Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Keskustelu:KDE

2015-01-12T21:45:25Z

Lliehu:

Melkoista KDE-markkinointitekstiä :D. Alkuperäinen kirjoittaja taitaa olla KDE-miehiä. -Maakuth
:Kuulostaa ihan Wikipedian tekstiltä tai vastaavalta. Ja se on pelkkä K Desktop Environment, ei Kool Desktop Environment... :P
::On se ollut alunperin Kool kuulemma (no en menis valalle tästä.). Onkohan tuo julkaisuhistoria todellakin tarpeen :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 20:48:37 (EEST)
:::Joo, alkuperäisessä Ettrichin julkaisuilmoituksessa oli Kool, mutta se vaihdettiin muistaakseni aika nopeasti pelkäksi K Desktop Environmentiksi.
Vaihdoin näkökulmaa neutraalimmaksi ja selkeytin lauserakenteita. Samalla poistin kappaleen "KDE:n alkuvaiheista" kokonaan, koska se oli käytännössä suora Wikipedia-forkki (mitä lisenssi ei salli). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 17. maaliskuuta 2006 kello 22:44:29 (EET)

Mielestäni jokaista isoa KDE:n ohjelmistojulkaisua ei kannata lisätä tälle sivulle. Vaikka listaisi ainoastaan uusia ominaisuuksia sisältävät KDE Frameworks, KDE Plasma ja KDE Applications -julkaisut, lista kasvaisi keskimäärin yli yhdellä joka kuukausi. KDE Frameworksistä julkaistaan uusi 5.x-versio joka kuukausi, ei siis lainkaan korjausjulkaisuja 5.x.y, y > 0. Keskiarvo nousee yli yhden, kun ottaa huomioon Plasman ja Applicationsin muutaman kuukauden välein tapahtuvat julkaisut. --[[Käyttäjä:Lliehu|Lliehu]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lliehu|keskustelu]]) 10. tammikuuta 2015 kello 01.39 (EET)

:Se on totta, KDE:n julkaisutahti on muuttunut aika erilaiseksi, kuin mitä se oli aiemmin. --[[Käyttäjä:Oselotti|oselotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|keskustelu]]) 10. tammikuuta 2015 kello 12.19 (EET)

::Ehkä jatkossa voisi listata vain jotenkin erityisen merkittävät julkaisut, mutta mikä olisi sopiva kriteeri? --[[Käyttäjä:Lliehu|Lliehu]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lliehu|keskustelu]]) 12. tammikuuta 2015 kello 22.44 (EET)

:::Nyt kun tuota sivua katselen niin nuo kaikki listat voisi kyllä poistaa. Ei niistä oikeastaan ole mitään hyötyä. Jonkun pitäisi aina myös ylläpitää niitä, kun nytkin on aika kova homma pitää kaikkien jakelujen versioita ajan tasalla. Sivu voisi olla jopa siistimmän näköinen ilman mitään listoja. Kun verrataan esimerkiksi [[Ubuntu#Julkaisut|Ubuntu-artikkelin julkaisulistaan]] niin KDE:n lista ei tuo mitään lisätietoa, kuten tukiaikaa tai muuta sellaista. Mitäs tuumaat? --[[Käyttäjä:Oselotti|oselotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Oselotti|keskustelu]]) 12. tammikuuta 2015 kello 23.34 (EET)

::::Poistetaan vaan listat. Jokaisen listan ensimmäisen julkaisun voi mainita vaikka tekstissä, vai? --[[Käyttäjä:Lliehu|Lliehu]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lliehu|keskustelu]]) 12. tammikuuta 2015 kello 23.45 (EET)

Keskustelu:KDE

2015-01-12T20:44:41Z

Lliehu:

Kotoistus

2015-01-10T16:38:22Z

Lliehu: /* Verkossa toimivat kotoistusalustat */ lisätty Zanata

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla].

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla. Lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.comissa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Transifexista oli aiemmin olemassa [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu, joka oli kenen tahansa vapaasti asennettavissa. Jossain vaiheessa tämän Transifexin avoimen lähdekoodin version päivittäminen kuitenkin lakkasi, ja Transifexia on nyt jo jonkin aikaa kehitetty täysin suljetun lähdekoodin ohjelmistona. Transifex-yrityksen ideana on, että kaikki käyttävät [https://www.transifex.com/ transifex.com]-palvelinta.

Tunnetuimpia Transifexiä käyttäviä julkisia käännösprojekteja ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine ja tietyt freedesktop.org-ohjelmistot.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

=== Zanata ===

[https://zanata.org/ Zanata] on Red Hatin kehittämä avoimen lähdekoodin käännöstyökalu. Transifexin muututtua epävapaaksi Fedora-projektin kotoistus on siirtymässä Zanataan (tilanne tammikuussa 2015).

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Keskustelu:KDE

2015-01-09T23:39:00Z

Lliehu: Kannattaako julkaisujen listaamista jatkaa?

KDE

2015-01-09T23:30:21Z

Lliehu: /* KDE 5 */ korjattu väärät väittämät siitä, että KDE 5 olisi olemassa ja että KDE olisi ohjelmisto

{{Ohjelma
| nimi=KDE
| kuva=[[Kuva:Kde_logo.png]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=[[Qt]]
| kotisivu=[http://kde.org/ kde.org]
}}

[[Kuva:Konqi.png|thumb|right|200px|Konqi, KDE:n maskotti]]

'''KDE''' on avoimen lähdekoodin yhteisö, joka kehittää pääasiassa [[kernel|Linuxille]] sekä muille Unix-kaltaisille käyttöjärjestelmille, ohjelmistokokonaisuutta nimeltä ''KDE SC'' (KDE Software Compilation). Neljännen sukupolven (KDE SC 4.x) myötä [[KDE ohjelmistoalusta]]n asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille ovat mahdollisia. KDE SC hyödyntää (nykyään [[Nokia]]n omistaman) [[Trolltech]]in kehittämää [[Qt]]-kirjastoa/ohjelmistoalustaa. Qt ei alun perin ollut [[vapaa ohjelmisto]], jonka takia [[GNOME]]-projekti aikoinaan aloitettiin, silloin vielä KDE-nimellä kulkevan työpöytäympäristön tilalle. Qt on ollut vapaata lähdekoodia sen jälkeen kun Trolltech kaksoislisenssoi sen.

KDE on nykyisin toisiksi suurin avoimen lähdekoodin yhteisö heti Linux kerneliä kehittävän yhteisön jälkeen. KDE koostuu tuhansista ohjelmoijista, graafikoista, käytettävyystutkijoista, kielenkääntäjistä sekä monista muista vapaaehtoisista ja palkatuista henkilöistä. ''KDE eV.'' on virallinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka keskittyy KDE SC:n kehittämiseen ja markkinointiin. Se tarjoaa myös KDE-kehittäjille rahaston erilaisiin tapahtumiin, joita KDE kehittäjät voivat anoa. Tarpeen tullen KDE eV. kustantaa KDE-kehittäjille matkustuksen ja asumisen eri maihin, joissa järjestetään KDE Summit, KDE Akademy tai erilaisia KDE-sovelluksien kehittäjätapaamisia.

