Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Linspire

2007-02-14T08:15:22Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Linspire” uudelle nimelle ”Linspireeeeeeeeeeeeeeeeeee”

Linspire on loppukäyttäjille suunnattu [[Debian GNU/Linux|Debianista]] johdettu [[Jakelut|jakelu]], jonka historiasta löytyy monenlaisia käänteitä. Aluksi siitä tuli jakeluun Lindows-niminen kokeiluversio, jonka valmiina luvattiin kykenevän ajamaan Windows-ohjelmia lähes yhtä hyvin kuin Windows. Tästä tavoitteesta luovuttiin, mutta nimi jäi, kunnes Microsoftin nostaman oikeusjutun pelottamana nimi muuttui ensin Lin----:ksi (lausu Lindash) ja sitten Linspireksi.

Linspire-yrityksen liikeideana on itse käyttöjärjestelmän myymisen lisäksi myös Click'n'run -ohjelmien myynti; tarjolla on valikoima Linspiressä ajettavia sovelluksia, jotka voi ostaa käyttöönsä yrityksen verkkokaupasta. Tosiasia, josta Linspire vaikenee on se, että Debian-pohjaisuutensa ansiosta Linspireen voi asentaa melkein minkä tahansa Linux-ohjelman suoraan Debianin [[apt]]-hakemistoista.

== Linkkejä ==
* [http://www.linspire.com/ Linspiren kotisivut]

[[Luokka:Jakelut]]

Arch Linux

2007-02-14T08:14:46Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Arch Linux” uudelle nimelle ”Tonnikala”

Arch Linux on i686-arkkitehtuurille optimoitu [[jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentoo]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän paketinhallintaohjelmana on kevyt ja nopea [[pacman]]. Arch Linux on luonteeltaan "bleeding edge", eli paketeista tulee hyvin tiuhaan uusia versioita, jotka usein ovat vielä betoja tai RC:itä. Tästä syystä on hyvä pitää silmällä jakelun kotisivun uutis- ja tiedotuspalstaa, jottei vahingossa tule rikkoneeksi asennustaan odottamattomilla päivityksillä. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla. Myös AURista (ArchLinux User-community Repository) voi löytää paketteja, joita ArchLinuxin viralliset asennuslähteet (current, extra ja community) eivät tarjoa. AURin paketit ovat täysin epävirallisia, eikä niiden toimivuudesta anneta mitään takuita. Laadukkaimmat AUR-paketit päätyvät community-asennuslähteeseen.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release"-tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota: Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current-versioon säännöllisesti pacmanin avulla.

== Linkkejä ==
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]
* [http://aur.archlinux.org/ AUR]
* [http://www.linux-paja.com/arch-install-guide.html Suomenkielinen asennusopas]

[[Luokka:Jakelut]]

SuomiKnoppix

2007-02-14T08:13:55Z

Linux Mies: siirsi sivun ”SuomiKnoppix” uudelle nimelle ”SuomiPillu”

SuomiKnoppix on Tapani Räikkösen tekemä versio tunnetusta [[Knoppix]]-[[jakelut|jakelupaketista]]. SuomiKnoppixissa on ohjelmista suomen- ja pääosin myös ruotsinkieliset versiot sekä oletuksena toimivat paikallisasetukset (mm. näppäinasettelu) Suomeen. Työpöytäympäristönä on [[KDE]] ja jakelu mahtuu yhdelle CD-levylle.

SuomiKnoppixin kehitysversion voi ladata nykyisin peilipalvelimelta [http://www.tonnikala.net Tonnikalasta] osoitteella http://os.tonnikala.org/suomiknoppix/.

== Historiaa ==
SuomiKnoppix syntyi [http://linux.ilmainen.net/ Windowsista Linuxiin ABC:n] kirjoittajan Tapani Räikkösen projektina jatkona kuollelle NordicKnoppixille.

SuomiKnoppixia jaettiin alunperin ftp.funet.fi-palvelussa, mutta Suomen uusi tekijänoikeuslaki [http://www.effi.org/tekijanoikeus/laki/tekijanoikeus-faq.html#LEVITTAMINEN saattaa kieltää] DVD-elokuvien katseluun vaadittavan libdvdcss-kirjaston levittämisen. Koska alkuperäisen SuomiKnoppixin mukana tuli kyseinen kirjasto, se poistettiin jakelusta. Myöhemmin Räikkönen julkaisi SuomiKnoppixista uuden version, jossa ei ole mukana kyseistä kirjastoa.

[[Luokka:Jakelut]]

Corel Linux

2007-02-14T08:12:57Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Corel Linux” uudelle nimelle ”Cörel Linux”

Corel Linux oli Debianin pohjalta kehitetty käyttäjäystävällinen Linux. Corel ei kuitenkaan ollut tyytyväinen jakelunsa menestykseen ja myi sen [[Xandros|Xandrokselle.]]

[[Luokka:Jakelut]]

Quanta Plus

2007-02-14T08:09:49Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Quanta Plus” uudelle nimelle ”Marilyn Monroe”

#redirect [[Marilyn Monroe]]

Quanta plus

2007-02-14T08:09:49Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Quanta Plus” uudelle nimelle ”Marilyn Monroe”

[[Kuva:Quanta.png|right|thumb|200px|PHP-koodausta Quantalla]]
Quanta Plus (tunnetaan myös merkinnällä Quanta +) on [[KDE]]-työpöytäympäristön [[kdewebdev]]-paketin mukana jaeltava monipuolinen web-kehitystyökalu, joka sisältää projektinhallintajärjestelmän ja tuen esimerkiksi välilehdille, koodin automaattisellle täydennykselle, KDE:n [[KIO]]-tekniikalle sekä [[FTP]]- ja [[SSH]]-protokollille. Tuettujen kielten listalle kuuluvat [[XHTML]], [[HTML]], [[PHP]], [[ECMAScript]], [[Perl]], [[Ruby]], [[Python]], [[XML]] ja [[CSS]]. Perinteisen lähdekoodin editoimisen lisäksi ohjelma tarjoaa [[WYSIWYG]]-editointitilan, jota kutsutaan VPL Editoriksi. Ohjelma on laajennettavissa plugineilla.

==Katso myös==
*[[Nvu]]

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

Keskustelu:Subversion

2007-02-14T08:08:35Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:Subversion” uudelle nimelle ”Keskustelu:Subtv”

TODO: oikeudet yms. paremmin, lähde: http://www.howtoforge.com/debian_subversion_websvn
--[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 12. helmikuuta 2007 kello 18:37:46 (EET)

Toivottavasti nuo palvelinohjeet menivät oikein, eilen säätelin tuota itselleni ja nyt kirjoitin ulkomuistista. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. marraskuuta 2005 kello 22:13:02 (EET)

Subversion

2007-02-14T08:08:35Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Subversion” uudelle nimelle ”Subtv”

Subversion on kehittynyt [[versionhallintajärjestelmä]]. Monet projektit ovat viime aikoina siirtyneet [[CVS]]:stä Subversioniin. Lyhennetään yleensä SVN.

== Asiakasohjelma ==
Subversion-asiakasohjelma tulee yleensä [[Jakelu|jakelupaketin]] [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]] subversion-nimisessä paketissa. Tämän jälkeen subversionia käytetään komennolla <tt>svn</tt>.

*Projektista voidaan ottaa työkopio komennolla <tt>svn checkout osoite projekti</tt>, esimerkiksi
svn checkout svn://palvelin.example/vapaaprojekti/trunk munprojekti
Hakisi palvelin.example-palvelimen svn-varastosta projektin vapaaprojekti päähaaran, sijoittaen sen paikalliseen munprojekti-hakemistoon.
*Työhakemistossa voi projektiin lisätä tiedostoja komennolla <tt>svn add</tt>, esimerkiksi
svn add uusfilu.cpp
Vastaavasti <tt>svn rm tiedosto</tt>
*Tiedostoja voidaan muokata tämän jälkeen työhakemistosta millä tahansa tekstieditorilla.
*Muokkausten jälkeen muutokset päivitetään komennolla <tt>svn ci</tt>, esimerkiksi
svn ci -m "kommentti"
Jonka jälkeen näet tiedostot, joihin tehdään muutoksia. Tämän jälkeen svn kysyy, suoritetaanko svn-varaston päivitys.

