Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Käyttäjä:Ighea

2013-08-31T22:04:55Z

Ighea:

Omanlainen ohjelmistosuunnittelija.

* Päällimmäisinä kiinnostuksen kohteina Linux-pohjaiset sovellukset ja järjestelmät.

=Yhteystiedot=

* Sähköposti: mika dot hynna at wippies dot com

* IRC:ssä (IRCNet, Freenode ja QuakeNet) tavattavissa nimimerkillä '''ighea'''

* Informaatiosivu: http://mika.wippiesblog.com

=Muuta=

* http://pikaruokaa.fi - Tilaa näppärästi vatsantäytettä kotiovellesi.

Digi-tv

2008-07-12T17:38:55Z

Ighea: /* Sovittimet */ Anysee E30*: Ajuri päässyt v4l-dvb:n masteriin, osoite vaihtunut.

Digi-tv-sovittimen käyttöön tarvitset sopivan ajurin, nipun ohjelmia joilla voit säätää sovittimen oikealle kanavalle sekä mediasoittimen, joka osaa toistaa sovittimen lähettämää videodataa. Jokin sopiva mediasoitin ja koodekit ovat saatavilla useimpiin [[jakelu]]ihin, digi-tv-kortin ohjausohjelmistot taas sisältyvät esimerkiksi [[Fedora Core|Fedorassa]] pakettiin ''dvb-apps'' ja [[Debian]]issa/[[Ubuntu]]ssa pakettiin ''dvb-utils''.

== Kanavan valinta ja virittäminen ==

Periaatteessa voisit käskyttää digi-tv-sovittimen oikealle kanavalle vain käskemällä sen oikealle taajuudelle. Koska harva tuntee taajuuksia ulkoa tai jaksaa kirjoittaa koko taajuutta aina kanavaa vaihtaessa, kannattaa digi-tv-sovitinta ensin käskeä skannaamaan yleisimmät taajuudet ja tekemään tiedoston, jossa on näkyvät kanavat taajuuksineen. Yleensä tiedoston nimeksi annetaan channels.conf.

Ensin kannattaa tarkistaa, että dvb-apps -ohjelmapaketti on asennettuna ja että scandvb-ohjelma löytyy koneesta. Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, onko <tt>/usr/share/dvb-apps</tt>- tai <tt>/usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t</tt> (tai .../dvb-c tai .../dvb-s) -alihakemistoissa tiedostoa, jossa olisi oman DVB-jakeluverkon kanavanippuparametreja tarjolla. Tiedoston nimi on muotoa <tt>fi-kaupunki</tt> tai <tt>fi-operaattori</tt>. Aja sitten
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish
tai
scan /usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t/fi-Kaupunki

tai vastaava komento, parametrinä löytämäsi tiedosto. Jos et saa listausta tv-kanavista, katso ytimen viestien (<tt>[[dmesg]]</tt>) ja moduulien (<tt>[[lsmod]]</tt>) listauksista, onko sovitinta ylipäänsä tunnistettu. Mikäli löydät näistä tulosteista digi-tv-sovitinta kuvaavia rivejä, tarkista antennijohdot, kuuluvuudet jne. Ellei em. kanavanipputiedostoa löytdy omasta T-, C- tai S-verkosta, selvitä oman digiboksisi kanavatietojen tai operaattorisi www-sivujen kautta digitv-kanavanippujen parametrit, ja luo em. dvb-apps -ohjelmiston mukana tulevien fi-kaupunki -mallikonfiguraatioiden pohjalta oma kanavanippujen syötetiedosto, jota käytät em. tapaan apuna kanavien haussa.

Jos sait tv-kanavalistauksen, aja komento uudelleen ja kopioi tuloste esimerkiksi tiedostoon channels.conf, jonka voit sijoittaa vaikkapa piilohakemistoon .azap kotihakemistosi alle:
cd ~
mkdir .azap
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish > .azap/channels.conf

Komennolla
dvbtraffic
voit tarkkailla sovittimen dataliikennettä.

Sovittimen vastaanottamaan MPEG2-videokuvaan pääsee käsiksi laitetiedoston /dev/dvb/adapter0/dvr0 (tai adapter1, adapter2 jne.) kautta. Jos sovittimessa on MPEG2-purkupiiri, valmiiksi puretun videon saa laitetiedostosta /dev/video (tai /dev/video0, video1 jne).

=== MPlayer ===
[[MPlayer]] osaa näyttää digi-tv-kortin tuottamaa kuvaa. <tt>scandvb</tt>- tai <tt>scan</tt>-ohjelmalla luotu kanavatiedosto on tällöin tallannettava nimelle <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt>. Tämä tapahtuu esim. DVB-T verkon kanavien osalta komennolla:
scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.mplayer/channels.conf
Tämän jälkeen MPlayerilla voidaan katsoa kanavaa komennolla
mplayer dvb://kanava
Esimerkiksi
mplayer "dvb://YLE TV2"
Eli <tt>dvb://</tt>-alun jälkeen tulee kanavan nimi. Nimet löytyvät <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt> -tiedostosta.

Usein digi-tv:n sisältö on lomitettua, joten kannattaa käyttää lomituksenpoistoa. Esimerkkinä lomituksenpoistosta fd:
mplayer -vf pp=fd "dvb://YLE TV2"

MPlayer ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi hallitse oikeaoppisia tekstityksiä (ns. ylen tekstit).

=== xine ===
[[xine]] osaa samoin näyttää DVB-lähetyksiä, kun laiteajurit on vaan asianmukaisesti asennettuna. Kanavahaku tapahtuu samalla tavalla, kuin mplayer-ohjelmankin osalta, eli esim. DVB-T verkossa:

scandvb /usr/share/dvb-apps/dvb-t/fi-Paikkakunta > ~/.xine/channels.conf

Jos MPlayerille kanavat on jo haettu, voidaan ottaa sen kanavalista suoraan xine-ohjelman käyttöön:

cp -p ~/.mplayer/channels.conf ~/.xine/channels.conf

YLE:n kanavien nk. DVB-tekstitykset saa xine-ohjelmassa näkyviin, kun subtitle-asetukset on vaan asetettu oikein.