==Julkaisuhistoria==
===K Desktop Environment 1===
14. lokakuuta 1996 Matthias Ettrich aloitti projektin
{| class="wikitable"
|-
! Päivämäärä
! Julkaisu
|-
| 12. heinäkuuta 1998
| KDE 1.0
|-
| 6. helmikuuta 1999
| KDE 1.1
|}

===K Desktop Environment 2===
{| class="wikitable"
|-
! Päivämäärä
! Julkaisu
|-
| 23. lokakuuta 2000
| KDE 2.0
|-
| 26. helmikuuta 2001
| KDE 2.1
|-
| 15. elokuuta 2001
| KDE 2.2
|}

===K Desktop Environment 3===
''Aloittelijan opas KDE 3:n käyttöön löytyy artikkelista [[KDE 3 tutuksi]].''

{| class="wikitable"
|-
! Päivämäärä
! Julkaisu
|-
| 3. huhtikuuta 2002
| KDE 3.0
|-
| 28. tammikuuta 2003
| KDE 3.1
|-
| 3. helmikuuta 2004
| KDE 3.2
|-
| 19. elokuuta 2004
| KDE 3.3
|-
| 16. maaliskuuta 2005
| KDE 3.4
|-
| 29. marraskuuta 2005
| KDE 3.5
|}

KDE eV.:n lopetettua KDE 3-sarjan kehittämisen, [[Trinity Desktop Environment]]-projekti on jatkanut sitä.

<gallery>
Kuva:Kde-3.5.6.png|KDE 3.5.6 -työpöytä
</gallery>

===KDE Software Compilation 4===
''Aloittelijan opas KDE 4:n käyttöön löytyy artikkelista [[KDE 4 tutuksi]].''

{| class="wikitable"
|-
! Päivämäärä
! Julkaisu
|-
| 11. tammikuuta 2008
| KDE SC 4.0
|-
| 29. heinäkuuta 2008
| KDE SC 4.1
|-
| 27. tammikuuta 2009
| KDE SC 4.2
|-
| 4. elokuuta 2009
| KDE SC 4.3
|-
| 9. helmikuuta 2010
| KDE SC 4.4
|-
| 10. elokuuta 2010
| KDE SC 4.5
|-
| 26. tammikuuta 2011
| KDE SC 4.6
|-
| 25. kesäkuuta 2011
| KDE SC 4.7
|-
| 25. tammikuuta 2012
| KDE SC 4.8
|-
| 1. elokuuta 2012
| KDE SC 4.9
|-
| 6. helmikuuta 2013
| KDE SC 4.10
|-
| 14. elokuuta 2013
| KDE SC 4.11
|-
| 18. joulukuuta 2013
| KDE SC 4.12
|-
| 16. huhtikuuta 2014
| KDE SC 4.13
|}

<gallery>
Kuva:Fedora_KDE4.png|Kuvakaappaus KDE 4.0 -työpöydästä [[Fedora]] 9:ssä
Kuva:Kde-4.5.0.png|KDE 4.5.0 -työpöytä oletusasetuksilla ja muutamalla sovelmalla
Kuva:Konqueror413-windows.png|Nelosversion myötä KDE-sovellukset toimivat myös Windowsilla
</gallery>

===KDE Frameworks 5 -aika===
KDE Frameworks 5:n myötä ''KDE Software Collection'' (lyhennettynä SC) lakkasi olemasta. Jo aiemmin SC oli koostunut ohjelmistoalustasta (platform), Plasma-työtiloista (Plasma workspaces) ja sovelluksista (applications). Nämä kolme erosivat täysin erillisiksi julkaisuiksi, jotka ovat seuraavat:
* KDE Frameworks sisältää KDE:n yhteiset kirjastot
* KDE Plasma on KDE:n kehittämä työpöytä
* KDE Applications sisältää joukon KDE:n kehittämiä ohjelmia, jotka julkaistaan samaan aikaan

Huomattavaa on, että yhdessä KDE Applications -julkaisuissa julkaistavilla ohjelmilla on eroavia versionumeroita. Myöskin osa ohjelmista perustuu edelleen KDE-ohjelmistoalustan nelosversioon ja osa Frameworks 5:een. Osa ohjelmista perustuu vain Qt:hen eikä käytä kumpaakaan. Koska Frameworks-, Plasma- ja Applications-julkaisut ovat tällä tavalla erillisiä ja koska KDE ei enää tarkoita ohjelmistoa, käsite ''KDE 5'' on täysin mahdoton.

{| class="wikitable"
|-
! Päivämäärä
! Julkaisu
|-
| 7. heinäkuuta 2014
| KDE Frameworks 5.0
|-
| 15. heinäkuuta 2014
| KDE Plasma 5.0
|}

==Katso myös==
* [[:Luokka:KDE-ohjelmat|KDE-ohjelmat]]
* [[KDE-pelit]]
* [[KOffice]]

==Aiheesta muualla==
* [http://kde-apps.org/ kde-apps.org] - Sovelluksia KDE ohjelmistoalustalle
* [http://kde-look.org/ kde-look.org] - KDE sovelluksien teemoja, KDE työtilan teemoja ym.
* [http://kde-files.org/ kde-files.org] - KDE sovelluksiin liittyviä tiedostoja
* [http://dot.kde.org/ dot.kde.org] - KDE:n virallinen uutissivu
* [http://userbase.kde.org/ userbase.kde.org] - wikitietoa KDE:n käyttäjille
* [http://techbase.kde.org/ techbase.kde.org] - KDE:lle tarkoitettu wiki
* [http://commit-digest.org/ commit-digest.org] - KDE:n kehitykseen liittyvä viikoittainen uutiskatsaus
* [http://planetkde.org/ planetkde.org] - KDE kehittäjien blogeja.
* [http://www.kde-fi.org/ KDE:n suomennosprojekti]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/KDE KDE-yhteisön suomenkielinen Wikipedian -artikkeli]
* [http://freedesktop.org/wiki/ freedesktop.org] (Unixin työpöytäympäristöjen standardisointielin)

{{Malline:Työpöytäympäristöt}}
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

Kotoistus

2015-01-09T22:54:49Z

Lliehu: /* Transifex */ päivitetty ja hieman muokattu

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla].

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla. Lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.comissa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Transifexista oli aiemmin olemassa [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu, joka oli kenen tahansa vapaasti asennettavissa. Jossain vaiheessa tämän Transifexin avoimen lähdekoodin version päivittäminen kuitenkin lakkasi, ja Transifexia on nyt jo jonkin aikaa kehitetty täysin suljetun lähdekoodin ohjelmistona. Transifex-yrityksen ideana on, että kaikki käyttävät [https://www.transifex.com/ transifex.com]-palvelinta.

Tunnetuimpia Transifexiä käyttäviä julkisia käännösprojekteja ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine ja tietyt freedesktop.org-ohjelmistot.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2015-01-09T22:46:01Z

Lliehu: /* Pootle */ typo

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla].

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2015-01-09T22:45:11Z

Lliehu: /* Pootle */ Abiwordiä ei voi enää kääntää pootle.locamotion.orgissa

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

LibreOffice

2015-01-09T22:43:15Z

Lliehu: pientä muokkausta

{{Ohjelma
| nimi=LibreOffice
| kuva=[[Kuva:LibreOffice-logo.png|220px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]v3
| käyttöliittymä=[[vcl]]
| kotisivu=[https://www.libreoffice.org/ www.libreoffice.org] [https://fi.libreoffice.org/ fi.libreoffice.org]
}}

[[Kuva:LibreOffice.png|right|250px|thumb|LibreOffice 4.2]]
'''LibreOffice''' on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin [[haara]]utettu [[OpenOffice.org]]:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa [[Red Hat]], [[Google]], [[Novell]], [[FSF]] ja [[Go-oo]]. LibreOfficen kehittämisestä vastaa [[Document Foundation]] -säätiö.

