Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Jakelu

2008-06-03T05:37:14Z

Miksu: /* Vaihtoehto 2 */

Alunperin [[wikipedia:fi:Gnu/linux|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[wikipedia:fi:Linux_(ydin)|Linux-kerneli/ydin]] ja sen päälle [[wikipedia:fi:GNU|GNU-projektin]] kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.

Jo pitkään on ollut vaihtoehtona, että joku kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten, joita kutsutaan:
*jakeluksi
*levitysversioksi
*levityspaketiksi
*tai tuttavallisemmin "distroksi" (engl. Distribution).

===Työpöytäkäyttö===

Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[KDE]], [[GNOME]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Window Maker]] jne.
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric.
*Graafiseen työhön: Gimp, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview.
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.

===Palvelinkäyttö===

[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:

*(S)FTP-palvelin
*HTTP/WWW-palvelin
*SSH-palvelin
*Sähköpostipalvelin

Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]].
Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentaja oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.

Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]] kautta. Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.

Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.

==Jakeluiden suhde toisiinsa==

Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora (aikaisemmin Fedora Core), kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS jakeluversion, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.

Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Novellin (Open)SUSE:n ”Yast” ja Mandrivan ”MCC” -välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.

==Eri jakeluita==
Katso [[Linuxin jakelupaketit]], [[Jakelun valinta]] sekä [[:Luokka:Jakelut]].

== Mikä on jakelupakettini versio? ==

Tässä ovat eri jakelupakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä.

* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version

== Minkä Linux levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n, [[Mandriva]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa.

===Vaihtoehto 1===
Valitse sama jakeluversio, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

===Vaihtoehto 2===
Valitse jokin yleinen jakelu.

Yleisiä jakeluversioita ovat [[Red Hat]], [[SuSE]], [[Mandriva]], [[Fedora]], [[Debian]], [[Ubuntu]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]]. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

===Vaihtoehto 3===
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.

Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon.

===Vaihtoehto 4===
Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.

Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä voi olla niiden suuren koon ja polttavien DVD-aseman puuttumisen vuoksi vaikeata.

==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====

* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
* [http://www.ubuntulinux.org/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)

===Vaihtoehto 5===
Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

===Vaihtoehto 6===
Kokeile netissä olevia valintavelhoja. Vastaa kysymyksiin ja velho valitsee sinulle sopivan distron.

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

===Tietoa eri jakeluista===
Eri jakeluversioista saat tietoa [[:Luokka:Jakelut|tästä wikistä]], tai vaikka [http://www.distrowatch.com/ Distrowatchista].

[[Luokka:Jakelut]]

Red Hat Enterprise Linux

2007-03-13T10:08:40Z

Miksu:

Red Hat Enterprise Linux (RHEL) on [[Red Hat Inc]]:n kehittämä, yrityksille tarkoitettu [[Jakelut|Linux-jakelu]]. RHEL on pitkään ollut käytetyin kaupallinen Linux-jakelu, ja siitä on saatavilla erilaisilla tuki- ja päivityspalveluilla varustettuja, hinnoittelultaan hyvin vaihtelevia versioita.

RHEL:n kehitys tapahtuu Red Hatin tukeman yhteisöpohjaisen [[Fedora]]-jakelun pohjalta niin, että keskimäärin joka kolmannesta Fedora-versiosta muokataan uusi RHEL-versio. Fedoralle ei ole saatavilla Red Hatin virallisia tukipalveluita. Fedorasta tulee normaaliin epäkaupallisen Linux-jakelun tapaan uusia versioita noin kahdesti vuodessa päivitysten ulottuessa kahteen edelliseen versioon. Syksyyn 2003 asti Red Hat kehitti RHEL:iä lähes puhtaasti omana työnään julkaisemansa [[Red Hat Linux]] -jakelun pohjalta (jota sai myös ostaa tuettuna versiona), mutta päätti sitten selkeämmin erottaa kaupallisen ja epäkaupallisen version toisistaan.

