Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Tiedosto:GNOME totem.png

2007-07-15T14:28:21Z

Idkfa: Video pyörimässä Totemilla.

Video pyörimässä Totemilla.

GNOME 2 tutuksi

2007-07-15T14:23:27Z

Idkfa:

{{yhteistyö}}

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]
[[GNOME]] on melko suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuunottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun GNOME:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==

[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|GNOMEn työpöytä]]

GNOMEn työpöytä muistuttaa monessa suhteessa muita yleisesti käytettyjä työpöytiä.

=== Pikakuvakkeet ===

Työpöydälle voi asettaa pikakuvakkeita kansioihin, tiedostoihin, verkkolevyihin ja ohjelmiin. Pikakuvake luodaan siirtämällä tiedosto työpöydälle hiiren keskinappi pohjassa ja valitsemalla "Linkitä tähän". Ohjelmien pikakuvakkeita voi vetää suoraan valikoista työpöydälle, jolloin syntyy pikakuvake haluttuun ohjelmaan.

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla napilla ja valitsemalla <tt>Muuta työpöydän taustaa</tt> saa näkyville GNOMEn työpöydän asetukset. Tästä ikkunasta voi vaihtaa taustakuvaa ja -väriä.

[[Kuva:GNOME_tyopoydan_asetukset.png|200px|GNOMEn työpöydän taustan asetukset]]
[[Kuva:GNOME_naytonsaastaja.png|310px|GNOMEn näytönsäästäjän asetukset]]

Näytönsääsätäjän saa vaihdettua valikosta <tt>Järjestelmä→Asetukset→Näytönsäästäjä</tt>. Avautuvasta ikkunasta voi listasta valita haluamansa näytönsäästäjän.

=== Roskakori ===

[[Kuva:GNOME_roskakori.png|200px|GNOMEn roskakori]]

Roskakoriin joutuvat kaikki Nautiluksesta käsin poistetut tiedostot. Roskakorin saa auki alhaalla oikealla olevasta roskakori-ikonista. Sen voi tyhjentää painamalla Roskakori-ikkunassa ylhäällä olevaa Tyhjennä roskakori -painiketta, jolloin tiedostot tuhoutuvat lopullisesti.

=== Virtuaalityötilat ===

[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityötilojen]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa.

Virtuaalityötilat näkyvät oikeassa alalaidassa. Työtilasta toiseen pääsee napsauttamalla haluttua työtilaa. Vaihtoehtoisesti viereiseen työtilaan voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-nuolinäppäin.

=== Teemat ===

[[Kuva:GNOME_teemaselain.png|200px|GNOMEn teemaselain]]

Valikosta Järjestelmä->Asetukset->Teema pääsee teema-asetusikkunaan. Sieltä voi vaihtaa ja muokata ikkunoiden ja kuvakkeiden tyyliä haluamakseen.

== Ohjelmien käynnistäminen ja valikot ==

[[Kuva:GNOME_valikko_sovellukset.png]]

Vasemmassa yläkulmassa sijaitsevat valikot, joista pääsee käsiksi asennettuihin ohjelmiin, selaamaan tiedostojärjestelmää sekä muuttamaan asetuksia.

== Paneelit ==

[[Kuva:GNOME ylapaneeli.png|800px]]

GNOMEn paneeli on alusta erilaisille sovelmille. Tässä kokoonpanossa siitä (järjestyksessä vasemmalta oikealle, ks. kuva) löytyy valikot, pikapainikkeet ohjelmia varten, ilmoitusalue, erilaisia sovelmia ja kalenteri.

[[Kuva:GNOME alapaneeli.png|800px]]

Alapaneelista löytyvät oletuksena työpöydän näyttämispainike, ikkunaluettelo, työtilanvaihdin sekä roskakori. Ikkunaluettelosta löytyvät kaikki kyseisessä työtilassa auki olevat ohjelmat.

Paneelissa olevia pikapainikkeita voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Siirrä</tt>. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen vaakasuunnassa siirtää kuvaketta. Jos kohdassa <tt>Lukitse paneeliin</tt> on ruksi, ei painiketta voi liikuttaa ennen kuin lukitus on poistettu.

Paneeliin on mahdollista lisätä sovellusten käynnistimiä ja erillisiä sovelmia. Ohjelmien käynnistimiä voi luoda helposti vetämällä valikoista kuvakkeita paneeliin.

Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Näitä voidaan lisätä paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla näppäimellä, valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää paneeliin</tt>. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan nappia <tt>Lisää</tt>.

== Nautilus - tiedostonhallinta ==
''Luehan pääartikkeli [[Nautilus]].''

== Perusohjelmia ==

=== Totem ===

[[Kuva:GNOME totem.png|200px]]

[[Totem]] on GNOMEn elokuvasoitin.

=== Gedit ===

[[Kuva:GNOME gedit.png|200px]]

[[Gedit]] on GNOMEn tekstieditori, joka osaa syntaksikorostukset. Geditin avulla voi myös muokata suoraan verkkolevyllä olevia tiedostoja.

=== Evince ===
''Luehan pääartikkeli [[Evince]].''

[[Kuva:GNOME evince.png|200px]]

Evince on GNOME-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt. Evince tukee myös mm. PS- ja DVI-formaatteja.

=== Laskin ===

[[Kuva:GNOME_laskin.png|200px]]

Laskin on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

Useimmissa ohjelmissa on Tiedosto-valikon alla Tulosta-vaihtoehto.