LibreOffice-paketti sisältää ohjelmat [[LibreOffice Base]] (tietokannat), [[LibreOffice Calc]] (taulukkolaskenta), [[LibreOffice Draw]] (vektorigrafiikka), [[LibreOffice Impress]] (esitysgrafiikka), [[LibreOffice Math]] (matemaattiset kaaviot), sekä [[LibreOffice Writer]] (tekstinkäsittely). Ohjelmistosta on saatavilla kaksi eri pakettia: uusimmista ominaisuuksista kiinnostuneille käyttäjille suunnattu ''tuorein LibreOffice'' (engl. LibreOffice Fresh) ja ''luotettavin LibreOffice'' (engl. LibreOffice Still) niille, joille ohjelmiston vakaus ja käytön vaivattomuus ovat tärkeitä. Molemmille versioille on tarjolla myös kaupallista tukea yrityskäyttäjiä varten.

==Asennus==
{{Asenna|LibreOffice|libreoffice}}

LibreOfficen saa suomenkieliseksi asentamalla lokalisaatiopaketin. Paketin nimi vaihtelee jakeluittain: <tt>libreoffice-l10n-fi</tt>, <tt>libreoffice-langpack-fi</tt>, <tt>libreoffice-fi</tt>.

Monet jakelut tarjoavat myös paketit LibreOfficen integroimiseen työpöytäympäristöön.
* <tt>libreoffice-gnome</tt>
* <tt>libreoffice-kde</tt>

Oikoluvun saa LibreOfficessa käyttöön asentamalla [[Voikko]]-nimisen ohjelman. Ohjelma löytyy useimpien jakeluiden ohjelmalähteistä nimellä <tt>libreoffice-voikko</tt>.

Myös [https://fi.libreoffice.org/lataa/ LibreOfficen] kotisivuilta löytyy 32- ja 64-bittiset [[RPM]]- ja [[deb]]-asennuspaketit. Kannattaa kuitenkin suosia oman jakelun pakettivarastoja, sillä tuolloin LibreOffice päivittyy uusimpaan versioon muun järjestelmän mukana.

===Ubuntu / Mint===
LibreOfficen vakaa versio on saatavilla Ubuntun ja Mintin omista pakettivarastoista. Kannattaa käyttää jakelun omia pakettivarastoja, ellei ole syytä käyttää LibreOfficen uusinta, mahdollisesti epävakaata, versiota.

{{Asenna/PPA|libreoffice libreoffice-l10n-fi libreoffice-help-fi|libreoffice|ppa}}

== Jakelukohtaista ==

=== Fedora ===

[[Fedora]]-jakelun jakelukohtaista:
* Ohjelman pääpaketit: '''libreoffice-calc libreoffice-draw libreoffice-writer libreoffice-math libreoffice-calc'''
* Suomen kielen lokalisoidut paketit: '''libreoffice-voikko libreoffice-langpack-fi'''

==Katso myös==
* [[Portaali:Toimisto]]
* [[Apache OpenOffice]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.documentfoundation.org/ Document Foundationin säätiön kotisivu]
* [http://fi.libreoffice.org/ohjeet/mallit/ Suomenkieliset asiakirjamallit]
* [https://help.libreoffice.org/Main_Page/fi Libreofficen virallinen suomenkielinen ohjesivusto]
* [http://extensions.libreoffice.org/ LibreOfficen lisäosa- ja mallisivustot]
* [http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article508198.ece?s=u&wtm=mpc-29092010 LibreOffice korvaa OpenOfficen - Kehittäjät kyllästyivät Oracleen]
* [http://silvonen.wordpress.com/category/libreoffice/ JusSin OOo-blogi 2.0] - LibreOffice on syntynyt
* [[wikipedia:fi:LibreOffice|LibreOffice suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://fi.libreoffice.org/lataa/uudet-ominaisuudet Vakaan LibreOfficen 3.3 version uudet ominaisuudet]
* [http://fi.flossmanuals.net/libreoffice/index Flossmanualsin LibreOffice] opas

[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]
[[Luokka: PDF-ohjelmat]]

LibreOffice

2015-01-09T22:37:23Z

Lliehu: lisätty nimet LibreOfficen kahdelle eri versiolle

{{Ohjelma
| nimi=LibreOffice
| kuva=[[Kuva:LibreOffice-logo.png|220px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]v3
| käyttöliittymä=[[vcl]]
| kotisivu=[https://www.libreoffice.org/ www.libreoffice.org] [https://fi.libreoffice.org/ fi.libreoffice.org]
}}

[[Kuva:LibreOffice.png|right|250px|thumb|LibreOffice 4.2]]
'''LibreOffice''' on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin [[haara]]utettu [[OpenOffice.org]]:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa [[Red Hat]], [[Google]], [[Novell]], [[FSF]] ja [[Go-oo]]. LibreOfficen kehittämisestä vastaa [[Document Foundation]] -säätiö.

LibreOffice paketti sisältää paketit [[LibreOffice Base]] (tietokannat), [[LibreOffice Calc]] (taulukkolaskenta), [[LibreOffice Draw]] (vektorigrafiikka), [[LibreOffice Impress]] (esitysgrafiikka), [[LibreOffice Math]] (matemaattiset kaaviot), sekä [[LibreOffice Writer]] (tekstinkäsittely). Ohjelmasta on saatavilla kaksi eri pakettia: uusimmista ominaisuuksista kiinnostuneille käyttäjille suunnattu ''tuorein LibreOffice'' (engl. LibreOffice Fresh) ja ''luotettavin LibreOffice'' (engl. LibreOffice Still) niille, joille ohjelmiston vakaus ja käytön vaivattomuus ovat tärkeitä. Molemmille versioille on tarjolla myös kaupallista tukea yrityskäyttäjiä varten.

==Asennus==
{{Asenna|LibreOffice|libreoffice}}

LibreOfficen saa suomenkieliseksi asentamalla lokalisaatiopaketin. Paketin nimi vaihtelee jakeluittain: <tt>libreoffice-l10n-fi</tt>, <tt>libreoffice-langpack-fi</tt>, <tt>libreoffice-fi</tt>.

Monet jakelut tarjoavat myös paketit LibreOfficen integroimiseen työpöytäympäristöön.
* <tt>libreoffice-gnome</tt>
* <tt>libreoffice-kde</tt>

Oikoluvun saa LibreOfficessa käyttöön asentamalla [[Voikko]]-nimisen ohjelman. Ohjelma löytyy useimpien jakeluiden ohjelmalähteistä nimellä <tt>libreoffice-voikko</tt>.

Myös [https://www.libreoffice.org/download/ LibreOfficen] kotisivuilta löytyy 32- ja 64-bittiset [[RPM]] ja [[deb]] asennuspaketit. Kannattaa kuitenkin suosia oman jakelun pakettivarastoja, sillä tuolloin LibreOffice päivittyy uusimpaan versioon muun järjestelmän mukana.

===Ubuntu / Mint===
LibreOfficen vakaa versio on saatavilla Ubuntun ja Mintin omista pakettivarastoista. Kannattaa käyttää jakelun omia pakettivarastoja, ellei ole syytä käyttää LibreOfficen uusinta, mahdollisesti epävakaata, versiota.

