Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Linux.fi:Kahvihuone

2013-07-09T13:41:38Z

Pb:

'''HUOM!''' Lisääthän uudet keskusteluaiheet kahvihuoneen alkuun, niin sivu pysyy selkeämpänä. Hyvän tavan mukaista on myös käyttää <nowiki>--~~~~~</nowiki> -merkintää viestien lopussa, jotta kirjoittaja ja kirjoitusaika jäisivät selvemmin esille.

Allaolevat linkit johtavat keskusteluarkistoihin.
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto|Arkisto 1]]
*[[Linux.fi:Kahvihuone/Arkisto2|Arkisto 2]]

== Väärinkäyttösuodatin rikki ==

Väärinkäyttösuodantinlaajennos vaikuttaisi olevan poissa toiminnasta, mikä selittänee viimeaikaisen spämmiaallon. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pb|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.41 (EEST)

== Jolla ==

Ehkä hieman omituista, että Jolla mobile on suhteellisen suomalaista alkuperää ja linux.fi:ssä ei ole siitä minkäänlaista mainintaa, saati sitten seikkaperäisempää sepustusta. Pitäisikö asialle tehdä jotain? Meegon tarina voisi olla myös paremmin esitettynä, itse [[meego]] sivu ja linux-puhelimet sivu sisältää asioita joiden sijaintia voisi siirrellä ja ''pääartikkeli''maisesti linkitellä. --[[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.04 (EEST)

== Lähdekoodiasennus ja Jakelukohtaista ==

Nykyinen trendi on asentaa jokin pitkälle viimeistelty ja suosittu jakelu joka käyttää jotain pakettijärjestelmää ohjelmavalikoiman hallintaan. Jakeluiden ohjelmavalikoimat ovat kasvaneet vuosien mittaan ja lähdekoodista asentaminen on yhä harvinaisempaa. Wikin sivuista valtaosa käsittelee yksittäistä ohjelmaa ja usein myös lähdekoodista asentamista. Prosentuaalisesti lähdekoodin asennusohje vaiheineen vie sivusta paljon tilaa ja toisaalta ajan myötä käsin asentamisen merkitys vähenee. Tilan viemisen ohella lähdekoodiohjeet vievät myös huomiota muulta sisällöltä. Toisaalta, harvassa sivussa mainitaan tietoja joita nykyään lukija etsii ja tarvitsee: tarkka paketin tai pakettien nimet omalle jakelulleen. Ylläoleva huomioiden, lähdekoodi-asennusohjeissa on paljon hyödyllisiä, aikaasäästäviä ja yksityiskohtaisia ohjeita jos niitä todella tarvitsee.

Koska Wikin on tarkoitus palvella lukijaansa ja vastata aikaansa, ehdotan seuraavaa:
* Asennusohjeet lähdekoodeista siirretään omaan, ohjelmaa käsittelevän sivun alasivuksi.
* Alasivun nimi on linux.fi/wiki/Xbmc/Asennus_X jossa X on? Ehdotuksia? Skandiongelma?
* Alasivuun viitataan kappaleessa ''Katso myös''.
* Joka ohjelman sivulle lisätään loppuun toisen tason kappale otsikolla ''Jakelukohtaista''
* Jakelukohtaista kappaleen alle jakelukohtaiset ohjeet kolmannen tason otsikolla joka on jakelun nimi.
* Jakelukohtaisessa kappaleessa mainitaan vähintään:
** paketin tai pakettien tarkka nimi boldattuna.
** viittaus paketinhallintajärjestelmän sivuun.
** viittaus pakettivarastoon jos se poikkeaa oletuksista.
* Käytäntö ohjeistetaan Wikin muokkausohjeissa.

Muutoksen yhteydessä kannattaisi ehkä muokata ohjelman infoboxia ja mahdollisesti hyödyntää muita mallinteita? [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.14 (EEST)

:* Sivuistahan on yritetty tehdä jakeluriippumattomia. Ainakin mitä minä olen törmännyt joihinkin lähdekoodeista asennettaviin ohjelmiin niin silloin kun olen esimerkikisi ohjeen raapustanut tänne. Ei ole ollut muita vaihtoehtoja ko. ohjelman asentamiseen (ei löydy mistään pakettivarastosta), mutta jos haluat näin menetellä niin siitä vaan.
:* Yleensä ohjelman tarkka nimi sanotaan ohjeen alussa tai '''Asenna''' kohdassa siellä voi olla tietoa myös jakelukohtaisesta nimestä. Jos pakettia ei löydy omalle jakelulle niin lähdekoodeistahan se on asennettava.
:* Alasivuissa on myös yksi ongelma. Olen huomannut että jotkin käyttäjät eivät viittaa ohjelmiin '''Katso myös''' kohdassa. Ja näin koko alasivujen hyöty hukkuu massaan. Kun niitä ei tavallaan löydä. (samoin joiltakin unohtuu luokkien käyttö).
:* Jakelukohtaista. -> Sivuistahan on yritetty ja tehdään mahdollisimman jakeluriippumattomia. Eli en näe ainakaan tässä järkeä.
:--[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 13. toukokuuta 2013 kello 13.32 (EEST)
::Minusta Tujulla on siinä hyvä pointti, että asennusohjeiden määrä sivuilla on vähän häiritsevä ja vie huomiota hyödyllisiltä asioilta. Minusta kuitenkin tuo /-viivalla erotettu alasivu tuntuu kömpelöltä ratkaisulta ja esitän että asennusohjeet laitettaisiin oman otsikkonsa alle ja oletusarvoisesti piiloon [https://www.mediawiki.org/wiki/Extension:CollapsableText CollapsableText]-laajennuksen avulla. Näin asennusohjeet olisivat pois häiritsemästä, mutta nopeasti ja näppärästi saatavissa. Näitä varten voitaisiin tehdä asennusohjeet-malline, joka vakiinnuttaisi tuon asian ulkoasun. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 17. toukokuuta 2013 kello 23.42 (EEST)

:::Ajatus lähti sisällön yhtenäistämisestä ja käytettävyydestä: Nykyisellään focus on harvemmin tarvittavassa tiedossa joka vie toisilla sivuilla paraatipaikan ja toisaalta yhtenäisen käytännön puute ei kannusta eikä painota puuttuvien, oleellisten tietojen lisämistä (pakettien nimet eri jakeluille), esitetty ratkaisuvaihtoehto oli vain ensimmäinen mieleen tullut. Painottaisin vielä, että ehdotuksessani oli kaksi osaa: Tilaa vievän lähdekoodiasennusohjeen muutos ja Jakelukohtaista kappaleen lisääminen. Nämä ovat kaksi eri asiaa, vaikkakin sivuavat toisiaan.

:::Ehdotettu CollapsableText voisi ajaa asian. Pistää mietityttämään sivulla mainittu varoitus ''live sivuilla'' käytöstä. Linux on perinteisesti ollut ratkaisu joka toimii vanhemmilla laiteistolla ja toisaalta mm selaimien kirjo ja selainspecifisten ominaisuuksien tuki ollut vähäistä. Eli miten tuo sitten toimisi esim Lynxin tai keveiden työpöytien+selaimien käyttäjille? Perustuuko se Java/Ecma-Scriptiin? Kyse on laajennoksesta, mikä elinkaariennuste sen saatavuudelle on tuleviin päivityksiin? Ehdottamani alasivu olisi staattista tekniikkaa eikä sen suhteen ilmeisesti ole riskiä toimivuudesta. Asia tulisi varmistaa jos käytäntö otetaan käyttöön valtaosalla ohjelma-sivuja.

:::Lähdekoodiohjeiden osalta näkisin asian myös parannuksena. Kun niillä on oma paikkansa, kynnys isompienkin ja tilaa vievien listauksien ja tulosteiden käyttöön laskisi ja siten niiden informaation määrä ja käyttöarvo kasvaisi. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 12.17 (EEST)

:::Voisiko tota CollapsableText laajennusta kokeilla jossakin hiekkalaatikkosivulla tai ulkosella saitilla? Miten se vaikuttaisi esim tulostukseen? Todennäköisesti se on vähäistä eikä sille kannata panna paljon painoarvoa, mutta ehkä lähdekoodiasennus voisi olla sellainen jossa sitä joskus käytetään. Matkapuhelimet ja tabletit kannattaisi myöskin testata samalla. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

::::Tarkemmin katsottuna tuo laajennus näkyy olevan rikki, eikä se toimi nykyisellä MediaWikillä. Mutta vastaavan saa tehtyä jo valmiina mukana tulevalla jQuery-palikalla, laitoin sen [[Linux.fi:Kahvihuone|kahvihuoneeseen]] kokeiluun. Lopputulos näyttää tavallisella selaimella ihan asialliselta, eikä [https://dl.dropboxusercontent.com/u/221630/lynx-collapsible.png lynxilläkään] hullummalta. Jakelukohtaista-osan tekeminen on varmaan ihan paikallaan myös. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 18. toukokuuta 2013 kello 23.07 (EEST)

:::Voihan tuota laajennosta kokeilla. Mutta itse olen aina ihmetellyt miksi useilla saiteilla asennusohjeet ovat piilotettu CollapsableTextillä tosi typerästi. Itse en pidä siitä yhtään. Miksi tekstiä pitäsi sivuilla piilottaa. Tuosta focuksesta. Jos sivun luoja EI VAAN halua (pysty, jaksa tai huvita) kirjoitaa ohjelmasta oikein minkäänlaista tekstiä. Esimerkiksi ohjelman sivun focus näyttää olevan joillakin käyttäjillä se että sieltä on vain käytännössä linkki ohjelman kotisivulle (lukekaa sieltä). Ei sivut ovat tosi tylsiä. (pelkkä listauskin olisi parempi.) Ei siinä paljon focukset ja käytettävyydet paljon siten paina. Jos sivuilla ei ole paljon mitään. Niin pelkkä asennusohjekin on herkkua. --[[Käyttäjä:Lahtis|Lahtis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lahtis|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 11.43 (EEST)

::::Kyllä tässäkin on pointtinsa. Jos sivu on aluillaan eikä ne sorsa-ohjeet ole pitkät niin voihan se toimia alkuvaiheessa tuomaan lihaa luiden päälle. Toisaalta se saattaa vaikuttaa käänteisesti, että sivu näyttää jo suhteellisen täyteläiseltä eikä kutkuta potentiaalisia kirjoittajia vaikka asiasta jotain tietäisivätkin. Alkuperäinen dilemma, että ajat muuttuu ja lähdekoodiohjeita ei juurikaan tarvita vain korostuu jos sivu on aluillaan ja 99,78% prosenttia sisällöstä on mitä ei etsitä eikä lueta.

::::Jos juuri aloitettu sivu tuntuu tyhjältä, ehdotettu käytäntö tuo jatkossa joka sivulle uuden kappaleen ja sen alakappaleet monelle jakelulle. Sen sijaan, että tyhjyyttä täytetään tekstimassalla jota 99% ei lue, kirjoittaja voisi jatkossa laittaa ohjelmasta vaikka kuvakaappauksen joka piristää sivua jo kummasti.

::::Valtaosa nykyisestä yhteisöstä lukee alkuperäisiä sivuja vaivatta, mutta silti itsekkin etsin suomenkielisestä wikistä usein ideoita ohjelmiksi johonkin tarkoitukseen (kuten taloushallinto-ohjelmiin viimeeksi). Siten pelkkä sivun olemassaolo linkkeineen ja pakettien nimineen on jo paljon ja säästää aikaa. Jos tätä hyödyllisyyden tunnetta ei saavuteta, linux.fi ei ole se ensimmäinen paikka etsiä tietoa.