Tulostuksen asetuksia voi muokata valikosta Järjestelmä->Ylläpito->Tulostus.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

GNOME 2 tutuksi

2007-07-15T14:22:17Z

Idkfa:

{{yhteistyö}}

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]
[[GNOME]] on melko suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuunottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun GNOME:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==

[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|GNOMEn työpöytä]]

GNOMEn työpöytä muistuttaa monessa suhteessa muita yleisesti käytettyjä työpöytiä.

=== Pikakuvakkeet ===

Työpöydälle voi asettaa pikakuvakkeita kansioihin, tiedostoihin, verkkolevyihin ja ohjelmiin. Pikakuvake luodaan siirtämällä tiedosto työpöydälle hiiren keskinappi pohjassa ja valitsemalla "Linkitä tähän". Ohjelmien pikakuvakkeita voi vetää suoraan valikoista työpöydälle, jolloin syntyy pikakuvake haluttuun ohjelmaan.

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla napilla ja valitsemalla <tt>Muuta työpöydän taustaa</tt> saa näkyville GNOMEn työpöydän asetukset. Tästä ikkunasta voi vaihtaa taustakuvaa ja -väriä.

[[Kuva:GNOME_tyopoydan_asetukset.png|200px|GNOMEn työpöydän taustan asetukset]]
[[Kuva:GNOME_naytonsaastaja.png|310px|GNOMEn näytönsäästäjän asetukset]]

Näytönsääsätäjän saa vaihdettua valikosta <tt>Järjestelmä→Asetukset→Näytönsäästäjä</tt>. Avautuvasta ikkunasta voi listasta valita haluamansa näytönsäästäjän.

=== Roskakori ===

[[Kuva:GNOME_roskakori.png|200px|GNOMEn roskakori]]

Roskakoriin joutuvat kaikki Nautiluksesta käsin poistetut tiedostot. Roskakorin saa auki alhaalla oikealla olevasta roskakori-ikonista. Sen voi tyhjentää painamalla Roskakori-ikkunassa ylhäällä olevaa Tyhjennä roskakori -painiketta, jolloin tiedostot tuhoutuvat lopullisesti.

=== Virtuaalityötilat ===

[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityötilojen]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa.

Virtuaalityötilat näkyvät oikeassa alalaidassa. Työtilasta toiseen pääsee napsauttamalla haluttua työtilaa. Vaihtoehtoisesti viereiseen työtilaan voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-nuolinäppäin.

=== Teemat ===

[[Kuva:GNOME_teemaselain.png|200px|GNOMEn teemaselain]]

Valikosta Järjestelmä->Asetukset->Teema pääsee teema-asetusikkunaan. Sieltä voi vaihtaa ja muokata ikkunoiden ja kuvakkeiden tyyliä haluamakseen.

== Ohjelmien käynnistäminen ja valikot ==

[[Kuva:GNOME_valikko_sovellukset.png]]

Vasemmassa yläkulmassa sijaitsevat valikot, joista pääsee käsiksi asennettuihin ohjelmiin, selaamaan tiedostojärjestelmää sekä muuttamaan asetuksia.

== Paneelit ==

[[Kuva:GNOME ylapaneeli.png|800px]]

GNOMEn paneeli on alusta erilaisille sovelmille. Tässä kokoonpanossa siitä (järjestyksessä vasemmalta oikealle, ks. kuva) löytyy valikot, pikapainikkeet ohjelmia varten, ilmoitusalue, erilaisia sovelmia ja kalenteri.

[[Kuva:GNOME alapaneeli.png|800px]]

Alapaneelista löytyvät oletuksena työpöydän näyttämispainike, ikkunaluettelo, työtilanvaihdin sekä roskakori. Ikkunaluettelosta löytyvät kaikki kyseisessä työtilassa auki olevat ohjelmat.

Paneelissa olevia pikapainikkeita voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Siirrä</tt>. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen vaakasuunnassa siirtää kuvaketta. Jos kohdassa <tt>Lukitse paneeliin</tt> on ruksi, ei painiketta voi liikuttaa ennen kuin lukitus on poistettu.

Paneeliin on mahdollista lisätä sovellusten käynnistimiä ja erillisiä sovelmia. Ohjelmien käynnistimiä voi luoda helposti vetämällä valikoista kuvakkeita paneeliin.

Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Näitä voidaan lisätä paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla näppäimellä, valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää paneeliin</tt>. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan nappia <tt>Lisää</tt>.

== Nautilus - tiedostonhallinta ==
''Luehan pääartikkeli [[Nautilus]].''

== Perusohjelmia ==

=== Totem ===

[[Totem]] on GNOMEn elokuvasoitin.

=== Gedit ===

[[Kuva:GNOME gedit.png|200px]]

[[Gedit]] on GNOMEn tekstieditori, joka osaa syntaksikorostukset. Geditin avulla voi myös muokata suoraan verkkolevyllä olevia tiedostoja.

=== Evince ===
''Luehan pääartikkeli [[Evince]].''

[[Kuva:GNOME evince.png|200px]]

Evince on GNOME-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt. Evince tukee myös mm. PS- ja DVI-formaatteja.

=== Laskin ===

[[Kuva:GNOME_laskin.png|200px]]

Laskin on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

Useimmissa ohjelmissa on Tiedosto-valikon alla Tulosta-vaihtoehto.

Tulostuksen asetuksia voi muokata valikosta Järjestelmä->Ylläpito->Tulostus.

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

Tietoturva

2007-02-12T10:22:17Z

Idkfa: Lisäsin kaksi sisäistä linkkiä. SELinuxin ja IDS:n.