RHEL:n pohjalta on avoimen lähdekoodin ansiosta luotu toisten kaupallista tukea tarjoavien jakelujen (kuten [[wikipedia:fi:Oracle|Oraclen]] [[Unbreakable Linux]] ja suomalainen [[Foobar Linux]]) lisäksi myös täysin ilmaisia ja tukemattomia versioita kuten [[CentOS]] ja [[White Box Enterprise Linux]].

Red Hat Enterprise Linux on muodostunut kaupallisessa Linux-käytössä yhdessä [[wikipedia:fi:Novell|Novellin]] [[Suse|SUSE Linux Enterprisen]] kanssa jonkinlaiseksi standardiksi, ja useat kaupalliset laite- ja ohjelmistovalmistajat tukevatkin Linux-versioita vain näillä kahdella alustalla.

== Linkkejä ==
* [http://www.redhat.com/software/rhel/ Red Hat Enterprise Linux]
* [http://www.centos.org/ CentOS]
* [http://www.whiteboxlinux.org/ White Box Enterprise Linux]
* [http://foobar.fi/linux/ Foobar Linux]

[[Luokka:Jakelut]]

Red Hat Enterprise Linux

2007-03-12T16:08:55Z

Miksu:

Red Hat Enterprise Linux (RHEL) on [[Red Hat Inc]]:n kehittämä yrityksille tarkoitettu [[Jakelut|Linux-jakelu]]. RHEL on käytetyin kaupallinen Linux-jakelu, jossa maksullisuus kohdistuu päivityksiin ja tukipalvelujen eri tasoihin, jotka ovat välttämättömyyksiä yrityskäytössä.

RHEL:sta on saatavilla avoimen lähdekoodin ansiosta myös täysin ilmaisia ja tukemattomia versioita kuten [[CentOS]] ja [[White Box Enterprise Linux]] -projektien toimesta. Red Hat tukee myös [[Fedora Core|Fedora]] -projektia, ja Fedora Core sekä RHEL:illä onkin paljon yhteisiä piirteitä.

Red Hat Enterprise Linux on muodostunut kaupallisessa Linux-käytössä standardiksi, ja koulujenkin Linux-kurssit opettavat yleensä juurikin sen ylläpitoa. Myös laitteiden mukana tulevat linux-ajurit toimivat usein pelkästään RHELillä.

== Linkkejä ==

* [http://www.centos.org/ CentOS]
* [http://www.redhat.com/software/rhel/ Red Hat Enterprise Linux]
* [http://www.whiteboxlinux.org/ White Box Enterprise Linux]
* [http://foobar.fi/linux/en/ Foobar Linux]

[[Luokka:Jakelut]]

Käyttäjä:Miksu

2007-03-12T15:55:38Z

Miksu:

Esko Wessman

Perustin [http://www.flug.fi FLUGin] alunperin vuonna 1997 tukemaan harrastajien Linux-käyttöä, kun yhä useammin käyttäjillä oli samansuuntaisia ongelmia - ja pulmat vaikuttivat esiintyvän lähestulkoon kaikilla aloittelevilla käyttäjillä. Useita vuosia FLUGin johdossa ja nyttemmin siirtynyt taustavaikuttajaksi ja tukijaksi.

Nyttemmin vedän [http://www.nordicmind.com Nordicmindia], joka tarjoaa IT-jatkuvuuteen tarkoitettuja ratkaisuja. Se onkin ollut aitiopaikka mm. Linuxien tuomiseksi liiketoimintakriittisiin ympäristöihin. Maahantuomiimme tuotteisiimme kuuluu myös johtava Linux-jakelu [http://www.redhat.com Red Hat], jonka jakelijana toimimme Pohjois-Euroopan alueella.

esko(at)nordicmind.com

Käyttäjä:Miksu

2007-03-12T15:31:01Z

Miksu:

Esko Wessman

Perustin [http://www.flug.fi FLUGin] alunperin vuonna 1997 tukemaan harrastajien Linux-käyttöä, kun yhä useammin käyttäjillä oli samansuuntaisia ongelmia - ja pulmat vaikuttivat esiintyvän lähestulkoon kaikilla aloittelevilla käyttäjillä. Useita vuosia FLUGin johdossa ja nyttemmin siirtynyt taustavaikuttajaksi ja tukijaksi.

