft 365:tä käyttää selaimessa, tiedostot tallentuvat automaattisesti OneDriveen eli [[Pilvipalvelut|pilveen]]. Tallennustilaa siellä on ilmaiseksi viisi gigatavua.<br /> <br /> ===Word, Excel ja PowerPoint===<br /> <br /> Microsoft Word, Excel ja PowerPoint ovat yleisimmät toimisto-ohjelmat Microsoftilla. Word on kirjoitusohjelma, Excelillä voi tehdä laskentataulukkoja ja PowerPointilla pitää esityksiä. [[Google|Googlella]] on myös omat &quot;kopionsa&quot; näistä, joiden nimet ovat Docs, Sheets ja Slides.<br /> <br /> ===OneNote===<br /> <br /> OneNote on Microsoftin sovellus digitaalisten muistikirjojen tekoa varten.<br /> <br /> ===Sway===<br /> <br /> Sway on palvelu, jolla voidaan tehdä nettisivujen ja diaesitysten yhdistelmiä. Se on siis esitelmiä varten tehty palvelu.<br /> <br /> ===Outlook===<br /> <br /> Outlook on Microsoftin kehittämä sähköpostipalvelu. Sitä käytetään nykyisin todella paljon työpaikoilla Microsoftin kehittämien toimisto-ohjelmien rinnalla. Sen saa halutessaan käyttöön ilmaiseksi.<br /> <br /> ==Visual Studio Code==<br /> <br /> Visual Studio Code on ohjelmointiin tarkoitettu Microsoftin kehittämä sovellus. Sillä on mahdollista ohjelmoida lähes mitä tahansa ohjelmointikieltä. Sinne saa ladattua laajennuksia, jos sellaista tarvitsee.<br /> <br /> ==Clipchamp==<br /> <br /> Clipchamp on Microsoftin kehittämä ilmainen videoeditori. Sillä saa tehtyä ilmaiseksi 1080p-laatuisia videoita. Videoiden editointimahdollisuuksia on myös erittäin suuri määrä ja niitä tehdään uusia.<br /> <br /> ==PowerShell==<br /> <br /> PowerShell on [[Microsoft Windows|Windows-käyttöjärjestelmässä]] toimiva komentorivisovellus, johon voi kirjoittaa komentoja. Nykyään PowerShelliä käytetään paljon vähemmän kuin ennen.<br /> <br /> ==Windows (käyttöjärjestelmä)==<br /> <br /> Microsoftin kehittämän käyttöjärjestelmän nimi on Windows. Siitä lisää [[Microsoft Windows|täällä]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Visual Studio Code]]<br /> * [[Microsoft Windows]]<br /> * [[Windows XP]]<br /> * [[Skype]]<br /> * [[OneDrive]]<br /> * [[PowerShell]]<br /> <br /> [[Luokka:Yritykset]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=57953 2023-09-07T13:04:37Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>== Linux-historiani ==<br /> <br /> Keväällä 2022 päivitin koneeseeni Windows 11-käyttöjärjestelmän, vaikka pidin Windows 10:stä erittäin paljon. Heti ensimmäisenä päivänä sitä käyttäessäni ajattelin, että on tämä Linuxia parempi, mutta silti se ei kuitenkaan &quot;lämmitä&quot; minua. Kesän alussa luin eräästä blogista läppärin saaneen uuden elämän Linuxilla, ehkä joskus mietin, mitä jos itse siirtyisin Linuxiin. Se oli toki vain vitsiajatus, koska Windows 11 tuntui paremmalta vaihtoehdolta.<br /> <br /> Jouluna 2022 katsoin videon, jossa eräs kehui ja kertoi, miksi piti Linuxista. Silloin suhtautuminen käyttöjärjestelmää kohtaan hiukan muuttui ja ajattelin avoimin mielin, että myös Linux kelpaisi. Sitten aloin miettiä, miten voisi käyttää Linuxia itse...<br /> <br /> Palasin tähän vasta maaliskuussa 2023. Aloin silloin miettiä asiaa tarkemmin ja suunnittelin sen käyttöönottoa. Opin Linuxista lisää ja käännyin Linuxiin. Nykyajalla pidän sitä paljon Windowsia parempana käyttöjärjestelmänä.<br /> <br /> Kun tiedän Linuxista jo niin paljon, olisin valmis siirtymään siihen kokonaan. Toisinaan, Windows on maksullinen käyttöjärjestelmä ja kun sitä tarvitsee, saatan joutua maksamaan tai muistakin ongelmia saattaa mahdollisesti tulla. Siitä syystä en kuitenkaan halua poistaa sitä kovalevyltäni kokonaan. En ole siis vieläkään saanut sitä käyttöön.<br /> <br /> == Mielipiteeni Linux.fi:stä ==<br /> <br /> On hieno juttu, että täällä Linux.fi:ssä saa kirjoittaa auttaakseen muita ihmisiä. Se on yksi juttu, mistä pidän erittäin paljon. Mietin kovasti, mihin aiheeseen voisi kirjoittaa lisää.<br /> <br /> == Miksi en pidä Windowsista? ==<br /> <br /> 1. Turvallisuus: Linuxille tehdyt virukset ovat paljon harvinaisempia ja niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Windowsissa taas mahdollisesti joku jopa vakoilee web-kameraani mutta korjatakseni sen minun pitäisi maksaa virustentorjunnasta ja sitä en jaksaisi tehdä...<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Se on ilmainen: On hienoa, että lähes kaikki Linux-jakelut ovat ilmaisia. Kun sen haluaa asentaa tietokoneeseen, sen voi tehdä ilmaiseksi. Tämä helpottaa kovasti myöskin käyttöjärjestelmän vaihtamista (tarvittaessa).<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Keveys: Kun järjestelmä on kevyt, se saattaa lisätä koneelle nopeutta, suorituskykyä, akunkestoa ja käyttöikää. Vanhoille Windows-koneille voi antaa täysin uuden elämän Linuxilla!</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=57952 2023-09-07T13:03:44Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>== Linux-historiani ==<br /> <br /> Keväällä 2022 päivitin koneeseeni Windows 11-käyttöjärjestelmän, vaikka pidin Windows 10:stä erittäin paljon. Heti ensimmäisenä päivänä sitä käyttäessäni ajattelin, että on tämä Linuxia parempi, mutta silti se ei kuitenkaan &quot;lämmitä&quot; minua. Kesän alussa luin eräästä blogista läppärin saaneen uuden elämän Linuxilla, ehkä joskus mietin, mitä jos itse siirtyisin Linuxiin. Se oli toki vain vitsiajatus, koska Windows 11 tuntui paremmalta vaihtoehdolta.<br /> <br /> Jouluna 2022 katsoin videon, jossa eräs kehui ja kertoi, miksi piti Linuxista. Silloin suhtautuminen käyttöjärjestelmää kohtaan hiukan muuttui ja ajattelin avoimin mielin, että myös Linux kelpaisi. Sitten aloin miettiä, miten voisi käyttää Linuxia itse...<br /> <br /> Palasin tähän vasta maaliskuussa 2023. Aloin silloin miettiä asiaa tarkemmin ja suunnittelin sen käyttöönottoa. Opin Linuxista lisää ja käännyin Linuxiin. Nykyajalla pidän sitä paljon Windowsia parempana käyttöjärjestelmänä.<br /> <br /> Kun tiedän Linuxista jo niin paljon, olisin valmis siirtymään siihen kokonaan. Toisinaan, Windows on maksullinen käyttöjärjestelmä ja kun sitä tarvitsee, saatan joutua maksamaan tai muistakin ongelmia saattaa mahdollisesti tulla. Siitä syystä en kuitenkaan halua poistaa sitä kovalevyltäni kokonaan. En ole siis vieläkään saanut sitä käyttöön.<br /> <br /> On hieno juttu, että täällä Linux.fi:ssä saa kirjoittaa auttaakseen muita ihmisiä. Se on yksi juttu, mistä pidän erittäin paljon.<br /> <br /> == Miksi en pidä Windowsista? ==<br /> <br /> 1. Turvallisuus: Linuxille tehdyt virukset ovat paljon harvinaisempia ja niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Windowsissa taas mahdollisesti joku jopa vakoilee web-kameraani mutta korjatakseni sen minun pitäisi maksaa virustentorjunnasta ja sitä en jaksaisi tehdä...<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Se on ilmainen: On hienoa, että lähes kaikki Linux-jakelut ovat ilmaisia. Kun sen haluaa asentaa tietokoneeseen, sen voi tehdä ilmaiseksi. Tämä helpottaa kovasti myöskin käyttöjärjestelmän vaihtamista (tarvittaessa).<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Keveys: Kun järjestelmä on kevyt, se saattaa lisätä koneelle nopeutta, suorituskykyä, akunkestoa ja käyttöikää. Vanhoille Windows-koneille voi antaa täysin uuden elämän Linuxilla!</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft&diff=57912 2023-08-12T13:23:12Z

