<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Lutkuttaja</id>
	<title>Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Lutkuttaja"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Lutkuttaja"/>
	<updated>2026-04-21T14:29:08Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.44.2</generator>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58369</id>
		<title>NixOS</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58369"/>
		<updated>2025-03-10T11:00:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: Typojen korjausta&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&amp;lt;!--&lt;br /&gt;
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:NixOS_logo.svg|NixOS logo]]&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;NixOS&#039;&#039;&#039; on vuonna 2003 aloitettu riippumaton Linux-jakelu. &lt;br /&gt;
Ei hyvä Linux aloittelijalle. NixOS eroaa perinteisestä Linux-järjestelmästä asetusten ja hakemistorakenteen osalta.&lt;br /&gt;
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Perusta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järjestelmän pohjana on Linux-ydin. NixOS tukee lähinnä prosessoreita x64 ja Aarch64. Rajoitetusti i686. Avoin lähdekoodi. MIT-lisenssi.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Historia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkuperämaa Alankomaat. Ensimmäinen NixOS on vuodelta 2003. Alkuperäinen kehittäjä Eelco Dolstra. &lt;br /&gt;
GNU Guix System on tehty NixOS:n pohjalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nix-pakettienhallinta ja asetukset ==&lt;br /&gt;
&amp;lt;!--&lt;br /&gt;
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:Nixos-installer.png|Nixos asentaja.]]&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
NixOS:issa on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää&lt;br /&gt;
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.&lt;br /&gt;
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==NixOS - tutkimuskäyttöön==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
NixOS ei sovi aloittelijalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Se myös vaatii opiskelua. Asetukset, paketinhallinta&lt;br /&gt;
jne tehdään eri tavalla kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixissä on helppo jakaa tietyn koneen asetukset tosille Nix-koneille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä. Dokumentaatio osin puutteellinen.&lt;br /&gt;
Nix sopii parhaiten tutkimuskäyttöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
NixOS ei ole turvallinen käyttöjärjestelmä: ainakin v 2023 monia toimintoja ajettiin ilman syytä pääkäyttäjän oikeuksilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta&lt;br /&gt;
kuten esim Ubuntu tai Manjaro.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nixin asennus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixin kotisivulta saa ladattua kokeilua varten live-kuvan, jonka voi pistää USB-tikulle siihen soveltuvala ohjelmalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakavampaan käyttöön NixOS tarvitsee asentaa koneelle.&lt;br /&gt;
Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin, Dockerin avulla.&lt;br /&gt;
Mutta toki voi kokeilla lataamalla graafisen Live-ISO-kuvan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki NixOS Wiki ] &lt;br /&gt;
*[https://nixos.org/ NixOS:in kotisivu (englanniksi)]&lt;br /&gt;
*[https://github.com/NixOS/nixpkgs NixOS:in Github-repositorio]&lt;br /&gt;
*[]https://distrowatch.com/table.php?distribution=nixos nixOS DistroWatch:issa]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58368</id>
		<title>NixOS</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58368"/>
		<updated>2025-03-10T10:55:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: Turvallisuus&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&amp;lt;!--&lt;br /&gt;
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:NixOS_logo.svg|NixOS logo]]&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;NixOS&#039;&#039;&#039; on vuonna 2003 aloitettu riippumaton Linux-jakelu. &lt;br /&gt;
Ei hyvä Linux aloittelijalle. NixOS eroaa perinteisestä Linux-järjestelmästä asetusten ja hakemistorakenteen osalta.kehitysalustaksi tai pilvipalveluun&lt;br /&gt;
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Perusta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järjestelmän pohjana on Linux-ydin. NixOS tukee lähinnä x64 ja Aarch64. Rajoitetusti i686. Avoin lähdekoodi. MIT-lisesnissi.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Historia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkuperämaa Alankomaat. Ensimmäinen NixOS on vuodelta 2003. Alkuperäinen kehittäjä Eelco Dolstra. &lt;br /&gt;