Nyttemmin vedän [http://www.nordicmind.com Nordicmindia], joka maahantuo IT-jatkuvuuteen tarkoitettuja tuotteita. Se onkin ollut aitiopaikka mm. Linuxien tuomiseksi liiketoimintakriittisiin ympäristöihin. Maahantuomiimme tuotteisiimme kuuluu myös johtava Linux-jakelu [http://www.redhat.com Red Hat], jonka jakelijana toimimme Pohjois-Euroopan alueella.

esko(at)nordicmind.com

Käyttäjä:Miksu

2007-03-12T15:22:23Z

Miksu:

Esko Wessman

Perustin [http://www.flug.fi FLUGin] alunperin vuonna 1997 tukemaan harrastajien Linux-käyttöä, kun yhä useammin käyttäjillä oli samansuuntaisia ongelmia - ja pulmat vaikuttivat esiintyvän lähestulkoon kaikilla aloittelevilla käyttäjillä. Useita vuosia FLUGin johdossa ja nyttemmin siirtynyt taustavaikuttajaksi ja tukijaksi.

Nyttemmin vedän [http://www.nordicmind.com Nordicmindia], joka maahantuo IT-jatkuvuuteen tarkoitettuja tuotteita. Se onkin ollut aitiopaikka mm. Linuxien tuomiseksi liiketoimintakriittisiin ympäristöihin. Maahantuomiimme tuotteisiimme kuuluu myös johtava Linux-jakelu [http://www.redhat.com Red Hat].

esko(at)nordicmind.com

Käyttäjä:Miksu

2007-03-12T15:01:10Z

Miksu:

Esko Wessman

Wanha pieru ja FLUGin perustaja

esko(at)nordicmind.com

Linux.fi:Miitti

2007-03-12T14:50:56Z

Miksu: /* Alustavasti ilmoittautuneet */

Irkissä heräsi keskustelua miitin järjestämisestä wikin 2-vuotissynttäreiden kunniaksi. 2v tulee täyteen huhtikuussa, ja miitille sopiva aika voisi olla huhti-toukokuussa.

Tälle sivulle voi alustavasti ilmoittaa halukkuutensa osallistua miittiin (kartoitetaan nyt aluksi löytyykö kiinnostuneita lainkaan). Samalla olisi hyvä kertoa asuinpaikka, niin voidaan miettiä järjestämispaikkaa, joka olisi suhteellisen lähellä kaikkia.

== Alustavasti ilmoittautuneet ==
*[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]], Orivesi
*[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]], Jyväskylä
*[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]], Helsinki-Orimattila
*[[Käyttäjä:Miksu|Miksu]], Helsinki-Lahti

== Keskustelua, ehdotuksia jne. ==

Koitetaas saada nämä lyötyä lukkoon fiksussa ajassa että kaikki ehtii järjestellä menemisensä, ja paikka saadaan varmistettua ym. Teppo taitaa olla assyillä firman puolesta, olisikohan paikan päällä mahdollista miitata vai pitäisikö mennä johonkin ravintolaan, tai jotain? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. maaliskuuta 2007 kello 00:10:56 (EET)

Jos miitti pidetään Helsingissä, pystyn järkkäämään tilat ja puitteet hommalle.
Toisaalta 27-29.4 Tampereella Talvi-Assemblyn yhteydessä olisi myös oiva tilaisuus. --[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] 6. maaliskuuta 2007 kello 11:46:32 (EET)
:Talvi-assyille en ole menossa, mutta Tampere paikkana olisi sopivan lähellä joten sopisi minulle hyvin. Hesa taas on vähän kauempana, mutta kyllä sinnekin tarvittaessa itsensä hoitaa. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 6. maaliskuuta 2007 kello 12:28:46 (EET)
[[Luokka:Wiki]]
::Tampere on ihan hyvä paikka, juu. Ja ajankohtakin käy. Edit: Toisaalta Helsinkikään ei ole mahdoton. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 6. maaliskuuta 2007 kello 17:11:17 (EET)