Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Compcache

2008-11-09T11:02:39Z

Nike: vähän alkuah

Compcache luo laitetiedoston, joka käyttää muistia [[tmpfs]]:än tapaan. Erona on kuitenkin se, että compcache pakkaa sinne laitetun tiedon ja sitä on tarkoitus käyttää välimuistina. Pakkaaminen ja purkaminen on paljon nopeampaa, kun tiedon hakeminen levyltä. Käyttökohteita ovat sulautetut laitteet, virtualisoidut koneet ja live-cd:t.

Compcachea ei löydy vielä oletuksena linux-ytimestä, vaan se pitää lisätä siihen käsin.

http://code.google.com/p/compcache/

Linux.fi:Kahvihuone

2008-05-14T10:32:43Z

Nike: /* Lisäosia ja parannusehdotus mallineeseen perustietoa */

'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille.

Vanhat keskustelut on arkistoitu sivulle [[Arkisto:Kahvihuone]].

==Foorumin/wikin yhdistämisestä==

Olen tuunannut Omenamehu.org -keskustelupalstalle (käyttää SMF:ää) yhteisen autentikoinnin Mediawikin ja SMF:n välille. Jos tuon toteutus kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa osoitteella mehumaija miukumauku omenamehu.org.

Terveisin,

Sami Lempinen

5. toukokuuta 2008 kello 20.33 (EEST)

==Oma musta lista?==
Spämmibottien muokkauksia alkaa taas tulla melko rasittavan usein. Oletuksena käytettävä Metan [http://meta.wikimedia.org/wiki/Spam_blacklist musta lista] ei ilmeisestikään päivity tarpeeksi nopeaan tai on liian konservatiivinen. SpamBlacklist-laajennos [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:SpamBlacklist#Custom_blacklist_sources sallisi] kuitenkin päälistan ohella myös paikalliset mustat listat. Voisiko olla ideaa tehdä oma - ylläpitäjien muokattavissa oleva - musta lista? Uusien regexpien lisääminen onnistuisi tällöin ilman viivytyksiä. Omaa listaa voisi käyttää myös yleisempien ilmausten kuten "ringtones" blokkaamiseen. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 16.33 (EEST)

==Uutisten julkaiseminen==
Ajoittain on ehdoteltu, että tällä sivustolla alettaisiin julkaista Linux-aiheisia uutisia Suomesta ja maailmalta jossain määrin säännöllisesti. Itsekin olen ruvennut pitämään sitä ihan hyvänä ajatuksena, mutta hommaan tarvittaisiin muutamia jossain määrin sitoutuneita vapaaehtoisia, jotta touhu ei tyssäisi aivan heti. Muutenkin on vaara tarjolla että hankkeesta muodostuu "uutissivusto" jolla uutisia julkaistaan kerran kuussa tai harvemmin. Mitäpä mieltä olisitte moisesta? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 3. toukokuuta 2008 kello 18.09 (EEST)
:Jos vapaaehtoisia todella löytyy, niin eiköhän se onnistu. Etusivulle pitäisi sitten lisätä jonkinlainen "uutisruutu", josta olisi linkit varsinaisiin uutisartikkeleihin/uutissivulle. Näitä uutissivustoja tosin löytyy Suomesta jo ainakin kaksi kappaletta, etusivullekin linkitetty [http://tonnikala.net/ Tonnikala] sekä [http://linuxonly.info/ LinuxOnly], molemmat tällaisia kerran kuussa -sivustoja. Jos joku on valmis pidempiaikaiseen uutisten kirjoitteluun, niin miksei saman tien "herättäisi henkiin" jompaa kumpaa näistä sivustoista? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 13.57 (EEST)

== TODO-lista ==
Eri puolilla tulee aina välillä esiin parannusehdotuksia, jotka vaativat muutoksia palvelinpuolelle. Keräsin näitä erilliselle [[Linux.fi:TODO|sivulle]], josta ne voidaan sitten sopivassa välissä vinkata Tepolle toteuttamista varten. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. huhtikuuta 2008 kello 23.11 (EEST)

== Wiki 3v ==
Kolmevuotissynttärit olivat viime viikolla. Kiitokset kaikille muokkaajille, jatketaan samaan malliin. [http://linux.fi/foorumi/index.php?topic=201.0 Juttua keskustelualueella]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. huhtikuuta 2008 kello 22.28 (EEST)

==Muokkaa-linkin korostus?==
Ruotsin- ja englanninkielisissä Wikipedioissa sivun ylälaidan muokkaa-linkki on korostettu boldilla. Voisiko tuo kenties sopia tähänkin wikiin? Se auttaisi ainakin korostamaan, että ''kuka tahansa'' voi muokata artikkeleita, ja siten kenties toisi uusia muokkaajia. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. huhtikuuta 2008 kello 19.35 (EEST)
:Hyvä ajatus. Kaipa tuo jollain css-muutoksella käy varsin kivuttomasti. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. huhtikuuta 2008 kello 19.40 (EEST)
::Laitetaanpa kokeeksi... --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 25. huhtikuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

==80.223.125.28:n muokkaukset==
Mitä mieltä olette näistä 80.223.125.28:n [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|muokkauksista]]? Omasta mielestäni [[:Luokka:Jakelut|Jakelut]]-luokan jakaminen aliluokkiin äitijakeluiden perusteella lähinnä sotkee pakkaa. Jakeluryhmittäisten "kokoomamallineiden" laittaminen voisi kaiketi olla ihan hyväkin idea (vaikka onkin osittain päällekkäinen Katso myös -otsikon ja [[:Malline:Jakelu|Jakelu]]-mallineen kanssa), mikäli sen toteuttaa hivenen harkitummin ja teknisesti oikein. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 5. maaliskuuta 2008 kello 16.09 (EET)
:En lähtisi jakamaan jakelut-luokkaa alaluokkiin, mutta jakeluartikkelien katso myös -osiota voisi osittain korvata sukulaisjakeluita listaavalla mallineella. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 5. maaliskuuta 2008 kello 17.48 (EET)

===Luokittelusta===
::[[Linux.fi:Luokitusremontti]] - Asiasta kannattanee keskustella myös luokituksen kohdalla. [[Käyttäjä:80.223.125.28|80.223.125.28]] 8. maaliskuuta 2008 kello 12.42 (EET)

== Lisäosia ja parannusehdotus mallineeseen [[Malline:Perustietoa|perustietoa]] ==

Tuli näin heti tähän wikiin tutustuessani esille pari ongelmakohtaa. Esimerkiksi lähteiden helppoon merkitsemiseen käytettävää ''[http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:Cite Cite]''-lisäosaa ei ole, eikä kyllä mitään muitakaan käyttömukavuutta parantavia lisäosia löydy.

Koska [[Malline:Perustietoa|perustietoa-malline]] oli suojattu vain ylläpitäjien ja byrokraattien muokattavaksi, tuli mieleeni eräs ''ParserFunctions''-lisäosan vaativa parannusehdotus ([http://meta.wikimedia.org/wiki/ParserFunctions#Installation asennusohje Metassa]):

''[[Malline:Perustietoa]]'': 
: <code><nowiki>
<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on {{#if: {{{1|}}} | [[wikipedia:fi:{{{1}}}|Wikipedia]] | [http://fi.wikipedia.org/ Wikipedia]}}. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.</div>
</nowiki></code>

<nowiki>{{Perustietoa}}</nowiki>:
<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on [http://fi.wikipedia.org/ Wikipedia]. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.</div>

<nowiki>{{Perustietoa|Hiiri (osoitinlaite)}}</nowiki>:
<div style="margin:0; margin-top:10px; border:1px solid #aaa; padding: 0.2em 1em 0.2em 1em; background-color:#F8F8FF; align:right; font-size:1em">
Tämä otsikko on perustietoa, jolle parempi paikka on [[wikipedia:fi:Hiiri (osoitinlaite)|Wikipedia]]. Tässä wikissä se sisältää pääasiallisesti Linux-erikoistietoa.</div>

Olisivatko nämä vain haaveita vai jopa mahdollisia ottaa käyttöön? — [[Käyttäjä:Str4nd|Str4nd]] 22. lokakuuta 2007 kello 19.11 (EEST)
:Uusista lisäosista täytyy neuvotella [[Käyttäjä:Teppo|Tepon]] kanssa, joka on Linux.fi:n laitteistoylläpitäjä. Etukäteen täytyy tietysti keskustella, mille kaikelle on tarvetta eli mitä me osaamme/jaksamme/viitsimme hyödyntää. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. lokakuuta 2007 kello 20.02 (EEST)
:: Kyllä, olisi hyvä saada tähän samaan keskusteluun muitakin tarvittavia lisäosia ja keskustelua niiden tarpeellisuudesta (esim. äänestys), ettei tarvitsisi säätää asetuksia useita kertoja. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]]) 23. lokakuuta 2007 kello 12.11 (EEST)

:::Ainakin tuo ''ParserFunctions''-lisäosa vaikuttaa kätevältä. Lähdemerkinnöille ei monissa artikkeleissa ole tarvetta, mutta tuskin ne mahdollistavasta liitännäisestä haittaakaan olisi. En tunne juurikaan Mediawikin liitännäisiä, joten en oikein tiedä, mitä siellä oikein on tarjolla. Muita ehdotuksia? Asennus ei ainakaan näytä pahalta, tosin voi olla, että ainakin toistaiseksi käytössä oleva php4 ja vanhahko mediawiki tuottavat ongelmia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. lokakuuta 2007 kello 19.26 (EEST)
::::MediaWikin lisäosat löytyvät [http://www.mediawiki.org/wiki/Category:Extensions MediaWikin sivuilta], Wikipedian lisäosat löytyvät Wikipedian [[wikipedia:fi:Toiminnot:Versio|Toiminnot:Versiosta]], kuitenkin suurin osa Wikipediaan asennetuista lisäosista on hyödyttömiä tänne asennettuna. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]]) 24. lokakuuta 2007 kello 12.14 (EEST)

:::::Muutamia lisäosia joita voisi harkita, pistin joskus irkkiin, mutta laitan vielä tänne muistiin: ''newuserlog, renameuser, user merge and delete, gadgets, configure, mibbit (selain-irc), apc (vaatii 1.13, eikä täällä vissiin ole edes apc:tä), categorytree, cleanchanges, dismissable sitenotice'' – [[Käyttäjä:Nike|Nike]] 14. toukokuuta 2008 kello 13.32 (EEST)

=== /index.php -> /wiki + /w? ===
Parannusehdotuksiin liittyen: Voisiko Teppo päivitellä myös MediaWikiä niin, ettei index.php:tä enää näkyisi? Ohjeet löytyvät [http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Short_URL MediaWikin sivuilta]. --[[Käyttäjä:Str4nd|str4nd]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Str4nd|jutskaa]]) 27. lokakuuta 2007 kello 18.29 (EEST)

ModRewritellä pitäisi onnistua Wiki-sivujen osoitteet tyyliin http://linux.fi/Synaptic. Nykyinen tyylli http://linux.fi/index.php/Synaptic on turhan pitkä..--[[Käyttäjä:80.221.60.224|80.221.60.224]] 21. tammikuuta 2008 kello 13.02 (EET)

.htaccess-tiedosto (ei testattu):
RewriteRule ^([^/]+).html /index.php/$1

==Linux.fi==
Mitä tältä sivulta odotetaan, halutaan tai toivotaan? Wikissä alkaa hiljalleen olla hyvänlaisesti materiaalia, ja foorumi on ilmeisesti piakkoin tulossa. Kertokaapas mitä muuta kivaa tämä sivu voisi suomenkielisille avoimen lähdekoodin käyttäjille tarjota. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 12. elokuuta 2007 kello 00.47 (EEST)

== Virallinen suhde [http://lokalisointi.org kotoistamiseen]? ==
Tulipa tuossa mieleen että mitä ovat täällä wikittelijät mieltä ohjelmien [http://lokalisointi.org kotoistamisesta]? Onhan tuo aika iso osa avoimen lähdekoodin suuntauksista ja eduista, notta olisikohan foorumikohtainen ja/tai yleisempi sanakirja[http://lokalisointi.org/sanakirja/] paikallaan? Emmehän me tahdo [http://fi.wikipedia.org/wiki/Anglismi anglisteiksi] rueta, emmehän? Hieman eppäilyttää jotkut front- ja backendit, rootit ja adminit sun muut, mitkä eivät edes ole varsinaista suomea. Kuulostanee varmaan koomiselta mutta anglismin seurauksena suomenkieli kuihtuu kun riittävän pitkälle ajassa mennään :)

Yours truly,

--[[Käyttäjä:V|V]] @ 8. heinäkuuta 2007 kello 19.49 (EEST)
:[[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|Merkitsemiskäytännöissä]] ilmaistaan selkeästi tämän wikin kielelliset periaatteet. Joillekin termeille vaan ei välttämättä ole kunnollisia suomennoksia, tai niitä ei kukaan käytä, mistä johtuen pitemmälle ehtinyt harrastaja ei edes tunnista tuttujen termien suomenkielisiä vastineita. Ainakin itse tarkistan aina lokalisointi.orgista, löytyisikö termille jokin suomennos. Alkuperäiset englanninkieliset termit on kuitenkin syytä jättää sulkeisiin suomennoksen ohelle, jotta sen tunnistavat nekin, jotka eivät vielä ole suomennosta nähneet. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.18 (EEST)
:Lisäksi omien sanojensa tueksi voisi kannattaa ottaa vaikkapa kuvankaappaukset suomennetuista ohjelmista englanninkielisten sijaan, ja vältellä häröjä otsikoita kuten "GUI kehoitteet". Ja se on muuten kehote eikä kehoite :) --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.49 (EEST)
::Asia ymmärretty. --[[Käyttäjä:V|V]] 8. heinäkuuta 2007 kello 20.58 (EEST)

== Google-mainokset ==
IRCissä heräsi keskustelua Google-mainosten lisäämisestä wikiin. Tulojen avulla voitaisiin palkata ylläpitoa tai kirjoittajia kehittämään tätä wikiä eteenpäin työkseen. Mitä sanoo kansa? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 23. toukokuuta 2007 kello 10.36 (EEST)
:Ajatus on hyvä. Ainakin voitaisiin kokeilla, saako niistä oikeasti tuloja. Samalla pitäisi kuitenkin painottaa, että mainostulot ovat wikin kehittämistä varten, etteivät käyttäjät pelästy ja pidä sivustoa vain Mpolin rahasampona. Jos esimerkiksi samalla alettaisiin julkaisemaan sql-dumppeja, voitaisiin hälventää mahdollisia epäilyksiä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 23. toukokuuta 2007 kello 13.08 (EEST)
::Tuskin niistä mainoksista kovin suuria tuloja on odotettavissa, 100e/vuosi saattaa olla jo ihan hyvin. Tämä on myös pienin summa, mitä Google suostuu maksamaan. Oma juttunsa on se, että maksut perustuvat tehtyjen klikkausten määrään. Jos Google on havaitsevinaan "epäasiallisia klikkauksia" eli massaklikkailua, voivat he irtisanoa sopimuksen esittämättä asiasta mitään todisteita ja samalla myöskään maksamatta mitään. Vaikea minun on myöskään keksiä mitään järkevää käyttöä noille mainosrahoille lukuunottamatta palvelinkustannusten osittaista kattamista (tämä on puhtaasti Tepon asia). Jos varsinaisesta artikkelien kirjoittamisesta jollekulle maksettaisiin, tulisi kysymykseen lähinnä se, että jollekin meistä wikiä nyt jo harrastuspohjalta kehittävälle maksettaisiin esimerkiksi yhden viikonlopun työstä jonkin erityisen hienon artikkelin kirjoittamisessa. Jotenkin kuitenkin tuntuu kovin hassulta ajatukselta, että ensin pitkän vaivan ja odotuksen päätteeksi saataisiin jokin pienehkö rahasumma kokoon, joka sitten ilmeisesti yhteisellä äänestyksellä annettaisiin jollekulle siitä hyvästä, että hän vähän aikaa muokkaisi wikiä suurinpiirtein samaan tyyliin kuin aina ennenkin. Varsinaisten ulkopuolisten palkkaaminen taas on käytännössä mahdoton ajatus, sillä he tuskin erityisen halvalla suostuvat työskentelemään. Toisekseen pelkästään sopivan henkilön löytäminen veisi todennäköisesti niin paljon aikaa, että olisimme jo itse ehtineet siinä ajassa kyseisen artikkelin kirjoittamaan. Valmiin sisällön siirtämiseen tänne en myöskään usko, sillä ei-vapaaehtoispohjalta tehtynä se tapaa myös olla harvinaisen kallista puuhaa. Vapaaehtoisesti näin tekevät sen sijaan harvoin edes kaipaavat minkäänlaista korvausta. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. toukokuuta 2007 kello 23.08 (EEST)
:::Tuotosta en osaa sanoa kun ei ole kokemusta mutta rahalla olisi tarkoitus palkata esim. kesäkuukaudeksi nykyistä ylläpitoa täyspäiväiseen työhön, josta oli irkissä puhetta. Satasella nyt ei mitään tee mutta luulen että tuosta saisi selvästi enemmän.--[[Käyttäjä:Teppo|Teppo]] 25. toukokuuta 2007 kello 00.06 (EEST)

== Botti ==
Säädimme käyttöön [http://meta.wikimedia.org/wiki/Using_the_python_wikipediabot wikipediabotin], ja se tuntuu pelaavan hienosti. Botti toimii käyttäjätunnuksella [[Käyttäjä:Botti|Botti]] ([http://linux.fi/index.php/Toiminnot:Contributions/Botti Botin muokkaukset], eivät näy tuoreet muutokset -listassa). Eli nyt voidaan tarvittaessa ajella paljon työtä vaativia simppeleitä operaatioita! --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 25. maaliskuuta 2007 kello 16.47 (EEST)

== Miitti? ==
Irkissä heräsi keskustelua miitin järjestämisestä lähestyvien synttäreiden (2v) kunniaksi. Aiheesta tarkemmin sivulla [[Linux.fi:Miitti]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. maaliskuuta 2007 kello 13:28:54 (EET)

== Ohjegenerointityöpaja 9.5.2007? ==
Hei! Järjestän Linux -teemailtoja Helsingissä TKO-älyn ja FLUGin yhteisprojektina, ja tuli täällä fyysisen puolen kahvipöydässä puheeksi että kun uusille käyttäjille suunnatut illat ovat niin suosittuja, niin mitä jos pidettäisiin toukokuussa työpaja jossa pykätään suomenkielisiä ohjeita osallistujien mielestä tarpeellisten asioiden tekemiseen (tai jos ohjeet jo on mutta niitä ei vaan löytynyt, linkitetään). Sopisiko Linux-wikiä käyttää ohjegenerointialustana, ja jos niin olisiko tässä jotain valmistelua tarpeen - pitäisikö syntyvät tuotokset esim. merkitä jotenkin tietyllä tavalla Ohjeet-luokan lisäksi, ja onko jokin erityisen hieno ohjesivu josta voisi kehottaa osallistujia ottamaan mallia? --Sini Ruohomaa, etunimi.sukunimi iki.fi.
:Hyvä idea! Toki tänne saa ohjeita luoda, eikä niitä minusta tarvitse mitenkään ihmeemmin merkitä. Esimerkiksi Yhteenveto-laatikkoon tai keskustelusivulle voi kuitenkin kirjoittaa, mistä ohje on peräisin ihan vaan mielenkiinnon vuoksi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 20. helmikuuta 2007 kello 14:40:04 (EET)
:Mahtava homma tosiaan! Eikä välttämättä tarvitse kirjoittaa uusiakaan artikkeleita, vanhoja voi laajentaa, ajanmukaistaa tai korjata kielellisesti. Kielellistä hienosäätöä ym. voi tehdä vaikkei aiheesta varsinaisesti olisikaan tietotaitoa. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 20. helmikuuta 2007 kello 18:27:52 (EET)

== Luokitusremontti ==
Käykääs tarkistamassa [[Linux.fi:Luokitusremontti]] ja kommentoikaa. Ei viitsi rueta toteuttamaan noin laajaa muuttelua ilman muiden näkemyksiä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 27. joulukuuta 2006 kello 18:30:06 (EET)

== Linkit kaupallisiin firmoihin ==
Miten pitäisi suhtautua siihen että wikissä on linkkejä kaupallisten firmojen sivuille ?
Ainakin käyttäjä 195.237.17.61 on aktiivisesti siivonnut näitä, mielestäni hyödyllisiä linkkejä pois. JukkaL
:Minusta kaupallisien firmojen sivuille voi linkittää jos ne liittyvät oleellisesti asiaan. Eli esimerkiksi artikkelissa [[Mistä Linux]] voi olla esimerkiksi tuo linkki Dataclubin sivuille. Mitään tarkkoja sääntöjä en linkkien suhteen kuitenkaan sanoisi, tapauskohtaisesti jokainen voi käyttää omaa harkintakykyään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. marraskuuta 2006 kello 21:50:47 (EET)
:Itsekin olisin semmoisella linjalla, että olkoot vaan jos niistä on lisäarvoa. Eri juttu on sitten pelkkä mainostaminen - linkkien työntäminen paikkoihin jonne ne eivät kuulu. Botnetithän tätä harrastavat. Mutta ei kaupallisuus mielestäni ole mikään varsinainen huono puoli jollekin linkille. Onhan täällä esim. artikkeli [[Linux-kannettavat]], joka muodostuu ihan pelkistä ostovinkeistä ja linkeistä kauppiaiden sivuille. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 1. joulukuuta 2006 kello 12:47:47 (EET)
:En kyllä sanoisi että tuo käyttäjä on "aktiivisesti siivonnut", yhdessä artikkelissa siirtänyt tietoja paikasta toiseen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 13. joulukuuta 2006 kello 23:29:12 (EET)

Olen uusi linux ja samalla linux.fi käyttäjä. Ihmettelen, että esimerkiksi soneran hinnasto tuolla wlan sivulla on ihan selkeää tekstimainontaa. Maksaako Sonera täsät mainoksesta?
:Ei maksa. Kyseinen hinnasto on lisätty artikkeliin luultavasti esimerkin vuoksi (toki on teoriassa mahdollista, että joku Soneran työntekijä olisi sen sinne mainontatarkoituksessa lisännyt). Samassa yhteydessä mainitaan myös DNA:n vastaava palvelu. Toki tuota artikkelin osaa (/koko artikkelia) voisi kehittää ja mahdollisesti poistaa ainakin tarkan hinnaston joka saattaa muuttua nopeastikin. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. joulukuuta 2007 kello 16.38 (EET)

Ikkunointiohjelma

2008-02-06T20:54:18Z

Nike: rv

Ikkunointiohjelma eli ikkunamanageri (engl. ''window manager'') on [[X Window System]]in päällä toimiva ohjelmisto, joka huolehtii ikkunoiden hallinnasta. Se mahdollistaa mm. ikkunoiden siirtelyn sekä niiden koon muuttamisen. Ikkunoiden otsikkopalkki ja reunat ovat ikkunointiohjelman tuottamia.