{{Asenna/PPA|libreoffice libreoffice-l10n-fi libreoffice-help-fi|libreoffice|ppa}}

== Jakelukohtaista ==

=== Fedora ===

[[Fedora]]-jakelun jakelukohtaista:
* Ohjelman pääpaketit: '''libreoffice-calc libreoffice-draw libreoffice-writer libreoffice-math libreoffice-calc'''
* Suomen kielen lokalisoidut paketit: '''libreoffice-voikko libreoffice-langpack-fi'''

==Katso myös==
* [[Portaali:Toimisto]]
* [[Apache OpenOffice]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.documentfoundation.org/ Document Foundationin säätiön kotisivu]
* [http://fi.libreoffice.org/ohjeet/mallit/ Suomenkieliset asiakirjamallit]
* [https://help.libreoffice.org/Main_Page/fi Libreofficen virallinen suomenkielinen ohjesivusto]
* [http://extensions.libreoffice.org/ LibreOfficen lisäosa- ja mallisivustot]
* [http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article508198.ece?s=u&wtm=mpc-29092010 LibreOffice korvaa OpenOfficen - Kehittäjät kyllästyivät Oracleen]
* [http://silvonen.wordpress.com/category/libreoffice/ JusSin OOo-blogi 2.0] - LibreOffice on syntynyt
* [[wikipedia:fi:LibreOffice|LibreOffice suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://fi.libreoffice.org/lataa/uudet-ominaisuudet Vakaan LibreOfficen 3.3 version uudet ominaisuudet]
* [http://fi.flossmanuals.net/libreoffice/index Flossmanualsin LibreOffice] opas

[[Luokka:Toimisto-ohjelmat]]
[[Luokka: PDF-ohjelmat]]

Kotoistus

2015-01-09T22:22:05Z

Lliehu: /* Kotoistusprojekteja */ LibreOffice tehty kotoistusprojektina näkyvämmäksi

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[LibreOffice]] ===
Tietoa LibreOfficen suomentamisesta on osoitteessa http://www.libreoffice.org/community/localization/. LibreOfficen käyttämä Pootle-kotoistusalusta on osoitteessa https://translations.documentfoundation.org/fi/.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2015-01-09T22:15:42Z

Lliehu: /* OpenOffice.org */ lisätty maininta, että OpenOfficea ei enää suomenneta aktiivisesti

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/. Suomennostyö on siirtynyt OpenOfficesta haarautettuun [[LibreOffice]]en. Tammikuussa 2015 OpenOfficea ei enää suomennettu aktiivisesti.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

== Kotoistussovellukset ==

* [[Gettext]]
* [[Poedit]]
* [[Virtaal]]
* [[Gtranslator]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Maapallon tutkimista

2015-01-09T21:09:56Z

Lliehu: /* Marble */ ehkä selvempi sanavalinta

Maksuttomien karttaohjelmien tarjonta on rikastunut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Tässä artikkelissa esitellään viisi eri tapaa tutkiskella maapalloa tietotekniikan avulla. Esiteltäviin ohjelmiin tullaan tutustumaan sivustolla tarkemmin erillisten ohjeiden avulla.

==Google Earth ja Google Maps==
[[Kuva:Google-maps.png|250px|right|thumb|Google maps toimii nettiselaimella]][[Kuva:Google-Earth-b5.png|250px|right|thumb|Google Earth]]

Hakukoneyhtiö [[Google]] julkaisi pari vuotta sitten omat karttapalvelunsa [[Google Earth]]in ja Mapsin. Molemmat käyttävät samoja tarkkoja karttoja maapallosta joita pääsee paikoitellen tarkastelemaan lähes katutasolle asti.

===Google Maps===

Google Maps on nettiselaimella toimiva karttapalvelu joka löytyy osoitteesta http://maps.google.com . Sitä on helppo käyttää tarkastelemaan reittejä, etsimään osoitteita tai muuten vain tutkimaan maapalloa. Palvelu toimii millä tahansa modernilla verkkoselaimella ja ei vaadi erityisen tehokasta työpistettä. Se toimii hyvin esimerkiksi kevytpäätejärjestelmässä.

===Google Earth===

''Pääartikkeli: [[Google Earth]]''

Google Earth on itsenäinen ohjelmisto joka tarvitsee toimiakseen modernin tehokkaan työaseman. Ohjelmassa maapalloa voidaan vapaasti pyöritellä ja matkustaa eri kohteisiin. Ohjelma lataa kartat internetissä olevalta palvelimelta joten nopea internet-yhteys tekee ohjelman käytöstä huomattavasti sulavampaa.

==Earth3D==

''Pääartikkeli: [[Earth3D]]''
[[Kuva:Earth3D-pääikkuna.png|250px|right|thumb|Kuvakaappaus ohjelmasta Earth3D]]

Earth3D on ikään kuin karsittu Google Earth. Se käyttää mm. NASA:n satelliittikarttoja, mutta ei sisällä yhtä tarkkoja kuvia kaupungeista kuin Google Earth. Ohjelman vahvuuksina on mahdollisuus tarkastella maapalloa useiden erilaisten karttojen avulla. Sillä voi katsella esimerkiksi miltä maapallo näyttää yöllä, tai kun pohjoisessa on talvi.

Earth 3D vaatii toimiakseen työasematasoisen tietokoneen joten kevytpäätteillä sitä ei voi käyttää. Ohjelma sopii hyvin esim. karttojen tarkasteluun tai visualisointiin, mutta käytettävyydeltään ja toimintavarmuudeltaan se ei ole Google Earthin veroinen.

== Marble ==

''Pääartikkeli: [[Marble]]''. Katso myös [[Marblen perusohje]].
[[Kuva:Marble.png|250px|right|thumb|Marblen maapallo]]

Marble on äärimmäisen pieni karttaohjelma. Sen perusajatuksena on olla mahdollisimman kevyt, nopeasti käynnistyvä ja toimia hieman hitaammissakin tietokoneissa. Marblen mukana tulee pienikokoinen karttapaketti, joten se ei tarvitse jatkuvaa internet-yhteyttä ja se ei näin hae jatkuvasti karttatietoa verkosta Google Earthin tapaan. Samalla on muistettava, että Marblen kartat eivät yllä lähellekään samaan tarkkuuteen kuin Google Earthissa.

Jos internet-yhteys on käytettävissä, Marblella voi katsella OpenStreetMap-karttoja sekä tehdä reittihakuja. OpenStreetMap-kartan palan voi myös ladata käytettäväksi yhteydettömässä tilassa.

Marble sopii tällä hetkellä hyvin pienimuotoiseen karttapallon esittelyyn ja tutkimiseen. Ohjelma on hyvä, jos ei ole tarvetta tarkoille yksittäisten kaupunkien kartoille tai jos käytettävissä oleva internet-yhteys olisi muille ohjelmille liian hidas. Ohjelma on hyvä myös OpenStreetMap-karttojen käyttämiseen.

== Geoserver ==

''Pääartikkeli: [[Geoserver]]''.
[[Kuva:Osm-in-a-box-baltic.png|250px|right|thumb|Geoserverillä piirrettyä ainestoa.]]

GeoServer on avoimen lähdekoodin palvelin, joka on ohjelmoitu [[Java]]-kielellä. Sen avulla käyttäjät voivat jakaa, muokata ja julkaista paikkatietoja käyttäen avoimia standarteja.

== Mapserver ==
''Pääartikkeli: [[Mapserver]]''.
[[Kuva:Osm-mapserver.png|250px|right|thumb|OpenStreetMap-aineistoa Suomesta Mapserverillä piirrettynä.]]