== Rant ==
Tietoturvassa on monesti kysymys asenteista, tosin onneksi Linuxille on erittäin vähän viruksia ja spywarea. Kannattaa silti huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle. Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää [[Palomuurit|palomuuria]], [[tcp-wrapper]]ia, [[SELinux]]ia ja [[IDS]]ia (eli hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). *NIX-tyylisten järjestelmien vanhimpia tietoturvaetuja on [[root|pääkäyttäjän]] säästeliäs käyttö, jatka tätä perinnettä! Hyvä tapa olisi jättää pääkäyttäjäterminaali kokonaan avaamatta, ja hoitaa pääkäyttäjäoikeuksia vaativat hommat [[sudo]]n avulla.

== Käyttöjärjestelmän päivittäminen ==

Kaikista käyttöjärjestelmistä löytyy ajoittain ohjelmointivirheitä,
jotka heikentävät koneen turvallisuutta. Valmistajat julkaisevat
päivityksiä jotka korjaavat virheet, mutta päivitysten asentaminen on käyttäjän vastuulla.
Linuxin tapauksessa tarvittavat toimenpiteet riippuvat jonkin verran siitä, minkä valmistajan
jakelupaketti on käytössä.

Alla on annettu ohjeet yleisimpien jakeluiden päivittämiseen.
Mikäli käytössäsi niin vanha jakelu että valmistajalta ei enää saa
siihen tietoturvapäivityksiä lainkaan, on koko järjestelmä syytä
päivittää uudempaan versioon.

* [[Debianin päivittäminen|Debian GNU/Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Fedora Linux]]
* [[Gentoon päivittäminen|Gentoo Linux]]
* IT Linux, Lineox ja Spectra Linux: Kts. [http://www.raimokoski.com http://www.raimokoski.com]
* [[Mandrivan päivittäminen|Mandriva Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Red Hat Linux]]
* SOT Linux: Päivityksiä ei enää julkaista, käyttäjiä suositellaan vaihtamaan johonkin toiseen jakeluun.
* [[SUSEn päivittäminen|SUSE Linux]]
* [[Ubuntun päivittäminen|Ubuntu Linux]]
* [[Slackware|Slackware Linux]]

== Käyttöoikeuksien hallinta ==
Olennainen osa Linux-tietoturvaa on mahdollisuus rajoittaa [[käyttäjä|käyttäjien]] oikeuksia [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]]. Käyttöoikeudet määritetään käyttäjä ja ryhmäkohtaisesti. Lisäksi Linuxin [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistorakenteessa]] määritetään tarkkaan hakemistojen [[tiedoston oikeudet|käyttöoikeudet]] niiden tarkoituksen ja käyttöoikeuksien mukaan. Nämä yhdessä luovat pohjan tietoturvalliselle käyttöjärjestelmälle.

Linuxin tietoturvaa parantaa tavallisen- ja pääkäyttäjän erottaminen toisistaan. Pääkäyttäjällä eli erityisellä [[käyttäjä|root-tunnuksella]], on kaikki oikeudet käyttöjärjestelmään ja näin myös suurin riski vahingoittaa käyttöjärjestelmää. Tavallisen käyttäjän oikeudet taas ovat hyvin rajoitetut, mahdollistaen kuitenkin normaalin päivittäisen toiminnan kuten (lisää linkit näille sivuille)dokumenttien kirjoittamiseen ja musiikin kuuntelemiseen.

Vaikka kotikäyttäjälle kahden käyttäjätunnuksen ja salasanan muistaminen kuulostaa absurdilta, on se ehdottomasti helpoin keino parantaa henkilökohtaista tietoturvaa. Esimerkiksi virusten ja haittaohjelmien levittäminen internetissä on helppoa ja ohjelmien virheiden vuoksi sellainen voi joutua myös omalle koneelle. Käyttämällä aina rajoitettua käyttäjätunnusta vähennät huomattavasti riskiä sotkea koko käyttöjärjestelmää.

Siis ohje yksinkertaistettuna:

# Kirjaudu sisään aina tavallisen "matti"-käyttäjän tunnuksilla, mikäli se ei ole välttämätöntä!
# Älä lisää normaalille käyttäjätunnukselle oikeuksia, mitä et välttämättä tarvitse
# Käytä ohjelmien asennukseen ja järjestelmän asennukseen erityistä root-tunnusta, ja vain siihen
# Jos vieras ohjelma vaatii pääkäyttäjän tunnusta tai salasanaa, mieti kahdesti onko ohjelma välttämätön!

Suorittaaksesi ohjelman pääkäyttäjän tunnuksilla sinun ei tarvitse kirjautua ulos järjestelmästä. Konsolissa ohjelman voi suorittaa pääkäyttäjän oikeuksilla komennoilla [[su]] ja [[sudo]].

[[Työpöytäympäristö|Työpöytäympäristöistä]] löytyy vastaavat ohjelmat myös graafisena. [[Gnome|Gnomessa]] sudo-komentoa vastaa [[gksudo]] ja [[KDE|KDE:ssä]] [[ksud]]. Esimerkiksi Ubuntussa Synaptic-paketinhallinnan käynnistäminen kysyy pääkäyttäjän salasanan automaattisesti, käyttäen kyseistä [[gksudo]]-ohjelmaa.