<p>Hiiri522: /* Visual Studio Code */</p> <hr /> <div>{{Perustietoa}}<br /> {{Yritys<br /> | nimi=Microsoft<br /> | logo=<br /> | logoteksti=<br /> | perustettu=1975<br /> | toimiala=Tietotekniikan laitteistot, käyttöjärjestelmät, ohjelmistot, peliohjelmistot.<br /> | alkuperämaa=Yhdysvallat<br /> | kotipaikka=Redmond, Washington, Yhdysvallat<br /> | kotisivu=[http://www.microsoft.com/ www.microsoft.com]<br /> | avoinkoodi=[https://github.com/Microsoft github.com/Microsoft]<br /> }}<br /> <br /> '''Microsoft''' on yhdysvaltalainen ohjelmistoalan yritys.<br /> <br /> ==Microsoft 365==<br /> <br /> Microsoft 365 on Microsoftin kehittämä toimisto-ohjelmapalvelu. Se toimii verkossakin mutta kaikkia sovelluksia voi myös käyttää työpöytäsovelluksina ostamalla sen.<br /> <br /> ===OneDrive===<br /> <br /> OneDrive tunnettiin ennen nimellä SkyDrive. Jos Microsoft 365:tä käyttää selaimessa, tiedostot tallentuvat automaattisesti OneDriveen eli [[Pilvipalvelut|pilveen]].<br /> <br /> ===Word, Excel ja PowerPoint===<br /> <br /> Microsoft Word, Excel ja PowerPoint ovat yleisimmät toimisto-ohjelmat Microsoftilla. Word on kirjoitusohjelma, Excelillä voi tehdä laskentataulukkoja ja PowerPointilla pitää esityksiä. [[Google|Googlella]] on myös omat &quot;kopionsa&quot; näistä, joiden nimet ovat Docs, Sheets ja Slides.<br /> <br /> ===OneNote===<br /> <br /> OneNote on Microsoftin sovellus digitaalisten muistikirjojen tekoa varten.<br /> <br /> ==Visual Studio Code==<br /> <br /> Visual Studio Code on ohjelmointiin tarkoitettu Microsoftin kehittämä sovellus. Sillä on mahdollista ohjelmoida lähes mitä tahansa ohjelmointikieltä. Sinne saa ladattua laajennuksia, jos sellaista tarvitsee.<br /> <br /> ==Clipchamp==<br /> <br /> Clipchamp on Microsoftin kehittämä ilmainen videoeditori. Sillä saa tehtyä ilmaiseksi 1080p-laatuisia videoita. Videoiden editointimahdollisuuksia on myös erittäin suuri määrä ja niitä tehdään uusia.<br /> <br /> ==PowerShell==<br /> <br /> PowerShell on [[Microsoft Windows|Windows-käyttöjärjestelmässä]] toimiva komentorivisovellus, johon voi kirjoittaa komentoja. Nykyään PowerShelliä käytetään paljon vähemmän.<br /> <br /> ==Windows==<br /> <br /> Microsoftin kehittämän käyttöjärjestelmän nimi on Windows. Siitä lisää [[Microsoft Windows|täällä]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Visual Studio Code]]<br /> * [[Microsoft Windows]]<br /> * [[Windows XP]]<br /> * [[Skype]]<br /> * [[OneDrive]]<br /> * [[PowerShell]]<br /> <br /> [[Luokka:Yritykset]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=57911 2023-08-12T13:22:11Z

<p>Hiiri522: /* Miksi en pidä Windowsista? */</p> <hr /> <div>Keväällä 2022 minulla oli ensikosketus Linuxiin. Silloin ajattelin, että kyllä pysyn Windowsissa, kun Linux näytti niin vieraalta. Mutta kuinka ollakaan, saman vuoden jouluna kuulin taas Linuxista ja parin viikon päästä mietin, miten voisin käyttää Linuxia itse. Noin kahden kuukauden päästä palasin asiaan ja aloin selvittelemään ja oppimaan Linuxista uusia asioita ja nyt olen sen puolella, eli tykkään siitä enempi.<br /> <br /> Kun tiedän Linuxista jo niin paljon, olisin valmis siirtymään siihen kokonaan. Toisinaan, Windows on maksullinen käyttöjärjestelmä ja kun sitä tarvitsee, saatan joutua maksamaan tai muistakin ongelmia saattaa mahdollisesti tulla. Siitä syystä en kuitenkaan halua poistaa sitä kovalevyltäni kokonaan.<br /> <br /> On hieno juttu, että täällä Linux.fi:ssä saa kirjoittaa auttaakseen muita ihmisiä. Se on yksi juttu, mistä pidän erittäin paljon.<br /> <br /> == Miksi en pidä Windowsista? ==<br /> <br /> 1. Turvallisuus: Linuxille tehdyt virukset ovat paljon harvinaisempia ja niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Windowsissa taas mahdollisesti joku jopa vakoilee web-kameraani mutta korjatakseni sen minun pitäisi maksaa virustentorjunnasta ja sitä en jaksaisi tehdä...<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Se on ilmainen: On hienoa, että lähes kaikki Linux-jakelut ovat ilmaisia. Kun sen haluaa asentaa tietokoneeseen, sen voi tehdä ilmaiseksi. Tämä helpottaa kovasti myöskin käyttöjärjestelmän vaihtamista (tarvittaessa).<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Keveys: Kun järjestelmä on kevyt, se saattaa lisätä koneelle nopeutta, suorituskykyä, akunkestoa ja käyttöikää. Vanhoille Windows-koneille voi antaa täysin uuden elämän Linuxilla!</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=57910 2023-08-12T13:20:36Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>Keväällä 2022 minulla oli ensikosketus Linuxiin. Silloin ajattelin, että kyllä pysyn Windowsissa, kun Linux näytti niin vieraalta. Mutta kuinka ollakaan, saman vuoden jouluna kuulin taas Linuxista ja parin viikon päästä mietin, miten voisin käyttää Linuxia itse. Noin kahden kuukauden päästä palasin asiaan ja aloin selvittelemään ja oppimaan Linuxista uusia asioita ja nyt olen sen puolella, eli tykkään siitä enempi.<br /> <br /> Kun tiedän Linuxista jo niin paljon, olisin valmis siirtymään siihen kokonaan. Toisinaan, Windows on maksullinen käyttöjärjestelmä ja kun sitä tarvitsee, saatan joutua maksamaan tai muistakin ongelmia saattaa mahdollisesti tulla. Siitä syystä en kuitenkaan halua poistaa sitä kovalevyltäni kokonaan.<br /> <br /> On hieno juttu, että täällä Linux.fi:ssä saa kirjoittaa auttaakseen muita ihmisiä. Se on yksi juttu, mistä pidän erittäin paljon.<br /> <br /> == Miksi en pidä Windowsista? ==<br /> <br /> 1. Turvallisuus: Linuxille tehdyt virukset ovat paljon harvinaisempia ja niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Windowsissa taas mahdollisesti joku jopa vakoilee web-kameraani mutta korjatakseni sen minun pitäisi maksaa virustentorjunnasta ja sitä en jaksaisi tehdä...<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Se on ilmainen: On hienoa, että lähes kaikki Linux-jakelut ovat ilmaisia. Kun sen haluaa asentaa tietokoneeseen, sen voi tehdä ilmaiseksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Keveys: Kun järjestelmä on kevyt, se saattaa lisätä koneelle nopeutta, suorituskykyä, akunkestoa ja käyttöikää. Vanhoille Windows-koneille voi antaa täysin uuden elämän Linuxilla!</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hiiri522&diff=57909 2023-08-12T13:18:23Z

<p>Hiiri522: /* Mitä suosittelen niille, jotka haluavat kokeilla Linuxia? */</p> <hr /> <div>Keväällä 2022 minulla oli ensikosketus Linuxiin. Silloin ajattelin, että kyllä pysyn Windowsissa, kun Linux näytti niin vieraalta. Mutta kuinka ollakaan, saman vuoden jouluna kuulin taas Linuxista ja parin viikon päästä mietin, miten voisin käyttää Linuxia itse. Noin kahden kuukauden päästä palasin asiaan ja aloin selvittelemään ja oppimaan Linuxista uusia asioita ja nyt olen sen puolella.<br /> <br /> Kun tiedän Linuxista jo niin paljon, olisin valmis siirtymään siihen kokonaan. Toisinaan, Windows on maksullinen käyttöjärjestelmä ja kun sitä tarvitsee, saatan joutua maksamaan.<br /> <br /> On hieno juttu, että täällä Linux.fi:ssä saa kirjoittaa auttaakseen muita ihmisiä.<br /> <br /> == Miksi en pidä Windowsista? ==<br /> <br /> 1. Turvallisuus: Linuxille tehdyt virukset ovat paljon harvinaisempia ja niiden kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Windowsissa taas mahdollisesti joku jopa vakoilee web-kameraani mutta korjatakseni sen minun pitäisi maksaa virustentorjunnasta ja sitä en jaksaisi tehdä...<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Se on ilmainen: On hienoa, että lähes kaikki Linux-jakelut ovat ilmaisia. Kun sen haluaa asentaa tietokoneeseen, sen voi tehdä ilmaiseksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Keveys: Kun järjestelmä on kevyt, se saattaa lisätä koneelle nopeutta, suorituskykyä, akunkestoa ja käyttöikää. Vanhoille Windows-koneille voi antaa täysin uuden elämän Linuxilla!</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57908 2023-08-09T10:56:14Z

<p>Hiiri522: /* Käyttöönotto ja ostaminen */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57907 2023-08-09T10:55:58Z