Mapserver on Minnesotan yliopiston ja NASAn kanssa kehittämä ohjelma, jolla voi tuottaa mm. tietokannassa olevasta paikkatietoaineistosta karttakuvia. Mapserver on vaihtoehto [[Geoserver]]ille.

== OpenCPN ==
''Pääartikkeli: [[OpenCPN]]''.

OpenCPN on merenkulkijoille suunnattu GPS-navigointiohjelma.

==Katso myös==
* [[Työpöytäplanetaariot]]
* [http://www.openseamap.org/index.php?id=navigationsprogramm&L=1 OpenSeaMap - The free nautical chart] merikarttasovelluksia Linuxille.

[[Luokka:Karttaohjelmat]]
[[Luokka:Paikkatieto-ohjelmat]]

Maapallon tutkimista

2015-01-09T21:07:58Z

Lliehu: /* Marble */ lisätty maininta OpenStreetMapistä

Maksuttomien karttaohjelmien tarjonta on rikastunut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Tässä artikkelissa esitellään viisi eri tapaa tutkiskella maapalloa tietotekniikan avulla. Esiteltäviin ohjelmiin tullaan tutustumaan sivustolla tarkemmin erillisten ohjeiden avulla.

==Google Earth ja Google Maps==
[[Kuva:Google-maps.png|250px|right|thumb|Google maps toimii nettiselaimella]][[Kuva:Google-Earth-b5.png|250px|right|thumb|Google Earth]]

Hakukoneyhtiö [[Google]] julkaisi pari vuotta sitten omat karttapalvelunsa [[Google Earth]]in ja Mapsin. Molemmat käyttävät samoja tarkkoja karttoja maapallosta joita pääsee paikoitellen tarkastelemaan lähes katutasolle asti.

===Google Maps===

Google Maps on nettiselaimella toimiva karttapalvelu joka löytyy osoitteesta http://maps.google.com . Sitä on helppo käyttää tarkastelemaan reittejä, etsimään osoitteita tai muuten vain tutkimaan maapalloa. Palvelu toimii millä tahansa modernilla verkkoselaimella ja ei vaadi erityisen tehokasta työpistettä. Se toimii hyvin esimerkiksi kevytpäätejärjestelmässä.

===Google Earth===

''Pääartikkeli: [[Google Earth]]''

Google Earth on itsenäinen ohjelmisto joka tarvitsee toimiakseen modernin tehokkaan työaseman. Ohjelmassa maapalloa voidaan vapaasti pyöritellä ja matkustaa eri kohteisiin. Ohjelma lataa kartat internetissä olevalta palvelimelta joten nopea internet-yhteys tekee ohjelman käytöstä huomattavasti sulavampaa.

==Earth3D==

''Pääartikkeli: [[Earth3D]]''
[[Kuva:Earth3D-pääikkuna.png|250px|right|thumb|Kuvakaappaus ohjelmasta Earth3D]]

Earth3D on ikään kuin karsittu Google Earth. Se käyttää mm. NASA:n satelliittikarttoja, mutta ei sisällä yhtä tarkkoja kuvia kaupungeista kuin Google Earth. Ohjelman vahvuuksina on mahdollisuus tarkastella maapalloa useiden erilaisten karttojen avulla. Sillä voi katsella esimerkiksi miltä maapallo näyttää yöllä, tai kun pohjoisessa on talvi.

Earth 3D vaatii toimiakseen työasematasoisen tietokoneen joten kevytpäätteillä sitä ei voi käyttää. Ohjelma sopii hyvin esim. karttojen tarkasteluun tai visualisointiin, mutta käytettävyydeltään ja toimintavarmuudeltaan se ei ole Google Earthin veroinen.

== Marble ==

''Pääartikkeli: [[Marble]]''. Katso myös [[Marblen perusohje]].
[[Kuva:Marble.png|250px|right|thumb|Marblen maapallo]]

Marble on äärimmäisen pieni karttaohjelma. Sen perusajatuksena on olla mahdollisimman kevyt, nopeasti käynnistyvä ja toimia hieman hitaammissakin tietokoneissa. Marblen mukana tulee pienikokoinen karttapaketti, joten se ei tarvitse jatkuvaa internet-yhteyttä ja se ei näin hae jatkuvasti karttatietoa verkosta Google Earthin tapaan. Samalla on muistettava, että Marblen kartat eivät yllä lähellekään samaan tarkkuuteen kuin Google Earthissa.

Jos internet-yhteys on käytettävissä, Marblella voi katsella OpenStreetMap-karttoja sekä tehdä reittihakuja. OpenStreetMap-kartan palan voi myös ladata käytettäväksi silloin, kun internet-yhteyttä ei ole.

Marble sopii tällä hetkellä hyvin pienimuotoiseen karttapallon esittelyyn ja tutkimiseen. Ohjelma on hyvä, jos ei ole tarvetta tarkoille yksittäisten kaupunkien kartoille tai jos käytettävissä oleva internet-yhteys olisi muille ohjelmille liian hidas. Ohjelma on hyvä myös OpenStreetMap-karttojen käyttämiseen.

== Geoserver ==

''Pääartikkeli: [[Geoserver]]''.
[[Kuva:Osm-in-a-box-baltic.png|250px|right|thumb|Geoserverillä piirrettyä ainestoa.]]

GeoServer on avoimen lähdekoodin palvelin, joka on ohjelmoitu [[Java]]-kielellä. Sen avulla käyttäjät voivat jakaa, muokata ja julkaista paikkatietoja käyttäen avoimia standarteja.

== Mapserver ==
''Pääartikkeli: [[Mapserver]]''.
[[Kuva:Osm-mapserver.png|250px|right|thumb|OpenStreetMap-aineistoa Suomesta Mapserverillä piirrettynä.]]

Mapserver on Minnesotan yliopiston ja NASAn kanssa kehittämä ohjelma, jolla voi tuottaa mm. tietokannassa olevasta paikkatietoaineistosta karttakuvia. Mapserver on vaihtoehto [[Geoserver]]ille.

== OpenCPN ==
''Pääartikkeli: [[OpenCPN]]''.

OpenCPN on merenkulkijoille suunnattu GPS-navigointiohjelma.

==Katso myös==
* [[Työpöytäplanetaariot]]
* [http://www.openseamap.org/index.php?id=navigationsprogramm&L=1 OpenSeaMap - The free nautical chart] merikarttasovelluksia Linuxille.

[[Luokka:Karttaohjelmat]]
[[Luokka:Paikkatieto-ohjelmat]]

Marblen perusohje

2015-01-09T21:01:16Z

Lliehu: Päivitetty uusimpaan versioon

[[Marble]] on pieni maapallon tutkiskeluun soveltuva ohjelma, jota voi hyödyntää esimerkiksi maantiedonopetuksen tukena. Tässä oppaassa tutustutaan ohjelman käyttöön ja erilaisten karttojen hyödyntämiseen.

Marble on pieni, hieman vanhemmillakin tietokoneilla toimiva työpöytämaapallo, joka pyrkii olemaan mahdollisimman yksinkertainen ja helppo käyttää. Ohjelmaa voi soveltaa sujuvasti esimerkiksi seuraaviin tehtäviin:

* Maapallon tutkiminen
* Kaupunkien etsiminen
* Erilaisten karttapintojen tutkiminen (yö, satelliitti jne.)