::::Noin ylipäätään suhtaudun sivuihin pragmaattisesti:
::::* Sivut eivät ole minun henkilökohtaisia. Niitä voi ja pitää muidenkin muokata. Sama pätee muihin sivuihin.
::::* Jos sisällöstä ollaan eri mieltä, kädenvääntö käydään sen argumenteilla, ei sillä kuka sen on aloittanut tai viimeeksi muokannut.
::::* Wiki liikkuu eteenpäin pienillä incrementaalisilla muutoksilla eikä sisällön tavoitteet (rakenne, halutut sivut, jne) riipu siitä mitä yksittäinen osallistuja jättää systemaattisesti tekemättä, missä vaiheessa toteutusta ollaan tai miten kaukana tavoite on. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 13.55 (EEST)

Noin sivuhuomiona: Kokisin, että jakelut ovat nykyään jo niin pitkälle kehittyneitä, että lähdekoodiasennusohjeiden sijaan yhteisön jäseniä kannustettaisiin paketoimaan kyseinen ohjelma käyttämäänsä jakeluun suoraan. Käsinasennusohjeiden tekeminen on vähän kuin pätsääminen jakelutasolla - sen sijaan, että asiantuntevat työtunnit tehtäisiin upstreamissa josta ne ovat helposti hyödynnettävissä isoihin massoihin.
* Käyttäjäkunta laajenee paljon enemmän helpottamalla asennuksia (jakelu siirtyy taviksia kohti, toteutettavissa), kuin opettamalla loppukäyttäjät kääntelemään sorsia (tavikset siirtyy jakelua kohti, hankalaa).
* Työmäärässä ei ole juurikaan eroa.
* Käännösohjeet pysyvät väkisin ajantasalla kun jakelu joko kääntää tai hylkää ne. Wikissä vastaavaa pilkuntarkkaa ja toistuvaa mekanismia ei ole. Seurauksena sisältö vanhenee nopeasti kun sen ajantasaisuutta on hankala tarkistaa. -- [[Käyttäjä:Tuju|Tuju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tuju|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 14.09 (EEST)

== Palvelimen päivitys ==
Linux.fi muuttaa uudelle palvelimelle tänä viikonloppuna. Muutoksen myötä wikin käyttäjiä pystytään palvelemaan monipuolisemmin ja joustavemmin. Jee! --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. huhtikuuta 2013 kello 23.13 (EEST)
:Tämä on nyt tehty ja tuntuu toimivan. Ilmoitelkaa jos huomaatte että jokin on rikki. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 28. huhtikuuta 2013 kello 00.29 (EEST)
::Yksi tunnettu vika on, nimittäin pienoiskuvat eivät kaikkialla näy (esimerkkinä [[KDE tutuksi]]). Tätä koitetaan selvittää mahdollisimman pian. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 14.49 (EEST)
:::No niin, selvisihän se lopulta. Mainittakoon että <tt>$wgTmpDirectory</tt>-muuttuja MediaWikin asetuksissa osotti vanhastaa johonkin epäsopivaan paikkaan. Alkoi toimia kun poistin sen määrityksen kokonaan, oletusasetukset periytyvät jostain muualta. Nyt tietääkseni kaikki on kunnossa. Ilmoitelkaa jos keksitte jotain muita ongelmia. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maakuth|keskustelu]]) 11. toukokuuta 2013 kello 16.21 (EEST)

== Ongelmia kirjautumisessa ==
Näyttää siltä että kirjautuminen ei toimi ainakaan kaikilla käyttäjillä. Vikaa selvitellään.... --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 00.32 (EET)
:Korjattu. Vika johtui epäonnistuneesta päivityksestä uudempaan Mediawikiin, jonka jälkeen jouduin palauttamaan vanhan version ja tietokanta meni vähän solmuun. Nyt pitäisi kuitenkin toimia. Kiitokset Otolle vian ilmoittamisesta, oli jäänyt itseltä huomaamatta kun sitä on kuitenkin aina automaattisesti kirjautuneena sisään. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 8. maaliskuuta 2013 kello 23.22 (EET)

==Viimeaikaiset spämmimuokkaukset==
Tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/8|uuden väärinkäyttösuodattimen]], jonka pitäisi estää viimeaikaisen tyyppiset spämmimuokkaukset (ja vain ne). Suodatin on kierrettävissä lisäämällä muokkausyhteenvetoon sana "suodatin". --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 22. huhtikuuta 2012 kello 22.43 (EEST)
:Tuo ei ollutkaan tarpeeksi tehokas, joten tein [[Toiminnot:Väärinkäyttösuodatin/9|uuden]] (hieman eri lähestymistavalla) ja poistin ylläolevan käytöstä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 01.34 (EEST)
::Edelleen tein suodattimen, joka estää viimeaikaiseen bottikaavaan (iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + iso kirjain + 2-15 pientä kirjainta + 2-4 numeroa) pohjautuvien käyttäjätunnusten luonnin. Onko tuon päälläolo OK? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 23. huhtikuuta 2012 kello 21.22 (EEST)

==Spämmibottitunnusten luonnin esto==
Spämmibotin luomia uusia käyttäjätunnuksia näyttää tulevan aika iso määrä per päivä. Yksi tapa päästä niistä eroon olisi [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:TitleBlacklist TitleBlacklist]-laajennoksen (ei riippuvaisuuksia, merkitty vakaaksi) asentaminen, jolla voi estää tiettyyn säännölliseen lausekkeeseen sopivien käyttäjätunnusten tai sivunnimien luonnin.

Etunimi+Sukunimi+2-4 numeroa -tyyppisten käyttäjätunnusten esto onnistuisi TitleBlacklist-laajennoksen kanssa esimerkiksi lisäämällä rivin
User:<nowiki>[A-Z][a-z]{2,15}[A-Z].{2,15}[0-9]{2,4}</nowiki> <casesensitive>
järjestelmäviestiin [[Järjestelmäviesti:Titleblacklist|Titleblacklist]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. joulukuuta 2011 kello 21.05 (EET)
:Päädyin asentamaan reCaptchan Wikipediasta tutuilla asetuksilla, eli rekisteröinti tai rekisteröimättömänä muokkaus vaatii captcha-tunnistuksen läpäisyä. Katsotaan miten toimii. Regexp-suodatushan ratkaisisi tämän nykyisin vaivaavan botin, mutta sitten sitä joutuisi taas hienosäätämään seuraavaa varten, toivotaan että tämä ratkaisu pelaisi pitempään. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. joulukuuta 2011 kello 12.03 (EET)

==Linkitys kielletty uusilta käyttäjiltä==
Viimeaikaisten spämmien takia loin [http://linux.fi/wiki/Toiminnot:V%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4ytt%C3%B6suodatin/6 uuden väärinkäyttösuodattimen ehdon] joka estää uusia käyttäjiä lisäilemästä linkkejä. Katsotaan miten toimii ja otetaan vaikka pois päältä jos tuo aalto päättyisi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 21. marraskuuta 2011 kello 13.06 (EET)

:Lisäsin tuohon sellaisen ominaisuuden, että linkin lisäys onnistuu uusiltakin käyttäjiltä, jos muokkausyhteenvetoon kirjoittaa sanan "suodatin". Tämän pitäisi estää spämmibottien muokkaukset, mutta sallia muiden tekemät. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. marraskuuta 2011 kello 17.13 (EET)

::Hyvä juttu. Tein vielä toisen suodattimen, joka estää uusilta käyttäjiltä sivujen luonnin kokonaan. Tarkkaillaanpa liikennettä ja otetaan pois jos mahdollista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. marraskuuta 2011 kello 19.54 (EET)

== Foorumi päivitetty==
[http://linux.fi/foorumi Keskustelualue] päivitettiin SMF:n uuteen versioon. Ilmoitelkaa, jos foorumi ei toimi normaalisti. Jos saat virheen "Template parse error", kokeile poistaa evästeet. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. syyskuuta 2011 kello 08.28 (EEST)

== Kuvien kanssa ongelmia ==
Jotkut kuvat/pienoiskuvat eivät näkyneet, sillä kuvien [[chmod|tiedosto-oikeudet]] olivat väärin palvelimella. Nyt kaikkien pitäisi toimia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 30. elokuuta 2011 kello 08.53 (EEST)

== Päivitys ==
Päivitin wikin versioon 1.17. Samalla tuli käyttöön uusi ulkoasu. Ilmoitelkaa jos jotain hajosi. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. elokuuta 2011 kello 21.35 (EEST)

== Päivitys ==
Mediawiki päivitetty versioon 1.16.4. Ilmoitelkaa jos on ongelmia. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 18. huhtikuuta 2011 kello 18.13 (EEST)

== Mallineiden luokitus ==
Kaikki mallineet tulisi luokitella luokkaan [[:Luokka:Mallineet|mallineet]]. Näin niiden löytäminen helpottuisi huomattavasti. --[[Käyttäjä:Kalakeitto Kilju|Kalakeitto Kilju]] 10. huhtikuuta 2010 kello 18.41 (UTC)

== Palvelin ==
Mahdollisesti off-topicia, mutta millä tavalla tarkemmin ottaen on Linux.fi:n tekninen puoli toteutettu? Minun käsityksen mukaan web-hotelli olisi aikalailla käytäntö jos tällaista halutaan, mutta ilmeisesti teillä on joku oma palvelinkone siellä? -Cerre10. huhtikuuta 2010 kello 19.40 (UTC)

Ja ja. Hyvän tavan mukainen <nowiki>--~~~~~</nowiki>-merkintä ei tunnu toimivan, ainakaan minulla.
:Palvelinpuoli on hyvällä mallilla. Tehokkaan palvelimen ja riittävästi kaistaa tarjoavat sivulla [[Linux.fi:Tietoja]] mainitut tahot. Samalla palvelimella on Linux.fin lisäksi myös muutamia muita sivustoja. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. huhtikuuta 2010 kello 04.28 (UTC)
::Juuripa näin, uusi palvelinkonekin tuli varsin hiljattain käyttöön. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. huhtikuuta 2010 kello 12.18 (UTC)
:::Siis tarkoitan että voiko palvelinkoneesta antaa ulos tarkempia speksejä? Mihin on kytketty verkkoon, ja ilmeisesti nimenomaan runkoverkkoon? Tuskin kotiin saa niin järeän liittymän kun toimivan wikin pitäminen vaatii. Jopa 10/10-kuitu lienee tarkoitukseen aika laiha.
:::Juttu on siis siinä että minäkin saan kotiini vanhan palvelinkoneen kuluvan kuukauden aikana, ja haluan vähän vertailla asioita. Aion käyttää sitä Debian- ja Opensuse-seedboxina sekä reitittimenä. Jos oikein innostun niin lähden keräämään vanhoja (kannettavia) tietokoneita, ja laitan ne työskentelemään BOINC-projektin hyväksi. Sonera hyväksyy viisi konetta yhden liittymän taakse, mutta tämä lienee ohitettavissa omalla aliverkolla. --Cerre 12. huhtikuuta 2010 kello 16.34 (UTC)
::::Kaistaa on käytössä tarpeeksi, en edes tiedä yksityiskohtia. Sinänsä Linux.fi ei paljoa aiheuta liikennettä kun suurin osa sisällöstä on tekstiä. Viime kuukausina kaistaa on kulunut n. 10-11gt, kun eri kävijöitä on ollut n. 30 000 ja sivulatauksia n. 500 000. Vääntöä tarjoaa kasa Xeon-ytimiä ja muistia on gigatavukaupalla. Käyttiksenä on [[CentOS]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 12. huhtikuuta 2010 kello 16.42 (UTC)

Keskustelu Linux.fista:Kahvihuone

2012-08-14T15:00:21Z

Pb: /* Ohjelmoiti */

== Ohjelmoiti ==

Kertokaahan mulle joku, millä komennolla löydän ohjelmointisivun?
Pitäisi lisätä Java, komentohan alkaa 'sudo', kunhan löydän minne kirjoittaa.

:Tämä kysymys ei varsinaisesti kuuluisi tänne, mutta tarkoittanet komentoriviä? Sen käytöstä löytyy tietoa täältä: [[Portaali:Komentorivi]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 14. elokuuta 2012 kello 18.00 (EEST)

Moonlight

2012-05-10T14:25:10Z

Pb: /* Moonlight-version huijaaminen */

[[Kuva:Novel-Moonlight.png|250px|right|thumb|[[Moonlight]]-selainlaajennos 3.99.0.1 näyttämässä [[Silverlight]]illa esitettyä sivua.]]
Moonlight on [[Mono]]-pohjainen avoimen lähdekoodin toteutus Microsoftin [[wikipedia:fi:Microsoft Silverlight|Silverlight]]-www-ohjelmointiympäristöstä. Myös siihen liittyvä [[Firefox]] selainliitännäinen on tarjolla.