=== Kaffeine ===
[[Kaffeine]] osaa hakea kanavat itse. Jos se tunnistaa digi-tv-kortin, Dvb-valikosta löytyy toiminto kanavien virittämiseen. Näin löydetyt kanavat ilmestyvät sitten kanavalistaan.

Kun Kaffeine on käynnistetty ensimmäisen kerran, se luo kansion <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> jonne se kopioi muutamien eri DVB-verkkojen kanavanippujen tiedot. Kaffeine ei siis käytä suoraan dvb-apps mukana tulevia jakeluverkkojen kanavanipputietoja. Syntaksi on sama, eli voit kopioida dvb-apps -sovelluksen <tt>dvb-{t,c,s}/fi-Kaupunki</tt> tiedoston tuonne <tt>~/.kde/share/apps/kaffeine/</tt> hakemistoon, ja antaa Kaffeinen käyttää sitä kanavien hakuun.

Kaffeine osaa näyttää YLE:n DVB-tekstitykset oikein. HUOM! Ainakin Fedora 8 -jakelussa kaffeine-0.8.5 näyttää DVB-tekstitykset oikein, mutta yum-päivityksenä tarjolla oleva uudempi kaffeine-0.8.6 ei tätä osaa.

== Sovittimet ==
{| border=1
|'''Sovitin'''
|'''Toimivuus'''
|-
|width=20%|Terratec Cinergy T USB XE (USB)
|Toimii [http://www.linuxtv.org linuxtv.orgin] ajurin ja af9005-firmwaren yhdistelmällä. YLEN kanavat näkyivät testissä huonosti, mikä tosin saattoi johtua usb-väylän heikosta virransyötöstä. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04.
|-
|width=20%|Terratec Cinergy T USB XS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/terratec.html kokeellisella ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04 ja 7.10. '''8.04 versiossa toimii täydellisesti''' kun asentaa ubuntu-restricted-extras paketin ja käyttää kaffeine soitinta. Totem tarvitsee ilmeisesti kanavaluettelon johonkin asetustiedostoon, mutta tuo kaffeine osaa virittää kanavat nappia klikkaamalla.
|-
|width=20%|Terratec Cinergy T USB XXS (USB)
|Toimii [http://www.iki.fi/kuparine/comp/ubuntu/en/terratecxxs.html uusimmilla v4l-dvb ajurilla]. Testattu: [[Ubuntu]] 8.04
|-
|Terratec Cinergy T2 (USB)
|Toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0, Ubuntu 7.04.
|-
|Terratec Cinergy 1200-C
|Toimii ajurilla <tt>budget-av</tt>, joka löytyy uusimmista [[ydin|ytimen]] versioista. Huom! Kortista on ilmestynyt uusi versio, jolle pitää itse [[kääntäminen|kääntää]] kokeellinen ajuri, kts [http://www.cs.helsinki.fi/u/aulaskar/digi/terratec_cinergy_1200_dvb-c.html ohje] ja [http://linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_1200_DVB-C linuxtv.orgin artikkeli]. Huom2! <tt>v4l-dvb</tt> on kehittynyt sen verran, että nykyään riittää lähdekoodin hakeminen ja kääntäminen. Korjaustiedostoja (''patcheja'') ei tarvita. Testattu: [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[Debian]] 4.0, [[Ubuntu]], [[KnoppMyth]], [[Fedora]]
|-
|Terratec Cinergy 1200-T
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä. Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|Terratec Cinergy C PCI
|Toimii. DVB-C kortti. Myös HD-kanavat näkyvät. [http://jusst.de/hg/mantis Ajuriprojekti]. Katso myös [http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_C_DVB-C oheinen LinuxTVWiki-juttu], [http://tven.terratec.net/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=267 valmistajan infosivu] ja [http://thread.gmane.org/gmane.linux.drivers.dvb/39902 patch kaukosäätimelle]. Testattu: [[Fedora]] 8 (x86_64).
|-
|TwinhanDTV Alpha (USB)
|Toimii. Vaatii erikseen ladattavan [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-vp702x-01.fw firmware-koodin]. Mukana tuleva [[Kaukosäätimet|kaukosäädinkin]] toimii. Huom! Markkinoille on tullut laitteita uudemmalla piirisarjalla, joka ei vielä ole tuettu Linuxissa. Testattu: Fedora Core 4
|-
|TwinhanDTV USB-Ter (USB1.1)
|Toimii, mutta vaatii [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-5.0.0.11.fw firmware-tiedoston] kopioimisen <tt>hotplug</tt>-kansioon. [[Mepis]] 6:ssa toimii suoraan, [[Suse]] 10.2 vaati vanilla-ytimen (>=2.6.20) kääntämisen.
|-
|Hauppauge WinTV-Nexus-CA
|Kortin digitaalinen viritin toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0. ja [[Suse]] 10.3. (MythTV, Kaffeine)
|-
|Hauppauge WinTV NOVA-T USB2 (rev. 93004)
|Toimii oikealla firmwarella. Testattu: Mandriva 2007.
|-
|Hauppauge WinTV NOVA-T PCI (90002)
|Toimii. Saattaa vaatia moduulin <tt>xc88_dvb</tt> [[modprobe|lataamisen]]. Testattu: Ubuntu 6.06->
|-
|Technotrend C-1500
|Toimii tuoreimmilla [http://www.linuxtv.org/repo linuxtv.orgin] ajureilla. Myös oheislaitteena saatava CI-moduuli toimii Conax CAMilla ainakin mythtv:ssä.
|-
|Technotrend T-1500
|Toimii. Vaatii [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_Terratec_Cinergy_1200_DVB-T#Getting_and_installing_the_needed_firmware get_dvb_firmware]-skriptin käyttöä (sama piirisarja kuin Terratec Cinergy 1200:ssä). Katso myös [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=13743.msg99891#msg99891 oheinen Ubuntu-juttu].
|-
|Artec T14 USB2.0 DVB-T (myös USB1.1)
|Toimii. Huom! Artec T14BR -mallille ei ainakaan toistaiseksi ole tukea ilman ajurin patchaamista. [[Patch]]-tiedosto löytyy [http://www.mail-archive.com/linux-dvb@linuxtv.org/msg27701.html täältä] ja se lisättänee linuxtv.org-ajureihin tulevaisuudessa. Testattu (T14BR & patch): Kubuntu 7.10 Gutsy. Kernelin versiossa 2.6.25 molemmat tuettuna suoraan.
|-
|Artec T14BR USB2.0 DVB-T
|Toimii. Kernel 2.6.25 ja firmware [http://www.wi-bw.tfh-wildau.de/~pboettch/home/linux-dvb-firmware/dvb-usb-dib0700-1.10.fw dvb-usb-dib0700-1.10.fw] (kansioon /lib/firmware/). Eri sisuskalut kuin Artec T14:ssa. Testattu: Arch Linux x86_64
|-
|Technotrend DVB-C Budget (Hauppauge WinTV NOVA)
|Toimii. Testattu: Suse 10.0
|-
|Pinnacle PCTV 300i DVB-T PCI
|Toimii ytimestä löytyvällä SAA7134-ajurilla. Lisätietoja sen säätämiseen löytyy [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_saa7134 Gentoon wikistä].
|-
|Nebula DVB-T PCI ja kaukosäädin
|Toimivat. Ohjeet asennukseen löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3634.0 Ubuntu Suomen keskustelualueelta]. Testattu: Ubuntu, Debian.
|-
|Technotrend/Hauppauge WinTV DVB-C rev2.X
|Toimii.
|-
|Technotrend Premium C-2300
|Digitaalinen viritin toimii. Käytännössä identtinen Hauppauge Nexus-CA:n (yllä) kanssa.
|-
|Anysee E30 ja E30C Plus
|Toimii beta-vaiheessa olevalla ajurilla, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/v4l-dvb/ . Osassa laitteista olevalle Conax-kortinlukijalla ei ole tukea.
|-
|Afatech AF9015
A-Link DTU(m), Fujitech / Fuj:Tech, TubeStick
|Toimii beta-vaiheessa olevalla ajurilla, haettavissa [[Mercurial]]-versionhallintajärjestelmällä osoitteesta http://linuxtv.org/hg/~anttip/af9015/ . Firmware on ladattavissa osoitteesta http://www.otit.fi/~crope/v4l-dvb/af9015/af9015_firmware_cutter/firmware_files/ .
|}