<p>Hiiri522: /* Käyttöönotto ja ostaminen */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa &quot;&quot;&quot;ei tule mukana&quot;&quot;&quot; latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57906 2023-08-09T10:55:35Z

<p>Hiiri522: /* Käyttöönotto ja ostaminen */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57905 2023-08-09T10:55:17Z

<p>Hiiri522: /* Käyttöönotto ja ostaminen */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi https://verkkokauppa.com|Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Android&diff=57904 2023-08-09T10:53:20Z

<p>Hiiri522: /* Tietoturva */</p> <hr /> <div>{{Jakelu<br /> | nimi=Android<br /> | logo=[[Tiedosto:Android Robot.png]]<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=Google<br /> | viimeisin versio=[https://www.android.com/android-11/ 11]<br /> | päivämäärä=2020<br /> | julkaisusykli=<br /> | elinkaari=<br /> | pakettienhallinta=[[APK]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=ARM, MIPS, x86<br /> | äitijakelu=<br /> | sukulaisjakelut=<br /> | kotisivu=[https://www.android.com/ android.com] [https://android.googlesource.com/ googlesource.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Android''' on [[Google]]n julkaisema Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä moderneille älypuhelimille ja mobiililaitteille. Android on avoimen lähdekoodin alusta ja sille kehittäminen ja käyttäminen on ilmaista. Android-puhelimia kehittävät useimmat suuret valmistajat, kuten HTC, LG, Samsung ja Sony, sekä joukko pienempiäkin. Myös monet perinteisemmät valmistajat, kuten ASUS, on alkanut kehittää Android-[[Linux-tabletit|tabletteja]]. Kaikki Android-puhelimet ovat pohjimmiltaan älypuhelimia ja niitä voidaan käyttää netin selaamiseen, sosiaaliseen mediaan, kuvien ja videoiden katseluun sekä musiikin soittamiseen. <br /> <br /> Androidia alun perin kehitti Android Inc., jonka Google myöhemmin osti. Nykyisin sen kehittämisestä vastaa Open Handset Alliance. Androidiin tarkoitettua koodia kirjoitetaan [[Java]]-kielellä ja se käyttää Googlen kehittämiä Java-kirjastoja.<br /> <br /> Android-käyttöjärjestelmä koostuu karkeasti kahdesta osasta. Käyttöjärjestelmän pohjana on Googlen mobiilikäyttöön muokkaama Linux ja Android-sovellukset toimivat Javaan perustuvan Dalvik-virtuaalikoneen päällä. Android-sovelluskehitys tehdään Java-kielellä ja Google tarjoaa SDK:n ilmaiseksi. Google tarjoaa myös Eclipse-pluginin, joka tarjoaa automaattisen sovelluksen paketoinnin apk-tiedostoksi ja sovelluksen ajamisen ja debuggaamisen Android-emulaattorissa.<br /> <br /> Tarkalleen ottaen kehitystä ei tehdä virallisella Java-kielellä, sillä Google käyttää Apache Harmony -luokkakirjastoja ja niistä luotu Java-tavukoodi käännetään vielä erikseen Dalvikin käyttämään muotoon. Harmony tarjoaa lähestulkoon samat luokkakirjastot kuin standardi-java.<br /> <br /> Android-sovellukset voivat myös käyttää mm. C- tai C++-kielellä kehitettyjä kirjastoja hyväkseen NDK:n tarjoamien rajapintojen kautta, kunhan ne vain ovat saatavilla puhelinten käyttämille prosessoreille. Tulevat Android-versiot tarjoavat myös entistä paremmat rajapinnat Android-järjestelmän kutsumiseen natiivikoodista.<br /> <br /> Android ei tue J2ME-sovelluksia. Kehitteillä on kuitenkin projekteja, kuten J2ME Android Bridge, jotka mahdollistavat J2ME-sovellusten kääntämisen Android-puhelimille. <br /> <br /> ====Android-x86====<br /> On olemassa myös avoimen lähdekoodin projekti joka kehittää Androidia kannettaville, tableteille ja minikannettaville. Yhteisön sivuilta löytyy [[levykuva]]t (engl. ''image'') ainakin peruskannettavalle, Eee PC:lle, sekä yleinen minikannettavan levykuva. Projektista lisää tietoa [http://www.android-x86.org/ täältä]. Yhteisön tekemä Android 2.2 toimii hyvin ainakin Eee PC 701:ssä.<br /> <br /> ==Tietoturva==<br /> Vaikka Android perustuukin Linux-ytimeen, ei se silti takaa tietoturvaa. Suurin osa mobiilihaittaohjelmista suunnataankin Androidille. Tästä syystä onkin erittäin suositeltavaa käyttää jotain luotettavaa virustentorjuntaohjelmaa. Suuri osa Google Play -sovelluskaupasta löytyvistä tietoturvaohjelmista on kuitenkin huijauksia. AV-TEST ja AV-Comparatives testaavat puolueettomasti Androidin virustentorjuntaohjelmia ja raportoivat niiden tulokset.<br /> * [http://www.av-test.org/ www.av-test.org]<br /> * [http://www.av-comparatives.org/mobile-security/ www.av-comparatives.org/mobile-security]<br /> Suurin osa Androidin haittaohjelmista on tavallisista sovelluskaupoista löytyviä troijalaisia, jotka naamioituvat tavallisiksi sovelluksiksi. Haittaohjelmat voivat olla muun muassa suosittujen sovellusten klooneja jotka houkuttelevat käyttäjän asentamaan ne, jonka jälkeen tekevät tihutöitä laitteessa. Google ei juurikaan tarkista sovelluskauppaansa päätyviä sovelluksia, vaan haitalliset sovellukset poistetaan kaupasta vasta jälkikäteen.<br /> <br /> ===F-Droid===<br /> Turvallinen vaihtoehto Googlen sovelluskaupalle on [[F-Droid]], joka sisältää vain vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia, jotka on tarkistettu ennen kuin ne on saatettu käyttäjien saataville.<br /> <br /> ===USB-vianetsintä===<br /> Kytkettäessa Android-laite tietokoneeseen, tulee USB-vianetsintä (''USB-debugging'') -ominaisuus olla '''aina pois päältä''' ellei ole erityistä tarvetta pitää sitä päällä, kuten esimerkiksi rootatessa tai itse tehtyjä sovelluksia testatessa. USB-vianetsintä -ominaisuus mahdollistaa Android-laitteen hallinnoimisen tietokoneelta käsin Android Debug Bridgen avulla ja täten myös haittaohjelmien leviämisen tietokoneelta Android-laitteeseen. Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa varsinkin liitettäessä Android-laite suojaamattomaan Windows-koneeseen.<br /> <br /> &lt;gallery&gt;<br /> Kuva:Android2.1-emulator.png‎|Android 2.1 emulaattorilla<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> ==Kritiikkiä==<br /> Valmistajat eivät tee tietoturvapäivityksiä vanhoihin versioihin, vaan tietoturvapäivitykset tulevat uusien versioiden mukana. [http://www.extremetech.com/mobile/197346-google-throws-nearly-a-billion-android-users-under-the-bus-refuses-to-patch-os-vulnerability]<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Cyanogenmod]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://www.android.com/ Androidin kotisivu]<br /> * [https://play.google.com/ Google Play]<br /> * [https://blog.androidsuomi.fi/ Android Suomi]<br /> * [https://wiki.androidsuomi.fi/ Android Suomi wiki]<br /> * [https://androidkehitys.fi/sovelluskehitys/nain-paaset-android-kehityksessa-alkuun/ Näin pääset Android kehityksessä alkuun]<br /> * [https://www.whispersys.com/whispermonitor.html WhisperMonitor ] on palomuurityökalu Androidille.<br /> * [https://news.softpedia.com/news/How-to-Run-Android-Applications-on-Ubuntu-115152.shtml How to Run Android Applications on Ubuntu]<br /> * [https://airdroid.com/ Hallitse Androidia www-selaimellasi]<br /> * [https://github.com/OnePlusOSS OnePlus lähdekoodit]<br /> <br /> === Tietoturva ===<br /> * [https://www.itviikko.fi/tietoturva/2013/09/26/google-play-liian-vaarallinen-tavalliselle-kayttajalle/201313373/7 IT-viikko.fi - Google Play liian vaarallinen tavalliselle käyttäjälle]<br /> * [https://www.mpc.fi/kaikki_uutiset/uusi+pankkitroijalainen+tunkeutuu+windowsista+androidiin/a962202 MPC.fi - Uusi pankkitroijalainen tunkeutuu Windowsista Androidiin]<br /> <br /> Google Playsta on mahdollista ladata sovellus, joka esimerkiksi varastaa dataa puhelimesta tai ottaa sen etänä haltuun. Tästä syystä kannattaa olla tarkkana, kun jotain lataa Google Play-kaupasta!<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]<br /> [[Luokka:Android]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Windows_XP&diff=57903 2023-08-09T10:50:27Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> <br /> '''Windows XP''' on Microsoftin kehittämä [[Windows]]-käyttöjärjestelmä. Sen tukiaika loppui '''8. huhtikuuta 2014''', mikä tarkoittaa sitä että tietokone on altis kaikille verkon uhille. Tukiajan loppumisen jälkeen Microsoft ei korjaa tietoturva-aukkoja vaikka niitä löytyisikin, [https://www.computerworld.com/article/3196289/patching-windows-xp-against-wannacry-ransomware.html paitsi hätätapauksissa]. Myöskään Windowsin uudemmat versiot eivät sovi vanhaan koneeseen, eli ei kannata tuhlata rahoja uudemman Windowsin lisenssiin. Näistä syistä käyttöjärjestelmä kannattaa korvata jollain Linux-[[jakelu]]lla.<br /> <br /> [[LXDE]] on kevyt työpöytäympäristö, joka muistuttaa jonkin verran Windows XP:n työpöytää. Se sopii siis erityisen hyvin vanhaan koneeseen, joka ei jaksa pyörittää uusimpia työpöytäympäristöjä ja ohjelmia. LXDE löytyy vaihtoehtona useista jakeluista.<br /> <br /> ==Älä päivitä!==<br /> <br /> Kuten sanottua, uudemmat Windows-versiot eivät jaksa pyöriä tietokoneessa, jossa on ollut joskus Windows XP. Tästä syystä sellaiseen koneeseen kannattaa asentaa Linux.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Aloittelijalle]]<br /> * [[Jakelu]]<br /> * [[Suositeltavat Linux-jakelut]]<br /> * [[Jakelut]]<br /> * [[Apua]]<br /> * [[:Luokka:Jakelut]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57902 2023-08-09T10:48:38Z

