Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

SSH

2007-12-20T19:27:28Z

Ltuuri: /* SSH välityspalvelimen läpi */

SSH eli Secure SHell on alunperin Tatu Ylösen kehittämä järjestelmä, jolla voidaan ottaa turvallisia yhteyksiä järjestelmästä toiseen. SSH:sta löytyy avoin [[OpenSSH]]-toteutus, joka on peräisin [[OpenBSD]]-projektista. [[PuTTY]] on [[X|X:ssä]] toimiva ssh-asiakasohjelma UNIX-järjestelmille ja Windowsille.

== Peruskäyttö ==
Monissa jakeluissa tulee mukana ssh-asiakasohjelma komentoriville, jolloin ssh-yhteyden voi ottaa palvelimelle yksinkertaisesti komennolla
ssh minun.palvelin.example
Tällöin kirjautumista yritetään samalla tunnuksella, millä järjestelmään on kirjauduttu sisälle. Muulla tunnuksella yhdistäminen onnistuu seuraavasti
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example

Mikäli yllä olevan komennon kirjoittaminen toistuvasti tuntuu työläältä, on mahdollista luoda ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) oma profiili yhteyttä varten. Tämä onnistuu lisäämällä tiedostoon rivit:
Host lyhytnimi minun.palvelin.example
HostName minun.palvelin.example
User kayttajatunnus
Host määrittelee komentoriville syötetyt aliakset, jotka käyttävät tätä profiilia. Yllä olevaa profiilia käytettäessä seuraavat komennot saavat aikaan saman lopputuloksen:
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example
ssh minun.palvelin.example
ssh lyhytnimi

== Graafiset ohjelmat ==
Jos halutaan ajaa [[X]]-ohjelmia SSH:n kautta on komentoon sisällyttävä parametri <tt>-X</tt>, esimerkiksi näin:
ssh -X guru@linuxburken.firma.example

Usein erityisesti X-ohjelmien ajossa pullonkaulaksi muodostuu hidas yhteys. Hitaan yhteyden aiheuttamia ongelmia voidaan kompensoida pakkaamalla tiedonsiirto:
ssh -X -C guru@linuxburken.firma.example

Jotta graafisten ohjelmien käyttäminen onnistuisi, on sshd:n asetustiedostossa (<tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>) oltava rivi
ForwardX11 yes
Oletuksena tämä arvo on <tt>no</tt>.

== Yhteyksien uusiokäyttö ==
Mikäli samalle palvelimelle otetaan useampia yhteyksiä, voidaan yhtä yhteyksistä käyttää niin kutsuttuna isäntäyhteytenä, jolloin muut yhteydet otetaan sen kautta. Tällöin salasana on annettava vain kerran isäntäyhteyttä avatessa ja muiden yhteyksien ottaminen hoituu erittäin nopeasti.

Isäntäyhteyttä otettaessa ssh:lle on annettava parametri <tt>-M</tt>:
ssh -M mun.palvelin.example

Jonka jälkeen toinen yhteys voidaan ottaa tavalliseen tapaan
ssh mun.palvelin.example
Eikä salasanaa enää kysytä.

Jotta isäntäyhteyksien käyttö onnistuisi, on ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) lisättävä rivit
Host *
ControlPath ~/.ssh/ctl-%r-%h-%p
ControlMaster auto

Ominaisuus löytyy OpenSSH:n versiosta 4.2 ja sitä uudemmista.

== Tunnistaminen avainparilla ==
Salasanatunnistuksen ohella varteenotettava tapa autentikoida yhteys palvelimelle on avainparimenettely. Siinä asiakaskoneella luodaan avainpari, jonka yksityinen osa jätetään omalle koneelle, ja julkinen osa siirretään kaikille niille koneille, joilla avainparitunnistusta halutaan käyttää. Tässä menettelyohjeet:

*Luodaan avainpari ssh-keygen -ohjelmalla

ssh-keygen -t rsa

*Tässä vaiheessa ssh-keygen kysyy polkua ja salasanaa avaimelle. Oletuspolku (~/.ssh/id_rsa) käy hyvin, mutta salasanaa on syytä käyttää, sillä tämän jälkeen koneellasi ei enää tarvita salasanaa tälle palvelimelle paikallisella käyttäjälläsi kirjauduttaessa. Myös <tt>id_rsa</tt>-tiedoston turvallisuudesta on pidettävä huolta, sillä sen avulla kuka tahansa voi kirjautua käyttämillesi palvelimille tunnuksillasi.