==Moonlight-version huijaaminen==
Mikäli Silverlight sivut valittavat väärästä versiosta, niin voit myös kokeilla hieman poikkeavampaa keinoa, ja etsiä koneeltasi <tt>libmoonpluginxpi.so</tt>-tiedosto. Tiedosto voi löytyä esimerkiksi hakemistosta <tt>~/.mozilla/firefox/5h3rcbiu.default/extensions/moonlight@novell.com/plugins/moonlight</tt>. Aja sen jälkeen seuraava [[Perl]]-komento kyseisessä hakemistossa:
perl -pi -e 's/4.0.51204.0/4.0.60831.0/g' libmoonpluginxpi.so
Tällä tavalla Moonlight saadaan toimimaan myös Firefox 12 -selaimessa. Muista myös poistaa tuki vanhalta liitännäiseltä Firefoxin valikosta kohdasta ''Työkalut'' -> ''Lisäosat'' -> ''Liitännäiset''. Poista tuki Silverlight plug-in 3.040818.0:lle ja ota käyttöön Silverlight plug-in 4.0.60831.0. Huomaa kuitenkin että Moonlight ei toista DRM-suojattuja videoita.

==Katso myös==
*[[Flash]] - vastaava, mutta epäyhteensopiva Adoben kehitysympäristö/selainliitännäinen
*[[Katsomo]]- MTV3:n Katsomo-videopalvelu käyttää Silverlight-selainlaajennusta videotoistossa.
*[[Sub.fi]]- Sub-videopalvelu käyttää Silverlight-selainlaajennusta videotoistossa.

==Aiheesta muualla==
*[http://mono-project.com/Moonlight Moonlightin kotisivu]
*[http://www.go-mono.com/moonlight/ Moonlight-selainliitännäinen]
*[https://bugzilla.novell.com/index.cgi Novel Bugzilla] bugiraportit
*[http://www.silverlightversion.com/ Testaa Silverlightin versio]

[[Luokka:WWW-selaimet]]
[[Luokka:Kehitystyökalut]]

Adobe Flash

2012-05-10T14:21:55Z

Pb: /* Ubuntu, Adobe-flashplugin ja Firefox */

:''Tässä käsitetään Macromedian/Adoben www-laajennosta/kehitysympäristöä Flash. Muistityypistä katso Wikipedian artikkeli [[wikipedia:fi:Flash-muisti|Flash-muisti]].''

'''Shockwave flash''' on Macromedian kehittämä ja Adoben ylläpitämä kehitysympäristö ja WWW-laajennos. Sitä voi käyttää joko Adoben ei-vapailla ohjelmilla tai vapaalla Gnashilla.

Adobe julkaisee [[wikipedia:fi:Adobe Flash|Flashistä]] myös Linux-versiota. Flash-liitännäinen toimii mm. [[Firefox]]- ja [[Konqueror]]-[[WWW-selaimet|selainten]] kanssa. Flash on suljetun lähdekoodinsa vuoksi rajoittuneesti saatavilla eri Linux-arkkitehtuureille. Tätä puutetta korjaamaan on kehitetty [[nspluginwrapper]], jolla 32-bittiset x86-selainliitännäiset saadaan toimimaan myös x86-64-arkkitehtuurin koneissa, ja [[QEMU]]:n avulla myös kokonaan muille arkkitehtuureilla ([[PowerPC]], [[SPARC]], ym.).

Ohjelma on ei-vapaa ja ohjelman ajaminen muulla kuin PC:llä on lisenssin mukaan erikseen kielletty, samaten lisenssi sisältää joukon merkillisiä kohtia (kuten ei-vapaat ohjelmistolisenssit tavallisestikin), muun muuassa että ohjelmaan ei pidä soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä, vaan eurooppalaisten tulee käydä oikeutta Lontoossa. Ohjelma ottaa yhteyttä Adobeen ja kertoo olevansa asennettu sekä ei-määritellyn joukon muuta "ei-henkilökohtaista" tietoa.

== Gnash ==

{{asenna|Gnash|gnash}}

[[Gnash]] tukee (2012) flashin versiota 7 ja osittain versioita 8 ja 9, mutta ei versiota 10.

==Adobe flash==
===Ubuntu===
Flash Player ja Flashplugin-installer ovat sama asia. Flashplugin-installer on ajettava skripti, joka lataa Internetistä Adobe Flash Playerin, koska Adobe ei ole antanut lupaa paketoida sitä suoraan pakettiin.

===Fedora===
Adoben Flashin saa asennettua [[Fedora]]an joko asentamalla [http://get.adobe.com/flashplayer/ lataussivulla] tarjottavan <tt>flash-plugin</tt>-nimisen [[rpm]]-paketin (".rpm for Linux") tai Adoben oman [[pakettivarasto]]n asennuspaketin ("YUM for Linux"). Jälkimmäisessä menetelmässä Flash voidaan asentaa ja päivittää [[Fedoran paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta.

Jos olet aiemmin asentanut Fedoran virallisista pakettilähteistä tarjottavan [[Gnash]]in, on se poistettava ennen Adoben Flashin asentamista. Gnash sekä selainliitännäiset <tt>gnash-plugin</tt> ja <tt>gnash-klash</tt> poistuvat poistamalla paketinhallinnassa paketin <tt>gnash</tt>.

Fedoran omat Flash-asennusohjeet ovat [http://fedoraproject.org/wiki/Flash täällä]. 32-bittistä Fedoraa käytettäessä YUM for Linux -pakettivaraston asentamisen jälkeen asennetaan Flash ja tarpeelliset muut paketit komennolla:
su -c 'yum install nspluginwrapper alsa-plugins-pulseaudio flash-plugin'
64-bittistä Fedoraa käytettäessä YUM for Linux -pakettivaraston asentamisen jälkeen tehdään seuraavat komennot:
su -c 'yum install nspluginwrapper.{x86_64,i686} alsa-plugins-pulseaudio.i686 --disablerepo=adobe-linux-i386'
su -c 'yum install flash-plugin'

==Flash-videoiden tallentaminen==
Useimmat www-sivuilla toistettavat Flash-videot ([[wikipedia:Flash_video|.flv]]-tiedostomuoto) on mahdollista tallentaa omalle koneelle uudelleenkatselua varten. Videon tallentaminen on kätevää varsinkin silloin, jos verkkoyhteys on hidas ja videon halutaan toistuvan ilman katkoja.

Flash-videoruudun alalaidassa olevan välimuistipalkin (kulkee videon toistoa ilmaisevan osoittimen edellä) täytyy ennen videon tallennusta antaa edetä loppuun asti, jotta koko tiedosto tallentuisi välimuistiin. Välimuistissa oleva videotiedosto löytyy tämän jälkeen (Flash-laajennoksen vanhempien versioiden ollessa kyseessä) tavallisesti [[hakemistorakenne|/tmp]]-väliaikaishakemistosta jollakin Flash-alkuisella nimellä, esimerkiksi <tt>/tmp/Flash2Dzw3Q</tt>. /tmp-hakemistossa voi olla useita Flash-alkuisia tiedostoja riippuen siitä, kuinka monta videota päälläolevalla [[www-selain|www-selaimella]] on toistettu.

Koska /tmp-hakemistossa olevat välimuistivideotiedostot häviävät viimeistään silloin, kun kone suljetaan (luultavimmin jo silloin, kun selaimessa vaihdetaan sivua tai silloin, kun video on toistettu loppuun), täytyy välimuistivideotiedosto kopioida turvaan esimerkiksi käyttäjän [[kotihakemisto]]on. Se saattaa myös olla kätevää uudelleennimetä jollekin loogiselle flv-päätteiselle nimelle (esimerkiksi <tt>Flash2Dzw3Q</tt>:stä <tt>video.flv</tt>:ksi).

Mikäli /tmp-hakemistossa on useita Flash-alkuisia tiedostoja, voi ne joko kopioida kaikki tai yrittää esimerkiksi [[du|koon]] tai [[aikaleima|luontiajan]] perusteella päätellä, mikä niistä on oikea video.

Videoiden tallentamiseen suosituimmista videopalveluista on myös olemassa erillisiä ohjelmia, kuten [[Youtube-dl]] sekä [[Xvst]].

===Flash-laajennoksen uudet versiot===
Flash-laajennoksen uusissa versioissa välimuistivideotiedostoihin osoittavat viittaukset poistetaan /tmp-hakemistosta heti videon latauksen alettua, mikä tekee videon tallennuksesta aikaisempaa vaikeampaa. Tallennus on kuitenkin mahdollista seuraavalla tavalla:

'''1.''' Tarkistetaan Flash-videota toistavan ohjelman [[PID]]-numero komennon [[lsof]] tulosteesta. PID-numero löytyy niiden rivien toisesta sarakkeesta, joiden viimeinen sarake on muotoa <tt>/tmp/FlashABCDEF (deleted)</tt>. PID-numeron löytämiseen voi käyttää (esimerkiksi) komentoa
lsof |[[grep]] /tmp/Flash|[[tail]] -n 1|[[cut]] -f 2 -d ' '
'''2.''' Tämän jälkeen siirrytään hakemistoon <tt>/[[proc]]/''1234''/fd/</tt>, missä 1234 on yllä saatu Flash-ohjelman PID-numero. Tämä hakemisto sisältää [[symbolinen linkki|symboliset linkit]] kaikkiin kyseisen [[prosessi]]n avaamiin tiedostoihin.

'''3.''' Tarkistetaan, mitkä näistä symbolisista linkeistä viittaavat /tmp/Flash-alkuisiin tiedostoihin. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla
[[ls]]|[[xargs]] [[file]]|grep /tmp/Flash
jonka tulosteessa symbolisten linkkien nimet ovat jokaisen rivin alussa ennen kaksoispistettä.

'''4.''' Kopioidaan välimuistitiedostoihin viittaavien symbolisten linkkien kohteet esimerkiksi [[kotihakemisto]]on, jolloin video saadaan tallennettua. Esimerkkikomento:
[[cp]] ''symbolinen_linkki'' /home/kaisa/video.flv

===Tallennus skriptin avulla===
Vaihtoehtoisesti Flash-videoiden tallennus onnistuu myös seuraavan [[Bash-skriptaus|Bash-skriptin]] avulla (yhteensopiva sekä Flash-laajennoksen uudempien että vanhempien versioiden kanssa):
<source lang="bash">
#! /bin/bash
pid=$(lsof |grep /tmp/Flash|tail -n 1|cut -f 2 -d ' ')
echo $(file /proc/$pid/fd/*|grep /tmp/Flash|cut -d ' ' -f 6|grep -o '/.*')|tr ' ' '\n' >/tmp/flashdd
for ff in $(cat /tmp/flashdd)
do
cp $(file /proc/$pid/fd/*|grep $ff|cut -f 1 -d ':') flash-$(date +%y%m%d-%H%M%S).flv
sleep 1
done
rm /tmp/flashdd
</source>
Videot löytyvat skriptin ajon jälkeen [[työhakemisto]]sta flash-alkuisista tiedostoista (tiedostonnimet ovat muotoa <tt>flash-''vvkkpp''-''ttmmss''.flv</tt>). Skripti olettaa, että videot sisältävien välimuistitiedostojen nimet ovat /tmp/Flash-alkuisia.

==Ubuntu, Adobe-flashplugin ja Firefox==
Ubuntu 10.04:ssä on ollut jo pidemmän aikaan ongelmia Adoben Flash soittimen kanssa.

Adobe-Flashpluginin uusimmat versiot tukevat vain SSE2-suorittimia. Ongelmia seuraa vanhemmilla prosessoreilla, joissa ei ole SSE2 tukea.
Voit tarkistaa tuen seuraalla komentorivikomennolla:
cat /proc/cpuinfo | grep sse

Ongelman voi kiertää seuraavasti.