Yleensä ikkunointiohjelmat ovat hyvin monipuolisesti muokattavissa ja hyvät ominaisuudet kopiodaan nopeasti yhdestä ikkunointiohjelmasta toiseen. Jos kaipaa jotakin tiettyä ominaisuutta toisesta ikkunointiohjelmasta, on se siis hyvin todennäköisesti otettavissa käyttöön tässäkin, enemmällä tai vähemmällä vaivalla. Ikkunointiohjelmien asetuksia voikin viilata loputtomiin.

== Käytännöllisiä ominaisuuksia ==

Windowsista tulevalle muutama hyvin käytännöllinen ominaisuus, joista ainakin ensimmäisiä kannattaa kokeilla:

* Virtuaalinen työpöytä voi olla näyttöä isompi ja näitä virtuaalisia työpöytiä voi olla useampia. Esimerkiksi sähköpostia voi lukea yhdellä työpöydällä, nettiä surffailla toisella ja artikkelia kirjoittaa kolmannella. Kun artikkeliin tahtoo kirjoittaa jotakin www-tavaraa, selaimen ikkunan voi tarvittaessa väliaikaisesti siirtää artikkelityöpöydälle (tai sillä työpöydällä voi pitää toista selaimen ikkunaa. Kun näytölle ei samaan aikaan tarvitse ahtaa kaikkia ohjelmia, tehtäväpalkki pysyy siistinä ja oikea ohjelma tai ohjelmakokonaisuus löytyy helposti.

* Aktiivinen ikkuna ei välttämättä ole ylinnä. Ikkuna, johon kirjoitetaan voi siis olla osittain (tai kokonaankin, jos niin haluaa) toisen ikkunan alla, jota kirjoitettaessa luetaan. Esim. fvwm:ssä ClickToRaise + SloppyFocus.

* Ikkunalla voi olla muita vakiokokoja kuin käsin valittu ja kokoruutu, esimerkiksi niin, että ikkunan leveyden ja korkeuden voi maksimoida erikseen, tai niin, että ikkuna joko peittää tehtäväpalkin tai on peittämättä. Ikkuna voi myös osittain olla näytön ulkopuolella.

* Otsikkopalkkien painikkeilla voi olla useampia funktioita, riippuen millä hiiren napilla niitä käytetään, kaksois- tai kolmoisklikkaamalla, klikkaamalla SHIFT alaspainettuna tms. Näitä eksoottisempia yhdistelmiä voi käyttää myös ohjelmaikkunan keskellä. Hiiriosoittimen liikuttamiseen voi käyttää myös näppäimistöä (SHIFT-ALT-nuolinäppäin tms.)

== Tunnettuja ikkunointiohjelmia ==

Katso [[:Luokka:Ikkunointiohjelmat|Ikkunointiohjelmat-luokka]].

== Katso myös ==
*[[Työpöytäympäristö]]
*[[X Window System]]

[[Luokka:Käsitteet]]

Keskustelu:Ikkunointiohjelma

2008-02-06T20:54:06Z

Nike: rv

Tässä on listalla olleet vielä toteuttamattomat sivut. [[:Luokka:Ikkunointiohjelma|Luokan]] olemassaolon johdosta lista on mielestäni tarpeeton.

*[[Enlightenment]]
*[[EvilWM]]
*[[Kahakai]]
*[[Metisse]]
*[[Waimea]]

--[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 26. lokakuuta 2006 kello 12:55:56 (EEST)

Käyttäjä:Pb

2008-02-06T20:53:07Z

Nike: rv

Pittäähän tänne jotain laittaa kun tämä on kaikkein halutuin sivu koko wikissä. Pb tekee laatutyötä, ja on kovasti tehnyt töitä tämän wikin hyväksi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 5. maaliskuuta 2006 kello 14:19:45 (EET)

C++

2008-02-06T20:52:52Z

Nike: rv

''Teknisistä rajoituksista johtuen otsikko on virheellinen. Oikea otsikko on C++''

C++ on alun perin Bjarne Stroustrupin 1980-luvulla kehittämä ohjelmointikieli. C++ on kehitetty C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia.

Esimerkki C++-ohjelmasta:
#include <iostream>
#include <cstdlib>

int main(int argc, char* argv[]) {
std::cout << "Hei maailma" << std::endl;
return EXIT_SUCCESS;
}

C++-ohjelmat voidaan kääntää lähes jokaisen [[Jakelut|jakelupaketin]] mukana tulevalla [[GCC|G++]]-ohjelmalla seuraavasti: 
<tt>g++ ohjelma.cpp -o ohjelma</tt>

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.nic.funet.fi/c++opas/ Aleksi Kallion suomenkielinen C++-opas]
* [http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/winohj/html/cpp/m.htm Lappalainen & Lahdelma: Olio-ohjelmointi ja C++]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Käyttäjä:Maakuth

2008-02-06T20:49:36Z

Nike: Käyttäjän Asdf (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Maakuth tekemään versioon.

Nimeni on Markus Vuorio ja opiskelen tietotekniikkaa Jyväskylän yliopistossa, tosin heinäkuuhun 2008 asti suoritan varusmiespalvelusta Keuruulla. Olen yksi tämän wikin [[Linux.fi:Ylläpitäjät|byrokraateista]]. Käytän koneissani [[Debian]]ia useimmiten [[KDE]]-työpöydällä. Hitaammissa koneissa käyttelen vaihtelevasti [[FLWM]]:ää, [[Window Maker]]ia, tms. Myös muihin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiin pitäisi tutustua. Minulla on tapana nimetä koneeni [http://lightning.prohosting.com/~kontekst/konteksti9802/haddock.html Kapteeni haddockin manailujen] mukaan, koneitani ovat mm. lurjus, kummeliturska, antropofagi ja harhauttaja :).

==Yhteystiedot==
*IRC: IRCnet, Quakenet, freenode: Maakuth (tällä löytyy myös IRC-Galleriasta)
*Sähköposti: maakuth (at) linux.fi
*Jabber (Google Talk): maakuth (at) gmail.com
*Minut tavoittaa samalla nimimerkillä myös [http://linux.fi/foorumi Linux.fi-foorumilta]

Keskustelu käyttäjästä:Pb

2008-02-06T20:49:17Z

Nike: Käyttäjän Asdf (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Heikki tekemään versioon.

Tulehan sinäkin [[Linux.fi:Miitti|miittiin!]] Kun ei irkissäkään juuri näy niin olis hauska tavata. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. maaliskuuta 2007 kello 00:02:25 (EET)
:Samaa mieltä. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 7. maaliskuuta 2007 kello 00:06:45 (EET)

Linux.fi:Ajankohtaista

2008-02-06T20:49:07Z

Nike: Käyttäjän Asdf (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Maakuth tekemään versioon.

Wikiin liittyviä tiedotteita ja uutisia. Vanhemmat jutut löytyvät [[Arkisto:Linux.fi:Ajankohtaista|arkistosta.]]

==Päivitys ja uusi palvelin==
10.11.2007: Mediawiki päivitettiin uuteen versioon ja wiki sekä keskustelualue muuttivat uudelle palvelimelle. Samalla artikkelimäärän laskutapa muuttui, joten wikin [[Toiminnot:Tilastot|artikkelimäärä]] "putosi" alle tuhanteen (sillä lyhyimpiä sivuja ei nyt oteta huomioon). Tämä ero täytyy nyt [[Linux.fi:Tekemistä|kuroa umpeen!]]

==Raja-Anturan kuolema ja keskustelualue==
15.8.2007: Raja-Antura lopetti toimintansa, ja sen artikkeleita siirretään wikiin. Samalla perustettiin [http://www.linux.fi/foorumi Linux.fin keskustelualue] osittain korvaamaan edesmennyttä Raja-Anturan keskustelualuetta. Lisätietoa artikkelissa [[Linux.fi:Raja-antura]].

==Tietokantaotos julkaistu==
31.5.2007: Linux.fi julkaiseen tietokannasta [[Linux.fi:Tietokantaotos|XML-otoksen]], joka päivitetään kerran vuorokaudessa.

==2 000 000 näytettyä sivua==
Kaksi miljoonaa näytettyä sivua on mennyt rikki lähipäivänä, vain muutama viikko wikin 2v-synttäreiden jälkeen! Kiitoksia kävijöille ja muokkaajille (häiriköt poislukien)!

== Miitti Tampereella ==
Tarkista yksityiskohdat [[Linux.fi:Miitti|miittisivulta]].

== 1000 artikkelia!==
''Pääartikkeli [[Linux.fi:1000 artikkelia]]''

25.10.2006: Tuhannen artikkelin raja tuli täyteen! Tuhannes artikkeli oli [[FVWM]].

=== Medianäkyvyys ===
*[http://tonnikala.net/news.php?id=5123 Tonnikala.net]

== 900 artikkelia ==
27.5.2006: Tuhannen artikkelin raja lähenee! Artikkeleita nyt 900 kappaletta!

== Linkki MBNetissä ==
22.8.2006: Mikrobitin Internet-sivusto [http://www.mbnet.fi/ MBNet] linkittää tänään Päivän linkkinä tämän wikin. [[:kuva:Linux.fi-mbnet.png|Kuvankaappaus]]

== Wiki mainittu Helsingin Sanomissa ==
2.8.2006: Helsingin Sanomien "Pingviini tietokoneeseen" -jutussa on linkki Linux.fi-wikiin. [[:kuva:Linux.fi_hs.png|Skannaus]].

[[Luokka:Wiki]]

Huawei E220/E270

2008-01-02T20:41:12Z

Nike: typo

Tämä sivu käsittelee Huawei E220/E270 USB-liitäntäisen 3G-kännykän/modeemin asennusta. Tätä tuotetta myy Saunalahti DataPaketti-liittymiensä mukana ja DNA:lta saa käsittääkseni samaa laitetta Mokkula-nimisenä. Itse päädyin tuohon E270-malliin, jotta on päivitysvaraa tulevaisuudessa, jos sattuisikin haluamaan nopeampaa. Itse liittymähän kustantaa 10 €/kk, joskin luultavasti taas nälkä kasvaa syödessä ja on pakko vaihtaa nopeampaan ja silloin paremmasta modeemista on hyötyä.

Laite näkyy USB:n yli samaan aikaan kolmena laitteena: CD-asemana (jolta löytyvät laitteen Windows-ajurit) ja kahtena USB-sarjaporttiadapterina. Ensimmäinen USB-sarjaporttiadapteri ([[laitetiedosto]] <tt>/dev/ttyUSB0</tt>) toimii perinteisen modeemin tai rfcomm:lla liitetyn kännykän tapaan, eli sillä voidaan "soittaa" ja yhdistää verkkoon. Toinen sarjaporttiliitäntä (<tt>ttyUSB1</tt>) taasen mahdollistaa laitteen seurannan ja ohjaamisen myös verkkoyhteyden ollessa käytössä.

== Asennus ==

Asennus on varsin suoraviivainen operaatio. Vaatimuksena on [[ydin|ytimen]] versio 2.6.20 tai uudempi. Valitse [[Kernelin asetusten tekeminen|ytimen asetuksista]] kohdasta Device Drivers -> USB support -> USB Serial Converter support -> seuraavat valinnat:
* USB Serial Converter support (CONFIG_USB_SERIAL)
* USB driver for GSM and CDMA modems (CONFIG_USB_SERIAL_OPTION)

Mikäli ytimesi käyttää moduuleja (mikä on yleistä), on moduulin nimi "option" ja se latautuu automaattisesti. Ajuripuoli onkin tämän jälkeen kunnossa ja laitetiedoston <tt>/dev/ttyUSB0</tt> tulisi ilmestyä näkyviin, kun kytket modeemin USB-porttiin. Tässä saattaa tosin olla jopa noin minuutin viive.

SIM-kortin PIN-koodin antaminen tuottaa ongelmia, joten koodin kysely on poistettava käytöstä. Käytä SIM-korttia normaalissa kännykässä ja käy turva-asetuksista poistamassa PIN-koodin kysely käytöstä. Sammuta puhelin ja laita SIM-kortti takaisin modeemiin ja kytke se uudelleen koneeseen. Alkuun laitteessa pitäisi välähtää vihreä ledi kahdesti kolmen sekunnin välein. Hetken päästä - jos kaikki meni hyvin - pitäisi laitteen päästä verkkoon, jolloin ledi välähtää vain kerran per sykli. Jos PIN-koodin kysely on käytössä, jää laite pysyvästi tuohon tuplavilkkumoodiin.

Helpoin tapa muodostaa PPP-yhteys modeemilla on käyttää [[wvdial]]-nimistä ohjelmaa. Asenna se oman jakelusi paketinhallinnasta ja tee sille seuraavanlainen [[asetustiedosto]] <tt>/etc/wvdial.conf</tt>:
[Dialer defaults]
Modem = /dev/ttyUSB0
Init = AT+CGDCONT=1,"IP","internet.saunalahti"
Phone = *99***1#
Stupid Mode = 1
Username = " "
Password = " "

Stupid mode saa wvdialin käynnistämään pppd:n heti, kun yhteys on muodostettu, ilman sisäänkirjautumista. Käyttäjänimeä (<tt>username</tt>) ja salasanaa (<tt>Password</tt>) ei käytetä, mutta wvdial vaatii silti niiden määrittelyn. Init-komento täytyy ajaa vain kerran, sillä tehty asetus tallentuu pysyvästi modeemiin (tai SIM-kortille tai jopa operaattoripuolelle, ei tietoa, voidaan toki muuttaa myöhemmin). Voit siis poistaa tuon Init-rivin asetustiedostosta heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen, silloin asetus on jo oletuksena oikein (joskaan ei uusiksi asettamisesta joka kerta varsinaisesti haittaakaan ole). Jos käytät muuta palveluntarjoajaa, vaihda kohdan internet.saunalahti tilalle palveluntarjoajasi APN (access point).

Nyt voit ottaa yhteyden komennolla <tt>wvdial</tt>. Jos kaikki meni hyvin, loistaa modeemin ledi yhtäjaksoisesti ja yhteydet toimivat. Jos modeemilta tuli viesti CONNECT, mutta pppd antaa vain virhekoodin, puuttuu ytimestä luultavasti PPP-tuki kokonaan tai PPP:n tuki async-sarjaporteille. Yleensä nuo löytyvät moduuleina jakeluiden oletusytimistä, mutta itse kääntäessä ne jäävät usein pois.

== Laitteen tilasta kertova LED ==

* Vihreä tuplavilkku: modeemi ei ole vielä saanut yhteyttä verkkoon
* Yksittäinen vilkku: modeemi on verkossa, mutta tietokone ei käytä nettiyhteyttä
* Jatkuvasti päällä: nettiyhteys käytössä

Lisäksi väri kertoo nopeuden:

* Vihreä: GPRS/EDGE (max. 236 kbit/s, ping 600 ms tai enemmän, en tosin testannut tällä modeemilla)
* Sininen: CDMA (nk. normaali 3G, max. 384 kbit/s, ping 300+ ms)
* Syaani: HSDPA (nopea 3G, max. 7.2 Mbit/s imurointi ja 2 Mbit/s lähetys, ping ~100 ms)

Laite näyttäisi automaattisesti vaihtavan CDMA:lle aina, kun dataa ei liiku lainkaan. Jo hyvinkin pieni dataliikenne kuitenkin aiheuttaa vaihdoksen HSDPA-tilaan ja valitettavasti tilan vaihdosta aiheutuu lyhyt pätkäisy. Kuitenkin jo pingin jättäminen taustalle pyörimään riittää pitämään modeemin pysyvästi HSDPA-tilassa.

== Viimeistely ==

Ainakin liikkuvassa käytössä olisi toivottavaa, että modeemi ottaisi yhteyden automaattisesti, kun laite kytketään USB:n perään. Tämä onnistuu onneksi [[udev]]in avulla hyvin helposti. Luo tiedosto <tt>>/etc/udev/rules.d/99-wvdial.rules</tt> ja kirjoita sinne rivi
ACTION=="add", KERNEL=="ttyUSB0", RUN="/bin/sh -c wvdial&>/var/log/wvdial&"

Tämä udev-sääntö testaa (huomaa vertailuoperaattori ==) että ACTION on "add" (uusi laite lisätty) ja että ytimen laitteesta käyttämä nimi on "ttyUSB0". Tällöin asetetaan (huomaa sijoitusoperaattori =) ajettavaksi ohjelmaksi wvdial (shellin välityksellä).

Jos koneellasi on inotify käytössä (yleensä on), huomaa udev uuden tiedoston automaattisesti. Jos ei, anna komento <tt>udevadm control --reload_rules</tt>. Modeemi pitää joka tapauksessa repiä irti ja kytkeä takaisin, jotta lisätty sääntö aktivoituu. Yhteyden katkaisu onnistuu siististi repimällä laite irti USB:stä.

Laitteen kytkemisen jälkeen valitettavasti kuluu aina tuo 60 sekuntia ennen kuin sitä voi käyttää. Näyttäisi olevan ihan modeemin oma ominaisuus, sillä lsusb:llä katsoessa se näkyy alkuun ainoastaan CD-asemana ja vasta minuutin jälkeen ilmestyvät kaksi muutakin laitetta. Ilmeisesti tällaista purkkaa tarvitaan, jotta Windows suostuisi ottamaan CD-aseman käyttöön, eikä hämääntyisi liian monimutkaisesta USB-laitteesta. Toinen ongelma on, ettei laite tunnistu, jos se on valmiiksi kytketty ennen kuin udev ehtii mukaan (esim. lämmin bootti tai suspend to RAM). Kylmässä bootissa tuo 60 sekunnin viive kuitenkin on hyödyksi, sillä udev on jo käynnissä, kun laite lopulta tulee esiin. Nämä ongelmat voisi luultavasti kiertää paremmilla udev-säännöillä, mutta en ainakaan itse osaa moisia kirjoittaa.

== Puhelut ja tekstiviestit ==

Tulevaan puheluun voi vastata antamalla modeemille komennon ATA (esim. minicomilla), aivan kuten analogisilla modeemeilla aikoinaan, mutta en ole keksinyt miten ääntä saa ulos tai sisään - vastapuoli kuulee pelkkää hiljaisuutta. Myöskään soittaminen ei onnistu, ATD<puhelinnumero> aiheuttaa vastauksen "NO CARRIER". Tekstiviesteistä ei tule minkäänlaista merkkiä, pitääköhän niitä erityisesti kysyä tekstiviestikeskuksesta tms?

==Katso myös==
*[[Option GlobeTrotter]]
*[[Matkapuhelin modeemina]]

== Aiheesta muualla ==

* [http://saunalahti.fi/puhelimet/puhelin.php?id=90 Saunalahti: Huawei E220]
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Huawei_E220 Wikipedia: Huawei E220]
* [http://oozie.fm.interia.pl/pro/huawei-e220/ Huawei E220 in Linux] - Apuohjelma yhteysnopeuksien seuraamiseen ja korjauspaketti vanhemmille kerneleille (2.6.19 ja vanhemmat)

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Laitteisto]]

GParted

2008-01-02T20:23:42Z

Nike:

{{Ohjelma | nimi=GParted | kuva=[[Kuva:Gparted.png | thumb | right | 250px]] | kuvateksti=Kuvankaappaus GParted-ohjelmasta | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[GTK]] | kotisivu=[http://gparted.sourceforge.net/ http://gparted.sourceforge.net/]}}

GParted on [[Gnome]]-projektin kehittämä levyosioiden muokkain, jolla voi luoda, poistaa, alustaa ja muuttaa [[levyosio]]ita. Se on <tt>[[parted]]in</tt> [[edustaohjelma]]. Ohjelmaa kannattaa käyttää varoen sillä tällä ohjelmalla voi levyn osioinnista tietämätön käyttäjä saada [[kovalevy]]n pahasti epäkuntoon.

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:en:GParted| GParted englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

Double Commander

2008-01-02T20:20:36Z

Nike: voikko+suomennos

Double Commander on tiedostonhallintaohjelma, jolla voi esimerkiksi kopioida, siirtää tai poistaa tiedostoja. Ohjelma sisältää paljon käteviä ominaisuuksia, jotka helpottavat tiedostojen hallintaa, kuten tiedostojen purku ja pakkaus -mahdollisuus

Mukana on myös:

* [[Tekstieditori]] Syntaksin värikorostuksella
* Tiedostojen katseluohjelma
** binäärisenä
** heksadesimaalisena
** tekstinä

== Pakkaus ja purkuformaatit ==
* ZIP
* [[tar]]
* gz
* [[tgz]]

== Tuetut työpöytäympäristöt ==
* [[GTK]]
* GTK2
* Windows

== Aiheesta muualla ==
* http://doublecmd.sourceforge.net/

[[Luokka:Tiedostonhallinta]]
[[Luokka:Pakkausohjelmat]]
[[Luokka:Tekstieditorit]]

Lighttpd

2007-12-28T23:11:40Z

Nike: viila

Lighttpd, puhekielessä ''Lighty'', on kevyt vaihtoehto Apachelle http-palvelimiin, joissa ei ole tarvetta Apachen hurjalle ominaisuuskirjolle.

== Asennus==
Lighttpd löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi [[Debian]]issa ja [[Ubuntu]]ssa asennus onnistuisi komennolla
# apt-get install lighttpd

== PHP ==
Dynaamisten sivujen käyttö on mahdollista FastCGI:n ja PHP:n avulla. Aluksi on asennettava [[PHP]]:n CGI-versio, joka esimerkiksi Debianissa ja Ubuntussa löytyisi paketista <tt>php5-cgi</tt> ja asennettaisiin komennolla
# apt-get install php5-cgi

Seuraavaksi on lisättävä tiedoston ''/etc/lighttpd/lighttpd.conf'' <tt>server.modules</tt>-listaan "<tt>mod_fastcgi</tt>".

Samaan tiedostoon on myös lisättävä seuraavat rivit (tai muokkattava ne tähän muotoon, jos tämänkaltaiset rivit jo löytyvät tiedostosta):
<pre>##
# which extensions should not be handle via static-file transfer
#
# .php, .pl, .fcgi are most often handled by mod_fastcgi or mod_cgi
static-file.exclude-extensions = ( ".php", ".pl", ".fcgi" )

fastcgi.server = ( ".php" => ((
"bin-path" => "/usr/bin/php5-cgi",
"socket" => "/tmp/php.socket"
))
)</pre>

Lopuksi tallennetaan muutokset ja käynnistä palvelin uudelleen komennolla
# /etc/init.d/lighttpd restart

== Salasanasuojatut hakemistot ==
Myös Lighttpd:ssä voi suojata hakemistoja Apachen tapaan. Koska emme halua tallentaa salasanoja selväkielisenä, lainaamme Apachen työkaluista <tt>htdigest</tt>iä. Asennetaan ensin Apachen työkalut, jotka löytyvät esimerkiksi Debianissa ja Ubuntussa paketista <tt>apache2-utils</tt>:
# apt-get install apache2-utils

Seuraavaksi luodaan haluttu tunnus, salasana ja realm, jossa se on voimassa:
# htdigest -c /etc/lighttpd/.lighttpdpassword 'Authorized users only' tunnus
Ja lisätään tiedoston ''/etc/lighttpd/lighttpd.conf'' <tt>server.modules</tt>-listaan "<tt>mod_auth</tt>", ja samaan tiedostoon johonkin kohtaan vielä seuraavat määritykset:
<pre>
# mod_auth
auth.debug = 2
auth.backend = "htdigest"
auth.backend.htdigest.userfile = "/etc/lighttpd/.lighttpdpassword"

auth.require = ( "/secret/" =>
(
"method" => "digest",
"realm" => "Authorized users only",
"require" => "valid-user"
))
</pre>
Jossa "<tt>/secret/</tt>" on hakemisto palvelimen juurihakemiston (<tt>document-root</tt>:n) suhteen ja johon pääsemiseksi vaaditaan salasana.