Jos jossain vaiheessa tarvitaan käyttäjätunnusta ja salasanaa (etenkin muutoksia tehtäessä kirjautumista vaaditaan lähes aina), svn kysyy tarvittavat tiedot.
===Muita hyödyllisiä komentoja===
*<tt>svn update</tt> – Päivittää projektin työversion uusimpaan versioon.
*<tt>svn revert</tt> – Peruuttaa työversioon tehdyt muutokset.
*<tt>svn help</tt> – Näyttää listan kaikista komennoista.
*<tt>svn help komento</tt> – Näyttää tietyn komennon käyttöohjeen.

== Palvelin ==
Samassa subversion-paketissa tulee yleensä myös subversion-palvelinohjelma. Subversion-palvelimen käyttöönotto on yksinkertaista.

*Aluksi luodaan koneelle svn-varasto. Esimerkiksi luomme svn-varaston polkuun /var/svn nimellä varasto:
mkdir /var/svn
cd /var/svn
svnadmin create --fs-type bdb varasto
Joka luo Berkeley DB -tyyppisen varaston nimelle varasto, ja /var/svn-hakemistoon ilmestyy hakemisto varasto. Voit käyttää myös uudempaa FSFS-formaattia (<tt>--fs-type fsfs</tt>) joka on alustariippumaton ja vie vähemmän tilaa. Toinen FSFS-formaatin etu on se, ettei se ei vaadi huoltotoimenpiteitä, kuten Berkley DB.

*Luotuun varastoon voidaan myös hakea valmiiksi vähän pohjaa seuraavalla tavalla
svn import /var/svn/kivasvnpohja file:///var/svn/varasto/projektinnimi
*Seuraavaksi tehdään varastoon tarvittavat asetukset. Avaa tiedosto /var/svn/varasto/conf/svnserve.conf. Tiedostossa pitäisi olla useita kommentoituja rivejä joilla on ohjeita asetusten tekemistä varten. Tiedostosta pitäisi tehdä kutakuinkin tällainen (valmiit kommentit napsastu pois):
[general]
#Anonyymit saavat lukea (laita read:n tilalle none jos et halua antaa lukuoikeutta)
anon-access = read
#Kirjautuneille lukuoikeus
auth-access = write
#käyttäjätunnustiedosto
password-db = passwd
realm = Varastosi nimi

*Käyttäjätunnukset määriteltiin edellä tiedostoon passwd. Luo siis tiedosto /var/svn/conf/passwd ja lisää sinne rivejä muodossa:
[users]
kayttaja1 = salasana
kayttaja2 = salasana2
Kun käyttäjän toimet vaativat kirjautumista, kirjautumistiedot tarkistetaan tästä tiedostosta.

*Nyt kun asetukset on tehty, voidaan käynnistää itse svn-palvelin komennolla
svnserve -d -r /var/svn/varasto
-d tarkoittaa, että ajetaan palvelinta taustalla (nk. daemoni). -r-parametri kertoo, missä svn-varasto sijaitsee.

=== WebSVN ===
WebSVN on ohjelma, jolla svn-varastoa voi selata suoraan selaimella. Selailun lisäksi onnistuu mm. eri versioiden vertailu keskenään.

Monissa jakeluissa WebSVN löytyy suoraan paketinhallinnasta. Esimerkiksi Debianissa komento <tt>apt-get install websvn</tt> asentaa WebSVN:n paikoilleen /var/www-hakemistoon (tai vastaavaan). Asetustiedosto sijaitsee tämän jälkeen yleensä joko polussa /etc/websvn/config.inc, tai polussa websvn:n hakemisto/include/config.inc. Ainakin Debianin paketinhallinnasta asennettu versio käyttää oletuksena svn-varastoon polkua /var/svn. Varaston polun voi asettaa rivillä:
$config->parentPath("/var/svn/");

WebSVN:llä tulee olla lukuoikeudet svn-varastoon, ja lisäksi kirjoitusoikeudet varaston db-hakemistoon.

== Linkkejä ==

* [http://subversion.tigris.org Subversionin kotisivu]
*[http://subclipse.tigris.org/files/documents/906/8847/file_8847.dat?filename=subclipse%20%2d%20install%2c%20use%20and%20compile%2epdf Subversionin dokumentaatio (PDF)]
* [http://svnbook.red-bean.com/ Version Control with Subversion (kirja)]
* [http://www.onlamp.com/pub/a/onlamp/2005/01/06/svn_homedir.html Keeping Your Life in Subversion]

[[Luokka:Ohjelmistokehitys]]
[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Keskustelu:Edubuntu

2007-02-14T08:07:50Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:Edubuntu” uudelle nimelle ”Keskustelu:Odobuntu”

Edubuntu

2007-02-14T08:07:50Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Edubuntu” uudelle nimelle ”Odobuntu”

Edubuntu on oppilaitoksille ja kouluille tarkoitettu versio [[Ubuntu|Ubuntusta]].

==Linkkejä==
*[http://www.edubuntu.org Edubuntun kotisivu]

[[Luokka:Jakelut]]

Java/Debian

2007-02-14T08:07:26Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Java Debianissa” uudelle nimelle ”Pornosivut Debianissa”

[[Java|Java-virtuaalikoneen]] voi saattaa toimimaan [[Debian GNU/Linux|Debian GNU/Linuxissa]] monella tavalla. Tämän artikkelin sisältö alkaa olla vanhentunut, sillä paketti sun-java5-bin sisältää Sunin Java-virtuaalikoneen ja löytyy unstablesta sekä testingistä.

===Blackdown Java===
{{Epävirallinen pakettilähde}}
Yksinkertainen konsti on lisätä [[Apt|apt:n]] /etc/apt/sources.list -tiedostoon rivi
deb ftp://sunsite.dk/mirrors/java-linux/debian/ sarge non-free
ja asentaa tarvittavat paketit apt-getillä:
apt-get install j2re1.4 j2sdk1.4
Tällä menetelmällä saadaan asennettu Blackdown-projektin J2RE 1.4, joka toimii ihan hyvin ja asentuu helposti. Tarkemmat ohjeet, ja muiden peilipalvelimien osoitteet löydät [http://www.blackdown.org/java-linux/java2-status/jdk1.4-status.html täältä.]

===Sun Java + java-package===
Jos haluaa käyttöön uuden J2RE 1.5:en, joka on nopeampi, tuo uusia ominaisuuksia ja korjaa joitakin bugeja, kannattaa toimia seuraavasti.

* Asenna java-package.
apt-get install java-package

* Hae itespurkautuva j2re*bin paketti [http://java.sun.com/j2se/1.5.0/download.jsp Sunin sivuilta.]

* Tee make-jpkg:lla Sunin itsepurkautuvasta paketista deb-paketti. Tämä kannattaa tehdä normaalina käyttäjänä [[Fakeroot|fakeroottia]] apuna käyttäen.
fakeroot make-jpkg jdk-1_5_0-linux-i586.bin

* Asenna tekemäsi deb-paketti (vaatii [[Root|pääkäyttäjän oikeudet]])
dpkg -i sun-j2sdk1.5_1.5.0_i386.deb

* Jos sinulla on ollut aiemmin käytössä jokin java-virtuaalikone, niin java-käsky saattaa olla sen varaama. Voit valita java-käskyn toteuttajaksi äsken asentamasi version komennolla
update-alternatives --config java

==Linkkejä==
* [http://wiki.serios.net/wiki/Debian_Java_JRE/JDK_installation Yksityiskohtaisemmat ohjeet englanniksi]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:WLAN

2007-02-14T08:06:36Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:WLAN” uudelle nimelle ”Keskustelu:Wläni”

#redirect [[Keskustelu:Wläni]]

Keskustelu:Wlan

2007-02-14T08:06:36Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:WLAN” uudelle nimelle ”Keskustelu:Wläni”

Miten olis nyt lopulta tän artikkelin jakaminen useammalle sivulle? Rupee olemaan jo epäkäytännöllisen pitkä. Vaikkapa Uutiset/tietoturva/kortit/tukiasemat joihin olis linkit tältä sivulta? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. elokuuta 2006 kello 12:41:44 (EEST)
:Juu, jakamista voisi tosiaan tehdä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. elokuuta 2006 kello 12:58:00 (EEST)
::Sinne meni. [[WLAN UKK]] -otsikkoon en ole täysin tyytyväinen, mutta ''Usein kysyttyjä kysymyksiä WLAN:sta'' voisi olla liian pitkä ;) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. elokuuta 2006 kello 18:20:58 (EEST)

Alkaa näyttää hyvältä.

Jäsennys + oikolukuvaihe?

== Ohjeita myös pulliaisille ==

Olisi hienoa jos te LinuxGuruYliherrat ymmärtäisitte myös näitä windowspullamössö ihmisiä, jotka olisivat kyllä kiinnotuneita aloittamaan siirtymisensä Linux maailmaan.