== Huomioitavia asioita sovittimista ==

USB-sovitin saattaa vaatia enemmän virtaa kuin mitä kaikki koneet antavat usb-porteistaan. Ainakin yhdessä tapauksessa virran loppuminen näkyi siten, että kortti näytti toimivan oikein, mutta kuvassa oli vaan merkittävästi häiriöitä. Häiriöt näyttivät siltä, että signaali olisi liian heikko. Onneksi tämä vika on helppo korjata ottamalla käyttöön usb toistin (hub), jolla on erillinen sähkönsyöttö.

Nämä (usb-liitäntäiset) myöskin lämpenevät käytössä aika runsaasti.

==Katso myös==
*[[Digiboksit ja Linux]]
*[[Dvb]]
*[[Multimediatietokone]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxtv.fi/ LinuxTV.fi] (keskustelufoorumi)
*[http://linuxtv.org/wiki/ LinuxTV:n DVB-wiki]
*[http://linuxtv.org/vdrwiki/ LinuxTV:n VDR-wiki]
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/ LinuxTV:n video4linux-wiki]

[[Luokka: Laitteisto]]

Käyttäjä:Ighea

2008-07-12T17:29:09Z

Ighea: ..ja korjaus

Opiskelen Satakunnan ammattikorkealussa Tekniikka Porissa tietotekniikkaa.

* Päällimmäisinä kiinnostuksen kohteina Linux-pohjaiset sovellukset ja järjestelmät.

* Pöytäkoneen virkaa toimittaa Acer TMC204TMi (TabletPC) käyttöjärjestelmänään [[Arch Linux]]

* "Multimedia/serveri"-koneen virkaa hoitaa AMD Phenom 4x 2.2GHz [[Gentoo]] GNU/Linuxilla

* Menoon mukaan tarttuu Asus Eee PC 4G miehitettynä Arch Linuxilla.

=Yhteystiedot=

* Sähköposti: mika dot hynna at wippies dot com

* IRC:ssä (IRCNet, Freenode ja QuakeNet) tavattavissa nimimerkillä '''ighea'''

* Informaatiosivu: http://mika.wippiesblog.com

Käyttäjä:Ighea

2008-07-12T17:28:49Z

Ighea: Profiili päivitys

Deluge

2008-07-12T17:23:17Z

Ighea: Käyttää nykyään (py)GTK:ta käyttöliittymään, wxWidgetsin sijaan

{{ Ohjelma | nimi=Deluge | kuva=[[Kuva:Deluge.png|200px|thumb]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GNU GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK]] | kotisivu=[http://deluge-torrent.org/ deluge-torrent.org/] }}

Deluge on [[libTorrent]]iin pohjautuva [[BitTorrent]]-asiakasohjelma. Käyttöliittymä on tehty [[Python]]illa ja [[GTK]]:lla, mutta varsinaiset suorituskykyä vaativat puuhat hoitaa C++:lla toteuttu libTorrent, minkä ansiosta deluge on kevyt ja nopea.