*Asenna uusin Adobe-Flashplugin normaalisti paketinhallinnan kautta.
*Lataa <tt>google-chrome-stable_current_i386.deb</tt> paketti Google Chromen kotisivulta osoitteesta https://www.google.com/chrome?platform=linux
*Avaa <tt>google-chrome-stable_current_i386.deb</tt> paketti paketinkäsittelyohjelmassa ja pura se vaikka työpöydälle.
*Avaa <tt>data.tar.lzma</tt> paketti paketinkäsittelyohjelmalla ja pura se toiseen kansioon.
*Avaa komentorivi ja kopioi seuraavat komennot:

cd ~/Työpöytä/avattu kansio/usr/lib/adobe-flashplugin
sudo cp libflashplayer.so /usr/lib/adobe-flashplugin/

Komento kopioi Google Chromen Adoben-flashpluginin Firefoxin käytettäväksi. Ja voila Flashit alkavat taas toimimaan. Käytössä on nyt 11.1.102.63 versio.

Toimimattomat versiot ovat:
*Adobe-flashplugin 11.2.202.233-0lucid1
*Adobe-flashplugin 11.2.202.228-0lucid1

== Katso myös==
*[[Gnash]]
*[[Swfdec]]
*[[:Luokka:Flash-editorit|Flash-editorit-luokka]]
*[[Youtube-dl]]
*[[Yle-dl]]
*[[Moonlight]] - avoin toteutus Microsoftin Flashia muistuttavasta Silverlight-ympäristöstä
*[[Smokescreen]] - avoin ohjelma joka muuttaa Flashin html5:deksi ja javascriptiksi

==Aiheesta muualla==
*[http://www.adobe.com/shockwave/download/download.cgi?P1_Prod_Version=ShockwaveFlash Adoben virallinen lataussivu Flash Playerille]
*[http://labs.adobe.com/downloads/flashplayer10.html Adoben vakaa 64-bittinen Flash Player 10] Linuxille, Solarikselle ja Solaris-Sparcille
*[http://helpx.adobe.com/flash-player/kb/archived-flash-player-versions.html#main_Switching_between_versions_ Adobe Flash player archive]

[[Luokka:WWW-selaimet]]

FFmpeg

2012-05-10T14:19:17Z

Pb: /* Käyttö */ sama syntaksi kuin muissakin esimerkeissä

{{Ohjelma
| nimi=FFmpeg
| kuva=[[Kuva:Ffmpeg-logo.png|250px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]/[[GPL]]
| käyttöliittymä=useita
| kotisivu=[http://ffmpeg.mplayerhq.hu/ ffmpeg.mplayerhq.hu]}}
FFmpeg on [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] ohjelmistokokoelma, jonka avulla voidaan toistaa, tallentaa ja muuntaa toiseen muotoon erilaisia ääni- ja videoformaatteja.

FFmpeg:n sisältämä tuki eri formaateille on saatu [[wikipedia:fi:takaisinmallinnus|takaisinmallinnus]]tekniikalla, eli se ei sisällä suljettua lähdekoodia. Useat formaatit on kuitenkin suojattu ohjelmistopatenteilla, minkä vuoksi FFmpeg on useissa [[jakelu]]issa saatavilla ainoastaan [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisista pakettivarastoista]].

FFmpeg-kokoelmaan sisältyy mm. ''ffmpeg''-[[komentorivi]]työkalu, jonka avulla voidaan muuntaa videota muodosta toiseen sekä [[wikipedia:fi:libavcodec|libavcodec]]-koodekkikirjasto, joka toimii taustalla useimmissa Linuxin mediasoittimissa (esimerkiksi [[MPlayer]], [[VLC]] ja [[Xine]]).

==Käyttö==
Muutetaan [[mp3]]-tiedosto [[Ogg Vorbis]] -muotoon. Lähdetiedosto määritellään [[valitsin|valitsimella]] <tt>-i</tt> ja käytettävä äänikoodekki valitsimella <tt>-c:a</tt>. Kohdetiedoston [[wikipedia:fi:Säiliömuoto|säiliömuoto]] (tässä [[Ogg]]) päätellään sen tiedostopäätteestä, mutta se on myös mahdollista määritellä erikseen valitsimella <tt>-f</tt>.
ffmpeg -i musiikki.mp3 -c:a libvorbis musiikki.ogg
Näytetään käytössä olevan ffmpeg-ohjelman tukemat koodekit. Tulosteen ensimmäisessä sarakkeessa oleva D-kirjain tarkoittaa tukea koodekin lukemiselle, toisessa sarakkeessa oleva E-kirjain koodekkiin tallentamiselle, kolmannessa sarakkeessa oleva A-kirjain äänikoodekkia ja kolmannessa sarakkeessa oleva V-kirjain videokoodekkia.
ffmpeg -codecs
Leikataan äänitiedostosta halutun pituinen pätkä ja tallennetaan uuteen tiedostoon ilman uudelleenpakkausta
ffmpeg -ss 00:00:40 -t 00:01:15 -i LinuxTechCrunch.mp3 -c:a copy LinuxTechCrunch_cut.mp3
Muutetaan avi-tiedostossa oleva video Ogg-säiliömuotoon siten, että äänikoodekiksi tulee Ogg Vorbis ja videokoodekiksi (valitsin <tt>-c:v</tt>) Ogg Theora. Äänen laaduksi määritellään 128 kt/s (valitsin <tt>-b:a</tt>) ja videon laaduksi 2500 kt/s (valitsin <tt>-b:v</tt>).
ffmpeg -i video.avi -c:a libvorbis -c:v libtheora -b:a 128k -b:v 2500k video.ogg
Leikataan avi-säiliömuodossa olevasta videotiedostosta 86 sekunnin ja 106 sekunnin välillä sijaitseva pätkä, ja tallennetaan se ilman uudelleenpakkausta Matroska-säiliömuotoon. Valitsimella <tt>-ss</tt> määritellään leikattavan osuuden alku (oletuksena tiedoston alku) ja valitsimella <tt>-t</tt> leikattavan osuuden pituus. Molemmat voidaan määritellä joko kokonaisina sekunteina tai muotossa <tt>tt:mm:ss[.xxx]a</tt> (tunti, minuutti, sekunti ja valinnaisesti sekunnin tuhannesosia). Valitsimien <tt>-c:a</tt> ja <tt>-c:v</tt> määre <tt>copy</tt> tarkoittaa alkuperäisen koodekin kopiointia ilman uudelleenpakkausta.
ffmpeg -i video.avi -ss 86 -t 20 -c:a copy -c:v copy video.mkv
Kopioidaan videotiedostosta pelkkä ääniraita (ilman sen uudelleenpakkaamista) Matroska-säiliömuodossa olevaan tiedostoon. Videoraidan poisto tapahtuu valitsimella <tt>-vn</tt>.
ffmpeg -i musiikkivideo.flv -vn -c:a copy ei-videota.mkv
Kopioidaan videotiedostosta pelkkä videoraita (ilman sen uudelleenpakkaamista) Matroska-säiliömuodossa olevaan tiedostoon. Ääniraidan poisto tapahtuu valitsimella <tt>-an</tt>.
ffmpeg -i musiikkivideo.flv -an -c:v copy ei-ääntä.mkv

===Videoiden liittäminen peräkkäin===
Usea eri videotiedosto on mahdollista liittää peräkkäin yhteen tiedostoon [[cat]]-komennon ja ffmpeg:n avulla, mikäli käytetty tiedostomuoto tukee tätä. Tuen omaavia tiedostomuotoja ovat ainakin MPEG-1, MPEG-2 PS ja DV. Seuraavassa liitetään videotiedostojen video1.avi ja video1.avi sisältö peräkkäin tiedostoon uusi.mkv muuttamalla ne yhdistämisen ajaksi mpg-muotoon (MPEG-1). Isojen välimuistitiedostojen välttämiseksi apuna käytetään [[nimetty putki|nimettyjä putkia]].

Luodaan tarvittavat nimetyt putket:
mkfifo valimuisti1.mpg
mkfifo valimuisti2.mpg
Käynnistetään ensimmäisen lähdetiedoston muuttaminen mpg-muotoon (valitsimella <tt>-y</tt> vastataan automaattisesti kyllä kysymykseen olemassaolevaan tiedostoon tallentamisesta ja valitsimella <tt>-same_quant</tt> minimoidaan pakkaushäviöt) eri komentotulkki-istunnossa. Komennon suoritus jää odottamaan nimettyä putkea lukevaa ohjelmaa.
ffmpeg -i video1.avi -same_quant -y valimuisti1.mpg
Käynnistetään toisen lähdetiedoston muuttaminen mpg-muotoon kolmannessa komentotulkki-istunnossa. Komennon suoritus jää odottamaan nimettyä putkea lukevaa ohjelmaa.
ffmpeg -i video2.avi -same_quant -y valimuisti2.mpg
Yhdistetään mpg-tiedostojen (nimetyt putket) sisältö cat-komennolla ja [[putki]]tetaan tulos ffmpeg:lle Matroska-säiliömuotoon muuttamista varten (äänikoodekkina Ogg Vorbis ja videokoodekkina MPEG-4). Ffmpeg saadaan lukemaan catilta putken ([[STDIN]]:in) kautta saatavaa dataa määrittelemällä lähdetiedostoksi viivan (<tt>-</tt>).
cat valimuisti1.mpg valimuisti2.mpg | ffmpeg -i - -c:a libvorbis -c:v mpeg4 -same_quant uusi.mkv
Poistetaan lopuksi nimetyt putket:
[[rm]] valimuisti[12].mpg

==Katso myös==
* [[WinFF]] - FFmpeg:n [[edustaohjelma]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:FFmpeg|FFmpeg suomenkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Tiedostomuotomuunnokset]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Linux.fi:Kahvihuone

2012-04-23T18:22:38Z

Pb: /* Viimeaikaiset spämmimuokkaukset */

Linux.fi:Kahvihuone

2012-04-22T22:34:34Z

Pb: /* Viimeaikaiset spämmimuokkaukset */

Linux.fi:Kahvihuone

2012-04-22T19:43:33Z

Pb: uusi väärinkäyttösuodatin

Mozilla Firefox

2012-03-23T20:34:37Z

Pb: /* Jumiutuneen Firefox prosessin tappaminen */

{{ Ohjelma
| nimi=Mozilla Firefox
| kuva=[[Kuva:Firefox logo.png|170px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[MPL]]/[[GPL]]/[[LGPL]] -kolmoislisenssi
| käyttöliittymä=[[XUL]]
| kotisivu=[http://www.mozilla.com/firefox/ www.mozilla.com/firefox/]
}}

Mozilla Firefox (alunperin nimellä Phoenix ja Mozilla Firebird) on [[Mozilla]] Foundationin erittäin suuren suosion saanut [[WWW-selain]]. Esimerkiksi Suomessa Firefoxin osuus selainmarkkinoista on lähes yhtä suuri kuin Internet Explorerin. Firefoxin kehityksessä on panostettu selkeään ja yksinkertaiseen käyttöliittymään ja siihen on saatavilla erittäin suuri määrä sen ominaisuuksia eri tavoin lisääviä laajennoksia (extension, add-on). Firefox toimii useimpien jakelujen oletusselaimena. Firefox on myös saatavana [[Android]]ille ja Nokia [[Maemo]]-käyttöjärjestelmälle.

Firefoxissa ei itsessään ole sähköpostiohjelmaa, mutta sen ohella voi käyttää esimerkiksi [[Mozilla Thunderbird]]ia. Firefoxin kehityksessä periaatteena on ollut ylimääräisen toiminnallisuuden poisjättäminen. Tämä periaate otettiin käyttöön kun [[Mozilla|Mozilla Suite]]sta tuli liikojen ominaisuuksien kanssa varsinainen järkäle. Firefoxiin on saatavissa erilaisia ominaisuuksia liitännäisinä.

[[Debian]]issa Firefox on nimellä Iceweasel, koska Mozilla Corporation kielsi Debiania käyttämästä Firefoxin tavaramerkkiä, ellei Firefoxin mukana toimiteta myös ei-vapaata Firefoxin logoa. Debianiin Firefoxin logoa ei kuitenkaan voida ottaa, sillä Debianin yhteisösopimus edellyttää Debianin pysymistä täysin vapaana. Firefoxin nimen käyttö myös rajoitti mahdollisuuksia tehdä muutoksia ohjelmaan.