Elikkäs olisiko mahdollista saada aina kaikista ohjeistuksita sellaiset windowspullamössö versiotkin. :) Elikkä maahdollisimman paljon graaffisestia ja yksinkertaisesti.

Itselleni ei oikein meinaa tuon OpenWRT:n asennus lähtä kulkemaan. Kun alkuperäis firmwareen ei pääse kiinni telnet yhteydellä ja snapshot-20050202.tar.bz2 ei ole oikeata muotoa. Yritin siis Linksyssin webselain hallinta panelista: Administration - Firmware Upgrade - Browse - snapshot-20050202.tar.bz2.

Haluaisin saada laitteisiini ohjelmisto paketin, joka tukee wds (Wireless Distribution System) toimintoa. Voisiko joku auttaa minua? Apu olisi erittäin tarpeellista.

== JEP

OpenWrt:ssä tulee dokumentaatio ja wiki, lue ne, olet tekemässä aivan väärällä tavalla.

== Ralinkkiä:

Ilmeisesti myös A-Link WL54PC on siirtynyt RT2561T-piiriin? Ainakin se näemmä toimii RT61-ajurilla, kieltämättä en kyllä edes kokeillut RT2500-ajuria kun PCI ID:n perusteella irkissä kaveri usutti juuri sen ajurin kimppuun. [[Käyttäjä:195.148.191.82|195.148.191.82]] 13. tammikuuta 2006 kello 11:45:37 (EET)

wget http://rt2x00.serialmonkey.com/rt2500-cvs-daily.tar.gz
tar zxvf rt2500-cvs-daily.tar.gz
cd rt2500-cvs-20050518/
cd Module/
make
make install
cd /lib/modules/`uname -r`
cd extra/
mv rt2500.ko ../kernel/drivers/net/
depmod -a

# ajurin lataus

modprobe rt2500

ifconfig ra0 up

# asetukset (wpa) profiiliin
RaConfig2500

# dhcp:llä ylös

dhcpd ra0 / dhclient ra0 / pump -i ra0

== Jargonista ==

Oikoluin ja selkeytin jonkin verran jo salauksia koskevaa osuutta, mutta olisiko mahdollista erottaa pahimmat jargoniniput omille sivuilleen, tai peräti linkeiksi suomenkieliseen Wikipediaan? Sulkeisiin menevää englanninkielistä jargoninselitystä on nyt melkein yhtä paljon kuin itse asiaa. --[[Käyttäjä:82.181.25.86|82.181.25.86]] 28. kesäkuuta 2005 kello 15:17:09 (EEST)

== Hajautus? ==

Alkaa olla jo niin pitkä sivu, että tuosta ei meinaa saada tolkkua. Pitäisikö hajautella vähän? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. syyskuuta 2005 kello 17:51:08 (EEST)
:Parempi jäsentely (otsikointi) saattaisi riittää vielä hetken, helpottaa myös sivun pilkkomista myöhemmin. — [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 5. syyskuuta 2005 kello 10:03:11 (EEST)
:Alkaa mennä jo mahdottoman pitkäksi... Pitäisi varmaan rueta sitä hajauttamista harkitsemaan. Jäsentely vaikuttaa aika kiitettävältä, tätä artikkelia onkin työstetty varmasti eniten. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 20:50:17 (EEST)

== USB? ==

Mielestäni tästä artikkelista puuttuu kokonaan usb-wlan osuus. Olisi hienoa tietää mitkä usb-paikkaiset wlan-sovittimet toimivat linuxissa ja mitkä eivät.--[[Käyttäjä:213.216.219.118|213.216.219.118]] 5. syyskuuta 2005 kello 22:21:58 (EEST)

Sille nyt ainakin voisi perustaa erillisen sivun. Ja allekirjotelkaahan, sille löytyy näppärä nappi tuosta työkalupalkista, niin näkyy heti kuka on kirjoittanut mitäkin. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. syyskuuta 2005 kello 20:28:01 (EEST)

Hm. USB-liityntäisiä ei paljoa taida olla, sellaisia jotka toimisivat.

== RT2500-korttien kantamia? ==
Voitteko kertoa kokemuksia millä rt2500-piirisarjan korteilla on hyvä kantama. Nyt näin viikon olen kokeillut A-linkin korttia ja siinä ei ole niin hyvä kantama kuin toivoisi. Ei kyllä välttämättä kuulu suoraan tämän sivun artikkelin alle. Pitäisiköhän rt2500:lle perustaa oma artikkeli.
--[[Käyttäjä:82.128.202.208|82.128.202.208]] 19. syyskuuta 2005 kello 19:02:03 (EEST)

No joo. Kantavuus riippuu aika paljon monesta asiasta. Myös tukiasemasta ja heijastuksista.
--[[Käyttäjä:62.142.174.107|62.142.174.107]] 19. syyskuuta 2005 kello 21:24:47 (EEST)

Minulla on kanssa sama kokemus, että ralinkit (usb ja pci-kortit testettu) eivät kanna mihinkään. Kannettavat (atheros toisessa ja ipw2200 toisessa) ja nokia 770 toimivat moitteetta kaikkialla, jopa pihalla, mutta ralinkillä varustettu työasema pätkii vaikka tukiasema on viiden metrin päässä.. Lisäksi ralink ei näe skannamalla naapureiden tukiasemia. Oma tukiasema on wrt54g Mielestäni tämä sivusto antaa liian valoisan kuvan rt2500/rt2570 piireistä.
--[[Käyttäjä:62.236.91.3|62.236.91.3]] 3. tammikuuta 2006 kello 11:15:03 (EET)

== RT2500-korttien kanavat ==
Omalla lähialueella on joitain langattomia tukiasemia, jotka käyttävät kanavia 12 tai 13. Itse en pääse näitä jostain syystä käyttämään, vaikka kortin pitäisi tukea niitä. Voi kuulemma johtua maa-asetuksista. Mistä voi vaihtaa näitä asetuksia? Ainakaan GUI:ssa ei ollu mitään siihen viittaavaa ja Ad-hoc menetelmällä näkyi kanavia vain 11:sta asti.

Edit: Paikansin maa-asetuksen jo itse:
/etc/Wireless/RT2500STA/RT2500STA.dat
Siellä CountryRegion=2 vastaa Suomen oloja

--[[Käyttäjä:82.128.202.206|82.128.202.206]] 20. syyskuuta 2005 kello 19:13:21 (EEST)

== wpa_supplicant ==

On hankala saada wpa-tukea sen kanssa käyttöön, haluaako joku kirjoittaa ohjeen?

== Älä ole epäitsekäs ==

Alhaalla on laatikoituna tekstiä lahjoituksista ym.

Siellä oli myös virke "Älä ole epäitsekäs".
Mitä tuo tarkoittaa?
"Ole itsekäs"?
Tuskin tuollainen ajattelu lisää lahjoituksia tai osallistumista.

==Miksi kaikki aina väännetään Suomeksi? ==

Yleisesti: Miksi tässäkin Wikissä kaikki yritetään vääntää väkisin Suomeksi, esim. kernel, stack, + monet muut. Monet näistä Englanninkielisistä nimityksistä ovat kuitenkin alan vakiintunutta sanastoa. Se että, esim. stack käännetään pinoksi sillä perusteella, että joku ei tiedä mikä stack on, ei hän varmaan yhtään paremmin tiedä mikä pino on (siis atk mielessä). [[Käyttäjä:Luser|Luser]] 22. tammikuuta 2006 kello 13:57:08 (EET)

:Toisaalta termi ydin kertoo kyllä englantia osaamattomalle paljon enemmän kuin kernel tai kerneli. Sama pätee myös vaikkapa sanoihin suoritin (processor), selain (browser), jakelu/jakelupaketti (distribution) tai komentotulkki (shell). Sitäpaitsi, ajattelepa tilannetta, jossa minkään erikoisalan sanastoa ei olisi käännetty suomeksi. Esimerkiksi jos lääketieteen ja biologian termistö olisi vain latinaksi, voisi tavallisen pulliaisen sairaalakäynnistä tulla sangen ahdistava kokemus tai tavallisen ihmisen kasviharrastuksen aloittamisesta tulla melkoisen vaikeaa. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. tammikuuta 2006 kello 18:04:00 (EET)