== SELinux ja GRSecurity ==

[http://www.nsa.gov/selinux/ SELinux] on patchi ("korjaus") joka mahdollistaa tarkemman auditoinnin ("turvallisuustarkastelut") järjestelmän suorittamien toimenpiteiden suhteen. Lähes kaikille tapahtumille on mahdollista määrittää "turvatasot". NSA on kehittänyt SELinuxin, jonka takia voidaankin olettaa sen täyttävän erittäin korkean turvallisuusluokituksen.

Säädettävyyden mukana tulee vaikeus; kuka jaksaa säätää kaiken pilkkua viilaten? Tämä on SELinuxin suurin ongelma: sen käyttöönotto on erittäin työläs.

SELinux on 2.6-sarjan kernelissä ("ytimessä") mukana ja sen kehitys tapahtuu ytimen ohessa. 2.4-sarjalaisiin tämä on saatavissa erillisenä patch-settinä ("korjaussarjana").

[http://www.grsecurity.net/ GRSecurity] on kilpaileva "tuote" joka ei ole mukana valtavirrassa, mutta se tekijän mukaan mahdollistaa vielä suuremmat tietoturvatason säädöt.

Molemmat tuotteet ovat hyödyllisiä jos niille on tarvetta. Yleensä pärjätään normaaleillakin turva-asetuksilla, mutta vaihtoehdot ovat hyväksi.

== TCP-wrapper ==

TCP-wrapper on käyttöoikeuskirjasto, jolla voidaan määritellä monimutkaisempia sääntöjä, ketkä pääsevät mihinkin verkkopalveluun ottamaan yhteyttä. Komennolla ldd /polku/ohjelmistoon | grep libwrap voi tarkistaa tukeeko palvelin-ohjelma TCP-wrapperia.

Säännöt rakentuvat niin, että ensin pitää kieltää kaikki hosts.deny tiedostossa ja sitten sallia yhteyksiä hosts.allow tiedostossa.

Esimerkki perussäädöistä, joissa sallitaan vain .fi verkko-osoitteiden yhteydenotto SSHD-palvelinohjelmistoon.

/etc/hosts.deny:
SSHD: ALL

/etc/hosts.allow
SSHD: .fi

== Palomuuri ==

Useimmiten verkkoon liitettävät laitteet on syytä suojata palomuurilla. Linux-palomuureista tietoutta löytyy [[Palomuurit]]-artikkelista.

== Virustorjunta ==

Linuxille on tehty todella vähän viruksia, mutta esim. Windows-järjestelmien sähköpostia liikuttavissa palvelimissa tai tiedostosäilöissä voi olla tarpeen käyttää virustorjuntaa. Aiheesta lisää sivulla [[Virustorjunta]].

[[Luokka:Tietoturva]]

Tietoturva

2007-02-12T10:20:43Z

Idkfa: Lisäsin sisäisen linkin TCP-Wrapperiin.

== Rant ==
Tietoturvassa on monesti kysymys asenteista, tosin onneksi Linuxille on erittäin vähän viruksia ja spywarea. Kannattaa silti huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle. Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää [[Palomuurit|palomuuria]], [[tcp-wrapper]]ia, SELinuxia ja IDSia (eli hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). *NIX-tyylisten järjestelmien vanhimpia tietoturvaetuja on [[root|pääkäyttäjän]] säästeliäs käyttö, jatka tätä perinnettä! Hyvä tapa olisi jättää pääkäyttäjäterminaali kokonaan avaamatta, ja hoitaa pääkäyttäjäoikeuksia vaativat hommat [[sudo]]n avulla.

== Käyttöjärjestelmän päivittäminen ==

Kaikista käyttöjärjestelmistä löytyy ajoittain ohjelmointivirheitä,
jotka heikentävät koneen turvallisuutta. Valmistajat julkaisevat
päivityksiä jotka korjaavat virheet, mutta päivitysten asentaminen on käyttäjän vastuulla.
Linuxin tapauksessa tarvittavat toimenpiteet riippuvat jonkin verran siitä, minkä valmistajan
jakelupaketti on käytössä.

Alla on annettu ohjeet yleisimpien jakeluiden päivittämiseen.
Mikäli käytössäsi niin vanha jakelu että valmistajalta ei enää saa
siihen tietoturvapäivityksiä lainkaan, on koko järjestelmä syytä
päivittää uudempaan versioon.

* [[Debianin päivittäminen|Debian GNU/Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Fedora Linux]]
* [[Gentoon päivittäminen|Gentoo Linux]]
* IT Linux, Lineox ja Spectra Linux: Kts. [http://www.raimokoski.com http://www.raimokoski.com]
* [[Mandrivan päivittäminen|Mandriva Linux]]
* [[Fedoran ja Red Hatin päivittäminen|Red Hat Linux]]
* SOT Linux: Päivityksiä ei enää julkaista, käyttäjiä suositellaan vaihtamaan johonkin toiseen jakeluun.
* [[SUSEn päivittäminen|SUSE Linux]]
* [[Ubuntun päivittäminen|Ubuntu Linux]]
* [[Slackware|Slackware Linux]]

== Käyttöoikeuksien hallinta ==
Olennainen osa Linux-tietoturvaa on mahdollisuus rajoittaa [[käyttäjä|käyttäjien]] oikeuksia [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]]. Käyttöoikeudet määritetään käyttäjä ja ryhmäkohtaisesti. Lisäksi Linuxin [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistorakenteessa]] määritetään tarkkaan hakemistojen [[tiedoston oikeudet|käyttöoikeudet]] niiden tarkoituksen ja käyttöoikeuksien mukaan. Nämä yhdessä luovat pohjan tietoturvalliselle käyttöjärjestelmälle.