<p>Hiiri522: /* Windows XP ja Vista */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain niistä klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===[[Windows XP]] ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi. Silti ne ovat klassinen versiopari!<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9-versiota ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että tulevaisuudessa monilla on käytössä versio, jota ei tueta.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57901 2023-08-09T05:57:15Z

<p>Hiiri522: /* Raspberry Pi 400 */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee virtajohto ja Micro-HDMI-adapteri sekä puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomen kielellä, joten vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57900 2023-08-09T05:56:04Z

<p>Hiiri522: /* Käyttökohteita */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee johtoja ja puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomeksi, joten (yleensä) vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohje/ideavideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57899 2023-08-09T05:55:16Z

<p>Hiiri522: /* Käyttökohteita */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee johtoja ja puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomeksi, joten (yleensä) vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohjevideo täällä: https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57898 2023-08-09T05:54:23Z

<p>Hiiri522: /* Käyttökohteita */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee johtoja ja puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomeksi, joten (yleensä) vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> * Mainostenestolaite, ohjevideo (https://www.youtube.com/watch?v=KBXTnrD_Zs4&amp;t=167s)<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Raspberry_Pi&diff=57897 2023-08-09T05:52:07Z

<p>Hiiri522: /* Mikro-HDMI ja tavallinen HDMI */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Raspberry_Pi_-_Model_A.jpg|right|thumb|300px|Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A]]<br /> <br /> '''Raspberry Pi''' on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla [[Kodi]]:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.<br /> <br /> Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian-nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM-käyttöjärjestelmää.<br /> <br /> Graafinen sovelluskehitysympäristö [[Lazarus]] toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy [[Lazarus ja Raspberry Pi]]:n alta.<br /> <br /> ==Käyttöönotto ja ostaminen==<br /> <br /> Jos Raspberry Pi:n ostaa uutena, yksi ostopaikka on esimerkiksi Verkkokauppa.com. Täten Raspberryn kehittämä oma [[Raspberry Pi OS|Linux-jakelu]] on siihen valmiiksi asennettuna. Koneessa ei tule mukana latausjohtoa mutta sellainen voi hyvinkin olla [[Kännykkä|puhelimen]] latausjohto.<br /> <br /> Raspberry Pi:in on myös saatavana kotelo. Jos kosket koneeseen ja tulee sähköisku, se voi tuhoutua täysin. Kotelo maksaa noin 15 euroa ja se suojaa konetta kätevästi.<br /> <br /> ==Eri versiot==<br /> <br /> ===Raspberry Pi Zero===<br /> <br /> Raspberry Pi Zero on kevytversio varsinaisesta Raspberry Pi:stä. Se maksaa vähemmän kuin oikea versio ja sillä voi tehdä jotain, mikä vaatii koneelta vielä vähemmän.<br /> <br /> ===Raspberry Pi 400===<br /> <br /> Raspberry Pi 400:ssa on ideana, että koneen osat (prosessori, kiintolevy yms.) ovat pienen näppäimistön sisässä. Mukana tulee johtoja ja puna-valkoinen hiiri. Setti on näyttöä vaille valmis. Valitettavasti tätä versiota ei ole suomeksi, joten (yleensä) vain ruotsinkielinen kelpaa meille, koska sen näppäinasettelussa on Ä- ja Ö-kirjaimet.<br /> <br /> ==Käyttökohteita==<br /> * Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.<br /> * [[Seedbox]] - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi [[rTorrent]]-ohjelmalla.<br /> * [[VPN]]-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä [[Privoxy]]yn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.<br /> * [[Tor]]-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.<br /> * [[I2P]]-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.<br /> * [http://www.ducky-pond.com/posts/2012/Jul/installing-citadel-on-rpi/ Sähköposti]-palvelin<br /> * [http://computers.tutsplus.com/tutorials/how-to-create-a-raspberry-pi-bitcoin-miner--cms-20353 Bitcoin]-vähävirtainen louhintakone.<br /> * [[YaCy]]-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YaCy-palvelinten tietokantoja.<br /> * [http://www.davidhunt.ie/piphone-a-raspberry-pi-based-smartphone/ Älypuhelin].<br /> * Pikaviestitin [[Byobu|Byobun]] ja esimerkiksi [[Finch|finchin]] tai [[Retroshare]]n avulla.<br /> * [http://sharpygoesoff.wordpress.com/2013/05/20/setting-up-a-mumble-server-on-a-raspberry-pi/ Voip]-palvelin.<br /> * [http://www.icrobotics.co.uk/wiki/index.php/Turning_the_Raspberry_Pi_Into_an_FM_Transmitter FM-radiolähetin].<br /> * Musiikkipalvelin, [http://www.raspyfi.com/ Raspyfi] ja [http://mj2p.co.uk/install-subsonic-media-streaming-server-on-a-raspberry-pi/ Subsonic].<br /> * Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, [https://quidsup.net/notrack NoTrack].<br /> * Karttaplotteri veneilykäyttöön, (https://opencpn.org/). OpenCPN sisältyy valmiina jakeluun http://sailoog.com/openplotter.<br /> <br /> ==Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille==<br /> {{Oikeudet}}<br /> Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa [http://www.raspberrypi.org/downloads www.raspberrypi.org/downloads]-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:<br /> * [[Arch Linux ARM]]<br /> * [[Lakka]]<br /> * [[OpenELEC]]<br /> * [[OSMC]]<br /> * [[Pidora]]<br /> * [[Raspbian]]<br /> <br /> Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.<br /> $ sha1sum paketti.zip<br /> Pura tiedosto.<br /> $ unzip paketti.zip<br /> Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.<br /> $ df -h<br /> Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt;. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt;. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.<br /> <br /> Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.<br /> $ umount /dev/sd-kortti<br /> Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi &lt;tt&gt;/dev/sdb1 /dev/sdb2&lt;/tt&gt; jne.<br /> <br /> Kopioi ladattu levykuva SD-kortille [[dd]]-ohjelmalla. '''Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.'''<br /> # dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti<br /> Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi &lt;tt&gt;df -h&lt;/tt&gt; komennolla muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb1&lt;/tt&gt; tulee se kirjoittaa muodossa &lt;tt&gt;/dev/sdb&lt;/tt&gt;, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa käynnistää käyttöjärjestelmää.<br /> Komennon &lt;tt&gt;bs&lt;/tt&gt; (''block size'') -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. '''Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.'''<br /> <br /> Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa [[sync]], joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.<br /> # sync<br /> <br /> Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?<br /> <br /> Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy &lt;tt&gt;usb-imagewriter&lt;/tt&gt; niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.<br /> <br /> ==OpenGL-kiihdytys==<br /> Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa [[OpenGL]]-ajurin käyttöön &lt;tt&gt;raspi-config Advanced Options&lt;/tt&gt; -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.<br /> <br /> ==Ohjeet==<br /> * [[Lazarus ja Raspberry Pi]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.raspberrypi.org/ Raspberry Pi]<br /> * [http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/07/14/tietokoneharrastajien-suosikkilelu-parani-juuri/20149809/7 Raspberry Pi 2 laitepäivitys]<br /> * [http://www.linux.com/news/embedded-mobile/mobile-linux/890125-raspberry-pi-3-still-essentially-a-32-bit-sbc-for-now Raspberry Pi 3 laitepäivitys]<br /> <br /> {{Raspberry Pi}}<br /> <br /> [[Luokka:Raspberry Pi]]<br /> [[Luokka:Perustietoa]] <br /> [[Luokka:Laitteisto]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virtuaalikone&diff=57896 2023-08-09T05:50:47Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>Tietoa virtuaalikoneista [[Virtuaalikoneet|täällä]].</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virtuaalikone&diff=57895 2023-08-09T05:50:35Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>Täällä on jo tietoa virtuaalikoneista [[Virtuaalikoneet|täällä]].</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virtuaalikone&diff=57894 2023-08-09T05:50:04Z