*Sitten kopioidaan julkinen osa kaikille palvelimille missä tätä avainparia halutaan hyödyntää. Huomaa, että <tt>authorized_keys2</tt>-tiedostossa jokaisella rivillä määritetään yksi avain. Jos et ole aiemmin käyttänyt tätä menetelmää, tiedostoa ei ole, ja oman julkisen avaimen kopioiminen etäkoneen <tt>authorized_keys2</tt>-tiedoston päälle ei tuota ongelmia.
[[scp]] ~/.ssh/id_rsa.pub palvelin:/home/kayttaja/.ssh/authorized_keys2
Mikäli sinulla on jo ennestään etäkoneessa <tt>~/.ssh/authorized_keys2</tt>-tiedosto, voit komentaa näin:
[[cat]] ~/.ssh/id_rsa.pub | ssh käyttäjä@etäkone '[[dd]] >> ~/.ssh/authorized_keys2'

*Nyt voit kirjautua kaikille palvelimille, joille olet julkisen avaimesi kopioinut ilman salasanaa (tai siis avainparin salasanaa käyttäen).

== Tunneli ==
SSH:n avulla voi tunneloida minkä tahansa TCP-portin käytettäväksi verkon yli. Tämä tapahtuu sovelluksille läpinäkyvästi, joten se tarjoaa hienon mahdollisuuden parantaa tietoturvaa tilanteissa, joissa itse sovelluksen muokkaaminen ei ole mahdollista tai käytännöllistä. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen ([[localhost]]) portti 123 SSH:lla niin, että sen kautta voi käyttää etäkoneen porttia 1337.
ssh -L 1337:localhost:123 etäkone
Tunnelia ei ole pakko tehdä localhostiin, vaan mikä tahansa kone käy. Näin voit esimerkiksi päästä käsiksi sisäverkkoihin, joihin et suoraan Internetistä pääse. Esimerkki:
ssh -L 1337:192.168.6.12:123 etäkone

== Käänteinen tunneli ==
Käänteisen tunnelin idea on sama kuin normaalinkin tunnelin, mutta se käynnistetään toisesta päästä. Käänteinen tunneli mahdollistaa vaikkapa palomuurin takana olevan koneen etäylläpidon. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen portti 123 SSH:lla niin, että se on käytettävissä etäkoneelta portissa 1337.
ssh -R 1337:localhost:123 etäkone

==Tietoturva==
SSH-yhteys on salattu, mutta ei pidä tuudittautua valheellisen turvallisuuden tunteeseen, sillä erilaisia hyökkäyskeinoja löytyy. Lue artikkelista [[SSH-turvatoimet]] vinkkejä SSH-palvelimesi turvaamiseen.

==SSH välityspalvelimen läpi==
SSH-yhteydet voidaan myös yhdistää HTTP-välityspalvelimen, kuten [[Squid]]in läpi. Seuraava asetus vaatii Corkscrew-ohjelman, joka löytyy useimpien jakelupakettien ohjelmavarastosta.

Lisää <tt>~/.ssh/config</tt>-tiedostoon seuraavat rivit vaihtaen <tt>cache.palvel.in 8080</tt>:n joksikin muuksi:
<pre>Host *
ProxyCommand corkscrew cache.palvel.in 8080 %h %p</pre>
Jos haluat esimerkiksi vain fi-, org- ja net-domainit menemään välityspalvelimen läpi, muuta Host-asetus <tt>*</tt>:n sijasta <tt>*.fi *.org *.net</tt>:ksi.