GNU Guix System on tehty NixOS:n pohjalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nix-pakettienhallinta ja asetukset ==&lt;br /&gt;
&amp;lt;!--&lt;br /&gt;
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:Nixos-installer.png|Nixos asentaja.]]&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
NixOS:issa on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää&lt;br /&gt;
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.&lt;br /&gt;
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==NixOS - tutkimuskäyttöön==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Se myös vaatii opiskelua. Asetukset, paketinhallinta&lt;br /&gt;
jne tehdään eri tavalla kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixissä on helppo jakaa tietyn koneen asetuukset tosille Nix-koneille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä. Dokumentaatio osin puutteellinen.&lt;br /&gt;
Nix sopii parhaiten tutkimuskäyttöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
NixOS ei ole turvalline käyttöjärjestelmä: ainakin v 2023 monia toimintoja ajettiin ilman syytä pääkäyttäjän oikeuksilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta&lt;br /&gt;
kuten esim Ubuntu tai Manjaro.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nixin asennus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixin kotisivulta saa ladattua kokeilua varten live-kuvan, jonka voi pistää USB-tikulle siihen soveltuvala ohjelmalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakavampaan käyttöön NixOS tarvitsee asentaa koneelle.&lt;br /&gt;
Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin, Dockerin avulla.&lt;br /&gt;
Mutta toki voi kokeilla lattaamalla graafisen live ISO-kuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki NixOS Wiki ] &lt;br /&gt;
*[https://nixos.org/ NixOS:in kotisivu (englanniksi)]&lt;br /&gt;
*[https://github.com/NixOS/nixpkgs NixOS:in Github-repositorio]&lt;br /&gt;
*[]https://distrowatch.com/table.php?distribution=nixos nixOS DistroWatch:issa]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58367</id>
		<title>NixOS</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58367"/>
		<updated>2025-03-10T10:46:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: Tekstiä&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&amp;lt;!--&lt;br /&gt;
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:NixOS_logo.svg|NixOS logo]]&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;NixOS&#039;&#039;&#039; on vuonna 2003 aloitettu riippumaton Linux-jakelu. Se sopii palvelimeen jossa systeemiä kehitellään.&lt;br /&gt;
Ei hyvä Linux aloittelijalle. NixOS eroaa perinteisestä Linux-järjestelmästä asetusten ja hakemistorakenteen osalta.&lt;br /&gt;
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Perusta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järjestelmän pohjana on Linux-ydin. NixOS tukee lähinnä x64 ja Aarch64. Rajoitetusti i686. Avoin lähdekoodi. MIT-lisesnissi.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Historia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäinen NixOS on vuodelta 2003. Alkuperäinen kehittäjä Eelco Dolstra. &lt;br /&gt;
GNU Guix System on tehty NixOS:n pohjalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nix-pakettienhallinta ja asetukset ==&lt;br /&gt;
&amp;lt;!--&lt;br /&gt;
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:Nixos-installer.png|Nixos asentaja.]]&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
NixOS:issa on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää&lt;br /&gt;
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.&lt;br /&gt;
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==NixOS - kehitysalustaksi tai pilvipalveluun==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Se myös vaatii opiskelua. Asetukset, paketinhallinta&lt;br /&gt;
jne tehdään eri tavalla kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixissä on helppo jakaa tietyn koneen asetuukset tosille Nix-koneille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä. Dokumentaatio osin puutteellinen.&lt;br /&gt;
Nix sopii parhaiten sovelluskehityksen tai palvelimen alustaksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta&lt;br /&gt;