:Pino on aivan vakiintunut sana, sen sijaan sanaa stac [sic] ei ole olemassakaan. Sivusto on kuitenkin käsittääkseni suunnattu aloittelijoille, joten kunnon suomennosten vakiinnuttaminen '''yleiskieleen''' on meidän vastuulla. Ammattilaisilla ja harrastajilla on oma slangi, mutta se ei kuulu kansan suuhun. — [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 22. tammikuuta 2006 kello 22:41:15 (EET)

::Tyrmäsit kritiikkini 101% ...eli jatketaan samaan malliin kaikki Suomeksi. Se oli muuten stack. Laittaisit energiasi mielummin asiavirheiden korjaamiseen suomentamisvimman sijaan. Oikeinkirjoitusta jne. korjaa nyt kuka tahansa, mutta asiavirheet on jo pahempi juttu.[[Käyttäjä:Luser|Luser]] 23. tammikuuta 2006 kello 00:10:22 (EET)
:::Oikeinkirjoituksesta puheen ollen, kielten nimet kuuluu aina kirjoittaa pienellä (esim. ilmaisut suomen kieli, norjaksi, bahasa indonesia, käännös ruotsiksi ym). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. tammikuuta 2006 kello 22:36:11 (EET)

:::: OK, minua kuitenkin alkaa ahdistaa tämä suomettuminen, olen ehkä liikaa lukenut englanninkielisiä tekstejä. Sama pätee esim. wintoosaan, olen aina käyttänyt englanninkielistä versioata ja suomenkileinen tuntuu tosi oudolta enkä ymmärrä siinä aina sanojen merkitystä. Mutta päästäänkö tässä kompromissiin niin, että laitetaan suomeksi ja se mahdollinen englaninkielinen termi sulkuihin eli esim. pino (''engl. stack'') ? Klassikko muuten lienee tällä saralla heittovaihtotiedosto (''engl. swap'')? [[Käyttäjä:Luser|Luser]] 28. tammikuuta 2006 kello 20:13:30 (EET)

::::: Itselläni ei ole mitään tuollaista menettelyä vastaan. Se voisi tosiaan olla hyvä ratkaisu varsinkin kun pitempään Linuxin kanssa puuhastelleet ovat kuitenkin tottuneet käyttämään juuri englanninkielisiä termejä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 28. tammikuuta 2006 kello 20:24:54 (EET)

::::::Samaa mieltä. Vaikka varsinaisessa lokalisointityössä tuo onkin aivan väärä periaate, niin tällaiseen ja tämän kohderyhmäiseen wikiin se sopii oikein hyvin. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 28. tammikuuta 2006 kello 22:07:27 (EET)

:::::::Samaa meiltä olen minäkin. Pistin [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytäntöihin]] maininnan (lukeekohan sitä kukaa? :). --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 29. tammikuuta 2006 kello 00:38:11 (EET)

::::::::"Oikeinkirjoitusta jne. korjaa nyt kuka tahansa..." Näin kohtalaisen laajan empiirisen aineiston pohjalta väittäisin, että asia ei nyt aivan niin ole. Korjailin alkupuolen räikeimmät kielioppivirheet. [[Käyttäjä:81.175.195.69|81.175.195.69]] 17. heinäkuuta 2006 kello 12:15:06 (EEST)

== Ndiswrapper ==

ndiswrapper on ohjattu (ihan oikeaoppisesti) WLAN-sivulle, mutta sivulla ei ole mainintaa koko asiasta.

Ajattelin sen sopivan otsikon "''WLAN ja Linux''"-alle, mutta en ole keksinyt aasinsiltaa ko. aiheelle. Lisäksi voisi olla ohjeet ndiswrapperin Windows-ajurin asentamisesta. Lisäksi tämä on ensimmäinen uusi-viestini wikiin.
:No eihän tuo verbaalinen nerokkuus oo täällä mikään primäärinen juttu, jos sinulla on aiheesta tietoa ja saat sen jotenkin kirjoiteltua niin joku voi keksiä siihen aasinsillan sitten jälkikäteen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 12. helmikuuta 2007 kello 17:56:49 (EET)

WLAN

2007-02-14T08:06:36Z

Linux Mies: siirsi sivun ”WLAN” uudelle nimelle ”Wläni”

[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]]
==Wlan ja Linux==

Wlan-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Piirivalmistajista ehkä Conexant ja Broadcom ovat kaikkein tunnetuimpia tässä kyseenalaisessa puuhassa.

Kaikki Wlan-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin Wlan-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen wlan-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 wlan-rajapintaa (802.11 stack) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön 2.6.14 kernelissä.

Toisaalta Linuxin ajurit tarjoavat monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole. Linux/WLAN -rintaman ajankohtaisia tapahtumia voi seurata sivulta [[WLAN-uutisia]].

==Langattoman verkon käyttökohteita==

Langaton verkko sopii loistavasti joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.

Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun] sekä [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/ dna WLAN]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.

* [http://www.homerun.telia.com/eng/coverage/ Sonera Homerun -palvelualuekartta].
* [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/toiminta-alueet_suomi.shtml dna WLAN -palvelualueet].

Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on [http://www.sparknet.fi/ SparkNet]. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.

* [http://maps.sparknet.fi/ SparkNet palvelualuekartta]

Avoimia Wlan-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia. Kannattaa huomioida, että toisten suojattujen (WEP, WPA) verkkoyhteyksien luvaton käyttäminen on rikos.

== Osallistu ==

Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti '''osallistumalla itse kehitystyöhön''' (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille wlan-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.

== Katso myös ==
*[[Langattoman verkon tietoturva]]
*[[Langattomat verkkolaitteet]]
*[[WLAN-tukiasemat]]
*[[WLAN UKK|Usein kysyttäjä kysymyksiä Linuxista ja WLAN:sta]]
*[[Verkkoliitynnät]]
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ajurit]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Keskustelu:Kannettavat

2007-02-14T08:06:05Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:Linux-kannettavat” uudelle nimelle ”Keskustelu:Linux-poistettavat”

Sivun otsikosta tulee kyllä mieleen, että mainita voisi, jos joku tietää, toimivatko nämä laitteet ihan oikeasti Linux-käytössä, eli kaikki lisälaitteet ja ominaisuudet ilman ongelmia. --[[Käyttäjä:Echramath|Echramath]] 15. tammikuuta 2006 kello 03:59:43 (EET)

IBMllä on kannettavia, jossa useat Linuxit pyörivät hyvin. Kommentin jätti [[Käyttäjä:212.54.21.157]]. – [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 25. maaliskuuta 2006 kello 17:30:50 (EET)

Kannettavat

2007-02-14T08:06:05Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Linux-kannettavat” uudelle nimelle ”Linux-poistettavat”

Tällä sivulla kerrotaan tietokonetoimittajista, jotka toimittavat kannettavia tietokoneita Linuxilla varustettuna, tai ilman käyttöjärjestelmää Suomessa.

==Computeria==
Osa koneista saatavissa myös ilman ohjelmistoja.

[http://computeria.fi Computeria]

==DataBest==
DataBestin mallistosta löytyy omalla tuotemerkillä kannettavia ilman käyttöjärjestelmää.

[http://www.databest.fi/hinnasto.htm#kannettavat DataBest -kannettavat]

==Dell==
Dell lupailee kovasti aloittavansa käyttöjärjestelmättömien koneiden toimitukset piakkoin.

[http://www.dell.fi/ Dell]

==DigiComp==
DigiCompin mallistosta löytyy omalla tuotemerkillä kannettavia ilman käyttöjärjestelmää.

[http://www.digicomp.fi/default.php?cPath=148_85_192 DigiComp-kannettavat]

==Hewlett-Packard==
Toimittaa koneita ilman Windowsia, kysy asiasta myyntipalvelusta numerosta 010 217 2700.

==Tietoasema==
Myy kannettavia ainakin omalla D-Code -tuotemerkillään ilman käyttöjärjestelmää.

[http://www.tietoasema.fi/kp20/ D-Code-kannettavalaskurit]

==Verkkokauppa.com==
Verkkokauppa myi omalla nimellään kannettavarunkoja ja niihin perustuvia kannettavia ilman käyttöjärjestelmää.

HUOM! Näitä poistettiin myynnistä keväällä 2005.

[http://www.verkkokauppa.com Verkkokauppa.com]

==Zepto==
Digicompin maahantuomat kannettavat saa kaikki halutessaan ilman käyttöjärjestelmää. Jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

[http://fi.zepto.com Zepto]

[[Luokka:Laitteisto]]

Digitaalikamera

2007-02-14T08:05:36Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Digikamera” uudelle nimelle ”Digitaalimulkku”

Useimmat digikamerat näyttäytyvät tietokoneelle tavallisina [[USB]]-massamuisteina, jolloin ne voidaan [[Mount|liittää]] normaalisti tiedostojärjestelmään ja kuvia kopioida niistä tai niihin kuten mitä tahansa tiedostoja levyllä. Muussa tapauksessa voidaan kuvat yleensä kopioida järjestelmään käyttämällä [[Gphoto]]a. Tällöin siirto tapahtuu yleensä [[PTP]]-protokollan avulla.

