Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Näytönohjaimet

2026-03-21T08:57:22Z

Lahtis: typo

Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset [[vapaa ohjelmisto|vapaat]], [[jakelu]]iden mukana toimitettavat ajurit. Esimerkiksi raskaammassa [[pelit|pelikäytössä]] vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä [[AMD]]lta kuin myös [[Intel]]iltä [[ydin|Linux-ytimen]] mukana tulevat avoimet ajurit sekä [[NVIDIA]]:n omat, [[Suljettu lähdekoodi|suljetut]] näytönohjainajurit, jotka osassa jakeluita tulevat oletuksena käytettäväksi. Tosin [[Vulkan]]-ajurit muuttavat tilannetta.

==Näytönohjainvaihtoehdot==
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko [[NVIDIA]]:n, [[AMD]]:n tai [[Intel]]in valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux-käyttäjät toimivat tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on [[S3]]:n, [[SiS]] tai muiden valmistajien näytönohjainpiirejä.

Linux-pelaamisen näytönohjainvalinta jakautuu kahteen pääleiriin: AMD ja NVIDIA. Valinta riippuu suuresti siitä, priorisoiko käyttäjä helppokäyttöisyyttä ja vakautta vai mahdollista raakaa suorituskykyä tietyissä skenaarioissa.

Tässä on yhteenveto molempien merkkien tilasta Linux-pelaamisen kannalta:

===AMD/ATI===
AMD on panostanut avoimiin ajureihin ja ne tulevat Linux-ytimen mukana automaattisesti, ne lähestulkoon kaikissa käyttötapauksissa ovat paremmat kuin omisteiset ja suljetut binääriajurit. Tosin etenkin uudempaa näytönohjainta käyttöönotettaessa on olennaista käyttää mahdollisimman uutta [[ydin|Linux-ydintä]] parhaan toiminnallisuuden kannalta. Tuettuna on uudet kuin vanhemmatkin kortit.

AMD-näytönohjaimia pidetään yleisesti ottaen suositeltavimpana valintana Linux-pelaamiseen, etenkin käyttökokemuksen helppouden ja vakauden osalta.
* Avoimen lähdekoodin edut: AMD:n [[Mesa]]-ajurit ovat avointa lähdekoodia ja integroitu suoraan Linux-ytimeen. Tämä tekee niiden asennuksesta, ylläpidosta ja päivityksistä huomattavasti kitkattomampaa ja luotettavampaa lähes kaikissa Linux-jakeluissa.
* Integraatio: Ne tarjoavat saumattoman tuen moderneille ominaisuuksille, kuten [[Wayland]]ille ja [[FreeSync]]ille.
* Suorituskyky: DirectX 11 -peleissä suorituskyky on usein lähes samalla tasolla kuin Windowsissa. Lisäksi DX12-rasterisuorituskyvyssä AMD-laitteisto usein suoriutuu paremmin Linuxissa verrattuna vastaavaan NVIDIA-laitteistoon käännettyjä DX12-nimikkeitä suoritettaessa.

* Lisätietoa osoitteessa https://www.x.org/wiki/RadeonFeature/

===Intel===
[[Intel]] on julkaissut lähes kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä. Myös binääriajurit on julkaistu ja voivat tuoda joitain lisäominaisuuksia. Katso ohje [[Intel binääriajureiden asentaminen]].

===NVIDIA===
[[NVIDIA]]n näytönohjaimille on olemassa [[Nouveau]]-nimellä tunnettu vapaan lähdekoodin ajuri. Nouveau on vuodesta 2009 alkaen NVIDIAn korttien oletusajurina. NVIDIAn näytönohjaimissa 8000-sarjasta alkaen on ollut VDPAU-tuki, joka mahdollistaa teräväpiirtovideon rautapurun. Tuen saa käyttöön NVIDIAn ajureilla.

Kaikki NVIDIAn näytönohjainpiirit ovat NVIDIAn suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki NVIDIAn näytönohjaimet saa toimimaan. Näita ajureita suositellaan raskaassa pelikäytössä käytettäväksi. Katso ohje [[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen]].

{{Huomautus|NVIDIA omisteiset (Proprietary) -ajurit tukevat vain [[X11]]:tä, eivät [[Wayland]]ia.}}

NVIDIA-näytönohjaimet tarjoavat kilpailukykyisen suorituskyvyn Linux pelaamiseen, mutta niiden käyttö Linuxissa tuo mukanaan enemmän konfigurointihaasteita.
* Kompleksisuus: NVIDIA käyttää omisteisia binääriajureita. Vaikka monet jakelut (kuten [[Pop!_OS]]) yksinkertaistavatkin niiden asennusta, ne voivat silti tuoda mukanaan enemmän kitkaa ja monimutkaisuutta asennus- ja päivitysprosesseihin.
* DX12-yläkustannus: NVIDIA-järjestelmillä on havaittu suurempi suorituskyvyn heikkeneminen ajettaessa vaativia DirectX 12 -pelejä [[VKD3D]]-[[Proton]]-käännöskerroksen kautta verrattuna AMD-järjestelmiin. Käyttäjät ovat raportoineet, että NVIDIA-kortit kärsivät usein suuremmasta suorituskykyvauriosta DX12-peleissä Linuxissa.

'''Yhteinen heikkous: Säteenjäljitys (Ray Tracing)'''

Riippumatta siitä, käytetäänkö AMD- vai NVIDIA-näytönohjainta, säteenjäljityksen (DXR) suorituskyky on tällä hetkellä Linux-pinon heikoin lenkki. Molemmat korttivalmistajat kärsivät massiivisista suorituskyvyn menetyksistä, usein 50 % tai enemmän, kun säteenjäljitys on käytössä verrattuna Windowsiin.

Jos etsit helpoimmin asennettavaa, vakainta ja vähiten vianetsintää vaativaa kokemusta, AMD Radeon avoimen lähdekoodin Mesa-ajureilla on suositeltu valinta.

Jos taas olet valmis näkemään enemmän vaivaa omisteisten ajurien ja konfiguraatioiden kanssa, NVIDIA on vaihtoehto. Tällöin on kuitenkin hyvä olla tietoinen sen mahdollisesti heikommasta suorituskyvystä uudemmissa DirectX 12 -nimikkeissä ja säteenjäljityksen huonosta suoriutumisesta

*Katso myös [[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]. Avoimet ja suljetut.
*Katso myös [[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille#NVIDIAn_testituloksia|NVIDIAn suljettujen ajureiden testituloksia]]

===S3===
Monilla VIA:n valmistamilla emolevyillä on S3:n UniChrome- tai Chrome-näytönohjainpiirisarja. Valmistajan yhteistyöhaluttomuudesta johtuen niille ei ole saatavilla kunnollista Linux-ajuria. Tavallinen 2D-tila on yleensä mahdollinen käyttäen esimerkiksi <tt>openchrome</tt>- tai <tt>vesa</tt>-ajureita.

*[http://www.openchrome.org/trac/wiki/About Lisätietoja ajuritilanteesta]. {{Vanhentunut linkki}}

===3DFX===
3DFX:n Voodoo-näytönohjainperheelle on olemassa [[MIT-lisenssi]]llä julkaistu ajuri <tt>Glide3</tt>, joka on tarkoitettu Voodoo 3, 4 ja 5 -korteille. Vanhemmille korteille on olemassa ajuri <tt>Glide3-libG</tt>, joka on tarkoitettu Voodoo 1 ja 2 -korteille. https://dri.freedesktop.org/wiki/3dfx/

===Valinta===
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin.

Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D-sovelluksia, täytyy käyttää suljettuja binääriajureita. Nykyään AMD:n, Intelin ja Nvidian ajurituki on kunnossa, yhtä hyvät kuin Windowsissa, joten ajurien puolesta ei näytönohjainhankintaa tarvitse miettiä.

3D- kiihdytyksen testaaminen komennolla

glxinfo | grep 'direct rendering'

Jos vastaus on <tt>yes</tt> niin kiihdytys on päällä.

3D- kortin tarkistaminen tapahtuu komennolla

glxinfo | grep renderer

Vastaus saattaa näyttää tämän tapaiselta.
OpenGL renderer string: GeForce 9800 GT/PCIe/SSE2

tai voit kokeilla [[glxgears]] -ohjelmaa, joka tarkistaa toimiiko kiihdytys oikein.

OpenGL tiedot saat näkyviin komennolla

glxinfo | grep OpenGL

Vastaus saattaa näyttää tämän tapaiselta.

OpenGL vendor string: NVIDIA Corporation
OpenGL renderer string: GeForce 9800 GT/PCIe/SSE2
OpenGL core profile version string: 3.3.0 NVIDIA 325.15
OpenGL core profile shading language version string: 3.30 NVIDIA via Cg compiler
OpenGL core profile context flags: (none)
OpenGL core profile profile mask: core profile
OpenGL core profile extensions:
OpenGL version string: 3.3.0 NVIDIA 325.15
OpenGL shading language version string: 3.30 NVIDIA via Cg compiler
OpenGL context flags: (none)
OpenGL profile mask: (none)
OpenGL extensions:

PCI-väylään liitetyistä laitteista saa tietoja [[lspci]]-komennolla. Eli voit avata komentorivin ja komentaa esimerkiksi näin:

lspci | grep VGA

Näytönohjaimen muistin määrän tarkistaminen.
gpu=(`lspci | grep VGA`) && sudo lspci -vvv -s $gpu

== HD-videoiden rautapurku==
Videot ovat olleet prosessorin varassa mutta nykyään jokaisesta uudesta näytönojaimesta löytyy tuki videon purkamiseen. Intel käyttää [https://01.org/linuxmedia/vaapi VA-API], mutta AMD ja Nvidia ''mesa-vdpau''.

==Aiheesta muualla==
* [[Phoronix Test Suite]] on näytönohjaimien testausohjelmisto.
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Free_and_open-source_graphics_device_driver Free and open-source graphics device driver]

== Katso myös==
*[[Suositeltavat rautaratkaisut]]
*[[X.orgin asetukset]]
*[[RandR]]
*[[OpenCL]]
*[[Bumblebee]]

==Binääriajureiden asennus==
*[[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen]]
*[[AMDn/ATIn binääriajureiden asentaminen]]
*[[Intel binääriajureiden asentaminen]]

[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:X]]

Käyttäjä:Lahtis

2026-02-10T15:27:49Z

Lahtis: /* Julkaisut */

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (Lenovo-peliläppäri – täysin epäluotettava, päivittäiset jumit)
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkisto]
* [https://codeberg.org/lahtis Codeberg arkisto]

==Julkaisut==
* [https://codeberg.org/lahtis/Self_Healing_Localization Self‑Healing Localization (SHL)] on kevyt ja riippuvuuksista vapaa Python-kirjasto, joka poistaa puuttuvat käännökset pysyvästi. Julkaistu Python PiPiin.
* [https://codeberg.org/lahtis/GLFM GLFM] on kattava JSON-tietokanta, joka yhdistää yli 7 700 kieltä (ISO 639-3) kieliryhmiinsä (ISO 639-5). Tämä kirjasto on kehitetty erityisesti RSS-työkalujen ja lokalisointityönkulkujen kielivalidointia varten.

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Käyttäjä:Lahtis

2026-02-03T17:31:54Z

Lahtis: /* Julkaisut */

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (Lenovo-peliläppäri – täysin epäluotettava, päivittäiset jumit)
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkisto]
* [https://codeberg.org/lahtis Codeberg arkisto]

==Julkaisut==
* [https://codeberg.org/lahtis/Self_Healing_Localization Self‑Healing Localization (SHL)] on kevyt ja riippuvuuksista vapaa Python-kirjasto, joka poistaa puuttuvat käännökset pysyvästi. Julkaistu Python PiPiin.
* [https://codeberg.org/lahtis/GLFM GLFM] on kattava JSON-tietokanta, joka yhdistää yli 7 700 kieltä (ISO 639-3) kieliryhmiinsä (ISO 639-5). Tämä kirjasto on kehitetty erityisesti kielen validointia varten RSS-työkaluissa ja lokalisointityönkuluissa.