==Käyttöesimerkki, varakopiot verkon yli==
Varakopioi kotisivusi toisen koneen kotihakemistosta ssh:lla

ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar -cjvf - .' | cat > kotisivut.tar.bz2

Palauta hakemistorakenne takaisin

cat kotisivut.tar.bz2 | ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar xjvf -'

==Katso myös==
*[[SFTP]]
*[[SCP]]
*[[Telnet]]

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:SSH|SSH Wikipediassa]]
* [http://www.openssh.com/ OpenSSH]
* [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTY]

[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

NTFS-3G

2007-12-20T18:34:43Z

Ltuuri: /* Käyttöönotto RHEL:ssä tai CentOS:ssa */

ntfs-3g on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista [[mount|liittää]] [[NTFS]]-[[tiedostojärjestelmä]] sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun. Ntfs-3g:stä julkaistiin hiljattain vakaa 1.0-versio, ja tällä hetkellä se tukee kaikkia muita NTFS:n ominaisuuksia paitsi käyttöoikeuksien hallintaa.

Linuxin [[Kernel|ytimessä]] oleva NTFS-ajuri on puutteellinen, eikä se hallitse kirjoittamista NTFS-osioille. ntfs-3g kuitenkin korjaa tämän ongelman.

ntfs-3g toimii [[FUSE]]-ympäristössä, eikä siis ole osa ydintä. Tästä syystä sen käyttö eroaa hieman tavallisesta, <tt>mount</tt>-komennon sijaan käytetään komentoa <tt>ntfs-3g</tt>. Komennon parametrit ovat samat kuin tavallisen [[mount|mountin]]. Esimerkiksi jos /dev/hda1 olisi ntfs-osio, se voitaisiin liittää yksinkertaisesti komennolla
ntfs-3g /dev/hda1 /mnt/ntfs

Irroittaminen onnistuu normaalisti [[umount|umountilla]]:
umount /mnt/ntfs

== Käyttöönotto ==
Mikäli koneelle on asennettu [[FUSE|FUSE:n]] versio 2.5 tai uudempi, riittää että ntfs-3g:n [http://www.ntfs-3g.org/ kotisivuilta] imuroidaan lähdekoodipaketti, joka purkamisen jälkeen käännetään ja [[Ohjelman asennus|asennetaan]] tavallisella <tt>./configure && make && make install</tt> -menetelmällä.

Linux-kerneleissä, joiden versio on vähintään 2.6.14, FUSE voi olla valmiiksi käännetty mukaan. Edellä mainittu <tt>configure</tt> tarkastaa asian.

=== Käyttöönotto Arch Linuxissa ===
Ntfs-3g löytyy [[Arch Linux]]in oletuspakettilähteistä (extra) ja asentuu esimerkiksi komennolla
[[pacman]] -S ntfs-3g
[[Fstab]]iin lisätään ntfs-osiota varten esimerkiksi seuraava rivi:
/dev/sda7 /mnt/windows ntfs-3g defaults,locale=fi_FI.utf8 0 0
Tarkempia tietoja erilaisista liitosasetuksista löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/NTFS_Write_Support wikistä].

=== Käyttöönotto Debianissa ja Ubuntussa ===
Paketti ntfs-3g löytyy [[Debian]] Etchin ja [[Ubuntu]] Feistyn virallisista pakettilähteestä, ja sen voi asentaa komennolla:

[[apt-get]] install ntfs-3g

FUSE asentuu samalla, ellei se jo ole asennettuna. Lisäksi voidaan asentaa fusen työkalupaketti, mikäli sille on tarvetta:

[[apt-get]] install fuse-utils

Asentamisen jälkeen on ladattava FUSE:n moduuli:
[[modprobe]] fuse

Katso myös [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/ntfs-3g ntfs-3g:n asennusopas Ubuntu Suomen wikissä].

=== Käyttöönotto Fedorassa ===
Ntfs-3g löytyy Fedoran oletuspakettilähteistä nimellä <tt>ntfs-3g</tt>. Fedora 7:ssä ja uudemmissa ntfs-3g tulee oletusasennuspaketin mukana.

=== Käyttöönotto RHEL tai CentOS jakeluissa ===
Ntfs-3g on asennettavissa helposti Dag Wiersin yum-asennuslähteestä, lisäysohjeet:

http://dag.wieers.com/rpm/FAQ.php#B2

Centos 5:ssä tarvittavat komennot olisivat esim.