==Asennus==
===Arch Linux===
Deluge löytyy [[Arch Linux]]issa paketista <tt>deluge</tt> ja asentuu komennolla
[[pacman]] -S deluge

===Debian-pohjaiset===
Deluge löytyy [[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (mm. [[Ubuntu]]) paketista deluge-torrent, ja voit asentaa sen vaikkapa seuraavasti
[[apt-get]] install deluge-torrent

===Fedora===
Deluge on saatavilla [[Fedora]]n [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>deluge</tt> ja asentuu vaikkapa seuraavalla komennolla:
[[yum]] install deluge

===Mandriva===
Deluge on [[Mandriva]]ssa paketoitu nimellä <tt>deluge</tt> ja asentuu vaikkapa komennolla
[[urpmi]] deluge

===openSUSE===
Deluge löytyy [[openSUSE]]en epävirallisesta [http://packman.links2linux.de/ Packman]-asennuslähteestä ja voidaan asentaa vaikkapa [[YaST]]in kautta.

[[Luokka:P2P-ohjelmat]]

Git

2008-02-05T00:59:33Z

Ighea: Lisätty suomenkielinen opas

Git on [[versionhallintajärjestelmä]], jonka suurimmilta osiltaan kehitti Linus Torvalds Linuxin [[ydin|ytimen]] kehitystä varten.
* Git-opas: [https://pajukanta.fi/monolith/Japsu_vääntää_gitin_rautalangasta Japsu vääntää gitin rautalangasta]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:Git (software)|Git englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Työpöytäympäristö

2007-11-30T22:36:23Z

Ighea: Lisätty työpöytäympäristöihin Enlightenment

[[Kuva:Xfce.png|200px|right|thumb|Xfce-työpöytää.]]
[[X Window System]] itsessään tarjoaa vain kaikkein yksinkertaisimmat palvelut, ja useimmiten käyttäjät ottavat sen ja X-ohjelmien lisäksi käyttöön vähintäänkin jonkinlaisen [[ikkunointiohjelma]]n eli ikkunamanagerin. Linuxin suosion kasvaessa on myös kehitetty kokonaisia työpöytäympäristöjä, joissa ikkunointiohjelman lisäksi on omat hallintapaneelit, palkit, taustakuvat, tiedostonhallintaohjelmat, mahdollisuus laittaa työpöydälle kuvakkeita jne. Suosituimpia työpöytäympäristöjä ovat [[KDE]], [[GNOME]] sekä kevyt [[Xfce]].

Graafisia työpöytäympäristöjä ovat mm.:
* [[GNOME]]
* [[KDE]]
* [[ROX]]
* [[Xfce]]
* [[Enlightenment]]

Huomaa, että vaikka työpöytäympäristöillä, erityisesti GNOMElla ja KDE:llä on runsaasti niille suunniteltuja ohjelmia (kuten vaikka [[Konqueror]]-selain), työpöytäympäristön valinta ei sido käyttäjää näiden ohjelmien suhteen. GNOMEssa voi hyvin ajaa KDE-ohjelmia ja toisinpäin. Haittana tästä on lähinnä kasvanut muistinkulutus, kun useamman ympäristön kirjastoja joudutaan lataamaan muistiin.

== Katso myös ==
* [[X Window System]]
* [[Ikkunointiohjelma]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

Modprobe

2007-10-27T22:42:00Z

Ighea: /* Käyttö */ Kernelituki moduulien poistamiselle muistista

Modprobe on ohjelma, jolla voidaan ladata tai poistaa [[ydin|ytimen]] moduuli ajon aikana. Moduulit ovat ytimeen ladattavia osia kuten laiteajureita, ja ne löytyvät oletuksena hakemiston /lib/modules/<[[ydin|ytimen]]_versio> alta. Modprobe tehtiin aikanaan korvaamaan komennot [[insmod]] ja [[rmmod]], jotka eivät tue moduulien välisiä riippuvaisuuksia.

Järjestelmään ladatut moduulit voidaan listata komennolla [[lsmod]]. Tietyn moduulin tietoja voi tutkia komennolla [[modinfo]].

Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä automaattisesti suoritettavia modprobe-komentoja voidaan useimmissa [[jakelu]]issa hallinta /etc/[[modprobe.conf]]-[[asetustiedostojen perusteet|asetustiedoston]] avulla. Vanhemmissa järjestelmissä vastaava tiedosto on yleensä nimeltään modules.conf tai conf.modules.

== Käyttö ==
modprobe moduuli
Lataa käyttöön moduulin "moduuli". Moduulille voidaan antaa parametreja kirjoittamalla niitä moduulin nimen perään syntaksilla <tt>arvo=asetus</tt>. Mahdolliset parametrit ovat moduulikohtaisia. Onnistuessaan modprobe ei tulosta mitään.

Ladattuja moduuleja voidaan myös poistaa käytöstä ajon aikana komennolla
modprobe -r moduuli
Tämäkään komento ei tulosta onnistuessaan mitään. Moduulin poisto onnistuu vain silloin, kun se ei ole jonkin toisen moduulin tai prosessin käytössä. Moduulien keskinäiset riippuvaisuudet näkee komennon [[lsmod]] tulosteesta. Moduulien poistamiseksi tulee olla myös tälle toiminnolle kernelissä tuki, joka on kuitenkin sisällytetty useimpiin jakeluihin.

== Katso myös ==
*[[Lsmod]]
*[[Insmod]]
*[[Rmmod]]
*[[Modinfo]]
*[[Depmod]]
*[[Dmesg]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Chroot

2007-10-27T22:39:16Z

Ighea: Merkkivirhe

Komennolla '''chroot''' voi käynnistää ohjelmia siten, että ne luulevat jonkun nykyisen tiedostojärjestelmän alihakemistoa [[juurihakemisto]]kseen.

Esimerkiksi polun <tt>/mnt/distro</tt> muuttaminen juureksi ja [[bash]]-shellin käynnistäminen siinä onnistuu komennolla
chroot /mnt/distro /bin/bash

Jos ajat kokonaista jakelua chrootin alaisuudessa, kannattaa [[Mount|liittää]] /proc-, /dev-, /dev/pts/- ja /sys-hakemistot myös chrootissa olevan jakelun juurihakemistoon ongelmien välttämiseksi:
mount -o bind /proc /mnt/distro/proc
mount -o bind /dev /mnt/distro/dev
mount -o bind /dev/pts /mnt/distro/dev/pts
mount -o bind /sys /mnt/distro/sys

Chroot-tilasta palataan normaalitilaan komennolla
exit

==Katso myös==
*[[debootstrap]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Chroot

2007-10-27T22:38:50Z

Ighea: Käyttöjärjestelmäystävällisemmät liitokset chroot-"vankilassa"

Komennolla '''chroot''' voi käynnistää ohjelmia siten, että ne luulevat jonkun nykyisen tiedostojärjestelmän alihakemistoa [[juurihakemisto]]kseen.