[[Arch Linux]]issa Firefoxin nimi on vaihdettu kulloisenkin version koodinimeksi (''Bon Echo'', ''Gran Paradiso'' ym) ja logo korvattu maapallotunnuksella [http://wiki.archlinux.org/index.php/Firefox].

== Firefoxin päivittäminen ==

Firefox sisältää automaattisen päivitystoiminnon. Linuxeissa ohjelmat ovat yleensä [[pääkäyttäjä]]n (root) omistuksessa, eivätkä tavallisen käyttäjän oikeudet riitä päivittämiseen. Jos käyttää [[jakelu]]n Firefox-[[paketinhallintajärjestelmä|pakettia]] tämä ei ole ongelma: ohjelma päivittyy kuten muutkin ohjelmat (paitsi Debian stablen/oldstablen elinkaaren lopussa, katso alla). Jos asentaa Firefoxin jakelun ulkopuolelta, täytyy sen päivityksistä huolehtia itse.

Jos tavallinen käyttäjä on itse asentanut Firefoxin [[kotihakemisto]]onsa (omaan käyttöönsä), eivät oikeudet luonnollisesti ole este päivitystoiminnon käytölle.

Mikäli asentaa Firefoxin paketinhallinnan ulkopuolelta kaikkien käyttäjien käyttöön, kannattaa se asentaa hakemistoon, johon jakelu ei koskee (tavallinen valinta on /opt). [[symbolinen linkki|Symbolisilla linkeillä]] saadaan ohjelma ja liitännäiset näkymään odotetuissa paikoissa. Asennus voi toimia esimerkiksi näin:
[[bash-skriptaus|for]] DIR in /home/*/.mozilla; do cp -pR $DIR $(dirname $DIR)/.mozilla.backup; done
[[tar]] -jxvf firefox-''versio''.tar.bz2 -C /opt
[[mv]] /opt/firefox/plugins /opt/firefox/plugins.bak
[[ln]] -s /usr/lib/firefox/plugins /opt/firefox/plugins
[[dpkg-divert]] --divert /usr/bin/firefox.''jakelu'' --rename /usr/bin/firefox || \
mv /usr/bin/firefox /usr/bin/firefox.''jakelu''
ln -s /opt/firefox/firefox /usr/bin/firefox

for-rivi kopioi vanhat Mozilla-asetukset jokaisesta kotihakemistosta (olettaen että ne ovat muotoa /home/käyttäjä. dpkg-divert on Debian-sukuisten jakeluiden toiminto, jolla paketinhallinnalle kerrotaan toisen version käytöstä, sitä seuraava mv-komento siirtää jakelun Firefoxin pois alta kertomatta siitä paketinhallinnalle ("|| \+rivinvaihto" tekee näistä komennoista vaihtoehtoiset siltä varalta, että dpkg-divert ei ole saatavilla). Jakelun Firefox voi olla hyvä pitää riippuvuuksien, liitännäisten yms. vuoksi.

Nyt Moxilla-projektin firefox-versio on asennettu paketinhallinnan ulottumattomiin (paitsi symbolinen linkki /usr/bin/firefox). Seuraavaksi pitää huolehtia (tietoturva)päivityksistä. Tähän on ainakin neljä vaihtoehtoa:
# Tarkista uudet versiot ja asenna käsin
# Päivitä tarvittaessa ajamalla firefox pääkäyttäjänä (ei suositeltavaa)
# Vaihda firefox tavallisen käyttäjän omistukseen ennen päivitystä ([[chown]] -R tunnus /opt/firefox* /opt/bin/firefox* ...), käynnistä Firefox (tarvittaessa [[fakeroot]]) ja käytä päivitystoimintoa. Sulje Firefox (älä käy millään sivustolla) ja vaihda root takaisin tiedostojen omistajaksi).
# Käytä jakelun päivitysskriptiä ([https://help.ubuntu.com/community/FirefoxNewVersion Ubuntun skripti] saattaa olla helposti muokattavissa tarkoitukseen).

==Vikasietotilaan käynnistäminen==
Vikasietotilaan (engl. safe mode) käynnistäminen tapahtuu komentoriviltä seuraavalla käskyllä:
firefox --safe-mode

==Jumiutuneen Firefox prosessin tappaminen==
Jumiutuneen Firefox-[[prosessi]]n tai -prosessien [[kill|tappaminen]] onnistuu esimerkiksi seuraavalla komentorivikomennolla:
[[killall]] -HUP firefox

== Tuki Debianissa ==

Mozilla-perheen ohjelmien tuki Debianissa on ongelmallinen: Debian päivittää vakaan haaran ohjelmat tietoturvan osalta, mutta ei käytä ohjelmien uusia versioita, kun taas Mozilla-projekti tekee kaikki tietoturvakorjaukset nimenomaan ohjelman uusiin versioihin ja kehottaa päivittämään niihin. Tämän takia iceweaselin tuki loppui etchistä alkuvuodesta 2009, kun muita "oldstablen" paketteja luultavasti tuetaan ainakin vielä puoli vuotta (iceweaselin käyttämää Xulrunner-kirjastoa kuitenkin päivitetään muiden ohjelmien lailla).

== Kielituki ==
Asenna paketit <tt>firefox-locale-fi</tt> ja <tt>firefox-locale-sv</tt> jos ohjelma ei ole suomen tai ruotsinkielinen. Ainakin [[Ubuntu]] jakelussa järjestelmän kieliasetukset eivät osaa hakea oikeita kielipaketteja Firefox 10.0 selaimelle.

==Katso myös==
*[[Mozilla Firefoxin nopeuttaminen]]
*[[Mozilla Firefox -vinkkejä]]
*[[WWW-selaimet]]
*[[HST]] - Henkilökortin käyttö selaimessa

==Aiheesta muualla==
*[https://addons.mozilla.org/firefox/ Firefox-liitännäiset]
*[http://www.mozilla.fi/wiki/Firefox?title=firefox/ Firefox ohjeita Suomeksi]
*[http://www.mozilla.fi/keskustelu/ Firefox keskustelua Suomeksi]
*[http://fi-new.flossmanuals.net/firefox/index Suomenkielinen Firefox opas]

[[Luokka:WWW-selaimet]]

Komentorivivinkkejä

2012-02-10T10:57:52Z

Pb: /* Tiedostojen ja syötteiden muokkaus */

Seuraavassa on esitetty lukuisia vinkkejä komentorivin tehokäyttöön. Vinkit on jaoteltu eri kategorioihin. Eri järjestelmissä on eroja, joten kaikki vinkit eivät välttämättä toimi kaikissa [[jakelu]]issa tai kaikissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]]. Valtaosa vinkeistä kuitenkin toimii useimpien jakeluiden mukana tulevassa ja oletuksena käytössä olevassa [[bash]]-yhteensopivassa komentotulkissa. Joissakin järjestelmissä oletuskomentotulkkina on tosin [[tcsh]], jonka syntaksi on monelta osin erilainen.

Eri komentorivikomentoja on listattu käyttötarkoituksen mukaan artikkelissa [[komentorivikomennot]]. Komentorivin perusteista kerrotaan artikkelissa [[komentorivin perusteet]]. Komentorivikomennoista voi tehdä myös erilaisia käteviä komentojonoja, joista kerrotaan artikkelissa [[bash-skriptaus]].

==Peruskäyttö==
# TABilla voi antaa komentotulkin täydentää loput komennosta tai tiedostonimestä. Mikäli vaihtoehtoja on useampia, ne saa näkyviin toisella painalluksella. Osassa komentotulkkeja voi TABilla täydentää myös mm. etäkoneiden ja käyttäjien nimiä sekä komentojen valitsimia (bashissa tämän ominaisuuden saa käyttöön ajamalla skriptin /etc/bash_completion rivit, sopiva komento löytyy usein deaktivoituna bashin alustusskripteissä).
# Jos kaverisi pyytää auttamaan Linuxin käytössä, kerro hänelle [[Man-sivut|man-sivuista]]. <tt>man [[tar]]</tt> ja <tt>man [[mkisofs]]</tt> ovat esimerkkeinä parhaita. Myös [[info]]-sivut voivat olla hyviä tiedonlähteitä.
# <tt>man -k printer</tt> kertoo kaikki ne komennot, joiden yksirivinen kuvaus sisältää merkkijonon "printer".
# [[alias|Aliakset]] ovat käteviä. Komennon <tt>alias l="ls -lda"</tt> jälkeen pelkkä l riittää komennoksi.
# Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (<tt>alias ls='ls --color=tty'</tt>, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa <tt>\ls</tt>.
# Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka "ls", niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet "ls". Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta.
# Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun. CTRL-F, CTR-B, CTRL-P ja CTRL-N (forward/backward/previous/next) korvaa nuolinäppäimet. ESC F ja ESC B liikuttaa sanoittain. CTRL-D, ESC-D, CTRL-K ja CTRL-U poistaa tekstiä, CTRL-Y palauttaa viimeksi poistetut merkit nykyiseen kohtaan.
# Komentoja voi yhdistellä && ja || -operaattoreilla. <tt>[[tar]] cf paketti.tar /joku/hakemisto && rm -rf /joku/hakemisto</tt> suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan [[rm]]-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui.
# Komentokehotetta voi muuttaa. Esimerkiksi [[bash]]-komentotulkissa <tt>[[export]] PS1='[\u@\h \w]\$ '</tt> laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston. Artikkelista [[zsh]] voi lukea kuinka tämä onnistuu zsh-komentotulkissa.
# Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on ".bash_profile" (muissa kuin [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkissa]] nimi on toinen, usein .profile tai .login). Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo "Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/"
# [[Virtuaalikonsoli]]ssa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä käynti yleensä nollaa tämän ruutuhistorian. Sama näppäily toimii monessa [[terminaaliemulaattori]]ssa ([[xterm]] tms.), joissa taas ikkunan leveyden vaihto tuhoaa historiaa.
# [[which]]-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. <tt>which [[ldd]]</tt>
# Komento <tt>[[history]]</tt> tulostaa komentohistorian, <tt>history 5</tt> viisi viimeistä komentoa. Jos käyttää historiatoimintoa (esimerkiksi muodossa CTRL-R) kannattaa asentaa isompi puskuri, esimerkiksi <tt>HISTSIZE=5000</tt>.
# Komennolla <tt>[[pwd]] -P</tt> saat selville missä hakemistossa "oikeasti" olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta.
# <tt>[[clear]]</tt> tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä. Normaalikäytössä on helpompi painaa Ctrl + L. Jos näppäimistö tai ruutu käyttäytyy sekavasti, esimerkiksi binääritiedoston katsomisen tuloksena, myös <tt>[[stty]] sane</tt> tai <tt>[[reset]]</tt> voi olla kohdallaan.
# Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä <tt>"ESC ."</tt>-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää <tt>/home/pena/file</tt>-tiedostoa komennolla <tt>"[[cat]] /home/pena/file"</tt>, niin kokeile <tt>"[[less]] ESC ."</tt>.
# Jos siirryt <tt>cd</tt>-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla <tt>cd -</tt>.