Linuxin tietoturvaa parantaa tavallisen- ja pääkäyttäjän erottaminen toisistaan. Pääkäyttäjällä eli erityisellä [[käyttäjä|root-tunnuksella]], on kaikki oikeudet käyttöjärjestelmään ja näin myös suurin riski vahingoittaa käyttöjärjestelmää. Tavallisen käyttäjän oikeudet taas ovat hyvin rajoitetut, mahdollistaen kuitenkin normaalin päivittäisen toiminnan kuten (lisää linkit näille sivuille)dokumenttien kirjoittamiseen ja musiikin kuuntelemiseen.

Vaikka kotikäyttäjälle kahden käyttäjätunnuksen ja salasanan muistaminen kuulostaa absurdilta, on se ehdottomasti helpoin keino parantaa henkilökohtaista tietoturvaa. Esimerkiksi virusten ja haittaohjelmien levittäminen internetissä on helppoa ja ohjelmien virheiden vuoksi sellainen voi joutua myös omalle koneelle. Käyttämällä aina rajoitettua käyttäjätunnusta vähennät huomattavasti riskiä sotkea koko käyttöjärjestelmää.

Siis ohje yksinkertaistettuna:

# Kirjaudu sisään aina tavallisen "matti"-käyttäjän tunnuksilla, mikäli se ei ole välttämätöntä!
# Älä lisää normaalille käyttäjätunnukselle oikeuksia, mitä et välttämättä tarvitse
# Käytä ohjelmien asennukseen ja järjestelmän asennukseen erityistä root-tunnusta, ja vain siihen
# Jos vieras ohjelma vaatii pääkäyttäjän tunnusta tai salasanaa, mieti kahdesti onko ohjelma välttämätön!

Suorittaaksesi ohjelman pääkäyttäjän tunnuksilla sinun ei tarvitse kirjautua ulos järjestelmästä. Konsolissa ohjelman voi suorittaa pääkäyttäjän oikeuksilla komennoilla [[su]] ja [[sudo]].

[[Työpöytäympäristö|Työpöytäympäristöistä]] löytyy vastaavat ohjelmat myös graafisena. [[Gnome|Gnomessa]] sudo-komentoa vastaa [[gksudo]] ja [[KDE|KDE:ssä]] [[ksud]]. Esimerkiksi Ubuntussa Synaptic-paketinhallinnan käynnistäminen kysyy pääkäyttäjän salasanan automaattisesti, käyttäen kyseistä [[gksudo]]-ohjelmaa.

== SELinux ja GRSecurity ==

[http://www.nsa.gov/selinux/ SELinux] on patchi ("korjaus") joka mahdollistaa tarkemman auditoinnin ("turvallisuustarkastelut") järjestelmän suorittamien toimenpiteiden suhteen. Lähes kaikille tapahtumille on mahdollista määrittää "turvatasot". NSA on kehittänyt SELinuxin, jonka takia voidaankin olettaa sen täyttävän erittäin korkean turvallisuusluokituksen.

Säädettävyyden mukana tulee vaikeus; kuka jaksaa säätää kaiken pilkkua viilaten? Tämä on SELinuxin suurin ongelma: sen käyttöönotto on erittäin työläs.

SELinux on 2.6-sarjan kernelissä ("ytimessä") mukana ja sen kehitys tapahtuu ytimen ohessa. 2.4-sarjalaisiin tämä on saatavissa erillisenä patch-settinä ("korjaussarjana").

[http://www.grsecurity.net/ GRSecurity] on kilpaileva "tuote" joka ei ole mukana valtavirrassa, mutta se tekijän mukaan mahdollistaa vielä suuremmat tietoturvatason säädöt.

Molemmat tuotteet ovat hyödyllisiä jos niille on tarvetta. Yleensä pärjätään normaaleillakin turva-asetuksilla, mutta vaihtoehdot ovat hyväksi.

== TCP-wrapper ==

TCP-wrapper on käyttöoikeuskirjasto, jolla voidaan määritellä monimutkaisempia sääntöjä, ketkä pääsevät mihinkin verkkopalveluun ottamaan yhteyttä. Komennolla ldd /polku/ohjelmistoon | grep libwrap voi tarkistaa tukeeko palvelin-ohjelma TCP-wrapperia.

Säännöt rakentuvat niin, että ensin pitää kieltää kaikki hosts.deny tiedostossa ja sitten sallia yhteyksiä hosts.allow tiedostossa.

Esimerkki perussäädöistä, joissa sallitaan vain .fi verkko-osoitteiden yhteydenotto SSHD-palvelinohjelmistoon.

/etc/hosts.deny:
SSHD: ALL

/etc/hosts.allow
SSHD: .fi

== Palomuuri ==

Useimmiten verkkoon liitettävät laitteet on syytä suojata palomuurilla. Linux-palomuureista tietoutta löytyy [[Palomuurit]]-artikkelista.

== Virustorjunta ==

Linuxille on tehty todella vähän viruksia, mutta esim. Windows-järjestelmien sähköpostia liikuttavissa palvelimissa tai tiedostosäilöissä voi olla tarpeen käyttää virustorjuntaa. Aiheesta lisää sivulla [[Virustorjunta]].

[[Luokka:Tietoturva]]

Ytimen asetusten tekeminen

2007-02-10T21:53:47Z

Idkfa: Lisäilin muutaman jutun

Tämä artikkeli on tarkempi kuvaus [[kernel]]in asetusten muokkaamisesta sen [[kernelin kääntäminen|kääntämisen]] yhteydessä.