Esimerkiksi polun <tt>/mnt/distro</tt> muuttaminen juureksi ja [[bash]]-shellin käynnistäminen siinä onnistuu komennolla
chroot /mnt/distro /bin/bash

Jos ajat kokonaista jakelua chrootin alaisuudessa, kannattaa [[Mount|liittää]] /proc-, /dev-, /dev/pts/- ja /sys- hakemistot myös chrootissa olevan jakelun juurihakemistoon ongelmien välttämiseksi:
mount -o bind /proc /mnt/distro/proc
mount -o bind /dev /mnt/distro/dev
mount -o bind /dev/pts /mnt/distro/dev/pts
mount -o bind /sys /mnt/distro/sys

Chroot-tilasta palataan normaalitilaan komennolla
exit

==Katso myös==
*[[debootstrap]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

LinuxDC++

2007-10-27T10:21:10Z

Ighea: Virallinen julkaisu

{{ohjelma | nimi=Linuxdcpp | kuva=[[Kuva:Linuxdcpp.png|220px]] | kuvateksti=Hubilista | käyttöliittymä=[[GTK]] | lisenssi = [[GPL]] | kotisivu=[http://linuxdcpp.berlios.de linuxdcpp.berlios.de]}}

Linuxdcpp(Linux DC++) on Windows-maailmassa suosittuun DC++-vertaisverkko-ohjelmaan perustuva Direct Connect -vertaisverkon asiakasohjelma. Ohjelmasta on julkaistu 23.9.2007 ensimmäinen virallinen versio 1.0.0.

== Katso myös ==
*[[Valknut]]
*[http://linuxdcpp.berlios.de Ohjelman kotisivu]

[[Luokka:P2P-ohjelmat]]

Keskustelu:Verkkoselaimet

2007-10-25T16:02:08Z

Ighea:

Tein [[:Luokka:WWW-selaimet|WWW-selaimet]]-luokan. Mitäs tämän kanssa tehdään? --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. lokakuuta 2006 kello 21:29:30 (EEST)

:Poistoon? Mielestäni tulee liikaa päällekkäisyyttä säilyttämällä molemmat. [[Käyttäjä:Ighea|Ighea]] 25. lokakuuta 2007 kello 19.02 (EEST)

Arch Linux

2007-10-23T17:22:52Z

Ighea: Frugalware lisätty sukulaisjakeluksi

{{Jakelu
| nimi=Arch Linux
| logo=[[Kuva:Archlinux.logo.png|250px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=Arch Linux -yhteisö
| viimeisin versio=2007.08.2 (Don't Panic)
| päivämäärä=7. lokakuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Pacman]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[CRUX]]
| sukulaisjakelut=[[Frugalware]]
| kotisivu=[http://www.archlinux.org/ archlinux.org]}}

Arch Linux on i686-arkkitehtuurille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "[[bleeding edge]]", eli paketeista tulee hyvin tiuhaan uusia versioita, jotka usein ovat vielä betoja tai RC:itä. Tästä syystä on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös AURista (ArchLinux User-community Repository) voi löytää paketteja, joita Arch Linuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. AURin paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat AUR-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota: Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current-versioon säännöllisesti pacmanin avulla. Maaliskuussa 2007 julkaistusta 0.8-versiosta lähtien uusia asennuslevyjä julkaistaan Linux-[[ydin|ytimen]] julkaisuaikataulun mukaan. Kun esimerkiksi ytimen versio 2.6.29 julkaistaan, tehdään sen pohjalta uudet asennuslevyt, jotka nimetään julkaisuajankohdan mukaan muodossa VVVVKK.

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:Arch Linux|Arch Linux suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]
* [http://aur.archlinux.org/ AUR]
* [http://www.linux-paja.com/arch-install-guide.html Suomenkielinen asennusopas]
* [http://distrowatch.com/dwres.php?resource=interview-arch Arch Linuxin pääkehittäjän haastattelu]
* [http://cactuswax.net/blog/archlinux-mini-review/ Erinomainen esittely Arch Linuxin uudelle käyttäjälle]
[[Luokka:Jakelut]]

Irssi

2007-10-23T17:17:59Z

Ighea: /* Aiheesta muualla */ Kaksitasoiset pikanäppäimet

[[Kuva:Irssi.png|thumb|300px|Irssi ''nickcolor''- ja ''usercount''-skripteillä.]]

'''Irssi''' on suosittu tekstipohjainen [[IRC]]-asiakasohjelma. Se toimii useimmissa UNIX-tyylisissä järjestelmissä, Linux mukaanlukien. Useimmat käyttävät irssiä yhdessä [[Screen|GNU Screenin]] kanssa.

== Käyttö ==
Tekstipohjaisena ohjelmana irssiä käytetään näppäinkomennoilla. Kanavien välillä liikutaan näppäinyhdistelmällä alt+numero (kanavat 1-10) ja alt+[q-p] (kanavat 11-20). Esimerkiksi alt+1 avaa ''status''-ikkunan jossa on palvelimen lähettämät viestit, alt+2 ensimmäisen kanavan jolle olet liittynyt ja alt+w ikkunan numero 12 (eli 11. kanava jolle olet liittynyt). Altin sijaan voi käyttää myös Esciä (esim. 4. kanavaikkuna avattaisiin painamalla ensin Esciä ja sitten numeroa 4 (ei siis samanaikaisesti).