==Tiedostonhallinta==
# Komennolla <tt>[[df]] -h</tt> saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta.
# Sano roottina <tt>[[du]] -s /home/* | [[sort]] -n -r | [[head]]</tt> ja löydät levyrohmut.
# Komennolla <tt>[[find]] . -type f -name "*koira*" -print0 | [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa". Käyttämällä -name:n sijasta valitsinta -iname löydät myös eri kirjainkoolla kirjoitetut merkkijonot. Saman tuloksen saat myös jos korvaat osion <tt>| [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> osiolla <tt><nowiki>-exec grep -l kissa '{}' ';'</nowiki></tt>
# MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu [[mtools]] -paketilla. Kokeile mitä tekevät <tt>mdir a:</tt> ja <tt>mcopy tiedosto a:</tt>.
# Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano <tt>for i in *; do mv -i $i `echo $i | [[tr]] A-Z a-z`; done</tt>
# Hakemiston saa pakattua näin: <tt>[[tar]] cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto</tt> . Purku onnistuu komennolla <tt>tar xvzf paketti.tar.gz</tt>. Korvaa komennon z-kirjaimet j:lla jos haluat käyttää [[gzip]]-pakkauksen sijasta tehokkaampaa [[bzip2]]-pakkausta.
# [[locate]] on nopeampi kuin find. Kokeile esim. <tt>locate foobar</tt> löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono "foobar". Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy oletuksena joka yö ([[cron]]).
# <tt>[[ls]] -S</tt> listaa tiedostot kokojärjestyksessä, <tt>ls -t</tt> muokkausajan mukaan järjestettynä, <tt>ls -tu</tt> käyttöajan mukaan (kunhan [[atime]] on käytössä). "-r" kääntää järjestyksen.
# <tt>[[file]] tiedostonnimi</tt> yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa <tt>file -s /dev/hda1</tt> ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä.
# [[symbolinen linkki|Symboliset linkit]] ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano <tt>mv -i /var/www /home</tt> ja <tt>ln -s /home/www /var/www</tt>
# [[mkdir]]-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. <tt>mkdir -p eka/toka/kolmas.</tt> Sanomalla <tt>mkdir -p abc/def0{1..9}</tt> luot abc-kansion alle numeroidut alikansiot def01,def02..def09.
# <tt>ls -F</tt> näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä.
# Jos haluat ls:n tekevän saman värien avulla, anna komento <tt>ls --color=auto</tt> (tämä on oletus monessa jakelussa).
# Komento <tt>find . -type f -mmin -30 -print</tt> hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään.
# Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla <tt>find . -iname '*.doc*' -type f -exec sh -c "file \"{}\" | grep -q \"Microsoft Office Document\" && echo \"{}\"" \;</tt> (jos tiedosto on satettu siirtää eri nimelle, poista "iname ... doc*'", tiedostonimen käyttö karkeaan karsintaan kuitenkin nopeuttaa operaatiota huomattavasti)
# Komennolla <tt>ls -l | [[colrm]] 10 30</tt> saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän. GNU ls:llä <tt>ls -lgG</tt> tekee saman.
# Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: <tt>grep --recursive "localdomain" /etc</tt>
# <tt>[[dirname]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "/joku/polku". <tt>[[basename]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "tiedosto".
# Jos [[locale]]-asetus on kunnossa (eli olet mm. sanonut export LANG=fi_FI.UTF-8 , voit katsoa koska tiedostoa teksti.txt on viimeksi muutettu sanomalla <tt>[[date]] --reference=teksti.txt "+%Ana %Bn %e. päivä"</tt>
# Komento <tt>[[touch]] tiedostonnimi</tt> on helpoin tapa luoda tyhjä tiedosto. Samalla touch-komennolla voi myös muuttaa tiedostojen muokkauspäivämääriä, kokeile esim. <tt>touch --date 2002-04-01 aprillia</tt>
# Jos haluat poistaa tiedoston jonka nimi on -f, se onnistuu kätevimmin komennolla <tt>rm -- -f</tt> tai <tt>rm ./-f</tt>
# Myös tiedostoihin voi tehdä tiedostojärjestelmän.
# Levyille voi tehdä tiedostojärjestelmän myös ilman partitiointia
# <tt>find</tt>-komento antaa helposti pitkän listan permission denied -virheilmoituksia. Nämä voi suodattaa pois [[standardivirrat|ohjaamalla]] virheet [[laitetiedostot|/dev/nulliin]]: <tt> find / -name "saxon" 2> /dev/null</tt>

==Verkko==
# [[mail]]-komento toimii myös komentorivillä. Voit vaikka suorittaa komennon ja ohjata tulostuksen meiliin: <tt>[[pwd]] | mail -s "Komennon pwd tulos" oma.osoite@domain.example</tt>
# Kokeile tätä: <tt>[[echo]] "echo \"Vie kukkia\" | mail -s Hääpäivä oma.osoite@jossain.com" | at 09:00 06.04.02</tt>
# Jos kokeilet edellistä, muista oikea päivämäärä. Sillä tavalla ei tule perheriitaa, ja aikaa säästyy esim. Linuxin säätämiseen.
# Komento <tt>ypchfn</tt>, jolla vaihdetaan erillisellä käyttäjätunnuspalvelimella olevia käyttäjätietoja, tulee sanoista "Yellow Pages CHange FiNger". Yellow Pages oli nykyisen [[NIS]]-palvelimen ensimmäinen nimi, mutta se vaihdettiin kun British Telecom omisti siihen tavaramerkin. Tiedolla ei varsinaisesti tee mitään, mutta käyttämällä sitä sopivassa tilanteessa osoitat olevasi nörtti.
# Kokeile tätä: <tt>[[lynx]] --dump http://www.khdrive.fi/linkku/ | grep --after-context=5 "Seuraavat kokoontumiset"</tt>
# <tt>[[wget]] --recursive http://www.flug.fi/</tt> imuroi koko Flug ry:n WWW-sivuston omalle koneelle.
# Testaa latausnopeutesi: <tt>wget -O /dev/null ftp://ftp.funet.fi/dev/100Mnull > /dev/null</tt>
# Jaa kansio nopeasti verkkoon väliaikaista käyttöä varten: <tt>python -c "import SimpleHTTPServer;SimpleHTTPServer.test()"</tt>

==Prosessit==
# [[locate]]-komennon tietokanta muodostuu [[updatedb]] -ohjelmalla, jonka ajo kestää aika kauan. Miten kauan, sen saa selville komennolla <tt>[[time]] updatedb</tt>
# Komennolla <tt>[[ps]] aufx</tt> näet puuesityksen ajossa olevista prosesseista.
# Komennolla <tt>[[nohup]] jokukomento >& lokitiedosto &</tt> saat komennon jäämään tausta-ajoon niin, että voit itse lopettaa yhteyden ja komento jää suoritettavaksi. Sama onnistuu myös [[screen]]in avulla.
# <tt>[[killall]] [[vi]]</tt> lopettaa kaikki ajossa olevat vi-ohjelmat.
# Komento <tt>[[kill]] `[[pidof]] [[vi]]`</tt> toimii samoin.
# <tt>[[top]]</tt> näyttää jatkuvasti päivittyvän listan ajossa olevista ohjelmista. Painamalla h-kirjainta saat ohjeen käytössä olevista komennoista. q-kirjaimella pääset pois ohjelmasta.

==Järjestelmänhallinta==
# Hakemiston /etc/skel sisällöstä tehdään kopio kotihakemistoon, kun luodaan uusi käyttäjä.
# Hakemiston /proc sisältä löytyy tietoa koneesta. Katso vaikka mitä cat /proc/cpuinfo tulostaa.
# Jos hakemistoon /etc/[[cron]].weekly luo tiedoston, jossa on vain komento <tt>[[cp]] -R /home/ville /root</tt>, saa joka viikko varmuuskopion Villen kotihakemistosta rootin kotihakemistoon.
# Tiedosto /etc/motd tulostetataan ruudulle joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään. Siihen voi kirjoittaa vaikka joulutervehdyksen kaikille käyttäjille.
# Tiedosto /etc/issue tulostetaan ruudulle ennen "login:"-kehotetta.
# Levypinnan saa pyyhittyä tyhjäksi komennolla <tt>[[dd]] if=/dev/zero of=/dev/fd0</tt>. Esimerkki tyhjentää levykkeen, samalla tavalla voi pyyhkiä kiintolevyjä, esim. /dev/hda on IDE0-väylän master-levy. Usein suositellaan /dev/zero -laitteen sijasta /dev/urandom -laitetta, mutta silloin pyyhintä hidastuu mateluksi. Myös astetta parempaa satunnaislukua tuottavan /dev/random-laitteen käyttö on mahdollista, mutta tällöin toimenpiteen suoritus hidastuu edelleen.
# <tt>[[uname]]</tt> on joskus kätevä, erityisesti komento <tt>uname -a</tt> kertoo ytimen version ym. mahdollisesti kiinnostavaa.

==Käyttäjät ja ryhmät==
# <tt>[[su]]</tt> -komennolla voit vaihtaa lennosta toiseksi käyttäjäksi. <tt>su -</tt> vaihtaa rootiksi ja root voi sanoa <tt>su - ville</tt> päästääkseen kokeilemaan Villen tunnusta ilman salasanaa. Valitsin "-" aiheuttaa pelkkien oikeusmuutosten ohella myös käyttäjän omien sisäänkirjautumisskriptien ajamisen.
# Komennoilla <tt>[[who]]</tt> ja <tt>w</tt> saat tietoa järjestelmää parhaillaan käyttävistä. Esimerkiksi <tt>w -s</tt> näyttää kätevässä muodossa kuka tekee mitäkin.
# Komennolla <tt>[[wall]] 'Linux on cool!'</tt> voit lähettää viestisi kaikkien koneen käyttäjien ruudulle.
# <tt>echo 'Linux on cool!' | write maija</tt> taas kertoo saman viestin ainoastaan Maijalle.
# <tt>[[who]] mom loves</tt> tulostaa käyttäjätunnuksesi, käyttämäsi konsolin ja sisäänkirjautumisajan.
# <tt>who | [[cut]] -d ' ' -f 1 | [[sort]] | [[uniq]] | tr -d ' ' | [[finger]] -s -m | cut -c 11-27 | sort | uniq</tt> kertoo keitä koneelle on kirjautunut. Sama paikallista /etc/passwd -tiedostoa käyttäen on monimutkaisempi: <tt>who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | [[tr]] -d ' ' | [[xargs]] -n 1 [[echo]] "^" | [[colrm]] 2 2 | [[grep]] -f - /etc/passwd | cut -d ':' -f 5</tt>
# Komento <tt>[[users]]|[[tr]] ' ' '\n'|[[uniq]]|[[wc]] -l</tt> kertoo kuinka monta erinimistä käyttäjää koneelle on kirjautunut.
# Haluatko varmasti hyvän salasanan? Sano <tt>[[head]] -c 6 /dev/random | mimencode</tt>

==Laitteisto==
# <tt>[[eject]]</tt> poistaa CD-levyn asemasta. <tt>eject -t</tt> vetää levyn sisään.
# Tulostuskin onnistuu komentoriviltä, kokeile vaikka <tt>[[lpr]] jokudoku.txt tai [[cal]] -my | lpr</tt>
#<tt>[[gphoto]]2 -P</tt> kopioi kaikki digikamerasi kuvat nykyiseen työhakemistoon. Toiminto edellyttää, että GPhoto-ajuri tukee kameraasi (eli että kamera ei esimerkiksi toimi [[Usb-muisti|USB-massamuisti]]na)
# <tt>[[volname]]</tt> kertoo CD-asemassa olevan levyn nimen.