Tallenna muutokset ja käynnistä palvelin uudelleen.

== SSL ==
Koska salasanasuojaus on hieman kyseenalainen, mikäli salasanat lähetetään Internetin läpi selkokielisenä, asetetaan vielä [[SSL]]-salaus.

Asenna <tt>openssl</tt>-paketti, mikäli se ei ole jo valmiina jonkin toisen paketin riippuvuutena. Esimerkiksi Debianissa ja Ubuntussa komennolla
# apt-get install openssl

Luodaan seuraavaksi sertifikaatti, joka voimassa 365 vuorokautta:
# mkdir /etc/lighttpd/ssl/
# openssl req -new -x509 -keyout /etc/lighttpd/ssl/esimerkkinimi.pem -out /etc/lighttpd/ssl/esimerkkinimi.pem -days 365 -nodes

Vastaile kysymyksiin mitä haluat. Itse luodussa sertifikaatissa niillä ei ole juuri merkitystä.

Lisää lopuksi ''/etc/lighttpd/lighttpd.conf''-tiedostoon rivit:
<pre>
# SSL
$SERVER["socket"]== "<ip-osoite tai hostname tähän!>:443" {
server.document-root = "/var/www"
ssl.engine = "enable"
ssl.pemfile = "/etc/lighttpd/ssl/esimerkkinimi.pem"
}
</pre>
Ja taas asetukset tulevat voimaan vasta palvelimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen.

Nyt sivut pitäisi näkyä myös osoitteessa https://localhost/

==Katso myös==
*[[Apache]]
*[[thttpd]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.lighttpd.net/ lighttpdn kotisivu]

[[Luokka:Palvelimet]]

Netcat

2007-11-11T21:13:32Z

Nike:

Netcat on ohjelma, jolla voi lähettää ja vastaanottaa tietoa [[wikipedia:fi:UDP|UDP]]- tai [[wikipedia:fi:TCP|TCP]]-protokollan yli verkossa. Tieto lähetetään yleensä salaamattomana, eikä vastapuolen oikeellisuutta varmisteta.

==Käyttö==

Tiedon lähettäminen
nc [valitsimet] <host> <portit>
Tiedon vastaanottaminen
nc -l -p <portti> [valitsimet] [host] [portti]

==Käyttökohteita ja esimerkkejä==

===Tiedonsiirto===
Lähiverkossa tulee joskus tarve siirtää hakemistorakenteita koneelta toiselle. Tällöin voidaan tar:n pakkaama tiedostorakenne siirtää netcatin avulla vastaanottajakoneelle. Tämä ei kuitenkaan yleisesti ole turvallista!

Vastaanottajakoneella isäntä.fi kuunnellaan vapaata porttia 1337
nc -l -p 1337 | tar -xvp
Lähettäjäkoneella lähetetään pakattu hakemistorakenne vastaanottajalle
[[tar]] -cv hakemisto | nc isäntä.fi 1337

[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

USB-muisti

2007-11-11T21:12:46Z

Nike:

[[Kuva:USB flash drive.jpg|200px|thumb|USB-muistitikku]]
USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä [[USB]]-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä [[jakelu]]issa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia – tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman lisätoimenpiteitä. Myös monet [[digikamera]]t ja [[mp3-soitin|mp3-soittimet]] käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Loppuosa artikkelista käsittelee muistitikkujen käyttöä "konepellin alla" ja tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan.

Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (<tt>kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko</tt>). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi [[udev]] lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain tiedostojärjestelmän liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä [[laitetiedosto]] ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla
[[modprobe]] usb_storage
USB-muistitikut näkyvät Linuxissa [[wikipedia:fi:scsi|scsi]]-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1. Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon [[dmesg]] tulosteesta voi nähdä laitetiedoston.

== Liittäminen ==
Muistitikku voidaan liittää [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistopuuhun]] tavalliseen tapaan komennolla [[mount]] tai lisäämällä vastaava rivi tiedostoon [[fstab|/etc/fstab]].

Muistitikkujen tiedostojärjestelmä on yleensä Microsoftin kehittämä [[wikipedia:fi:FAT|FAT]], joka on Linuxissa täysin tuettu ja siitä käytetään tunnusta vfat. Näin siis muistitikun, jonka [[laitetiedosto]] on /dev/sda, ensimmäinen osio liitettäisiin seuraavasti
mount /dev/sda1 /mnt/tikku -t vfat

Jos käytät Linuxissa [[UTF-8]]-[[lokaali]]a (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy [[mount]]-komennolle lisätä vielä optio "<tt>-o utf8</tt>", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä.

Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset [[ntfs-3g]]-tiedostojärjestelmätuen, jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään.

== Katso myös ==
*[[Mount]]
*[[Fstab]]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Laitteisto]]

Cpu frequency scaling

2007-10-07T20:26:39Z

Nike: suorituskykyprofiileja löytyy ainakin kde:stä

Cpu frequency scaling on rajapinta [[linux|linux-ytimessä]], jolla voidaan säätää tiettyjen prosessorien kellotaajuutta ja jännitettä virransäästön parantamiseksi aikoina, jolloin prosessoria ei kuormiteta.

==[[Menuconfig]]-asetukset==

===Ajurit===
*<tt>speedstep</tt> on käytöstä poistuva ajuri useimmille Intelin skaalautuville prosessoreille
*[[PowerNow!|powernow-sarja]] tarjoaa ajurin useimmille AMD:n skaalautuville prosessoreille
*<tt>acpi</tt>-ajuria suositellaan speedstepin sijaan

==Käyttö==
===[[Userspace]]-ohjelmat===
*[[powernowd]], nimestään huolimatta toimii myös speedstepin kanssa
*[[cpudynd]]
*[[cpufreqd]]
*[[laptop-mode-tools]], skriptit sisältävät myös kellotaajuuden säätelyn
*[[ncpufreqd]]

===[[Sysfs]]===
Tätäkin ominaisuutta voi ohjata suoraan [[sysfs]]:n kautta. Hakemistossa
/sys/devices/system/cpu/cpu<cpu-numero>/cpufreq/
on useita tiedostoja kellotaajuuden säätöön liittyen. Huom. joissain järjestelmissä sysfs on [[mount|liitetty]] hakemistoon /sysfs/.
====Suorituskykyprofiilit====
Suorituskykyprofiileja on 5
*userspace - ulkoinen ohjelma säätää kellotaajuutta
*performance - pitää aina kellotaajuuden suurimmassa mahdollisessa arvossa
*powersave - pitää kellotaajuuden aina pienimmässä mahdollisessa arvossa
*ondemand - pitää kellotaajuutta minimissä tai maksimissa tarpeen mukaan
*conservative - säätää kellotaajuutta asteittain tarpeen mukaan

Näet tarjolla olevat suorituskykyprofiilit komennolla
cat /sys/devices/system/cpu/cpu0/cpufreq/scaling_available_governors
johon kone voi vastata vaikkapa
ondemand userspace performance
Voit säätää koneen tarjoamaan tehoa tarpeen mukaan näin:
echo ondemand > /sys/devices/system/cpu/cpu0/cpufreq/scaling_governor

==Katso myös==
*[[Laptop-mode]]
*[[PowerNow!]]

[[Luokka:Laitteisto]]

Eggdrop

2007-10-06T17:19:20Z

Nike:

Eggdrop on [[IRC]]-verkossa toimiva bottiohjelma, jonka tarkoitus on päivystää kanavalla sekä toimia ns. järjestyksenvalvojana. Eggdrop toimii *nix-käyttöjärjestelmässä, joskin ohjelmasta on kyhätty WinDrop-niminen muunnos Windows-käyttöjärjestelmälle. Eggdropin tärkeimmät ominaisuudet ovat op- ja voice-oikeuksien antaminen halutulle käyttäjälle, häirikköjen potkiminen erilaisten sääntöjen perusteella ja lokin kerääminen. Eggdropin toimintoja voidaan laajentaa [[TCL]]- ja [[perl]]-kielisten skriptien avulla, jolloin se voi osata esimerkiksi sanakirjana toiminnan, säätietojen, uutisten, tai vaikka kävijähuipun kertomisen. Ohjelma käynnistetään [[komentorivi]]ltä, jolloin se asettuu toimimaan taustalle mikäli asetukset ovat kunnossa. Eggdropissa on myös oma komentorivi, johon voi ottaa yhteyttä joko telnet-asiakasohjelmalla tai ircin kautta CTCP CHATilla. Komentorivin kautta saadaan tehtyä kaikki tarvittavat hallintatoimenpiteet kanava- ja käyttäjäasetuksiin liittyen.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.eggheads.org/ Eggheads.org, eggdropin nykyinen kehityssivusto]
*[[wikipedia:fi:Eggdrop|Eggdrop suomenkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Pikaviestimet]]

Compiz Fusion

2007-10-06T17:18:15Z

Nike:

{{ Ohjelma | nimi=Compiz Fusion | kuva=[[Kuva:Compiz-fusion-logo.png|250px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[X]] | kotisivu=[http://www.compiz-fusion.org/ compiz-fusion.org] }}

Compiz Fusion on [[Compiz]]in ja siitä alunperin [[haara]]utuneen [[Beryl]]in yhdistyessä syntynyt [[OpenGL]]-kiihdytystä hyödyntävä [[ikkunointiohjelma]]. 3D-kiihdytystä tukevan graafisen palvelimen tarjoamia mahdollisuuksia käytetään joko [[AIGLX]]:n tai [[Xgl]]:n kanssa.

Monet [[jakelu]]t ovat ottamassa Compiz Fusionia käyttöön. Esimerkiksi tulevassa [[Ubuntu]] 7.10:ssä se on oletuksena käytössä, jos näytönohjaimen 3D-kiihdytys toimii.

[[Kuva:Compiz-fusion-liekki.jpg|250px|thumb|right|Compiz Fusionin liekkiefekti – yksi esimerkki siitä, mihin 3D-kiihdytetty työpöytä pystyy]].
==Katso myös==
*[[Compiz]]
*[[Beryl]]
*[[Metisse]]
*[[Xgl]]
*[[AIGLX]]

[[Luokka:3D-työpöytä]]
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Järjestelmäviesti:Copyrightwarning2

2007-10-06T17:10:38Z

Nike: vähemmän etäisyyttä

Wikin materiaali on kaikkien vapaasti käytettävissä [[Linux.fi:Lisenssi|Creative Commons 2.5 - nimi mainittava]] -lisenssin alaisuudessa. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

RGB

2007-10-06T16:58:21Z

Nike: ugh

{{perustietoa}}
RGB (Red, Green, Blue)-väreillä tarkoitetaan värin ilmaisua punaisen, vihreän ja sinisen sekoituksena. Värit ilmoitetaan kolmena 8-bittisenä lukuna eli kymmenjärjestelmässä kolmena 0–255 luvulla. Usein värit ilmaistaan myös heksalukuina, jolloin jokaisen värin määrä ilmaistaan luvulla väliltä 0–ff, jotka katenoidaan #-merkin perään. Esimerkiksi valkoinen esitysmuoto on <tt>#ffffff</tt>. [[HTML]]- ja [[CSS]]-kuvauskielissä värikoodit on myös mahdollista lyhentää, jos pienempi tarkkuus riittää. Tällöin valkoinen on #fff ja musta #000.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:RGB|RGB suomenkielisessä Wikipediassa]]

Portaali:Komentorivi

2007-10-06T16:52:57Z

Nike:

Komentoriviä on käsitelty tässä wikissä muun muassa seuraavilla sivuilla:
==Artikkeleita==
*Komentorivin käytön perusopas: [[Komentorivin perusteet]]
*Yleisimpiä komentorivikomentoja listattuna käyttötarkoituksen mukaan: [[Komentorivikomennot]]
*Aihepiirin mukaan jaoteltuja vinkkejä komentorivin käyttöön: [[Komentorivivinkkejä]]

==Luokkia==
*[[:Luokka:Komentorivi|Komentorivi]]
Sekalaisia komentoriviartikkeleita. Tähän luokkaan ja sen aliluokkiin kuuluvat käytännössä kaikki tästä wikistä löytyvät komentoriviartikkelit.
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]
Käytännössä joka järjestelmästä löytyviä komentorivin perusohjelmia sekä komentotulkkien sisäisiä komentoja.
*[[:Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat|Komentorivin erikoisohjelmat]]
Erikoisempaan käyttöön tarkoitettuja komentoriviohjelmia, jotka eivät välttämättä löydy kaikista järjestelmistä.
*[[:Luokka:Komentotulkit|Komentotulkit]]
Unix- ja Linux-järjestelmien [[komentotulkki|komentotulkkeja]].

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Fluxbox

2007-10-06T16:52:11Z

Nike:

Fluxbox on Blackbox-pohjainen [[X|X-ikkunointiohjelma]], joka on sovitettavissa kunkin käyttäjän tarpeisiin ja ulkoasumieltymyksiin. Se perustuu alun perin [[Blackbox]]in lähdekoodiin.

==Aiheesta muualla==
[http://fluxbox.sourceforge.net/ Fluxboxin kotisivu]

[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Man

2007-10-06T16:50:03Z

Nike:

[[Kuva:man.vim.jpg|200px|right|thumb|[[Vim]]in man-sivun alkupäätä.]]
Man-komennolla saat esille ohjelman [[Dokumentaatio|ohjeita]] sisältävän manuaalisivun.

== Man-sivut ==
Man-sivut on jaettu kahdeksaan eri kategoriaan, jotka ovat seuraavat:
#Yleiset komennot
#Järjestelmäkutsut
#C-kirjaston funktiot
#Erikoistiedostot (yleensä <tt>/dev</tt>-hakemiston laitetiedostoja)
#Tiedostomuodot
#Pelit
#Sekalaista
#Järjestelmänhallinnan komennot ja [[demoni]]t eli taustaprosessit

Man-sivut ovat järjestelmän käyttöohjeita, ja lähes jokainen ohjelma sisältää oman man-sivunsa. Sivujen selailu onnistuu komennolla <tt>man ohjelman_nimi</tt>. Myös monien ohjelmointikielien funktioille on omat man-sivunsa (esim. <tt>man printf</tt>). Tämä komento siis näyttää man-sivun halutusta aiheesta. Man-komento ei suinkaan ole ainoa millä man-sivuja voidaan selata, on olemassa myös mm. [[apropos]] ja [[whatis]] -työkalut, jotka on suunnattu lähinnä man-sivujen etsimiseen.

Man-sivut ovat hyvin loogisia rakenteeltaan, yleensä ne sisältävät järjestyksessään seuraavat osiot: ohjelman nimi (''name''), mahdolliset valitsimet (''synopsis''), ohjelman kuvaus (''description''), ohjelman asetukset (''options''), ohjelman tiedostot (''files''), ja katso myös (''see also''), tiedot virheraportointia varten (''bugs'') ja tiedot tekijöistä (''author''). Nämä voivat myös esiintyä eri nimillä, osa niistä voi puuttua tai niitä voi olla enemmän. Mutta nämä ovat man-sivujen standardiosiot. Voit tulkita niitä seuraavasti:

*''Name'' on ohjelman nimi sekä lyhyt kuvaus ohjelmasta, siihen ei ole sen kummallisempaa lisättävää.
*''Synopsis'' kertoo, mitä valitsimia voidaan lisätä komennon perään ja pääasiallisesti sen, kuinka niitä käytetään. ''Synopsis''-osiossa on erikoismerkintöjä, joilla on oma tarkoituksensa optioiden selittämisessä. Esimerkiksi komento <tt>man man</tt> näyttää jotakuinkin seuraavaa:
'''man''' ['''-c'''|'''-w'''|'''-tZ'''] ['''-H'''[browser]] ...
Lihavoitu osa tekstistä kertoo meille, että se tulee kirjoittaa juuri tuolla tavalla – pienillä ja isoilla kirjaimilla on väliä. Alleviivattu teksti taas tulee korvata vihjeen mukaisella argumentilla. Tässä tapauksessa argumentti on <tt>browser</tt> (selain), joka voidaan korvata esimerkiksi [[Konqueror]]illa. |-merkit taas kertovat, ettei näitä samojen sulkujen sisässä olevia argumentteja voi käyttää yhtäaikaisesti.

*''Description'' on pidennetty kuvaus ohjelmasta ja lyhyt kertomus sen toiminnasta ja erikoispiirteistä.
*''Options'' kertoo tarkasti jokaisen erillisen valitsimen toiminnan sekä selittää, kuinka ja missä tilanteessa niitä tulisi käyttää.
*''Files'' näyttää komentoon liittyvien tärkeiden tiedostojen (esimerkiksi asetustiedostot) sijainnit [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistopuussa]].
*''See Also'' näyttää muut man-sivut, joista voi olla hyötyä komennon kanssa ja sellaiset man-sivut, joihin on man-sivulla viitattu.
*''Bugs'' ei suinkaan kerro mitä virheitä ohjelmassa on, vaan osoitteen johon virheraportteja voidaan lähettää.
*''Authors'' kertoo ohjelman tekijät ja mahdollisesti valmistumisajankohdan

Nyt osaamme siis tulkita man-sivuilta löytyviä tietoja. Seuraavaksi siirrymmekin sitten edistyksellisempiin ominaisuuksiin kuten sivujen hakemiseen.

== Käyttö ==
man zsh
Avaa [[zsh]]-[[komentotulkki|komentotulkin]] man-sivun.

Joskus eri kategorioissa saattaa olla samannimisiä komentoja. Tällöin man-komennolla on kerrottava halutun kategorian numero. Esimerkiksi komento
man 1 echo
avaa eri man -sivun kuin komento
man 3 echo
Pelkkä komento
man echo
avaa sivun echo(1), koska tämä on yleisemmin käytetty komento. Sen onko samalla nimellä useita eri man-sivuja saa selville [[whatis]]-komennolla.

Man-sivua ei välttämättä aina löydy sille komennolle tai ainakaan sillä nimellä, mitä etsitään. Ei paniikkia, man-sivut sisältävät loistavat hakuominaisuudet - tai oikeastaan [[bash]]-komentokehote ja man-ohjelma sisältävät, sillä bashin tuntemuksella voi parantaa hakuominaisuuksia huomattavasti. Man-sivujen hakeminen tapahtuu komennolla <tt>man -k haettava_sana</tt>. Se kutsuu komentoa [[apropos]], joten voit myös käyttää muotoa <tt>apropos haettava_sana</tt> ja saat saman tuloksen. Otetaan esimerkki komennon [[bzip2]] man-sivun hakemisesta:

man -k bzip2
Suorittaa haun järjestelmän man-sivujen otsaketiedoista, tässä tapauksessa kaikista joihin sisältyy merkkijono [[bzip2]].
Komennon tuloste näyttää tältä: (vain osa tulosteesta)
bunzip2 [bzip2] (1) - a block-sorting file compressor, v1.0.2
bzcat [bzip2] (1) - decompresses files to stdout
bzcmp [bzdiff] (1) - compare bzip2 compressed files
bzdiff (1) - compare bzip2 compressed files
Rivien muotoilu on seuraava: ''Ohjelman nimi (kategorian numero) - kuvaus''.

Aproposin ja man -k:n haku perustuu [[whatis]]in tietokantaan.

Joskus samalla ohjelmalla on useampia man-sivuja eri kategorioissa. Kokeillaan esimerkiksi avata komennon <tt>foo</tt> man-sivu (tällaista ei siis ole oikeasti):
man foo
foo(3) – Foo-funktio
foo(1) – Foo-komento
Jolloin foo-komennon man-sivun näkisimme komennolla
man 1 foo

== Katso myös ==
*[[Info]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Video4Linux

2007-10-06T16:44:23Z

Nike:

Video4Linux on Linuxin ytimen API videonkaappauslaitteille (kamerat, tv-kortit…). Sitä käyttävät muun muassa [[xawtv]] ja [[MythTV]].

== Katso myös ==
*[[Web-kamera]]

==Aiheesta muualla==
*[http://linuxtv.org/v4lwiki/index.php/Main_Page Video4Linux Wiki]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Multimedia]]

Userdel

2007-10-06T16:43:09Z

Nike:

Komennolla '''userdel''' poistetaan käyttäjä järjestelmästä.

== Käyttö ==
userdel -r simo
Poistaa käyttäjän simo hävittäen samalla käyttäjän kotihakemiston ja paikallisen sähköpostilaatikon (valitsin <tt>-r</tt>). Valitsinta <tt>-f</tt> käytettäessä käyttäjä poistetaan, vaikka tämä olisi sillä hetkellä kirjautuneena.

== Katso myös ==
*[[Useradd]]
*[[Usermod]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Chroot

2007-10-06T16:42:07Z

Nike:

Komennolla '''chroot''' voi käynnistää ohjelmia siten, että ne luulevat jonkun nykyisen tiedostojärjestelmän alihakemistoa [[juurihakemisto]]kseen.

Esimerkiksi polun <tt>/mnt/distro</tt> muuttaminen juureksi ja [[bash]]-shellin käynnistäminen siinä onnistuu komennolla
chroot /mnt/distro /bin/bash

Jos ajat kokonaista jakelua chrootin alaisuudessa, kannattaa [[Mount|liittää]] /proc-hakemisto myös chrootissa olevan jakelun juurihakemistoon ongelmien välttämiseksi:
mount -t proc proc /mnt/distro/proc

Chroot-tilasta palataan normaalitilaan komennolla
exit

==Katso myös==
*[[debootstrap]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Coreutils]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

SSH-turvatoimet

2007-10-06T16:39:42Z

Nike:

Tässä artikkelissa listataan erilaisia keinoja joilla luvattomia [[SSH]]-kirjautumisia voidaan välttää ja riskejä rajata.

==Fail2ban==
Fail2ban-skripti seuraa kirjautumisyrityksiä, ja estää yhteydet määritellyksi ajaksi (esim. 15 minuuttia) IP-osoitteista, joista epäonnistuneita yrityksiä tulee liikaa. Tämä torjuu tehokkaasti mm. sanakirjahyökkäyksiä. Fail2banin saa ohjelman omilta [http://www.fail2ban.org/ kotisivuilta] tai useimpien jakelujen pakettienhallinnasta, esim. [[Debian]]issa ja [[Ubuntu]]ssa asennus onnistuu helposti ([[pääkäyttäjä]]nä):
apt-get install fail2ban

==Hyvät salasanat==
Salasana jää herkästi järjestelmän heikoimmaksi lenkiksi. Käytä esimerkiksi [[apg]]:tä salasanan generoimiseen. Pitkään on suositeltu että salasanoja ei laitettaisi lapulle, mutta mikäli taipumuksenasi on tämän sijaan käyttää samaa salasanaa joka paikassa, muistilapun laatiminen lienee sittenkin parempi vaihtoehto. Mikäli käytät jonkun koneen tiettyä SSH-tiliä vain yhdeltä koneelta, [[SSH#Tunnistaminen_avainparilla|avainparilla tunnistautuminen]] ja salasanan lukitseminen (<tt>[[passwd]] -l</tt>) saattaisi olla hyvä ratkaisu.