Ikkunoiden numerointia voi muuttaa komennolla <tt>/window move</tt>. Esimerkiksi komento <tt>/window move 3</tt> siirtäisi nykyisen ikkunan ikkunaksi numero 3, jolloin siihen pääsisi näppäniyhdistelmällä alt+3. Ikkuna suljetaan komennolla <tt>/window close</tt> tai <tt>/wc</tt> (samalla poistutaan kyseiseltä kanavalta). Ikkunat, joissa on tapahtunut jotain, näkyvät kirjoitusalueen yläpuolella. Jos ikkunan numero on punainen (värit ovat toki vaihdettavissa), kyseisellä kanavalla on mainittu nimesi sen jälkeen, kun viimeksi katsoit kanavalle.

Irssissä toimivat kaikki yleiset IRC-asiakasohjelmien komennot, esimerkiksi kanavaoperaattorin oikeudet annetaan normaaliin tapaan komennolla <tt>/mode #kanava +o nick</tt> tai lyhyemmin <tt>/op nick</tt>, kanavalle liitytään komennolla <tt>/j kanava</tt> ja nimi vaihdetaan komennolla <tt>/nick uusi_nick</tt>.

Irssissä on myös monia käteviä työkaluja, esimerkiksi tietyn henkilön viimeisimmät viestit saa näkyviin komennolla <tt>/lastlog nimi</tt>. Ikkunat järjestyvät yleensä palvelinyhteyksien ja liittymisten mukaiseen järjestykseen, mutta järjestyksen voi myös tallentaa jotta ikkunan avautuisivat seuraavalla käynnistyksellä samaan järjestykseen kuin ennen. Tämä tapahtuu komennolla <tt>/layout save</tt>.

Irssin englanninkielistä ohjetta pääsee katselemaan kirjoittamalla <tt>/help</tt> tai suoraan <tt>/help komento</tt>.

==Katso myös==
*[[Irssiproxy]]
*[[Unicode]] (UTF-8 merkistön käyttö Irssissä)

==Aiheesta muualla==
*[http://www.irssi.org/ Irssin kotisivut]
:*[http://www.irssi.org/scripts/ Irssin skriptit]

* [http://koti.phnet.fi/~laxstrom/page/fin/irssi Niklas Laxströmin kaksitasoiset pikanäppäimet irssiin]

[[Luokka:Pikaviestimet]]

Ubuntu

2007-10-23T14:20:00Z

Ighea: Fluxbuntu lisätty sukulaisjakeluksi

{{Jakelu
| nimi=Ubuntu
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=7.10 (Gutsy Gibbon)
| päivämäärä= 18. lokakuuta 2007
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[Gobuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]], [[Fluxbuntu]]
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}

Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu erityisesti työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" [http://en.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(ideology)].

Ubuntun perustajana on monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-levyllä, kun useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat kolmesta viiteen cd:tä. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyeen [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]] on saatavilla. Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin ''language-support-fi''. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi on Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisältää vain vapaita ohjelmistoja.

Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Versio 6.06 LTS (long time support) on ollut Ubuntulle eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10 ja Ubuntu 7.04, joiden tukiaika on normaali 18 kk. Versiota 6.06 LTS suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas Ubuntu 7.04 tarjoaa työasemakäyttöön tuoreimpia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana pääasiassa vain bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun levyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa.

Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä ([http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomi]) on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

== Julkaisuhistoria ==
* Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007
* Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004

== Katso myös ==
*[[Ubuntu Suomi]]
*[[EasyUbuntu]], työkalu Ubuntun asennuksen viimeistelyyn
*[[Automatix2]], EasyUbuntun kaltainen työkalu asennuksen viimeistelyyn

==Aiheesta muualla==

* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]
* [http://devnet.fi/~inf/w/ Quakenetin Ubuntu.fi-IRC-kanavan wiki]
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:
** [http://ubuntu.sange.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto]

==== Englanniksi ====

* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin wiki-sivusto]
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)

== Ubuntun sisarprojektit ==

* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
* [[Gobuntu]] - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio

[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:Ubuntu

2007-10-23T13:46:40Z

Ighea: EasyUbuntun ja Automatixin ajankohtaisuus: aika mennyt ohi?

Tulisiko EasyUbuntun ja Automatixin maininnat poistaa, koska niiden käyttämisellä ovat aloittelijat lähinnä vain saaneet jakelunsa rikottua. Sisällöltään kyseiset "avut" eivät ole enää myöskään ajantasalla, sillä javat ja flash:t sisältyvät jo Ubuntujen mukana tuleviin *buntu-restricted-extras -paketteihin, jotka saa suoraan pakettipuusta ladattua.

Ehdottaisinkin siis, että mainitsisimme ubuntuun suoraan lisättyjä meta-paketteja kolmannen osapuolen "purkkien" sijaan ja maksimissaan ehdottaisimme käytettäväksi MediBuntun tarjoamia lisäkirjastoja?
[[Käyttäjä:Ighea|Ighea]] 23. lokakuuta 2007 kello 16.46 (EEST)

Kyllähän se ihan virallisestikin on nimeltään pelkästään Ubuntu. Kotisivun osoite on [[http://www.ubuntulinux.org/ http://www.ubuntulinux.org/]] vain siksi, että [http://www.ubuntu.org/ http://www.ubuntu.org/] on jo varattu. Myös muuten loogisempi näin, siksi siirto. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 17:51:34 (EEST)

Digi-tv

2007-10-14T21:07:20Z

Ighea: /* Sovittimet: Anysee-ajurin lähteen päivitys */

Digi-tv

2007-10-08T22:01:57Z

Ighea: /* Sovittimet */ Anysee E30 ja E30C Plus alustava tuki, kake-tulosalla

Digi-tv-sovittimen käyttöön tarvitset sopivan ajurin, nipun ohjelmia joilla voit säätää sovittimen oikealle kanavalle sekä mediasoittimen joka osaa toistaa sovittimen lähettämää videodataa. Jokin sopiva mediasoitin ja koodekit ovat saatavilla useimpiin [[jakelu]]ihin, digi-tv-kortin ohjausohjelmistot taas sisältyvät esimerkiksi [[Fedora Core|Fedorassa]] pakettiin ''dvb-apps'' ja [[Debian]]issa/[[Ubuntu]]ssa pakettiin ''dvb-utils''.