==Tiedostojen ja syötteiden muokkaus==
# Kaikkiin html-tiedostoihin saat LANG-attribuutin seuraavasti: <tt>find . -name "*.html" -print | [[xargs]] [[perl]] -e 's/<HTML>/<HTML LANG="fi">/gi' -p -i.bak</tt>
# Komennolla <tt>[[ed]] tiedostonnimi</tt> saat avattua tehokkaan ja monipuolisen, mutta resursseja säästeliäästi käyttävän editorin.
# <tt>[[tr]]</tt> -komennolla voit muuttaa merkkejä, kokeile vaikka: <tt>echo kanalassa | tr a b</tt>.
# tr:llä voi myös poistaa merkkejä. Sano vaikka <tt>cat tiedosto | tr -d " "</tt>
# <tt>[[sort]] tiedosto | [[uniq]]</tt> aakkostaa tiedoston rivit ja poistaa moneen kertaan esiintyvät rivit. <tt>[[sort]] tiedosto | uniq -d</tt> näyttää vain kahteen tai useampaan kertaan esiintyvät rivit.
# Rikoit rivinvaihdot kun siirsit tekstiä Windows/DOS- tai Mac-koneelta Linuxiin? <tt>dos2unix</tt> ja <tt>mac2unix</tt> -komennot auttavat.
# Komennolla <tt>[[cut]] -d ' ' -f 2</tt> tiedostonnimi voit tulostaa tiedoston jokaisen rivin toisen sanan.
# <tt>[[tac]] tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan lopusta alkuun. <tt>[[rev]] tiedostonnimi</tt> tulostaa jokaisen rivin väärinpäin, ja <tt>rev tiedostonnimi | tac</tt> tulostaa koko tiedoston väärinpäin.
#<nowiki>WWW-sivuston kaikkien .html -sivujen META KEYWORDS -tageista saa helposti sivulistan tällä komennolla
find . -type f -name "*.html" | while read a; do grep --ignore-case "<META NAME=\"keywords\" CONTENT=\".*\">" $a | cut -f 4 -d "\"" | dd conv=lcase | tr "," "\n" | while read; do echo $a >> $REPLY.hakusana; done; done && ls *.hakusana | while read a; do h=`echo $a | cut -f 1 -d "."`; echo "<H2>$h</H2>"; cat $a | cut -b 3- | while read; do echo "<A HREF=\"$REPLY\">`grep --ignore-case "<title>.*</title>" $REPLY | cut -f 2 -d ">" | cut -f 1 -d "<"`</A>"; done; done && rm *.hakusana
</nowiki>
# Tiedoston voi jakaa osiin [[split]]-komennolla. Kokeile esim. <tt>split -b 10k jokutiedosto</tt>
# Kaikki ne tiedoston rivit, joissa ei esiinny merkkijonoa "kissa" löydät komennolla <tt>grep -v kissa tiedostonnimi</tt> . Jos taas haluat poistaa vain sanan "kissa" etkä esim. sanaa "takissani" sisältävät rivit, sano <tt>grep -v -w kissa tiedostonnimi</tt>
# <tt>tail -f /var/log/messages</tt> näyttää ensin tiedoston lopun ja sitten jatkuvasti tiedostoon tulevat uudet rivit.
# <tt>head -5 tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston viisi ensimmäistä riviä. <tt>head -c 5 tiedostonnimi</tt> tulostaa viisi ensimmäistä merkkiä. <tt>tail -5 tiedostonnimi</tt> ja <tt>tail -c 5 tiedostonnimi</tt> toimivat vastaavasti.
# <tt>[[cat]] --number tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivit numeroituna.
# Virheilmoituksetkin (STDERR) saa ohjattua tiedostoon. Kokeile esim. <tt>find hakemistojotaeiole >& find-tuloste.txt</tt>
# [[cmp]] tulostaa tiedostojen eroavan kohdan. Käyttökelpoinen myös skripteissä, esim. <tt>cmp -s tiedosto1 tiedosto2 || echo "Tiedostot eroavat"</tt>
# Jos tiedostossa on niin pitkät rivit että ne menevät ruudun ulkopuolelle oikeasta laidasta esim. <tt>less tiedosto</tt> niin voit käyttää [[fmt]]-komentoa <tt>fmt tiedosto | less</tt>.
# [[strings]] -komennolla voit hakea merkkijonoja binäärimössöstä. Esim. <tt>strings jokudoku.doc</tt> näyttää yleensä Word-documentin sisältämän tekstin jotenkin luettavassa muodossa.
# <tt>[[pdftotext]] tiedosto.pdf</tt> tekee tiedoston tiedosto.txt, joka hyvällä onnella sisältää PDF:n sisältämän tekstin.
# [[bzcat]] ja [[zcat]]-komennoilla voit tulostaa pakatun tiedoston sisällön näytölle tai tiedostoon pakettia purkamatta. bzcat ~/patch.bz2 | [[patch]] -p1 on hyvä esimerkki tästä. Myös esimerkiksi [[zless]] ja [[zgrep]] toimivat.
# Tietyn numeron omaavan rivin saa tulostettua syötteeestä tai tiedostosta [[awk]]-ohjelman avulla: <tt>cat tiedosto | awk "FNR == 45"</tt> (tässä rivi 45).

==Kuvat ja multimedia==
# Musa soi komentoriviltäkin. <tt>[[playmidi]]</tt> soittaa midejä, <tt>[[play]]</tt> soittaa monenlaisia ääniformaatteja. <tt>[[mpg123]]</tt> soittaa [[MP3]]-tiedostoja.
# Kuviakin voi käsitellä komentoriviltä. Kokeile vaikka <tt>identify jokukuva.gif</tt> (Identify kuuluu [[ImageMagick]]-pakettiin)
# [[Mplayer|Mplayerilla]] voit helposti kopioda Realplayer-streamia koneellesi tiedostoon. Tämä onnistuu komennolla <tt>mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ</tt>. Real-koodekit on tietysti oltava asennettuna.
#Antamalla komennon <tt>mplayer filmi.ogg</tt> tekstikonsolissa voit katsella videota filmi.ogg

==Skriptaus==
''Pääartikkeli [[Bash-skriptaus]]''
# Eräs tapa kokeilla koneen ja komentotulkin nopeutta on laskea Fibonaccin lukuja: tee tiedosto fib.sh, jossa on vain rivi <tt>if (($1 < 2)); then echo 1; else a=`./fib.sh $1-1`; b=`./fib.sh $1-2`; echo $((a+b)); fi</tt>
# Yksinkertainen valikko on helppo tehdä: <tt>valinta=3; echo "1=[[pwd]] 2=[[ls]] 3=[[lynx]]"; [[read]] -t 5 valinta; case $valinta in 1) pwd;; 2) ls;; 3) lynx;; esac</tt> Jos käyttäjä ei viidessä sekunnissa valitse mitään, käynnistetään lynx.
# Tällaisenkin valikon voi tehdä: <tt>sivut=("evl.fi" "vapaa-ajattelijat.fi" "dilbert.com"); echo "0=evl, 1=vaparit, 2=dilbert"; read valinta; lynx <nowiki>http://www.${sivut[$valinta]}</nowiki></tt>
# <tt>[[cat]] tiedostonnimi | while read; do echo $REPLY; sleep 5; done</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan viiden sekunnin välein.
# Tervehdyksen pienellä viiveellä saa näin: <tt>temp=$IFS; IFS=$''; echo "Hei kaikki" | while read -n 1; do echo -n $REPLY; [[usleep]] 100000; done; IFS=$temp</tt>
# Näissä vinkeissä on kerrottu miten case ja if toimivat, miten komentoja putkitetaan ym. Sanomalla <tt>man bash</tt> saat pitkän ohjesivun näistä ja monesta muustakin asiasta.
# Jos teet kotihakemistosi alle hakemiston nimeltä bin , voit siirtää sinne tekemäsi skriptit ym. ja käyttää niitä antamatta koko polkua, ts. aivan kuten koneessasi valmiina olevia ohjelmiakin. Jos tämä ei näytä toimivan, lisää rivi <tt>[[export]] [[PATH]]="$PATH:$HOME/bin"</tt> [[komentotulkki]]si käynnistystiedostoon (esim. .[[bash]]rc tai .[[zsh]]rc)
# Jos laitat skriptit hakemistoon /usr/local/bin , niitä voivat käyttää kaikki koneen käyttäjät.

==Muuta hyödyllistä==
# Komennolla [[bc]] -l saat pienen laskimen. Käytettävissä on normaalit laskutoimitukset ja lisäksi voit sijoittaa arvoja muuttujiin basic-kielen tapaan.
# bc käyttää samaa [[readline]]-kirjastoa kuin esimerkiksi bash-komentotulkki, joten samat Ctrl-R, Ctrl-A ja Ctrl-E toimivat siinäkin. Samalla tavoin toimii myös mm. matriisilaskennan ohjelma [[Octave]].
# PostScript-tiedostoja voi käsitellä komentorivillä. Esim. <tt>psnup -2 dokumentti.ps tiivis.ps</tt> tekee tulostusta varten version jossa kaksi sivua on laitettu yhdelle sivulle.
# <tt>[[wc]] *.txt</tt> antaa listan hakemiston sisältämistä .txt -päätteisistä tiedostoista ja jokaisesta rivien, sanojen ja merkkien lukumäärän.
# Komennolla <tt>[[yes]]</tt> voit tulostaa y-kirjaimia esim. putkessa ohjelmalle, joka kyselee liikaa "Oletko aivan varma?". <tt>yes n</tt> tulostaa n-kirjaimia ja <tt>yes moro</tt> tervehtii käyttäjää ad infinitum.
# Kun tehdään, niin tehdään kunnolla. Kun tehdään kalenteri kunnolla, niin huomioidaan juliaanisen kalenterin vaihtuminen gregoriaaniseen. Kokeile: <tt>[[cal]] 9 1752</tt>
# Jos tiedosto nimikunta sisältää rivit Jori TAB Tampere, Laura TAB Tampere ja Åke TAB Tukholma, ja tiedosto kuntamaa rivit Tampere TAB Suomi ja Tukholma TAB Ruotsi, voit katsoa missä maassa ihmiset asuvat komennolla <tt>[[join]] -o 1.1,2.2 -1 2 nimikunta kuntamaa</tt>
# Komennolla <tt>[[seq]] 10 -3 1</tt> voit tulostaa luvut 10, 7, 4 ja 1.
# <tt>[[Cowsay]]n</tt> avulla saat aikaan hienoja tulostuksia konsoliin. Kokeile vaikka <tt>[[uname]] -a | cowsay -f daemon</tt>.
# <tt>[[watch]] -n 60 --differences ls /tmp</tt> tulostaa minuutin välein listauksen /tmp -hakemistosta ja näyttää korostettuna muuttuneet tiedot.
# <tt>[[history]] | [[awk]] '{print $2}' | awk 'BEGIN {FS="|"} {print $1}' | [[sort]] | [[uniq]] -c | sort -nr | [[head]] -n 10</tt> listaa 10 useimmiten käyttämääsi komentoa [[bash]]-komentotulkissa. [[Zsh]]:ssa sama toimii kirjoittamalla komento <tt>history</tt> muodossa <tt>history 1</tt>.
# Haluatko kuluvan päivän esim. varmuuskopion nimeen? Kokeile tätä: <tt>[[tar]] cf /root/varmistus-home`date +%Y-%m-%d`</tt> Tuo aakkostuukin oikein.

[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Kuvanlukijan valinta

2012-01-20T08:26:58Z

Pb: jakeluriippumattomampaa

Linuxiin on helpompi on valita jokin monitoimilaite kuin laittaa erikseen skanneri ja [[Tulostimen valinta|tulostin]].
Eri skannerien toimivuuden voi tarkistaa [http://www.sane-project.org/sane-supported-devices.html sane-project.org:ista].

==Kuvanlukijatyypit==

===Monitoimilaitteet===
Monitoimitulostimia valmistavat mm. Brother ja HP ja ne ovat hyvin tuettuja Linuxissa.

====Brother DCP 7010====
Brother DCP 7010 on monitoimitulostin ja skanneri. Brotherin monitoimitulostin on hyvin tuettu Linuxissa. Sen tulostus ja skannaus ominaisuudet saa melko vähäisellä säätämisellä toiminta kuntoon. Skannauksessa käytetään brscan2-ajuria, joka toimii [[xsane]]-ohjelman kanssa. Brscan2-ajurin löydät [http://welcome.solutions.brother.com/bsc/public_s/id/linux/en/download_scn.html Brotherin Scanner Driver] kotisivulta. Ajureista on [[rpm]] ja [[deb]] paketit saatavilla. Lopuksi tarvitset jonkin skannaus ohjelman joita ovat mm. [[Simple-scan]] tai [[Skanlite]].

Lisää rivi <tt>/lib/udev/rules.d/40-libsane.rules</tt> tiedostoon, joka tapahtuu seuraavalla komentorivi komennolla:

[[sudo]] gedit /lib/udev/rules.d/40-libsane.rules

Lisää rivit alimmaiseksi
# Brother scanners
ATTRS{idVendor}=="04f9", ENV{libsane_matched}="yes"

Voit katsoa myös Ubuntu Suomen tekemää ohjetta [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=33391.msg261674#msg261674 Brother merkkisen monitoimitulostimen ja skannerin asennuksesta] Ubuntu 10.04 versioon. Ohje toimii kaikilla Brother monitoimitulostimilla.