kuten esim Ubuntu tai Manjaro.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nixin asennus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixin kotisivulta saa ladattua kokeilua varten live-kuvan, jonka voi pistää USB-tikulle siihen soveltuvala ohjelmalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vakavampaan käyttöön NixOS tarvitsee asentaa koneelle.&lt;br /&gt;
Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin, Dockerin avulla.&lt;br /&gt;
Mutta toki voi kokeilla lattaamalla graafisen live ISO-kuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki NixOS Wiki ] &lt;br /&gt;
*[https://nixos.org/ NixOS:in kotisivu (englanniksi)]&lt;br /&gt;
*[https://github.com/NixOS/nixpkgs NixOS:in Github-repositorio]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58366</id>
		<title>NixOS</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58366"/>
		<updated>2025-03-10T10:36:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:NixOS_logo.svg|NixOS logo]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;NixOS&#039;&#039;&#039; on riippumaton Linux-jakelu, joka sopii palvelimeen jossa systeemiä kehitellään.&lt;br /&gt;
Ei hyvä Linux aloittelijalle.  NixOS eroaa perinteisestä Linux-järjestelmästä asetusten ja hakemistorakenteen osalta.&lt;br /&gt;
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Perusta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Linux-ydin.Tukee lähinnä x64, rajoitetusti i686. Aarch64. Ensimmäinen NixOS on vuodelta 2003. Alkuperäinen kehittäjä Eelco Dolstra. Avoin lähdekoodi. MIT-lisesnissi.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nix-pakettienhallinta ja asetukset ==&lt;br /&gt;
[[Image:https://en.wikipedia.org/wiki/File:Nixos-installer.png|Nixos asentaja.]]&lt;br /&gt;
NixOS:issa on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää&lt;br /&gt;
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.&lt;br /&gt;
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==NixOS - kehitysalustaksi tai pilvipalveluun==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Asetukset, paketinhallinta&lt;br /&gt;
jne tehdään eri tavalla. Nixissä on helppo jakaa tietyn koneen asetuukset tosille Nix-koneille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä.&lt;br /&gt;
Nix sopii parhaiten sovelluskehityksen tai palvelimen alustaksi. Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta&lt;br /&gt;
kuten esim Ubuntu tai Manjaro.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nixin asennus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin, Dockerin avulla.&lt;br /&gt;
Mutta toki voi kokeilla lattaamalla graafisen live ISO-kuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== NiXOs:in kotisivu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://wiki.nixos.org/wiki/NixOS_Wiki NixOS Wiki ] &lt;br /&gt;
*[https://nixos.org/ NixOS:in kotisivu (englanniksi)]&lt;br /&gt;
*[https://github.com/NixOS/nixpkgs NixOS:in Github-repositorio]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58365</id>
		<title>NixOS</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58365"/>
		<updated>2025-03-10T07:10:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: NixOS artikkeli&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;NixOS&#039;&#039;&#039; on riippumaton Linux-jakelu, jossa&lt;br /&gt;
on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää&lt;br /&gt;
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.&lt;br /&gt;
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin Linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==NixOS - kehitysalustaksi tai pilvipalveluun==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Asetukset, paketinhallinta&lt;br /&gt;
jne tehdään eri tavalla. Nixissä on helppo jakaa tietyn koneen asetuukset tosille Nix-koneille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä.&lt;br /&gt;
Nix sopii parhaiten sovelluskehityksen tai palvelimen alustaksi. Pelaajalle Nix ei ole helpoin valinta&lt;br /&gt;
kuten esim Ubuntu tai Manjaro.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Nixin asennus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS:iin, Dockerin avulla.&lt;br /&gt;
Mutta toki voi kokeilla lattaamalla graafisen live ISO-kuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== NiXOs:in kotisivu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://nixos.org/ NixOS]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58364</id>
		<title>NixOS</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=NixOS&amp;diff=58364"/>