[[KDE]]- ja [[GNOME]]-työpöytäympäristöissä kameran ikoni ilmestyy yleensä automaattisesti työpöydälle tai esiin hyppää dialogi, jonka avulla kuvat voi helposti ja käyttäjäystävällisesti siirtää kiintolevylle. Homma hoituu myös komentoriviltä tai [[Digikam]]in kaltaisten ohjelmistojen avulla. Kaikissa näissä tapauksissa taustalla ovat kuitenkin yllämainitut tekniikat.

[[Luokka: Laitteisto]]

X Window System

2007-02-14T08:04:47Z

Linux Mies: siirsi sivun ”X Window System” uudelle nimelle ”Käytän avoimia välityspalvelimia”

[[Kuva:Mix-xterm-tetrisbsd.png|200px|thumb|right|X Window Systemin hajautetun rakenteen ansiosta Linux-koneella ajettavia X-ohjelmia voidaan käyttää vaikkapa Windows-työpöydällä.]]

==X Window System==

X Window Systemiä (lyh. X tai X11) eli X-ikkunointia pidetään yhtenä menestyneimmistä avoimen lähdekoodin projekteista. Siitä on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Joustavien verkko-ominaisuuksiensa ansiosta se tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä osa järjestelmiä. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä ”X Windows”. Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä MIT:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen.

==Historiaa==

Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena. Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena.

Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia sekä tarvittaessa myös etäresursseja toisilta koneilta. Näin syntyi ensimäinen aidosti järjestelmäriippumaton graafinen ympäristö.

Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988 [[MIT]] julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2).

X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]]. Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995.

==X tänään==

XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard.

X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä [[IPv6]]-tuki.

XFree86-projektin kehitys jatkuu kaikesta huolimatta yhä aktiivisesti.
Tällä hetkellä viimeisin julkaistu vakaa versio on XFree86 4.5.0, joka julkaistiin 16. maaliskuuta 2005.

==Rakenteelliset erot==

X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita.
X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri.

== Katso myös ==
*[[Gadget]]
*[[Ikkunointiohjelma]]
*[[Työpöytäympäristö]]
*[[Widget]]
*[[X.orgin asetukset]]

==Linkkejä==
* [http://www.pexus.com/ X-Deep/32 - ilmainen X-palvelin MS Windowsille]
* [http://www.x.org/ X.orgin kotisivu ]
* [http://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu]
* [http://www.apple.com/macosx/features/x11/ X11 Mac OS X:lle]

[[Luokka:Työpöytä]]

MEPIS

2007-02-14T08:04:15Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Mepis” uudelle nimelle ”Windows 98”

Mepisin kehittäjä Warren Woodford oli käyttänyt useita eri Linux-jakeluja työpöytäkäytössä, mutta mikään niistä ei miellyttänyt häntä täysin ja hän päätti tehdä oman jakelun. Mepis pohjautuu tunnettuun ja vakaaseen [[Debian]]-jakeluun (versiosta 6 alkaen pohjana [[Ubuntu]]), mutta on kehitetty mahdollisimman helppokäyttöiseksi työpöytäkäyttöä ajatellen. Mepis toimitetaan live-cd:nä, joten siihen voi tutustua kaikessa rauhassa ennen päätöstä kovalevylle asentamisesta.

Mepisin suurimpana etuna pidetään sitä, että erilaiset multimediatoiminnot ja selaimen lisätoiminnot (mm. flash, realplayer, java) toimivat suoraan ilman, että käyttäjä joutuu niitä itse erikseen asentamaan. Samoin [[Wlan]]-tuki toimii melko hyvin johtuen mukana tulevista [[NDIS]] ajureista ja ohjelmistoista.

Mepis tukeutuu Debianin ohjelmapaketteihin, joiden tarjonta on erittäin runsasta ja se käyttääkin Debianin apt-get pakettienhallintaa. Mepisin työpöytäympäristö on [[KDE]].

Tukea Mepisin käyttöön saa aktiiviselta käyttäjäyhteisöltä.

== Linkkejä ==
[http://www.mepis.com Mepis]

[http://www.mepislovers.org Mepislovers.org]

[http://www.mepislovers-wiki.org Mepislovers-wiki.org]

[[Luokka:Jakelut]]

Ubuntun päivittäminen

2007-02-14T08:03:35Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Ubuntun päivittäminen” uudelle nimelle ”Emättimen päivittäminen”

[[Ubuntu]]n päivitys eroaa [[Debian]]in päivityksestä hieman, sillä Ubuntun tapauksessa suositellaan käyttämään komentoa sudo root-tunnusta vaativiin operaatioihin.

Kaikkien asennettujen ohjelmien päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla terminaali-ikkuna ja antamalla seuraavat komennot:
sudo apt-get update (hakee tiedot saatavilla olevista päivityksistä, syötä salasana pyydettäessä)
sudo apt-get dist-upgrade (asentaa saatavilla olevat päivitykset, syötä salasana pyydettäessä)

Ubuntussa on myös helppokäyttöinen [http://ubuntu.sange.fi/ohje_ubuntu_ohjelmien_paivitys graafinen päivitysohjelma] (katso linkistä kuvakaappaukset).

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Jakelut]]

Korora

2007-02-14T08:03:10Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Kororaa” uudelle nimelle ”Windows XP”

Kororaa on [[Jakelut|jakelupaketti]], josta tekee erityisen se että siitä on olemassa [[Xgl|Xgl:ää]] käyttävä [[Live-CD]].

Kyseisen Live-CD:n mukana tulee esimerkiksi tarvittavat ajurit Nvidian ja ATI:n näytönohjaimille, joten Xgl:n mahdollistama 3D-kiihdytetty työpöytä toimii useimmiten ilman säätämistä. Kororaa ei ole enää saatavilla, koska suljettujen näytönohjainajureiden jakelu kernelin mukana on [[GPL]]:n vastaista.

[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:Fstab

2007-02-14T08:02:32Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:Fstab” uudelle nimelle ”Keskustelu:KYRPÄ SEISOO”

Dumpista voisi joku kirjoittaa jotain, itselläni ei ole siitä mitään tietoa --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 5. marraskuuta 2005 kello 15:03:50 (EET)
:Siinä on nyt vähäsen tietoa. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. marraskuuta 2005 kello 16:02:45 (EET)

Fstab

2007-02-14T08:02:32Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Fstab” uudelle nimelle ”KYRPÄ SEISOO”

/etc/fstab on tekstitiedosto, jonka perusteella käynnistyksen yhteydessä yleensä [[mount|liitetään]] tiedostojärjestelmät hakemistopuuhun.

Tiedoston jokaisella rivillä on kuusi kenttää, ja jokaisen välissä on joko välilyönti (tai useampia) tai tabulaattori. Kentät ovat:
#Liitettävä laite
#Liitoskohde
#Tiedostojärjestelmä
#Liitosasetukset
#Dump
#Tarkistus

== Asetukset ==
=== Liitettävä laite ===
Laite on yleensä kiintolevyn osio, esimerkiksi <tt>/dev/hda5</tt>. Toisaalta, esimerkiksi [[proc]]-järjestelmää liitettäessä käytetään laitetta <tt>none</tt>. Laitteena voi olla myös verkko-osoite, tai ihan normaali tiedosto jonka sisään on tehty tiedostojärjestelmä.

=== Liitoskohde ===
Liitoskohde kertoo, mihin kohtaan hakemistopuuta laite liitetään. Esimerkiksi juuritiedostojärjestelmä liitetään kohtaan [[Juurihakemisto|/]]. Swap-osio liitetään kohtaan <tt>none</tt>.

=== Tiedostojärjestelmä ===
Kertoo liitettävän tiedostojärjestelmän tyypin. Tyyppejä ovat esimerkiksi <tt>ext2, ext3, ntfs, reiserfs, swap</tt> ja <tt>iso9660</tt> (CD-levyt). Tyyppi <tt>auto</tt> tarkoittaa, että tiedostojärjestelmä tunnistetaan automaattisesti. Tämä toimii lähes aina.