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Käyttäjä:Lahtis

2026-01-19T20:42:25Z

Lahtis: /* Julkaisut */

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (Lenovo-peliläppäri – täysin epäluotettava, päivittäiset jumit)
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkisto]
* [https://codeberg.org/lahtis Codeberg arkisto]

==Julkaisut==
* [https://codeberg.org/lahtis/Self_Healing_Localization Self‑Healing Localization (SHL)] on kevyt ja riippuvuuksista vapaa Python-kirjasto, joka poistaa puuttuvat käännökset pysyvästi. Julkaistu Python PiPiin.

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Käyttäjä:Lahtis

2026-01-18T17:08:02Z

Lahtis: Julkaisut

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (Lenovo-peliläppäri – täysin epäluotettava, päivittäiset jumit)
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkisto]
* [https://codeberg.org/lahtis Codeberg arkisto]

==Julkaisut==
* [https://codeberg.org/lahtis/Self_Healing_Localization Self‑Healing Localization (SHL)] on kevyt ja riippuvuuksista vapaa Python-kirjasto, joka poistaa puuttuvat käännökset pysyvästi.

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Käyttäjä:Lahtis

2026-01-17T15:28:37Z

Lahtis: /* Muuta */

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (Lenovo-peliläppäri – täysin epäluotettava, päivittäiset jumit)
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkisto]
* [https://codeberg.org/lahtis Codeberg arkisto]

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Käyttäjä:Lahtis

2026-01-17T15:26:37Z

Lahtis: /* Jakelut */

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (Lenovo-peliläppäri – täysin epäluotettava, päivittäiset jumit)
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkistoni]

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Käyttäjä:Lahtis

2026-01-17T15:26:25Z

Lahtis: /* Jakelut */

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (Lenovo-peliläppäri – täysin epäluotettava, päivittäiset jumit))
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkistoni]

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Käyttäjä:Lahtis

2026-01-17T15:25:48Z

Lahtis: /* Jakelut */

Oululainen Linux harrastaja, puuseppä, muusikko, Live-miksaaja, koodaaja ja Linux pelaaja. [[Kotoistus]]taa joitakin mielenkiintoisia ohjelma projekteja erinäisissä www-pohjaisissa palveluissa. Sekä muokkaa aktiivisesti tätä wikiä. Aloittanut Linuxin käytön 13.11.2003.

Olen yksi tämän wikin moderaattoreista.

===Koneet===
Koneet tällä hetkellä:
* C-64
* AMD Phenom(tm) II X4 965 (64-bit) (Ubuntu LTS)
* kannattava 2-ytiminen 32-bittinen läppäri (Ubuntu mate)
* Android luuri.

===Jakelut===
* MS-DOS, Win 3.11, Win95, Win98, XP
* [[Mandriva]] (2003)
* [[Red Hat]]
* [[Fedora Core]] 4
* [[Fedora Core]] 5
* [[Fedora]] 8 (2007-2008)
* [[Fedora]] 9 (2008-2009) (WinXP, 2008->2013)
* [[Fedora]] 11 (2009) ja [[Ubuntu]] 8.10
* [[Fedora]] 13 (2010) ja [[Ubuntu]] 10.04 LTS
* [[Ubuntu]] 12.04 LTS ja [[Ubuntu]] 12.10
* [[Android]] (ZTE:n vanha tabletti)
* [[Ubuntu]] 14.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu MATE]] 14.10 (kannettava ja toinen pöytäkone 32-bittisiä)
* [[Ubuntu MATE]] 15.10 (kannettava)
* [[Ubuntu]] 16.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Ubuntu]] 18.04 LTS (64-bittinen, pelikone)
* [[Windows]] 11 (peliläppäri Lenovo, täysin susi, eli pa..ka)
* [[Ubuntu]] 24.04 LTS (legacy BIOS, HDD)

===Muuta===
* Tekemäni [https://www.playonlinux.com/en/profil-5649.html PlayOnLinux asennusohjelmat].
* [https://github.com/lahtis GitHub arkistoni]

Käyttämäni päivityskäsky:
sudo apt-get update && sudo apt-get upgrade -y && sudo apt-get autoremove -y && sudo apt-get autoclean -y && exit

==Linkit==
* [https://command-not-found.com https://command-not-found.com]

Python

2026-01-08T09:15:26Z

Lahtis: /* Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö */

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja ja monipuolinen standardikirjasto, joka kattaa
tiedostojen käsittelyn, prosessit, verkon, tietotyypit, sarjallistamisen,
komentorivityökalut ja paljon muuta. Alla on yleisesti käytettyjä ja
Linux-ympäristössä hyödyllisiä moduuleita ryhmiteltynä aihealueittain.

=== Tiedostot ja käyttöjärjestelmä ===
* <tt>os</tt> – käyttöjärjestelmän palvelut, tiedostot, prosessit ja ympäristömuuttujat
* <tt>pathlib</tt> – tiedostopolkujen käsittely oliopohjaisesti (suositeltava vaihtoehto <tt>os.path</tt>-moduulille)
* <tt>shutil</tt> – tiedostojen ja hakemistojen kopiointi, siirto ja poistaminen
* <tt>stat</tt> – tiedostojen tilatiedot
* <tt>tempfile</tt> – väliaikaistiedostot ja -hakemistot

=== Prosessit ja komentorivi ===
* <tt>sys</tt> – Python-tulkin asetukset ja komentoriviparametrit
* <tt>argparse</tt> – komentoriviparametrien käsittely
* <tt>subprocess</tt> – ulkoisten komentojen suorittaminen
* <tt>logging</tt> – lokitus ja diagnostiikka
* <tt>venv</tt> – virtuaaliympäristöjen luonti

=== Aika ja päivämäärät ===
* <tt>time</tt> – ajanotto, viiveet ja aikaleimat
* <tt>datetime</tt> – päivämäärät ja kellonajat (suositeltavampi ja monipuolisempi kuin <tt>time</tt>)
* <tt>calendar</tt> – kalenteritoiminnot

=== Data, tietotyypit ja sarjallistaminen ===
* <tt>json</tt> – JSON-tiedostojen käsittely
* <tt>pickle</tt> – Python-olioiden sarjallistaminen ja tallennus
* <tt>csv</tt> – CSV-tiedostojen luku ja kirjoitus
* <tt>sqlite3</tt> – sisäänrakennettu SQLite-tietokanta
* <tt>dataclasses</tt> – helppo tapa määritellä tietorakenteita (Python 3.7+)

=== Matematiikka ja satunnaisuus ===
* <tt>math</tt> – matemaattiset funktiot ja laskutoimitukset
* <tt>statistics</tt> – perus tilastolliset laskut
* <tt>random</tt> – satunnaislukujen generointi ja arvonnat
* <tt>fractions</tt> – rationaaliluvut
* <tt>decimal</tt> – tarkka desimaalilaskenta

=== Verkko ja protokollat ===
* <tt>socket</tt> – matalan tason verkkoyhteydet
* <tt>http.client</tt> – HTTP-yhteydet
* <tt>urllib</tt> – URL-käsittely ja verkkopyynnöt
* <tt>ipaddress</tt> – IPv4- ja IPv6-osoitteiden käsittely

=== Pakkaus ja arkistointi ===
* <tt>zipfile</tt> – ZIP-pakettien luonti ja purku
* <tt>tarfile</tt> – TAR-arkistot
* <tt>gzip</tt> – gzip-pakkaus

=== Graafiset käyttöliittymät ===
* <tt>tkinter</tt> – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto

== Suositut lisäkirjastot ==
* requests – HTTP-kyselyt
* numpy, scipy – numeerinen laskenta
* pandas – taulukkomuotoinen data
* matplotlib, seaborn – visualisointi
* pytest – testaus
* pygame – peliohjelmointi
* PyQt, GTK (PyGObject) – graafiset käyttöliittymät
* pytorch, tensorflow – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* [[GTK]] (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* [[Qt]] (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto, joka soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* Tkinter – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto, joka on helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* customtkinter – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman, nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* Kivy – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin (Linux, Windows, Android, iOS).
* wxPython – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin useilla alustoilla.
* Dear PyGui – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto, joka soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* LexGUI (lex) – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja prototyyppeihin.
* Flet – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
Virtuaaliympäristö (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja (esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* [[VS Code]] – laaja Python-tuki
* [[PyCharm]]
* [[Geany]]
* [[Kate]], [[Gedit]], [[Mousepad]]
* [[IDLE]] – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T09:12:18Z

Lahtis: /* Standardikirjasto */

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja ja monipuolinen standardikirjasto, joka kattaa
tiedostojen käsittelyn, prosessit, verkon, tietotyypit, sarjallistamisen,
komentorivityökalut ja paljon muuta. Alla on yleisesti käytettyjä ja
Linux-ympäristössä hyödyllisiä moduuleita ryhmiteltynä aihealueittain.

=== Tiedostot ja käyttöjärjestelmä ===
* <tt>os</tt> – käyttöjärjestelmän palvelut, tiedostot, prosessit ja ympäristömuuttujat
* <tt>pathlib</tt> – tiedostopolkujen käsittely oliopohjaisesti (suositeltava vaihtoehto <tt>os.path</tt>-moduulille)
* <tt>shutil</tt> – tiedostojen ja hakemistojen kopiointi, siirto ja poistaminen
* <tt>stat</tt> – tiedostojen tilatiedot
* <tt>tempfile</tt> – väliaikaistiedostot ja -hakemistot

=== Prosessit ja komentorivi ===
* <tt>sys</tt> – Python-tulkin asetukset ja komentoriviparametrit
* <tt>argparse</tt> – komentoriviparametrien käsittely
* <tt>subprocess</tt> – ulkoisten komentojen suorittaminen
* <tt>logging</tt> – lokitus ja diagnostiikka
* <tt>venv</tt> – virtuaaliympäristöjen luonti

=== Aika ja päivämäärät ===
* <tt>time</tt> – ajanotto, viiveet ja aikaleimat
* <tt>datetime</tt> – päivämäärät ja kellonajat (suositeltavampi ja monipuolisempi kuin <tt>time</tt>)
* <tt>calendar</tt> – kalenteritoiminnot

=== Data, tietotyypit ja sarjallistaminen ===
* <tt>json</tt> – JSON-tiedostojen käsittely
* <tt>pickle</tt> – Python-olioiden sarjallistaminen ja tallennus
* <tt>csv</tt> – CSV-tiedostojen luku ja kirjoitus
* <tt>sqlite3</tt> – sisäänrakennettu SQLite-tietokanta
* <tt>dataclasses</tt> – helppo tapa määritellä tietorakenteita (Python 3.7+)

=== Matematiikka ja satunnaisuus ===
* <tt>math</tt> – matemaattiset funktiot ja laskutoimitukset
* <tt>statistics</tt> – perus tilastolliset laskut
* <tt>random</tt> – satunnaislukujen generointi ja arvonnat
* <tt>fractions</tt> – rationaaliluvut
* <tt>decimal</tt> – tarkka desimaalilaskenta

=== Verkko ja protokollat ===
* <tt>socket</tt> – matalan tason verkkoyhteydet
* <tt>http.client</tt> – HTTP-yhteydet
* <tt>urllib</tt> – URL-käsittely ja verkkopyynnöt
* <tt>ipaddress</tt> – IPv4- ja IPv6-osoitteiden käsittely