== Portin vaihto ==
SSH kuuntelee vakiona porttia 22, mutta sen voi laittaa johonkin muuhunkin porttiin ja torjua näin joitakin hyökkäyksiä. Laitat vain tiedostoon /etc/ssh/sshd_config seuraavasti:
#Port 22 #Entinen portti kommentoituna
Port 54433 #Uusi portti

== Pääkäyttäjänä kirjautumisen estäminen ==
Pääkäyttäjänä (root) kirjautumisen salliminen ssh-palvelimessa on hyvin riskialtista, sillä on olemassa monia haittaohjelmia, jotka yrittävät kirjautua ssh-palvelimelle kokeilemalla (ns. ''bruteforce'') eri käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Jos pääkäyttäjänä voi kirjautua, tällaisen ohjelman ei enää tarvitse muuta kuin kokeilemalla selvittää pääkäyttäjän salasana, jonka jälkeen pääsy koneeseen avautuu.

Pääkäyttäjän kirjautuminen voidaan estää muokkaamalla tiedostoa <tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>. Tiedostossa pitäisi olla rivi
PermitRootLogin no
jos pääkäyttäjän kirjautumista ei sallita. Jos tiedostossa lukee <tt>PermitRootLogin yes</tt>, vaihda se yllä olevaan muotoon.

Jotta muutokset tulevat voimaan, on ssh-palvelin käynnistettävä uudelleen:
/etc/init.d/ssh restart

[[Luokka:Tietoturva]][[Luokka:Verkko]]

SSH

2007-10-06T16:38:11Z

Nike:

SSH eli Secure SHell on alunperin Tatu Ylösen kehittämä järjestelmä, jolla voidaan ottaa turvallisia yhteyksiä järjestelmästä toiseen. SSH:sta löytyy avoin [[OpenSSH]]-toteutus, joka on peräisin [[OpenBSD]]-projektista. [[PuTTY]] on [[X|X:ssä]] toimiva ssh-asiakasohjelma UNIX-järjestelmille ja Windowsille.

== Peruskäyttö ==
Monissa jakeluissa tulee mukana ssh-asiakasohjelma komentoriville, jolloin ssh-yhteyden voi ottaa palvelimelle yksinkertaisesti komennolla
ssh minun.palvelin.example
Tällöin kirjautumista yritetään samalla tunnuksella, millä järjestelmään on kirjauduttu sisälle. Muulla tunnuksella yhdistäminen onnistuu seuraavasti
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example

Mikäli yllä olevan komennon kirjoittaminen toistuvasti tuntuu työläältä, on mahdollista luoda ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) oma profiili yhteyttä varten. Tämä onnistuu lisäämällä tiedostoon rivit:
Host lyhytnimi minun.palvelin.example
HostName minun.palvelin.example
User kayttajatunnus
Host määrittelee komentoriville syötetyt aliakset, jotka käyttävät tätä profiilia. Yllä olevaa profiilia käytettäessä seuraavat komennot saavat aikaan saman lopputuloksen:
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example
ssh minun.palvelin.example
ssh lyhytnimi

== Graafiset ohjelmat ==
Jos halutaan ajaa [[X]]-ohjelmia SSH:n kautta on komentoon sisällyttävä parametri <tt>-X</tt>, esimerkiksi näin:
ssh -X guru@linuxburken.firma.example

Usein erityisesti X-ohjelmien ajossa pullonkaulaksi muodostuu hidas yhteys. Hitaan yhteyden aiheuttamia ongelmia voidaan kompensoida pakkaamalla tiedonsiirto:
ssh -X -C guru@linuxburken.firma.example

Jotta graafisten ohjelmien käyttäminen onnistuisi, on sshd:n asetustiedostossa (<tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>) oltava rivi
ForwardX11 yes
Oletuksena tämä arvo on <tt>no</tt>.

== Yhteyksien uusiokäyttö ==
Mikäli samalle palvelimelle otetaan useampia yhteyksiä, voidaan yhtä yhteyksistä käyttää niin kutsuttuna isäntäyhteytenä, jolloin muut yhteydet otetaan sen kautta. Tällöin salasana on annettava vain kerran isäntäyhteyttä avatessa ja muiden yhteyksien ottaminen hoituu erittäin nopeasti.

Isäntäyhteyttä otettaessa ssh:lle on annettava parametri <tt>-M</tt>:
ssh -M mun.palvelin.example

Jonka jälkeen toinen yhteys voidaan ottaa tavalliseen tapaan
ssh mun.palvelin.example
Eikä salasanaa enää kysytä.

Jotta isäntäyhteyksien käyttö onnistuisi, on ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) lisättävä rivit
Host *
ControlPath ~/.ssh/ctl-%r-%h-%p
ControlMaster auto

Ominaisuus löytyy OpenSSH:n versiosta 4.2 ja sitä uudemmista.

== Tunnistaminen avainparilla ==
Salasanatunnistuksen ohella varteenotettava tapa autentikoida yhteys palvelimelle on avainparimenettely. Siinä asiakaskoneella luodaan avainpari, jonka yksityinen osa jätetään omalle koneelle, ja julkinen osa siirretään kaikille niille koneille, joilla avainparitunnistusta halutaan käyttää. Tässä menettelyohjeet:

*Luodaan avainpari ssh-keygen -ohjelmalla

ssh-keygen -t rsa

*Tässä vaiheessa ssh-keygen kysyy polkua ja salasanaa avaimelle. Oletuspolku (~/.ssh/id_rsa) käy hyvin, mutta salasanaa on syytä käyttää, sillä tämän jälkeen koneellasi ei enää tarvita salasanaa tälle palvelimelle kirjauduttaessa, joten kaikki koneen käyttäjät pääsevät käsiksi etäpalvelimiisi. Myös <tt>id_rsa</tt>-tiedoston turvallisuudesta on pidettävä huolta, sillä sen avulla kuka tahansa voi kirjautua käyttämillesi palvelimille tunnuksillasi.

*Sitten kopioidaan julkinen osa kaikille palvelimille missä tätä avainparia halutaan hyödyntää. Huomaa, että <tt>authorized_keys2</tt>-tiedostossa jokaisella rivillä määritetään yksi avain. Jos et ole aiemmin käyttänyt tätä menetelmää, tiedostoa ei ole, ja oman julkisen avaimen kopioiminen etäkoneen <tt>authorized_keys2</tt>-tiedoston päälle ei tuota ongelmia.
[[scp]] ~/.ssh/id_rsa.pub palvelin:/home/kayttaja/.ssh/authorized_keys2
Mikäli sinulla on jo ennestään etäkoneessa <tt>~/.ssh/authorized_keys2</tt>-tiedosto, voit komentaa näin:
[[cat]] ~/.ssh/id_rsa.pub | ssh käyttäjä@etäkone '[[dd]] >> ~/.ssh/authorized_keys2'

*Nyt voit kirjautua kaikille palvelimille, joille olet julkisen avaimesi kopioinut ilman salasanaa (tai siis avainparin salasanaa käyttäen).

== Tunneli ==
SSH:n avulla voi tunneloida minkä tahansa TCP-portin käytettäväksi verkon yli. Tämä tapahtuu sovelluksille läpinäkyvästi, joten se tarjoaa hienon mahdollisuuden parantaa tietoturvaa tilanteissa, joissa itse sovelluksen muokkaaminen ei ole mahdollista tai käytännöllistä. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen ([[localhost]]) portti 123 SSH:lla niin, että sen kautta voi käyttää etäkoneen porttia 1337.
ssh -L 1337:localhost:123 etäkone
Tunnelia ei ole pakko tehdä localhostiin, vaan mikä tahansa kone käy. Näin voit esimerkiksi päästä käsiksi sisäverkkoihin, joihin et suoraan Internetistä pääse. Esimerkki:
ssh -L 1337:192.168.6.12:123 etäkone

== Käänteinen tunneli ==
Käänteisen tunnelin idea on sama kuin normaalinkin tunnelin, mutta se käynnistetään toisesta päästä. Käänteinen tunneli mahdollistaa vaikkapa palomuurin takana olevan koneen etäylläpidon. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen portti 123 SSH:lla niin, että se on käytettävissä etäkoneelta portissa 1337.
ssh -R 1337:localhost:123 etäkone

==Tietoturva==
SSH-yhteys on salattu, mutta ei pidä tuudittautua valheellisen turvallisuuden tunteeseen, sillä erilaisia hyökkäyskeinoja löytyy. Lue artikkelista [[SSH-turvatoimet]] vinkkejä SSH-palvelimesi turvaamiseen.

==Katso myös==
*[[SFTP]]
*[[SCP]]
*[[Telnet]]

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:SSH|SSH Wikipediassa]]
* [http://www.openssh.com/ OpenSSH]
* [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTY]

[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Sshfs

2007-10-06T16:32:12Z

Nike:

'''sshfs''' on [[FUSE]]-rajapintaa käyttävä ohjelma, joka mahdollistaa etäkoneen hakemistojen [[mount|liittämisen]] osaksi paikallista tiedostojärjestelmää [[SSH]]-protokollan yli.

== Asennus ==
''Katso pääartikkeli [[Ohjelmien asentaminen]].''

Monien jakeluiden pakettivarastosta löytyy paketti ''sshfs'', joka asentaa riippuvuutena tarvittaessa [[FUSE]]n.

=== Debian ja Ubuntu ===
[[Debian]]iin [[Ubuntu]]un tarvittavat paketit löytyvät oletuspakettilähteistä, [[apt|asenna]] vain paketti ''sshfs''.

== Käyttö ==
Yksinkertaisesti liittäminen voidaan tehdä komentoriviltä seuraavasti:
sshfs kayttaja@palvelin:/palvelimen/hakemisto /mnt/liitospiste
Jonka jälkeen sshfs kysyy salasanaa palvelimelle. Salasanakyselystä pääsee eroon ottamalla käyttöön tunnistautumisen avainparilla, katso ohjeet tähän artikkelista [[ssh]].

=== Fstab ===
Liittäminen voidaan tehdä automaattiseksi lisäämällä tiedostoon [[/etc/fstab]] seuraavan kaltainen rivi
sshfs#kayttaja@palvelin:/polku /liitospiste fuse uid=paikallinen_käyttajä,umask=0,allow_other 0 0
Missä ''paikallinen_käyttajä'' on sen henkilön käyttäjätunnus, jolle halutaan antaa oikeudet käyttää tätä hakemistoa. Tarkemmat tiedot mahdollisista liitosoptioista saat komennolla ''man sshfs''.

== Katso myös ==
*[[SSH]]
*[[SCP]]
*[[FISH]]
*[[SFTP]]
*[[NFS]]
*[[FUSE]]

==Aiheesta muualla==
*[http://fuse.sourceforge.net/sshfs.html sshfs:n kotisivu]

[[Luokka:Ohjeet]][[Luokka:Ajurit]]

ThinkPadin 3Com 10/100 -verkkokortti

2007-10-06T16:30:40Z

Nike:

IBM:n ThinkPad-mallisissa kannettavissa tietokoneissa käytettävä 3Comin 10/100 Mbit/s -verkkokortti ei toimi vanhempien [[Kernel|ytimen]] versioiden kanssa. Version 2.6.14-rc1 jälkeen ongelma on korjattu.

Ongelma koskee ThinkPad-malleja
*A20m, A20p, A21e, A21m, A21p, A22p
*A30, A30p, A31, A31p
*T20, T21, T22
*X20, X21, X22
*TransNote

== Ongelman ratkaisu ==
Helpoin tapa korjata ongelma on päivittää ydin riittävän uuteen versioon, jolloin ongelma poistuu. Vanhempia ytimiä käytettäessä pitää antaa ytimelle käynnistysparametri <tt>acpi=off</tt>. Käytettäessä [[Grub|Grubia]] parametri voidaan joko laittaa <tt>/boot/grub/menu.lst</tt>-tiedostoon tai se voidaan antaa käynnistyksen yhteydessä muokkaamalla samaa riviä. Muokkaaminen onnistuu valitsemalla ensin muokattava kohta Grubin valikosta ja painamalla sitten e:tä. Tämän jälkeen valitaan rivi joka alkaa sanalla kernel ja painetaan sen kohdalla eetä.

Molempia muokkaustapoja käytettäessä sanalla kernel alkavan rivin loppuun kirjoitetaan käynnistysparametri acpi=off. Jos asetuksia muokataan käynnistyksen yhteydessä, saadaan Linux käynnistymään uusilla optioilla painamalla näppäintä b. Huomaa että asetukset eivät tallennu mihinkään.

Ongelman voi yrittää ratkaista myös laittamalla koneen ajamaan käynnistyksen yhteydessä [http://www.thinkwiki.org/wiki/Problem_with_3Com_10/100_Ethernet_card_not_being_recognized#Using_setpci ThinkWikistä] löytyvän skriptin.

== Katso myös ==
*[http://www.thinkwiki.org/wiki/Problem_with_3Com_10/100_Ethernet_card_not_being_recognized Artikkeli ongelmasta ThinkWikissä]

[[Luokka:Laitteisto]]

Palvelinohjelma xinetd:n avulla

2007-10-06T16:28:45Z

Nike:

= Tee oma verkkopalvelu Linuxissa =

Linuxissa on hyvin helppoa ohjata mikä tahansa normaali näppäimistöä lukeva ja näytölle tulostava ohjelma toimimaan verkkopalveluna. Tässä esimerkkinä käytetään bc-ohjelmaa, joka on yksinkertainen laskin.

== bc-ohjelma ==

[[bc]] on yksinkertainen laskin. Voit käynnistää sen ilman optioita pelkällä bc-komennolla. Kirjoittamalla 1+2 ja painamalla enter pitäisi tulla tulokseksi 3. Lopettaa voit painamalla Ctrl-D.

bc on siis samanlainen ohjelma kuin konsoliohjelmat yleensäkin: se lukee syötettä rivi kerrallaan, vastaa komentoihin ja lopettaa kun syöte loppuu. Syötteen voit ottaa esimerkiksi [[Komentorivin perusteet|putkesta]]: kokeile sanoa
echo "1+2" | bc

== Miten se saadaan verkkoon? ==

Tiedostossa <tt>/etc/services</tt> on lueteltu palveluiden nimiä ja niitä vastaavia TCP- ja UDP-portteja. Sieltä pitäisi löytyä esimerkiksi seuraavia rivejä:

ssh 22/tcp # SSH Remote Login Protocol
telnet 23/tcp
http 80/tcp www www-http # WorldWideWeb HTTP

Yllä oleva ei suinkaan tarkoita, että koneessasi olisi [[ssh]]-palvelin, [[telnet]]-palvelin ja http-palvelin. Palvelut vain on valmiiksi nimetty, niin että voit vaikkapa sanoa "telnet www.flug.fi http" eikä "telnet www.flug.fi 80". Lisätään ensiksi tänne oma palvelumme, vaikkapa porttinumeroon 2008, tekemällä mallin mukaan uusi rivi:

<tt>
remote-bc 2008/tcp # Etäkäytettävä laskin
</tt>

Seuraavaksi siirry hakemistoon <tt>/etc/xinetd.d/</tt> ja tee sinne tiedosto nimeltä <tt>remote-bc</tt> ja tiedoston sisällöksi seuraavaa:

# Tälla voipi laskea 1+2 etana! Jee!
service remote-bc
{
socket_type = stream
wait = no
user = nobody
server = /usr/bin/bc
server_args = --interactive -q
disable = no
}

Yllä server- ja server_args -määrittelyt tarkoittavat, että ajetaan komento <tt>/usr/bin/bc --interactive -q</tt> . <tt>--interactive</tt> käskee bc-ohjelmaa olettamaan että syöte tulee "normaalisti", vaikka se todellisuudessa tuleekin verkosta; <tt>-q</tt> tarkoittaa "quiet" eli alkuteksti jätetään pois. user -määrittely kertoo minkä [[käyttäjä]]n oikeuksilla ohjelma ajetaan, ja turvallisuussyistä on tärkeää että annetaan mahdollisimman vähän oikeuksia omaava käyttäjä. socket_type -määrittelyn pitää olla yllä oleva stream, ja disable-määrittelyn tietenkin "no". wait kertoo että uuden yhteydenoton tullessa ei odoteta vanhan loppumista: siis useampi käyttäjä voi ajaa bc-ohjelmaa samaan aikaan.

Nyt kaiken pitäisi olla valmista. Uudelleenkäynnistä xinetd sanomalla 
<tt>/etc/rc.d/init.d/xinetd restart</tt> 
tai Debian-pohjaisissa järjestelmissä 
<tt>/etc/init.d/xinetd restart</tt> 
ja testaa sanomalla 
<tt>telnet localhost 2008</tt> 
Lopettaa voit nytkin Ctrl-D -näppäilyllä.

== Palomuuriin reikä ==

Yllä otettiin telnet-yhteys localhostiin, ts. ei oikeasti minnekään vaan kierrätettiin verkkoyhteys omalle koneelle. Muualta voi yhteyden ottaa, jos palomuuri ei estä sitä. Palomuurin konfigurointia tämä ohje ei käsittele enempää, mutta esimerkiksi ipchains-muurille käsky 
<tt>ipchains -A input -s 1.2.3.0/255.255.255.0 -d 0/0 2008 -p tcp -y -j ACCEPT</tt> 
avaa aliverkkoon 1.2.3.* portin 2008. 
Iptablesille ohjeet löytyvät artikkelista [[iptables]].

== Lisätietoa? ==

Verkkopalvelujen virittäminen voi toki olla paljon monimutkaisempaakin, tässä esitettiin vain yksinkertainen perustapaus. Lisätietoa saat komennoilla
<tt>man xinetd</tt> ja <tt>man xinetd.conf</tt>, joskin ohjeet ovat melko kryptisiä. Hyvää yleisesitystä aiheesta ''Miten Internet toimii'' ei tämän kirjoittaja tunne.

== telnet-komento skripteissä ==

Telnet-yhteyden muodostuminen voi kestää hetken. Siksi yleensä kannattaa sanoa esimerkiksi 
<tt>(usleep 100 ; echo "1+2" ; usleep 100) | telnet localhost 2008 > tulos.txt</tt> 
jolloin ensin odotetaan 100 millisekuntia, sitten lähetetään komento, ja sitten odotetaan toiset 100 millisekuntia jotta vastaus ehtii tulla.

Tällä tavalla voi tarvittaessa vaikkapa selvittää esimerkiksi levytilan käytön aina halutessaan, eikä tarvitse kirjautua koneelle ssh-yhteydellä, kunhan vain tekee sopivan ohjelman, joka tulostaa halutut tiedot. Myös omia verkko-ohjelmia on helppo kokeilla tällaisella kokeilupalvelimella.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]

KPDF

2007-08-25T20:25:35Z

Nike:

{{Ohjelma | nimi=KPDF | kuva=[[Kuva:Kpdf.png|200px]] | kuvateksti=KPDF näyttämässä YO-kirjoitusten tehtäviä | lisenssi=[[GPL]] | kotisivu=[http://kpdf.kde.org/ kpdf.kde.org] | käyttöliittymä=[[Qt]]}}

'''KPDF''' on [[PDF-Ohjelmat|PDF-ohjelma]] [[KDE]]-työpöytäympäristölle.

Linuxissa et välttämättä tarvitse erillistä ohjelmaa [[PDF]]-tiedostojen lukuun. Myös KDE:n [[Konqueror]] osaa käyttää KPDF:ää [[KPart]]-teknologian avulla PDF-tiedostojen näyttämiseen Konquerorin oman ikkunan sisällä sisällä. PDF-tiedostoja voit luoda esim. [[OpenOffice.org]] ohjelmistolla sekä mistä tahansa tulostusta tukevasta KDE-ohjelmasta valitsemalla Tulostus-dialogista tulostimeksi kohdan <tt>Tulosta PDF-tiedostoon</tt>. Muita luonti ja lukuohjelmia löydät sivulta [[PDF-Ohjelmat]].

KPDF tullaan korvaamaan KDE4:ssa [[Okular]]-tiedostonnäyttäjällä, joka käyttää [[libpoppler]]-kirjastoa PDF-tiedostojen näyttämiseen erillisen [[xpdf]]-version sijaan.

== Linkkejä ==
* [http://kpdf.kde.org/ KPDF:n kotisivu]
* [[wikipedia:fi:KPDF|KPDF-artikkeli Wikipediassa]]

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:PDF-ohjelmat]]

Winen asetukset

2007-08-23T08:01:49Z

Nike: parempi kun ei tutustu winetoolsiin ja käyttää appdb:tä

[[Wine]]n asetukset tehdään nykyään pääasiassa käyttäen Winen omaa asetustyökalua, winecfg:tä, joka käynnistetään yksinkertaisesti komennolla
winecfg
Winecfg:llä on mahdollista tehdä kaikki tavallisimmat asetukset. Erikoisempia säätöjä on mahdollista tehdä muokkaamalla Winen rekisteriä komennolla
regedit
Rekisterin muokkaamiseen ei kuitenkaan yleensä ole tarvetta. Vanhempien Winen versioiden kanssa käytettiin myös tiedostoa <tt>~/.wine/config</tt>, mutta tätä ei ole tarvittu version 0.9 jälkeen.

== Winecfg ==
Winecfg:ssä asetukset on jaettu välilehtiin ja ohjelma on myös suomennettu.
[[Kuva:Winecfg.png|thumb|right|200px|Kirjastojen hallintaa]]
=== Sovellukset ===
Sovellukset-välilehdessä on mahdollista valita, mikä Windowsin versio Wine väittää olevansa. Asetukset on myös mahdollista tehdä sovelluskohtaisiksi lisäämällä listaan sovelluksia painamalla "Lisää sovellus..."-nappia.

=== Kirjastot ===
Tämä osio määrittelee oletusarvot sille, käytetäänkö kirjastoista Wine-projektin toteutuksia kyseisistä Windowsin komponentista vai mahdollisesti alkuperäisestä Windowsista poimittua tai Windows-ohjelman asentamaa komponenttia. Ennen Windowsin osien käyttämistä on hyvä olla selvillä niitä koskevista lisenssiehdoista.

Kirjastoja voidaan lisätä määrityslistaan hakemalla ne Winen tarjoamasta listasta ja painamalla lisää. Jos tiedostopäätettä ei anneta, sen oletetaan olevan <tt>.dll</tt>. Jos kirjastolle ei mainita polkua, etsitään sitä ainoastaan virtuaalisen Windowsin system-hakemistosta. Jos ohjelma haluaa erikseen käyttää jossain muualla sijaitsevaa komponenttia, se täytyy mainita täyden virtuaalisen Windowsin polun kanssa: <tt>"C:\\Windows\\System\\mshtml</tt>. Huomaa että kenoviivoja täytyy todella olla kaksi yhden sijaan.