== Perustietoa ==

[ ] - Ei käännetä mukaan kerneliin
[ * ] - Käännetään mukaan kerneliin
[ M ] - Käännetään moduliksi

== Code maturity level options ---> ==
* '''Prompt for development and/or incomplete code/drivers''' - Jättää virheellisesti kääntyneet kernelin osat pois (käytä jos ongelmia kääntämisessä)

== General setup ---> ==
* '''Support for paging of anonymous memory (swap)''' - Lisää tuen sivutusmuistille
* '''Optimize for size (Look out for broken compilers!)''' - Optimoin kernelin kääntymään mahdollisiman pieneksi
* '''Kernel .config support''' - Lisää tuen .config -tiedostolle johon tallennat kaikki muutokset, kannattaa olla päällä.

== Loadable module support ---> ==
* '''Enable loadable module support''' - Lisää kerneliin tuen moduuleille
** '''Module unloading''' - Lisää tuen moduulin poistamiseen
*** '''Forced module unloading''' - Lisää tuen pakotettuun moduulin poistamiseen
** '''Module versioning support''' - Lisää tuen moduulin versionhallinnalle
** '''Source checksum for all modules''' - Tarkistaa kaikkien moduulin oikeellisuuden
** '''Automatic kernel module loading''' - Lataa moduulin automaattisesti mikäli mahdollista

== Block layer ---> ==
* '''Support for Large Block Devices''' - Lisää kerneliin tuen yli 2TB tallennusmedioille

== Processor type and features ---> ==
Asetuksia, jotka vaikuttavat kernelin suoritinarkkitehtuuriin ja suorituskykyyn
* '''Processor family''' - Prosessorin tyyppi
* '''Generic x86 support''' - Optimoi kernelin toimimaan parhaiten x86-alustalla
* '''Symmetric multi-processing support''' - Aktivoi moniprosessorituen
** '''SMT (Hyperthreading) scheduler support''' - Lisää tuen Intelin prosessorien hypersäikeisyydelle
* '''Preemption Model''' - Muokkaa kernelin prosessivaihtajan asetuksia
** '''No Forced Preemption (Server)''' - Ei salli kernelin prosessien suorituksen keskeytystä
** '''Voluntary Kernel Preemption (Desktop)''' - Sallii joidenkin kernelin prosessien suorityksen keskeyttämisen
** '''Preemptible Kernel (Low-Latency Desktop)''' - Sallii kaikkien kernelin prosessien keskeyttämisen
--- Machine check support
* '''Intel MCE features''' - x86_64 Kernelin ylläpitäjät suosittelevat vahvasti tämän käyttöä, että käyttäjät ovat huomautettavissa kaikista rautavioista.
* '''AMD MCE features''' - x86_64 Kernelin ylläpitäjät suosittelevat vahvasti tämän käyttöä, että käyttäjät ovat huomautettavissa kaikista rautavioista.
* '''High Memory Support''' - Aktivoi tuen yli 800 Mt:n keskusmuistille
* '''Timer frequency''' - Säätää kernelin tehtävälistan tarkistusväliä
** 100Hz - Suositellaan käytättäväksi palvelimissa ja koneissa joissa on paljon prosessoreita. Hyvä valinta myöskin kannettavassa koneessa.
** 250Hz - Välimuoto, ei suositella käytettäväksi
** 1000Hz - Suositellaan käytettäväksi normaaleissa työpöytäkoneissa.

== Power management options ---> ==

== Bus options (PCI etc.) ---> ==
* '''PCI support''' - Lisää tuen PCI-väylälle.
** '''Support mmconfig PCI config space access''' -
** '''PCI Express support''' - Lisää tuen PCI-E-väylälle.
*** '''Root Port Advanced Error Reporting support (NEW)''' - Tämä sallii PCI Express Root Port Advanced Error Reporting (AER) ajurituen.
** '''Message Signaled Interrupts (MSI and MSI-X)''' - Lisää tuen [[MSI]]:lle
** '''Interrupts on hypertransport devices''' - Tämä sallii natiivien HyperTransport laitteiden käyttää keskeytyksiä.
=== PCCARD (PCMCIA/CardBus) support ---> ===
** '''PCCard (PCMCIA/CardBus) support''' - Laita päälle jos sinulla on PCMCIA- tai PC-kortti tietokoneessasi, nämä ovat yleisiä kannettaville tietokoneille. Nämä voivat olla verkkokortteja, kovalevyjä, tai vaikka modeemeja.
=== PCI Hotplug Support ---> ===
** '''Support for PCI Hotplug (EXPERIMENTAL)''' - Laita päälle jos emolevylläsi on PCI HotPlug -ohjain. Voit vaihtaa PCI-kortteja kun tietokoneesi on käynnissä.
== Executable file formats / Emulations ---> ==

== Networking ---> ==

== Device Drivers ---> ==

== File systems ---> ==
'''Muista kääntää boottaavalle osiolle oikea tiedostojärjestelmäajuri Kernelin sisään (built-in).'''