=== Pakkaus ja arkistointi ===
* <tt>zipfile</tt> – ZIP-pakettien luonti ja purku
* <tt>tarfile</tt> – TAR-arkistot
* <tt>gzip</tt> – gzip-pakkaus

=== Graafiset käyttöliittymät ===
* <tt>tkinter</tt> – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto

== Suositut lisäkirjastot ==
* requests – HTTP-kyselyt
* numpy, scipy – numeerinen laskenta
* pandas – taulukkomuotoinen data
* matplotlib, seaborn – visualisointi
* pytest – testaus
* pygame – peliohjelmointi
* PyQt, GTK (PyGObject) – graafiset käyttöliittymät
* pytorch, tensorflow – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* [[GTK]] (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* [[Qt]] (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto, joka soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* Tkinter – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto, joka on helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* customtkinter – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman, nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* Kivy – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin (Linux, Windows, Android, iOS).
* wxPython – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin useilla alustoilla.
* Dear PyGui – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto, joka soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* LexGUI (lex) – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja prototyyppeihin.
* Flet – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
Virtuaaliympäristö (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja (esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* [[VS Code]] – laaja Python-tuki
* [[PyCharm]]
* [[Geany]]
* [[Kate]], [[Gedit]], [[Mousepad]]
* [[IDLE]] – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T09:06:11Z

Lahtis: /* Suositut graafiset käyttöliittymät */

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
* os – käyttöjärjestelmätoiminnot
* sys – tulkin asetukset ja argumentit
* pathlib – tiedostopolut oliopohjaisesti
* subprocess – ulkoisten komentojen suorittaminen
* json – JSON-tiedostojen käsittely
* argparse – komentoriviparametrit
* logging – lokitus
* venv – virtuaaliympäristöt

== Suositut lisäkirjastot ==
* requests – HTTP-kyselyt
* numpy, scipy – numeerinen laskenta
* pandas – taulukkomuotoinen data
* matplotlib, seaborn – visualisointi
* pytest – testaus
* pygame – peliohjelmointi
* PyQt, GTK (PyGObject) – graafiset käyttöliittymät
* pytorch, tensorflow – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* [[GTK]] (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* [[Qt]] (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto, joka soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* Tkinter – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto, joka on helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* customtkinter – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman, nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* Kivy – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin (Linux, Windows, Android, iOS).
* wxPython – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin useilla alustoilla.
* Dear PyGui – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto, joka soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* LexGUI (lex) – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja prototyyppeihin.
* Flet – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
Virtuaaliympäristö (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja (esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* [[VS Code]] – laaja Python-tuki
* [[PyCharm]]
* [[Geany]]
* [[Kate]], [[Gedit]], [[Mousepad]]
* [[IDLE]] – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T09:04:17Z

Lahtis: /* Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö */

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
* os – käyttöjärjestelmätoiminnot
* sys – tulkin asetukset ja argumentit
* pathlib – tiedostopolut oliopohjaisesti
* subprocess – ulkoisten komentojen suorittaminen
* json – JSON-tiedostojen käsittely
* argparse – komentoriviparametrit
* logging – lokitus
* venv – virtuaaliympäristöt

== Suositut lisäkirjastot ==
* requests – HTTP-kyselyt
* numpy, scipy – numeerinen laskenta
* pandas – taulukkomuotoinen data
* matplotlib, seaborn – visualisointi
* pytest – testaus
* pygame – peliohjelmointi
* PyQt, GTK (PyGObject) – graafiset käyttöliittymät
* pytorch, tensorflow – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* [[GTK]] (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* [[Qt]] (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* Tkinter – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* customtkinter – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* Kivy – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
(Linux, Windows, Android, iOS).
* wxPython – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
useilla alustoilla.
* Dear PyGui – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* LexGUI (lex) – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja
prototyyppeihin.
* Flet – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
Virtuaaliympäristö (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja (esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* [[VS Code]] – laaja Python-tuki
* [[PyCharm]]
* [[Geany]]
* [[Kate]], [[Gedit]], [[Mousepad]]
* [[IDLE]] – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T09:00:31Z

Lahtis: '''

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
* os – käyttöjärjestelmätoiminnot
* sys – tulkin asetukset ja argumentit
* pathlib – tiedostopolut oliopohjaisesti
* subprocess – ulkoisten komentojen suorittaminen
* json – JSON-tiedostojen käsittely
* argparse – komentoriviparametrit
* logging – lokitus
* venv – virtuaaliympäristöt

== Suositut lisäkirjastot ==
* requests – HTTP-kyselyt
* numpy, scipy – numeerinen laskenta
* pandas – taulukkomuotoinen data
* matplotlib, seaborn – visualisointi
* pytest – testaus
* pygame – peliohjelmointi
* PyQt, GTK (PyGObject) – graafiset käyttöliittymät
* pytorch, tensorflow – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* [[GTK]] (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* [[Qt]] (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* Tkinter – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* customtkinter – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* Kivy – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
(Linux, Windows, Android, iOS).
* wxPython – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
useilla alustoilla.
* Dear PyGui – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* LexGUI (lex) – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja
prototyyppeihin.
* Flet – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
'''Virtuaaliympäristö''' (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
* Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää
eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja
(esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä
tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja
julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että
kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin
komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* [[VS Code]] – laaja Python-tuki
* [[PyCharm]]
* [[Geany]]
* [[Kate]], [[Gedit]], [[Mousepad]]
* [[IDLE]] – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T08:57:54Z

Lahtis: /* Suositut graafiset käyttöliittymät */

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

; Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
* '''os''' – käyttöjärjestelmätoiminnot
* '''sys''' – tulkin asetukset ja argumentit
* '''pathlib''' – tiedostopolut oliopohjaisesti
* '''subprocess''' – ulkoisten komentojen suorittaminen
* '''json''' – JSON-tiedostojen käsittely
* '''argparse''' – komentoriviparametrit
* '''logging''' – lokitus
* '''venv''' – virtuaaliympäristöt

== Suositut lisäkirjastot ==
* '''requests''' – HTTP-kyselyt
* '''numpy''', '''scipy''' – numeerinen laskenta
* '''pandas''' – taulukkomuotoinen data
* '''matplotlib''', '''seaborn''' – visualisointi
* '''pytest''' – testaus
* '''pygame''' – peliohjelmointi
* '''PyQt''', '''GTK (PyGObject)''' – graafiset käyttöliittymät
* '''pytorch''', '''tensorflow''' – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* [[GTK]] (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* [[Qt]] (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* Tkinter – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* customtkinter – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* Kivy – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
(Linux, Windows, Android, iOS).
* wxPython – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
useilla alustoilla.
* Dear PyGui – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* LexGUI (lex) – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja
prototyyppeihin.
* Flet – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
'''Virtuaaliympäristö''' (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
* Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää
eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja
(esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä
tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja
julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että
kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin
komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* '''[[VS Code]]''' – laaja Python-tuki
* '''[[PyCharm]]'''
* '''[[Geany]]'''
* '''[[Kate]]''', '''[[Gedit]]''', '''[[Mousepad]]'''
* '''[[IDLE]]''' – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T08:57:14Z

Lahtis: /* Suositut graafiset käyttöliittymät */

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

; Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
* '''os''' – käyttöjärjestelmätoiminnot
* '''sys''' – tulkin asetukset ja argumentit
* '''pathlib''' – tiedostopolut oliopohjaisesti
* '''subprocess''' – ulkoisten komentojen suorittaminen
* '''json''' – JSON-tiedostojen käsittely
* '''argparse''' – komentoriviparametrit
* '''logging''' – lokitus
* '''venv''' – virtuaaliympäristöt

== Suositut lisäkirjastot ==
* '''requests''' – HTTP-kyselyt
* '''numpy''', '''scipy''' – numeerinen laskenta
* '''pandas''' – taulukkomuotoinen data
* '''matplotlib''', '''seaborn''' – visualisointi
* '''pytest''' – testaus
* '''pygame''' – peliohjelmointi
* '''PyQt''', '''GTK (PyGObject)''' – graafiset käyttöliittymät
* '''pytorch''', '''tensorflow''' – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* [[GTK]] (PyGObject) – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* [[Qt]] (PyQt / PySide) – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* '''Tkinter''' – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* '''customtkinter''' – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* '''Kivy''' – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
(Linux, Windows, Android, iOS).
* '''wxPython''' – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
useilla alustoilla.
* '''Dear PyGui''' – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* '''LexGUI (lex)''' – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja
prototyyppeihin.
* '''Flet''' – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
'''Virtuaaliympäristö''' (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
* Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää
eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja
(esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä
tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja
julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että
kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin
komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* '''[[VS Code]]''' – laaja Python-tuki
* '''[[PyCharm]]'''
* '''[[Geany]]'''
* '''[[Kate]]''', '''[[Gedit]]''', '''[[Mousepad]]'''
* '''[[IDLE]]''' – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T08:56:49Z

Lahtis: /* Suositut graafiset käyttöliittymät */

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

; Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
* '''os''' – käyttöjärjestelmätoiminnot
* '''sys''' – tulkin asetukset ja argumentit
* '''pathlib''' – tiedostopolut oliopohjaisesti
* '''subprocess''' – ulkoisten komentojen suorittaminen
* '''json''' – JSON-tiedostojen käsittely
* '''argparse''' – komentoriviparametrit
* '''logging''' – lokitus
* '''venv''' – virtuaaliympäristöt

== Suositut lisäkirjastot ==
* '''requests''' – HTTP-kyselyt
* '''numpy''', '''scipy''' – numeerinen laskenta
* '''pandas''' – taulukkomuotoinen data
* '''matplotlib''', '''seaborn''' – visualisointi
* '''pytest''' – testaus
* '''pygame''' – peliohjelmointi
* '''PyQt''', '''GTK (PyGObject)''' – graafiset käyttöliittymät
* '''pytorch''', '''tensorflow''' – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* '''[[GTK]] (PyGObject)''' – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* '''[[Qt]] (PyQt / PySide)''' – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* '''Tkinter''' – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* '''customtkinter''' – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* '''Kivy''' – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
(Linux, Windows, Android, iOS).
* '''wxPython''' – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
useilla alustoilla.
* '''Dear PyGui''' – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* '''LexGUI (lex)''' – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja
prototyyppeihin.
* '''Flet''' – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
'''Virtuaaliympäristö''' (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
* Projektit pysyvät erillään toisistaan – eri projektit voivat käyttää
eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* Järjestelmän Python pysyy puhtaana – järjestelmän omia työkaluja
(esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* Toistettavuus paranee – projektin riippuvuudet voidaan määritellä
tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja
julkaisemista.
* Turvallisuus paranee – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että
kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin
komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* '''[[VS Code]]''' – laaja Python-tuki
* '''[[PyCharm]]'''
* '''[[Geany]]'''
* '''[[Kate]]''', '''[[Gedit]]''', '''[[Mousepad]]'''
* '''[[IDLE]]''' – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Python

2026-01-08T08:53:20Z

Lahtis: Vähän suurempi päivitys

{{Perustietoa}}
{{Ohjelmointikieli
| nimi = Python
| logo = [[Tiedosto:Python-logo.svg|144px]]
| paradigma = oliopohjainen
| tyypitys = vahva, staattinen
| suoritusmalli = tulkattava
| evaluointitapa = innokas
| muistinhallinta = [[wikipedia:fi:Automaattinen_roskienkeräys|automaattinen]]
| tekijä = Python Software Foundation
| kehittäjä = Guido van Rossum
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.9.0 / helmmikuuta 1991
| vakaaversio = 3.10.4
| vakaapvm = [https://www.python.org/downloads/release/python-3104/ 24. maaliskuuta 2022]
| kehitysversio = 3.11.0a6
| kehityspvm = 7. maaliskuuta 2022
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä =
| tyyppi = ohjelmointikieli, kehitystyökalut
| lisenssi = [[GPL]] [https://www.python.org/download/releases/3.4.0/license/]
| kotisivu = [https://www.python.org/ python.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/python github.com/python]
}}

'''Python''' on korkean tason, tulkattava ja moniparadigmainen ohjelmointikieli,
joka soveltuu niin komentoriviskripteihin, automaatioon, palvelinohjelmointiin,
tieteelliseen laskentaan kuin graafisiin sovelluksiin. Python on erityisen
suosittu Linux-järjestelmissä, ja monet jakelut sisältävät sen valmiiksi.