<tt>[[rpm]] -Uhv http://apt.sw.be/packages/rpmforge-release/rpmforge-release-0.3.6-1.el5.rf.i386.rpm
[[yum]] update
yum install fuse fuse-ntfs-3g dkms dkms-fuse</tt>

Lisää aiheesta: http://wiki.centos.org/TipsAndTricks/NTFSPartitions

=== Käyttöönotto openSUSEssa ===
*[http://opensuse.fi/NTFS-3G Ntfs-3g opensuse.fi:n wikissä]

== Fstab ==
Liitettäessä ntfs-tiedostojärjestelmä automaattisesti [[fstab]]-tiedoston avulla, käytetään tiedostojärjestelmän tyyppinä ntfs-3g:tä.

Levyosion salliminen kaikille käyttäjille fstabissa. Jotta tiedostot ääkkösellisillä tiedostonimillä näkyisivät, täytyy myös [[locale]] määrittää:

/dev/xdxx /media/xdxx ntfs-3g silent,umask=0,no_def_opts,allow_other,locale=fi_FI.utf8 0 0

Huomaathan, että jos kyseessä on ulkoinen USB-levy, levy näkyy kuten [[Usb-muisti|USB-muistitikku]] ja johtuen USB:n dynaamisuudesta (mitä laitteita kulloinkin on kiinnitetty), <tt>/dev/xdxx</tt> voi vaihdella. Tämä voi aiheuttaa haasteita [[fstab]]in kanssa.

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.ntfs-3g.org/ Ntfs-3g:n kotisivu]
*[http://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WriteNTFS Full NTFS Write Access for Linux with "ntfs-3g"].

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ajurit]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

NTFS-3G

2007-12-20T18:33:54Z

Ltuuri: /* Käyttöönotto Red Had Enterprise Linuxissa tai CentOS:ssa */

ntfs-3g on tiedostojärjestelmäajuri, jonka avulla on mahdollista [[mount|liittää]] [[NTFS]]-[[tiedostojärjestelmä]] sekä luku- että kirjoitusoikeuksin hakemistopuuhun. Ntfs-3g:stä julkaistiin hiljattain vakaa 1.0-versio, ja tällä hetkellä se tukee kaikkia muita NTFS:n ominaisuuksia paitsi käyttöoikeuksien hallintaa.

Linuxin [[Kernel|ytimessä]] oleva NTFS-ajuri on puutteellinen, eikä se hallitse kirjoittamista NTFS-osioille. ntfs-3g kuitenkin korjaa tämän ongelman.

ntfs-3g toimii [[FUSE]]-ympäristössä, eikä siis ole osa ydintä. Tästä syystä sen käyttö eroaa hieman tavallisesta, <tt>mount</tt>-komennon sijaan käytetään komentoa <tt>ntfs-3g</tt>. Komennon parametrit ovat samat kuin tavallisen [[mount|mountin]]. Esimerkiksi jos /dev/hda1 olisi ntfs-osio, se voitaisiin liittää yksinkertaisesti komennolla
ntfs-3g /dev/hda1 /mnt/ntfs

Irroittaminen onnistuu normaalisti [[umount|umountilla]]:
umount /mnt/ntfs

== Käyttöönotto ==
Mikäli koneelle on asennettu [[FUSE|FUSE:n]] versio 2.5 tai uudempi, riittää että ntfs-3g:n [http://www.ntfs-3g.org/ kotisivuilta] imuroidaan lähdekoodipaketti, joka purkamisen jälkeen käännetään ja [[Ohjelman asennus|asennetaan]] tavallisella <tt>./configure && make && make install</tt> -menetelmällä.

Linux-kerneleissä, joiden versio on vähintään 2.6.14, FUSE voi olla valmiiksi käännetty mukaan. Edellä mainittu <tt>configure</tt> tarkastaa asian.

=== Käyttöönotto Arch Linuxissa ===
Ntfs-3g löytyy [[Arch Linux]]in oletuspakettilähteistä (extra) ja asentuu esimerkiksi komennolla
[[pacman]] -S ntfs-3g
[[Fstab]]iin lisätään ntfs-osiota varten esimerkiksi seuraava rivi:
/dev/sda7 /mnt/windows ntfs-3g defaults,locale=fi_FI.utf8 0 0
Tarkempia tietoja erilaisista liitosasetuksista löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/NTFS_Write_Support wikistä].