<p>Hiiri522: Ak: Poistettu ohjaus sivulle Virtuaalikoneet</p> <hr /> <div>Täällä on jo tietoa tästä aiheesta, klikkaa alta!<br /> <br /> #REDIRECT [[Virtuaalikoneet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57893 2023-08-09T05:45:20Z

<p>Hiiri522: /* Windows 1.0 ja 2.0 */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain niistä klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===Windows XP ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi. Silti ne ovat klassinen versiopari!<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9-versiota ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että tulevaisuudessa monilla on käytössä versio, jota ei tueta.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57892 2023-08-09T05:44:53Z

<p>Hiiri522: /* Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===Windows XP ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi. Silti ne ovat klassinen versiopari!<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9-versiota ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että tulevaisuudessa monilla on käytössä versio, jota ei tueta.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ostettu Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57891 2023-08-09T05:44:32Z

<p>Hiiri522: /* Windows 10 */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===Windows XP ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi. Silti ne ovat klassinen versiopari!<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9-versiota ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että tulevaisuudessa monilla on käytössä versio, jota ei tueta.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ilmainen Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57890 2023-08-09T05:43:51Z

<p>Hiiri522: /* Windows 10 */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===Windows XP ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi. Silti ne ovat klassinen versiopari!<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 9-versiota ei kuitenkaan ole, vaan [[Microsoft]] on ohittanut sen versionumeroissa. Windows 10 tuli sen jälkeen ja on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella mainio käyttöjärjestelmä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio. Se on käytössä monissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa Suomessa.<br /> <br /> Windows 10:n tuki päättyy vuonna 2025, joten voi olla, että se korvaa pian Windows XP:n!<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ilmainen Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57889 2023-08-09T05:40:04Z

<p>Hiiri522: /* Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===Windows XP ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi. Silti ne ovat klassinen versiopari!<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun koneeseen kirjauduttiin ja päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myöhemmin versio 8.1 ja siitä taas kevytversio 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 10 on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella hyvä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ilmainen Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Microsoft_Windows&diff=57888 2023-08-09T05:39:16Z

<p>Hiiri522: /* Windowsin yleisyys */</p> <hr /> <div>{{perustietoa}}<br /> [[Tiedosto:Windows logo and wordmark - 2021.svg|250px|pienoiskuva]]<br /> <br /> ==Windowsin versiot==<br /> <br /> ===Windows 1.0 ja 2.0===<br /> <br /> Windows 1.0 ja 2.0 olivat hyvin yksinkertaisia. Niissä oli luettelo tiedostoista ja sovelluksista ja jotain klikkaamalla se aukesi.<br /> <br /> ===Windows 3.0===<br /> <br /> Vaikka Windows 3.0 oli myös yksinkertainen, siinä oli jo ikkunajärjestelmä. Tehtäväpalkkia alhaalla ei tosin vielä ollut.<br /> <br /> ===Windows ME ja NT===<br /> <br /> Windows ME:ssä ja NT:ssä oli jo tehtäväpalkki ja työpöytä kuvakkeineen.<br /> <br /> ===Windows 95 ja 98===<br /> <br /> Windows 95 ja 98 olivat 1900-luvun lopussa kehitetty Windows-versiokaksikko. Niissä oli alhaalla jo harmaa tehtäväpalkki.<br /> <br /> ===Windows 2000===<br /> <br /> Windows 2000 oli 2000-vuoden käyttöjärjestelmä. Nimi viittasi hyvin tehokkaaseen ja kehittyneeseen käyttöjärjestelmään, mikä sopi hyvin, kun vuosituhatkin vaihtui.<br /> <br /> ===Windows XP ja Vista===<br /> <br /> Windows XP on yksi klassinen Windows-versio. Se kehitettiin vuonna 2001. Taustakuvana siinä oli vihreä niitty mutta sen pystyi vaihtamaan. Windows Vista taas kehitettiin vuonna 2007, eli se on paljon uudempi. Silti ne ovat klassinen versiopari!<br /> <br /> ===Windows 7===<br /> <br /> Windows 7:n muistaa värikkäästä Windows-logosta vaaleansinisen taustan päällä.<br /> <br /> ===Windows 8, 8.1 ja 8.1 Lite===<br /> <br /> Windows 8 oli jo hyvin kehittynyt Windows-versio etenkin siinä vaiheessa, kun päästiin työpöydälle. Siitä kehitettiin myös Windows 8.1 ja siitä taas kevytversio Windows 8.1 Lite.<br /> <br /> ===Windows 10===<br /> <br /> Windows 10 on käytössä tänäkin päivänä. Siinä on Windows-ikkuna, josta tulee valoa. Windows 10 on jo todella hyvä, koska se on tällä hetkellä toisiksi uusin Windows-versio.<br /> <br /> ===Windows 11===<br /> <br /> Uusin Windows-versio on Windows 11. Se on selkeästi kehittyneempi Windows 10:stä. Tehtäväpalkin kuvakkeet on automaattisesti keskitetty ja kaikki näyttää lasisemmalta.<br /> <br /> ==Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä==<br /> <br /> Windows on maailman suosituin käyttöjärjestelmä. Suomessakin sitä käyttää moni varsinkin töissä, koska siellä heillä on myös ilmainen Microsoft 365, eli he voivat käyttää työpöytäsovelluksena Wordia, Exceliä, PowerPointia ja muita siihen kuuluvia palveluita.<br /> <br /> Valitettavasti tämä tuo kuitenkin negatiivisen asian esille: suurin osa haittaohjelmista ja viruksistakin on tehty Windowsille. Tämän takia [[Aloittelijalle|Linuxin]] käytöstä on paljon hyötyä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.fs-driver.org/ Ext2 Installable Filesystem] — Windows-ajuri Linuxin [[ext2]]- ja [[ext3]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmille]].<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen]]<br /> *[[Windows-ohjelmien ajaminen Linuxissa]]<br /> *[[Proton]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-pelejä Linuxissa.<br /> *[[Wine]] on yhteensopivuusohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ajaa monia Windows-ohjelmistoja ja -sovelluksia Linuxissa.<br /> *[[CrossOver]] on [[Wine]]en pohjautuva avoin toteutus Windowsin API:lle. Se on suunniteltu erityisesti toimistokäyttöön pyörittämään mm. Microsoft Officea ja Photoshopia.<br /> *[[PlayOnLinux]] on ohjelmisto ja skriptikirjasto, jonka avulla voit helposti asentaa ja käyttää lukuisia pelejä ja ohjelmistoja, jotka on suunniteltu toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä.<br /> *[[Cygwin]] on [[Red Hat]]in ylläpitämä ohjelmakirjasto, joka mahdollistaa useiden Unix- ja Linux-ohjelmien käyttämisen Windowsin alla.<br /> *[[Windows Subsystem for Linux]]<br /> *[[NTFS-3G]] on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista liittää [[NTFS]]-tiedostojärjestelmä sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun.<br /> *[[ReactOS]] on avoin Windows-yhteensopiva käyttöjärjestelmä.<br /> <br /> [[Luokka:Epävapaata]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Aloittelijalle&diff=57887 2023-08-09T05:36:10Z