Pythonin kehitystä johtaa Python Software Foundation ja kielen alkuperäinen
kehittäjä on Guido van Rossum.

== Ominaisuudet ==
* Tulkattava ja dynaamisesti tyypitetty
* Moniparadigmainen (olio-, funktio- ja proseduraalinen ohjelmointi)
* Laaja standardikirjasto
* Selkeä syntaksi ja luettavuus
* Laajennettavissa tuhansilla lisäkirjastoilla (PyPI)
* Erinomainen tuki Linux-ympäristöissä

== Python Linuxissa ==
=== Asennus ===
Useimmissa Linux-jakeluissa Python 3 on valmiina. Tarvittaessa sen voi asentaa:

; Debian/Ubuntu
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo apt install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Fedora
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo dnf install python3 python3-pip
</syntaxhighlight>

; Arch Linux
<syntaxhighlight lang="bash">
sudo pacman -S python python-pip
</syntaxhighlight>

=== Python-tulkin käyttö ===
Interaktiivinen tulkki:
<syntaxhighlight lang="bash">
python3
>>> print("Hei Linux.fi!")
</syntaxhighlight>

Python-tiedoston suorittaminen:
<syntaxhighlight lang="python">
#!/usr/bin/env python3
print("Hei!")
</syntaxhighlight>

Ohjelmalle on annettava suoritusoikeudet.
<syntaxhighlight lang="bash">
chmod +x ohjelma.py
./ohjelma.py
</syntaxhighlight>

== Standardikirjasto ==
Pythonin mukana tulee laaja valikoima moduuleita. Hyödyllisiä Linux-käytössä:
* '''os''' – käyttöjärjestelmätoiminnot
* '''sys''' – tulkin asetukset ja argumentit
* '''pathlib''' – tiedostopolut oliopohjaisesti
* '''subprocess''' – ulkoisten komentojen suorittaminen
* '''json''' – JSON-tiedostojen käsittely
* '''argparse''' – komentoriviparametrit
* '''logging''' – lokitus
* '''venv''' – virtuaaliympäristöt

== Suositut lisäkirjastot ==
* '''requests''' – HTTP-kyselyt
* '''numpy''', '''scipy''' – numeerinen laskenta
* '''pandas''' – taulukkomuotoinen data
* '''matplotlib''', '''seaborn''' – visualisointi
* '''pytest''' – testaus
* '''pygame''' – peliohjelmointi
* '''PyQt''', '''GTK (PyGObject)''' – graafiset käyttöliittymät
* '''pytorch''', '''tensorflow''' – koneoppiminen

== Suositut graafiset käyttöliittymät ==
Pythonilla voidaan toteuttaa graafisia käyttöliittymiä useilla eri kirjastoilla.
Linux-ympäristöissä suosituimpia ovat:
* '''[[GTK]] (PyGObject)''' – GNOME-ympäristön käyttämä kirjasto; hyvä valinta
natiivin Linux-sovelluksen rakentamiseen.
* '''[[Qt]] (PyQt / PySide)''' – monialustainen ja laaja käyttöliittymäkirjasto;
soveltuu sekä kevyisiin että vaativiin sovelluksiin.
* '''Tkinter''' – Pythonin mukana tuleva yksinkertainen käyttöliittymäkirjasto;
helppo aloittelijoille ja pieniin työkaluihin.
* '''customtkinter''' – Tkinterin modernisoitu versio, joka tarjoaa tumman teeman,
nykyaikaiset widgetit ja paremman ulkoasun ilman ulkoisia riippuvuuksia.
* '''Kivy''' – suunniteltu kosketusnäytöille ja monialustaisiin sovelluksiin
(Linux, Windows, Android, iOS).
* '''wxPython''' – natiivikomponentteja hyödyntävä kirjasto, joka toimii hyvin
useilla alustoilla.
* '''Dear PyGui''' – moderni ja nopea Immediate Mode -käyttöliittymäkirjasto,
soveltuu erityisesti työkaluohjelmiin ja visualisointeihin.
* '''LexGUI (lex)''' – kevyt ja moderni käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa
yksinkertaisen API:n ja tyylikkään ulkoasun; sopii pieniin työkaluihin ja
prototyyppeihin.
* '''Flet''' – moderni ja monialustainen käyttöliittymäkirjasto, joka mahdollistaa
web-, desktop- ja mobiilisovellusten rakentamisen Pythonilla ilman
HTML-, CSS- tai JavaScript-osaamista. Sovellukset käyttävät Flutterin
komponentteja, ja ne voidaan ajaa paikallisesti tai palvelimelta käsin.

Nämä kirjastot ovat saatavilla useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista
tai Pythonin pakettivarastosta ([[PyPI]]).

=== Virtuaaliympäristön luominen ja käyttö ===
'''Virtuaaliympäristö''' (''virtual environment'', venv) on Pythonin työkalu,
jolla projektikohtaiset kirjastot ja riippuvuudet voidaan eristää muusta
järjestelmästä. Tämä on erityisen tärkeää Linux-järjestelmissä, joissa
jakelun omat Python-paketit voivat olla eri versioisia kuin kehityksessä
tarvittavat.

Virtuaaliympäristöjen käyttö on suositeltavaa, koska:
* '''Projektit pysyvät erillään toisistaan''' – eri projektit voivat käyttää
eri versioita samoista kirjastoista ilman ristiriitoja.
* '''Järjestelmän Python pysyy puhtaana''' – järjestelmän omia työkaluja
(esim. paketinhallinta) ei rikota asentamalla globaaleja paketteja.
* '''Toistettavuus paranee''' – projektin riippuvuudet voidaan määritellä
tarkasti (esim. ''requirements.txt''), mikä helpottaa kehitystä ja
julkaisemista.
* '''Turvallisuus paranee''' – eristetty ympäristö vähentää riskiä, että
kolmannen osapuolen kirjastot vaikuttaisivat järjestelmätasoisiin
komentoihin tai palveluihin.

Virtuaaliympäristö luodaan komennolla::
<syntaxhighlight lang="bash">
python3 -m venv venv
</syntaxhighlight>

Tämä luo hakemiston ''venv'', joka sisältää projektikohtaisen Python-tulkin ja
kirjastot. Virtuaaliympäristö otetaan käyttöön aina ennen projektin komentoja:

<syntaxhighlight lang="bash">
source venv/bin/activate
</syntaxhighlight>

Kun ympäristö on aktivoitu, komentorivin alkuun ilmestyy yleensä ympäristön nimi
(esimerkiksi ''(venv)''), ja kaikki ''pip''-asennukset kohdistuvat vain tähän
ympäristöön.

Virtuaaliympäristö poistetaan käytöstä komennolla:
<syntaxhighlight lang="bash">
deactivate
</syntaxhighlight>

Virtuaaliympäristö kannattaa pitää versionhallinnan ulkopuolella, koska se sisältää
paljon automaattisesti generoituja tiedostoja ja riippuvuuksia, jotka voidaan
uudelleen luoda tarpeen mukaan. Ympäristön hakemisto (esimerkiksi ''venv'')
lisätään yleensä versionhallinnan ohituksiin, kuten ''.gitignore''-tiedostoon.

Esimmerkki ''.gitignore''-tiedostosta.
<syntaxhighlight lang="bash">
venv/
__pycache__/
</syntaxhighlight>

== Python Linux-järjestelmätyökaluissa ==
Pythonia käytetään laajasti Linux-työkaluissa ja infrastruktuurissa, kuten:
* [[Ansible]]
* Useat jakelujen paketinhallintaskriptit
* [[GNOME]]- ja [[KDE]]-projektien apuohjelmat
* Järjestelmänhallinnan komentorivityökalut

== Kehitystyökalut ==
* '''[[VS Code]]''' – laaja Python-tuki
* '''[[PyCharm]]'''
* '''[[Geany]]'''
* '''[[Kate]]''', '''[[Gedit]]''', '''[[Mousepad]]'''
* '''[[IDLE]]''' – Pythonin mukana tuleva editori

== Katso myös ==
* [[Perl]]
* [[Ruby]]
* [[Bash]]
* [[Lua]]

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.python.org/ www.python.org]
* [https://docs.python.org/3/ docs.python.org]
* [https://automatetheboringstuff.com/ automatetheboringstuff.com]
* [https://realpython.com/ realpython.com]

{{Ohjelmointikielet}}
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Oliopohjaiset ohjelmointikielet]]

Shotcut

2026-01-01T15:37:08Z

Lahtis: typo

{{Ohjelma
| nimi = Shotcut
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu =
| vakaaversio = 25.12
| vakaapvm = 31.12.2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä = [[QT]]
| tyyppi = videomuokkaimet
| lisenssi = [[GPLv3+]]
| kotisivu = [https://www.shotcut.org/ www.shotcut.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/mltframework/shotcut github.com/mltframework/shotcut]
}}
'''Shotcut''' on avoimen lähdekoodin monialustainen videonmuokkaussovellus Windowsille, macOS:lle ja Linuxille.

Shotcut tukee monia video-, ääni- ja kuvamuotoja mm. [[FFmpeg]]-, [[web-kamera]] ja äänen- sekä kuvanruutu kaappauksen kautta. Ohjelma tukee useita aikajanoja, jotka voivat koostua eri tiedostomuodoista. Videon hallintaa avustaa OpenGL GPU-pohjainen prosessointi, joihin on saatavana useita video- ja äänisuodattimia. Tukee 4K:ta. Shotcutin 25.12 uudistuksia sisältävä versio tukee 10-bittistä videon CPU-pipelineä ja lineaarista värisäätöä.

==Asennus==
Shotcut on asennettavissa 64-bittisiin Mint 18+, Ubuntu 16.04+, Debian 9+, Fedora 24+ ja Arch/Manjaro 16.10+ jakeluihin.

===Flatpak===
{{Asenna/Flatpak|org.shotcut.Shotcut}}

===Snap===
{{Asenna/Snap|shotcut}}

{{Malline:Videoeditointi}}
[[Luokka: Videoeditointiohjelmat]]

Shotcut

2026-01-01T15:36:34Z

Lahtis: uusin versio25.12 /31.12.2025

{{Ohjelma
| nimi = Shotcut
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu =
| vakaaversio =
| vakaapvm = 25.12 /31.12.2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu =
| käyttöliittymä = [[QT]]
| tyyppi = videomuokkaimet
| lisenssi = [[GPLv3+]]
| kotisivu = [https://www.shotcut.org/ www.shotcut.org]
| lähdekoodi = [https://github.com/mltframework/shotcut github.com/mltframework/shotcut]
}}
'''Shotcut''' on avoimen lähdekoodin monialustainen videonmuokkaussovellus Windowsille, macOS:lle ja Linuxille.

Shotcut tukee monia video-, ääni- ja kuvamuotoja mm. [[FFmpeg]]-, [[web-kamera]] ja äänen- sekä kuvanruutu kaappauksen kautta. Ohjelma tukee useita aikajanoja, jotka voivat koostua eri tiedostomuodoista. Videon hallintaa avustaa OpenGL GPU-pohjainen prosessointi, joihin on saatavana useita video- ja äänisuodattimia. Tukee 4K:ta. Shotcutin 25.12 uudistuksia sisältävä versio tukee 10-bittistä videon CPU-pipelineä ja lineaarista värisäätöä.