== Kanavan valinta ja virittäminen ==

Periaatteessa voisit käskyttää digi-tv-sovittimen oikealle kanavalle vain käskemällä sen oikealle taajuudelle. Koska harva tuntee taajuuksia ulkoa tai jaksaa kirjoittaa koko taajuutta aina kanavaa vaihtaessa, kannattaa digi-tv-sovitinta ensin käskeä skannaamaan yleisimmät taajuudet ja tekemään tiedoston, jossa on näkyvät kanavat taajuuksineen. Yleensä tiedoston nimeksi annetaan channels.conf.

Ensin kannattaa tarkistaa, onko <tt>/usr/share/dvb-apps</tt>- tai <tt>/usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t</tt>-alihakemistoissa tiedostoa jossa olisi oletuskanavia. Tiedoston nimi on muotoa <tt>fi-kaupunki</tt>. Aja sitten
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish
tai
scan /usr/share/doc/dvb-utils/examples/scan/dvb-t/fi-Kaupunki

tai vastaava komento, parametrinä löytämäsi tiedosto. Jos et saa listausta tv-kanavista, katso ytimen viestien (<tt>[[dmesg]]</tt>) ja moduulien (<tt>[[lsmod]]</tt>) listauksista onko sovitinta ylipäänsä tunnistettu. Mikäli löydät näistä tulosteista digi-tv-sovitinta kuvaavia rivejä, tarkista antennijohdot, kuuluvuudet jne.

Jos sait tv-kanavalistauksen, aja komento uudelleen ja kopioi tuloste esimerkiksi tiedostoon channels.conf, jonka voit sijoittaa vaikkapa piilohakemistoon .azap kotihakemistosi alle:
cd ~
mkdir .azap
scandvb /usr/share/dvb-apps/ntsc/finnish > .azap/channels.conf

Komennolla
dvbtraffic
voit tarkkailla sovittimen dataliikennettä.

Sovittimen lähettämään MPEG2-videokuvaan pääsee yleensä käsiksi laitetiedoston /dev/video (tai /dev/video0, /dev/video1/ jne.) kautta.

=== MPlayer ===
[[MPlayer]] osaa näyttää digi-tv-kortin tuottamaa kuvaa. <tt>scandvb</tt>- tai <tt>scan</tt>-ohjelmalla luotu kanavatiedosto on tällöin tallannettava hakemistoon <tt>~/.mplayer/channels.conf</tt>. Tämän jälkeen MPlayerilla voidaan katosa kanavaa komennolla
mplayer dvb://kanava
Esimerkiksiksi
mplayer "dvb://YLE TV2"
Eli <tt>dvb://</tt>-alun jälkeen tulee kanavan nimi. Nimet löytyvät <tt>channels.conf</tt>-tiedostosta.

MPlayer ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi hallitse oikeaoppisia tekstityksiä (ns. ylen tekstit).

=== Kaffeine ===
[[Kaffeine]] osaa hakea kanavat itse. Jos se tunnistaa digi-tv-kortin, Dvb-valikosta löytyy toiminto kanavien virittämiseen. Näin löydetyt kanavat ilmestyvät sitten kanavalistaan.

== Sovittimet ==
{| border=1
|'''Sovitin'''
|'''Toimivuus'''
|-
|width=20%|Terratec Cinergy T USB XE (USB)
|Toimii[http://www.linuxtv.org linuxtv.orgin] ajurin ja af9005-firmwaren yhdistelmällä. YLEN kanavat näkyivät testissä huonosti, mikä tosin saattoi johtua usb-väylän heikosta virransyötöstä. Testattu: [[Ubuntu]] 7.04.
|-
|Terratec Cinergy T2 (USB)
|Toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0, Ubuntu 7.04.
|-
|Terratec Cinergy 1200-C
|Toimii ajurilla <tt>budget-av</tt>, joka löytyy uusimmista [[ydin|kernelin]] versioista. Huom! Kortista on ilmestynyt uusi versio, jolle pitää itse kääntää kokeellinen ajuri, kts [http://www.cs.helsinki.fi/u/aulaskar/digi/terratec_cinergy_1200_dvb-c.html ohje] ja [http://linuxtv.org/wiki/index.php/TerraTec_Cinergy_1200_DVB-C linuxtv.orgin artikkeli]. Huom2! <tt>v4l-dvb</tt> on kehittynyt sen verran, että nykyään riittää lähdekoodin hakeminen ja kääntäminen. Korjaustiedostoja (''patcheja'') ei tarvita. Testattu: [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[Debian]] 4.0, [[Ubuntu]], [[KnoppMyth]], [[Fedora]]
|-
|Terratec Cinergy 1200-T
|Toimii. Vaatii <tt>get_dvb_firmware</tt>-skriptin (linkki puuttuu).