* '''Second extended fs support''' - Lisää tuen ext2-tiedostojärjestelmälle.
* '''Ext3 journalling file system support''' - Lisää tuen ext3-tiedostojärjestelmälle.
* '''Ext4dev/ext4 extended fs support development (EXPERIMENTAL)''' - Lisää tuen ext4-tiedostojärjestelmälle.
** '''JBD (ext3) debugging support''' - Lisää tuen ext3-tiedostojärjestelmän vikojen etsintään.
* '''Reiserfs support''' - Lisää tuen ReiserFS-tiedostojärjestelmälle.
* '''JFS filesystem support''' - Lisää tuen JFS-tiedostojärjestelmälle.
* '''XFS filesystem support''' - Lisää tuen XFS-tiedostojärjestelmälle.
* '''GFS2 file system support''' - Lisää tuen GFS2-tiedostojärjestelmälle.
* '''OCFS2 file system support''' - Lisää tuen OCFS2-tiedostojärjestelmälle.
* '''Minix fs support''' - Lisää tuen Minixin tiedostojärjestelmälle.
* '''ROM file system support''' - Lisää tuen ROM-tiedostojärjestelmälle.

=== CD-ROM/DVD Filesystems --->===
* '''ISO 9660 CDROM file system support''' - Lisää tuen ISO 9660 CDROM-tiedostojärjestelmälle (entinen High Sierra File System, "hsfs"). Joka on normaali tiedostojärjestelmä CD-ROM-levyillä. Tarvitset tämän jos haluat tehdä muutakin kuin kuunnella Audio-CD:itä tai katsoa sen LED:ejä.
** '''Microsoft Joliet CDROM extensions''' - Lisää tuen Microsoft Joliet CDROM-tiedostojärjestelmälle. Kannattaa olla varmuuden vuoksi päällä.
** '''Transparent decompression extension''' - Lisää tuen levyille joissa tieto on pakattuna, mutta näkymättömästi purkautuu kun käytät CD:tä. Kannattaa olla varmuuden vuoksi päällä.
* '''UDF file system support''' - Tämä on uusi tiedostojärjestelmä joillain CD/DVD:illä. Kannattaa olla varmuuden vuoksi päällä.
=== DOS/FAT/NT Filesystems --->===
=== Pseudo filesystems --->===
=== Miscellaneous filesystems --->===
=== Network File Systems --->===
=== Partition Types --->===
=== Native Language Support --->===
=== Distributed Lock Manager --->===

== Instrumentation Support ---> ==

== Kernel hacking ---> ==
* '''Magic SysRq key''' - Lisää mukaan "Magic"-napin ([[SysRq]]), jonka avulla kernelin toimintaa voi joissain tapauksissa jatkaa vaikka se kaatuisi
* '''Compile the kernel with debug info''' - Sisällyttää kerneliin Debug-infon, kasvattaa kernelin kokoa
* '''Use 4Kb for kernel stacks instead of 8Kb''' - Vaihtaa kernelin pinon (stack) kooksi 8kb:n sijaan 4kb, haittaa joidenkin kernelin osien toimintaa ([[ndiswrapper]], [[reiser4]])

== Security options ---> ==

== Cryptographic options ---> ==

== Library routines ---> ==

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä

2007-02-10T15:29:35Z

Idkfa: Lisäsin yhden patchsetin.

= Kernel - Usein kysyttyjä kysymyksiä =

== Miksi 1 GiB:n muistista jää osa käyttämättä? ==

Tarkempi kuvaus ongelman syistä ja ratkaisuista löytyy mm. artikkelista [http://groups-beta.google.com/group/cn.bbs.comp.unix.development.kernel/browse_thread/thread/ae812c4736d7aa10/0d1cc7cecaf6671d?q=linux+kernel+ram+896+arcangeli&rnum=1&hl=en&fwc=1 High Memory in the Linux Kernel]. Ytimen versiosta 2.6.16 alkaen on mahdollista käyttää ratkaisua, jossa muutetaan kernelin muistinjakoa, jolloin ei tarvitse vielä turvautua highmem-tukeen, joka tuo oman overheadinsä. Vanhemmille ytimille tarvittava patch löytyy mm. [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ Con Kolivasin seteistä].
Muisti voidaan jakaa neljällä eri tavalla:

* 3G/1G - vanha tapa, jossa muistia käytetään n. 896 MiB.
* 3G/1G - Jako koneille, joissa on tasan 1 GiB muistia.
* 2G/2G - Jako koneille, joissa on tasan 2 GiB muistia.
* 1G/3G - Jako koneille, joissa on tasan 3 GiB muistia.

Haittapuoli esimerkiksi 2G/2G jaosta on se, että user space virtuaalimuistiavaruus (prosessin maksimikoko) on enää 2 GiB entisen reilun 3GiB:n sijasta, mutta kotikäyttäjää sen ei pitäisi koskettaa millään tavalla.

== Patchsetit (eli korjauspaketit) ==

Yleisimpiä patchsettejä ovat mm. 
 
- mm (Andrew Mortonin kokeellinen patchset, tässä testataan paljon asioita) 
- ac (Alan Coxin patchset, RedHat tuntuu käyttävän näitä osina paketointiaan) 
- xx-git (tarkoittaa että paketti on git paketoinnista) 
- xx-pre (prerelease-versio) 
- xx-rc (release candicate versio) 

Nämä yleisimmät patchsetit löydät suoraan [http://www.kernel.org kernel.org]:ista.

- [http://iphitus.loudas.com/archck.php beyond] ("archck, nitro") 
- [http://members.optusnet.com.au/ckolivas/kernel/ ck] (Con Kolivasin patchset, panostaa työpöytäkäytön vasteaikoihin) 
- [http://sourceforge.net/projects/wolk WOLK] (WOLK patchset lisää monia pätsejä monista projekteista. Se tähtää vakauteen, skaalautuvuuteen, suorituskykyyn, ja erityisesti turvallisuuteen. Tosin kehitystyö on näköjään loppunut kokonaan.) 