==Asennus==
Shotcut on asennettavissa 64-bittisiin Mint 18+, Ubuntu 16.04+, Debian 9+, Fedora 24+ ja Arch/Manjaro 16.10+ jakeluihin.

===Flatpak===
{{Asenna/Flatpak|org.shotcut.Shotcut}}

===Snap===
{{Asenna/Snap|shotcut}}

{{Malline:Videoeditointi}}
[[Luokka: Videoeditointiohjelmat]]

CachyOS

2025-12-29T06:58:45Z

Lahtis:

'''CachyOS''' on saksalainen Arch-pohjainen Linux-jakelu. CachyOS:in tekijät ovat pyrkineet parantamaan sen nopeutta ja turvallisuutta. Siinä on mm. BORE-tehtävien vuorottelija. Tämä Linux-jakelu tukee useimpia työpöytäympäristöjä. Handheld Edition sisältää joitain pelaamiseen tarkoitettuja ohjelmia. Lisäksi
se lataa käyttäjän halutessa NVidia-näytönohjaimen ajurit.
Aloittelija voi tätäkin jakelua kokeilla, mutta se on tarkoitetu lähinnä hieman Linuxia jo tuntevalle.

== Aiheesta muualla ==
*[https://cachyos.org/download/ CachyOS ]

{{Arch Linux}}

CachyOS

2025-12-29T06:58:01Z

Lahtis: pelaamiseen

'''CachyOS''' on saksalainen Arch-pohjainen Linux-jakelu. CachyOS:in tekijät ovat pyrkineet parantamaan sen nopeutta ja turvallisuutta. Siinä on mm. BORE-tehtävien vuorottelija. Tämä Linux-jakelu tukee useimpia työpöytäympäristöjä. Handheld Edition sisältää joitain pelaamiseen tarkoitetuja ohjelmia. Lisäksi
se lataa käyttäjän halutessa NVidia-näytönohjaimen ajurit.
Aloittelija voi tätäkin jakelua kokeilla, mutta se on tarkoitetu lähinnä hieman Linuxia jo tuntevalle.

== Aiheesta muualla ==
*[https://cachyos.org/download/ CachyOS ]

{{Arch Linux}}

CachyOS

2025-12-29T06:57:14Z

Lahtis: e typo

'''CachyOS''' on saksalainen Arch-pohjainen Linux-jakelu. CachyOS:in tekijät ovat pyrkineet parantamaan sen nopeutta ja turvallisuutta. Siinä on mm. BORE-tehtävien vuorottelija. Tämä Linux-jakelu tukee useimpia työpöytäympäristöjä. Handheld Edition sisältää joitain peleemiseen tarkoitetuja ohjelmia. Lisäksi
se lataa käyttäjän halutessa NVidia-näytönohjaimen ajurit.
Aloittelija voi tätäkin jakelua kokeilla, mutta se on tarkoitetu lähinnä hieman Linuxia jo tuntevalle.

== Aiheesta muualla ==
*[https://cachyos.org/download/ CachyOS ]

{{Arch Linux}}

Namegen

2025-12-24T18:05:42Z

Lahtis: typo

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi = namegen
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.1.0 (2025)
| vakaaversio = 1.3.1
| vakaapvm = 23. joulukuuta 2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = [[C]]
| käyttöliittymä = [[Komentorivi]] (cli)
| tyyppi = nimi generaattori
| lisenssi = [[GPLv3]]
| kotisivu = [https://github.com/lahtis/GeneSim/ github.com/lahtis/GeneSim/]
| lähdekoodi = [https://github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/namegen github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/namegen]
}}
'''Namegen''' on avoimen lähdekoodin [[komentorivi]] pohjainen nimisimulaattori, joka lukee etunimen, välinimen ja sukunimen historiallisista suomenkielisistä [[CSV]]-tiedostoista.

Unohda satunnaiset nimigeneraattorit. Tämä työkalu on täydellinen ratkaisu kirjailijoille, roolipelaajille ja pelikehittäjille, jotka tarvitsevat historiallisesti tarkkoja ja uskottavia suomalaisnimiä suoraan 1800- ja 1900-luvun taitteesta.

== Rakenna koko perheen tarina ==

'''Yksittäisen hahmon luonti''' 
Luo uniikkeja hahmoja, joilla on historiallinen syvyys. Ohjelma ei vain arvo nimeä, vaan rakentaa identiteetin valitun aikakauden perusteella.
* Sukupuolen valinta: Voit määrittää hahmon sukupuolen tai antaa ohjelman päättää sen puolestasi.
* Keskinimien kerrostuneisuus: Säädä hahmon arvovaltaa määrittämällä keskinimien määrä (0–3) ja niiden esiintymistodennäköisyys.
* Ikä ja aikakausi: Tukee täysin `--age` -lippua, joka laskee hahmolle loogisen syntymävuoden suhteessa valittuun historialliseen periodiin.

'''Parigenerointitila''' 
Luo hetkessä aviopareja, joilla on automaattisesti sama sukunimi. Tämä antaa tarinallesi välittömän perustan ja uskottavuuden.
* Yhteinen sukunimi: Saat yhdellä komennolla Mies + Nainen -parin, jolla on yhteinen sukunimi.
* Historiallinen realismi: Ohjelma huomioi aikakauden tavat; naiselle voidaan generoida tyttönimi (o.s. / nee), mikä helpottaa sukupuiden rakentamista.

'''Perhegenerointitila (Family Mode)''' 
Luo kokonaisia ydinperheitä, jotka toimivat loogisena kokonaisuutena.
* Loogiset sukupolvet: Ohjelma generoi automaattisesti lapset ja vanhemmat, joiden syntymävuodet ovat historiallisesti ja biologisesti järkeviä.
* Sukunimen perintö: Kaikki perheenjäsenet jakavat saman sukunimen, ja äidin tyttönimi säilytetään historiallista tarkkuutta varten.

'''Deterministinen generointi''' 
Hahmot, parit ja perheet ovat nyt täysin deterministisiä. Käyttämällä samaa `--seed` -lukua, saat aina täsmälleen saman tuloksen, vaikka vaihtaisit tulostusmuotoa tekstistä JSON- tai CSV-muotoon. Tämä mahdollistaa datan johdonmukaisen käytön eri tuotantovaiheissa.

== Historiallinen tarkkuus ja datan laatu ==
Ohjelma ei anna sinulle epäaitoja nimiä. Generaattori ammentaa dataa suoraan vuosikymmenittäin luokitelluista historiallisista lähteistä, tarjoten:
* Aika-aukotota realismia: Valitse tarkasti haluamasi aikakausi (1860-luvulta 1920-luvulle). Vain tuo aikaan sopivat nimet tulivat käyttöön.

== Tekniset ominaisuudet ja datan vienti ==
Version 1.2.0 myötä Namegen on muuttunut pelkästä tekstigeneraattorista monipuoliseksi datatyökaluksi. Ohjelma tukee nyt useita standardimuotoja, jotka mahdollistavat saumattoman integraation muihin sovelluksiin.

'''Tuetut vientimuodot (--output):''' 

* JSON: Tuottaa täysin validoitua JSON-dataa. Syntymävuodet ja nimet on rakenteistettu oikein, joten tiedosto on suoraan luettavissa nykyaikaisilla ohjelmointikielillä ja pelimoottoreilla (esim. Unity ja Unreal Engine).
* CSV: Standardimuotoinen taulukkolaskentatiedosto. Erinomainen työkalu suurten väestölistojen hallintaan Excelissä tai Google Sheetsissä. Sisältää vakioidut sarakkeet etunimille, sukunimille ja iälle.
* Plain Text: Selkeä ja luettava listaus suoraan konsoliin, joka sopii nopeaan ideointiin ja hahmojen selailuun.

'''Deterministinen generointi (--seed)''' 
Ohjelma käyttää kehittynyttä satunnaislukugenerointia, jota voidaan hallita `--seed` -lipulla.
* Syöttämällä saman siemenluvun (esim. `--seed 1233`), saat joka kerta täsmälleen saman listan nimiä ja ikiä.
* Tämä takaa, että peliympäristösi pysyy muuttumattomana eri kehitysversioiden välillä.

'''Automaattinen laadunvarmistus (test.py)''' 
Projektin mukana toimitetaan Python-pohjainen testausympäristö, joka varmistaa koodin vakauden:
* Validointi: Tarkistaa, että JSON-rakenne on virheetön.
* Eheys: Varmistaa, että CSV-sarakkeet pysyvät linjassa.
* Konsistenssi: Testaa, että deterministinen generointi (seed) toimii odotetulla tavalla kaikissa formaateissa.

'''Suorituskyky ja koodin laatu:''' 
* Ohjelma on kirjoitettu puhtaalla C-kielellä, mikä takaa salamannopean generoinnin myös tuhansille nimille kerralla.
* Muistinhallinta on optimoitu.

== Kääntäminen ==
Ohjelma on helposti käännettävissä [[GCC]]:llä seuraavasti.
gcc main.c args.c generator.c loader.c output.c utils.c -o namegen

== Käyttö ==
JSON-moodi mahdollistaa komentoketjut, esimerkiksi
./namegen --count 10 --output json | grep "Virtanen".

== Aiheesta muualla ==
* [https://github.com/lahtis/GeneSim/wiki NameGen Wiki] ja käyttöopas.

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
{{Pelinteko}}

Namegen

2025-12-23T22:19:29Z

Lahtis: typo

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi = namegen
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.1.0 (2025)
| vakaaversio = 1.3.1
| vakaapvm = 23. joulukuuta 2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = [[C]]
| käyttöliittymä = [[Komentorivi]] (cli)
| tyyppi = nimi generaattori
| lisenssi = [[GPLv3]]
| kotisivu = [https://github.com/lahtis/GeneSim/ github.com/lahtis/GeneSim/]
| lähdekoodi = [https://github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/namegen github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/namegen]
}}
'''Namegen''' on avoimen lähdekoodin [[komentorivi]] pohjainen nimisimulaattori, joka lukee etunimen, välinimen ja sukunimen historiallisista suomenkielisistä [[CSV]]-tiedostoista.

Unohda satunnaiset nimigeneraattorit. Tämä työkalu on täydellinen ratkaisu kirjailijoille, roolipelaajille ja pelikehittäjille, jotka tarvitsevat historiallisesti tarkkoja ja uskottavia suomalaisnimiä suoraan 1800- ja 1900-luvun taitteesta.

== Rakenna koko perheen tarina ==

'''Yksittäisen hahmon luonti''' 
Luo uniikkeja hahmoja, joilla on historiallinen syvyys. Ohjelma ei vain arvo nimeä, vaan rakentaa identiteetin valitun aikakauden perusteella.
* Sukupuolen valinta: Voit määrittää hahmon sukupuolen tai antaa ohjelman päättää sen puolestasi.
* Keskinimien kerrostuneisuus: Säädä hahmon arvovaltaa määrittämällä keskinimien määrä (0–3) ja niiden esiintymistodennäköisyys.
* Ikä ja aikakausi: Tukee täysin `--age` -lippua, joka laskee hahmolle loogisen syntymävuoden suhteessa valittuun historialliseen periodiin.

'''Parigenerointitila''' 
Luo hetkessä aviopareja, joilla on automaattisesti sama sukunimi. Tämä antaa tarinallesi välittömän perustan ja uskottavuuden.
* Yhteinen sukunimi: Saat yhdellä komennolla Mies + Nainen -parin, jolla on yhteinen sukunimi.
* Historiallinen realismi: Ohjelma huomioi aikakauden tavat; naiselle voidaan generoida tyttönimi (o.s. / nee), mikä helpottaa sukupuiden rakentamista.