Kirjaston määrityksiä voidaan muuttaa valitsemalla haluttu kirjasto listalta ja painamalla "Muokkaa"-nappia, jolloin esiin aukeaa lista, josta voi valita joko "natiivin" tai "sisäisen" version kirjastosta. Sisäinen tarkoittaa Wine-projektin luomaa kirjastoa ja natiivi Windowsista peräisin olevaa.

=== Grafiikka ===
Grafiikka-välilehdeltä löytyy joitain DirectX:ään liittyviä säätöjä ja virtuaalisen työpöydän emulointi. Jos Wine asetetaan käyttämään virtuaalista työpöytää, kaikki sovellukset käynnistyvät tämän ikkunan sisään eivätkä siis voi käyttää ns. fullscreen-tilaa.

=== Ääni ===
Ääni-välilehdeltä on mahdollista valita, mitä äänijärjestelmää ([[ALSA]], [[OSS]] vai [[NAS]]) Wine käyttää. Nykyään [[ALSA]] on normaali valinta. Mikäli ohjelmien äänien kanssa esiintyy ongelmia, ongelmat saattavat korjaantua asettamalla "laitteistopohjainen kiihdytys" -asetuksen arvoksi "Emulation" ja ottamalla käyttöön "Ajurin emulointi".

=== Asemat ===
Asemat-välilehdellä on mahdollista säätää virtuaalisen Windowsin levyasemia eli sitä, mihin polkuun esimerkiksi asema C:\ osoittaa.

==Rekisteri==
[[Wine|Winen]] asetukset tehdään nykyään rekisteriin. Jos ~/.wine/ -hakemisto on tyhjä, Wine tekee useimmiten toimivat asetukset automaattisesti.

===Rekisterieditori===
[[Kuva:Winen rekisterieditori.png|thumb|right|Kuva Winen rekisterieditorista]]
Winessä on [[regedit|rekisterieditori]], jonka avulla voidaan muokata Winen asetuksia samaan tapaan kuin Windows-järjestelmissä.

Rekisterieditori voidaan käynnistää komentokehotteesta komennolla:
regedit

[[Luokka:Ohjelmat Winellä]]

Linux.fi:Ohje

2007-07-08T18:02:37Z

Nike: parempi ohjesivu

Kaikki saavat muokata sivuja vapaasti. Jos MediaWiki ei ole ennestään tuttu, löytyy ohjeita alkuun pääsemiseen [http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi MediaWikin omista ohjesivuista]. Myös [[wikipedia:fi:Wikipedia:Kuinka sivuja muokataan|suomenkielisen Wikipedian ohjeita]] voi hyödyntää.

Noudata myös Linux.fin omia [[Linux.fi:Merkitsemiskäytäntöjä|merkitsemiskäytäntöjä]].

== Yleisiä ohjeita ==
Kellon voi laittaa aikaan [[Toiminnot:Preferences|asetukset]]-sivulta. Laita aikavyöhykkeeksi +2 (talviaika) tai +3 (kesäaika).

[[Luokka:Wiki]]

Kotoistus

2007-07-08T17:57:35Z

Nike: baa

== Yleistä ==
'''Lokalisointi''' eli '''kotoistus''' tarkoittaa sovelluksien kääntämistä ja sopeuttamista kieleen ja kulttuuriin. Sovellusten ja ohjeiden kääntämisen lisäksi kotoistuksen kohteita ovat kalenterit, merkistöt, päivämäärien näyttötavat yms.. Englanniksi lokalisoinnista käytetään lyhennettä l10n (localisation, l- ja n-kirjainten välissä on kymmenen kirjainta, siitä lyhenne). Suomen osalta kotoistus tarkoittaa lähinnä suomennoksien tekemistä, koska kalenterit ja merkistöt ovat samat.

Linux-sovelluksia suomennetaan useissa eri projekteissa. Näiden projektien yhteistyötä pyritään koordinoimaan http://lokalisointi.org/ -sivustolla sekä IRCNetistä löytyvällä #lokalisointi-kanavalla.

== [[GNOME]] ==
GNOMEn suomennos on varsin hyvällä mallilla ja GNOMEn viimeisimmässä julkaisussa onkin käännösprosentti käyttöliittymän osalta lähes sata. Ohjeistuksesta valtaosa on kuitenkin yhä suomentamatta. GNOMEn suomennosryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.gnome.fi/.

== [[wikipedia:fi:GNU|GNU]] ==
GNU Translation Project vastaa useimpien GNU-ohjelmien suomennoksista sekä muutamista ei-GNU-ohjelmista. Projektin sivut löytyvät osoitteesta http://www.iro.umontreal.ca/translation/ ja erityisesti http://www.iro.umontreal.ca/translation/registry.cgi?team=fi.

== [[KDE]] ==
KDE:tä lokalisoi ja suomentaa suomennosryhmä, jonka kotisivut löytyvät osoitteesta http://kde-fi.org. Tällä hetkellä aktiivisia kääntäjiä on vähän ja tarvetta uusille kääntäjille olisi. Useat KDE:n suomentajat löytyvät #lokalisointi-kanavalta, joten jos kääntäminen kiinnostaa tai löytyy muuten halua jutella kääntäjien kanssa esimerkiksi virheellisistä käännöksistä jne. niin tervetuloa #lokalisointi-kanavalle.

== [[OpenOffice.org]] ==
OpenOfficen suomennoksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://fi.openoffice.org/.

[[Luokka:Käsitteet]][[Luokka:Järjestäytyminen]]

KDE 3 tutuksi

2007-06-28T18:41:04Z

Nike:

{{yhteistyö}}
[[Kuva:Kde_logo.png|right]]
[[Kuva:Kde-3.5.6.png|400px|right|thumb|KDE 3.5.6 -työpöytä oletusasetuksilla.]]

[[KDE]] on suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuun ottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun KDE:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==
[[Kuva:Kde-3.5.6-kustom.png|right|thumb|200px|Mukautettu KDE 3.5.6 -työpöytä.]]

=== Linkit (pikakuvakkeet) ===

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Pääset muokkaamaan taustakuvaa ja näytönsäästäjää ohjelmalla [[KDesktop]]. Pääset tähän napsauttamalla työpöydän päällä oikeata hiiren näppäintä ja valitsemalla sieltä kohdan <tt>Työpöydän asetukset...</tt>

[[Kuva:KDesktop.png|400px]] 
Taustan valintaan on kolme vaihtoehtoa
*Ei kuvaa
:Jos valitset tämän vaihtoehdon, näkyy työpöydällä pelkkä taustaväri. Tämän vaihtoehdon on oltava valittuna, mikäli haluaa käyttää työpöydän piirtämiseen jotakin ulkoista ohjelmaa, kuten [[Xplanet]]ia. Ulkoisten taustakuvaohjelmien asetukset löytyvät Lisäasetukset-napin takaa.
*Kuva:
:Voit valita joko oman taustakuvan painamalla kansiota tai valita jonkun jo olemassa olven taustakuvan. Lisää taustakuvia voi hakea napsauttamalla <tt>Hae uudet taustakuvat</tt>.
*Diaesitys:
:Myös diaesitys työpöydällä on mahdollista menemällä <tt>Asetukset</tt>-kohtaan ja lisäämällä haluamansa kuvat.
Voit myös asettaa jokaiselle työpöydälle oman taustan kohdasta <tt>Asetukset työpöydälle:</tt>.

Näytönsäästäjän saat käyttöön menemällä vasemmassa reunassa sijaitsevaan <tt>Näytönsäästäjä</tt>. Merkitse nyt kohta <tt>Käynnistä automaattisesti</tt> ja valitse sopiva aika. Näytönsäästäjän saat käyttöön napsauttamalla haluamaasi näytönsäästäjää jolloin se tummuu. Jokaista näytönsäästäjää voi myös muokata kaksoisnapauttamalla kyseistä kohtaa.

=== Roskakori ===
[[Kuva:Kde-trashcan_full.png|left]]
KDE:ssä tiedostot menevät oletuksena poiston jälkeen roskakoriin muista käyttöjärjestelmistä ja työpöytäympäristöistä tutulla tavalla. Linkki roskakoriin löytyy oletuksena työpöydältä, ja sinne pääsee myös syöttämällä Konqueroriin osoitteen <tt>trash:/</tt>. Roskakori tyhjennetään painamalla linkistä oikeanpuoleisella hiiren nappulalla, ja painamalla <tt>Tyhjennä roskakori</tt>.

=== Virtuaalityöpöydät ===
[[Kuva:Kde-pager.png|left]]
[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityöpöytien]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa. Voit säätää virtuaalityöpöytiä napsauttamalla työpöytäselainta oikealla hiiren painikkeella ja sieltä <tt>Aseta työpöytiä...</tt>.

=== Teemat ===
KDEn värejä pääset muutamaan menemällä K-valikko->Järjestelmän asetukset->Ulkonäkö->Värit
[[Kuva:Kde-varit.png|right|200px]]

Voit muuttaa värejä kolmella tavalla.
*Väriteema
:Voit valita väriteeman suoraan luettelosta.
*Tuo teema...
:Jos löydät internetistä miellyttävän väriteeman, niin voit lisätä sen tästä kunhan sen tiedostopääte on <tt>.kcsrc</tt>
*Käyttöliittymäelementin väri
:Voit myös luoda itsellesi persoonallisen väriteeman tekemällä sen itse. Valitse kohta esikatseluikkunasta tai <tt>Käyttöliittymäelementin väri</tt> kohdasta ja muuta väriä.

== Ohjelmien käynnistäminen ja K-valikko ==
Työpöydältä ja kansioista ohjelmat käynnistetään yhdellä hiiren napsautuksella. Vasemmassa alakulmassa sijaitsee K-valikko josta voidaan käynnistää ohjelmia. Kaikki ohjelmat ovat luokiteltu ohjelmaryhmiin jolloin ne pysyvät siistissä järjestyksessä. [[Kuva:Kvalikko.png]]

== Paneeli ==
[[Kuva:Kde-paneeli.png]]

KDE:n paneeli on yleiskäyttöinen alusta erilaisille sovelmille. Oletuskokoonpanossa siitä (järjestyksessä vasemmalta oikealle, ks. kuva) löytyy K-valikko, pikapainikkeet kotihakemistoa ja Konqueror-selainta varten, virtuaalityöpöytäselain, tehtäväpalkki, ilmoitusalue ja kello.

Paneelissa olevia pikapainikkeita voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta siirtotoiminnon. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen vaakasuunnassa siirtää kuvaketta. Kelloa ja ilmoitusaluetta voi siirtää painamalla hiiren ykkösnapin pohjaan niiden vasempaan reunaan ilmestyvän reunamerkinnän päällä ja liikuttamalla hiirtä vaakasuorassa.

Paneeliin on mahdollista lisätä sovellusten käynnistimiä ja erillisiä sovelmia. Sovelluksen käynnistin lisätään napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää sovelluksen paneeliin</tt> ja aukeavasta valikosta valitaan tämän jälkeen haluttu ohjelma.

[[Kuva:Kde-lisaa-sovelma.png|right|thumb|250px|Sovelman lisääminen paneeliin]]
Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Näitä voidaan lisätä paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla painikkeella, valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää sovelma paneeliin</tt>. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan painiketta <tt>Lisää paneeliin</tt>.

== Konqueror - tiedostonhallinta, www-selain ja paljon muuta ==
''Luehan pääartikkeli [[Konqueror]].''

Piilotiedosot saat Konquerorissa näkymään menemällä <tt>Näytä</tt> ja laitamalla päälle kohdan <tt>Näytä piilotiedostot</tt>.

== Lompakkopalvelu ==
KDE:ssä on oma lompakkopalvelu (kdewallet, KDE:n lompakonhallinta), joka mahdollistaa KDE-ohjelmien (esim. [[Konqueror]]in ja [[Kopete]]n) tarvitsemien käyttäjätunnusten ja salasanojen tallentamisen yhden salasanan taakse.

[[Kuva:Kwallet-uusi.png|right|200px|Salasanan antaminen uudelle lompakolle]]
Kun ensimmäistä kertaa syötät salasanan johonkin lompakkoa tukevaan ohjelmaan, saat eteesi ikkunan, jossa pyydetään antamaan salasana lompakolle. Samanaikaisesti näet myös salasanan vahvuusmittarin; käytä mahdollisimman vahvaa salasanaa, jolloin sen murtaminen on mahdollisimman hankalaa (sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita). Myöhemmin KDE-ohjelmat tarjoutuvat lisäämään salasanan suoraan käytössä olevaan lompakkoon.

Tämän jälkeen paneelin ilmoitusalueelle ilmestyy avonaisen lompakon kuva. Lompakkoa napsauttamalla aukeaa lompakonhallinta, jossa on listattuna käytössä olevat lompakot. Salasanoja voi tallentaa useisiin, eri salasanoilla suojattuihin lompakoihin, mutta yleensä yksi riittää. Napsauttamalla tätä lompakkoa (oletuksena nimi kdewallet) pääset selaamaan ja muokkaamaan sinne tallennettuja tietoja. Jos esimerkiksi olet tallentanut wikin käyttäjätunnuksesi ja salasanasi lompakkoon Konquerorilla, kirjoita hakukenttään linux.fi, ja huomaat tietojen löytyvän. Tietoja voi muuttaa kaksoisnapsauttamalla kyseistä arvoa, ja arvot saa näkyviin laittamalla rastin kohtaan <tt>Näytä arvot</tt>.

[[Kuva:Kwallet-muokkaa.png|400px|thumb|Linux.fin käyttäjätunnus ja salasana – oletuksena toki piilotettuna]]
[[Kuva:Kwallet-salasana.png|200px|right|thumb|Lompakkopalvelu pyytää salasanaa]]
Lompakko voidaan sulkea lompakonhallintasovelluksessa napsauttamalla lompakkoa [[Hiiri|hiiren]] oikealla painikkeella ja valitsemalla <tt>Sulje</tt>. KDE-ohjelmat pyytävät lompakon avaamista varten salasanaa kun ne yrittävät hakea lompakosta salasanaa tai lisätä tietoja lompakkoon.

== Perusohjelmia ==
=== KWrite ===
[[Kuva:Kde-kwrite.png|200px|right|thumb|KWrite-editori]]
''Luehan pääartikkeli [[KWrite]].''

KWrite on KDE-työpöydän yksinkertainen ja toimiva tekstieditori.

=== Kate ===
[[Kuva:Kde-kate.png|200px|right|thumb|Kate työssä]]
''Luehan pääartikkeli [[Kate]].''

Kate on KWritestä askeleen edistyneempi tekstieditori, joka osaa muun muassa syntaksikorostukset ja muut hienoudet.

=== Kolourpaint ===
[[Kuva:Kde-kolourpaint.png|right|200px|thumb|Nykytaidetta kolourpaintissa]]

Kolourpaint on yksinkertainen piirustus- ja kuvankäsittelyohjelma KDE-työpöydälle. Se osaa tallentaa kuvat yleisimmissä tiedostoformaateissa.

=== KPDF ===
[[Kuva:Kpdf.png|200px|thumb|right|KPDF näyttää fysiikan ylioppilastehtäviä.]]
''Luehan pääartikkeli [[KPDF]].''

KPDF on KDE-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt, mutta kestää ominaisuuksiensa puolesta vertailun. Valitettavasti PDF-aktiivilomakkeita ei vielä tueta.

=== KCalc ===
[[Kuva:Kde-kcalc.png|200px|thumb|right|KCalc käytössä]]

KCalc on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

Hakkeri

2007-06-28T18:38:49Z

Nike:

{{perustietoa}}
Sana '''hakkeri''' tarkoittaa edistynyttä tietokoneharrastajaa, mutta sitä on käytetty myös tarkoittamaan tietokonerikollisia. Esimerkiksi Linuxin [[ydin|ytimen]] kehittäjiä kutsutaan hakkereiksi.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Hakkeri|Hakkeri suomenkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]

KDE 3 tutuksi

2007-06-18T20:04:33Z

Nike: kielisäätöä

{{yhteistyö}}
[[Kuva:Kde_logo.png|right]]
[[Kuva:Kde-3.5.6.png|400px|right|thumb|KDE 3.5.6 -työpöytä oletusasetuksilla.]]

[[KDE]] on suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen, nopeasti opittava ja ohjeita lukuun ottamatta lähes kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun KDE:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==
[[Kuva:Kde-3.5.6-kustom.png|right|thumb|200px|Mukautettu KDE 3.5.6 -työpöytä.]]

=== Linkit (pikakuvakkeet) ===

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Pääset muokkaamaan taustakuvaa ja näytönsäästäjää ohjelmalla [[KDesktop]]. Pääset tähän napsauttamalla työpöydän päällä oikeata hiiren näppäintä ja valitsemalla sieltä kohdan <tt>Työpöydän asetukset...</tt>

[[Kuva:KDesktop.png|400px]] 
Taustan valintaan on kolme vaihtoehtoa
*Ei kuvaa
:Jos valitset tämän vaihtoehdon, näkyy työpöydällä pelkkä taustaväri. Tämän vaihtoehdon on oltava valittuna, mikäli haluaa käyttää työpöydän piirtämiseen jotakin ulkoista ohjelmaa, kuten [[Xplanet]]ia. Ulkoisten taustakuvaohjelmien asetukset löytyvät Lisäasetukset-napin takaa.
*Kuva:
:Voit valita joko oman taustakuvan painamalla kansiota tai valita jonkun jo olemassa olven taustakuvan. Lisää taustakuvia voi hakea napsauttamalla <tt>Hae uudet taustakuvat</tt>.
*Diaesitys:
:Myös diaesitys työpöydällä on mahdollista menemällä <tt>Asetukset</tt>-kohtaan ja lisäämällä haluamansa kuvat.
Voit myös asettaa jokaiselle työpöydälle oman taustan kohdasta <tt>Asetukset työpöydälle:</tt>.

Näytönsäästäjän saat käyttöön menemällä vasemmassa reunassa sijaitsevaan <tt>Näytönsäästäjä</tt>. Merkitse nyt kohta <tt>Käynnistä automaattisesti</tt> ja valitse sopiva aika. Näytönsäästäjän saat käyttöön napsauttamalla haluamaasi näytönsäästäjää jolloin se tummuu. Jokaista näytönsäästäjää voi myös muokata kaksoisnapauttamalla kyseistä kohtaa.

=== Roskakori ===
[[Kuva:Kde-trashcan_full.png|left]]
KDE:ssä tiedostot menevät oletuksena poiston jälkeen roskakoriin muista käyttöjärjestelmistä ja työpöytäympäristöistä tutulla tavalla. Linkki roskakoriin löytyy oletuksena työpöydältä, ja sinne pääsee myös syöttämällä Konqueroriin osoitteen <tt>trash:/</tt>. Roskakori tyhjennetään painamalla linkistä oikeanpuoleisella hiiren nappulalla, ja painamalla <tt>Tyhjennä roskakori</tt>.

=== Virtuaalityöpöydät ===
[[Kuva:Kde-pager.png|left]]
[[Virtuaalityöpöydät|Virtuaalityöpöytien]] avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa. Voit säätää virtuaalityöpöytiä napsauttamalla työpöytäselainta oikealla hiiren painikkeella ja sieltä <tt>Aseta työpöytiä...</tt>.

=== Teemat ===
KDEn värejä pääset muutamaan menemällä K-valikko->Järjestelmän asetukset->Ulkonäkö->Värit
[[Kuva:Kde-varit.png|450px]]

Voit muuttaa värejä kolmella tavalla.
*Väriteema
:Voit valita väriteeman suoraan luettelosta.
*Tuo teema...
:Jos löydät internetistä miellyttävän väriteeman, niin voit lisätä sen tästä kunhan sen tiedostopääte on <tt>.kcsrc</tt>
*Käyttöliittymäelementin väri
:Voit myös luoda itsellesi persoonallisen väriteeman tekemällä sen itse. Valitse kohta esikatseluikkunasta tai <tt>Käyttöliittymäelementin väri</tt> kohdasta ja muuta väriä.

== Ohjelmien käynnistäminen ja K-valikko ==

== Paneeli ==
[[Kuva:Kde-paneeli.png]]

KDE:n paneeli on yleiskäyttöinen alusta erilaisille sovelmille. Oletuskokoonpanossa siitä (järjestyksessä vasemmalta oikealle, ks. kuva) löytyy K-valikko, pikapainikkeet kotihakemistoa ja Konqueror-selainta varten, virtuaalityöpöytäselain, tehtäväpalkki, ilmoitusalue ja kello.

Paneelissa olevia pikapainikkeita voi siirtää napsauttamalla niitä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta siirtotoiminnon. Tämän jälkeen hiiren liikuttaminen vaakasuunnassa siirtää kuvaketta. Kelloa ja ilmoitusaluetta voi siirtää painamalla hiiren ykkösnapin pohjaan niiden vasempaan reunaan ilmestyvän reunamerkinnän päällä ja liikuttamalla hiirtä vaakasuorassa.

Paneeliin on mahdollista lisätä sovellusten käynnistimiä ja erillisiä sovelmia. Sovelluksen käynnistin lisätään napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää sovelluksen paneeliin</tt> ja aukeavasta valikosta valitaan tämän jälkeen haluttu ohjelma.

[[Kuva:Kde-lisaa-sovelma.png|right|thumb|250px|Sovelman lisääminen paneeliin]]
Sovelmat ovat pieniä ohjelmia, jotka esimerkiksi voivat näyttää kellonaikaa, näyttää viimeaikaisia asiakirjoja tai lukita työpöydän. Näitä voidaan lisätä paneeliin napsauttamalla paneelin tyhjää kohtaa hiiren oikealla painikkeella, valitsemalla aukeavasta valikosta <tt>Lisää sovelma paneeliin</tt>. Aukeavasta valikosta valitaan haluttu sovelma ja painetaan painiketta <tt>Lisää paneeliin</tt>.

== Konqueror - tiedostonhallinta, www-selain ja paljon muuta ==
''Luehan pääartikkeli [[Konqueror]].''

== Lompakkopalvelu ==
KDE:ssä on oma lompakkopalvelu (kdewallet, KDE:n lompakonhallinta), joka mahdollistaa KDE-ohjelmien (esim. [[Konqueror]]in ja [[Kopete]]n) tarvitsemien käyttäjätunnusten ja salasanojen tallentamisen yhden salasanan taakse.

[[Kuva:Kwallet-uusi.png|right|200px|Salasanan antaminen uudelle lompakolle]]
Kun ensimmäistä kertaa syötät salasanan johonkin lompakkoa tukevaan ohjelmaan, saat eteesi ikkunan, jossa pyydetään antamaan salasana lompakolle. Samanaikaisesti näet myös salasanan vahvuusmittarin; käytä mahdollisimman vahvaa salasanaa, jolloin sen murtaminen on mahdollisimman hankalaa (sekä isoja että pieniä kirjaimia ja numeroita). Myöhemmin KDE-ohjelmat tarjoutuvat lisäämään salasanan suoraan käytössä olevaan lompakkoon.

