Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Paketinhallintajärjestelmä

2006-10-02T10:22:13Z

Linuxman:

'''Paketinhallintajärjestelmä''' on ohjelmisto, jolla tietyn järjestelmän ohjelmapaketteja voidaan Tämä ominaisuus on vain windows 95ssä

Katso artikkeli [[ohjelman asennus]] jossa on tarkempaa tietoa ohjelmien asentamisesta käytännössä.

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Jakelut]]

Paketinhallintajärjestelmä

2006-10-02T10:21:56Z

Linuxman:

'''Paketinhallintajärjestelmä''' on ohjelmisto, jolla tietyn järjestelmän ohjelmapaketteja voidaan Tämä ominaisuus on vain linuxissa

Katso artikkeli [[ohjelman asennus]] jossa on tarkempaa tietoa ohjelmien asentamisesta käytännössä.

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Jakelut]]

XUbuntun päivittäminen

2006-10-02T10:21:17Z

Linuxman: siirsi sivun ”XUbuntun päivittäminen” uudelle nimelle ”Edubuntun päivittäminen”

#redirect [[Edubuntun päivittäminen]]

Ubuntun päivittäminen

2006-10-02T10:21:17Z

Linuxman: siirsi sivun ”XUbuntun päivittäminen” uudelle nimelle ”Edubuntun päivittäminen”

[[Ubuntu]]n päivitys eroaa [[Debian]]in päivityksestä hieman, sillä Ubuntun tapauksessa suositellaan käyttämään komentoa sudo root-tunnusta vaativiin operaatioihin.

Kaikkien asennettujen ohjelmien päivittäminen uusimpaan versioon onnistuu avaamalla terminaali-ikkuna ja antamalla seuraavat komennot:
sudo apt-get update (hakee tiedot saatavilla olevista päivityksistä, syötä salasana pyydettäessä)
sudo apt-get dist-upgrade (asentaa saatavilla olevat päivitykset, syötä salasana pyydettäessä)

Ubuntussa on myös helppokäyttöinen [http://ubuntu.sange.fi/ohje_ubuntu_ohjelmien_paivitys graafinen päivitysohjelma] (katso linkistä kuvakaappaukset).

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Jakelut]]

Zenwalk

2006-10-02T10:20:27Z

Linuxman: siirsi sivun ”Zenwalk Linux” uudelle nimelle ”Moonwalk Linux”

Ranskalaisperäinen Zenwalk Linux on kevyt, yhdelle CD:lle mahtuva [[Slackware]]-pohjainen [[jakelu]], jonka painopiste on multimedia-, Internet- ja ohjelmointiominaisuuksissa. Zenwalk tunnettiin aiemmin nimellä Minislack.

Zenwalkin perusperiaatteisiin kuuluu nopeuden, keveyden ja yksinkertaisuuden lisäksi yksi ohjelma per käyttötarkoitus -ajattelu. Oletussähköpostiohjelma on [[S%C3%A4hk%C3%B6postiohjelmat#Mozilla_Thunderbird|Mozilla Thunderbird]], oletusselain [[WWW-selaimet#Firefox|Mozilla Firefox]] ja oletusmusiikkisoitin [[Audacious]]. Asennuksen mukana tulee [[Xfce]]-työpöytäympäristö, mutta [[KDE]]:n ja [[GNOME]]n saa asennettua helposti netpkg-ohjelman avulla.

Zenwalkin [[Tgz]]-paketinhallinta on hajautettu kahden graafisen sovelluksen tehtäväksi: netpkg-ohjelmalla asennetaan ja päivitetään Internet-pakettivarastolta löytyviä keskeisiä paketteja. Pkgtool-sovelluksella hallitaan taas omalle koneelle ladattuja tar.gz -paketteja. Paketinhallintaa voi luonnollisesti käyttää komentorivikomentojenkin avulla. Suuri osa [[Slackware]]-paketeista toimii suoraan myös Zenwalkissa, mutta toki on suositeltavaa käyttää Zenwalkin omia paketteja aina kun tämä on mahdollista.

== Linkkejä ==
* [http://zenwalk.vaihtoehto.org/ Suomenkielinen Zenwalk-foorumi]
* [http://www.zenwalk.org/ Zenwalk Linux]
* [http://www.zengamer.tuxfamily.org/ ZenGamer]

[[Luokka:Jakelut]]

Ubuntun päivittäminen

2006-10-02T10:18:35Z

Linuxman: siirsi sivun ”Ubuntun päivittäminen” uudelle nimelle ”XUbuntun päivittäminen”

#redirect [[XUbuntun päivittäminen]]

Ubuntun päivittäminen

2006-10-02T10:18:35Z

Linuxman: siirsi sivun ”Ubuntun päivittäminen” uudelle nimelle ”XUbuntun päivittäminen”

OpenSUSE

2006-10-02T10:18:11Z

Linuxman: siirsi sivun ”SuSE Linux” uudelle nimelle ”SuSE LinuxPillu”

Nimi '''SuSE''' on alunperin lyhennys sanoista '''Gesellschaft für Software und Systementwicklung GmbH'''. SuSE Linux -[[Jakelut|jakelua]] kehitti saksalainen SuSE GmbH, jonka yhdysvaltalainen Novell osti vuoden 2004 tammikuussa. SuSE Linuxia myydään ohjekirjojen kanssa, mutta sen voi myös asentaa ilmaiseksi FTP:ltä asennuksen aikana imuroimalla tai DVD- tai CD-imageilta. SuSEsta on saatavilla myös live-DVD. Kovin heikkotehoiseen koneeseen SuSEa ei välttämättä kannata asentaa.

SuSEn asetustyökalua '''YaSTia''' (Yet another Setup Tool) on pitkään pidetty eräänä edistyksellisimmistä Linux-järjestelmän asetustyökaluista. Myös muuten SuSE on erittäin edistynyt Linux-jakelu, joidenkin mielestä jopa edistynein. SuSE on yksi yritysmaailman suosituimmista Linux-jakeluista, ja myös IBM tekee läheistä Linux-yhteistyötä Novellin kanssa.

Kesällä 2005 SuSE julkaisi OpenSUSE-projektin, jonka idea on vähän sama kuin [[Fedora Core|Fedora-projektilla]] – luoda yhteisöversio kaupallisesti menestyvästä jakelusta.

== Linkkejä ==

* [http://www.novell.com/linux/suse/index.html SuSE Linux]
* [http://www.opensuse.org OpenSUSE]

[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:Kubuntu

2006-10-02T09:49:28Z

Linuxman:

'''Unicode'''

Apache-harjoituksia

2006-10-02T09:43:20Z

Linuxman: siirsi sivun ”Apache-harjoituksia” uudelle nimelle ”Apache harjoituksia”

Apache HTTPD:n asetukset

2006-10-02T09:42:26Z

Linuxman: siirsi sivun ”Apache httpd:n asetukset” uudelle nimelle ”Apache www-palvelin”

[[Apache]] on Linuxin puolella ylivoimainen www-palvelin, joka mukautuu helposti haluamiisi tarpeisiin. Kyseinen ohjelmisto löytyy myös [[Windows]]-alustalle.

Apachen määritykset ovat tiedostossa /etc/httpd/conf/httpd.conf tai /etc/apache2/httpd.conf. Kyseinen tiedosto sisältää runsaasti kommentteja, joiden avulla on helppo päästä alkuun Apachen hallinnassa. Lisätietoja löytyy erittäin hyvin tehdystä dokumentoinnista ja ohjeistuksesta Apachen [http://httpd.apache.org/docs-2.0/ www-saitilta]. Alla on pyritty suomentamaan ja selkeyttämään dokumenttia. Kyseinen ohjeistus on tehty kommenttimuotoon, jolloin voit halutessasi siirtää sen sellaisenaan omien konfiguraatioidesi pohjaksi.

[[Apache harjoituksia]] on harjoituksia osiossa.

# Tarkemmat ohjeet: http://httpd.apache.org/docs-2.0

# Määritykset jaettu kolmeen perustyyppiin
# 1. Määritykset, jotka koskettavat Apache palvelimen prosesseja
# kokonaisuudessaan (globaali ympäristö)
# 2. Määritykset, jotka koskettavat Apache palvelimen pääsivustoa
# (main/default server) eli vastaa niistä määrityksistä, joita ei ole
# erikseen määritetty virtuaalipalvelimille. Nämä määritykset antavat
# myös perusasetukset virtuaalipalvelimille.
# 3. Virtuaalipalvelinten määritykset

### 1: globaali ymp.

# Piilottaa käynnissä olevat modulit näkymästä maailmalle
ServerTokens OS

# Palvelimen juurihakemisto, mistä löytyvät konfiguraatio-, logi- ja
# virhetiedostot.
ServerRoot "/etc/httpd"

# Tiedosto, joka sisältää httpd:n käynnistyessään saaman prosessinumeron
PidFile run/httpd.pid

# Aika sekunneissa kauanko palvelin odottaa vastausta pyyntöön
# Pyyntö voi olla
# GET
# POST / PUT pyyntöjen välinen TCP-pakettien aika
# TCP-pakettien kättelyjen (ACK) välinen aika
Timeout 120

# Sallitaanko jatkuva yhteys (enemmän kuin yksi pyyntö / yhteys)
# Nopeuttaa staattisten sivujen käsittelyä, oletuksena pois
KeepAlive Off

# Jos edellinen käytössä, niin montako kyselyä samaan yhteyteen
MaxKeepAliveRequests 100

# Montako sekuntia odotetaan pyyntöä samasta yhteydestä ennen sen
# sulkemista. Ruuhkaisilla palvelimilla ei kannata odottaa liian kauaa
KeepAliveTimeout 15

# prefork MPM on oletus, worker MPM pitää määrittää asennuksessa erikseen
# StartServers: montako palvelinprosessia käynnistetään
# MinSpareServers: minimimäärä varapalvelinprosesseja
# MaxSpareServers: maksimimäärä varapalvelinprosesseja
# ServerLimit: Maxclients muuttujan maksimimäärä (Älä muuta)
# MaxClients: Käynnistettävien serveriprosessien maksimimäärä
# MaxRequestsPerChild: palvelinprosessin tarjoamien pyyntöjen
# maksimimäärä
<IfModule prefork.c>
StartServers 8
MinSpareServers 5
MaxSpareServers 20
ServerLimit 256
MaxClients 256
MaxRequestsPerChild 4000
</IfModule>

# worker MPM
<IfModule worker.c>
StartServers 2
MaxClients 150
MinSpareThreads 25
MaxSpareThreads 75
ThreadsPerChild 25
MaxRequestsPerChild 0
</IfModule>

# Jos haluat Apachen kuuntelevan vain tiettyä Ip-osoitetta ja/tai porttia
# Portti 80 on http:n oletusportti
#Listen 12.34.56.78:80
Listen 80