'''Perhegenerointitila (Family Mode)''' 
Luo kokonaisia ydinperheitä, jotka toimivat loogisena kokonaisuutena.
* Loogiset sukupolvet: Ohjelma generoi automaattisesti lapset ja vanhemmat, joiden syntymävuodet ovat historiallisesti ja biologisesti järkeviä.
* Sukunimen perintö: Kaikki perheenjäsenet jakavat saman sukunimen, ja äidin tyttönimi säilytetään historiallista tarkkuutta varten.

'''Deterministinen generointi''' 
Hahmot, parit ja perheet ovat nyt täysin deterministisiä. Käyttämällä samaa `--seed` -lukua, saat aina täsmälleen saman tuloksen, vaikka vaihtaisit tulostusmuotoa tekstistä JSON- tai CSV-muotoon. Tämä mahdollistaa datan johdonmukaisen käytön eri tuotantovaiheissa.

== Historiallinen tarkkuus ja datan laatu ==
Ohjelma ei anna sinulle epäaitoja nimiä. Generaattori ammentaa dataa suoraan vuosikymmenittäin luokitelluista historiallisista lähteistä, tarjoten:
* Aika-aukotota realismia: Valitse tarkasti haluamasi aikakausi (1860-luvulta 1920-luvulle). Vain tuo aikaan sopivat nimet tulivat käyttöön.

== Tekniset ominaisuudet ja datan vienti ==
Version 1.2.0 myötä Namegen on muuttunut pelkästä tekstigeneraattorista monipuoliseksi datatyökaluksi. Ohjelma tukee nyt useita standardimuotoja, jotka mahdollistavat saumattoman integraation muihin sovelluksiin.

'''Tuetut vientimuodot (--output):''' 

* JSON: Tuottaa täysin validoitua JSON-dataa. Syntymävuodet ja nimet on rakenteistettu oikein, joten tiedosto on suoraan luettavissa nykyaikaisilla ohjelmointikielillä ja pelimoottoreilla (esim. Unity ja Unreal Engine).
* CSV: Standardimuotoinen taulukkolaskentatiedosto. Erinomainen työkalu suurten väestölistojen hallintaan Excelissä tai Google Sheetsissä. Sisältää vakioidut sarakkeet etunimille, sukunimille ja iälle.
* Plain Text: Selkeä ja luettava listaus suoraan konsoliin, joka sopii nopeaan ideointiin ja hahmojen selailuun.

'''Deterministinen generointi (--seed)''' 
Ohjelma käyttää kehittynyttä satunnaislukugenerointia, jota voidaan hallita `--seed` -lipulla.
* Syöttämällä saman siemenluvun (esim. `--seed 1233`), saat joka kerta täsmälleen saman listan nimiä ja ikiä.
* Tämä takaa, että peliympäristösi pysyy muuttumattomana eri kehitysversioiden välillä.

'''Automaattinen laadunvarmistus (test.py)''' 
Projektin mukana toimitetaan Python-pohjainen testausympäristö, joka varmistaa koodin vakauden:
* Validointi: Tarkistaa, että JSON-rakenne on virheetön.
* Eheys: Varmistaa, että CSV-sarakkeet pysyvät linjassa.
* Konsistenssi: Testaa, että deterministinen generointi (seed) toimii odotetulla tavalla kaikissa formaateissa.

'''Suorituskyky ja koodin laatu:''' 
* Ohjelma on kirjoitettu puhtaalla C-kielellä, mikä takaa salamannopean generoinnin myös tuhansille nimille kerralla.
* Muistinhallinta on optimoitu.

== Kääntäminen ===
Ohjelma on helposti käännettävissä [[GCC]]:llä seuraavasti.
gcc main.c args.c generator.c loader.c output.c utils.c -o namegen

== Käyttö ==
JSON-moodi mahdollistaa komentoketjut, esimerkiksi
./namegen --count 10 --output json | grep "Virtanen".

== Aiheesta muualla ==
* [https://github.com/lahtis/GeneSim/wiki NameGen Wiki] ja käyttöopas.

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
{{Pelinteko}}

Namegen

2025-12-23T07:00:13Z

Lahtis: 1.3.1 Xmas-Edition

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi = namegen
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.1.0 (2025)
| vakaaversio = 1.3.1
| vakaapvm = 23. joulukuuta 2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = [[C]]
| käyttöliittymä = [[Komentorivi]] (cli)
| tyyppi = nimi generaattori
| lisenssi = [[GPLv3]]
| kotisivu = [https://github.com/lahtis/GeneSim/ github.com/lahtis/GeneSim/]
| lähdekoodi = [hhttps://github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/namegen github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/namegen]
}}
'''Namegen''' on avoimen lähdekoodin [[komentorivi]] pohjainen nimisimulaattori, joka lukee etunimen, välinimen ja sukunimen historiallisista suomenkielisistä [[CSV]]-tiedostoista.

Unohda satunnaiset nimigeneraattorit. Tämä työkalu on täydellinen ratkaisu kirjailijoille, roolipelaajille ja pelikehittäjille, jotka tarvitsevat historiallisesti tarkkoja ja uskottavia suomalaisnimiä suoraan 1800- ja 1900-luvun taitteesta.

== Rakenna koko perheen tarina ==

'''Yksittäisen hahmon luonti''' 
Luo uniikkeja hahmoja, joilla on historiallinen syvyys. Ohjelma ei vain arvo nimeä, vaan rakentaa identiteetin valitun aikakauden perusteella.
* Sukupuolen valinta: Voit määrittää hahmon sukupuolen tai antaa ohjelman päättää sen puolestasi.
* Keskinimien kerrostuneisuus: Säädä hahmon arvovaltaa määrittämällä keskinimien määrä (0–3) ja niiden esiintymistodennäköisyys.
* Ikä ja aikakausi: Tukee täysin `--age` -lippua, joka laskee hahmolle loogisen syntymävuoden suhteessa valittuun historialliseen periodiin.

'''Parigenerointitila''' 
Luo hetkessä aviopareja, joilla on automaattisesti sama sukunimi. Tämä antaa tarinallesi välittömän perustan ja uskottavuuden.
* Yhteinen sukunimi: Saat yhdellä komennolla Mies + Nainen -parin, jolla on yhteinen sukunimi.
* Historiallinen realismi: Ohjelma huomioi aikakauden tavat; naiselle voidaan generoida tyttönimi (o.s. / nee), mikä helpottaa sukupuiden rakentamista.

'''Perhegenerointitila (Family Mode)''' 
Luo kokonaisia ydinperheitä, jotka toimivat loogisena kokonaisuutena.
* Loogiset sukupolvet: Ohjelma generoi automaattisesti lapset ja vanhemmat, joiden syntymävuodet ovat historiallisesti ja biologisesti järkeviä.
* Sukunimen perintö: Kaikki perheenjäsenet jakavat saman sukunimen, ja äidin tyttönimi säilytetään historiallista tarkkuutta varten.

'''Deterministinen generointi''' 
Hahmot, parit ja perheet ovat nyt täysin deterministisiä. Käyttämällä samaa `--seed` -lukua, saat aina täsmälleen saman tuloksen, vaikka vaihtaisit tulostusmuotoa tekstistä JSON- tai CSV-muotoon. Tämä mahdollistaa datan johdonmukaisen käytön eri tuotantovaiheissa.

== Historiallinen tarkkuus ja datan laatu ==
Ohjelma ei anna sinulle epäaitoja nimiä. Generaattori ammentaa dataa suoraan vuosikymmenittäin luokitelluista historiallisista lähteistä, tarjoten:
* Aika-aukotota realismia: Valitse tarkasti haluamasi aikakausi (1860-luvulta 1920-luvulle). Vain tuo aikaan sopivat nimet tulivat käyttöön.

== Tekniset ominaisuudet ja datan vienti ==
Version 1.2.0 myötä Namegen on muuttunut pelkästä tekstigeneraattorista monipuoliseksi datatyökaluksi. Ohjelma tukee nyt useita standardimuotoja, jotka mahdollistavat saumattoman integraation muihin sovelluksiin.

'''Tuetut vientimuodot (--output):''' 

* JSON: Tuottaa täysin validoitua JSON-dataa. Syntymävuodet ja nimet on rakenteistettu oikein, joten tiedosto on suoraan luettavissa nykyaikaisilla ohjelmointikielillä ja pelimoottoreilla (esim. Unity ja Unreal Engine).
* CSV: Standardimuotoinen taulukkolaskentatiedosto. Erinomainen työkalu suurten väestölistojen hallintaan Excelissä tai Google Sheetsissä. Sisältää vakioidut sarakkeet etunimille, sukunimille ja iälle.
* Plain Text: Selkeä ja luettava listaus suoraan konsoliin, joka sopii nopeaan ideointiin ja hahmojen selailuun.

'''Deterministinen generointi (--seed)''' 
Ohjelma käyttää kehittynyttä satunnaislukugenerointia, jota voidaan hallita `--seed` -lipulla.
* Syöttämällä saman siemenluvun (esim. `--seed 1233`), saat joka kerta täsmälleen saman listan nimiä ja ikiä.
* Tämä takaa, että peliympäristösi pysyy muuttumattomana eri kehitysversioiden välillä.

'''Automaattinen laadunvarmistus (test.py)''' 
Projektin mukana toimitetaan Python-pohjainen testausympäristö, joka varmistaa koodin vakauden:
* Validointi: Tarkistaa, että JSON-rakenne on virheetön.
* Eheys: Varmistaa, että CSV-sarakkeet pysyvät linjassa.
* Konsistenssi: Testaa, että deterministinen generointi (seed) toimii odotetulla tavalla kaikissa formaateissa.

'''Suorituskyky ja koodin laatu:''' 
* Ohjelma on kirjoitettu puhtaalla C-kielellä, mikä takaa salamannopean generoinnin myös tuhansille nimille kerralla.
* Muistinhallinta on optimoitu.

== Kääntäminen ===
Ohjelma on helposti käännettävissä [[GCC]]:llä seuraavasti.
gcc main.c args.c generator.c loader.c output.c utils.c -o namegen

== Käyttö ==
JSON-moodi mahdollistaa komentoketjut, esimerkiksi
./namegen --count 10 --output json | grep "Virtanen".

== Aiheesta muualla ==
* [https://github.com/lahtis/GeneSim/wiki NameGen Wiki] ja käyttöopas.

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
{{Pelinteko}}

Namegen

2025-12-22T05:27:48Z

Lahtis: kääntäminen ja käyttö

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi = namegen
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.1.0 (2025)
| vakaaversio = 1.2.0
| vakaapvm = 22. joulukuuta 2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = [[C]]
| käyttöliittymä = [[Komentorivi]] (cli)
| tyyppi =
| lisenssi = [[GPLv3]]
| kotisivu = [https://github.com/lahtis/GeneSim/ github.com/lahtis/GeneSim/]
| lähdekoodi = [https://github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/src github.com/lahtis/GeneSim/]
}}
'''Namegen''' on avoimen lähdekoodin [[komentorivi]] pohjainen nimisimulaattori, joka lukee etunimen, välinimen ja sukunimen historiallisista suomenkielisistä [[CSV]]-tiedostoista.

Unohda satunnaiset nimigeneraattorit. Tämä työkalu on täydellinen ratkaisu kirjailijoille, roolipelaajille ja pelikehittäjille, jotka tarvitsevat historiallisesti tarkkoja ja uskottavia suomalaisnimiä suoraan 1800- ja 1900-luvun taitteesta.