Ohjeen alkuperäisellä kirjoitushetkellä Marblen version oli varsin varhainen, ja ohje on päivittämisen tarpeessa uusien ominaisuuksien osalta.

Ohjelman käyttöliittymä on suomennettu, mutta karttojen paikannimet ovat samat kuin englanninkielisessä versiossa. Käyttöliittymän suomennoksen kattavuus voi vaihdella käyttöjärjestelmästä toiseen; uusimman Linux-version kattavuus on todennäköisesti paras.

== Ohjelman perustoiminnot ==
Ohjelmaikkuna on jaettu kahteen osaan. Oikealla on kartta ja vasemmalla eri toiminnot, jotka on jaettu välilehdillä kahteen osaan. Hae-välilehti sisältää kohteiden etsimiseen tarkoitetut työkalut, jotka on esitetty seuraavassa.

[[Kuva:1-marble-tyopoytamaapallo-maapallo.png|thumb|300px|none]]

# Haku
# Kartan valinta, mukaan lukien kartan tyyppi, projektio ja taivaankappale
# Navigointi

''Karttanäkymä''-välilehdestä löytyy erilaiset karttapallot, joita on käytettävissä:

[[Kuva:2-marble-tyopoytamaapallo-karttapallot.png|none]]

== Navigointi ==
=== Pallon pyörittäminen ===
Maapalloa on helpoin pyörittää tarttumalla siihen hiiren ykköspainikkeella ja liikuttamalla hiirtä haluttuun suuntaan.

Maapalloa on mahdollista myös pyörittää erillisillä navigointipainikkeilla.

[[Kuva:3-marble-tyopoytamaapallo-navigointi.png|none]]

=== Kaupungin hakeminen ===
Marble tuntee kunkin maan suurimmat kaupungit. Niiden hakeminen on helpointa kirjoittamalla haettavan kaupungin nimi ''Yleishaku''-kentään.

[[Kuva:4-marble-tyopoytamaapallo-hakeminen.png|none]]

== Erilaiset kartat ==
Marble pystyy hyödyntämään useita erilaisia karttoja. Ohjeessa käytettävässä versiossa nämä kartat ovat:

# Atlas (topografinen kartta)
# OpenStreetMap-kartta
# Historiallinen kartta vuodelta 1689
# Lämpötilakartta heinäkuulta
# Lämpötilakartta joulukuulta
# Öinen maapallo, jossa jokainen maa on kuvattu sen yöaikaan
# Selkeä peruskartta
# Sademääräkartta heinäkuulta
# Sademääräkartta joulukuulta
# Satelliittikartta
# Valtiokartta
# Kuu

Kartan pinnoitteen pääsee vaihtamaan siirtymällä ''Karttanäkymä''-välilehdelle ja napsauttamalla haluttua pinnoitetta.

[[Luokka:Ohjeet]]

Tiedosto:4-marble-tyopoytamaapallo-hakeminen.png

2015-01-09T20:51:13Z

Lliehu: Lliehu tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:4-marble-tyopoytamaapallo-hakeminen.png

Marble - Työpöytämaapallo

Tiedosto:3-marble-tyopoytamaapallo-navigointi.png

2015-01-09T20:47:38Z

Lliehu: Lliehu tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:3-marble-tyopoytamaapallo-navigointi.png

Marble - Työpöytämaapallo

Tiedosto:Marble.png

2015-01-09T20:37:27Z

Lliehu: Lliehu tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Marble.png

== Lisenssi ==
{{Kuvakaappaus}}

Tiedosto:2-marble-tyopoytamaapallo-karttapallot.png

2015-01-09T20:25:04Z

Lliehu: Lliehu tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:2-marble-tyopoytamaapallo-karttapallot.png

Marble - Työpöytämaapallo

Tiedosto:1-marble-tyopoytamaapallo-maapallo.png

2015-01-09T20:19:07Z

Lliehu: Lliehu tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:1-marble-tyopoytamaapallo-maapallo.png

Marble - Työpöytämaapallo

Maapallon tutkimista

2015-01-09T18:26:51Z

Lliehu: /* Marble */ typoja

Maksuttomien karttaohjelmien tarjonta on rikastunut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Tässä artikkelissa esitellään viisi eri tapaa tutkiskella maapalloa tietotekniikan avulla. Esiteltäviin ohjelmiin tullaan tutustumaan sivustolla tarkemmin erillisten ohjeiden avulla.

==Google Earth ja Google Maps==
[[Kuva:Google-maps.png|250px|right|thumb|Google maps toimii nettiselaimella]][[Kuva:Google-Earth-b5.png|250px|right|thumb|Google Earth]]

Hakukoneyhtiö [[Google]] julkaisi pari vuotta sitten omat karttapalvelunsa [[Google Earth]]in ja Mapsin. Molemmat käyttävät samoja tarkkoja karttoja maapallosta joita pääsee paikoitellen tarkastelemaan lähes katutasolle asti.

===Google Maps===

Google Maps on nettiselaimella toimiva karttapalvelu joka löytyy osoitteesta http://maps.google.com . Sitä on helppo käyttää tarkastelemaan reittejä, etsimään osoitteita tai muuten vain tutkimaan maapalloa. Palvelu toimii millä tahansa modernilla verkkoselaimella ja ei vaadi erityisen tehokasta työpistettä. Se toimii hyvin esimerkiksi kevytpäätejärjestelmässä.

===Google Earth===

''Pääartikkeli: [[Google Earth]]''

Google Earth on itsenäinen ohjelmisto joka tarvitsee toimiakseen modernin tehokkaan työaseman. Ohjelmassa maapalloa voidaan vapaasti pyöritellä ja matkustaa eri kohteisiin. Ohjelma lataa kartat internetissä olevalta palvelimelta joten nopea internet-yhteys tekee ohjelman käytöstä huomattavasti sulavampaa.

==Earth3D==

''Pääartikkeli: [[Earth3D]]''
[[Kuva:Earth3D-pääikkuna.png|250px|right|thumb|Kuvakaappaus ohjelmasta Earth3D]]

Earth3D on ikään kuin karsittu Google Earth. Se käyttää mm. NASA:n satelliittikarttoja, mutta ei sisällä yhtä tarkkoja kuvia kaupungeista kuin Google Earth. Ohjelman vahvuuksina on mahdollisuus tarkastella maapalloa useiden erilaisten karttojen avulla. Sillä voi katsella esimerkiksi miltä maapallo näyttää yöllä, tai kun pohjoisessa on talvi.

Earth 3D vaatii toimiakseen työasematasoisen tietokoneen joten kevytpäätteillä sitä ei voi käyttää. Ohjelma sopii hyvin esim. karttojen tarkasteluun tai visualisointiin, mutta käytettävyydeltään ja toimintavarmuudeltaan se ei ole Google Earthin veroinen.

== Marble ==

''Pääartikkeli: [[Marble]]''. Katso myös [[Marblen perusohje]].
[[Kuva:Marble.png|250px|right|thumb|Marblen maapallo]]

Marble on äärimmäisen pieni karttaohjelma. Sen perusajatuksena on olla mahdollisimman kevyt, nopeasti käynnistyvä ja toimia hieman hitaammissakin tietokoneissa. Marblen mukana tulee pienikokoinen karttapaketti, joten se ei tarvitse jatkuvaa internet-yhteyttä ja se ei näin hae jatkuvasti karttatietoa verkosta Google Earthin tapaan. Samalla on muistettava, että Marblen kartat eivät yllä lähellekään samaan tarkkuuteen kuin Google Earthissa.