Vanilla on peruskerneli, eli tarkoittaa Linus Torvaldsin kernel-paketointia.

Korjauspaketeilla pyritään korjaamaan tai säätämään jotain kernelin ominaisuutta,
esimerkiksi laitetukea tai vasteaikaa. Isommat patchsetit yleensä lisäävät paljon ominaisuuksia.

Korjauspaketti asennetaan komennolla
[[patch]] -pN < polku patch-tiedostoon
N on poistettavien polkujen lukumäärä, yleensä vaihtelee 0-1 välillä. Tämän jälkeen ydin pitää vielä kääntää uusiksi.

== Miten vältät yleisimmät ongelmat käynnistyksen yhteydessä ==

Parametri acpi=off voi auttaa bugiseen ACPI-toteutuksen kiertämiseen.

Parametria init=/bin/sh voi käyttää salasanan vaihtoon.

Parametrillä vga=xxx voidaan määritellä framebuffer tilan resoluutio.

== Kuinka kernel käännetään? ==
[[Kernelin kääntäminen]] on ohjeistettuna tässä wikissä.

== Kysy jotain? ==

[[Luokka:Järjestelmä]]

FlightGear

2007-02-02T17:30:55Z

Idkfa: Kuvan lisäys

[[Kuva:flightgear.png|200px|right|thumb|Öisellä San Franciscon kiitoradalla.]]
Flightgear (Fgfs) on vapaan lähdekoodin lentosimulaattori Linux-, Unix-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. Peliin on saatavilla runsas määrä erilaisia lentokoneita Ufoista KittyHawkiin asti. Myös monipelituki löytyy.
Koko maailman kartasto on saatavilla.
[[Kuva:747-nousee-Helsinki-Vantaa.png|200px|right|thumb|Pakistan Air Boeing 747 nousemassa öiseltä Helsinki-Vantaalta.]]
[[Kuva:flightgear_EFHK_linuxfi_screenshot.png|200px|right|thumb|Air France A320 lentämässä Helsinki-Vantaan edustalla.]]

== Linkkejä ==
*[http://www.flightgear.org/ Pelin kotisivu]
*[http://www.usenix.org/events/usenix04/tech/sigs/full_papers/perry/perry_html/fgfs.html Pelin taustaa]
*[http://pigeond.net/photos/flightgear/videos/ Sekalaisia Flightgear-videoita]

[[Luokka:Pelit]]

Sauerbraten

2007-02-02T16:58:05Z

Idkfa: hieno säätöä

[[Kuva:sauerbraten_linuxfi_screenshot.jpg|200px|right|thumb|]]
Sauerbraten (tunnetaan myös nimellä Cube 2) on ilmainen avoimen lähdekoodin FPS-peli jossa on sekä yksinpeli että moninpeli.
Peli on tehty alkuperäisen Cuben päälle
Pelin ideana on saada vastustaja ammuttua, mitään tehtäviä ei siis ainakaan moninpelissä ole.
Aseita saa aina nyrkeistä raketinheittimeen asti, myös energiaa ja armoreita on mahdollisuus poimia.
Pelissä on erittäin helppo ja hyvä map editor, myös moninpelissä muiden kanssa rakentaminen on mahdollista kunhan serverillä on coopedit pelimuotona, nappia painamalla voi palata takaisin pyssyn taakse että rakentamaan.

== Asennus ==

=== Gentoo ===
[http://linux.fi/index.php/Gentoo Gentoo] Linuxissa Sauerbraten asennetaan kirjoittamalla:
emerge sauerbraten

==Linkkejä==

*[http://sauerbraten.org/ Sauerbratenin kotisivut]
*[http://switch.dl.sourceforge.net/sourceforge/sauerbraten/sauerbraten_2006_12_04_gui_edition_linux.tar.gz Lataa Sauerbraten]

[[Luokka:Pelit]]

Sauerbraten

2007-02-02T16:56:46Z

Idkfa: eka!

[[Kuva:sauerbraten_linuxfi_screenshot.jpg|200px|right|thumb|]]
Sauerbraten (tunnetaan myös nimellä Cube 2) on ilmainen avoimen lähdekoodin FPS-peli jossa on sekä yksinpeli että moninpeli.
Peli on tehty alkuperäisen Cuben päälle
Pelin ideana on saada vastustaja ammuttua, mitään tehtäviä ei siis ainakaan moninpelissä ole.
Aseita saa aina nyrkeistä raketinheittimeen asti, myös energiaa ja armoreita on mahdollisuus poimia.
Pelissä on erittäin helppo ja hyvä map editor, myös moninpelissä muiden kanssa rakentaminen on mahdollista kunhan serverillä on coopedit päällä, nappia painamalla voi palata takaisin pyssyn taakse että rakentamaan.

== Asennus ==

=== Gentoo ===
[http://linux.fi/index.php/Gentoo Gentoo] Linuxissa Sauerbraten asennetaan kirjoittamalla:
emerge sauerbraten

==Linkkejä==

*[http://sauerbraten.org/ Sauerbratenin kotisivut]
*[http://switch.dl.sourceforge.net/sourceforge/sauerbraten/sauerbraten_2006_12_04_gui_edition_linux.tar.gz Lataa Sauerbraten]

[[Luokka:Pelit]]

Tiedosto:Sauerbraten linuxfi screenshot.jpg

2007-02-02T16:42:23Z

Idkfa: Yksi Sauerbratenin vakiokartoista.

Yksi Sauerbratenin vakiokartoista.