=== Liitosasetukset ===
Yleisin liitosasetus on <tt>defaults</tt> jolloin käytetään perusasetuksia. Epätäydellinen lista muista liitosasetuksista (tiedostojärjestelmäkohtainen): 
*<tt>async</tt>: Kirjoittaminen levylle hoidetaan asynkronisesti, eli fyysisesti data kirjoitetaan levylle vasta kun siihen on prosessoriaikaa vapaana (voi kestää pitkäänkin). Oletusasetus.
*<tt>sync</tt>: Kirjoitusoperaatiot hoidetaan välittömästi eikä dataa jätetä väliaikaisesti muistiin. Hyödyllinen esim. levykkeiden kanssa.
*<tt>noauto</tt>: Ei liitetä automaattisesti käynnistyksen yhteydessä.
*<tt>nodev</tt>: Tiedostojärjestelmän laitetiedostoja ei käsitellä.
*<tt>noexec</tt>: Tiedostojärjestelmän tiedostoja ei saa suorittaa.
*<tt>owner</tt>: Tavallinen käyttäjä voi liittää tiedostojärjestelmän mikäli hän on laitteen omistaja.
*<tt>ro, rw</tt>: Vain luku (<tt>ro</tt>), sekä luku- että kirjoitus (<tt>rw</tt>).
*<tt>user</tt>: Tavallisilla käyttäjillä on oikeus [[Mount|liittää]] tiedostojärjestelmä.
*<tt>uid=käyttäjänimi</tt>: Liittää tiedostojärjestelmän siten, että käyttäjällä käyttäjänimi on oikeudet käyttää sitä. Hyödyllinen esim. [[ntfs]]-osioita käytettäessä. Ei toimi käyttöoikeuksia tukevien tiedostojärjestelmien (kuten [[ext3]] ja [[ReiserFS]]) kanssa.

=== Dump ===
[[Dump]]-komento käyttää tätä kenttää saadakseen selville, pitääkö kyseinen tiedostojärjestelmä varmuuskopioida vai ei. Kentän arvon ollessa '0' tai arvon puuttuessa kokonaan tiedostojärjestelmää ei varmuuskopioida. Asetus koskee ikivanhoja dump / restore ohjelmia ja kenttä on mukana lähinnä historiallisista syistä. Nykyään on tarjolla huomattavasti kehittyneempiäkin menettelyitä.

=== Tarkistus ===
Viimeisenä rivillä on luku 0, 1 tai 2, joka kertoo tarkistetaanko tiedostojärjestelmä odottamattoman sammutuksen (esimerkiksi kaatumisen) jälkeen. 0 tarkoittaa että tarkistusta ei tehdä, 1 ja 2 tarkoittavat että tarkistus tehdään. Yleensä juuritiedostojärjestelmälle kannattaa laittaa arvo 1 ja muille 2. Swap-osioille tämä kenttä kertoo prioriteetin millä sivutustietostoa käytetään. 0-käytetään paljon, 3-käytetään harvemmin.

== Muu käyttö ==
Esimerkiksi CD-levyjä ja ulkoisia massamuisteja ei kannata yrittää liittää käynnistyksen yhteydessä. Tällöin liittämistä voidaan helpottaa lisäämällä laitteen tiedot fstabiin ja laittamalla asetukset-kohtaan asetus <tt>noauto</tt>, jolloin liitosta ei tehdä automaattisesti, mutta komennettaessa <tt>mount /dev/laite</tt> tai <tt>mount /liitoshakemisto</tt> liittäminen tapahtuu fstabissa mainituin asetuksin.

Esimerkki CD-asemalle voitaisiin kirjoittaa seuraavanlainen rivi:
/dev/cdrw /mnt/cdrom iso9660 noauto,ro,uid=käyttäjä 0 0

Jonka jälkeen se voitaisiin liittää komennoilla
mount /dev/cdrw
ja
mount /mnt/cdrom

== Muutosten ottaminen käyttöön ==
Tiedostoon tehdyt muutokset otetaan automaattisesti käyttöön kun järjestelmä käynnistetään uudelleen, mutta asian voi hoitaa ilman uudelleenkäynnistystäkin käskyllä:
mount -a

== Esimerkkejä ==
Boot-osio:
/dev/hda5 /boot ext3 defaults 0 2
Ntfs-osio, johon on lukuoikeudet käyttäjällä ”kayttaja”:
/dev/hda8 /media/hda8 ntfs defaults,nls=utf8,uid=kayttaja 0 0

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Asetustiedostot]]

Bzcat

2007-02-14T08:00:49Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Bzcat” uudelle nimelle ”Pillu kosteena”

Bzcat on [[bzip2]]-pakkauksen purkava cat, eli se listaa bzip2-pakatun tiedoston sisällön.

==Katso myös==
*[[zcat]]

[[Luokka:Komentorivi]]

IRC

2007-02-14T07:57:47Z

Linux Mies: siirsi sivun ”IRC” uudelle nimelle ”Kyrpä seisoo”

Varmaankin eniten käytetty IRC-ohjelma on suomalainen [http://www.irssi.org/ Irssi]. Se on tekstipohjainen ja tästä syystä sitä on helppo etäkäyttää [[SSH-yhteys|SSH-yhteyden]] kautta [[Screen|GNU screenin]] avustuksella. Irssille löytyy sen omalta nettisivulta hyvin paljon valmiita skriptejä (auto-op, away, tietovisa tms.), teemoja ja joitain plugineja. Irssin omien nettisivujen ulkopuolelta löytyvä yksi hyödyllinen skripti on [http://wouter.coekaerts.be/site/irssi/nicklist nicklist]. Tämän skriptin avulla saa irssi-ikkunaan näkyviin kanavalla olijat. Skriptin tekijän kotisivuilla on hyvät ohjeet, miten kyseisen skriptin saa käyttöön.

Tekstipohjaisista järjestelmistä on myös olemassa ircII ja BitchX, jotka ovat varsin monipuolisia ohjelmistoja.

[http://www.xchat.org/ X-Chat] on myös hyvin suosittu GTK+-pohjainen IRC-ohjelma X-ympäristöön. Myös [[Kopete]] ja [[Gaim]] tukevat IRC-protokollaa.

== Katso myös ==
*[[UTF-8|IRC ja siirtyminen UTF8-merkistöön]]
*[[Linux.fi:IRC|Tämän wikin IRC-kanava]]

[[Luokka:Verkko]][[Luokka:Ohjelmat]]

ADSL

2007-02-14T07:56:54Z

Linux Mies: siirsi sivun ”ADSL” uudelle nimelle ”ELISA-ADSL”

{{perustietoa}}

ADSL eli Asymmetric Digital Subscriber Line on tietoliikennemenetelmä Internet-yhteyksien kuljettamiseksi tavallisessa puhelinkaapelissa.

==Katso myös==
*[[wikipedia:fi:ADSL|ADSL Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]

W

2007-02-14T07:56:33Z

Linux Mies: siirsi sivun ”W” uudelle nimelle ”Peelooo”

W oli [[wikipedia:fi:MIT|MIT:llä]] käytössä ollut UNIX-ikkunointijärjestelmä, jonka seuraajaksi [[X]] syntyi.

[[Luokka:Työpöytä]]

Xine

2007-02-14T07:55:54Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Xine” uudelle nimelle ”Sinä”

'''Xine''' on avoin multimediasoitin. Se soittaa CDitä, DVDitä ja VCDitä sekä erilaisia mediatiedostoformaatteja (AVI, MOV, WMV, MP3). Sitä voi käyttää itsenäisenä soittimena, tai backendinä jollekin muulle.

== Katso myös ==
*[[Mplayer]]

==Linkkejä==
*[http://xinehq.de/ Xinen kotisivu]

[[Luokka:Ohjelmat]][[Luokka:Työpöytä]]

Xplanet

2007-02-14T07:55:27Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Xplanet” uudelle nimelle ”Pilluplaneetta”

[[Kuva:Xplanet_tausta.jpg|right|200px|thumb|Xplanetin piirtämä taustakuva KDE-työpöydällä]]
Xplanet on vapaan lähdekoodin ohjelma, jonka avulla voi muodostaa kuvia mistä tahansa planeetasta ja/tai niiden kuista. Tyypillinen käyttökohde on tehdä jatkuvasti päivittyvä kuva maasta, jossa päivän ja yön eteneminen näkyy.