== Rakenna koko perheen tarina ==

'''Yksittäisen hahmon luonti''' 
Luo uniikkeja hahmoja, joilla on historiallinen syvyys. Ohjelma ei vain arvo nimeä, vaan rakentaa identiteetin valitun aikakauden perusteella.
* Sukupuolen valinta: Voit määrittää hahmon sukupuolen tai antaa ohjelman päättää sen puolestasi.
* Keskinimien kerrostuneisuus: Säädä hahmon arvovaltaa määrittämällä keskinimien määrä (0–3) ja niiden esiintymistodennäköisyys.
* Ikä ja aikakausi: Tukee täysin `--age` -lippua, joka laskee hahmolle loogisen syntymävuoden suhteessa valittuun historialliseen periodiin.

'''Parigenerointitila''' 
Luo hetkessä aviopareja, joilla on automaattisesti sama sukunimi. Tämä antaa tarinallesi välittömän perustan ja uskottavuuden.
* Yhteinen sukunimi: Saat yhdellä komennolla Mies + Nainen -parin, jolla on yhteinen sukunimi.
* Historiallinen realismi: Ohjelma huomioi aikakauden tavat; naiselle voidaan generoida tyttönimi (o.s. / nee), mikä helpottaa sukupuiden rakentamista.

'''Perhegenerointitila (Family Mode)''' 
Luo kokonaisia ydinperheitä, jotka toimivat loogisena kokonaisuutena.
* Loogiset sukupolvet: Ohjelma generoi automaattisesti lapset ja vanhemmat, joiden syntymävuodet ovat historiallisesti ja biologisesti järkeviä.
* Sukunimen perintö: Kaikki perheenjäsenet jakavat saman sukunimen, ja äidin tyttönimi säilytetään historiallista tarkkuutta varten.

'''Deterministinen generointi''' 
Hahmot, parit ja perheet ovat nyt täysin deterministisiä. Käyttämällä samaa `--seed` -lukua, saat aina täsmälleen saman tuloksen, vaikka vaihtaisit tulostusmuotoa tekstistä JSON- tai CSV-muotoon. Tämä mahdollistaa datan johdonmukaisen käytön eri tuotantovaiheissa.

== Historiallinen tarkkuus ja datan laatu ==
Ohjelma ei anna sinulle epäaitoja nimiä. Generaattori ammentaa dataa suoraan vuosikymmenittäin luokitelluista historiallisista lähteistä, tarjoten:
* Aika-aukotota realismia: Valitse tarkasti haluamasi aikakausi (1860-luvulta 1920-luvulle). Vain tuo aikaan sopivat nimet tulivat käyttöön.

== Tekniset ominaisuudet ja datan vienti ==
Version 1.2.0 myötä Namegen on muuttunut pelkästä tekstigeneraattorista monipuoliseksi datatyökaluksi. Ohjelma tukee nyt useita standardimuotoja, jotka mahdollistavat saumattoman integraation muihin sovelluksiin.

'''Tuetut vientimuodot (--output):''' 

* JSON: Tuottaa täysin validoitua JSON-dataa. Syntymävuodet ja nimet on rakenteistettu oikein, joten tiedosto on suoraan luettavissa nykyaikaisilla ohjelmointikielillä ja pelimoottoreilla (esim. Unity ja Unreal Engine).
* CSV: Standardimuotoinen taulukkolaskentatiedosto. Erinomainen työkalu suurten väestölistojen hallintaan Excelissä tai Google Sheetsissä. Sisältää vakioidut sarakkeet etunimille, sukunimille ja iälle.
* Plain Text: Selkeä ja luettava listaus suoraan konsoliin, joka sopii nopeaan ideointiin ja hahmojen selailuun.

'''Deterministinen generointi (--seed)''' 
Ohjelma käyttää kehittynyttä satunnaislukugenerointia, jota voidaan hallita `--seed` -lipulla.
* Syöttämällä saman siemenluvun (esim. `--seed 1233`), saat joka kerta täsmälleen saman listan nimiä ja ikiä.
* Tämä takaa, että peliympäristösi pysyy muuttumattomana eri kehitysversioiden välillä.

'''Automaattinen laadunvarmistus (test.py)''' 
Projektin mukana toimitetaan Python-pohjainen testausympäristö, joka varmistaa koodin vakauden:
* Validointi: Tarkistaa, että JSON-rakenne on virheetön.
* Eheys: Varmistaa, että CSV-sarakkeet pysyvät linjassa.
* Konsistenssi: Testaa, että deterministinen generointi (seed) toimii odotetulla tavalla kaikissa formaateissa.

'''Suorituskyky ja koodin laatu:''' 
* Ohjelma on kirjoitettu puhtaalla C-kielellä, mikä takaa salamannopean generoinnin myös tuhansille nimille kerralla.
* Muistinhallinta on optimoitu.

== Kääntäminen ===
Ohjelma on helposti käännettävissä [[GCC]]:llä seuraavasti.
gcc main.c args.c generator.c loader.c output.c utils.c -o namegen

== Käyttö ==
JSON-moodi mahdollistaa komentoketjut, esimerkiksi
./namegen --count 10 --output json | grep "Virtanen".

== Aiheesta muualla ==
* [https://github.com/lahtis/GeneSim/wiki NameGen Wiki] ja käyttöopas.

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
{{Pelinteko}}

Namegen

2025-12-22T05:22:56Z

Lahtis: Tekniset ominaisuudet ja datan vienti

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi = namegen
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.1.0 (2025)
| vakaaversio = 1.2.0
| vakaapvm = 22. joulukuuta 2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = [[C]]
| käyttöliittymä = [[Komentorivi]] (cli)
| tyyppi =
| lisenssi = [[GPLv3]]
| kotisivu = [https://github.com/lahtis/GeneSim/ github.com/lahtis/GeneSim/]
| lähdekoodi = [https://github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/src github.com/lahtis/GeneSim/]
}}
'''Namegen''' on avoimen lähdekoodin [[komentorivi]] pohjainen nimisimulaattori, joka lukee etunimen, välinimen ja sukunimen historiallisista suomenkielisistä [[CSV]]-tiedostoista.

Unohda satunnaiset nimigeneraattorit. Tämä työkalu on täydellinen ratkaisu kirjailijoille, roolipelaajille ja pelikehittäjille, jotka tarvitsevat historiallisesti tarkkoja ja uskottavia suomalaisnimiä suoraan 1800- ja 1900-luvun taitteesta.

== Rakenna koko perheen tarina ==

'''Yksittäisen hahmon luonti''' 
Luo uniikkeja hahmoja, joilla on historiallinen syvyys. Ohjelma ei vain arvo nimeä, vaan rakentaa identiteetin valitun aikakauden perusteella.
* Sukupuolen valinta: Voit määrittää hahmon sukupuolen tai antaa ohjelman päättää sen puolestasi.
* Keskinimien kerrostuneisuus: Säädä hahmon arvovaltaa määrittämällä keskinimien määrä (0–3) ja niiden esiintymistodennäköisyys.
* Ikä ja aikakausi: Tukee täysin `--age` -lippua, joka laskee hahmolle loogisen syntymävuoden suhteessa valittuun historialliseen periodiin.

'''Parigenerointitila''' 
Luo hetkessä aviopareja, joilla on automaattisesti sama sukunimi. Tämä antaa tarinallesi välittömän perustan ja uskottavuuden.
* Yhteinen sukunimi: Saat yhdellä komennolla Mies + Nainen -parin, jolla on yhteinen sukunimi.
* Historiallinen realismi: Ohjelma huomioi aikakauden tavat; naiselle voidaan generoida tyttönimi (o.s. / nee), mikä helpottaa sukupuiden rakentamista.

'''Perhegenerointitila (Family Mode)''' 
Luo kokonaisia ydinperheitä, jotka toimivat loogisena kokonaisuutena.
* Loogiset sukupolvet: Ohjelma generoi automaattisesti lapset ja vanhemmat, joiden syntymävuodet ovat historiallisesti ja biologisesti järkeviä.
* Sukunimen perintö: Kaikki perheenjäsenet jakavat saman sukunimen, ja äidin tyttönimi säilytetään historiallista tarkkuutta varten.

'''Deterministinen generointi''' 
Hahmot, parit ja perheet ovat nyt täysin deterministisiä. Käyttämällä samaa `--seed` -lukua, saat aina täsmälleen saman tuloksen, vaikka vaihtaisit tulostusmuotoa tekstistä JSON- tai CSV-muotoon. Tämä mahdollistaa datan johdonmukaisen käytön eri tuotantovaiheissa.

== Historiallinen tarkkuus ja datan laatu ==
Ohjelma ei anna sinulle epäaitoja nimiä. Generaattori ammentaa dataa suoraan vuosikymmenittäin luokitelluista historiallisista lähteistä, tarjoten:
* Aika-aukotota realismia: Valitse tarkasti haluamasi aikakausi (1860-luvulta 1920-luvulle). Vain tuo aikaan sopivat nimet tulivat käyttöön.

== Tekniset ominaisuudet ja datan vienti ==
Version 1.2.0 myötä Namegen on muuttunut pelkästä tekstigeneraattorista monipuoliseksi datatyökaluksi. Ohjelma tukee nyt useita standardimuotoja, jotka mahdollistavat saumattoman integraation muihin sovelluksiin.

'''Tuetut vientimuodot (--output):''' 

* JSON: Tuottaa täysin validoitua JSON-dataa. Syntymävuodet ja nimet on rakenteistettu oikein, joten tiedosto on suoraan luettavissa nykyaikaisilla ohjelmointikielillä ja pelimoottoreilla (esim. Unity ja Unreal Engine).
* CSV: Standardimuotoinen taulukkolaskentatiedosto. Erinomainen työkalu suurten väestölistojen hallintaan Excelissä tai Google Sheetsissä. Sisältää vakioidut sarakkeet etunimille, sukunimille ja iälle.
* Plain Text: Selkeä ja luettava listaus suoraan konsoliin, joka sopii nopeaan ideointiin ja hahmojen selailuun.

'''Deterministinen generointi (--seed)''' 

Ohjelma käyttää kehittynyttä satunnaislukugenerointia, jota voidaan hallita `--seed` -lipulla.
* Syöttämällä saman siemenluvun (esim. `--seed 1233`), saat joka kerta täsmälleen saman listan nimiä ja ikiä.
* Tämä takaa, että peliympäristösi pysyy muuttumattomana eri kehitysversioiden välillä.

'''Automaattinen laadunvarmistus (test.py)''' 

Projektin mukana toimitetaan Python-pohjainen testausympäristö, joka varmistaa koodin vakauden:
* Validointi: Tarkistaa, että JSON-rakenne on virheetön.
* Eheys: Varmistaa, että CSV-sarakkeet pysyvät linjassa.
* Konsistenssi: Testaa, että deterministinen generointi (seed) toimii odotetulla tavalla kaikissa formaateissa.

'''Suorituskyky ja koodin laatu:''' 

* Ohjelma on kirjoitettu puhtaalla C-kielellä, mikä takaa salamannopean generoinnin myös tuhansille nimille kerralla.
* Muistinhallinta on optimoitu.

== Aiheesta muualla ==
* [https://github.com/lahtis/GeneSim/wiki NameGen Wiki] ja käyttöopas.

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
{{Pelinteko}}

Namegen

2025-12-22T05:19:55Z

Lahtis: /* Täydellinen hallinta nimellesi */

{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
{{Ohjelma
| nimi = namegen
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä =
| kehittäjä =
| moottori =
| ensijulkaisu = 0.1.0 (2025)
| vakaaversio = 1.2.0
| vakaapvm = 22. joulukuuta 2025
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = [[C]]
| käyttöliittymä = [[Komentorivi]] (cli)
| tyyppi =
| lisenssi = [[GPLv3]]
| kotisivu = [https://github.com/lahtis/GeneSim/ github.com/lahtis/GeneSim/]
| lähdekoodi = [https://github.com/lahtis/GeneSim/tree/main/src github.com/lahtis/GeneSim/]
}}
'''Namegen''' on avoimen lähdekoodin [[komentorivi]] pohjainen nimisimulaattori, joka lukee etunimen, välinimen ja sukunimen historiallisista suomenkielisistä [[CSV]]-tiedostoista.