<p>Hiiri522: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kysymys.png|oikea]]<br /> '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.<br /> <br /> Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi [[Microsoft Windows]] tai [[macOS]], ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä on vapaus valita mieluisensa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. <br /> <br /> Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.<br /> <br /> == Haluan asentaa koneelleni Linuxin! Mitä minun tulee tehdä? ==<br /> Jotta uuden käyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti, on aluksi hyvä ottaa selvää perusasioista. Lue tämä sivu läpi ja selaile muutenkin tätä wikiä ja muita Linux-aiheisia sivustoja.<br /> <br /> Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys. Lataa haluamasi jakelun ISO-tiedosto koneellesi.<br /> <br /> Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta &quot;kulttuurishokkia&quot;.<br /> <br /> === Windows-tietokoneella ===<br /> <br /> Ensin sinun pitää luoda asennusmedia. Asennusmedia tehdään yleensä vähintään 8Gt-kokoiselle USB-muistitikulle. Muistitikun voi formatoida esimerkiksi sovelluksilla Unetbootin, balenaEtcher tai Rufus.<br /> <br /> Unetbootin ja balenaEtcher ovat molemmat erittäin yksinkertaisia käyttää. Sinun pitää vain valita oikea tikku (muut tikut kannattaa irroittaa koneesta, jotta tämä on helpompaa) ja lataamasi jakelun ISO-tiedosto. Voit aloittaa muistitikun formatoinnin painikkeella, jossa voi lukea esim. &quot;Start&quot;, &quot;Aloita&quot; tai &quot;Flash!&quot;.<br /> <br /> Rufus-sovelluksessa homma tehdään samoin mutta sinulla on mahdollisuus valita muitakin asetuksia. Kun muistitikku on formatoitu (formatointi voi kestää hetken), sinun pitää käynnistää sen sisältö. Sen voi tehdä kahdella eri tavalla.<br /> <br /> ==== Muistitikun avaaminen: Tapa 1 ====<br /> <br /> 1. Klikkaa Aloitus-kuvaketta hiiren kakkospainikkeella.<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Valitse valikosta &quot;Windows-pääte (Järjestelmänvalvoja)&quot;-vaihtoehto.<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Usein sinun pitää klikata &quot;Kyllä&quot; salliaksesi se.<br /> &lt;br&gt;<br /> 4. Kirjoita päätteeseen komento: &quot;shutdown /r /o /f /t 00&quot;.<br /> &lt;br&gt;<br /> 5. Kun kone on käynnistynyt uudelleen, valitse &quot;Käytä laitetta&quot;-vaihtoehto ja valitse tikkusi. Valitsemasi jakelun työpöytä tulee esiin, jos tikku toimii.<br /> <br /> ==== Muistitikun avaaminen: Tapa 2 ====<br /> <br /> 1. Selvitä, millä näppäimellä pääset tietokoneen BIOS-asetuksiin. Näppäin voi vaihdella koneesta riippuen. Hakemalla Googlesta &quot;&lt;koneen merkki&gt; bios key&quot; saat sen yleensä selville.<br /> &lt;br&gt;<br /> 2. Käynnistä kone uudelleen.<br /> &lt;br&gt;<br /> 3. Kun näyttö menee taas päälle, naputtele selvittämääsi BIOS-näppäintä.<br /> &lt;br&gt;<br /> 4. Muuta BIOS-asetuksia niin, että ulkoisen USB-laitteen (tässä tapauksessa tikun) sisällön on määrä avautua ensimmäisenä. Se voi löytyä monesta paikasta BIOSista riippuen.<br /> &lt;br&gt;<br /> 5. Kun olet saanut muutettua tämän asetuksen, paina sitä näppäintä, joka tallentaa muutokset ja poistuu BIOSista. Ennen poistumista sinun pitää luultavasti vielä vahvistaa toiminto valitsemalla &quot;Yes&quot;.<br /> <br /> ==== Seuraavaksi ====<br /> <br /> Jos haluat vaan kokeilla Linuxia, testaile sitä avaamalla sovelluksia ja valikoita. Asennustapauksessa voit siirtyä heti asentamaan.<br /> <br /> Kun valitsemasi Linux-jakelu käynnistyy, se voi suoraan kysyä, haluatko kokeilla sitä vai asentaa sen kovalevylle. Toiset jakelut taas menevät työpöydälle ja asentamisen voi aloittaa klikkaamalla &quot;Install&quot;-kuvaketta siellä.<br /> <br /> Kuvakkeesta aukeaa sovellus, joka kysyy monia kysymyksiä. Yksi niistä on se, tyhjennetäänkö levy muista tiedoista ennen Linuxin asentamista, vai asennetaanko Linux Windowsin rinnalle. Paras vaihtoehto on aina tyhjentää koko levy. Mahdollista on myös asentaa Windowsin rinnalle mutta se vaatii hiukan enemmän kovalevyn osiointityökalun käyttötaitoa.<br /> <br /> Kun olet vastannut kaikkiin kysymyksiin, Linux alkaa asentumaan. Se voi kestää hetken. Kun asennus on valmis, kone kysyy, jatketaanko Linuxin kokeilua muistitikulta vai käynnistetäänkö kone uudelleen aloittaaksesi Linuxin oikean käytön. Kone kannattaa käynnistää uudelleen. Se saattaa myös pyytää irroittamaan tikun eli asennusmedian ja painamaan Enter-näppäintä. Jos niin käy, toimi ohjeen mukaan.<br /> <br /> Tämän jälkeen voit alkaa nauttimaan Linuxin käytöstä!<br /> <br /> === Mac-tietokoneilla ===<br /> <br /> Valitettavasti uusimmilla Maceilla voit tehdä vain [[Virtuaalikone|Linux-virtuaalikoneen]]. Jos sinulla on Mac ja haluaisit käyttää Linuxia, sinun täytyy melkeinpä tehdä virtuaalikone tai ostaa toinen Windows-kone ja asentaa Linux siihen. [[Raspberry Pi]]-minitietokoneessa on Linux ja sekin on hyvä vaihtoehto sellaiselle, joka sitä haluaa kokeilla.<br /> <br /> == Linux-järjestelmän perusteita ==<br /> Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi tehokkaasti, on hyvä tietää jotain sen perusrakenteesta.<br /> <br /> === Monen käyttäjän järjestelmä ===<br /> Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto sekä kotihakemistossaan omat asetuksensa. Käyttäjätunnuksia voi luoda myös erikoiskäyttöön, esimerkiksi niin, että erikoisempia asetuksia tai uusia ohjelmia kokeilee ensin testitunnuksella, ilman pelkoa varsinaisten käyttäjien säätöjen sekoittumisesta.<br /> <br /> Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muualle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon (sekä esim. tilapäistiedostojen hakemistoon, johon yleensä ei kosketa käsin). Siten esimerkiksi ohjelmien asentaminen koko järjestelmään (kaikkien käyttäjien käytettäväksi) ei onnistu, vaan ylläpitotoimenpiteisiin käytetään pääkäyttäjän (&lt;tt&gt;[[root]]&lt;/tt&gt;) käyttäjätunnusta tai [[sudo]]-ohjelmaa, joka suorittaa komennot pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat suoraan saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston. Lisäksi se hankaloittaa virusten ja muiden haittaohjelmien leviämistä. Korkeintaan organisaatiokäyttäjät tarvitsevat erillisen virustorjuntaohjelmiston, kunhan jakelu on päivitetty ja ajantasalla. <br /> <br /> Lisätietoja löytyy artikkeleista [[käyttäjä]] ja [[tiedoston oikeudet]]. Katso myös [[tietoturva]].<br /> <br /> === Hakemistorakenne ===<br /> :''Pääartikkeli: [[Hakemistorakenne]]''<br /> <br /> Linuxissa ei käytetä Windowsin tapaa ryhmitellä hakemistoja levyosioiden (esim. C:, D: jne.) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta, joka alkaa [[Juurihakemisto|juurihakemistosta]] (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esimerkiksi käyttäjien kotihakemistot sisältävä &lt;tt&gt;home&lt;/tt&gt;-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi [[Jakelut|jakelun]] vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.<br /> <br /> Tavallisesti käyttäjä tallentaa kaikki omat tiedostonsa kotihakemistoonsa alihakemistoineen (ohjelmat saattavat lisäksi käyttää joitakin muita hakemistoja, esim. &lt;tt&gt;/tmp&lt;/tt&gt; väliaikaistiedostoille). Muualle järjestelmään tallennetaan tiedostoja vain pääkäyttäjänä esimerkiksi asennettaessa uusia ohjelmia.<br /> <br /> Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä.<br /> <br /> Lisätietoja tiedostojen oikeuksista löytyy artikkelista [[tiedoston oikeudet]].<br /> <br /> === Järjestelmän ydin ===<br /> Linux-järjestelmän [[Ydin|ytimenä]] (engl. ''kernel'') on varsinainen [[Linux (ydin)|Linux]], jonka kehityksen aloitti suomalainen [[Linus Torvalds]]. Se hoitaa matalan tason kommunikoinnin laitteiden kanssa, jolloin tavallisten ohjelmien ei tarvitse huolehtia siitä. Muinoin Linuxissa piti [[Ytimen kääntäminen|kääntää]] ydin lähdekoodista, mutta nykyään tätä ei tarvitse tehdä jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintajärjestelmien]] tarjotessa uusia ytimiä valmiiksi käännettyinä.<br /> <br /> Ytimessä ovat kaikki käytettävät ajurit, joten mikäli jokin oheislaite ei toimi, sille on asennettava ajurimoduuli jakelun paketinhallinnasta, joskin ajurin kääntäminen ytimeen itse on myös mahdollista. Myös uudempaan ytimeen päivitys voi auttaa, esim. aivan uusimpien näytönohjainten kanssa. Joskus voidaan käyttää myös [[Binääriajurit|binääriajureita]], joita ei levitetä lähdekoodimuodossa (esim. jotkin näytönohjaimien ajurit).<br /> <br /> Ytimessä ajurit (ja muutkin sen osat) voivat olla käännetyt joko suoraan ytimeen tai erilliseksi moduuliksi. Moduuleja käytetään usein esimerkiksi laiteajurien yhteydessä ja niitä voidaan ajon aikana ladata käyttöön tai poistaa käytöstä.<br /> <br /> === Graafinen käyttöliittymä ===<br /> Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten [[Wayland]]ista, [[Ikkunointiohjelma|ikkunanhallintaohjelmasta]] sekä graafisista ohjelmista (kuten [[Firefox]] ja [[GIMP]]). Yleensä jakelut sisältävät myös [[Työpöytäympäristö|työpöytäympäristön]], jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.<br /> <br /> Linuxin muokattavuus antaa mahdollisuuden valita eri työpöytäympäristöjen välillä. Yleisimmät työpöytäympäristöt ovat [[GNOME]] ja [[KDE Plasma]], joiden kesken aloittelijan on yleensä tehtävä valinta. Joidenkin jakeluiden mukana tulee oletustyöpöytäympäristönä GNOME, toisten KDE Plasma (toki myös toisen työpöytäympäristön asennus on yleensä tehty helpoksi). Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että GNOME on selkeämpi, yksinkertaisempi ja jonkin verran vakaampi, KDE Plasma taas on monipuolisempi, muokattavampi ja jossain määrin sekavampi. GNOME pyrkii käyttöliittymän selkeyttämiseen ja perusominaisuuksien luotettavaan toimintaan, KDE Plasma uusien ominaisuuksien ja asetusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työpöytäympäristöihin voit myös tutustua lukemalla artikkelit [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]].<br /> <br /> === Komentorivi käyttöliittymä ===<br /> :''Aloittelijalle suunnatut ohjeet komentorivin käyttöön löytyvät artikkelista [[Komentorivin perusteet]].''<br /> <br /> Monet aloittelevat Linux-käyttäjät pelkäävät aluksi [[:Luokka:Komentorivi|komentorivin]] käyttämistä. Tämä on normaalia, sillä Windows-järjestelmässä komentoriviä ei yleensä käytetä juuri mihinkään. Linuxissakin suurin osa perustoimista onnistuu graafisesti, mutta komentorivi on tästä huolimatta hyödyllinen sen käytön nopeuden ja suoraviivaisuuden ansiosta. Huomioitavaa on myös, että monissa ongelmatapauksissa ohjeet on tehty komentoriville; komentojen kirjoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin vastaavan neuvominen valikkoja selaten. Lopulta on kuitenkin käyttäjän valittavissa haluaako komentoriviä käyttää vai ei.<br /> <br /> Vinkkejä komentorivin käyttöön artikkelissa [[komentorivivinkkejä]].<br /> <br /> == Mikä on jakelu? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Jakelu]]''<br /> Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jotka yhdessä muodostavat käyttöjärjestelmän. Jakeluissa on kattauksena jakelun valitsemat ohjelmistot, jotka he paketoivat haluamallaan tavalla. Ohjelmistovalikoima on kuitenkin keskeisiltä osiltaan sama tai samantapainen useimmissa yleiskäyttöisissä jakeluissa ja paketointitapa yksi muutamasta eri järjestelmästä.<br /> <br /> Linux itsessään on pelkkä [[Ydin|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään. Jotta saataisiin aikaan toimiva käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmistot. Tällaisia ovat mm. käynnistyslatain [[GRUB]] ja taustapalveluja hoitava [[systemd]]. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakeluiden mukana.<br /> <br /> == Minkä jakelun asentaisin? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Suositeltavat jakelut]]''<br /> On olemassa satoja eri jakeluita, joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta voit katsoa [[Suositeltavat Linux-jakelut|Suositeltavat jakelut]] -artikkelin.<br /> <br /> == Onko jakelu suomenkielinen? ==<br /> Useimmat jakelut ovat aina monikielisiä. Jakelua voi pitää suomenkielisenä, jos sen [[asennusohjelma]] on käännetty suomeksi, se sisältää yleisen kielituen, eikä keskeisten työkalujen tai keskeisten sovellusten joukossa ole suomentamattomia ohjelmia. Käytännössä kaikki yleisimmin käytössä olevat jakelut on mahdollista asentaa suomenkielisinä, lukuisten jakeluiden käyttäessä [[Calamares]]- tai [[Anaconda]]-asennusohjelmia.<br /> <br /> Jakeluissa käytetään pääosin samoja ohjelmistoja, jotka on käännetty ohjelmistojen omissa kehitysprojekteissa. Yleensä jakelut eivät käännä muuta kuin omia asennus- ja hallintatyökalujaan. Tästä johtuen jakelut ovat yleensä (asennusohjelmaa lukuun ottamatta) yhtä suomenkielisiä.<br /> <br /> Yleensä ensisijaisesti käytettävä kieli valitaan jakelun asennuksen aikana. Myöhemmin kieltä voi vaihtaa asetuksista.<br /> <br /> Lisätietoja ohjelmien kääntämisestä löytyy artikkelista [[kotoistus]].<br /> <br /> == Asennusmedia ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Asennusmedian hankkiminen]]''<br /> Jakelun asennukseen tarvitaan [[asennusmedia]], jonka saa ladattua jakelun verkkosivustolta. Asennusmedian ([[levykuva]]n) latauduttua sitä voidaan käyttää suoraan esimerkiksi [[Virtuaalikone|virtuaalikoneen]] asennukseen, mutta laitteen asennukseen pitää se vielä asentaa fyysiselle medialle, kuten USB-muistitikulle ja käynnistää laite medialta.<br /> <br /> {{Vinkki|Linuxissa asennusmediat sisältävät yleensä asentimen ohella kokonaisen järjestelmän. Voit siis käynnistää laitteesi suoraan [[Käynnistettävä media|medialta]] ja testata järjestelmää, tekemättä laitteellesi muutoksia.}}<br /> <br /> == Miten ohjelmia asennetaan? ==<br /> :''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''<br /> Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]-pohjaisilla, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.<br /> <br /> Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. <br /> <br /> Mikäli haluttua pakettia ei löydy paketinhallinnasta, on asennus tehtävä käsin [[kääntäminen|kääntämällä]] [[lähdekoodi]]sta tai etsittävä ohjelmasta tehty epävirallinen paketti ja asennettava se. Nykyään monien jakeluiden [[pakettivarasto]]t ovat niin laajoja, että ohjelmia joutuu kääntämään käsin vain jos on erityistarpeita ja silloinkin harvoin. Ohjelmien asentamista paketinhallinnan ohi ei suositella, sillä tällöin menetetään paketinhallinnan hyödyt (mm. puoliautomaattiset päivitykset). Lähdekoodista käännetystä ohjelmasta voi myös tehdä paketin, jolloin osa paketinhallinnan hyödyistä koskee tätäkin ohjelmaa.<br /> <br /> Paketin asentaminen toisen jakelun paketista tai [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisesta pakettilähteestä]] saattaa olla vaarallista. [[haittaohjelmat#Troijan hevoset|Troijan hevosen]] riskin ohella on riski, että jakeluun huonosti sopeutettu paketti esimerkiksi ylikirjoittaa toisen paketin tiedostoja, ja ennen kaikkea se, että se saattaa riippuvuuksina vaatia paketteja, joita ei jakelussa ole sillä nimellä tai oikealla versionumerolla. Asentaminen paketinhallinnan ohi eri hakemistoon (yleensä /&lt;tt&gt;usr/local/paketti&lt;/tt&gt;) on usein parempi vaihtoehto kuin huonosti sopeutetun paketin asentaminen paketinhallinnan kautta.<br /> <br /> Katso myös: [[:Luokka:Paketinhallinta|Paketinhallinta-luokka]]<br /> <br /> == Mitä ohjelmia käyttäisin tai asentaisin? ==<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[Suositellut ohjelmat]]''<br /> <br /> Lähes kaikkien jakeluiden kanssa tulee oletusohjelmia ja ohjelmistoja mukana, joilla alkuun pääsee sekä myös ne ovat yleensä jaoteltu käyttötarkoitusten mukaan vaikkapa [[Portaali:Toimisto|toimisto-ohjelmien]] tai [[Portaali:Kuvankäsittely|kuvankäsittelyohjelmien]] mukaan. Jos käyttäjällä on kokemusta toisessa käyttöjärjestelmässä käyttämistään ohjelmista, voi hyvinkin olla mahdollista, että peräti samasta ohjelmasta löytyy myös Linux-versio, kuten vaikkapa [[Firefox]]-verkkoselaimesta tai [[Steam]]-peliohjelmistosta. Ja vaikka näin ei olisi, Linuxin ohjelmavalikoimasta todennäköisesti löytyy useampikin vaihtoehto, yllä olevasta pääartikkelista löydät niin käyttötarpeen kuin tiedostopäätteenkiin mukaan ohjelmaehdotuksia. <br /> <br /> [[Luokka:Ohjeet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virtuaalikoneet&diff=57886 2023-08-09T05:34:57Z