# Dynamic Shared Object (DSO) Support (Linkkikirjastojen tuki)
# Lisätietoja: http://httpd.apache.org/docs/2.0/mod/
LoadModule access_module modules/mod_access.so 
LoadModule auth_module modules/mod_auth.so 
LoadModule auth_anon_module modules/mod_auth_anon.so 
LoadModule auth_dbm_module modules/mod_auth_dbm.so 
LoadModule auth_digest_module modules/mod_auth_digest.so 
LoadModule ldap_module modules/mod_ldap.so 
LoadModule auth_ldap_module modules/mod_auth_ldap.so 
LoadModule include_module modules/mod_include.so 
LoadModule log_config_module modules/mod_log_config.so 
LoadModule logio_module modules/mod_logio.so 
LoadModule env_module modules/mod_env.so 
LoadModule mime_magic_module modules/mod_mime_magic.so 
LoadModule cern_meta_module modules/mod_cern_meta.so 
LoadModule expires_module modules/mod_expires.so 
LoadModule deflate_module modules/mod_deflate.so 
LoadModule headers_module modules/mod_headers.so 
LoadModule usertrack_module modules/mod_usertrack.so 
LoadModule setenvif_module modules/mod_setenvif.so 
LoadModule mime_module modules/mod_mime.so 
LoadModule dav_module modules/mod_dav.so 
LoadModule status_module modules/mod_status.so 
LoadModule autoindex_module modules/mod_autoindex.so 
LoadModule asis_module modules/mod_asis.so 
LoadModule info_module modules/mod_info.so 
LoadModule dav_fs_module modules/mod_dav_fs.so 
LoadModule vhost_alias_module modules/mod_vhost_alias.so 
LoadModule negotiation_module modules/mod_negotiation.so 
LoadModule dir_module modules/mod_dir.so 
LoadModule actions_module modules/mod_actions.so 
LoadModule speling_module modules/mod_speling.so 
LoadModule userdir_module modules/mod_userdir.so 
LoadModule alias_module modules/mod_alias.so 
LoadModule rewrite_module modules/mod_rewrite.so 
LoadModule proxy_module modules/mod_proxy.so 
LoadModule proxy_ftp_module modules/mod_proxy_ftp.so 
LoadModule proxy_http_module modules/mod_proxy_http.so 
LoadModule proxy_connect_module modules/mod_proxy_connect.so 
LoadModule cache_module modules/mod_cache.so 
LoadModule suexec_module modules/mod_suexec.so 
LoadModule disk_cache_module modules/mod_disk_cache.so 
LoadModule file_cache_module modules/mod_file_cache.so 
LoadModule mem_cache_module modules/mod_mem_cache.so 
LoadModule cgi_module modules/mod_cgi.so 

# Lataa määritystiedostot hakemistosta "/etc/httpd/conf.d".
Include conf.d/*.conf

# ExtendedStatus määrittää luoko Apache täyden vai perustilainformaation
# kun "server-status" käsittelijää kutsutaan. Oletuksena Off.
#ExtendedStatus On

# httpd käyttäjä ja käyttäjäryhmä
User apache
Group apache

### 2: "Pääpalvelimen" määritykset
# Kaikkia näitä määrityksiä voi käyttää virtuaalipalvelimissa,
# jolloin ne korvaavat tässä esitetyt

# Mihin osoitteeseen virheet tulee postitttaa
ServerAdmin root@localhost

# Servername määrittää nimen ja portin, jolla palvelin tunnistaa itsensä.
# Jollei palvelimen nimi ole rekisteröity, niin laita tähän ip-osoite
# Tällöin uudelleenohjaukset toimivat varmemmin
#ServerName www.example.com:80

# UseCanonicalName määrittää kuinka Apache luo itseensä viittaavat URL:t.
# sekä SERVER_NAME ja SERVER_PORT muuttujat.
# "Off", Apache käyttää asiakkaalta tulevaa Hostname ja Port arvoa
# "On", Apache käyttää ServerName määritettä (yllä)
# Esimerkki:
# Käyttäjät kirjautuvat sisäverkon www-palvelimeen lyhennetyllä nimellä
# kuten www. Mikäli URL sisältää myös hakemiston esim. http://www/splat
# ilman lopussa olevaa kauttaviivaa, niin Apache ohjaa osoitteeseen
# http://www.example.com/splat/. Tämä tuottaa autentikoinnin tapauksessa
# sen, että käyttäjän tarvitsee kirjautua kahdesti (kerran www ja kerran
# www.example.com). Mutta jos UseCanonicalName on "Off", niin Apache
# ohjaa oikeaan osoitteeseen http://www/splat/.
UseCanonicalName Off

# DocumentRoot: oletushakemisto sivustoille
DocumentRoot "/var/www/html"

# Jokaiseen hakemistoon (johon Apachella on pääsy) voidaan määrittää
# palvelut ja ominaisuudet jotka sallitaan / kielletään kyseisessä
# hakemistossa ja sen alihakemistoissa
# Oletukseksi määritetään hyvin rajoitetut ominaisuudet
<Directory />
Options FollowSymLinks
AllowOverride None
</Directory>

# Tästä eteenpäin sinun tulee erityisesti sallia (enable) tietyt
# ominaisuudet
# Vaihda myös tämä, jos vaihdat DocumentRoot määritettä (yllä).
<Directory "/var/www/html">

# Mahdollisia arvoja Options määritteelle ovat "None", "All",
# tai mikä tahansa yhdistelmä seuraavista
# Indexes Includes FollowSymLinks SymLinksifOwnerMatch ExecCGI MultiViews
# Huomaa että "MultiViews" täytyy määrittää erikseen se ei tule
# "Options All" mukana
# Arvojen selitykset
# (http://httpd.apache.org/docs-2.0/mod/core.html#options):

# Indexes - Jos annettu pelkkä hakemisto ja sieltä puuttuu DirectoryIndex
# kohdassa määritetyn niminen tiedosto, niin mod_autoindex moduli luo
# asiakkaalle kyseisen hakemiston listauksen.

# Includes - mod_includen mukanaan tuomat Server-side includes (shtml)
# sallitaan

# FollowSymLinks- Palvelin seuraa symbolisia linkkejä

# SymLinksifOwnerMatch - Palvelin seuraa symbolisia linkkejä vain jos
# kohdetiedoston tai -hakemiston omistaa sama käyttäjäid kuin linkin
# ExecCGI - CGI skriptien käyttö mod_cgi:n avulla sallittu

# MultiViews - jos palvelin saa kyselyn /some/dir/foo,
# ja kyseisessä hakemistossa (/some/dir) on MultiViews käytössä
# ja /some/dir/foo ei ole olemassa, niin palvelin etsii hakemistosta
# kaikki tiedostot nimeltä foo.* ja luo tilapäisen "type map"in ja
# valitsee niistä parhaan asiakkaan vaatimuksiin

Options Indexes FollowSymLinks

# AllowOverride kontrolloi .htaccess tiedostoihin laitettavat
# määritetteet. Se voi olla "All", "None" tai mikä tahansa
# yhdistelmä seuraavista:
# Options FileInfo AuthConfig Limit
# Lisätietoa autentikoinnista:
# http://httpd.apache.org/docs/2.0/howto/auth.html

# None - .htaccess tiedostot jätetään huomioitta

# AuthConfig - Sallii lupamääritteiden käytön
# Lupamääritteitä voivat olla:
# - AuthDBMGroupFile - Käyttäjäryhmien nimet sisältävä DBM tiedosto.
# Käyttää mod_auth_dbm modulia, joka tarjoaa perusautentikoinnin, missä
# käyttäjänimet ja salasanat tallennetaan DBM tyyppiseen tietokantaan
# toisin kuin mod_auth moduli, joka käyttää tekstitiedostoja.
# Lisää DBM tiedostoista ja niiden luonnista:
# http://www.apacheweek.com/features/dbmauth
# - AuthDBMUserFile - Käyttäjien nimet ja salasanat sisältävä DBM
# tiedosto
# - AuthGroupFile - Käyttäjäryhmät sisältävä tekstitiedosto
# - AuthName - Salasanaa pyytävän ikkunan Title-osan teksti
# - AuthType - Hakemiston autentikointitapa, joka voi olla joko Basic
# tai Digest. Digest lähettää tiedon suojattuna (toisin kuin Basic),
# mutta toimii vain tietyillä selaimilla, lisätietoja Digest tavan
# käytöstä löydät osoitteesta:
# http://httpd.apache.org/docs/2.0/mod/mod_auth_digest.html

# AuthUserFile - Käyttäjien nimet ja salasanat sisältävän
# tekstitiedoston nimi

# Require - Määrittää ketkä autentikoidut käyttäjät pääsevät resurssiin

# Esimerkki:
# AuthType Basic
# AuthName "Restricted Resource"
# AuthUserFile /web/users
# AuthGroupFile /web/groups
# Require group admin
AllowOverride None

# Määritetään kenellä on oikeus palvelimelle
# Order määrittää allow ja deny määritteiden järjestyksen
# Määritteet (ja niihin alla määritetyt tiedot) luetaan annetussa
# järjestyksessä. Näin ollen jälkimmäisenä annettu määrite päättää
# oletuskäytännön (Allow,Deny -> Oletuksena kaikilta kielletty).

# Esim. (päästää vain Apache.org domainiin kuuluvat koneet,
# muut kielletään):
# Order Deny,Allow
# Deny from all
# Allow from apache.org

# Esim. (Päästää vain apache.org domainiin kuuluvat, oletuksena kielto)
# Order Allow,Deny
# Allow from apache.org
# Deny from foo.apache.org

# Esim. (Päästää kaikki, koska oletuksena vapaa pääsy, huomaa järjestys)
# Order Deny,Allow
# Allow from apache.org
# Deny from foo.apache.org

# Edellä olevat esimerkit tarkemmin:
# http://httpd.apache.org/docs/2.0/mod/mod_access.html#order

# Allow määritteellä annetaan ne koneet, joilla on oikeus palvelimelle
# Pääsyä voidaan kontrolloida IP-osoitteella, -alueella tai muilla
# ympäristömuuttujista saatavalla tiedolla. Ympäristö muuttujien käytöstä
# löydät tietoja ja esimerkkejä mm. seuraavista osoitteista:
# http://httpd.apache.org/docs/2.0/mod/mod_access.html#allow
# http://httpd.apache.org/docs/2.0/mod/mod_setenvif.html
# http://httpd.apache.org/docs/2.0/env.html
# http://www.serverwatch.com/tutorials/article.php/1132731
# Esimerkkejä:
# Allow from apache.org
# Allow from .net example.edu
# Allow from 10.1.2.3
# Allow from 192.168.1.104 192.168.1.205
# Allow from 10.1
# Allow from 10 172.20 192.168.2
# Allow from 10.1.0.0/255.255.0.0
# Allow from 10.1.0.0/16
# Allow from 2001:db8::a00:20ff:fea7:ccea
# Allow from 2001:db8::a00:20ff:fea7:ccea/10

Order allow,deny
Allow from all

# Lopettaa oletushakemiston (/var/www/html) oikeuksien käsittelyn
</Directory>
# UserDir on hakemiston nimi, josta käyttäjän kotihakemistossa
# sijaitsevat www-sivut haetaan ~käyttäjänimi haulla.
# Käyttäjän kotihakemiston oikeuksiksi (/home/userid) tulee muuttaa 711
# ja /home/userid/public_html oikeudet tulee olla 755,
# Muuten asiakas ei pääse hakemistoon ja saa "403 Forbidden" ilmoituksen.