Tämän jälkeen paneelin ilmoitusalueelle ilmestyy avonaisen lompakon kuva. Lompakkoa napsauttamalla aukeaa lompakonhallinta, jossa on listattuna käytössä olevat lompakot. Salasanoja voi tallentaa useisiin, eri salasanoilla suojattuihin lompakoihin, mutta yleensä yksi riittää. Napsauttamalla tätä lompakkoa (oletuksena nimi kdewallet) pääset selaamaan ja muokkaamaan sinne tallennettuja tietoja. Jos esimerkiksi olet tallentanut wikin käyttäjätunnuksesi ja salasanasi lompakkoon Konquerorilla, kirjoita hakukenttään linux.fi, ja huomaat tietojen löytyvän. Tietoja voi muuttaa kaksoisnapsauttamalla kyseistä arvoa, ja arvot saa näkyviin laittamalla rastin kohtaan <tt>Näytä arvot</tt>.

[[Kuva:Kwallet-muokkaa.png|400px|thumb|Linux.fin käyttäjätunnus ja salasana – oletuksena toki piilotettuna]]
[[Kuva:Kwallet-salasana.png|200px|right|thumb|Lompakkopalvelu pyytää salasanaa]]
Lompakko voidaan sulkea lompakonhallintasovelluksessa napsauttamalla lompakkoa [[Hiiri|hiiren]] oikealla painikkeella ja valitsemalla <tt>Sulje</tt>. KDE-ohjelmat pyytävät lompakon avaamista varten salasanaa kun ne yrittävät hakea lompakosta salasanaa tai lisätä tietoja lompakkoon.

== Perusohjelmia ==
=== KWrite ===
[[Kuva:Kde-kwrite.png|200px|right|thumb|KWrite-editori]]
''Luehan pääartikkeli [[KWrite]].''

KWrite on KDE-työpöydän yksinkertainen ja toimiva tekstieditori.

=== Kate ===
[[Kuva:Kde-kate.png|200px|right|thumb|Kate työssä]]
''Luehan pääartikkeli [[Kate]].''

Kate on KWritestä askeleen edistyneempi tekstieditori, joka osaa muun muassa syntaksikorostukset ja muut hienoudet.

=== Kolourpaint ===
[[Kuva:Kde-kolourpaint.png|right|200px|thumb|Nykytaidetta kolourpaintissa]]

Kolourpaint on yksinkertainen piirustus- ja kuvankäsittelyohjelma KDE-työpöydälle. Se osaa tallentaa kuvat yleisimmissä tiedostoformaateissa.

=== KPDF ===
[[Kuva:Kpdf.png|200px|thumb|right|KPDF näyttää fysiikan ylioppilastehtäviä.]]
''Luehan pääartikkeli [[KPDF]].''

KPDF on KDE-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt, mutta kestää ominaisuuksiensa puolesta vertailun. Valitettavasti PDF-aktiivilomakkeita ei vielä tueta.

=== KCalc ===
[[Kuva:Kde-kcalc.png|200px|thumb|right|KCalc käytössä]]

KCalc on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

GNOME 2 tutuksi

2007-06-18T17:03:43Z

Nike: /* Taustakuva ja näytönsäästäjä */

[[Kuva:Gnome_logo.png|right]]
[[GNOME]] on melko suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen ja nopeasti opittava, ja kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun GNOME:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==

[[Kuva:GNOME_tyopoyta.png|200px|right|thumb|GNOMEn työpöytä]]

=== Pikakuvakkeet ===

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
[[Kuva:GNOME_tyopoydan_asetukset.png|200px|right|thumb|GNOMEn työpöydän taustan asetukset]]

Napsauttamalla työpöytää hiiren oikealla napilla ja valitsemalla <tt>Muuta työpöydän taustaa</tt> saa näkyville GNOMEn työpöydän asetukset. Tästä ikkunasta voi vaihtaa taustakuvaa ja -väriä.

[[Kuva:GNOME_naytonsaastaja.png|200px|right|thumb|GNOMEn näytönsäästäjän asetukset]]

Näytönsääsätäjän saa vaihdettua valikosta <tt>Järjestelmä→Asetukset→Näytönsäästäjä</tt>. Avautuvasta ikkunasta voi listasta valita haluamansa näytönsäästäjän.

=== Roskakori ===

[[Kuva:GNOME_roskakori.png|200px|right|thumb|GNOMEn roskakori]]

Roskakoriin joutuvat kaikki Nautiluksesta käsin poistetut tiedostot. Roskakorin saa auki alhaalla oikealla olevasta roskakori-ikonista. Sen voi tyhjentää painamalla Roskakori-ikkunassa ylhäällä olevaa Tyhjennä roskakori -painiketta, jolloin tiedostot tuhoutuvat lopullisesti.

=== Virtuaalityötilat ===

Virtuaalityötilat näkyvät oikeassa alalaidassa. Työtilasta toiseen pääsee napsauttamalla haluttua työtilaa. Vaihtoehtoisesti viereiseen työtilaan voi siirtyä näppäinyhdistelmällä Ctrl-Alt-nuolinäppäin.

=== Teemat ===

== Ohjelmien käynnistäminen ja valikot ==

== Paneelit ==

== Nautilus - tiedostonhallinta ==
''Luehan pääartikkelin [[Nautilus]].''

== Perusohjelmia ==
=== Gedit ===
=== Evince ===
''Luehan pääartikkeli [[Evince]].''

Evince on GNOME-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt.

=== GCalctool ===

GCalctool on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]

GNOME 2 tutuksi

2007-06-18T16:51:51Z

Nike: samat typot täälläkin

KDE 3 tutuksi

2007-06-18T16:49:36Z

Nike:

[[Kuva:Kde_logo.png|right]]
[[KDE]] on suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen ja nopeasti opittava, ja kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun KDE:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==

=== Linkit (pikakuvakkeet) ===

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Pääset muokkaamaan taustakuvaa ja näytönsäästäjää ohjelmalla [[KDesktop]]. Pääset tähän napsauttamalla työpöydän päällä oikeata hiiren näppäintä ja valitsemalla sieltä kohdan <tt>Työpöydän asetukset...</tt>

[[Kuva:KDesktop.png]] 
Taustan valintaan on kolme vaihtoehtoa
*Ei kuvaa
:Jos valitset tämän vaihtoehdon voit valita työpöydälle vain värin.
*Kuva:
:Voit valita joko oman taustakuvan painamalla kansiota tai valita jonkun jo olemassa olven taustakuvan. Lisää taustakuvia voi hakea napsauttamalla <tt>Hae uudet taustakuvat</tt>.
*Diaesitys:
:Myös diaesitys työpöydällä on mahdollista menemällä <tt>Asetukset</tt>-kohtaan ja lisäämällä haluamansa kuvat.

Näytönsäästäjän saat käyttöön menemällä vasemmassa reunassa sijaitsevaan <tt>Näytönsäästäjä</tt>. Valitse nyt kohta <tt>Käynnistä automaattisesti</tt>.
=== Roskakori ===
[[Kuva:Kde-trashcan_full.png|left]]
KDE:ssä tiedostot menevät oletuksena poiston jälkeen roskakoriin muista käyttöjärjestelmistä ja työpöytäympäristöistä tutulla tavalla. Linkki roskakoriin löytyy oletuksena työpöydältä, ja sinne pääsee myös syöttämällä Konqueroriin osoitteen <tt>trash:/</tt>. Roskakori tyhjennetään painamalla linkistä oikeanpuoleisella hiiren nappulalla, ja painamalla <tt>Tyhjennä roskakori</tt>.

=== Virtuaalityöpöydät ===
Virtuaalityöpöytien avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse pienentää löytääkseen kaipaamansa. Voit asettaa työpöytiä napsauttamalla työpöytäselainta oikealla hiiren näppäimellä ja sieltä <tt>Aseta työpöytiä...</tt>.

=== Teemat ===

== Ohjelmien käynnistäminen ja K-valikko ==

== Paneeli ==
[[Kuva:Kde-paneeli.png]]

KDE:n paneeli on yleiskäyttöinen alusta erilaisille sovelmille. Oletuskokoonpanossa siitä (järjestyksessä vasemmalta oikealle, ks. kuva) löytyy K-valikko, pikapainikkeet kotihakemistoa ja Konqueror-selainta varten, virtuaalityöpöytäselain, tehtäväpalkki, ilmoitusalue ja kello.

== Konqueror - tiedostonhallinta, www-selain ja paljon muuta ==
''Luehan pääartikkelin [[Konqueror]].''

== Perusohjelmia ==
=== Kate ===
[[Kuva:Kde-kate.png|200px|right|thumb|Kate työssä]]
''Luehan pääartikkeli [[Kate]].''

Kate on KWritestä askeleen edistyneempi tekstieditori joka osaa muun muassa syntaksikorostukset ja muut hienoudet.

=== KWrite ===
=== Kolourpaint ===
=== KPDF ===
[[Kuva:Kpdf.png|200px|thumb|right|KPDF näyttää fysiikan ylioppilastehtäviä.]]
''Luehan pääartikkeli [[KPDF]].''

KPDF on KDE-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt, mutta kestää ominaisuuksiensa puolesta vertailun. Valitettavasti PDF-aktiivilomakkeita ei vielä tueta.

=== KCalc ===
[[Kuva:Kde-kcalc.png|200px|thumb|right|KCalc käytössä]]

KCalc on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

KDE 3 tutuksi

2007-06-18T16:44:44Z

Nike: lisää

[[Kuva:Kde_logo.png|right]]
[[KDE]] on suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen ja nopeasti opittava, ja kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun KDE:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==

=== Linkit (pikakuvakkeet) ===

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Pääset muokkaamaan taustakuvaa ja näytönsäästäjää ohjelmalla [[KDesktop]]. Pääset tähän napsauttamalla työpöydän päällä oikeata hiiren näppäintä ja valitsemalla sieltä kohdan <tt>Työpöydän asetukset...</tt>

[[Kuva:KDesktop.png]] 
Taustan valintaan on kolme vaihtoehtoa
*Ei kuvaa
:Jos valitset tämän vaihtoehdon voit valita työpöydälle vain värin.
*Kuva:
:Voit valita joko oman taustakuvan painamalla kansiota tai valita jonkun jo olemassa olven taustakuvan. Lisää taustakuvia voi hakea napsauttamalla <tt>Hae uudet taustakuvat</tt>.
*Diaesitys:
:Myös diaesitys työpöydällä on mahdollista menemällä <tt>Asetukset</tt>-kohtaan ja lisäämällä haluamansa kuvat.

Näytönsäästäjän saat käyttöön menemällä vasemmassa reunassa sijaitsevaan <tt>Näytönsäästäjä</tt>. Valitse nyt kohta <tt>Käynnistä automaattisesti</tt>.
=== Roskakori ===
[[Kuva:Kde-trashcan_full.png|left]]
KDE:ssä tiedostot menevät oletuksena poiston jälkeen roskakoriin muista käyttöjärjestelmistä ja työpöytäympäristöistä tutulla tavalla. Linkki roskakoriin löytyy oletuksena työpöydältä, ja sinne pääsee myös syöttämällä Konqueroriin osoitteen <tt>trash:/</tt>. Roskakori tyhjennetään painamalla linkistä oikeanpuoleisella hiiren nappulalla, ja painamalla <tt>Tyhjennä roskakori</tt>.

=== Virtuaalityöpöydät ===
Virtuaalityöpöytien avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse minimoida löytääkseen kaipaamansa. Voit asettaa työpöytiä napsauttamalla työpöytäselainta oikealla hiiren näppäimellä ja sieltä <tt>Aseta työpöytiä...</tt>.

=== Teemat ===

== Ohjelmien käynnistäminen ja K-valikko ==

== Paneeli ==
[[Kuva:Kde-paneeli.png]]

KDE:n paneeli on yleiskäyttöinen alusta erilaisille sovelmille. Oletuskokoonpanossa siitä (järjestyksessä vasemmalta oikealle, ks. kuva) löytyy K-valikko, pikapainikkeet kotihakemistoa ja Konqueror-selainta varten, virtuaalityöpöytäselain, tehtäväpalkki, ilmoitusalue ja kello.

== Konqueror - tiedostonhallinta, www-selain ja paljon muuta ==
''Luehan pääartikkelin [[Konqueror]].''

== Perusohjelmia ==
=== Kate ===
[[Kuva:Kde-kate.png|200px|right|thumb|Kate työssä]]
''Luehan pääartikkeli [[Kate]].''

Kate on KWritestä askeleen edistyneempi tekstieditori joka osaa muun muassa syntaksikorostukset ja muut hienoudet.

=== KWrite ===
=== Kolourpaint ===
=== KPDF ===
[[Kuva:Kpdf.png|200px|thumb|right|KPDF näyttää fysiikan ylioppilastehtäviä.]]
''Luehan pääartikkeli [[KPDF]].''

KPDF on KDE-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt, mutta kestää ominaisuuksiensa puolesta vertailun. Valitettavasti PDF-aktiivilomakkeita ei vielä tueta.

=== KCalc ===
[[Kuva:Kde-kcalc.png|200px|thumb|right|KCalc käytössä]]

KCalc on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

KDE 3 tutuksi

2007-06-18T16:39:22Z

Nike: pientä hiomista

[[Kuva:Kde_logo.png|right]]
[[KDE]] on suosittu ja monipuolinen työpöytäympäristö Linuxille ja muille Unixeille. Se on varsin helppokäyttöinen ja nopeasti opittava, ja kokonaan suomennettu. Tämän pikaoppaan turvin pitäisi päästä alkuun KDE:n käytössä [[jakelu]]paketista riippumatta, vaikkakin pieniä jakelukohtaisia eroja saattaa esiintyä varsinkin ulkonäön suhteen.

== Kirjautuminen ==

== Työpöytä ==

=== Linkit (pikakuvakkeet) ===

=== Taustakuva ja näytönsäästäjä ===
Pääset muokkaamaan taustakuvaa ja näytönsäästäjää ohjelmalla [[KDesktop]]. Pääset tähän napsauttamalla työpöydän päällä oikeata hiiren näppäintä ja valitsemalla sieltä kohdan <tt>Työpöydän asetukset...</tt>

[[Kuva:KDesktop.png]] 
Taustan valintaan on kolme vaihtoehtoa
*Ei kuvaa
:Jos valitset tämän vaihtoehdon voit valita työpöydälle vain värin.
*Kuva:
:Voit valita joko oman taustakuvan painamalla kansiota tai valita jonkun jo olemassa olven taustakuvan. Lisää taustakuvia voi hakea napsauttamalla <tt>Hae uudet taustakuvat</tt>.
*Diaesitys:
:Myös diaesitys työpöydällä on mahdollista menemällä <tt>Asetukset</tt>-kohtaan ja lisäämällä haluamansa kuvat.

Näytönsäästäjän saat käyttöön menemällä vasemmassa reunassa sijaitsevaan <tt>Näytönsäästäjä</tt>. Valitse nyt kohta <tt>Käynnistä automaattisesti</tt>.
=== Roskakori ===
[[Kuva:Kde-trashcan_full.png|left]]
KDE:ssä tiedostot menevät oletuksena poiston jälkeen roskakoriin muista käyttöjärjestelmistä ja työpöytäympäristöistä tutulla tavalla. Linkki roskakoriin löytyy oletuksena työpöydältä, ja sinne pääsee myös syöttämällä Konqueroriin osoitteen trash:/ . Roskakori tyhjennetään painamalla linkistä oikeanpuoleisella hiiren nappulalla, ja painamalla "Tyhjennä roskakori".

=== Virtuaalityöpöydät ===
Virtuaalityöpöytien avulla voit ryhmitellä yhtäaikaa käynnissä olevat ohjelmat näppärästi. Paneelista löytyvällä työpöytäselaimella työpöytien välillä vaihtaminen käy näppärästi, eikä ikkunoita tarvitse minimoida löytääkseen kaipaamansa. Voit asettaa työpöytiä painamalla työpöytäselainta oikealla hiiren näppäimällä ja sieltä "Aseta työpöytiä..."

=== Teemat ===

== Ohjelmien käynnistäminen ja K-valikko ==

== Paneeli ==
[[Kuva:Kde-paneeli.png]]

KDE:n paneeli on yleiskäyttöinen alusta erilaisille sovelmille. Oletuskokoonpanossa siitä (järjestyksessä vasemmalta oikealle, ks. kuva) löytyy K-valikko, pikapainikkeet kotihakemistoa ja Konqueror-selainta varten, virtuaalityöpöytäselain, tehtäväpalkki, ilmoitusalue ja kello.

== Konqueror - tiedostonhallinta, www-selain ja paljon muuta ==
''Luehan pääartikkelin [[Konqueror]].''

== Perusohjelmia ==
=== Kate ===
[[Kuva:Kde-kate.png|200px|right|thumb|Kate työssä]]
''Luehan pääartikkeli [[Kate]].''

Kate on KWritestä askeleen edistyneempi tekstieditori joka osaa mm. syntaksikorostukset ja muut hienoudet.

=== KWrite ===
=== Kolourpaint ===
=== KPDF ===
[[Kuva:Kpdf.png|200px|thumb|right|KPDF näyttää fysiikan ylioppilastehtäviä.]]
''Luehan päärtikkeli [[KPDF]].''

KPDF on KDE-työpöydälle tarkoitettu sovellus PDF-tiedostojen lukemiseen. Se on Windows-maailmasta tuttuun [[Adobe Reader]]iin verrattuna erittäin kevyt, mutta kestää ominaisuuksiensa puolesta vertailun. Valitettavasti PDF-aktiivilomakkeita ei vielä tueta.

=== KCalc ===
[[Kuva:Kde-kcalc.png|200px|thumb|right|KCalc käytössä]]

KCalc on perinteistä taskulaskinta matkiva laskinohjelma, jolla peruslaskutoimitukset sujuvat näppärästi.

== Tulostaminen ==

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]

Unicode

2007-04-17T16:53:33Z

Nike:

{{perustietoa}}
[[wikipedia:fi:Unicode|Unicode Wikipediassa]]

'''Unicode''' on standardi, joka muun muassa määrittelee useimmille maailman kirjoitusmerkeille omat merkkikoodinsa. Standardin tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet hyvin erilaiset ja keskenään huonosti yhteensopivat merkistöt. Suomessa on Linux-koneissa käytetty enimmäkseen ISO-8859-15-merkistöä. Vanhojen merkistöjen ongelma on, että niiden merkkivalikoima on hyvin rajallinen, esimerkiksi 256 merkkiä. Se yleensä tarkoittaa, että samalla merkistöllä ei voida esittää useita kovin erilaisia kieliä. Esimerkiksi sama tekstitiedosto tai sähköpostiviesti ei voi sisältää tekstiä kuin niillä kielillä, joita kyseisellä merkistöllä voidaan esittää. Tämä ei kenties häiritse yksittäistä tietokoneenkäyttäjää, mutta sitä mukaa, kun kansainvälinen tietoliikenne on lisääntynyt, on myös lisääntynyt tarve luoda kaikille yhteinen standardi kirjoitusmerkkien esittämiseksi.

Unicode pyrkii ratkaisemaan vanhojen merkistöjen rajallisuuteen liittyvät ongelmat luomalla merkistön, joka sisältää kaikki nykyiset (ja jopa entiset) kirjoitusjärjestelmät. Unicode-standardi käsittää 1 114 112 merkkipaikkaa, ja ne yksilöidään U+xxxx-muotoisella tunnuksella, jossa ”xxxx” on merkin numerokoodi heksadesimaalimuodossa (16-järjestelmä). Mahdolliset koodit ovat U+0000..U+10FFFF. Käytännössä ihan jokainen merkkipaikka ei viittaa mihinkään kirjoitusmerkkiin, vaan mukana on jonkin verran myös erilaisia ohjauskoodeja tietokonetta varten sekä Unicode-standardiin liittyvää erikoistietoa. Joka tapauksessa merkkipaikkoja on niin paljon, että kaikki olemassa olevat ja jo historiaan jääneet kirjoitusmerkit mahtuvan mukaan. Tästä huolimatta merkkipaikkoja on runsaasti tyhjillään tulevaisuuden varalta ja kaikkia tuskin tarvitaan koskaan. Mukana on myös suuri joukko tarkoituksella määrittelemättömiä, yksityiseen käyttöön varattuja merkkipaikkoja.

Unicode-merkkejä sisältävää tekstiä voidaan tallentaa tietokoneelle useilla eri tavoilla. Linuxissa ja yleensäkin tietoliikenteessä käytetty Unicoden koodaustapa on nimeltään '''UTF-8'''. Tässä koodauksessa yksi Unicode-merkki vie tallennustilaa 1–4 oktettia eli 8 bitin tavua. ASCII-merkistöön kuuluvat merkit (U+0000..U+007F) esitetään UTF-8:ssa sellaisenaan, yhtenä tavuna, joten ASCII on täysin UTF-8-yhteensopiva. Se onkin Linuxissa tärkeää, koska siinä käytetään paljon ASCII-muodossa olevia asetustiedostoja ja käynnistysskriptejä. Muiden kuin ASCII-merkkien esittämiseksi tarvitaan avuksi lisätavuja, ja esimerkiksi suomen kieleen kuuluvien ä- ja ö-kirjainten esittämiseen tarvitaan kaksi tavua.

UTF-8:n lisäksi on olemassa muitakin koodaustapoja, esimerkiksi UTF-16 ja UTF-32. UTF-16:ssa merkit esitetään joko yhtenä 16-bittisenä lukuna, tai mikäli merkin koodi on sitä suurempi, niin kahden 16-bittisen luvun muodostamana nk. sijaismerkkiparina (surrogate pair). UTF-32:ssa merkki esitetään aina yhtenä 32-bittisenä lukuna. Kuten todettu, Linuxissa käytetään pääasiassa UTF-8:aa. Ohjelmat voivat kuitenkin sisäisesti käyttää muitakin koodaustapoja, ja ohjelmien tekijät voivat vapaasti valita omaan ohjelmaansa sopivan tavan tallentaa tietoa.

Nykyisin monet Linux-jakelut käyttävät UTF-8:aa oletuksena. Tämän voi havaita siitä, että järjestelmän käyttämien lokaalien nimessä on ”.UTF-8”. Esimerkiksi Suomessa käytetään lokaalia nimeltä ”fi_FI.UTF-8”. Tällaista lokaalia käytettäessä järjestelmä tukee Unicodea ja mm. tiedostojen nimiin ja tekstitiedostoihin on periaatteessa mahdollista kirjoittaa kaikkia Unicode-merkkejä. Käytännössä mikään fontti ei yksinään kykene näyttämään kaikkia merkkejä.

== Tekstitiedostot ==

Jos omassa Linux-järjestelmässä on aiemmin ollut käytössä ISO-8859-15-merkistö (esimerkiksi lokaali fi_FI@euro) ja sittemmin on siirrytty UTF-8:aan, täytyy omat tekstitiedostot muuttaa UTF-8-koodatuiksi, jotta niiden sisältö näkyisi oikein. Yksi tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa sitten teksti uudella koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentotulkin ja [[recode]]-ohjelman käyttö:
recode ISO-8859-15..UTF-8 tiedosto.txt
Tiedostojen nimissä käytetyn merkistön muuntaminen onnistuu [[convmv]]-nimisellä ohjelmalla.