<p>Hiiri522: /* Haluan käyttää Linuxia virtuaalikoneessa */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Virtualisointia.png|200px|thumb|right|[[QEMU]], [[VMware]] ja [[xnest]] vauhdissa.]]<br /> <br /> x86-virtuaalisoinnin tekniikkat ovat nykyään kovasti muodissa. Virtualisointi on saavuttanut erityisesti suosiota palvelinkäytössä; webhotellit voivat tarjota jokaiselle asiakkaille oman palvelimen, jota kukin voi itse ylläpitää. Virtualisoinnin ansiosta fyysistä laitteistoa ei tarvitse lisätä samassa tahdissa. Myös eri käyttöjärjestelmille tarkoitettujen palvelinohjelmien ongelma poistuu, kun samassa fyysisessä palvelimessa voidaan ajaa useita eri käyttöjärjestelmiä.<br /> <br /> == Osiointi ==<br /> <br /> Vanhin virtualisoinnin muoto on jakaa koneen käyttö aikalohkoihin eri käyttäjien kesken. Tämä jakaminen voidaan suorittaa laitteiston ja ohjelmiston väliin jäävän firmware (tunnetuin firmware sovellus on PC:n BIOS) ohjelmiston avulla, jolloin virtuaalikoneiden perustamista varten ei tarvita isäntäkäyttöjärjestelmää.<br /> <br /> == Emulointi ==<br /> <br /> Mikäli virtualisoinnin tehokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon voidaan käyttää emulaatiota virtualisoinnin tekniikkana. Emulaatiota voidaan suorittaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina, jolloin virtualisoidun järjestelmän hallinta on helppoa, mutta virtualisointi itsessään vie runsaasti laskentatehoa isäntäjärjestelmältä. Emuloitaessa koko virtualisoidun järjestelmän prosessori on virtuaalinen, joten emulaation avulla isäntäkoneen prosessori voi toimia eri käskykannalla kuin virtualisoidun.<br /> <br /> == Ryvästys ==<br /> <br /> Kun monesta tehdään yksi, ryvästetään. Ryvästystä voidaan harjoittaa kahdesta toisensa pois sulkeavasta lähtökohdasta. Mikäli halutaan nostaa järjestelmänä kokonaistehoa ryvästämällä, voidaan ryvästyksen avulla luoda useasta koneesta yksi virtuaalikone ja virtuaalikoneen samat tehtävät edelleen jakaa fyysisten järjestelmien kesken. Kun tavoitteena on vikasietoisuuden saaminen, ei tehtäviä voida jakaa järjestelmän fyysisten koneiden kesken, vaan niintä suoritetaan rinnakkain useassa koneessa. Näitä kahta ominaisuutta yleensä sekoitellaan keskenään, mutta aina niiden välillä toisen suosiminen aiheuttaa toisen ominaisuuden laiminlyöntiä.<br /> <br /> == Haluan käyttää Linuxia virtuaalikoneessa ==<br /> <br /> Linuxin kokeilu virtuaalikoneessa on erittäin hyvä kokeilutapa. Niin et vahingoita oikeaa käyttöjärjestelmääsi lainkaan. Voit tehdä lisää virtuaalikoneita ja etsiä vaikkapa suosikkijakelusi niiden avulla.<br /> <br /> Mutta miten virtuaalikone tehdään? Sinun pitää asentaa siihen tarkoitettu sovellus, esimerkiksi VMware tai VirtualBox niiden omilta kotisivuiltaan. Lataa koneellesi myös haluamasi Linux-jakelun ISO-tiedosto kyseisen jakelun omalta nettisivultaan.<br /> <br /> Kun olet ladannut yllä mainitut asiat, tee virtuaalikone klikkaamalla &quot;New&quot; tai jotain muuta vastaavaa. Sinulta kysytään ISO-tiedostoa, koneen nimeä, ja kaikenlaista muuta.<br /> <br /> Koneen voit käynnistää valitsemalla sen ja painamalla &quot;Start&quot; tai jotain muuta vastaavaa. Usein Linux pitää [[Aloittelijalle|asentaa]] manuaalisesti koneeseen. Seuraa ohjeita ja vastaa kysymyksiin. Käynnistä asennuksen jälkeen kone uusiksi. Nyt sinulla ei ole asennusmediaa etkä voi poistaa sitä, joten paina vain Enter-näppäintä (jos sinulta tällaista edes kysytään).<br /> <br /> ==Virtuaalikoneiden edut==<br /> <br /> Virtuaalikoneiden etu on se, että niillä saa pelleillä enemmän kuin oikealla tietokoneella. Oikeaa tietokonetta ei kannata tuhota viruksilla mutta virtuaalikoneissa se on kuitenkin mahdollista. Virtuaalikoneilla voit tehdä muitakin temppuja, joita ei oikealla koneella kannata tehdä.<br /> <br /> ==Snapshotit==<br /> <br /> Snapshotit ovat kuin kuvakaappauksia virtuaalikoneesta. Virtuaalikoneen voit aina palauttaa ottamasi snapshotin avulla puhtaaksi. Snapshot on ikään kuin varmuuskopio virtuaalikoneestasi.<br /> <br /> ==Ohjelmia==<br /> * [[User-mode Linux]]<br /> * [[Openvz]]<br /> * [[Linux-vserver]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Emulaattorit]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://opensuse.fi/Virtualisointi Virtualisointi opensuse.fi:n wikissä]<br /> <br /> {{Emulaattorit ja virtuaalikoneet}}<br /> [[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]</div>