<IfModule mod_userdir.c>
# Ottaaksesi käyttäjien kotihakemistojen alla olevat www-sivut käyttöön
# kommentoi seuraava rivi
UserDir disable
# ja poista risuaita seuraavan edestä
#UserDir public_html
</IfModule>

# Halutessasi laittaa määritteet kaikkien käyttäjien www-hakemistoihin
# käytä /home/*/public_html polkua
# Esimerkki:
# <Directory /home/*/public_html>
# AllowOverride AuthConfig
# </Directory>

# DirectoryIndex: Minkä nimisiä tiedostoja haetaan, jos vain hakemisto
# annettu. Yleensä tähän lisätään mm. index.htm, index.php,
# index.php3, default.htm, default.html jne.
DirectoryIndex index.html index.html.var

# AccessFileName tiedoston nimi
AccessFileName .htaccess

# Seuraavat rivit estävät .htaccess ja .htpasswd tiedostoja näkymästä
# asiakkaille (vain Apache näkee ne oikeutta tarkistaessaan)
<Files ~ "^\.ht">
Order allow,deny
Deny from all
</Files>

# mime.type tiedoston sijainti
TypesConfig /etc/mime.types

# Oletus MIME-tyyppi. Perus-HTML sivustoille oikea valinta on text/plain
# Sovelluksille tai pääasiallisesti kuville
# "application/octet-stream" voi olla parempi vaihtoehto
DefaultType text/plain

# MIME-tyypin tunnistukseen käytettävän MIMEMagicFile tiedoston sijainti
<IfModule mod_mime_magic.c>
# MIMEMagicFile /usr/share/magic.mime
MIMEMagicFile conf/magic
</IfModule>

# Tallennetaanko logeihin asiakkaiden nimet vai pelkät IP-osoitteet
# esim. www.apache.org (on) tai 204.62.129.132 (off).
HostnameLookups Off

# EnableMMAP lukee tiedoston muistiinsa voidakseen prosessoida ne ennen
# lähetystä asiakkaalle. Tämä on olennaista palvelimen päässä
# käsiteltäville tiedostoille kuten .shtml. Oletuksena päällä.
# Lisätietoja: http://httpd.apache.org/docs/2.0/mod/core.html#enablemmap
#EnableMMAP off

# EnableSendfile määritteen ollessa päällä Apache näyttää staattisen
# tiedoston asiakkaalle käsittelemättä sitä ensin. Päällä oletuksena.
# Lisätietoa http://httpd.apache.org/docs-2.0/mod/core.html#enablesendfile
#EnableSendfile off

# ErrorLog: Virhelogitiedoston sijainti
ErrorLog logs/error_log

# LogLevel: Virhelogitiedostoon tallennettavien viestien taso.
# Mahdollisia arvoja: debug, info, notice, warn, error, crit,
# alert, emerg.
# Tarkemmin: http://httpd.apache.org/docs/2.0/mod/core.html#loglevel
LogLevel warn
# Palvelimelle kohdistuneet pyynnöt taltioidaan CustomLog määritteen
# mukaisesti.
# Login tiedot voidaan määrittää ympäristömuuttujien avulla.
# Login muotoiluun vaikuttavia rivejä
LogFormat "%h %l %u %t \"%r\" %>s %b \"%{Referer}i\" \"%{User-Agent}i\"" combined
LogFormat "%h %l %u %t \"%r\" %>s %b" common
LogFormat "%{Referer}i -> %U" referer
LogFormat "%{User-agent}i" agent

# mod_logio modulin ollessa ladattuna voi käyttää combinedio muotoilua,
# joka sisältää todellisten lähetettyjen ja saatujen tavujen lukumäärän.
#LogFormat "%h %l %u %t \"%r\" %>s %b \"%{Referer}i\" \"%{User-Agent}i\" %I %O" combinedio

# Tavallisen käyttölogin (access logfile) sijainti ja tyyppi.
# Oletuksena käyttöön otetaan combined tyyppi, jossa logitiedot yhdistetty
#CustomLog logs/access_log common
#CustomLog logs/referer_log referer
#CustomLog logs/agent_log agent
CustomLog logs/access_log combined

# Voit lisätä logiin tiedon, joka sisältää palvelimen version, virtuaali-isännän
# nimen palvelimen generoimiin sivuihin (virhesivut, ftp-listaukset jne).
# Vaihtoehto "EMail" sisältää myös sähköpostin lähetyksen ServerAdminille.
# Valitse joku seuraavista kolmesta: On | Off | EMail
ServerSignature On

# Lisää tässä kohdin niin monta aliasnimeä kuin haluat muodossa
# Alias fakename realname
# Esimerkki:
# Alias /image /ftp/pub/image
# Jolloin pyyntö http://myserver/image/foo.gif palauttaa tiedoston
# /ftp/pub/image/foo.gif, jonka siis ei tarvitse olla /var/www/html/ alla.
# /icons/ alias FancyIndexeding toimintoa varten on oletuksena käytössä.
# FancyIndexing tarkoittaa tapaa tehdä hakemistolistaus niin, että se muodostuu
# eri sarakkeista ikonille, tiedostonimelle (Name), tiedoston muutosajalle
# (Last modified), tiedostokoolle (Size) ja kuvaukselle (Description).
# Mikäli FancyIndexing on poissa päältä, hakemistolistaus on tavallinen
# järjestämätön lista.
Alias /icons/ "/var/www/icons/"
<Directory "/var/www/icons">
Options Indexes MultiViews
AllowOverride None
Order allow,deny
Allow from all
</Directory>

# WebDAV module configuration section.
# WebDAV on www-sivujen etähallintaan tarkoitettu standardi.
# Esimerkiksi WebDev, joka on php:llä toteutettu sivustonhallintasovellus,
# tukee WebDAV protokollaa.
<IfModule mod_dav_fs.c>
# WebDAV lukitus tietokannan sijainti
DAVLockDB /var/lib/dav/lockdb
</IfModule>

# ScriptAliakset ovat kuin aliakset mutta CGI-skriptejä varten
ScriptAlias /cgi-bin/ "/var/www/cgi-bin/"

# cgi-scriptien hakemisto ja määritteet
<Directory "/var/www/cgi-bin">
AllowOverride None
Options None
Order allow,deny
Allow from all
</Directory>

# Redirect määritteen avulla voit ohjata asiakkaan toisaalle
# Esimerkki:
# Redirect /service http://foo2.bar.com/service
# Ohjaa asiakkaan pyynnön http://pyynnönsaanutpalvelin/service/foo.txt
# osoitteeseen http://foo2.bar.com/service/foo.txt

# Palvelimen generoimien listausten määritteet
IndexOptions FancyIndexing VersionSort NameWidth=*
AddIconByEncoding (CMP,/icons/compressed.gif) x-compress x-gzip
AddIconByType (TXT,/icons/text.gif) text/*
AddIconByType (IMG,/icons/image2.gif) image/*
AddIconByType (SND,/icons/sound2.gif) audio/*
AddIconByType (VID,/icons/movie.gif) video/*
AddIcon /icons/binary.gif .bin .exe
AddIcon /icons/binhex.gif .hqx
AddIcon /icons/tar.gif .tar
AddIcon /icons/world2.gif .wrl .wrl.gz .vrml .vrm .iv
AddIcon /icons/compressed.gif .Z .z .tgz .gz .zip
AddIcon /icons/a.gif .ps .ai .eps
AddIcon /icons/layout.gif .html .shtml .htm .pdf
AddIcon /icons/text.gif .txt
AddIcon /icons/c.gif .c
AddIcon /icons/p.gif .pl .py
AddIcon /icons/f.gif .for
AddIcon /icons/dvi.gif .dvi
AddIcon /icons/uuencoded.gif .uu
AddIcon /icons/script.gif .conf .sh .shar .csh .ksh .tcl
AddIcon /icons/tex.gif .tex
AddIcon /icons/bomb.gif core
AddIcon /icons/back.gif ..
AddIcon /icons/hand.right.gif README
AddIcon /icons/folder.gif ^^DIRECTORY^^
AddIcon /icons/blank.gif ^^BLANKICON^^
# Oletuskuvake niille tiedoistoille joiden kuvaketta ei määritetty yllä
DefaultIcon /icons/unknown.gif
#AddDescription salli pienen selityksen liittämisen tiedostopäätteiden mukaan
#AddDescription "GZIP compressed document" .gz
#AddDescription "tar archive" .tar
#AddDescription "GZIP compressed tar archive" .tgz

# ReadmeName liitetään listauksen loppuun ja HeaderName listauksen alkuun
ReadmeName README.html
HeaderName HEADER.html

# IndexIgnore sisältää tiedostonikmet, joita ei listata
IndexIgnore .??* *~ *# HEADER* README* RCS CVS *,v *,t

# DefaultLanguage ja AddLanguage mahdollistaa dokumentin kielen määrittämisen
# jonka jälkeen sisältötarkastelun (content negotiation) avulla voit näyttää
# asiakkaalle dokumentin hänen selaimeensa määrittämällä kielellä.
# Ohjeistusta monikielisten sivustojen hallintaan löytyy
# osoitteesta http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/multi/index-en.htm
# Oletuskielen määrittäminen
# DefaultLanguage nl
AddLanguage ca .ca
AddLanguage cs .cz .cs
AddLanguage da .dk
AddLanguage de .de
AddLanguage el .el
AddLanguage en .en
AddLanguage eo .eo
AddLanguage es .es
AddLanguage et .et
AddLanguage fr .fr
AddLanguage he .he
AddLanguage hr .hr
AddLanguage it .it
AddLanguage ja .ja
AddLanguage ko .ko
AddLanguage ltz .ltz
AddLanguage nl .nl
AddLanguage nn .nn
AddLanguage no .no
AddLanguage pl .po
AddLanguage pt .pt
AddLanguage pt-BR .pt-br
AddLanguage ru .ru
AddLanguage sv .sv
AddLanguage zh-CN .zh-cn
AddLanguage zh-TW .zh-tw
# Lisää tämä itse
AddLanguage fi .fi

# Muuta kielien prioriteetin määrittävä LanguagePriority haluamaksesi
# Lisää alkuun halutessasi fi
LanguagePriority fi en
# ca cs da de el eo es et fr he hr it ja ko ltz nl nn no pl pt pt-BR ru sv zh-CN
# zh-TW

# Jos halutunkielistä sivua ei löydy tai löytyy useita, niin
# Prefer hakee priorityjärjestyksestä ensimmäiseksi parhaan
# ja Fallback näyttää ensimmäisen languagepriority listasta
ForceLanguagePriority Prefer Fallback

# Oletusmerkistö
AddDefaultCharset UTF-8

# AddType mahdollistaa MIME määritysten korvaamisen tietyille tiedostotyypeille
#AddType application/x-tar .tgz

# AddEncoding mahdollistaa joidenkin selainten purkaa pakattu tiedosto lennossa
#AddEncoding x-compress .Z
#AddEncoding x-gzip .gz .tgz