Unohda satunnaiset nimigeneraattorit. Tämä työkalu on täydellinen ratkaisu kirjailijoille, roolipelaajille ja pelikehittäjille, jotka tarvitsevat historiallisesti tarkkoja ja uskottavia suomalaisnimiä suoraan 1800- ja 1900-luvun taitteesta.

== Rakenna koko perheen tarina ==

'''Yksittäisen hahmon luonti''' 
Luo uniikkeja hahmoja, joilla on historiallinen syvyys. Ohjelma ei vain arvo nimeä, vaan rakentaa identiteetin valitun aikakauden perusteella.
* Sukupuolen valinta: Voit määrittää hahmon sukupuolen tai antaa ohjelman päättää sen puolestasi.
* Keskinimien kerrostuneisuus: Säädä hahmon arvovaltaa määrittämällä keskinimien määrä (0–3) ja niiden esiintymistodennäköisyys.
* Ikä ja aikakausi: Tukee täysin `--age` -lippua, joka laskee hahmolle loogisen syntymävuoden suhteessa valittuun historialliseen periodiin.

'''Parigenerointitila''' 
Luo hetkessä aviopareja, joilla on automaattisesti sama sukunimi. Tämä antaa tarinallesi välittömän perustan ja uskottavuuden.
* Yhteinen sukunimi: Saat yhdellä komennolla Mies + Nainen -parin, jolla on yhteinen sukunimi.
* Historiallinen realismi: Ohjelma huomioi aikakauden tavat; naiselle voidaan generoida tyttönimi (o.s. / nee), mikä helpottaa sukupuiden rakentamista.

'''Perhegenerointitila (Family Mode)''' 
Luo kokonaisia ydinperheitä, jotka toimivat loogisena kokonaisuutena.
* Loogiset sukupolvet: Ohjelma generoi automaattisesti lapset ja vanhemmat, joiden syntymävuodet ovat historiallisesti ja biologisesti järkeviä.
* Sukunimen perintö: Kaikki perheenjäsenet jakavat saman sukunimen, ja äidin tyttönimi säilytetään historiallista tarkkuutta varten.

'''Deterministinen generointi''' 
Hahmot, parit ja perheet ovat nyt täysin deterministisiä. Käyttämällä samaa `--seed` -lukua, saat aina täsmälleen saman tuloksen, vaikka vaihtaisit tulostusmuotoa tekstistä JSON- tai CSV-muotoon. Tämä mahdollistaa datan johdonmukaisen käytön eri tuotantovaiheissa.

== Historiallinen tarkkuus ja datan laatu ==
Ohjelma ei anna sinulle epäaitoja nimiä. Generaattori ammentaa dataa suoraan vuosikymmenittäin luokitelluista historiallisista lähteistä, tarjoten:
* Aika-aukotota realismia: Valitse tarkasti haluamasi aikakausi (1860-luvulta 1920-luvulle). Vain tuo aikaan sopivat nimet tulivat käyttöön.

== Täydellinen hallinta nimellesi ==
Räätälöi nimen jokainen osa:
* Sukupuolen valinta: Valitse joko mies- tai naisnimet (tai molemmat paritilassa).
* Sukunimen täysi kontrolli:
* Pakota sukunimi: Aseta tietty sukunimi (esim. --shared-surname) kaikille nimille. Täydellinen, kun haluat luoda useita henkilöitä samaan sukuun.
* Satunnainen generointi: Anna ohjelman valita sukunimi kattavasta sukunimilistasta.
* Hienosäädä todennäköisyys: Säädä keskinimen esiintymistodennäköisyys (0–100%).

== Aiheesta muualla ==
* [https://github.com/lahtis/GeneSim/wiki NameGen Wiki] ja käyttöopas.

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
{{Pelinteko}}

Namegen

2025-12-22T05:17:53Z

Lahtis: /* Rakenna koko perheen tarina */

Lahtis: MonoGame

{{Ohjelma
| nimi = MonoGame (Framework)
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä = MonoGame-tiimi, Microsoft
| kehittäjä = MonoGame Foundation ja yhteisö
| moottori = ohjelmistokehys (Framework)
| ensijulkaisu = 2009
| vakaaversio =
| vakaapvm =
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = C#
| käyttöliittymä = Koodipohjainen (käyttää työkaluja, kuten Visual Studioa tai VSCodea
| tyyppi = Pelinkehityksen ohjelmistokehysv
| lisenssi = [[Ms-PL]]
| kotisivu = [https://www.monogame.net/ monogame.net]
| lähdekoodi = [https://github.com/MonoGame/MonoGame github.com/MonoGame/MonoGame]
}}

'''MonoGame''' on avoimen lähdekoodin, ristiin-alusta (cross-platform) ohjelmistokehys (Framework), jota käytetään pelien kehitykseen. Se on tunnettu siitä, että se on XNA Frameworkin toteutus, joka oli [[Microsoft]]in aikoinaan suosittu pelinkehitysalusta.

MonoGame sai alkunsa, kun Microsoft lopetti XNA Frameworkin kehityksen. XNA oli suosittu työkalu pelien tekemiseen Xbox 360 -konsolille ja Windowsille. MonoGamen tavoite on ylläpitää XNA:n API-rajapinta, jotta vanhat XNA-pelit voidaan siirtää (portata) nykyaikaisille alustoille ja jotta uusia pelejä voidaan kehittää
samalla tutulla rajapinnalla.

{| class="wikitable"
|+ Tunnetut MonoGame-pelit (Saatavilla Linuxiin)
|-
! Peli !! Kehittäjä/Julkaisija !! Laji !! Huomioitavaa
|-
| Stardew Valley || Eric "ConcernedApe" Barone || Maataloussimulaatio / RPG || Yksi tunnetuimmista ja myydyimmistä indie-peleistä, joka on alun perin rakennettu XNA:lla ja siirretty MonoGameen.
|-
| Fez || Polytron Corporatio || Tasohyppely / Pulmapeli || Peli, joka käyttää 2D-elementtejä 3D-ympäristössä pyörittämällä maailmaa. Alun perin XNA-peli, siirretty MonoGameen.
|-
| Celeste || Maddy Thorson (Extremely OK Games) || Tarkka tasohyppely || riitikoiden ylistämä, erittäin haastava peli, joka tunnetaan tarinastaan ja tiukasta ohjauksestaan.
|-
| Transistor || Supergiant Games || Toiminta-RPG || Tunnetaan ainutlaatuisesta taidetyylistään ja tarinankerronnastaan. Tekijöillä on useita pelejä (esim. Hades, Pyre), jotka hyödyntävät samankaltaista tekniikkaa.
|-
| Axiom Verge || Thomas Happ Games || Metroidvania || Pidetään yhtenä nykyaikaisista "Metroidvania"-klassikoista.
|}

[[Luokka: Pelimoottorit]]

LibGDX

2025-11-23T17:33:25Z

Lahtis: LibGDX

{{Ohjelma
| nimi = LibGDX
| logo =
| kuva =
| kuvateksti =
| tekijä = Mario Zechner
| kehittäjä = LibGDX-tiimi ja yhteisö
| moottori = ohjelmistokehys (Framework).
| ensijulkaisu = 2010
| vakaaversio =
| vakaapvm =
| kehitysversio =
| kehityspvm =
| ohjelmoitu = [[Java]], [[C]]/[[C++]]
| käyttöliittymä =
| tyyppi = Pelinkehityksen ohjelmistokehys (Framework)
| lisenssi = [[Apache 2.0-lisenssi]]
| kotisivu = [https://libgdx.com/ libgdx.com]
| lähdekoodi = [https://github.com/libgdx/libgdx github.com/libgdx/libgdx]
}}
'''LibGDX''' on [[Java]]-pohjainen, avoimen lähdekoodin pelinkehityksen ohjelmistokehys (Framework). Se on suunnattu ensisijaisesti koodaaville kehittäjille, jotka haluavat täyden kontrollin pelin toimintaan ja jotka haluavat kirjoittaa koodin kerran ja julkaista sen useille alustoille.

== Keskeiset ominaisuudet ja filosofia ==
=== Kieli ja lähtökohta ===
* Pääkieli: Java (JVM-pohjainen). Tämä tarkoittaa, että voit käyttää myös muita JVM-kieliä, kuten Kotlinia tai Scalaa.
* Kehitystapa: LibGDX on framework, ei varsinainen pelimoottori kuten [[Unity3D|Unity]] tai [[Godot]]. Se antaa kehittäjälle suoraan työkalut grafiikan, äänen, syötteiden ja tiedostojen käsittelyyn (pohjautuen [[OpenGL ES]] -rajapintaan), mutta ei pakota tiettyä design- tai koodaustyyliä.

=== Ristiin-alustatuki (Cross-Platform) ===
LibGDX:n suurin myyntivaltti on sen kyky julkaista peli useille alustoille samalla koodilla:
* Työpöytä: Windows, Linux, macOS (käyttäen LWJGL-kirjastoa).
* Mobiili: Android ja iOS.
* Web: Selaimet (kääntämällä Java-koodin JavaScriptiksi GWT:n avulla).

=== Tuki 2D- ja 3D-kehitykseen ===
LibGDX tarjoaa kattavat API:t sekä 2D- että 3D-grafiikan renderöintiin:
* 2D: Korkean suorituskyvyn tuki Sprite Batchingille, kameraratkaisut, TMX-ruutukartta (Tile Map) -tuki ja kehittynyt 2D-käyttöliittymäkirjasto Scene2D.
* 3D: Sisältää 3D-renderöinti-API:t materiaaleilla, animaatioilla ja valaistuksella.

=== Mukana tulevat työkalut ===
LibGDX tarjoaa tärkeitä valmiita työkaluja pelien kehitykseen:
* Fysiikka: Integrointi suositun Box2D-fysiikkamoottorin kanssa 2D-pelejä varten.
* Asset Manager: Helppo resurssien (kuvat, äänet) hallinta ja lataus.
* Muut työkalut: Mukana tulee työkaluja muun muassa partikkelieditoriin (Particle Editor) ja tekstuurien pakkaamiseen (Texture Packer).

LibGDX:llä on tehty useita erittäin tunnettuja ja menestyneitä indie-pelejä, erityisesti 2D- ja strategiapelien saralla.

{| class="wikitable"
|+ Tunnetuimmat LibGDX:llä tehdyt pelit
|-
! Peli !! Julkaisija/Kehittäjä !! Laji/Huomioitavaa
|-
| Slay the Spire || Mega Crit Games || Erittäin suosittu korttipohjainen roistomainen (roguelike) peli. Ehkä tunnetuin LibGDX:llä tehty peli.
|-
| Mindustry || AnukenDev || Hybridipeli, joka yhdistää Tower Defense- ja reaaliaikaisen strategian elementtejä (RTS).
|-
| Space Haven || Bugbyte Ltd. || Scifi-siirtokuntasimulaattori / rakennus- ja selviytymispeli.
|-
| Pathway || Robotality || Taktinen seikkailupeli ja vuoropohjainen strategiapeli 1930-luvun erämaassa.
|-
| Deep Town || Rockbite Games || Tyhjäkäynti/Idle-peli ja resurssienhallintapeli, suosittu mobiilialustoilla.
|-
| Shattered Pixel Dungeon || Shattered Pixel || Roguelike RPG, joka on erittäin suosittu mobiilialustoilla.
|}

[[Luokka: Pelimoottorit]]