=== Käyttöönotto Debianissa ja Ubuntussa ===
Paketti ntfs-3g löytyy [[Debian]] Etchin ja [[Ubuntu]] Feistyn virallisista pakettilähteestä, ja sen voi asentaa komennolla:

[[apt-get]] install ntfs-3g

FUSE asentuu samalla, ellei se jo ole asennettuna. Lisäksi voidaan asentaa fusen työkalupaketti, mikäli sille on tarvetta:

[[apt-get]] install fuse-utils

Asentamisen jälkeen on ladattava FUSE:n moduuli:
[[modprobe]] fuse

Katso myös [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/ntfs-3g ntfs-3g:n asennusopas Ubuntu Suomen wikissä].

=== Käyttöönotto Fedorassa ===
Ntfs-3g löytyy Fedoran oletuspakettilähteistä nimellä <tt>ntfs-3g</tt>. Fedora 7:ssä ja uudemmissa ntfs-3g tulee oletusasennuspaketin mukana.

=== Käyttöönotto RHEL:ssä tai CentOS:ssa ===
Ntfs-3g on asennettavissa helposti Dag Wiersin yum-asennuslähteestä, lisäysohjeet:

http://dag.wieers.com/rpm/FAQ.php#B2

Centos 5 koneessa tarvittavat komennot olisivat esim.

<tt>[[rpm]] -Uhv http://apt.sw.be/packages/rpmforge-release/rpmforge-release-0.3.6-1.el5.rf.i386.rpm
[[yum]] update
yum install fuse fuse-ntfs-3g dkms dkms-fuse</tt>

Lisää aiheesta: http://wiki.centos.org/TipsAndTricks/NTFSPartitions

=== Käyttöönotto openSUSEssa ===
*[http://opensuse.fi/NTFS-3G Ntfs-3g opensuse.fi:n wikissä]

== Fstab ==
Liitettäessä ntfs-tiedostojärjestelmä automaattisesti [[fstab]]-tiedoston avulla, käytetään tiedostojärjestelmän tyyppinä ntfs-3g:tä.

Levyosion salliminen kaikille käyttäjille fstabissa. Jotta tiedostot ääkkösellisillä tiedostonimillä näkyisivät, täytyy myös [[locale]] määrittää:

/dev/xdxx /media/xdxx ntfs-3g silent,umask=0,no_def_opts,allow_other,locale=fi_FI.utf8 0 0

Huomaathan, että jos kyseessä on ulkoinen USB-levy, levy näkyy kuten [[Usb-muisti|USB-muistitikku]] ja johtuen USB:n dynaamisuudesta (mitä laitteita kulloinkin on kiinnitetty), <tt>/dev/xdxx</tt> voi vaihdella. Tämä voi aiheuttaa haasteita [[fstab]]in kanssa.

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.ntfs-3g.org/ Ntfs-3g:n kotisivu]
*[http://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WriteNTFS Full NTFS Write Access for Linux with "ntfs-3g"].

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ajurit]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Käyttäjä:Ltuuri

2007-12-20T18:24:31Z

Ltuuri:

Olen ltuuri ja olen käyttänyt ja ylläpitänyt Linuxeista eniten RedHat-, Debian ja SuSE-sukuisia. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ltuuri miumau gmail piste com. Ennen muinoin tuli roikuttua [http://groups.google.com/groups?as_q=ltuuri&scoring=d&as_ugroup=sfnet.atk.linux*] sfnetissä.

Käyttäjä:Ltuuri

2007-12-20T18:18:56Z

Ltuuri: Ak: Uusi sivu: Olen ltuuri ja olen käyttänyt ja ylläpitänyt Linuxeista eniten RedHat-, Debian ja SuSE-sukuisia. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ltuuri miumau gmail piste com. Ennen m...

Olen ltuuri ja olen käyttänyt ja ylläpitänyt Linuxeista eniten RedHat-, Debian ja SuSE-sukuisia. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ltuuri miumau gmail piste com. Ennen muinoin tuli roikuttua sfnetissä mutta siihen ei enää riitä aikaa. http://groups.google.com/groups?as_q=ltuuri&scoring=d&as_ugroup=sfnet.atk.linux*