# Jos AddEncoding on kommentoituna kannattaa mediatyypit ilmaista
AddType application/x-compress .Z
AddType application/x-gzip .gz .tgz

# AddHandler mahdollistaa tiettyjen tiedostopäätteiden liittämisen
# käsittelijöihin eli tiedostotyyppiin liittymättömiin tapahtumiin
# Käyttä CGI-skriptejä muualla kuin ScriptAliased merkityissä
# hakemistoissa (Sinun tulee myös lisästä "ExecCGI" "Options" määritteeseen)
#AddHandler cgi-script .cgi

# Tiedostoille, joilla on omat HTTP otsikot (headers).
#AddHandler send-as-is asis

# Tyyppikartoille (.var):
# (Oletuksena päälle, jotta Apachen oletussivu voidaan näyttää usealla kielellä)
AddHandler type-map var

# Filttereiden avulla voit käsitellä tiedoston ennen asiakkaalle lähettämistä
# Filters allow you to process content before it is sent to the client.
# .shtml tiedostot vaativat myös "Includes" "Options" määritteeseen).
AddType text/html .shtml
AddOutputFilter INCLUDES .shtml

# Action mahdollistaa halutun CGI-skriptin suorittamisen tietyn tiedostotyypin
# yhteydessä
# Format: Action media/type /cgi-script/location
# Format: Action handler-name /cgi-script/location

# Mukautetut virheilmoitukset voivat tulla kolmessa muodossa:
# 1) pelkkä teksti 2) sisäinen ohjaus 3) ulkoinen ohjaus
# Esimerkit:
#ErrorDocument 500 "The server made a boo boo."
#ErrorDocument 404 /missing.html
#ErrorDocument 404 "/cgi-bin/missing_handler.pl"
#ErrorDocument 402 http://www.example.com/subscription_info.html

# Edellisiä yhdistämällä voimme antaa virheilmoitukset asiakkaan kielellä.
# Alias ohjaa kaikki /error/HTTP_<error>.html.var vastaukset virheenmukaisiin
# monikielisiin kokoelmiin. Includes korvaa halutun tekstin.
# Voit muuttaa viestejä muuttamatta oletus HTTP_<error>.html.var tiedostoa
# lisäämällä rivin
# Alias /error/include/ "/oma/include/polku/"
# Jolloin voit luoda omia tiedostojasi kopioimalla /var/www/error/include/
# "/oma/include/polku/" hakemistoon.
Alias /error/ "/var/www/error/"
<IfModule mod_negotiation.c>
<IfModule mod_include.c>
<Directory "/var/www/error">
AllowOverride None
Options IncludesNoExec
AddOutputFilter Includes html
AddHandler type-map var
Order allow,deny
Allow from all
LanguagePriority en es de fr
ForceLanguagePriority Prefer Fallback
</Directory>

# ErrorDocument 400 /error/HTTP_BAD_REQUEST.html.var
# ErrorDocument 401 /error/HTTP_UNAUTHORIZED.html.var
# ErrorDocument 403 /error/HTTP_FORBIDDEN.html.var
# ErrorDocument 404 /error/HTTP_NOT_FOUND.html.var
# ErrorDocument 405 /error/HTTP_METHOD_NOT_ALLOWED.html.var
# ErrorDocument 408 /error/HTTP_REQUEST_TIME_OUT.html.var
# ErrorDocument 410 /error/HTTP_GONE.html.var
# ErrorDocument 411 /error/HTTP_LENGTH_REQUIRED.html.var
# ErrorDocument 412 /error/HTTP_PRECONDITION_FAILED.html.var
# ErrorDocument 413 /error/HTTP_REQUEST_ENTITY_TOO_LARGE.html.var
# ErrorDocument 414 /error/HTTP_REQUEST_URI_TOO_LARGE.html.var
# ErrorDocument 415 /error/HTTP_UNSUPPORTED_MEDIA_TYPE.html.var
# ErrorDocument 500 /error/HTTP_INTERNAL_SERVER_ERROR.html.var
# ErrorDocument 501 /error/HTTP_NOT_IMPLEMENTED.html.var
# ErrorDocument 502 /error/HTTP_BAD_GATEWAY.html.var
# ErrorDocument 503 /error/HTTP_SERVICE_UNAVAILABLE.html.var
# ErrorDocument 506 /error/HTTP_VARIANT_ALSO_VARIES.html.var

</IfModule>
</IfModule>

# Seuraavat määritteet korjaavat ongelmia tietyissä selaimissa
BrowserMatch "Mozilla/2" nokeepalive
BrowserMatch "MSIE 4\.0b2;" nokeepalive downgrade-1.0 force-response-1.0
BrowserMatch "RealPlayer 4\.0" force-response-1.0
BrowserMatch "Java/1\.0" force-response-1.0
BrowserMatch "JDK/1\.0" force-response-1.0

# Korjataan non-GET pyyntöjä
BrowserMatch "Microsoft Data Access Internet Publishing Provider" redirect-carefully
BrowserMatch "^WebDrive" redirect-carefully
BrowserMatch "^WebDAVFS/1.[012]" redirect-carefully
BrowserMatch "^gnome-vfs" redirect-carefully

# Mahdollistetaan mod_status modulin luoda palvelintilaraportteja
#<Location /server-status>
# SetHandler server-status
# Order deny,allow
# Deny from all
# Allow from .example.com
#</Location>

# Mahdollistaa etäpalvelimen määritysrapotteja
#<Location /server-info>
# SetHandler server-info
# Order deny,allow
# Deny from all
# Allow from .example.com
#</Location>

# Proxypalvelimen määritteet. Poista risuaidat mahdollistaaksesi Proxyn.
#<IfModule mod_proxy.c>
#ProxyRequests On
#
#<Proxy *>
# Order deny,allow
# Deny from all
# Allow from .example.com
#</Proxy>

# Proxyn HTTP/1.1 "Via:" headers käsittely.
# "Full" lisää palvelinversion, "Block" poistaa kaikki Via: headers:it)
# Valitse Off | On | Full | Block
#ProxyVia On

# Proxyn cachen mahdollistaminen
# Lisätietoa http://httpd.apache.org/docs-2.0/mod/mod_cache.html
#<IfModule mod_disk_cache.c>
# CacheEnable disk /
# CacheRoot "/var/cache/mod_proxy"
#</IfModule>
#</IfModule>
# Proxy määritteiden loppu

# 3: Virtuaali-isännät
# Mikäli palvelimellasi on useita domainnimiä tarvitset näitä.
# Poista risuaita ottaaksesi virtuaali-isännät käyttöön
# NameVirtualHost *:80

# HUOM: NameVirtualHost täytyy sisältää portin, jos mod_ssl käytössä
# VirtualHost sisältöpohja:
# Lähes mikä tahansa määritettä voidaan käyttää Virtuaali-isännän sisällössä
# Sisältöpohja on tarkoitettu niille pyynnöille joiden palvelinnimeä ei
# tunnisteta.
#<VirtualHost *:80>
# ServerAdmin webmaster@dummy-host.example.com
# DocumentRoot /www/docs/dummy-host.example.com
# ServerName dummy-host.example.com
# ErrorLog logs/dummy-host.example.com-error_log
# CustomLog logs/dummy-host.example.com-access_log common
#</VirtualHost>

[[Luokka:Apache]]
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]

Luokka:Sähköpostiohjelmat

2006-10-02T09:41:03Z

Linuxman:

ghhghg

Käyttäjä:Linuxman

2006-10-02T09:40:39Z

Linuxman:

Olen pahoillani ylläpitotyön lisääntymisestä
En muokkaa enää paljoa

Käyttäjä:Linuxman

2006-10-02T09:40:14Z

Linuxman:

Olen pahoillani ylläpitotyön lisääntymisestä

Linux.fi:Ajankohtaista

2006-10-02T09:39:50Z

Linuxman:

Keskustelu:Etusivu2

2006-10-02T09:39:39Z

Linuxman: siirsi sivun ”Keskustelu:Etusivu2” uudelle nimelle ”Keskustelu:Etusivu11111111111”

==Uutiset ja "muita huomiota kaipaavia sivuja"==
Laitoin nyt Uutiset-mallinteen sisällön tuohon, katsotaan tuleeko siitä mitään (taustaväri on vähän huono, joku voi vaihtaa). Yhteistyöartikkelin alle ajattelin hieman Wikipedian tyyliin listaa muutamasta huomiota kaipaavast artikkelista (joka pitäisi tehdä mallinteella varmaankin). Kommentteja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. elokuuta 2006 kello 17:57:31 (EEST)

==Viikon yhteistyö==
Tämä voisi olla hyvä keino saada artikkeleihin lisää syvyyttä ja pituutta. Miltä kuulostaisi? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 31. lokakuuta 2005 kello 18:49:27 (EET)
:Irkissä tästäkin oli puhetta ja sai kannatusta (koko 3-henkiseltä irkkaajaporukalta) --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 31. lokakuuta 2005 kello 19:19:48 (EET)

== Verkkoliitynnät ==

Eiköhän laiteta ensimmäiseksi [[Verkkoliitynnät]] työn alle. Siinä on jo jotain sisältöä, mutta tekemistä on yhä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 31. lokakuuta 2005 kello 22:13:19 (EET)

Etusivu2

2006-10-02T09:39:39Z

Linuxman: siirsi sivun ”Etusivu2” uudelle nimelle ”Etusivu11111111111”

Etusivu2

2006-10-02T09:39:08Z

Linuxman:

Linux.fi:Ylläpitäjät

2006-10-02T09:38:37Z

Linuxman: siirsi sivun ”Linux.fi:Ylläpitäjät” uudelle nimelle ”Linux.fi:Matti Nykäset”

HELLOYlläpitäjillä on oikeus poistella sivuja, estää käyttäjiä ja lukita sivuja (sekä tietysti muokata lukittuja). Tämän wikin ylläpitäjiä ovat [[Käyttäjä:Teppo|Teppo]], [[Käyttäjä:Heikki|Heikki]], [[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]], [[Käyttäjä:Nike|Nike]] ja [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomas]]. [[Linux.fi:Ajankohtaista|Ajankohtaista-sivulta]] voit lukea ylläpidon tiedotuksia.

Ylläpitäjällä on oikeus estää huonosti käyttäytyvä henkilö vaikka pysyvästi.
vittu

[[Luokka:Wiki]]

Linux.fi:Ylläpitäjät

2006-10-02T09:37:44Z

Linuxman:

Linux-pääteympäristö

2006-10-02T09:35:42Z

Linuxman:

Linux-pääteympäristössä tavalliset työasemat korvataan päätteillä, jotka voivat olla joko erikseen hankittuja Linux-päätteitä, tahkjhkhkkhi kiintolevyttömiä vanhoja PC-koneita.
==Toimintaperiaate ja edut==
Pääteympäristössä ohjelmia ajetaan Linux-päätepalvelimella. Koska sovellusohjelmien asennuksia ja päivityksiä tehdään vain yhdelle koneelle, verkon ylläpitotyö vähenee huomattavasti.
Päätelaitteena on mahdollista hyödyntää vanhoja PC-koneita, jolloin ympäristöä kuormitetaan vähemmän, ja säästetään laitehankinnoissa.