		<updated>2025-03-10T07:08:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: NixOS artikkeli&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;NixOS&#039;&#039;&#039; on riippumaton Linux-jakelu, jossa&lt;br /&gt;
on oma paketinhallintaohjelmansa Nix. NixOS:in tarkoitus on ollut kehittää&lt;br /&gt;
helpommin hallittava käyttöjärjestelmä. Niinpä Nix-pakettienhallinnalla voi muutella asetuksia.&lt;br /&gt;
Muutosten takia NixOS:n hakemistorakenne on eri kuin linuxissa yleensä.&lt;br /&gt;
NixOS on aina vapaasti levitettävä jakelu.&lt;br /&gt;
Nix vaatii käyttäjältään kokemusta Linux-maailmasta. Assetukset, paketinhallinta&lt;br /&gt;
jne tehdään eri tavalla. Nixissä on helppo jakaa tietyn koneen asetuukset tosille Nix-koneille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Nixin asentaa Linuxin päälle, joutuu tekemään työtä.&lt;br /&gt;
Nix sopii parhaiten sovelluskehityksen tai palvelimen alustaksi. Palaajalle Nix ein ole helpoin valinta&lt;br /&gt;
kuten esim Ubuntu tai manjaro.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nixin voi asentaa Linuxiin, Windowsiin jossa on WSL2, MacOS_iin,  Dockerin avulla.&lt;br /&gt;
Mutta toki voi kokeilla lattaamalal graafisen live ISO-kuva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== NiXOs:in kotisivu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://nixos.org/ NixOS]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Garuda_Linux&amp;diff=58363</id>
		<title>Garuda Linux</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Garuda_Linux&amp;diff=58363"/>
		<updated>2025-03-10T06:50:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: Lauserakenteen selkeytystä, kappalejakoa&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Jakelu&lt;br /&gt;
| nimi=Garuda Linux&lt;br /&gt;
| logo=[[Kuva:Garudalinux2.png|270px]]&lt;br /&gt;
| kuva=&lt;br /&gt;
| kuvateksti=&lt;br /&gt;
| julkaisija=&lt;br /&gt;
| viimeisin versio=[https://garudalinux.org/downloads.html 21.08.09]&lt;br /&gt;
| päivämäärä=2021.08.095&lt;br /&gt;
| julkaisusykli=rullaava julkaisu&lt;br /&gt;
| elinkaari=&lt;br /&gt;
| pakettienhallinta=[[Pacman]]&lt;br /&gt;
| tila=toiminnassa&lt;br /&gt;
| arkkitehtuurit=[https://distrowatch.com/table.php?distribution=garuda x86_64]&lt;br /&gt;
| äitijakelu=[[Arch Linux]]&lt;br /&gt;
| sukulaisjakelut=[[ArchBang]], [[Artix Linux]], [[Hyperbola GNU/Linux-libre]], [[Manjaro]], [[Parabola GNU/Linux-libre]]&lt;br /&gt;
| kotisivu=[https://garudalinux.org/ Garuda Linux]&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Garuda Linux&#039;&#039;&#039; on [[Arch Linux]]iin pohjautuva jakelu. Se on tarkoitettu tehokkaaksi ja helppokäyttöiseksi. Garudan alkuperämaa on Intia. Garuda on saatavissa vain 64-bittiselle PC:lle. Garudaa jaellaan monilla erilaisilla työpöydillä varustettuna. Garuda sopinee parhaiten niille, joilla on jo kokemusta Linuxista. Mutta aloittelijakin voi tähän tutustua, sillä esim. [[komentotulkki|komentotulkin]] kanssa puuhailemista ei juurikaan vaadita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Garuda vaatii melko uuden laitteiston.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Laitteistovaatimukset===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt; 30 GiB tallennustilaa&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt; 4 GiB keskusmuistia&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt; Näytönohjain, joka tukee vähintään [[OpenGL]] 3.3 tai uudempaa&lt;br /&gt;
&amp;lt;li&amp;gt; 64-bittinen, mieluiten vähintään 4 ytiminen suoritin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ominaisuuksia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Garuda on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka pohjautuu hyvin pitkälti Arch Linuxiin. Garudassa käytetään [[BTRFS]]-tiedostojärjestelmää. Se mahdollistaa helpon varmuuskopion oton käyttöjärjestelmästä. Tästä on hyötyä silloin, kun käyttöjärjestelmän päivitys epäonnistuu viallisen paketin tai muun sellaisen takia. Garudassa aiemman käyttöjärjestelmän version voi käynnistää suoraan [[GRUB]]-[[käynnistyslatain|käynnistyslataimesta]]. Näin Garudan BTRFS vakauttaa jatkuvasti päivittyvää Arch-pohjaista jakelupakettia.&lt;br /&gt;
Garuda vaatii paljon enemmän keskusmuistia kuin muut Arch-pohjaiset jakelut tai esimerkiksi Debian-pohjaiset jakelut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kokemuksia==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Garudasta ensivaikutelma on, ettei se ole aivan aloittelijan Linux, muttei mahdottoman vaikeakaan. Garuda sopii esim. niille, joita [[Manjaro]]n tyyppinen Linux inspiroi. Linuxin uusimmat hienoudet yhdistyneenä peruskäytön helppouteen.&lt;br /&gt;