Marble sopii tällä hetkellä hyvin pienimuotoiseen karttapallon esittelyyn ja tutkimiseen. Ohjelma on hyvä, jos ei ole tarvetta tarkoille yksittäisten kaupunkien kartoille tai jos käytettävissä oleva internet-yhteys olisi muille ohjelmille liian hidas. Ohjelman ominaisuudet tulevat kuitenkin laajenemaan uudempien versioiden myötä jolloin ohjelman käyttö myös monipuolistuu.

== Geoserver ==

''Pääartikkeli: [[Geoserver]]''.
[[Kuva:Osm-in-a-box-baltic.png|250px|right|thumb|Geoserverillä piirrettyä ainestoa.]]

GeoServer on avoimen lähdekoodin palvelin, joka on ohjelmoitu [[Java]]-kielellä. Sen avulla käyttäjät voivat jakaa, muokata ja julkaista paikkatietoja käyttäen avoimia standarteja.

== Mapserver ==
''Pääartikkeli: [[Mapserver]]''.
[[Kuva:Osm-mapserver.png|250px|right|thumb|OpenStreetMap-aineistoa Suomesta Mapserverillä piirrettynä.]]

Mapserver on Minnesotan yliopiston ja NASAn kanssa kehittämä ohjelma, jolla voi tuottaa mm. tietokannassa olevasta paikkatietoaineistosta karttakuvia. Mapserver on vaihtoehto [[Geoserver]]ille.

== OpenCPN ==
''Pääartikkeli: [[OpenCPN]]''.

OpenCPN on merenkulkijoille suunnattu GPS-navigointiohjelma.

==Katso myös==
* [[Työpöytäplanetaariot]]
* [http://www.openseamap.org/index.php?id=navigationsprogramm&L=1 OpenSeaMap - The free nautical chart] merikarttasovelluksia Linuxille.

[[Luokka:Karttaohjelmat]]
[[Luokka:Paikkatieto-ohjelmat]]

Kotoistus

2014-11-03T15:13:58Z

Lliehu: /* GNOME */ Poista gnome.fi-maininta; se ei ole ollut toiminnassa enää pitkään

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://l10n.gnome.org/teams/fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Kotoistus

2014-03-31T19:41:44Z

Lliehu: /* KDE */

'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

On olemassa myös opetusministeriön rahoittama [http://www.kotoistus.fi/ Kotoistus-hanke], joka pyrkii yleisemmällä tasolla organisoimaan tietotekniikan sekä kieli- ja kulttuurisidonnaisten asioiden sovittamista yhteen. Kotoistus-hanke tekee yhteistyötä muun muassa kansainvälisen [[Unicode]]-konsortion ja muiden standardointijärjestöjen kanssa.

Valmiiksi kotoistetun ohjelman saa käyttämään suomalaisia (tai haluttuja) asetuksia asettamalla sopivat [[ympäristömuuttuja]]t, yleensä LANG tai LC_CTYPE. Katso [[Locale]]. Ohjelman kieli- ja maa-asetukset voi siis määrätä ohjelmaa käynnistettäessä tai esimerkiksi pääteikkunakohtaisesti.

== Ohjelmien kääntäminen ==
Yleensä ohjelmiin toteutetaan monikielisyyden tuki [[Gettext|GNU Gettext]] -ohjelman avulla. Ohjelmoijalle tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ne ohjelman merkkijonot, jotka on tarkoitettu käännettäväksi, merkitään erillisellä merkillä, jonka jälkeen luodaan nämä merkkijonot sisältävä <tt>.pot</tt>-tiedosto. Tarkemmat ohjeet Gettextin käyttämiseen ohjelmoijan näkökulmasta löytyy artikkelista [[Gettext]].

<tt>.pot</tt>-tiedosto on seuraavaa muotoa: (esimerkkiohjelma löytyy [[Gettext]]-artikkelista)
<pre>
# SOME DESCRIPTIVE TITLE.
# Copyright (C) YEAR THE PACKAGE'S COPYRIGHT HOLDER
# This file is distributed under the same license as the PACKAGE package.
# FIRST AUTHOR <EMAIL@ADDRESS>, YEAR.
#
#, fuzzy
msgid ""
msgstr ""
"Project-Id-Version: PAKETIN VERSIO\n"
"Report-Msgid-Bugs-To: OSOITE-VIRHERAPORTOINTIA-VARTEN\n"
"POT-Creation-Date: 2007-10-13 18:51+0300\n" #pot-tiedoston luontiaika
"PO-Revision-Date: VUOSI-KUUKAUSI-PÄIVÄ TUNNIT-MINUUTIT+AIKAVYÖHYKE\n" #po-tiedoston viimeisin muokkaus
"Last-Translator: VIIMEISIN KÄÄNTÄJÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"Language-Team: KÄÄNNÖSRYHMÄ <SÄHKÖPOSTI>\n"
"MIME-Version: 1.0\n"
"Content-Type: text/plain; charset=MERKISTÖKOODAUS\n"
"Content-Transfer-Encoding: 8bit\n"

#: gettext.c:14
#, c-format
msgid "Hello Linux.fi\n"
msgstr ""

#. TRANSLATORS: Please let %s as it is
#: gettext.c:18
#, c-format
msgid "Visit %s"
msgstr ""
</pre>

Tiedoston alussa on ohjelmasta ja käännöksestä kertovat otsikkotiedot. Tätä seuraa varsinaiset käännökset. <tt>msgid</tt> kertoo alkuperäisen yleensä englanninkielisen merkkijonon, ja varsinainen käännös kirjoitetaan <tt>msgstr</tt>-kohtaan. Käännöksiä voi jatkaa useammalle riville, jolloin jokainen rivi laitetaan lainausmerkkeihin.

Jos käännöstä edeltävissä kommenteissa (#-merkillä alkavat rivit) on rivi
#, fuzzy
se tarkoittaa sitä, että käännös on ns. ''sumea'', käännös ei ole välttämättä sopiva, ja se tulisi tarkistaa. Tällaiset käännökset eivät näy ohjelman käyttäjille. Syynä voi olla joko se, että kääntäjä ei ole varma käännöksen sopivuudesta tai että gettext on automaattisesti valinnut uuteen viestiin pohjakäännökseksi toisen, lähes saman viestin, käännöksen.

Käännöstiedostoa voi muokata millä tahansa [[tekstieditori]]lla, vaikkakin syntaksivirheiden (kuten lainausmerkkien poistaminen vahingossa) välttämiseksi kannattaa käyttää jotakin erityisesti tähän tehtävään erikoistunutta editoria. Tällainen on esimerkiksi [[Emacs]], johon sisältyy erillinen po-tila (engl. po mode) Gettextin käännöstiedostojen muokkaamiseen. Lisäksi on olemassa po-tiedostojen muokkaamiseen tarkoitettuja graafisia työkaluja kuten [[Lokalize]] ja [[Poedit]].

Kun käännös on valmis, se tallennetaan nimellä <tt>ohjelma.po</tt> ja muutetaan binäärimuotoon komennolla
msgfmt -co ohjelma.mo ohjelma.po
jonka tuloksena on <tt>ohjelma.mo</tt>-tiedosto. Yleensä tämä tiedosto tallennetaan polkuun <tt>/usr/share/locale/kieli/LC_MESSAGES/</tt>; jossa <tt>kieli</tt> on suomen tapauksessa ''fi''.