== Taustakuvaksi työpöydälle ==
===KDE===
XPlanetin saa [[KDE|KDE:n]] taustakuvaksi laittamalla KDesktop-valikossa (hiiren kakkospainike työpöydällä ja "Configure desktop" englanninkielisessä versiossa) taustakuvan pois ("No picture") ja sitten lisäämällä lisäasetuksista ("Advanced options")-osioon uuden ohjelman seuraavin tiedoin:
*Nimi (name): Esim. xplanet
*Kommentti (comment): Kommentteja, ei väliä
*Komento (command): xplanet --geometry %xx%y --num_times 1 --latitude 20 --output %f.jpg && mv %f.jpg %f
*Esikatselukomento (preview cmd): sama kuin komento edellä
*Tiedosto (executable): xplanet
*Päivitystaajuus (Refresh time): 5min on hyvä.
Tämän jälkeen lisäys tehdään OK-napilla, valitaan listasta juuri lisätty xplanet ja hyväksytään valinta OK:lla.
=== GNOME ===
XPlanetin käyttäminen [[GNOME]]-työpöydän alla ei onnistu yhtä yksinkertaisesti kuin KDE:ssä, koska GNOMEssa ei ole sisäänrakennettua tukea ulkoisille taustakuvanpiirto-ohjelmille.

Toimimaan XPlanetin kuitenkin saa [http://stef.tvk.rwth-aachen.de/~nazgul/linux-hacks.php täältä] löytyvää skriptiä mukauttamalla (edellyttää perustietoja [[bash]]-skriptauksesta).

=== Xfce ===
XPlanetin saa toimimaan estämällä taustakuvan näyttämisen työpöytäasetuksista. Xfce:n vanhemmissa versioissa tätä asetusta ei ole, vaan taustakuvasta ja työpöytävalikon näyttämisestä huolehtiva xfdesktop-ohjelma on poistettava kokonaan käytöstä komennolla
killall xfdesktop

== Linkkejä ==
*[http://xplanet.sourceforge.net/ Xplanetin kotisivu]

[[Luokka:Ohjelmat]]
[[Luokka:Työpöytä]]

Keskustelu:Ubuntu

2007-02-14T07:54:10Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:Ubuntu” uudelle nimelle ”Keskustelu:Windows Vista”

Kyllähän se ihan virallisestikin on nimeltään pelkästään Ubuntu. Kotisivun osoite on [[http://www.ubuntulinux.org/ http://www.ubuntulinux.org/]] vain siksi, että [http://www.ubuntu.org/ http://www.ubuntu.org/] on jo varattu. Myös muuten loogisempi näin, siksi siirto. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 17:51:34 (EEST)

Ubuntu

2007-02-14T07:54:10Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Ubuntu” uudelle nimelle ”Windows Vista”

[[Kuva:Ubuntun_logo.png|right|250px]]
Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka perusperiaatteita ovat ilmaisuus, sitoutuminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja helppokäyttöisyys niin ohjelmien, käännösten kuin esteettömyystoimintojen osalta. Ubuntu on afrikkalainen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle".

== Yleistä ==

Ubuntun perustajana on monimiljonääri Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntulla on kuitenkin hyvin avoin kehitystapa, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on yrittänyt korostaa myös Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön ([http://www.canonical.com/UbuntuFoundation]) jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntun asennukseen riittää yksi CD-levy, siinä missä useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat useita CD:itä tai DVD:n. Ubuntun työpöytäympäristönä on oletuksena [[GNOME]]. Saatavilla on myös [[KDE]] ([[Kubuntu]]) ja kevyempi [[Xfce]] ([[Xubuntu]]). Asennusohjelma on myös mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin ohjelma ei kysy teknisempiä kysymyksiä, mutta asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää.

Ubuntun ominaispiirteisiin kuuluu sen vakaiden versioiden ilmestymistahti. Uusia versioita julkaistaan noin puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Versionumerointi kuvastaa tätä, ensimerkiksi nykyinen 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ubuntu 6.06 LTS on eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10, jonka tukiaika on normaali 18 kk. Ubuntu 6.06 LTS on etenkin palvelimiin suositeltavampi ja vakaampi vaihtoehto, kun taas Ubuntu 6.10 tarjoaa työasemakäyttöön tuoreimpia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille.

Ubuntun yhteisön alaisuuteen perustetulla Ubuntu Suomella on omat kotisivut ja aktiiviset keskustelualueet, jotka ovat avoimia kaikille Ubuntu Linuxista kiinnostuneille suomalaisille. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntusta kiinnostuneiden suomalaisten aloittamia IRC-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

== Julkaisuhistoria ==
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004

== Katso myös ==
*[[Ubuntu/Ohjeita]], ohjeita Ubuntuun liittyen
*[[EasyUbuntu]], työkalu Ubuntun asennuksen viimeistelyyn
*[[Automatix2]], EasyUbuntun kaltainen työkalu asennuksen viimeistelyyn. Kotisivu: http://www.getautomatix.com/

== Linkkejä ==

* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe#head-388845183d02748ff7953b4da14755f3c74a1514 Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:
** [http://www.ubuntu.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto]

=== Englanniksi ===

* [http://www.ubuntulinux.org/ Ubuntu Linuxin englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linuxin wiki-sivusto]
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]

== Ubuntun sisarprojektit ==

* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä

[[Luokka:Jakelut]]

Käyttäjä:Linux Mies

2007-02-14T07:53:24Z

Linux Mies:

Olen pahoillani.

Linux.fi:Kahvihuone

2007-02-14T07:52:53Z

Linux Mies:

#redirect [[kyrpä]]

X PixMap

2007-02-14T07:51:42Z

Linux Mies: siirsi sivun ”X PixMap” uudelle nimelle ”X PixMapPimppi”

XPM-tiedosto eli XPixMap on merkkipohjainen pakkaamaton bittikarttagrafiikkatiedosto jota voidaan lukea myös merkkipohjaisesti. XPM-tiedosto koostuu kuudesta osasta: alkumerkinnöistä, arvoista, väreistä, pikseleistä, laajennuksista ja loppumerkinnästä. Alkumerkintä alkaa aina /* XPM */ -tunnisteella. Värit voidaan ilmaista heksalukuina joko [[RGB]]-koodina tai [[HSV]]-koodina.

==Katso myös==
Ohjelmat joissa tuki XPM-tiedostoille:
* [[GIMP]]
* [[Lazarus]]
* [[Pixel32]]

[[Luokka:Tiedostomuodot]]

Keskustelu:Digi-tv

2007-02-14T07:50:45Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Keskustelu:Linux ja digi-tv” uudelle nimelle ”Keskustelu:!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!”

Mahtavaa että tästäkin tuli lopulta jotakin! Varmaan vanhimpia artikkelitoiveita. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. kesäkuuta 2006 kello 13:17:14 (EEST)

Digi-tv

2007-02-14T07:50:45Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Linux ja digi-tv” uudelle nimelle ”!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!”