==Linux Terminal Server -palvelin==
* Ks. [[LTSP]] ja [[Windows XP]]

==Linkkejä==
* [http://www.wiki.linux.fi/mediawiki-1.5.2/index.php/LTSP K12LTSP ja Edubuntu asennusohje]
* [http://www.ltsp.org/ Linux Terminal Server Project]
* [http://www.ltsp.org/documentation/ltsp-3.0.0/instructions-3.0-fi.html LTSP 3.0:n asentaminen]
hjhj

===Linux-päätteiden jälleenmyyjiä Suomessa===
* [http://www.opinsys.fi Opinsys Oy]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Palvelimet]]

Linux-pääteympäristö

2006-10-02T09:35:09Z

Linuxman: siirsi sivun ”Linux-pääteympäristö” uudelle nimelle ”Gjgj”

Linux-pääteympäristössä tavalliset työasemat korvataan päätteillä, jotka voivat olla joko erikseen hankittuja Linux-päätteitä, tahkjhkhkkhi kiintolevyttömiä vanhoja PC-koneita.
==Toimintaperiaate ja edut==
Pääteympäristössä ohjelmia ajetaan Linux-päätepalvelimella. Koska sovellusohjelmien asennuksia ja päivityksiä tehdään vain yhdelle koneelle, verkon ylläpitotyö vähenee huomattavasti.
Päätelaitteena on mahdollista hyödyntää vanhoja PC-koneita, jolloin ympäristöä kuormitetaan vähemmän, ja säästetään laitehankinnoissa.

==Linux Terminal Server -palvelin==
* Ks. [[LTSP]] ja [[WLAN ja LTSP]]

==Linkkejä==
* [http://www.wiki.linux.fi/mediawiki-1.5.2/index.php/LTSP K12LTSP ja Edubuntu asennusohje]
* [http://www.ltsp.org/ Linux Terminal Server Project]
* [http://www.ltsp.org/documentation/ltsp-3.0.0/instructions-3.0-fi.html LTSP 3.0:n asentaminen]
hjhj

===Linux-päätteiden jälleenmyyjiä Suomessa===
* [http://www.opinsys.fi Opinsys Oy]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Palvelimet]]

Linux-pääteympäristö

2006-10-02T09:35:03Z

Linuxman: /* Linux-pääteympäristöjen käyttöönottokokemuksia */

Linux-pääteympäristössä tavalliset työasemat korvataan päätteillä, jotka voivat olla joko erikseen hankittuja Linux-päätteitä, tahkjhkhkkhi kiintolevyttömiä vanhoja PC-koneita.
==Toimintaperiaate ja edut==
Pääteympäristössä ohjelmia ajetaan Linux-päätepalvelimella. Koska sovellusohjelmien asennuksia ja päivityksiä tehdään vain yhdelle koneelle, verkon ylläpitotyö vähenee huomattavasti.
Päätelaitteena on mahdollista hyödyntää vanhoja PC-koneita, jolloin ympäristöä kuormitetaan vähemmän, ja säästetään laitehankinnoissa.

==Linux Terminal Server -palvelin==
* Ks. [[LTSP]] ja [[WLAN ja LTSP]]

==Linkkejä==
* [http://www.wiki.linux.fi/mediawiki-1.5.2/index.php/LTSP K12LTSP ja Edubuntu asennusohje]
* [http://www.ltsp.org/ Linux Terminal Server Project]
* [http://www.ltsp.org/documentation/ltsp-3.0.0/instructions-3.0-fi.html LTSP 3.0:n asentaminen]
hjhj

===Linux-päätteiden jälleenmyyjiä Suomessa===
* [http://www.opinsys.fi Opinsys Oy]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Palvelimet]]

Linux-pääteympäristö

2006-10-02T09:34:56Z

Linuxman:

Linux-pääteympäristössä tavalliset työasemat korvataan päätteillä, jotka voivat olla joko erikseen hankittuja Linux-päätteitä, tahkjhkhkkhi kiintolevyttömiä vanhoja PC-koneita.
==Toimintaperiaate ja edut==
Pääteympäristössä ohjelmia ajetaan Linux-päätepalvelimella. Koska sovellusohjelmien asennuksia ja päivityksiä tehdään vain yhdelle koneelle, verkon ylläpitotyö vähenee huomattavasti.
Päätelaitteena on mahdollista hyödyntää vanhoja PC-koneita, jolloin ympäristöä kuormitetaan vähemmän, ja säästetään laitehankinnoissa.

==Linux Terminal Server -palvelin==
* Ks. [[LTSP]] ja [[WLAN ja LTSP]]

==Linkkejä==
* [http://www.wiki.linux.fi/mediawiki-1.5.2/index.php/LTSP K12LTSP ja Edubuntu asennusohje]
* [http://www.ltsp.org/ Linux Terminal Server Project]
* [http://www.ltsp.org/documentation/ltsp-3.0.0/instructions-3.0-fi.html LTSP 3.0:n asentaminen]
===Linux-pääteympäristöjen käyttöönottokokemuksia===
* [http://edu.noormarkku.fi/ltsp/index.html Linux pääteympäristön käyttöönotto Noormarkun yläasteella ja Finpyyn koululla]
===Linux-päätteiden jälleenmyyjiä Suomessa===
* [http://www.opinsys.fi Opinsys Oy]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Palvelimet]]

Mandriva Move

2006-10-02T09:33:50Z

Linuxman: siirsi sivun ”Mandriva Move” uudelle nimelle ”MOVEEEEEEE”

'''Mandriva Move''' (aiemmin Mandrake Move) on [[Mandriva]]n Linux-jakelun [[LiveCD]]-versio. Nykyinen Mandriva Move perustuu Mandriva 10.0:aan, ja on siten jäljessä kovalevylle asennettavasta Mandriva-versiosta.

== Linkkejä ==

*[http://wwwnew.mandriva.com/en/individuals/products/move Mandriva Move Virallinen sivu]
*[ftp://ftp.song.fi/pub/mirrors/Mandrake-linux/official/iso/move/2.0/i586/ Mandriva moven download-linkki]

[[Luokka:Jakelut]]

Keskustelu:Unicode

2006-10-02T09:33:05Z

Linuxman: siirsi sivun ”Keskustelu:Unicode” uudelle nimelle ”Keskustelu:Pimppi”

Olen kuvitellut että minulla toimii tuo lamechan.py X-Chatin ilmaisessa windows-käännöksessä, jonka silverex.orgista hain. Käytän python.orgin virallista windows-porttausta pythonista, activepython ei kuulemma toimi. Lamechan.py ei toki ilman python-tulkkia toimi sen kummemmin Windowsissa kuin Linuxissakaan. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. elokuuta 2006 kello 15:56:57 (EEST)

Unicode

2006-10-02T09:33:05Z

Linuxman: siirsi sivun ”Unicode” uudelle nimelle ”Pimppi”

{{perustietoa}}
[[wikipedia:fi:Unicode|Unicode Wikipediassa]]

'''Unicode''' on stan'''Unicode''' o'''Unicode''' o'''Unicode''' o'''Unicode''' o'''Unicode''' o'''Unicode''' o'''Unicode''' o'''Unicode''' odardi, joka mm. määrittelee useimmille maailman kirjoitusmerkeille omat merkkikoodinsa. Standardin tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet hyvin erilaiset ja keskenään huonosti yhteensopivat merkistöt. Suomessa on Linux-koneissa käytetty enimmäkseen ISO-8859-15-merkistöä. Vanhojen merkistöjen ongelma on, että niiden merkkivalikoima on hyvin rajallinen, esimerkiksi 256 merkkiä. Se yleensä tarkoittaa, että samalla merkistöllä ei voida esittää useita kovin erilaisia kieliä. Esimerkiksi sama tekstitiedosto tai sähköpostiviesti ei voi sisältää tekstiä kuin niillä kielillä, joita kyseisellä merkistöllä voidaan esittää. Tämä ei kenties häiritse yksittäistä tietokoneenkäyttäjää, mutta sitä mukaa, kun kansainvälinen tietoliikenne on lisääntynyt, on myös lisääntynyt tarve luoda kaikille yhteinen standardi kirjoitusmerkkien esittämiseksi.

Unicode pyrkii ratkaisemaan vanhojen merkistöjen rajallisuuteen liittyvät ongelmat luomalla merkistön, joka sisältää kaikki nykyiset (ja jopa entiset) kirjoitusjärjestelmät. Unicode-standardi käsittää 1 114 112 merkkipaikkaa, ja ne yksilöidään U+xxxx-muotoisella tunnuksella, jossa ”xxxx” on merkin numerokoodi heksadesimaalimuodossa (16-järjestelmä). Mahdolliset koodit ovat U+0000..U+10FFFF. Käytännössä ihan jokainen merkkipaikka ei viittaa mihinkään kirjoitusmerkkiin, vaan mukana on jonkin verran myös erilaisia ohjauskoodeja tietokonetta varten sekä Unicode-standardiin liittyvää erikoistietoa. Joka tapauksessa merkkipaikkoja on niin paljon, että kaikki olemassa olevat ja jo historiaan jääneet kirjoitusmerkit mahtuvan mukaan. Tästä huolimatta merkkipaikkoja on runsaasti tyhjillään tulevaisuuden varalta ja kaikkia tuskin tarvitaan koskaan. Mukana on myös suuri joukko tarkoituksella määrittelemättömiä, yksityiseen käyttöön varattuja merkkipaikkoja.

Unicode-merkkejä sisältävää tekstiä voidaan tallentaa tietokoneelle useilla eri tavoilla. Linuxissa ja yleensäkin tietoliikenteessä käytetty Unicoden koodaustapa on nimeltään '''UTF-8'''. Tässä koodauksessa yksi Unicode-merkki vie tallennustilaa 1–4 oktettia eli 8 bitin tavua. ASCII-merkistöön kuuluvat merkit (U+0000..U+007F) esitetään UTF-8:ssa sellaisenaan, yhtenä tavuna, joten ASCII on täysin UTF-8-yhteensopiva. Se onkin Linuxissa tärkeää, koska siinä käytetään paljon ASCII-muodossa olevia asetustiedostoja ja käynnistysskriptejä. Muiden kuin ASCII-merkkien esittämiseksi tarvitaan avuksi lisätavuja, ja esimerkiksi suomen kieleen kuuluvien ä- ja ö-kirjainten esittämiseen tarvitaan kaksi tavua.

UTF-8:n lisäksi on olemassa muitakin koodaustapoja, esimerkiksi UTF-16 ja UTF-32. UTF-16:ssa merkit esitetään joko yhtenä 16-bittisenä lukuna, tai mikäli merkin koodi on sitä suurempi, niin kahden 16-bittisen luvun muodostamana nk. sijaismerkkiparina (surrogate pair). UTF-32:ssa merkki esitetään aina yhtenä 32-bittisenä lukuna. Kuten todettu, Linuxissa käytetään pääasiassa UTF-8:aa. Ohjelmat voivat kuitenkin sisäisesti käyttää muitakin koodaustapoja, ja ohjelmien tekijät voivat vapaasti valita omaan ohjelmaansa sopivan tavan tallentaa tietoa.