===Valmiin käännöksen muokkaaminen===
Ajoittain voi tulla tarve muokata jonkin valmiiksi asennetun ohjelman käännöstä.

Jos ohjelman [[lähdekoodi]]t löytyvät järjestelmästä, voidaan lähdekoodihakemistosta etsiä suomenkieliset käännökset sisältävä <tt>fi.po</tt>-tiedosto, tehdä siihen tarvittavat muutokset, muuntaa se binäärimuotoon ja kopioida <tt>ohjelma.mo</tt>-nimellä hakemistoon <tt>/usr/share/locale/fi/LC_MESSAGES/</tt>.

=== Sanasto ===
Kotoistamista koordinoiva [http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org] tarjoaa sivuillaan kaksi sanakirjaa, joista löytyy vakiintuneet käännökset monille termeille: [http://lokalisointi.org/sanakirja/kaikki.html vanhan] ja [http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Sanakirja uuden]. Sanakirjan käännösten noudattaminen on tärkeää käännösten yhtenäisyyden varmistamiseksi.

== Kotoistusprojekteja ==
Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla (katso [[lokalisointi.org]]) sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

=== [[GNOME]] ===
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

=== [[KDE]] ===
KDE:n tekemää ohjelmistoa lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://community.kde.org/KDE_Localization/fi. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä tai parannusideoista jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

=== [[OpenOffice.org]] ===
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

=== [[Translation Project]] ===
Translation Project vastaa useimpien [[GNU]]-ohjelmien suomennoksista sekä useista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://translationproject.org/ ja erityisesti http://translationproject.org/team/fi.html.

=== Jakeluiden omat kotoistusprojektit ===
Suurilla [[jakelu]]paketeilla on myös omia kotoistusprojekteja, joissa jakelukohtaisia ohjelmia ja ohjeita käännetään mm. suomeksi. Tällaisia projekteja löytyy mm. seuraavilta jakeluilta:
*[[Debian]] - [http://www.de.debian.org/international/Finnish (suomisivut)]
*[[Fedora]] - [http://fedoraproject.org/wiki/L10N/Teams/Finnish (käännösryhmän kotisivu)], [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi (käännöstilanne)]
*[[Mandriva]] - [http://www1.mandrivalinux.com/l10n/fi.php3 (käännöstilanne)]
*[[OpenSuSE]] - [http://developer.novell.com/wiki/index.php/Suse-i18n (käännössivut)]
*[[Ubuntu]] - [https://launchpad.net/~ubuntu-l10n-fi (käännösryhmän kotisivu)], [https://translations.launchpad.net/ubuntu (käännöstilanne)]

== Verkossa toimivat kotoistusalustat ==

Keskusjohtoiset kotoistusalustat tarjoavat aloittelijoille helpon väylän käännöstöiden pariin ilman paneutumista mystisiin käännöstiedostoihin. Kaikkiin alla luetelluihin alustoihin kuuluu käännösmuisti- eli translation memory -ominaisuus. Käännösmuisti hakee joko täydellisiä tai osittaisia vastaavuuksia vanhoista käännöksistä ja nopeuttaa huomattavasti toisteisten tekstinpätkien kääntämistä.

=== Launchpad Translations (Rosetta) ===

Canonicalin toteuttama [http://translations.launchpad.net/ Launchpadin käännösalusta Rosetta] käyttää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä]. Launchpadin voi vapaasti asentaa omalle palvelimelleen, mutta Launchpad.netin ilmainen palvelintila on ymmärrettävästi houkutellut luokseen koko joukon avoimen lähdekoodin projekteja. Tunnetuin Launchpadia käyttävä julkinen käännösprojekti on Ubuntu.

=== Crowdin ===

[http://crowdin.net/projects/ Crowdin] on verkossa toimiva käännösalusta, eikä sitä voi asentaa ja/tai käyttää omalla palvelimella. Palvelu on maksullinen. Käännöksen lähteenä tuetaan useita eri tiedostotyyppejä. Tunnetuimmat Crowdinia käyttävät julkiset käännösprojektit ovat Minecraft, TitaniumBackup ja AirDroid.

=== Pootle ===

[http://translate.readthedocs.org/projects/pootle/en/latest/index.html Pootle] on toteutettu Pythonilla ja se hyödyntää [http://translate.sourceforge.net/wiki/toolkit/index Translate Toolkitiä].

Pootlen taustajoukkojen [http://pootle.locamotion.org/ Locamotion-projekti] ylläpitää palvelinta, jolla voi kääntää mm. Abiwordiä, Pidginiä ja Terminologyä.
Pootlea käyttävät myös [https://translations.documentfoundation.org/ The Document Foundation (LibreOffice)] sekä [https://localize.mozilla.org/ Mozilla]

=== Transifex ===

[https://www.transifex.com/ Transifex] on Google Summer of Code -projektista kasvanut käännösratkaisu, jonka taakse sittemmin perustettiin yritys. Se on toteutettu Pythonilla ja sen [http://help.transifex.com/server/install.html Community Edition] -julkaisu on kenen tahansa vapaasti asennettavissa, mutta lukuisat avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektit hyödyntävät firman tarjoamaa ilmaista palvelintilaa Transifex.com:issa. Maksuton versio ei tosin tue käännösmuistin viemistä ja tuomista.

Transifex.comin avoimen luonteen vuoksi on tavallista, että innokkaat vapaaehtoiset perustavat johonkin ohjelmistoon liittyvän käännösprojektin ja vasta jälkikäteen hakevat sille virallisen kehittäjätiimin siunauksen.
Transifexin eräs erikoisuus on se, että kokeneemmat kääntäjät voivat varta vasten luoda tulevien kääntäjäpolvien työtä helpottavia sanastoja (glossary).
Konekääntäjistä Transifex tukee Microsoftia (jälleen toiminnassa 1. lokakuuta 2012 lähtien).

Tunnetuimmat Transifexiä käyttävät julkiset käännösprojektit ovat reddit, Creative Commons, ownCloud, XBMC, Clementine, tietyt freedesktop.org-softat jne.

=== MediaWikin Translate-lisäosa ===

[https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Extension:Translate Translate-lisäosan] avulla on toteutettu [http://userbase.kde.org/ KDE:n UserBasen] kotoistus ja [https://translatewiki.net/ Translatewiki.net], jossa koordinoidaan lähinnä MediaWikiin liittyvien projektien kotoistuksia. KDE:n ja GNOME:n suomen kielen kotoistussprinttejä on järjestetty Translate-lisäosan avustuksella Niklas Laxströmin [http://l10n.laxstrom.name/wiki/Etusivu Kotoistus-sivustolla]. Konekääntäjän tuottamat ehdotukset mahdollisia [http://www.apertium.org/ Apertiumin] ja [http://www.microsofttranslator.com/ Microsoftin] kautta.

=== Weblate ===

Pootlen tavoin [http://weblate.org/ Weblate] käyttää Translate Toolkitiä. Sen erikoisuutena on Git-integraatio, mahdollisuus kytkeytyä [http://mymemory.translated.net/ MyMemory-käännösmuistipankkiin] sekä Apertiumin ja Microsoftin konekäännöstyökaluihin. Weblaten kehittäjä Michal Čihař pyörittää käännöspalvelinta osoitteessa: https://l10n.cihar.com/ Palvelimella voi kääntää Čihařiin kytköksissä olevia projekteja, kuten phpMyAdminia.

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Suomi]]
[[Luokka:Järjestäytyminen]]