Dragonized-Garudan käyttöliittymä on hieman outo [[Ubuntu]]un, [[Linux Mint|Mintiin]] ja Manjaroon tottuneelle.  &lt;br /&gt;
Dragonized-Garudasta on perusversion lisäksi myös &#039;&#039;Gaming&#039;&#039;, pelaamiseen erikoistunut versio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mutta toki Dragonized-version kanssa tulee esim. [[Linux Zen]]-ydin, joka soveltuu etenkin pelaamiseen ollen varsin reagoiva ydin, mahdollistaen sujuvan käytön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Garudasta on BlackArch-versio, joka on taas tarkoitettu mm. [[wikipedia:fi:penetraatiotestaus|penetraatiotestaukseen]],&lt;br /&gt;
Jos Dragonized-Garudan käyttöliittymä ei miellytä, voi kokeilla vaikkapa Garudan Xfce-versiota tai KDE:tä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Garuda-linuxin käynnistys USB-tikulta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Garuda on oletuksena melko hidas käynnistymään. Jotkut Garudan versiot eivät käynnisty PC:llä [[multibootusb]]:n kanssa. Kannattaa käyttää esim. [[Ventoy]]ta. Tällä käynnistyminenkin on nopeampaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://wiki.garudalinux.org/en/home Garuda Linux Wiki]&lt;br /&gt;
*[https://gitlab.com/garuda-linux Garuda Linux GitLab]&lt;br /&gt;
*[https://sourceforge.net/projects/garuda-linux/files/ Garuda Linux Sourceforge]&lt;br /&gt;
*[https://distrowatch.com/table.php?distribution=garuda Garuda Distrowatch]&lt;br /&gt;
*[https://odysee.com/@AlphaNerd:8/garuda-linux-the-best-just-works-distro:c Mental Outlawin ensivilkaisu Garuda Linuxista]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Arch Linux}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=SciDAVis&amp;diff=57986</id>
		<title>SciDAVis</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=SciDAVis&amp;diff=57986"/>
		<updated>2023-12-27T08:15:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: Tekstin korjailua&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Scidavis 0.1.0 screenshot.png|pienoiskuva|alt=SciDAVis muistuttaa Qtiplotia|SciDAVis]]&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;SciDAVis&#039;&#039;&#039; on monessa eri käyttöjärjestelmässä toimiva käyrien piirtoon ja datan perusanalysointiin soveltuva ohjelma. Se on haarautunut Qtiplot-ohjelmasta vuodesta 2007 alkaen.&lt;br /&gt;
Qtiplot puolestaan on Origin-ohjelman klooni. Niinpä se muistuttaa tätä kovasti, mutta on hieman vaikeakäyttöisempi. Tämä johtunee siitä, että SciDAVis:ia päivitetään harvemmin kuin Qtiplotia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ohjelman kääntäminen lähdekoodista ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SciDAVis:in etu Qtiplotiin verrattuna on se, että se on täysin ilmainen. Jos ohjelma ei suoraan toimi käyttöjärjestelmässä, sitä voi yrittää kääntää suoraan lähdekoodista. Jos on aiempaa  kokemusta lähdekoodipakettien kääntämisestä, tämä voi olla helppoakin. Näin koska SciDAVis:in lähdekoodin järjestelmäkohtaiset asetukset tehdään CMake-ohjelman avulla. Esimerkiksi Ubuntuun pitää asentaa tiettyjä kirjastopaketteja ennen kuin ohjelman käännös onnistuu. Näitä ovat esimerkiksi Qt5.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=SciDAVis&amp;diff=57985</id>
		<title>SciDAVis</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=SciDAVis&amp;diff=57985"/>
		<updated>2023-12-26T13:01:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Lutkuttaja: Typoja&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Scidavis 0.1.0 screenshot.png|pienoiskuva|alt=SciDAVis muistuttaa Qtiplotia|SciDAVis]]&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;SciDAVis&#039;&#039;&#039; on monessa ei käyttöjärjestelmässä toimiva käyrien piirtoon ja datan analysointiin soveltuva ohjelma. Se on haarautunut Qtiplot-ohjelmasta vuodesta 2007 alkaen. Niinpä se muistuttaa tätä kovasti, mutta on hieman vaikeakäyttöisempi. Tämä johtunee siitä, että SciDAVis:ia päiviteään harvemmin kuin Qtiplotia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SciDAVis:in etiu Qtiplotiin verrattuna on se, että se on täysin ilmainen. Jos ohjelma ei suoraan toimi käyttöjärjestelmässä, sitä voi yrittää kääntää suoraan lähdekoodista. Jos on aiempa akokemusta lähdekoodipakettien kääntämisestä, tämä voi olla helppoakin, koska SciDAVis:in lähdekoodin järjestelmäkohtaiset asetukset tehdään CMake-ohjelman avulla.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Lutkuttaja</name></author>
	</entry>
</feed>