== Toimivia sovittimia ==
*Terratec Cinergy T2 -USB-sovitin on havaittu toimivaksi yhdistelmällä [[Kaffeine]] - [[Suse]] 10.0.
*Terratec Cinergy 1200-C toimii ajurilla <tt>budget-av</tt>, joka löytyy uusimmista [[ydin|kernelin]] versioista. Testattu [[Gentoo]]ssa, [[Suse]]ssa, [[Mandriva]]ssa, [[Ubuntu]]ssa ja [[Fedora Core 5]]ssa. Huom! Kortista on ilmestynyt uusi versio, jolle ei ole linux-tukea. Ks. http://linuxtv.org/wiki/index.php/DVB-C_PCI_Cards
*Terratec Cinergy 1200-T toimii, Mandriva 2006, vaatii kuitenkin [http://lists.suse.com/archive/suse-linux/2005-Aug/att-0622/get_dvb_firmware get_dvb_firmware skriptin] ja hotplug-hakemistoon asennuksen.
* TwinhanDTV Alpha DigiTV-viritin USB on toiminut ainakin Fedora Core 4:n ja mythtv 0.19:n kanssa. Vaatii erikseen ladattavan [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-vp702x-01.fw firmware-koodin]. Mukana tuleva [[Kaukosäätimet|kaukosäädinkin]] toimii. '''Varoitus!''' Markkinoille on tullut laitteita uudemmalla piirisarjalla, joka ei vielä ole tuettu Linuxissa.
* TwinhanDTV USB-Ter (USB1.1!) toimii, mutta vaatii http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-5.0.0.11.fw kopioimisen hotplug kansioon. [[Mepis]] 6 toimi suoraan, [[Suse]] 10.2 vaati vanilla ytimen (2.6.20) kääntämisen.
* Hauppauge WinTV-Nexus-CA on havaittu toimivaksi [[Suse]] 10.0 -käyttöjärjestelmässä ohjelmien [[Kaffeine]], [[Xawtv4]] ja [[Klear]] kanssa. Kortissa on myös analoginen viritin, jonka toimivuudesta ei tietoa.
* Hauppauge WinTV NOVA-T USB2 (rev. 93004) toimii oikealla firmwarella Mandriva 2007.
* Technotrend C-1500 toimii tuoreimmilla ajureilla [http://www.linuxtv.org/repo linuxtv.org:sta]. Myös oheislaitteena saatava CI-moduuli toimii Conax CAM:lla ainakin [[mythtv|mythtv:ssä]].
* Artec T14 USB2.0 DVB-T toimii uusimmilla ajureilla [http://www.linuxtv.org linuxtv.org:ista], mutta vaatii toimiakseen myös firmwaren [http://www.linuxtv.org/downloads/firmware/dvb-usb-dibusb-6.0.0.8.fw dvb-usb-dibusb-6.0.0.8.fw]. Testattu mm. seuraavilla ohjelmilla ja todettu toimivaksi: [[Kaffeine]], [[Klear]] ja [[Mplayer]].
*Technotrend DVB-C Budget (Hauppauge WinTV NOVA) toimii SuSE 10.0:lla ja Kaffeinella.
*Pinnacle PCTV 300i DVB-T PCI toimii SAA7134 ajurilla. Ohjelman katselua testattu Mplayerillä. Hyviä neuvoja säätämiseen [http://gentoo-wiki.com/HARDWARE_saa7134 Gentoo Wikistä].
*Nebula PCI-virition DVB-T toimii ainakin ubuntussa ja debianissa. Ohjeet http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3634.0
*Technotrend/Hauppauge WinTV DVB-C rev2.X, full feature -kortteja, jotka toimivat nykyisillä kerneliversioilla täysin.
*Technotrend Premium C-2300, full feature -kortti, jonka pitäisi toimia digipuolella. Kortti on analogi- ja digitv-hybridikortti, analogipuoli ei ilmeisesti toimi Linuxissa.

== Huomioitavia asioita sovittimista ==

USB-sovitin saattaa vaatia enemmän virtaa kuin mitä kaikki koneet antavat usb-porteistaan. Ainakin yhdessä tapauksessa virran loppuminen näkyi siten, että kortti näytti toimivan oikein, mutta kuvassa oli vaan merkittävästi häiriöitä. Häiriöt näyttivät siltä, että signaali olisi liian heikko. Onneksi tämä vika on helppo korjata ottamalla käyttöön usb toistin (hub), jolla on erillinen sähkönsyöttö.

==Linkkejä==
*[http://linuxtv.org/wiki/ LinuxTV:n DVB wiki]
*[http://linuxtv.org/vdrwiki/ LinuxTV:n VDR wiki]
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/ LinuxTV:n video4linux wiki]
[[Luokka: Laitteisto]]

Jakelun valinta

2007-02-14T07:49:54Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Aloittelijalle/Jakelupaketin valinta” uudelle nimelle ”Kyrpä”

On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (nk. ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]]

=== [[Debian]] ===
Yksi vanhimmista Linux-jakeluista. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta isompia päivityksiä jotka sitten voisivat vaatia säätämistä ei tule kovinkaan usein. Asennus on tekstipohjainen mutta melko helppo. Debiania käytetään paljon myös palvelimissa. Nykyään aloittelijoille suositellaan Debianin sijaan [[Ubuntu|Ubuntua]] joka on Debian-pohjainen. 
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu]
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]

=== [[Gentoo]] ===
Maineeltaan gurujen jakelupaketti. Asennusohjelma on vielä betavaiheessa ja asennus kestää pitkään sillä lähes kaikki käännetään lähdekoodista. Asennus tosin on melko helppo laadukasta suomenkielistä asennusohjetta seuraten, ja asennuksen aikana on mahdollisuus oppia paljon Linuxin perusteista. Aloittelijalle asennus kuitenkin luultavasti liian vaikea mikäli tuttavapiirissä ei ole osaavaa kaveria auttamaan asennuksessa. [[Paketinhallintajärjestelmä|Paketteja]] hallitsee [[Portage]], joka on yksi laajimmista ja sisältää ohjelmista uusia versioita. 
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje]
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki]

=== [[SuSE]] / OpenSuSE ===
[[SuSE]] on nykyään kaupallinen jakelu, mutta siitä on tehty yhteisöpohjainen OpenSuSE. Asennus onnistuu täysin graafisesti. OpenSuSE:n mukana tulevalla YaST:illa onnistuu myös muu järjestelmän hallinta graafisesti, mikä monissa muissa jakeluissa vaatisi komentorivin käyttöä. Oletustyöpöytänä [[GNOME]] 
*[http://www.opensuse.org OpenSuSE]
*[http://kotoistaminen.novell.fi]

=== [[Ubuntu]] ===
Ubuntu on melko tuore, mutta runsaasti suosiota saanut [[Debian]]-pohjainen jakelupaketti. Asennus on täysin graafinen ja koostuu vain muutamasta vaiheesta, ja perusohjelmat asentuvat suoraan. Käyttäjäyhteisö on jo melko laaja, joten apuakin löytyy. Ubuntun suomalaisen käyttäjäyhteisön [http://www.ubuntu-fi.org kotisivuilta] saa apua myös suomeksi. Debianille tehdyt ohjeet ja paketit toimivat myös usein suoraan. Ubuntun voi tilata myös täysin ilmaiseksi suoraan kotiin, mikäli ei satu omistamaan polttavaa CD-asemaa ja nopeaa nettiyhteyttä. Oletustyöpöytänä [[GNOME]], mutta [[KDE]] on mahdollista valita asentamalla [[Kubuntu]] (toki KDE löytyy myös paketinhallinnasta). 
*[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
*[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] -sivusto ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]

=== [[Mandriva]] ===

Mandriva on yksi suurimmista ja vanhimmista edelleen kehitettävistä jakeluista. Nimi Mandriva tosin on ollut vasta vuodesta 2005, kun aikaisemmat MandrakeLinux ja Conectiva yhdistivät voimavaransa. Mandriva on tunnettu helppokäyttöisyydestään joten se sopii aloittelijoille erinomaisesti. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että edistyksellisempi käyttö olisi jotenkin estetty, vaan sillä voidaan hoitaa myös hyvinkin vaativia tehtäviä.

Jakelusta on saatavilla paitsi ilmainen perusversio, myös erisuuruiseen kuukausi- tai vuosimaksuun perustuva [http://wwwnew.mandriva.com/community/users/club MandrivaClub], johon sisältyy lisäohjelmia ja -palveluita.

Paketinhallinta on vastaavanlainen kuin muissakin jakeluissa ja käyttää [[rpm]]-paketteja. Sitä voidaan käyttää joko komentorivipohjaisesti ([[URPMI]]), tai graafisen käyttöliittymän kautta.

*[http://www.mandriva-fi.com/foorumi Suomenkielinen Mandriva-foorumi]

=== [[Fedora Core]] ===
Fedora Core on kaupallisesti kaikkein menestyneimmän Linux-jakelun, [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. RHEL:n rinnalla Fedoraa pidetään kaupallisissa piireissä standardina, minkä vuoksi kaupalliset Linux-ohjelmat taataan yleensä toimivaksi juuri Fedora Corella. Fedoraa jaellaan dvd:nä ja viiden cd:n kasana. Mukana tulee paljolti ohjelmia, mukaanlukien [[Eclipse]]-java-kehitysympäristö sekä [[KDE]] ja [[GNOME]]-työpöydät (joista [[GNOME]] oletuksena). Fedoran asennus hoituu helposti graafisella [[Anaconda]]lla.

*[http://www.linux-paja.com/ Fedora-tietoutta suomeksi]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Jakelut]]

Linux.fi:Ohje

2007-02-14T07:48:59Z

Linux Mies: siirsi sivun ”Ohje:Ohje” uudelle nimelle ”Pillu”

Sivujen muokkauksessa voit hyödyntää [[wikipedia:fi:Wikipedia:Kuinka sivuja muokataan|Wikipedian ohjeita]]. Lue myös sivu [http://meta.wikimedia.org/wiki/Help:Contents http://meta.wikimedia.org/wiki/Help:Contents].

Lisäksi muista noudattaa wiki.linux.fin omia [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytäntöjä]]

Kellon voi laittaa aikaan [[Toiminnot:Preferences|asetukset]]-sivulta. Laita aikavyöhykkeeksi +2 (talviaika) tai +3 (kesäaika).

[[Luokka:Wiki]]