|-
|TwinhanDTV Alpha (USB)
|Toimii. Vaatii erikseen ladattavan [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-vp702x-01.fw firmware-koodin]. Mukana tuleva [[Kaukosäätimet|kaukosäädinkin]] toimii. Huom! Markkinoille on tullut laitteita uudemmalla piirisarjalla, joka ei vielä ole tuettu Linuxissa. Testattu: Fedora Core 4
|-
|TwinhanDTV USB-Ter (USB1.1)
|Toimii, mutta vaatii [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-5.0.0.11.fw firmware-tiedoston] kopioimisen <tt>hotplug</tt>-kansioon. [[Mepis]] 6:ssa toimii suoraan, [[Suse]] 10.2 vaati vanilla-ytimen (>=2.6.20) kääntämisen.
|-
|Hauppauge WinTV-Nexus-CA
|Kortin digitaalinen viritin toimii. Testattu: [[Suse]] 10.0.
|-
|Hauppauge WinTV NOVA-T USB2 (rev. 93004)
|Toimii oikealla firmwarella. Testattu: Mandriva 2007.
|-
|Hauppauge WinTV NOVA-T PCI (90002)
|Toimii. Saattaa vaatia moduulin <tt>xc88_dvb</tt> [[modprobe|lataamisen]]. Testattu: Ubuntu 6.06->
|-
|Technotrend C-1500
|Toimii tuoreimmilla [http://www.linuxtv.org/repo linuxtv.orgin] ajureilla. Myös oheislaitteena saatava CI-moduuli toimii Conax CAMilla ainakin mythtv:ssä.
|-
|Artec T14 USB2.0 DVB-T (myös USB1.1)
|Toimii tuoreimmilla linuxtv.orgin ajureilla, mutta vaatii erillisen [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-6.0.0.8.fw firmware-tiedoston]. Huom! Arctec T14BR -mallille ei ainakaan toistaiseksi ole tukea. Testattu: Ubuntu 7.04.
|-
|Technotrend DVB-C Budget (Hauppauge WinTV NOVA)
|Toimii. Testattu: Suse 10.0
|-
|Pinnacle PCTV 300i DVB-T PCI
|Toimii ytimestä löytyvällä SAA7134-ajurilla. Lisätietoja sen säätämiseen löytyy [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_saa7134 Gentoon wikistä].
|-
|Nebula DVB-T PCI ja kaukosäädin
|Toimivat. Ohjeet asennukseen löytyvät [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3634.0 Ubuntu Suomen keskustelualueelta]. Testattu: Ubuntu, Debian.
|-
|Technotrend/Hauppauge WinTV DVB-C rev2.X
|Toimii.
|-
|Technotrend Premium C-2300
|Digitaalinen viritin toimii.
|-
|Anysee E30 ja E30C Plus
|Toimii (HUOM! BETA!)[http://otit.fi/~crope/v4l-dvb/Anysee_E30C_Plus/driver/anysee6.patch patchilla] uusinta v4l-dvb:n snapshottia vastaan, kiitos crobe`@IRCnet/#ubuntu.fi!
|}

== Huomioitavia asioita sovittimista ==

USB-sovitin saattaa vaatia enemmän virtaa kuin mitä kaikki koneet antavat usb-porteistaan. Ainakin yhdessä tapauksessa virran loppuminen näkyi siten, että kortti näytti toimivan oikein, mutta kuvassa oli vaan merkittävästi häiriöitä. Häiriöt näyttivät siltä, että signaali olisi liian heikko. Onneksi tämä vika on helppo korjata ottamalla käyttöön usb toistin (hub), jolla on erillinen sähkönsyöttö.

Nämä (usb-liitäntäiset) myöskin lämpenevät käytössä aika runsaasti, joten mukana tulevaa jatkojohtoa kannattaa todellakin käyttää.

==Katso myös==
*[[Digiboksit ja Linux]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.linuxtv.fi/ LinuxTV.fi] (keskustelufoorumi)
*[http://linuxtv.org/wiki/ LinuxTV:n DVB-wiki]
*[http://linuxtv.org/vdrwiki/ LinuxTV:n VDR-wiki]
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/ LinuxTV:n video4linux-wiki]

[[Luokka: Laitteisto]]

Käyttäjä:Ighea

2007-09-15T10:07:52Z

Ighea:

Mika Hynnä. Opiskelen Satakunnan ammattikorkealussa Tekniikka Porissa tietotekniikkaa.

* Päällimmäisinä kiinnostuksen kohteina Linux-pohjaiset sovellukset ja järjestelmät.

* Kannettavassani Acer TMC204TMi:ssä hyrrää Gentoo GNU/Linux

* "Multimedia/serveri"-koneen virkaa hoitaa AMD Thunderbird 1.4GHz varustettuna Ubuntu Feistyllä

=Yhteystiedot=

* Sähköposti: mika dot hynna at samk dot fi

* IRC:ssä (IRCNet ja QuakeNet) tavattavissa nimimerkillä ighea

* Informaatiosivu: http://mika.wippiesblog.com

Kaupalliset pelit

2006-11-18T20:33:05Z

Ighea: /* Kaupallisia Linux-pelejä */

Kaupallisista peleistä esimerkkinä Doom 3:sta on tehty Linux-käännös. [[Cedega|Cedegalla]] on mahdollista saada toimimaan runsaasti windowsille tarkoitettuja kaupallisia pelejä. Suuri osa toimii myös Cedegan cvs-versiolla.

= Kaupallisia Linux-pelejä =
*[http://zerowing.idsoftware.com/linux/doom/ Doom 3]
*[http://zerowing.idsoftware.com/linux/quake4/ Quake 4]
*[http://nwn.bioware.com/ Neverwinter Nights 1]
*[http://www.chroniclogic.com/index.htm?gish.htm Gish]
*[http://www.darwinia.co.uk/ Darwinia]
*[http://www.rune-soft.com/englisch/Projektseiten/robin/robin.html Robin Hood: The Legend of Sherwood]

= Linkkejä =
*[http://liflg.org/ Loki Installers For Linux Games]
*[http://www.tuxgames.com/ Tux Games, the online store for Linux Games]

[[Luokka:Pelit]]

Kaupalliset pelit

2006-11-18T16:38:15Z

Ighea:

Kaupallisista peleistä esimerkkinä Doom 3:sta on tehty Linux-käännös. [[Cedega|Cedegalla]] on mahdollista saada toimimaan runsaasti windowsille tarkoitettuja kaupallisia pelejä. Suuri osa toimii myös Cedegan cvs-versiolla.

= Kaupallisia Linux-pelejä =
*[http://zerowing.idsoftware.com/linux/doom/ Doom 3]
*[http://zerowing.idsoftware.com/linux/quake4/ Quake 4]
*[http://nwn.bioware.com/ Neverwinter Nights 1]
*[http://www.chroniclogic.com/index.htm?gish.htm Gish]
*[http://www.darwinia.co.uk/ Darwinia]

= Linkkejä =
*[http://liflg.org/ Loki Installers For Linux Games]
*[http://www.tuxgames.com/ Tux Games, the online store for Linux Games]

[[Luokka:Pelit]]