Nykyisin monet Linux-jakelut käyttävät UTF-8:aa oletuksena. Tämän voi havaita siitä, että järjestelmän käyttämien lokaalien nimessä on ”.UTF-8”. Esimerkiksi Suomessa käytetään lokaalia nimeltä ”fi_FI.UTF-8”. Tällaista lokaalia käytettäessä järjestelmä tukee Unicodea ja mm. tiedostojen nimiin ja tekstitiedostoihin on periaatteessa mahdollista kirjoittaa kaikkia Unicode-merkkejä. Käytännössä mikään fontti ei ihan kaikkia merkkejä kykene näyttämään.

== Tekstitiedostot ==

Jos omassa Linux-järjestelmässä on aiemmin ollut käytössä ISO-8859-15-merkistö (esimerkiksi lokaali fi_FI@euro) ja sittemmin on siirrytty UTF-8:aan, täytyy omat tekstitiedostot muuttaa UTF-8-koodatuiksi, jotta niiden sisältö näkyisi oikein. Yksi tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa sitten teksti uudella koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentotulkin ja [[recode]]-ohjelman käyttö:
recode ISO-8859-15..UTF-8 tiedosto.txt
Tiedostojen nimissä käytetyn merkistön muuntaminen onnistuu [[convmv]]-nimisellä ohjelmalla.

== [[Tiedostojärjestelmä]]t ==

=== EXT3 ===

EXT3 on Linuxissa yleisesti käytetty tiedostojärjestelmä. Se tukee täydellisesti Unicodea ja UTF-8:aa mutta tekee sen tavallaan tietämättään. EXT3-tiedostojärjestelmä ei välitä, mitä merkkejä tiedostojen nimissä on eikä tallenna mitään tietoa käytetystä merkistöstä tai sen koodaustavasta. Se vain tallentaa ne raa’asti tavujonoina. Tiedostojärjestelmää lukiessaan Linux tulkitsee tiedostojen nimet käytössä olevan lokaalin perusteella. Jos käytössä on UTF-8-lokaali (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), niin järjestelmä katsoo, että tiedostojen nimet ovat UTF-8-koodattuja. Tästä seuraa sellainen ikävä asia, että jos tiedostojen nimet on kirjoitettu käyttäen eri lokaalia kuin mikä parhaillaan on käytössä, niin todennäköisesti nimet eivät näy oikein. Tiedostojen nimien muuttaminen merkistökoodauksesta toiseen onnistuu [[convmv]]-ohjelmalla.

=== NTFS ===

NTFS on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä, ja sitä käytetään Windows-koneissa. Monet Linux-käytäjät pitävät koneellaan myös Windowsia ja liittävät Windowsin kiintolevyosiot osaksi Linux-järjestelmää, joten tässä yhteydessä on syytä kertoa, kuinka se tehdään mahdollisimman yhteensopivasti.

NTFS tukee Unicodea, ja se tallentaa tiedostojen nimet aina UTF-16-muodossa. Jotta kaikki tiedostojen nimet näkyisivät oikein Linuxissa, täytyy Linuxissa olla käytössä UTF-8-lokaali. NTFS-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy [[mount]]-komennolle vielä kertoa, mikä merkistö Linuxissa on käytössä, koska vasta tämän tiedon avulla NTFS:llä olevat tiedostojen nimet osataan muuttaa UTF-16:sta Linuxin ymmärtämään muotoon. UTF-8-lokaalia käytettäessä annetaan [[mount]]-komennolle optioksi ”nls=utf8”. Sen voi tehdä esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa seuraavan esimerkin tapaan:
/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs nls=utf8,uid=1000 0 0
Katso lisätietoja [[fstab]]-sivulta sekä Linuxista komennoilla <tt>man mount</tt> ja <tt>man fstab</tt>.

=== FAT ===

Myös FAT on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään paitsi Windowsissa mutta hyvin yleisesti myös USB-muistien, digikameroiden ja kannettavien MP3-soittimien tiedostojärjestelmänä. Pitkissä tiedostojen nimissä myös FAT tukee Unicodea, ja se periaatteessa tallentaa nimet UTF-16-muodossa. Ikänsä vuoksi FAT tukee kuitenkin vain Unicoden ensimmäisiä versioita ja merkkejä vain nk. Basic Multilingual Planesta (U+0000..U+FFFF). FATin tukema merkkivalikoima käsittää kuitenkin suurimman osan maailman kirjoitusmerkeistä, joten sen Unicode-tuki on useimpien kielten näkökulmasta varsin hyvä.

Samoin kuin NTFS:ssä, myös FAT-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy Linuxille kertoa, mihin muotoon tiedostojen nimet täytyy muuttaa. Käytettäessä Linuxissa UTF-8-lokaalia, täytyy FAT-tiedostojärjestelmä liittää Linuxiin antamalla [[mount]]-komennolle optioksi ”utf8”. Siten [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostoon laitettaisiin esimerkiksi rivi:
/dev/hdb5 /media/windows-d vfat utf8,dmask=777,fmask=666 0 0

== Ohjelmat ==

Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8-merkistökoodauksen käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.

Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.
LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi
Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.

Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.

=== Emacs ===

GNU [[Emacs]] toimii UTF-8:n kanssa, kunhan .emacsrc:ssä on seuraava rivi.
(prefer-coding-system 'utf-8) (set-keyboard-coding-system 'utf-8) (set-terminal-coding-system 'utf-8)

=== Vim ===

[[Vim]] tukee UTF-8:aa automaattisesti, jos käytössä on UTF-8-lokaali. Nykyiset Vimin versiot tukevat kutakuinkin täydellisesti kaikkia muitakin merkistöjä ja eri koodaustapoja. Tallennettavan tiedoston merkistöön voi vaikuttaa muuttujan 'fileencoding' avulla. Muokattavan tekstin merkistö on muuttujassa 'encoding'.

== IRC ==

Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta siirrosta luonnollisesti hidastaa se, että monet asiakasohjelmat eivät tue UTF-8-merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta myös se, että vain muutama asiakasohjelma saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista asiakasohjelmista löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön automaattinen tunnistus. Muutamilla kanavilla sai vuodenvaihteessa merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, ja siirtyminen tehtiin joillain [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat kanavilla] kokonaan. Nämä kanavat ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi pieni vähemmistö.

Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.

=== ChatZilla ===

Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.

=== Irssi ===

Irssi 0.8.10 tukee merkistömuutoksia nykyisessä vakaassa versiossaan ja sitä edeltäneissä release candidateissa rc5:stä eteenpäin. Tämä mahdollistaa merkistön valinnan kanavakohtaisesti, kuten myös sen, että tästä riippumatta voidaan esimerkiksi lokit kirjoittaa aina UTF-8-muodossa. Tärkeimmät asetukset ovat <tt>/set term_charset <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa terminaalin käyttämän merkistön), <tt>/set recode_out_default_charset</tt> (asettaa oletusmerkistön lähtevälle tekstille) ja <tt>/recode add <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistön automaattinen tunnistus toimii käytännössä luotettavasti.

Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat eivät sisällä sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. <tt>/set term_type utf8</tt> tai <tt>/set term_type 8bit</tt> on asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää. rc5 ja rc6-versioissa recode-toiminto oli kehitysasteella, joten toimivuus ja ominaisuudet eivät ole täydellisiä. Mikäli mahdollista, nämä versiot kannattaa tietenkin päivittää uusimpaan vakaaseen versioon.

Erään ongelman muodostavat kanavat, joiden nimissä käytetään esimerkiksi Latin1-merkkejä, suomenkielisillä kanavilla yleensä ääkkösiä. UTF-8-terminaalilla niitä ei suoraan voi kirjoittaa ja UTF-8:lla kirjoitettu kanava #ääkkönen tietenkin on irc-serverin kannalta täysin eri kanava kuin vastaava nimi Latin1:llä kirjoitettuna. Ongelman voi kiertää esimerkiksi käyttämällä komennon ''/join #ääkkönen'' sijaan ''/eval''-komentoa, jolloin merkkien numerokoodeja voidaan kirjoittaa suoraan esimerkiksi oktaaleina: ''/eval /join \344\344kk\366nen''. Merkkien koodeja voi tarkistaa esimerkiksi [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html tästä taulukosta].

=== KVIrc ===

IRC-client [[QT]]/[[KDE|KDE:lle]]. Tukee suoraan merkistön automaattista tunnistusta. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla <tt>UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -> Western, Latin 1 + Euro)</tt>.

KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.

=== mIRC ===

mIRC ei ole Linux-ohjelma, mutta monet käyttävät Windowsissa vanhoja versioita siitä ja valittavat UTF:stä juuri siksi että skandit eivät näy heillä. Kuitenkin mIRCin uusi 17.2.2006 julkaistu versio 6.17 osaa näyttää oikein myös UTF-8-koodatut skandit oletusasetuksilla.

=== Wireless IRC ===

Ei tue merkistön automaattista tunnistusta, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.

=== X-Chat ===

Verkkokohtainen merkistön voi valita asetuksista. Merkistön automaattinen tunnistus on käytössä vain kun UTF-8-merkistö on valittu.

X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.

=== jmIrc ===

Asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n, tukee myös merkistön automaattista tunnistusta.

== Linkkejä ==

* Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet asiakasohjelmien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]
* [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Unicode

2006-10-02T09:32:46Z

Linuxman:

Käyttäjä:Linuxman

2006-10-02T09:32:25Z

Linuxman:

Olen pahoillani ylläpitotyön lisäänmisestä

Käyttäjä:Linuxman

2006-10-02T09:32:04Z

Linuxman:

Olen pahoillani

Puppy Linux

2006-10-02T09:31:48Z

Linuxman: siirsi sivun ”Puppy” uudelle nimelle ”Penis”

'''Puppy''' (tunnetaan myös nimillä ''Puppy Linux'' ja ''Puppy OS'') on todella pieni [[Live-CD|live-Linux]] jakelu, jonka ensisijainen tarkoitus on tehdä Linuxin kokeilemisesta helppoa. Puppyn voi asentaa myös halutessaan [[wikipedia:fi:Kiintolevy|kiintolevylle]] (omalle osiolleen tai fat-osiolle Windowsin kanssa), [[Usb-muisti|USB-muistitikulle]] tai [[wikipedia:fi:Lähiverkko|lähiverkon]] kautta käynnistettäväksi. Myös [[wikipedia:fi:emulaattori|emulointi]] mm. Windowsista on mahdollista.

Puppyn voi polttaa sekä CD- että DVD-levylle.

Puppy Linuxin erikoisin ominaisuus on, että muutokset jotka tehdään tiedostojärjestelmiin (kuten ohjelmien ja muiden tiedostojen lisäys, poisto, muokkaus) on mahdollista tallentaa takaisin CD- tai DVD-levylle.