== [[Tiedostojärjestelmä]]t ==

=== EXT3 ===

EXT3 on Linuxissa yleisesti käytetty tiedostojärjestelmä. Se tukee täydellisesti Unicodea ja UTF-8:aa mutta tekee sen tavallaan tietämättään. EXT3-tiedostojärjestelmä ei välitä, mitä merkkejä tiedostojen nimissä on eikä tallenna mitään tietoa käytetystä merkistöstä tai sen koodaustavasta. Se vain tallentaa ne raa’asti tavujonoina. Tiedostojärjestelmää lukiessaan Linux tulkitsee tiedostojen nimet käytössä olevan lokaalin perusteella. Jos käytössä on UTF-8-lokaali (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), niin järjestelmä katsoo, että tiedostojen nimet ovat UTF-8-koodattuja. Tästä seuraa sellainen ikävä asia, että jos tiedostojen nimet on kirjoitettu käyttäen eri lokaalia kuin mikä parhaillaan on käytössä, niin todennäköisesti nimet eivät näy oikein. Tiedostojen nimien muuttaminen merkistökoodauksesta toiseen onnistuu [[convmv]]-ohjelmalla.

=== NTFS ===

NTFS on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä, ja sitä käytetään Windows-koneissa. Monet Linux-käytäjät pitävät koneellaan myös Windowsia ja liittävät Windowsin kiintolevyosiot osaksi Linux-järjestelmää, joten tässä yhteydessä on syytä kertoa, kuinka se tehdään mahdollisimman yhteensopivasti.

NTFS tukee Unicodea, ja se tallentaa tiedostojen nimet aina UTF-16-muodossa. Jotta kaikki tiedostojen nimet näkyisivät oikein Linuxissa, täytyy Linuxissa olla käytössä UTF-8-lokaali. NTFS-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy [[mount]]-komennolle vielä kertoa, mikä merkistö Linuxissa on käytössä, koska vasta tämän tiedon avulla NTFS:llä olevat tiedostojen nimet osataan muuttaa UTF-16:sta Linuxin ymmärtämään muotoon. UTF-8-lokaalia käytettäessä annetaan [[mount]]-komennolle optioksi ”nls=utf8”. Sen voi tehdä esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa seuraavan esimerkin tapaan:
/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs nls=utf8,uid=1000 0 0
Katso lisätietoja [[fstab]]-sivulta sekä Linuxista komennoilla <tt>man mount</tt> ja <tt>man fstab</tt>.

Jos käytössä on uudempi [[ntfs-3g]]-ajuri, käytetään optiota ”locale=fi_FI.UTF-8”:

/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs-3g locale=fi_FI.UTF-8 0 0

=== FAT ===

Myös FAT on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään paitsi Windowsissa mutta hyvin yleisesti myös USB-muistien, digikameroiden ja kannettavien MP3-soittimien tiedostojärjestelmänä. Pitkissä tiedostojen nimissä myös FAT tukee Unicodea, ja se periaatteessa tallentaa nimet UTF-16-muodossa. Ikänsä vuoksi FAT tukee kuitenkin vain Unicoden ensimmäisiä versioita ja merkkejä vain nk. Basic Multilingual Planesta (U+0000..U+FFFF). FATin tukema merkkivalikoima käsittää kuitenkin suurimman osan maailman kirjoitusmerkeistä, joten sen Unicode-tuki on useimpien kielten näkökulmasta varsin hyvä.

Samoin kuin NTFS:ssä, myös FAT-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy Linuxille kertoa, mihin muotoon tiedostojen nimet täytyy muuttaa. Käytettäessä Linuxissa UTF-8-lokaalia, täytyy FAT-tiedostojärjestelmä liittää Linuxiin antamalla [[mount]]-komennolle optioksi ”utf8”. Siten [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostoon laitettaisiin esimerkiksi rivi:
/dev/hdb5 /media/windows-d vfat utf8,dmask=777,fmask=666 0 0

== Ohjelmat ==

Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8-merkistökoodauksen käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.

Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.
LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi
Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.

Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.

=== Emacs ===

GNU [[Emacs]] toimii UTF-8:n kanssa, kunhan .emacsrc:ssä on seuraava rivi.
(prefer-coding-system 'utf-8) (set-keyboard-coding-system 'utf-8) (set-terminal-coding-system 'utf-8)

=== Vim ===

[[Vim]] tukee UTF-8:aa automaattisesti, jos käytössä on UTF-8-lokaali. Nykyiset Vimin versiot tukevat kutakuinkin täydellisesti kaikkia muitakin merkistöjä ja eri koodaustapoja. Tallennettavan tiedoston merkistöön voi vaikuttaa muuttujan 'fileencoding' avulla. Muokattavan tekstin merkistö on muuttujassa 'encoding'.

== IRC ==

Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta siirrosta luonnollisesti hidastaa se, että monet asiakasohjelmat eivät tue UTF-8-merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta myös se, että vain muutama asiakasohjelma saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista asiakasohjelmista löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön automaattinen tunnistus. Muutamilla kanavilla sai vuodenvaihteessa merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, ja siirtyminen tehtiin joillain [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat kanavilla] kokonaan. Nämä kanavat ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi pieni vähemmistö.

Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.

=== ChatZilla ===

Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.

=== Irssi ===

[[Irssi]] 0.8.10 tukee merkistömuutoksia nykyisessä vakaassa versiossaan ja sitä edeltäneissä release candidateissa rc5:stä eteenpäin. Tämä mahdollistaa merkistön valinnan kanavakohtaisesti, kuten myös sen, että tästä riippumatta voidaan esimerkiksi lokit kirjoittaa aina UTF-8-muodossa. Tärkeimmät asetukset ovat <tt>/set term_charset <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa terminaalin käyttämän merkistön), <tt>/set recode_out_default_charset</tt> (asettaa oletusmerkistön lähtevälle tekstille) ja <tt>/recode add <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistön automaattinen tunnistus toimii käytännössä luotettavasti.

Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat eivät sisällä sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. <tt>/set term_type utf8</tt> tai <tt>/set term_type 8bit</tt> on asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää. rc5 ja rc6-versioissa recode-toiminto oli kehitysasteella, joten toimivuus ja ominaisuudet eivät ole täydellisiä. Mikäli mahdollista, nämä versiot kannattaa tietenkin päivittää uusimpaan vakaaseen versioon.

Erään ongelman muodostavat kanavat, joiden nimissä käytetään esimerkiksi Latin1-merkkejä, suomenkielisillä kanavilla yleensä ääkkösiä. UTF-8-terminaalilla niitä ei suoraan voi kirjoittaa ja UTF-8:lla kirjoitettu kanava #ääkkönen tietenkin on irc-serverin kannalta täysin eri kanava kuin vastaava nimi Latin1:llä kirjoitettuna. Ongelman voi kiertää esimerkiksi käyttämällä komennon ''/join #ääkkönen'' sijaan ''/eval''-komentoa, jolloin merkkien numerokoodeja voidaan kirjoittaa suoraan esimerkiksi oktaaleina: ''/eval /join \344\344kk\366nen''. Merkkien koodeja voi tarkistaa esimerkiksi [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html tästä taulukosta].

=== KVIrc ===

IRC-client [[QT]]/[[KDE|KDE:lle]]. Tukee suoraan merkistön automaattista tunnistusta. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla <tt>UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -> Western, Latin 1 + Euro)</tt>.

KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.

=== mIRC ===

mIRC ei ole Linux-ohjelma, mutta monet käyttävät Windowsissa vanhoja versioita siitä ja valittavat UTF:stä juuri siksi että skandit eivät näy heillä. Kuitenkin mIRCin uusi 17.2.2006 julkaistu versio 6.17 osaa näyttää oikein myös UTF-8-koodatut skandit oletusasetuksilla.

=== Wireless IRC ===

Ei tue merkistön automaattista tunnistusta, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.

=== X-Chat ===

Verkkokohtainen merkistön voi valita asetuksista. Merkistön automaattinen tunnistus on käytössä vain kun UTF-8-merkistö on valittu.

X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.

=== jmIrc ===

Asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n, tukee myös merkistön automaattista tunnistusta.

== Linkkejä ==

* Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet asiakasohjelmien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]
* [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Valgrind

2007-04-17T16:43:37Z

Nike:

{{ Ohjelma | nimi=valgrind | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]]| käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://valgrind.org valgrind.org] }}

Valgrind on helppokäyttöinen ja hyödyllinen muistidebuggaus- ja profilointityökalu linuxille, joka tukee x86, AMD64, ppc ja ppc64 -prosessorityyppejä.

== Käyttö ==

Valgrind käynnistetään kuten [[Gdb]]
valgrind ./ohjelma

Tämän jälkeen valgrind tulostaa, oletuksena standarditulostusvirtaan, mm. hyödyllistä tietoa ohjelman muistinkäytön puutteista, jos niitä on.

===työkalut===

Mikäli haluat käyttää jotain muuta työkalua kuin memcheck, käytä valitsinta --tool=<työkalu>.

Valittavana on seuraavat työkalut:

*Memcheck, erinomainen työkalu muistinhallinnan virheiden löytämiseen.

*Cachegrind, työkalu, joka kertoo kuinka hyvin ohjelmasi hyödyntää prosessorivälimuistia.

*Callgrind, työkalu, joka antaa kehittäjälle olennaista tietoa ohjelman eri osien käyttämistä prosessoriresursseista

*Massif, työkalu ohjelman dynaamisesti varattavan muistin käytön profilointiin

*Helgrind,

== Tulosteen tulkinta ==

Valgrindin tulostamien rivien alussaoleva ==[[PID]]== kertoo senhetkisen ajettavan prosessin prosessitunnuksen.
Ohjelman oma tuloste taas tulostuu sellaisenaan ilman tätä merkintää.

===tool=memcheck===

==12799== Invalid read of size 4
Edellinen merkintä kertoo, että muistista on luettu alue standardikirjastolta varattujen muistialueiden ulkopuolelta. "of size 4" kertoo tässä, että alue on 4 size_t -yksikön kokoinen, eli tyypillisesti 4 tavua, 32-bittiä. Tämä on ehdottomasti virhe, tarkista esimerkiksi taulukoiden indeksoinnit.
Merkinnän jälkeen tulostuu kutsupino, joka kertoo, missä virhe tapahtuu. Esimerkiksi:
==12393== at 0x80483FA: main (testi.c:7)
kertoo, että virhe tapahtuu suoritettavan ohjelman kohdassa 0x80483FA, funktiossa main(), lähdekooditiedostossa testi.c ja rivillä 7.

==16340== Address 0x416702D is 1 bytes after a block of size 4 alloc'd
Kertoo luetun muistiosoitteen ja hyödyllistä tietoa sen sijainnista suhteessa varattuun muistiin.

==17298== Invalid write of size 1
Merkintä kertoo, että muistiin on kirjoitettu alue varattujen muistialueiden ulkopuolelta. Tulkinta on lähes täysin vastaava edelliseen nähden.

==18096== Conditional jump or move depends on uninitialised value(s)
Tämä virhe syntyy, kun koodissa on käytetty if, for tai while -ohjauslausekkeiden ehtona muuttujaa, jonka muistialue on alustamaton tai jonka muistialueen sisältö ei ole määräytynyt täsmällisesti ohjelman ajon aikana.

Tässä vikana voi olla esimerkiksi unohtunut = NULL -sijoitus olemattomalle oliolle, kun olion ja NULL:n vertailua käytetään ehtona olion käsittelylle. Kannattaa kuitenkin välttää logiikkavirheiden peittämistä mielivaltaisella alustamisella!

===yhteenveto ohjelman muistinkäytöstä===

==8843== ERROR SUMMARY: 4 errors from 4 contexts (suppressed: 7 from 1)
==8843== malloc/free: in use at exit: 4 bytes in 1 blocks.
==8843== malloc/free: 1 allocs, 0 frees, 4 bytes allocated.
==8843== For counts of detected errors, rerun with: -v
==8843== searching for pointers to 1 not-freed blocks.
==8843== checked 53,100 bytes.

Käyttämällä valitsinta --leak-check=full saadaan tietoa menetetystä muistista:

==8843== 4 bytes in 1 blocks are definitely lost in loss record 1 of 1
==8843== at 0x4021628: malloc (in /usr/lib/valgrind/x86-linux/vgpreload_memcheck.so)
==8843== by 0x80483F1: main (testi.c:7)

Tämä kertoo, että kadotettu 4 tavun kokoinen 1 muistialue (block) varattiin käyttöön testi.c:n rivillä 7. Monimutkaisemmissa tilanteissa tulostuu koko kutsupino, joka aiheutti muistinvaraamisen. Se on kuitenkin tulkittavissa, kuten aiemmin esitettiin.

==8843== LEAK SUMMARY:
==8843== definitely lost: 4 bytes in 1 blocks.
==8843== possibly lost: 0 bytes in 0 blocks.
==8843== still reachable: 0 bytes in 0 blocks.
==8843== suppressed: 0 bytes in 0 blocks.
==8843== Reachable blocks (those to which a pointer was found) are not shown.
==8843== To see them, rerun with: --show-reachable=yes

Tämä kertoo yhteenvedon hukatusta muistista - hyvässä C-kielisessä ohjelmassa tyypillisesti kaikki luvut tässä ovat nollia.

"definitely lost" kertoo, että muistialueen käsittely voidaan varmasti tulkita muistivuodoksi.

"possibly lost" kertoo, että muistialueen käsittely voidaan luultavasti tulkita muistivuodoksi.

"still reachable" kertoo, että varattuun muistialueeseen on säilytetty viittaus ohjelman loppuun asti, mutta sitä ei vapauteta ennen ohjelma päättymistä. Tunnetusti C++:n standardikirjastojen templaattisäilöt eivät vapauta muistia välttämättä käskettäessäkään, vaan säilyttävät varauksen, jotta alue voitaisiin ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön. Tästä ei siis tarvitse välttämättä C++-ohjelmissa huolestua.

==vaihtoehtoiset käyttöliittymät==

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Sanasto

2007-01-14T14:12:17Z

Nike:

{{poikkeavasti lisensoitu|[[GPL]]}}
Tämän on alunperin Tapio Lehtosen tekemä sanasto, joka oli alunperin Debianin asennusohjeen suomennoksessa, josta päätyi [http://sal-faq.sourceforge.net/ SAL-FAQiin], ja sieltä tänne, jossa kehitetty jonkin verran.

= Englanti-Suomi =

<nowiki>#</nowiki>

ristikkomerkki
µ

myy
-

yhdysmerkki
<nowiki>/</nowiki>

vinoviiva, kauttaviiva
@

taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki
== A ==
account

tili
administrator

ylläpitäjä, pääkäyttäjä
Advanced Power Management

[APM]
APM

sähkönsäästötoiminnot
architecture

laitearkkitehtuuri
architecture

prosessoriarkkitehtuuri
archive, zip archive

pakattu tiedosto
arrow keys

nuolinäppäimet
auto-probing

tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"
backup

varmuuskopio
base system

peruskokoonpano

== B ==

BIOS caching

BIOS-välimuisti
BIOS setup menu

BIOS-asetusvalikko
bit

bitti
boot

alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]
boot device

käynnistyslaite
boot drive

käynnistyslevyasema
boot floppies

kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet
boot loader

käynnistyslatain
boot manager

alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]
boot method

??
boot parameters

kylmäkäynnistysparametrit
boot sector

käynnistyssektori
bootable CD-ROM

käynnistys-CD, käynnistysromppu
broadcast

levitysviesti, yleislähetys
bug

ohjelmavirhe, "käpy", bugi
bug report

vikailmoitus
byte

tavu

== C ==

cache

välimuisti
CD-ROM

"romppu", CD-levy
chapter

luku
character based

merkkipohjainen
checksum

tarkistussumma
closed bug

suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu
closed hardware

suljettu laitteisto
cold boot

kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle
configuration

asetukset
configuration file

asetustiedosto
configure

muuta asetuksia
conflict

törmätä (?), olla ristiriidassa
corrupt

turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui
CPU

CPU, prosessori
crash

kaatua (operating system crashed)
custom

räätälöity

== D ==

daemon

demoni, takapiru, taustaohjelma
data

aineisto, data, tieto
Debian mirror

[[Debian GNU/Linux|Debian]]-projektin peilipalvelin
debug

jäljittää virheitä, virheen jäljitys
default gateway

oletusreititin
defragment

eheyttää
defragmenter

eheytystoiminto
dependency

riippuvuus
desktop machine

työasema
device

laitenimi (esim. /dev/eth0)
device driver

laiteajuri
dialog box

valintaikkuna
dialup connection

soittoyhteys
disk block

levylohko
disk compression

levyn pakkaus
disk image

levykuva, levyn binäärikuva
disk manager

?? mikä tämä on?
distribution

jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)
document

kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje
domain name

verkkoaluenimi
double click

kaksoisnapsautus
download

imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle
driver

laiteohjain

== E ==

editor

teksturi, editori
embedded

sulautettu
enter

rivinvaihtonäppäin
executable

suoritettava ohjelma

== F ==

FAQ

Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee.
file system

tiedostojärjestelmä
filename

tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]
firmware

kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma
flush the cache

tyhjennä välimuisti
font

kirjasinlaji
free software

vapaa ohjelma
freeware

ilmaisohjelma
full screen

ruutunäyttö

== G ==

gateway

yhdyskäytävä
Gb

gigabitti
GB

gigatavu
generic

sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"
graphical interface

näytönohjain ??
graphical user interface

graafinen käyttöliittymä
group

ryhmä

== H ==

hang

jumittua, tiltata, program hangs = ohjelma jumittuu
hard disk

kiintolevy, "kovalevy"
hardware

laitteisto, tietokonejärjestelmä
hardware configuration

laiteasetukset
hardware configuration

laitteiston kokoonpano
header

otsikkotieto??
help

opastusteksti
hostname

konenimi

== I ==

illegal instruction

kelvoton konekäsky
install over a network

asennus verkosta
installation

järjestelmä (?)
installation profile

malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit
installation system

asennusohjelmisto
instruction

konekäsky, konekielinen käsky
interface

rajapinta

== J ==

jumper

siltaus, jumpperi
jumper block

siltaaja
jumpering

siltaus

== K ==

kernel

ydin
kernel image

ytimen binäärikuva
laptop

"läppäri", kannettava tietokone
license

käyttöoikeussopimus, lisenssi
link

liittää, link to kernel = liittää ytimeen

== M ==

MAC, Media Access Control

laiteosoite, verkkorajapinnan 6-tavuinen tunniste
mailing list

postituslista
main distribution

päälevitysversio
mainboard

emolevy
manual page

manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)
massaging

"viilailua"
master boot record

pääkäynnistyslohko
Mb

megabitti
MB

megatavu
MBR

pääkäynnistyslohko
media

taltio, media (levy, CD, nauha tms.)
mirror

tiedostopalvelimen kopio
MMU

Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö
mode

toimintatila
modem

modeemi
motherboard

emolevy
mount

liittää
mount point

liitoskohta
mouse

osoitinlaite, hiiri
multiboot

monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy
multicast

ryhmälähetys, monilähetys
multiple prosessors

moniprosessorijärjestelmä
multiprocessor

monisuoritin
multiprocessing

moniajo

== N ==

name server

nimipalvelin
netmask

verkon peitto
network address

verkon osoite
network card

verkkokortti, LAN-kortti (NIC)
network installation

verkkoasennus
network interface card

verkkokortti, LAN-kortti (NIC)
NIC

verkkoadapteri, network interface card
non proprietary

avoin

== O ==

online

olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-
open bug

avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu
open source software

avoimen lähdekoodin ohjelma
operating system

käyttöjärjestelmä

== P ==

package

ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)
packaging system

pakettien hallintajärjestelmä
pager

sivuttaja
paging

sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy
pane

luetteloruutu
paragraph

kappale
parallel port

rinnakkaisportti, kirjoitinportti
parity

pariteetti
parity RAM

pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa
partition

levyosio
partition

osio
partition table

osiotaulu
pathname

polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename]
platform

laitealusta
plugin

valmisosa, lisäosa
pointing device

osoitinlaite (hiiri yms.)
port

siirros
port

siirtää
PPP

PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP-yhteys sarjaportista
primary

ensisijainen
printer

tulostin
probe hardware

tutkia laitteistoa
procedure

menettelytapa
process

prosessi
processor

suoritin
prompt

kehoite
proprietary

suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)
ps/2 mouse

ps/2 -hiiri
pwd

nykyhakemisto

== R ==

RAM

käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista
RAM disk

muistilevy, näennäislevy
raw mode, write to disk in

bitti bitiltä, kirjoita levylle
reboot

tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys
release

julkaista
release

levitysversio (?)
reset

alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"
ROM

lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa
root

juurihakemisto
root

pääkäyttäjä
root partition

juuriosio
root privileges

pääkäyttäjän oikeudet

== S ==

scanner

kuvanlukija, "skanneri"
section

aliluku, kohta [chapter, subsection]
serial mouse

sarjahiiri
server

palvelin(kone)
set up

ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset
setup menu

asetusvalikko
shadow password

varjosalasana
shadow RAM

varjomuisti
shell

komentotulkki
SMP

Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti
snapshot

tilannevedos
source code

lähdekoodi
space

sanaväli, välilyönti
space bar

välinäppäin
space character

tyhjämerkki
spam

roskaposti
startup messages

käynnistysviestit
storage device

massamuisti
supported hardware

tuetut laitteet
swap

heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging]
system

järjestelmä
system

käyttöympäristö
system

tietokonelaitteisto
system administrator

järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä
system bus

laiteväylä
system call

järjestelmäkutsu
system requirements

laitteistovaatimukset

== T ==

tab

sarkain
text editor

teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin
this document

tämä asennusohje
timer

ajastin
trojan horse

troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto

== U ==

umount

irrottaa
unpack

purkaa
upgrade

päivittää

== V ==

vendor

laitetoimittaja, myyjä
virtual console

virtuaalikonsoli
virtual console

virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)
virtual memory

näennäismuisti, virtuaalimuisti
virtual memory

virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)
virus protection

virusten torjunta

== W ==

warm boot

'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del
web browser

Web-selain, seittiselain
world wide web

seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www
www

webbi
WYSIWYG

näköisnäyttö, What You See Is What You Get

== X ==

X

[X Window]
X Window

graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa
X Window

X Window
X11

[X Window]
\

kenoviiva
~

aaltoviiva

= Suomi-Englanti =

"läppäri", kannettava tietokone

laptop
"romppu", CD-levy

CD-ROM
"viilailua"

massaging
'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del

warm boot
??

boot method
?? mikä tämä on?

disk manager

== A ==

aaltoviiva

~
aineisto, data, tieto

data
ajastin

timer
aliluku, kohta [chapter, subsection]

section
alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"

reset
alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]

boot
alkulatausohjelma

boot loader
alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]

boot manager
asennus verkosta

install over a network
asennusohjelmisto

installation system
asetukset

configuration
asetustiedosto

configuration file
asetusvalikko

setup menu
avoin

non proprietary
avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu

open bug

== B ==

BIOS-asetusvalikko

BIOS setup menu
BIOS-välimuisti

BIOS caching
bitti

bit
bitti bitiltä, kirjoita levylle

raw mode, write to disk in

== C ==

CPU, prosessori

CPU

== D ==

[[Debian GNU/Linux|Debian]]-projektin peilipalvelin

Debian mirror

demoni, takapiru, taustaohjelma

daemon

== E ==
eheyttää

defragment
eheytystoiminto

defragmenter
emolevy

mainboard
emolevy

motherboard
ensisijainen

primary

== F ==

Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee.