Hiiri522 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Virtuaalikoneet&diff=57885 2023-08-09T05:34:23Z

<p>Hiiri522: /* Virtuaalikoneiden edut */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Virtualisointia.png|200px|thumb|right|[[QEMU]], [[VMware]] ja [[xnest]] vauhdissa.]]<br /> <br /> x86-virtuaalisoinnin tekniikkat ovat nykyään kovasti muodissa. Virtualisointi on saavuttanut erityisesti suosiota palvelinkäytössä; webhotellit voivat tarjota jokaiselle asiakkaille oman palvelimen, jota kukin voi itse ylläpitää. Virtualisoinnin ansiosta fyysistä laitteistoa ei tarvitse lisätä samassa tahdissa. Myös eri käyttöjärjestelmille tarkoitettujen palvelinohjelmien ongelma poistuu, kun samassa fyysisessä palvelimessa voidaan ajaa useita eri käyttöjärjestelmiä.<br /> <br /> == Osiointi ==<br /> <br /> Vanhin virtualisoinnin muoto on jakaa koneen käyttö aikalohkoihin eri käyttäjien kesken. Tämä jakaminen voidaan suorittaa laitteiston ja ohjelmiston väliin jäävän firmware (tunnetuin firmware sovellus on PC:n BIOS) ohjelmiston avulla, jolloin virtuaalikoneiden perustamista varten ei tarvita isäntäkäyttöjärjestelmää.<br /> <br /> == Emulointi ==<br /> <br /> Mikäli virtualisoinnin tehokustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon voidaan käyttää emulaatiota virtualisoinnin tekniikkana. Emulaatiota voidaan suorittaa isäntäkäyttöjärjestelmän prosessina, jolloin virtualisoidun järjestelmän hallinta on helppoa, mutta virtualisointi itsessään vie runsaasti laskentatehoa isäntäjärjestelmältä. Emuloitaessa koko virtualisoidun järjestelmän prosessori on virtuaalinen, joten emulaation avulla isäntäkoneen prosessori voi toimia eri käskykannalla kuin virtualisoidun.<br /> <br /> == Ryvästys ==<br /> <br /> Kun monesta tehdään yksi, ryvästetään. Ryvästystä voidaan harjoittaa kahdesta toisensa pois sulkeavasta lähtökohdasta. Mikäli halutaan nostaa järjestelmänä kokonaistehoa ryvästämällä, voidaan ryvästyksen avulla luoda useasta koneesta yksi virtuaalikone ja virtuaalikoneen samat tehtävät edelleen jakaa fyysisten järjestelmien kesken. Kun tavoitteena on vikasietoisuuden saaminen, ei tehtäviä voida jakaa järjestelmän fyysisten koneiden kesken, vaan niintä suoritetaan rinnakkain useassa koneessa. Näitä kahta ominaisuutta yleensä sekoitellaan keskenään, mutta aina niiden välillä toisen suosiminen aiheuttaa toisen ominaisuuden laiminlyöntiä.<br /> <br /> == Haluan käyttää Linuxia virtuaalikoneessa ==<br /> <br /> Linuxin kokeilu virtuaalikoneessa on erittäin hyvä kokeilutapa. Niin et vahingoita oikeaa käyttöjärjestelmääsi lainkaan. Voit tehdä lisää virtuaalikoneita ja etsiä vaikkapa suosikkijakelusi niiden avulla.<br /> <br /> Mutta miten virtuaalikone tehdään? Sinun pitää asentaa siihen tarkoitettu sovellus, esimerkiksi VMware tai VirtualBox niiden omilta kotisivuiltaan. Lataa koneellesi myös haluamasi Linux-jakelun ISO-tiedosto kyseisen jakelun omalta nettisivultaan.<br /> <br /> Kun olet ladannut yllä mainitut asiat, tee virtuaalikone klikkaamalla &quot;New&quot; tai jotain muuta vastaavaa. Sinulta kysytään ISO-tiedostoa, koneen nimeä, ja kaikenlaista muuta.<br /> <br /> Koneen voit käynnistää valitsemalla sen ja painamalla &quot;Start&quot; tai jotain muuta vastaavaa. Usein Linux pitää [[Aloittelijalle|asentaa]] manuaalisesti koneeseen. Seuraa ohjeita ja vastaa kysymyksiin. Käynnistä asennuksen jälkeen kone uusiksi. Nyt sinulla ei ole asennusmediaa etkä voi poistaa sitä, joten paina vain Enter-näppäintä (jos sinulta tällaista edes kysytään).<br /> <br /> Jos haluat, voit ottaa snapshotin haluamastasi tilasta.<br /> <br /> ==Virtuaalikoneiden edut==<br /> <br /> Virtuaalikoneiden etu on se, että niillä saa pelleillä enemmän kuin oikealla tietokoneella. Oikeaa tietokonetta ei kannata tuhota viruksilla mutta virtuaalikoneissa se on kuitenkin mahdollista. Virtuaalikoneilla voit tehdä muitakin temppuja, joita ei oikealla koneella kannata tehdä.<br /> <br /> ==Snapshotit==<br /> <br /> Snapshotit ovat kuin kuvakaappauksia virtuaalikoneesta. Virtuaalikoneen voit aina palauttaa ottamasi snapshotin avulla puhtaaksi. Snapshot on ikään kuin varmuuskopio virtuaalikoneestasi.<br /> <br /> ==Ohjelmia==<br /> * [[User-mode Linux]]<br /> * [[Openvz]]<br /> * [[Linux-vserver]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Emulaattorit]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://opensuse.fi/Virtualisointi Virtualisointi opensuse.fi:n wikissä]<br /> <br /> {{Emulaattorit ja virtuaalikoneet}}<br /> [[Luokka:Emulaattorit ja virtuaalikoneet]]</div>

Hiiri522