==Linkkejä==
* [http://www.puppylinux.com/ Puppyn virallinen kotisivu]

[[Luokka: Jakelut]]

Xubuntu

2006-10-02T09:30:59Z

Linuxman: siirsi sivun ”Xubuntu” uudelle nimelle ”Kuukautiset”

Xubuntu on [[Xfce]]-työpöydällä varustettu [[Ubuntu]]-asennuslevy. Erillinen Xubuntu-asennuslevy on saatavilla Ubuntun versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien. Aikaisempiin (K)Ubuntun versioihin se on asennettava erikseen. Tämä tapahtuu asentamalla paketti xubuntu-desktop vaikkapa [[Aptitude]]lla tai [[Synaptic]]illa.

== Linkkejä ==

* [http://www.xubuntu.org/ Xubuntun kotisivut]

==Katso myös==
*[[Ubuntu]]
*[[Kubuntu]]

[[Luokka:Jakelut]]

Kubuntu

2006-10-02T09:30:27Z

Linuxman:

Kubuntu on [[KDE]]-työpöydällä varustettu versio [[Ubuntu]]sta. Erot näiden kahden jakelun välillä ovat muutoin pienet, käytännössä kyse on yhden jakelun eri asennusmed[[Seksi]]ioista. Mikäli koneessa halutaan käyttää usean eri käyttäjän mieltymysten vuoksi erilaisia työpöytäympäristöjä, voidaan Ubuntuun asentaa ''kubuntu-desktop'' -paketti tai Kubuntuun ''ubuntu-desktop''. Molempia jaellaan vain yhdellä cd:llä tai dvd:llä, julkaisuajankohdat ovat samat ja molemmat paketit sisältävät oletuksena vain yhden työpöytäympäristön.

==Katso myös==
*[[Ubuntu]]
*[[Xubuntu]]

== Linkkejä ==
*[http://www.kubuntu.org/ Kubuntun kotisivu]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet [[Ubuntu|Ubuntun]] ja Kubuntun asennukseen ja peruskäyttöön
*[http://linux.sange.fi/kubuntu Lataa suomenkielinen Kubuntu Live-CD]

[[Luokka:Jakelut]]

Kubuntu

2006-10-02T09:30:02Z

Linuxman: siirsi sivun ”Kubuntu” uudelle nimelle ”Neitsyt”

Kubuntu on [[KDE]]-työpöydällä varustettu versio [[Ubuntu]]sta. Erot näiden kahden jakelun välillä ovat muutoin pienet, käytännössä kyse on yhden jakelun eri asennusmedioista. Mikäli koneessa halutaan käyttää usean eri käyttäjän mieltymysten vuoksi erilaisia työpöytäympäristöjä, voidaan Ubuntuun asentaa ''kubuntu-desktop'' -paketti tai Kubuntuun ''ubuntu-desktop''. Molempia jaellaan vain yhdellä cd:llä tai dvd:llä, julkaisuajankohdat ovat samat ja molemmat paketit sisältävät oletuksena vain yhden työpöytäympäristön.

==Katso myös==
*[[Ubuntu]]
*[[Xubuntu]]

== Linkkejä ==
*[http://www.kubuntu.org/ Kubuntun kotisivu]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet [[Ubuntu|Ubuntun]] ja Kubuntun asennukseen ja peruskäyttöön
*[http://linux.sange.fi/kubuntu Lataa suomenkielinen Kubuntu Live-CD]

[[Luokka:Jakelut]]

OpenSUSEn palomuuriohje

2006-10-02T09:29:14Z

Linuxman: siirsi sivun ”SUSEn palomuuriohje” uudelle nimelle ”SUSEn poistaohje”

== Huomautus ==

Tämä sivu on kirjoitettu SUSE Linuxin versioiden 8.1-9.0 pohjalta ja
on siten osittain vanhentunut. Jotakuta uudemman version käyttäjää
pyydetään muokkaamaan sisältö ajan tasalle ja poistamaan tämä
huomautus.

== Johdanto ==

SuSE Linux tarjoaa nopean ja kätevän tavan asentaa
palomuuri paikoilleen hetkessä. Ellet jo asennuksen
yhteydessä sitä tehnyt, ja koneesi on kytketty jollakin
tavalla Internetiin, on syytä [[SUSEn päivittäminen|tietoturvapäivitysten]] lisäksi
kytkeä palomuuri päälle.

== Pikaohje malttamattomalle käyttäjälle ==

Käynnistä '''YaST''' joko KDE:n alta ''0hjauskeskuksesta (Control Centre)''
tai komentokehoitteesta ja valitse sitten ''Security and users''. Tämän jälkeen valitse
(molemmissa tapauksissa) Firewall. Hetken kuluttua ensimmäinen
palomuurin säätöruutu aukeaa eteesi. Valitse kohdan ''External interface''
vaihtoehdoista verkkosovitin, joka on yhteydessä Internetiin.
Mikäli jaat Internet-yhteyden lähiverkon muille konelle,
valitse lisäksi lähiverkon verkkosovitin kohdasta Internal
interface. Lopuksi valitse Next.

Mikäli haluat sallia ssh tai muun yhteyden koneeseen, ruksi
toisessa ruudussa haluamasi palvelut päälle. Jätä
kuitenkin mieluummin ruksimatta yhtään, mikäli
epäilet tarvetta yhdellekään palvelulle. Ne voidaan
kytkeä päälle myöhemminkin. Lopuksi valitse ''Next''.

Mikäli jaat Internet-yhteyden muille paikallisverkon koneille,
ruksi kolmannesta ruudusta Forward traffic and do masquerading. Ruksi
lisäksi Allow traceroute sekä Protect all running services,
mutta älä ruksi Protect from internal network. Valitse sitten
''Next''.

Ruksi neljännestä ruudusta ''Standard options'' vaihtoehdot
päälle ja ongelmatilanteissa myös ''Debug options''. Valitse
sitten ''Next'' ja vahvista palomuurin asennus valitsemalla ''Continue''.

Palomuuri on nyt asennettu ja toiminnassa.

== Palomuurin asentamisen aloittaminen käyttäen graafista käyttöliittymää ==

'''YaST''' käynnistyy graafisen käyttöliittymän alaisuudesta KDE
valikon kautta. Valitse ''Ohjauskeskus (Contol centre)'' ja sieltä
''YaST''. Järjestelmä pyytää pääkäyttäjän (root) salasanaa, joka on
syötettävä ennenkuin YaSTiin pääsee käyttämään.

[[Kuva:Suse_palomuuri_0.png|SUSEn palomuuri, aloitus]]

Napsauta vasemmasta valikosta ''Security and users'' ja esiin
tulevista vaihtoehdoista ''Firewall'' kuvaketta. Se käynnistää uuden
ikkunan.

== Palomuurin asentamisen aloittaminen käyttäen komentokehoitetta ==

Päivitys onnistuu myös Konsolesta tai suoraan konsolista. Anna
komennoksi ''root-''käyttäjänä '''yast''', valitse ''Security and
users'', ja sen alta ''Firewall''.

== Ensimmäinen vaihe - verkkosovittimet ==

Valitsit sitten graafisen tai komentorivipohjaisen päivityksen,
loppu onkin sama molemmille.

Kuva on graafisesta, komentorivipohjainen on käytännössä sama.

[[Kuva:Suse_palomuuri_vaihe1.png|SUSEn palomuuri, 1. vaihe]]

Valitse kohdan ''External interface'' vaihtoehdoista verkkosovitin,
joka on yhteydessä Internetiin. Mikäli käytät perinteistä modeemia
tai koneen sisälle asennetua ADSL sovitinta, valitse '''ppp0''', ISDN
tapauksessa '''ippp0''' ja muissa tapauksissa '''eth0'''. Mikäli
jaat Internet-yhteyden muille paikallisverkon koneille, voi koneessasi
olla kaksikin paikallisverkkosovitinta eli '''eth0''' ja '''eth1''' -
pitää tietää kumpi on kytketty Internetiin ja kumpi lähiverkkoon. Asia
selviää toki myös kokeilemalla, joten siinä tapauksessa että yhteys
Internetiin ei enää toimi eth0:n läpi voi olla melko varma, että se on
kytketty sovittimeen eth1. Asia selviää myös YaSTin verkkoasetuksista.

Napsauta lopuksi ''Next''-painiketta.

== Toinen vaihe - sallitut palvelut ==

Tämä ruutu on helppo: napsauta ''Next''-painiketta
varmistettuasi, ettei yhtään kohtaa ole ruksittu.

[[Kuva:Suse_palomuuri_vaihe2.png|SUSEn palomuuri, 2. vaihe]]

Mikäli käytössäsi on kiinteä Internet-osoite
(IP-osoite) ja haluat käyttää konetta myös
julkisena web-palvelimena tai haluat päästä koneeseen
käsiksi ssh-yhteydellä, ruksi asianmukaiset ruksit
päälle ennen ''Next''-painiketta.

== Kolmas vaihe - Internet-yhteyden jako ja muut lisäominaisuudet ==

[[Kuva:Suse_palomuuri_vaihe3.png|SUSEn palomuuri, 3. vaihe]]

Varmista, että ainakin ''Allow traceroute'' sekä ''Protect all running services''
-kohdat on ruksittu. Jos haluat jakaa
Internet-yhteyden paikallisverkon muiden koneiden kanssa, ruksi
myös ''Forward traffic and do masquerading''. älä
ruksi ''Protect from internal network''-kohtaa.

Napsauta lopuksi ''Next''.

== Neljäs vaihe - viimeistely ==

[[Kuva:Suse_palomuuri_vaihe4.png|SUSEn palomuuri, 4. vaihe]]

Palomuuri tallettaa järjestelmälokiin tietoja
verkkoliikenteestä. Varmista, että ''Standard options'' alla on
ruksittu molemmat vaihtoehdot ja että ''Debug options'' alla ei ole
rukseja kummassakaan kohdassa.

Napsauta lopuksi ''Next'', ja vahvista palomuurin käynnistys
napsauttamalla varmistusruudusta ''Continue''.

Palomuuri on nyt asennettu ja aktiivinen. Turvallista selailua.

== Tekijänoikeusmaininta ==

Tämä artikkelin on alunperin kirjoittanut Jyry Kuukkanen, ja se on
siirretty Linux.fi -wikiin kirjoittajan luvalla.

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Jakelut]]

Mandriva Linux

2006-10-02T09:28:53Z

Linuxman:

MOIMOIMOI'''Mandriva''', eli entinen ''Mandrake'', on yksi suosituimmista Linux-jakeluista. Erityisen sopiva se on aloittelijoille. Graafiset konfigurointityökalut ovat monipuoliset ja järjestelmän suomennos on kattava, vaikka sitä 'tankerokielisyydestä' on joskus syytettykin. Mandriva on kaupallinen jakelu, mutta siitä on saatavilla ilmainen 'Limited Edition'. Mandrivaa on joskus kritisoitu puutteellisesta laitetuesta, viimeistelemättömyydestä ja eräänlaisesta käyttäjän aliarvioinnista.