FAQ

== G ==

gigabitti

Gb
gigatavu

GB
graafinen käyttöliittymä

graphical user interface
graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa

X Window

== H ==

hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste

MAC
heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging]

swap

== I ==

ilmaisohjelma

freeware
imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle

download
irroittaa

umount

== J ==

jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)

distribution
julkaista

release
jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu

hang
juurihakemisto

root
juuriosio

root partition
jäljittää virheitä, virheen jäljitys

debug
järjestelmä

system
järjestelmä (?)

installation
järjestelmäkutsu

system call
järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä

system administrator, root

== K ==

kaatua (operating system crashed)

crash
kaksoisnäpäytys

double click
kappale

paragraph
kehoite

prompt
kelvoton konekäsky

illegal instruction
kenoviiva

\
kiintolevy, "kovalevy"

hard disk
kirjasinlaji

font
kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje

document
komentotulkki

shell
konekäsky, konekielinen käsky

instruction
konenimi

hostaname
kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma

firmware
kuvanlukija, "skanneri"

scanner
kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle

cold boot
kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet

boot floppies
kylmäkäynnistysparametrit

boot parameters
käynnistys-CD, käynnistysromppu

bootable CD-ROM
käynnistyslaite

boot device
käynnistyslevyasema

boot drive
käynnistyssektori

boot sector
käynnistysviestit

startup messages
käyttäjätunnus

account
käyttöjärjestelmä

operating system
käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista

RAM
käyttöoikeusopimus

license
käyttöympäristö, järjestelmä

system

== L ==

laiteajuri

device driver
laitealusta

platform
laitearkkitehtuuri

architecture
laiteasetukset

hardware configuration
laitenimi (esim. /dev/eth0)

device
laiteohjain

driver
laitetoimittaja, myyjä

vendor
laiteväylä

system bus
laitteisto, tietokonejärjestelmä

hardware
laitteiston kokoonpano

hardware configuration
laitteistovaatimukset

system requirements
levitysversio (?)

release
levitysviesti, yleislähetys

broadcast
levykuva, levyn binäärikuva

disk image
levylohko

disk block
levyn pakkaus

disk compression
levyosio

partition
liitoskohta

mount point
liittää

mount
liittää, link to kernel = liittää ytimeen

link
luetteloruutu

pane
luku

chapter
lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa

ROM
lähdekoodi

source code

== M ==

malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit

installation profile
manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)

manual page
massamuisti

storage device
megabitti

Mb
megatavu

MB
Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö

MMU
menettelytapa

procedure
merkkipohjainen

character based
modeemi

modem
moniajo

multiprosessing
monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy

multiboot
moniprosessorijärjestelmä

multiple prosessors
monisuoritin

multiprocessor
muistilevy, näennäislevy

RAM disk
muuta asetuksia

configure
myy

µ

== N ==

nimipalvelin

name server
nuolinäppäimet

arrow keys
nykyhakemisto

pwd
näennäismuisti, virtuaalimuisti

virtual memory
näköisnäyttö, What You See Is What You Get

WYSIWYG
näytönohjain ??

graphical interface

== O ==

ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)

package
ohjelmavirhe, "käpy", bugi

bug
oletusreititin

default gateway
olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-

online
opastusteksti

help
osio

partition
osiotaulu

partition table
osoitinlaite (hiiri yms.)

pointing device
osoitinlaite, hiiri

mouse
otsikkotieto??

header
ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset

set up

== P ==

pakattu tiedosto

archive, zip archive
pakettien hallintajärjestelmä

packaging system
palvelin(kone)

server
pariteetti

parity
pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa

parity RAM
peruskokoonpano

base system
polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename]

pathname
postituslista

mailing list
PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista

PPP
prosessi

process
prosessoriarkkitehtuuri

architecture
ps/2 -hiiri

ps/2 mouse
purkaa

unpack
päivittää

upgrade
pääkäynnistyslohko

master boot record
pääkäynnistyslohko

MBR
pääkäyttäjä

root
pääkäyttäjän oikeudet

root privileges
päälevitysversio

main distribution

== R ==

rajapinta

interface
riippuvuus

dependency
rinnakkaisportti, kirjoitinportti

parallel port
ristikkomerkki

#
rivinvaihtonäppäin

enter
roskaposti

spam
ruutunäyttö

full screen
ryhmä

group
ryhmälähetys, monilähetys

multicast
räätälöity

custom

== S ==

sanaväli, välilyönti

space
sarjahiiri

serial mouse
sarkain

tab
seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www

world wide web
siirros

port
siirtää

port
siltaaja

jumper block
siltaus

jumpering
siltaus, jumpperi

jumper
sivuttaja

pager
sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy

paging
soittoyhteys

dialup connection
sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"

generic
sulautettu

embedded
suljettu laitteisto

closed hardware
suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu

closed bug
suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)

proprietary
suoritettava ohjelma

executable
suoritin

processor
Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti

SMP
sähkönsäästötoiminnot, Advanced Power Management

APM

== T ==

taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki

@
taltio, media (levy, CD, nauha tms.)

media
tarkistussumma

checksum
tavu

byte
tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys

reboot
teksturi, editori

editor
teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin

text editor
tiedostojärjestelmä

file system
tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]

filename
tiedostopalvelimen kopio

mirror
tietokonelaitteisto

system
tilannevedos

snapshot
toimintatila

mode
troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto

trojan horse
tuetut laitteet

supported hardware
tulostin

printer
turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui

corrupt
tutkia laitteistoa

probe hardware
tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"

auto-probing
tyhjennä välimuisti

flush the cache
tyhjämerkki

space character
työasema

desktop machine
tämä asennusohje

this document
törmätä (?), olla ristiriidassa

conflict

== V ==

valintaikkuna

dialog box
valmisosa, lisäosa

plugin
vapaa ohjelma

free software
vapaa ohjelma

open source software
varjomuisti

shadow RAM
varjosalasana

shadow password
varmuuskopio

backup
verkkoadapteri, network interface card

NIC
verkkoaluenimi

domain name
verkkoasennus

network installation
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)

network card
verkkokortti, LAN-kortti (NIC)

network interface card
verkon osoite

network address
verkon peitto

netmask
vikailmoitus

bug report
vinoviiva, kauttaviiva

/
virtuaalikonsoli

virtual console
virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)

virtual console
virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)

virtual memory
virusten torjunta

virus protection
välimuisti

cache
välinäppäin

space bar

== W ==

Web-selain, seittiselain

web browser
webbi

www

== X ==

X Window

X Window

== Y ==

ydin

kernel
yhdyskäytävä

gateway
yhdysmerkki

-
ylläpitäjä, pääkäyttäjä

administrator
ytimen binäärikuva

kernel image
<nowiki>[APM]</nowiki>

Advanced Power Management
<nowiki>[X Window]</nowiki>

X
<nowiki>[X Window]</nowiki>

X11

[[Luokka:Käsitteet]]

IceWM

2007-01-14T14:07:40Z

Nike: fixfix

{{Ohjelma | nimi=IceWM | kuva=[[Kuva:Icewm-logo.png]] | kuvateksti= | käyttöliittymä=[[X]] | lisenssi=[[GPL]] ja [[LGPL]] | kotisivu=[http://www.icewm.org www.icewm.org] }}
IceWM on kevyt ja nopea [[ikkunointiohjelma]]. Sen ominaisuuksiin kuuluu mm. virtuaalityöpöydät ja teemat. Siinä on myös tehtäväpalkki, johon saa joitakin pikkuohjelmia (applets).

[[Luokka:Ikkunointiohjelma]]

Unicode

2006-09-17T10:18:44Z

Nike:

{{perustietoa}}
[[wikipedia:fi:Unicode|Unicode Wikipediassa]]

'''Unicode''' on standardi, joka mm. määrittelee useimmille maailman kirjoitusmerkeille omat merkkikoodinsa. Standardin tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet hyvin erilaiset ja keskenään huonosti yhteensopivat merkistöt. Suomessa on Linux-koneissa käytetty enimmäkseen ISO-8859-15-merkistöä. Vanhojen merkistöjen ongelma on, että niiden merkkivalikoima on hyvin rajallinen; esimerkiksi 256 merkkiä. Se yleensä tarkoittaa, että samalla merkistöllä ei voida esittää useita kovin erilaisia kieliä. Esimerkiksi sama tekstitiedosto tai sähköpostiviesti ei voi sisältää tekstiä kuin niillä kielillä, joita kyseisellä merkistöllä voidaan esittää. Tämä ei kenties häiritse yksittäistä tietokoneenkäyttäjää, mutta sitä mukaa, kun kansainvälinen tietoliikenne on lisääntynyt, on myös lisääntynyt tarve luoda kaikille yhteinen standardi kirjoitusmerkkien esittämiseksi.

Unicode pyrkii ratkaisemaan vanhojen merkistöjen rajallisuuteen liittyvät ongelmat luomalla merkistön, joka sisältää kaikki nykyiset (ja jopa entiset) kirjoitusjärjestelmät. Unicode-standardi käsittää 1 114 112 merkkipaikkaa, ja ne yksilöidään U+xxxx-muotoisella tunnuksella, jossa ”xxxx” on merkin numerokoodi heksadesimaalimuodossa (16-järjestelmä). Mahdolliset koodit ovat U+0000..U+10FFFF. Käytännössä ihan jokainen merkkipaikka ei viittaa mihinkään kirjoitusmerkkiin, vaan mukana on jonkin verran myös erilaisia ohjauskoodeja tietokonetta varten sekä Unicode-standardiin liittyvää erikoistietoa. Joka tapauksessa merkkipaikkoja on niin paljon, että kaikki olemassa olevat ja jo historiaan jääneet kirjoitusmerkit mahtuvan mukaan. Tästä huolimatta merkkipaikkoja on runsaasti tyhjillään tulevaisuuden varalta ja kaikkia tuskin tarvitaan koskaan. Mukana on myös suuri joukko tarkoituksella määrittelemättömiä, yksityiseen käyttöön varattuja merkkipaikkoja.

Unicode-merkkejä sisältävää tekstiä voidaan tallentaa tietokoneelle useilla eri tavoilla. Linuxissa ja yleensäkin tietoliikenteessä käytetty Unicoden koodaustapa on nimeltään '''UTF-8'''. Tässä koodauksessa yksi Unicode-merkki vie tallennustilaa 1–4 oktettia eli 8 bitin tavua. ASCII-merkistöön kuuluvat merkit (U+0000..U+007F) esitetään UTF-8:ssa sellaisenaan, yhtenä tavuna, joten ASCII on täysin UTF-8-yhteensopiva. Se onkin Linuxissa tärkeää, koska siinä käytetään paljon ASCII-muodossa olevia asetustiedostoja ja käynnistysskriptejä. Muiden kuin ASCII-merkkien esittämiseksi tarvitaan avuksi lisätavuja, ja esimerkiksi suomen kieleen kuuluvien ä- ja ö-kirjainten esittämiseen tarvitaan kaksi tavua.

UTF-8:n lisäksi on olemassa muitakin koodaustapoja, esimerkiksi UTF-16 ja UTF-32. UTF-16:ssa merkit esitetään joko yhtenä 16-bittisenä lukuna, tai mikäli merkin koodi on sitä suurempi, niin kahden 16-bittisen luvun muodostamana nk. sijaismerkkiparina (surrogate pair). UTF-32:ssa merkki esitetään aina yhtenä 32-bittisenä lukuna. Kuten todettu, Linuxissa käytetään pääasiassa UTF-8:aa. Ohjelmat voivat kuitenkin sisäisesti käyttää muitakin koodaustapoja, ja ohjelmien tekijät voivat vapaasti valita omaan ohjelmaansa sopivan tavan tallentaa tietoa.

Nykyisin monet Linux-jakelut käyttävät UTF-8:aa oletuksena. Tämän voi havaita siitä, että järjestelmän käyttämien lokaalien nimessä on ”.UTF-8”. Esimerkiksi Suomessa käytetään lokaalia nimeltä ”fi_FI.UTF-8”. Tällaista lokaalia käytettäessä järjestelmä tukee Unicodea ja mm. tiedostojen nimiin ja tekstitiedostoihin on periaatteessa mahdollista kirjoittaa kaikkia Unicode-merkkejä. Käytännössä mikään fontti ei ihan kaikkia merkkejä kykene näyttämään.

== Tekstitiedostot ==

Jos omassa Linux-järjestelmässä on aiemmin ollut käytössä ISO-8859-15-merkistö (esimerkiksi lokaali fi_FI@euro) ja sittemmin on siirrytty UTF-8:aan, täytyy omat tekstitiedostot muuttaa UTF-8-koodatuiksi, jotta niiden sisältö näkyisi oikein. Yksi tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa sitten teksti uudella koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentotulkin ja [[recode]]-ohjelman käyttö:
recode ISO-8859-15..UTF-8 tiedosto.txt
Tiedostojen nimissä käytetyn merkistön muuntaminen onnistuu [[convmv]]-nimisellä ohjelmalla.

== [[Tiedostojärjestelmä]]t ==

=== EXT3 ===

EXT3 on Linuxissa yleisesti käytetty tiedostojärjestelmä. Se tukee täydellisesti Unicodea ja UTF-8:aa mutta tekee sen tavallaan tietämättään. EXT3-tiedostojärjestelmä ei välitä, mitä merkkejä tiedostojen nimissä on eikä tallenna mitään tietoa käytetystä merkistöstä tai sen koodaustavasta. Se vain tallentaa ne raa’asti tavujonoina. Tiedostojärjestelmää lukiessaan Linux tulkitsee tiedostojen nimet käytössä olevan lokaalin perusteella. Jos käytössä on UTF-8-lokaali (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), niin järjestelmä katsoo, että tiedostojen nimet ovat UTF-8-koodattuja. Tästä seuraa sellainen ikävä asia, että jos tiedostojen nimet on kirjoitettu käyttäen eri lokaalia kuin mikä parhaillaan on käytössä, niin todennäköisesti nimet eivät näy oikein. Tiedostojen nimien muuttaminen merkistökoodauksesta toiseen onnistuu [[convmv]]-ohjelmalla.

=== NTFS ===

NTFS on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä, ja sitä käytetään Windows-koneissa. Monet Linux-käytäjät pitävät koneellaan myös Windowsia ja liittävät Windowsin kiintolevyosiot osaksi Linux-järjestelmää, joten tässä yhteydessä on syytä kertoa, kuinka se tehdään mahdollisimman yhteensopivasti.

NTFS tukee Unicodea, ja se tallentaa tiedostojen nimet aina UTF-16-muodossa. Jotta kaikki tiedostojen nimet näkyisivät oikein Linuxissa, täytyy Linuxissa olla käytössä UTF-8-lokaali. NTFS-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy [[mount]]-komennolle vielä kertoa, mikä merkistö Linuxissa on käytössä, koska vasta tämän tiedon avulla NTFS:llä olevat tiedostojen nimet osataan muuttaa UTF-16:sta Linuxin ymmärtämään muotoon. UTF-8-lokaalia käytettäessä annetaan [[mount]]-komennolle optioksi ”nls=utf8”. Sen voi tehdä esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa seuraavan esimerkin tapaan:
/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs nls=utf8,uid=1000 0 0
Katso lisätietoja [[fstab]]-sivulta sekä Linuxista komennoilla <tt>man mount</tt> ja <tt>man fstab</tt>.

=== FAT ===

Myös FAT on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään paitsi Windowsissa mutta hyvin yleisesti myös USB-muistien, digikameroiden ja kannettavien MP3-soittimien tiedostojärjestelmänä. Pitkissä tiedostojen nimissä myös FAT tukee Unicodea, ja se periaatteessa tallentaa nimet UTF-16-muodossa. Ikänsä vuoksi FAT tukee kuitenkin vain Unicoden ensimmäisiä versioita ja merkkejä vain nk. Basic Multilingual Planesta (U+0000..U+FFFF). FATin tukema merkkivalikoima käsittää kuitenkin suurimman osan maailman kirjoitusmerkeistä, joten sen Unicode-tuki on useimpien kielten näkökulmasta varsin hyvä.

Samoin kuin NTFS:ssä, myös FAT-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy Linuxille kertoa, mihin muotoon tiedostojen nimet täytyy muuttaa. Käytettäessä Linuxissa UTF-8-lokaalia, täytyy FAT-tiedostojärjestelmä liittää Linuxiin antamalla [[mount]]-komennolle optioksi ”utf8”. Siten [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostoon laitettaisiin esimerkiksi rivi:
/dev/hdb5 /media/windows-d vfat utf8,dmask=777,fmask=666 0 0

== Ohjelmat ==

Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8-merkistökoodauksen käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.

Tällaista ohjelmaa voi käyttää luit-ohjelman avulla esimerkiksi näin.
LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi
Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.

Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.

=== Emacs ===

GNU [[Emacs]] toimii UTF-8:n kanssa, kunhan .emacsrc:ssä on seuraava rivi.
(prefer-coding-system 'utf-8) (set-keyboard-coding-system 'utf-8) (set-terminal-coding-system 'utf-8)

=== Vim ===

[[Vim]] tukee UTF-8:aa automaattisesti, jos käytössä on UTF-8-lokaali. Nykyiset Vimin versiot tukevat kutakuinkin täydellisesti kaikkia muitakin merkistöjä ja eri koodaustapoja. Tallennettavan tiedoston merkistöön voi vaikuttaa muuttujan 'fileencoding' avulla. Muokattavan tekstin merkistö on muuttujassa 'encoding'.

== IRC ==

Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta siirrosta luonnollisesti hidastaa se, että monet asiakasohjelmat eivät tue UTF-8-merkistöä lainkaan ilman erillisiä scriptejä ja toisaalta myös se, että vain muutama asiakasohjelma saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan, siten että muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä kumpaa käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista asiakasohjelmista löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön automaattinen tunnistus. Muutamilla kanavilla sai vuodenvaihteessa merkittävää kannatusta merkistönvaihtopäiväksi valittu päivämäärä 1.1.2006, ja siirtyminen tehtiin joillain [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat kanavilla] kokonaan. Nämä kanavat ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi pieni vähemmistö.

Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.

=== ChatZilla ===

Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.

=== Irssi ===

Irssi 0.8.10 tukee merkistömuutoksia nykyisessä vakaassa versiossaan ja sitä edeltäneissä release candidateissa rc5:stä eteenpäin. Tämä mahdollistaa merkistön valinnan kanavakohtaisesti, kuten myös sen, että tästä riippumatta voidaan esimerkiksi lokit kirjoittaa aina UTF-8-muodossa. Tärkeimmät asetukset ovat <tt>/set term_charset <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa terminaalin käyttämän merkistön), <tt>/set recode_out_default_charset</tt> (asettaa oletusmerkistön lähtevälle tekstille) ja <tt>/recode add <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistön automaattinen tunnistus toimii käytännössä luotettavasti.

Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat eivät sisällä sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. <tt>/set term_type utf8</tt> tai <tt>/set term_type 8bit</tt> on asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Merkistömuunnostuen saa scripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai pluginilla charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää. rc5 ja rc6-versioissa recode-toiminto oli kehitysasteella, joten toimivuus ja ominaisuudet eivät ole täydellisiä. Mikäli mahdollista, nämä versiot kannattaa tietenkin päivittää uusimpaan vakaaseen versioon.

Erään ongelman muodostavat kanavat, joiden nimissä käytetään esimerkiksi Latin1-merkkejä, suomenkielisillä kanavilla yleensä ääkkösiä. UTF-8-terminaalilla niitä ei suoraan voi kirjoittaa ja UTF-8:lla kirjoitettu kanava #ääkkönen tietenkin on irc-serverin kannalta täysin eri kanava kuin vastaava nimi Latin1:llä kirjoitettuna. Ongelman voi kiertää esimerkiksi käyttämällä komennon ''/join #ääkkönen'' sijaan ''/eval''-komentoa, jolloin merkkien numerokoodeja voidaan kirjoittaa suoraan esimerkiksi oktaaleina: ''/eval /join \344\344kk\366nen''. Merkkien koodeja voi tarkistaa esimerkiksi [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html tästä taulukosta].

=== KVIrc ===

IRC-client [[QT]]/[[KDE|KDE:lle]]. Tukee suoraan merkistön automaattista tunnistusta. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla <tt>UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -> Western, Latin 1 + Euro)</tt>.

KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.

=== mIRC ===

mIRC ei ole Linux-ohjelma, mutta monet käyttävät Windowsissa vanhoja versioita siitä ja valittavat UTF:stä juuri siksi että skandit eivät näy heillä. Kuitenkin mIRCin uusi 17.2.2006 julkaistu versio 6.17 osaa näyttää oikein myös UTF-8-koodatut skandit oletusasetuksilla.

=== Wireless IRC ===

Ei tue merkistön automaattista tunnistusta, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.

=== X-Chat ===

Verkkokohtainen merkistön voi valita asetuksista. Merkistön automaattinen tunnistus on käytössä vain kun UTF-8-merkistö on valittu.

X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.

=== jmIrc ===

Asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n, tukee myös merkistön automaattista tunnistusta.

== Linkkejä ==

* Virallinen merkistönvaihtopäivä ja tarkat ohjeet asiakasohjelmien säätämiseen [http://wiki.tukaani.org/irc_ja_utf-8 Tukaanin Wikissä]
* [http://wiki.tukaani.org/utf-8_ja_irc-kanavat IRC-kanavien UTF-8-säännöt]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]

GStreamer

2006-06-20T12:02:36Z

Nike: amarok

Gstreamer on avoimen lähdekoodin multimediakirjasto. Sen avulla sovelluksiin saadaan helposti tuki erilaisille mediaformaateille. Uusia koodekkeja ja suodattimia voi ohjelmoida siihen yksinkertaisen ja tarkasti määritellyn rajapinnan kautta. Sitä käytetään [[Backend|backendinä]] esimerkiksi erilaisissa mediasoittimissa (esim. [[Amarok]]).

==Linkkejä==
[http://gstreamer.freedesktop.org/ Gstreamerin kotisivut]

[[Luokka:Kirjastot]]
[[Luokka:Työpöytä]]

SQLite

2006-06-20T12:01:20Z

Nike: kh

SQLite on [[C]]-kielellä toteutettu pieni ohjelmakirjasto, joka tarjoaa SQL-[[Tietokanta|tietokantamoottorin]], joka tallentaa tiedot tiedostoihin. Tästä syystä SQLite ei tarvitse erillistä tietokantapalvelinta ja on siten yksinkertainen ottaa käyttöön. Esimerkiksi [[Amarok]]-tarjoaa tietokantavaihtoehtona SQLiteä käytettäväksi tapauksissa, joissa koneelle ei ole asennettu [[MySQL]]-tietokantapalvelinta.

== Katso myös ==
*[[Tietokanta]]
*[[wikipedia:fi:SQLite|SQLite-artikkeli Wikipediassa]]
*[[MySQL]]
*[[PostgreSQL]]

[[Luokka:Ohjelmat]]