Mandriva on suhteellisen nuori jakelu. Sen kehitys alkoi vasta vuonna 1998. Ensimmäinen jakelu tehtiin muokkaamalla Redhat Linuxia käyttäjäystävällisempään suuntaan ja vaihtamalla oletustyöpöytäympäristö [[KDE]]:stä [[GNOME]]:een. Mandrivan [[paketinhallintajärjestelmä]] on [[Redhat]]in [[RPM]].

===Katso myös===
*[[Mandriva Move|Live-versio Move]]

=== Linkkejä ===

*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu]
*[ftp://ftp.songfffffffffffffffffff.fi/pub/mirrors/Mandrake-linux/official/iso/ Mandrivan iso-imaget suomalaisella Songin ftp-palvelimella]

[[Luokka:Jakelut]]

Mandriva Linux

2006-10-02T09:28:43Z

Linuxman:

MOIMOIMOI'''Mandriva''', eli entinen ''Mandrake'', on yksi suosituimmista Linux-jakeluista. Erityisen sopiva se on aloittelijoille. Graafiset konfigurointityökalut ovat monipuoliset ja järjestelmän suomennos on kattava, vaikka sitä 'tankerokielisyydestä' on joskus syytettykin. Mandriva on kaupallinen jakelu, mutta siitä on saatavilla ilmainen 'Limited Edition'. Mandrivaa on joskus kritisoitu puutteellisesta laitetuesta, viimeistelemättömyydestä ja eräänlaisesta käyttäjän aliarvioinnista.

Mandriva on suhteellisen nuori jakelu. Sen kehitys alkoi vasta vuonna 1998. Ensimmäinen jakelu tehtiin muokkaamalla Redhat Linuxia käyttäjäystävällisempään suuntaan ja vaihtamalla oletustyöpöytäympäristö [[KDE]]:stä [[GNOME]]:een. Mandrivan [[paketinhallintajärjestelmä]] on [[Redhat]]in [[RPM]].

===Katso myös===
*[[Mandriva Move|Live-versio Move]]

=== Linkkejä ===

*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu]
*[ftp://ftp.song.fi/pub/mirrors/Mandrake-linux/official/iso/ Mandrivan iso-imaget suomalaisella Songin ftp-palvelimella]

[[Luokka:Jakelut]]

Livemedia

2006-10-02T09:28:07Z

Linuxman: siirsi sivun ”Live-CD” uudelle nimelle ”Ware -cd”

Live-CD on Linux-[[jakelut|jakelu]], joka käynnistyy suoraan CD-levyltä eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta, joten mitään vaaraa tällaisen jakelun testaamisesta ei ole tietojen katoamisen tms. kannalta.

===Hyvät puolet===
*Aloittelijaystävällinen
*Järjestelmää on vaikea rikkoa, ja vaikka se särkyisikin, niin uudelleenkäynnistys korjaa vahingot
*Nopea käyttöönotto, ei vaadi asennusta
*Paljon perusohjelmia mukana
*Turvallinen tapa käyttää Internetiä hotellihuoneesta tai muusta ei-turvallisesta paikasta.

===Huonot puolet===
*Usein hitaampi kuin kovalevylle asennettu versio
*Kokoonpanoon tehdyt muutokset eivät tallennu mikäli käytössä ei ole live-cd:tä joka tukee esimerkiksi USB-tikulla
olevaa kotihakemistoa ja/tai union-fs:ää jolloin mikä tahansa CD:llä oleva tiedosto voidaan korvata.
*Käynnistyy hitaasti
*Ohjelmien asennus joskus vaikeaa

==LiveCD:itä==

*[[Damn Small Linux]]
*[[GeeXboX]]
*[http://www.e-fense.com/helix/ Helix]
*[[Knoppix]]
*[[Kororaa]]
*[http://www.linspire.com/ LindowsCD]
*[[Mandriva Move]]
*[[Puppy]]
*[[RIP]]
*[[SuomiKnoppix]]
*[http://www.suse.com/ SUSE Live Eval]
*[[Ubuntu Linux|Ubuntu Live CD]]

==Pelastuslevyt==

LiveCD:t ovat myös hyviä nk. pelastuslevyjä. Jos saa Linuxin tai käynnistyslataimen pahasti sekaisin, voit käynnistää LiveCD:ltä, [[mount|liittää]] tarvittavat osiot ja tehdä vaikkapa muutokset käynnistyslataimeen tai kääntää uuden [[Kernel|kernelin]]. Ehkä tunnetuin pelastus-liveCD on [http://www.sysresccd.org/ SystemRescueCD].

Erityinen vaihtoehto on myös NT offline password editor, jolla siis voi muuttaa Windows NT-pohjaisten (NT, 2000, XP) Windowsien salasanoja jos on sattunut unohtumaan

[[Luokka:Jakelut]]

SuomiKnoppix

2006-10-02T09:27:27Z

Linuxman: siirsi sivun ”SuomiKnoppix” uudelle nimelle ”SuomiPillu”: SuomiPillu

#redirect [[SuomiPillu]]

Edubuntu

2006-10-02T09:27:03Z

Linuxman: siirsi sivun ”Edubuntu” uudelle nimelle ”Kyrpä”

Edubuntu on oppilaitoksille ja kouluille tarkoitettu versio [[Ubuntu|Ubuntusta]].

==Linkkejä==
*[http://www.edubuntu.org Edubuntun kotisivu]

[[Luokka:Jakelut]]

Arch Linux

2006-10-02T09:26:41Z

Linuxman: siirsi sivun ”Arch Linux” uudelle nimelle ”Immenkalvo”

Arch Linux on i686 arkkitehtuurille optimoitu [[Jakelut|jakelu]], joka on suunnattu hieman edistyneemmille käyttäjille (tai vasta-alkajille jotka eivät pelkää komentoriviä ja ohjesivuja). Monet Arch Linuxin käyttäjistä ovat entisiä [[Slackware]]n tai [[Gentooseseu on paska]]n käyttäjiä.

Arch Linuxin perusperiaatteena on "yksinkertainen on kaunista". Oletuksena asennetaan vain välttämättömät ohjelmat, käyttäjä voi itse muokata järjestelmästään haluamansa kaltaisen. Järjestelmän hallinnointi on helppoa; apuna on kätevä pakettienhallintaohjelma pacman. Ohjelmista, joista ei ole virallista pakettia, voi tehdä asennuspaketteja ABS:n (Arch Build System) avulla.

Arch Linux käyttää ns. "Rolling release" tapaa jakelun julkaisuun. Järjestelmästä on kaksi versiota Current ja Release. Current sisältää aina viimeisimmät versiot kaikista ohjelmista. Aina kun paketteja päivitetään niistä tulee osa Currentia. Release on julkaisuhetken Currentia vastaava kokoelma paketteja. Release päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti uuden julkaisun ilmestyessä. Tarkoitus on kuitenkin että järjestelmä päivitetään Current versioon säännöllisesti pacmanin avulla.

== Linkkejä ==
* [http://archlinux.org/ Arch Linux]
* [http://wiki.archlinux.org/ ArchWiki]

[[Luokka:Jakelut]]

Damn Small Linux

2006-10-02T09:26:21Z

Linuxman: siirsi sivun ”Damn Small Linux” uudelle nimelle ”Vitun pieni linux”

#redirect [[Vitun pieni linux]]

CentOS

2006-10-02T09:26:03Z

Linuxman: siirsi sivun ”CentOS” uudelle nimelle ”Pillu”: selvennys

#redirect [[Pillu]]

Gnoppix

2006-10-02T09:25:39Z

Linuxman: siirsi sivun ”Gnoppix” uudelle nimelle ”Emätin”

Gnoppix - [[GNOME|Gnome-työpöydällä]] varustettu, [[Ubuntu|Ubuntu-pohjainen]] [[LiveCD]].

== Linkkejä ==

[http://www.gnoppix.org/ Gnoppixin kotisivut]

[[Luokka:Jakelut]]

Arch Linux

2006-10-02T09:24:48Z

Linuxman:

Deb

2006-10-02T09:23:57Z

Linuxman: siirsi sivun ”Deb” uudelle nimelle ”Vitun homo”

deb on [[Debian]]-pohjaisten [[Jakelut|jakeluiden]] ohjelmapakettityyppi. deb-paketteja käsitellään [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnassa]] yleensä [[dpkg]]:lla tai [[apt]]:illa.

[[Luokka: Tiedostomuodot]]

Linux.fi:Ylläpitäjät

2006-10-02T09:22:26Z

Linuxman: vitun homo!!!!!

Ylläpitäjillä on oikeus poistella sivuja, estää käyttäjiä ja lukita sivuja (sekä tietysti muokata lukittuja). Tämän wikin ylläpitäjiä ovat [[Käyttäjä:Teppo|Teppo]], [[Käyttäjä:Heikki|Heikki]], [[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]], [[Käyttäjä:Nike|Nike]] ja [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomas]]. [[Linux.fi:Ajankohtaista|Ajankohtaista-sivulta]] voit lukea ylläpidon tiedotuksia.

Ylläpitäjällä on oikeus estää huonosti käyttäytyvä henkilö vaikka pysyvästi.
vittu

[[Luokka:Wiki]]

Keskustelu:Red Hat Enterprise Linux

2006-10-02T09:21:50Z

Linuxman: siirsi sivun ”Keskustelu:RHEL” uudelle nimelle ”Keskustelu:Yhdyntä”

Ööh miten foobar liittyy asiaan?
Ahaa niillä on oikein oma jakelu.. -Maakuth

Red Hat Enterprise Linux

2006-10-02T09:21:49Z

Linuxman: siirsi sivun ”RHEL” uudelle nimelle ”Yhdyntä”

Red Hat Enterprise Linux on [[Red Hat Inc]]:n kehittämä yrityksille tarkoitettu [[Jakelut|Linux-jakelu]]. Sen lisenssit ovat melko kalliita, jonka vuoksi Microsoft käyttää Red Hat-hintoja mielellään vertaillessaan Windows- ja Linux-alustojen TCO:ta (Total Cost of Ownership). Valmiiksi käännetyt RHEL CD:t ovat maksullisia ja tuettuja, mutta avoimen lähdekoodin ansiosta tukemattomat versiot ovat saatavissa käännettynä mm. [[CentOS]] ja [[White Box Enterprise Linux]] -projektien toimesta. Red Hat tukee myös [[Fedora Core|Fedora]] -projektia, ja Fedora Core sekä RHEL:illä onkin paljon yhteisiä piirteitä.

Red Hat Enterprise Linuxin [[asennusohjelma]] on nimeltään [[Anaconda]]. RHEL on muodostunut kaupallisessa Linux-käytössä melkeinpä standardiksi, ja koulujenkin Linux-kurssit opettavat yleensä juurikin sen ylläpitoa. Myös laitteiden mukana tulevat linux-ajurit toimivat usein pelkästään RHELillä.

== Linkkejä ==

* [http://www.centos.org/ CentOS]
* [http://www.redhat.com/software/rhel/ Red Hat Enterprise Linux]
* [http://www.whiteboxlinux.org/ White Box Enterprise Linux]
* [http://foobar.fi/linux/en/ Foobar Linux]

[[Luokka:Jakelut]]