====HP c4700====
[[HP c4700]]-sarjan monitoimilaitteet ovat hyvin Linux-tuettuja, joskin käyttöohjeistus on epäselvää. Kyseiset laitteet toimivat ajuripaketilla nimeltään hplip.

===Tasokuvanlukijat===

===Käsikuvanlukijat===

===Filmiskannerit===

==Katso myös==
*[[Skannerit]] ja skannausohjelmat.

[[Luokka: Laitteisto]]

USB

2012-01-15T20:09:44Z

Pb:

{{perustietoa}}
[[wikipedia:fi:USB|USB-artikkeli Wikipediassa]]

USB (<i>Universal Serial Bus</i>) on nykyään yleisesti käytetty väylä oheislaitteiden liittämiseen tietokoneeseen. Linuxin [[Kernel|ydin]] on tukenut USB-väylää versiosta 2.2.7 lähtien.

== Katso myös ==
*[[lsusb]] - komentorivikomento koneeseen liitettyjen USB-laitteiden listaamiseen
*[[USB-muisti]]
*[http://www.linux-usb.org/ Linux USB -sivusto] (englanniksi)

[[Luokka:Käsitteet]]

Yritykset

2012-01-15T09:40:43Z

Pb: /* Yrityspalvelut */

Tällä sivulla on listattu joitain suomalaisia yrityksiä, jotka tarjoavat Linux palveluita ja tuotteita.

==Tukipalvelut==
* [[Atea Finland Oy]] tarjoaa [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxia]] ja siihen liittyviä tukipalveluja.
* [http://www.linux-tuki.fi/ Suomen Linux-tuki] tarjoaa käyttötukea, koulutusta, asennus- ja ylläpitopalveluita sekä avoimeen lähdekoodiin liittyvää konsultointia.
* [http://www.petrotek.fi Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy tukipalveluita, Linux-tietokonepaketteja ja yhteensopivia laitteita sekä omavalintaisia Linux CD tai DVD -levyjä.

==Tuotteet==
* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus] myy jakelupaketteja ja kirjallisuutta.
* [http://www.markit.eu/fi/fi/tuotteet/v1?Target=search&Search=linux&SC=2.5&Layout=3 e-kanava.fi] (internet) myy Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita yritysasiakkaille.
* [http://www.itkauppa.com/ itkauppa.com] myy Bittix, Elive ja Puppy Linux jakelupaketteja.
* [http://www.jyketek.fi/ Jyketek Ky] (Virrat/Seinäjoki) Linux tietokoneiden myynti sekä huolto- ja käyttötukipalvelut.
* [http://koodinvuoksi.net/ Koodinvuoksi.net] (Helsinki/Internet) Ubuntu-yhteensopivia räätälöityjä tietokoneita. Erikoisalana HTPC-paketit. Verkkokauppa noutopisteellä.
* [http://lehtiapaja.fi/Ulkomaiset/Linux+Format+%28with+DVD%29/?query=&queryLang=kaikki&queryDesc=linux Lehtiapaja] Linux format lehden tilaus.
* [http://www.lehtipiste.fi/ Lehtipiste] Linux-lehdet irtonumeroina. Useimmissa lehdissä mukana Linux-asennusmedia.
* [http://www.lehtitori.fi/haku.aspx?n=linux&h=true Lehtitori] Linux Format ja Linux Magazine lehtien tilaus.
* [http://www.linuxkauppa.fi Linuxkauppa.fi] (Valkeala) myy ohjelmistoja, yhteensopivia laitteita ja Linux- oheistuotteita.
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus) myy Linux-tietokoneita ja jakelupaketteja.
* [http://petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy Linux-tietokoneita ja [http://webpuoti.petrotek.fi/product.php?id_product=61 jakelupaketteja]
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] (Oulu) myy Linux-tietokonepaketteja.
* [http://www.senioripc.fi/ SenioriPC] Practitec Oy (Espoo) myy Linux-tietokonepaketteja.
* [http://www.smartoshop.com/ SMARTO Group] (Kirkkonummi/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.
* [http://softsystems.suntuubi.com/ Soft Shop] (Sipoo/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.
<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small>

==Yrityspalvelut==
* [http://www.edanova.com EDAnova Oy] [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]] Palvelimet, pöytäkoneet, HP:n kannettavat ja tehotyöasemat Red Hat Enterprise Linux ja Ubuntu -käyttöjärjestelmillä.
* [[Inoi|Inoi Oy]] Linux-pohjaisten järjestelmien kehitys sekä tietoverkon palvelimien ja palvelinjärjestelmien suunnittelu, asentamien ja ylläpito.
* [http://www.offcode.biz Offcode Oy] erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin.
* [http://www.osp.fi/main.php?lang=fin Open Source Partners] räätälöintiä, koulutusta ja laitteistoja.
* [[Opinsys]] on oppilaitosten Linux-järjestelmiin erikoistunut yritys.
* [http://www.pronics.fi Pronics Oy] tarjoaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia järjestelmäratkaisuja ja siihen liittyvää koulutusta.
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] Linux-koneet, ohjelmistot ja palvelut (mm. [[RHEL|Red Hat]], JBOSS, Ubuntu)
* [http://www.egroupware.org/ Stylite GmbH] Kehittää [[eGroupware]] asiakkuudenhallintaohjelmaa, sekä tarjoaa ohjelmaa valmiina palveluna. Ohjelma on täysin suomennettu ja palvelu on saatavilla Suomessa.

==Koulutus ja konsultointi==

* [http://www.innologies.fi/ Innologies] tarjoaa koulutusta ja konsultointia Linux- ja Maemo-ohjelmointiin.
* [http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]. Tarjoaa räätälöityä koulutusta. Katso [http://easybox.fi/ Easybox].
* [http://www.teleware.fi Teleware]
* [http://www.tieturi.fi/ Tieturi Oy]

==Katso myös==
* [[Suositeltavat laitteistoratkaisut]]

==Aiheesta muualla==
* [http://jobs.linux.com/ Linux jobs] Työnvälitystä Linuxiin liittyen.

[[Luokka:Yritykset]]
[[Luokka:Koulutus]]

Reiser4

2012-01-13T13:56:22Z

Pb:

Reiser4 on [[wikipedia:fi:Hans Reiser|Hans Reiser]]in suunnittelema, Linuxissa toimiva uudentyyppinen [[tiedostojärjestelmä]]. Sen kehitys alkoi vuonna 2001 täysin tyhjästä, joten sillä ole mitään tekemistä vanhemman [[ReiserFS]]:n kanssa.

Reiser4:n vahvuuksia ovat mm. tehokas pienien tiedostojen ja isojen hakemistojen käsittely sekä dynaamisuus: mahdollisten tiedostojen määrää ei kiinnitetä alustusvaiheessa, joten ainoa rajoittava tekijä on levytilan määrä.

Reiser4:ää on jo vuosia yritetty sisällyttää [[ydin|vakioytimeen]], mutta toistaiseksi tämä on kaatunut koodaustyyliin liittyviin seikkoihin. [[wikipedia:Andrew_Morton_(computer_programmer)|Andrew Morton]]in -mm-haarasta se kuitenkin löytyy. Tilanne on johtanut siihen, etteivät useimmat [[jakelu]]t vieläkään oletuksena tue Reiser4:ää.

Reiser4:n kehitystä ovat vaikeuttanut myös Hans Reiseriin vuodesta 2006 lähtien kohdistuneet epäilyt vaimonsa murhasta. Hans Reiser on tunnustanut teon[http://www.mercurynews.com/ci_9820424?nclick_check=1].

== Ominaisuudet ==
* Journaloiva tiedostojärjestelmä
* Toimii nopeasti hakemistojen kanssa, jotka voivat sisältää satoja miljoonia tiedostoja
* Atominen
* Tuki transaktioille
* Reiser4 ei kuitenkaan sisällä tukea tiedostojärjestelmän koon muuttamiselle. Reiserfs kuitenkin muiden Linuxin tiedostojärjestelmien ohessa sisältää tuen sille. Kehittäjät kuitenkin lupaavat implementoida tuen heti kun heille maksetaan siitä.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.namesys.com/ Reiser4:n kotisivu]
*[http://nikitadanilov.blogspot.com/2005/12/reiser4-0-introduction.html Nikita Danilovin Reiser4-aiheinen blogi] (englanniksi)

{{Tiedostojärjestelmät}}

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Ubuntu

2012-01-13T10:44:13Z

Pb:

{{Jakelu
| nimi=Ubuntu
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]
| kuva=[[Kuva:Ubuntu_10.04.png|200px]]
| kuvateksti=Ubuntu 10.04 Lucid Lynxin työpöytä.
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation
| viimeisin versio=11.10 "Oneiric Ocelot"
| päivämäärä=13.10.2011
| pakettienhallinta=[[Apt]]
| tila=toiminnassa
| arkkitehtuurit=amd64, i386, arm
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[Gobuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]], [[Fluxbuntu]]
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}

Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(ideology)|Ubuntu-ideologia]]).

Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

==Asennus==
Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-cd on saatavilla.

Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin <tt>language-support-fi</tt>. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Nykyään Gobuntun työtä jatkaa [[GNewSense]].

==Pääkäyttäjän oikeudet==
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa – tai ilman erillistä salasanaa.

Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen.

Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.

==Julkaisutahti==
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns LTS-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

==Shipit==
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta oli mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun asennuslevyjä. Toimitusaika Suomeen oli yleensä 2-5 viikkoa. Palvelu ei ole enää toiminnassa.

==Virallinen käyttäjäyhteisö==
Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

== Julkaisut ==
* Ubuntu 12.04 LTS (Precise Pangolin) - (julkaistaan 26. huhtikuuta 2012) (tuettu huhtikuuhun 2017)
* Ubuntu 11.10 (Oneric Ocelot) - 13. lokakuuta 2011 (tuettu huhtikuuhun 2013)
* Ubuntu 11.04 (Natty Narwhal) - 28. huhtikuuta 2011 (tuettu lokakuuhun 2012)
* Ubuntu 10.10 (Maverick Meerkat) - 10. lokakuuta 2010 (tuettu huhtikuuhun 2012)
* Ubuntu 10.04 LTS (Lucid Lynx) - 29. huhtikuuta 2010 (tuettu huhtikuuhun 2013 (työpöytä) / 2015 (palvelimet))
* Ubuntu 9.10 (Karmic Koala) - 29. lokakuuta 2009 (tuettu huhtikuuhun 2011)
* Ubuntu 9.04 (Jaunty Jackalope) - 23. huhtikuuta 2009 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 8.10 (Intrepid Ibex) - 30. lokakuuta 2008 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron) - 24. huhtikuuta 2008 (tuki päättynyt(työpöytä) / 2013(palvelimet))
* Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006 (tuki päättynyt(työpöytä) / 2011(palvelimet))
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005 (tuki päättynyt)
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004 (tuki päättynyt)

== Katso myös ==
*[[Ubuntu Suomi]]
*[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle
*[[Code of Conduct (Ubuntu)]]
*[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella
*[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]
*[[Työpöytäasennuksen virittäminen]]
*[[Crunchbang]]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:
** [http://ubuntu.sange.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto]

==== Englanniksi ====
* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto]
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)
* [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]

== Ubuntun muut julkaisuversiot ==
* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä
* [[Gobuntu]] - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio
* [[MinimalCD]] [https://help.ubuntu.com/community/Installation/MinimalCD] - Pienikokoinen CD Ubuntu-versio.
* [[Pingu OS]] - ([http://pinguy-os.sourceforge.net/]) - Mac OS X tyylinen Ubuntu versio

{{debian}}
{{ubuntu}}

[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Ubuntu]]

WLAN-kortit

2012-01-13T10:43:29Z

Pb: vanhentunut-malline

{{vanhentunut}}

Suuri osa myytävistä [[WLAN]]-korteista toimii Linuxissa, mutta on olemassa myös laitteita, joita ei saa lainkaan toimimaan. Toiset laitteet vaativat toimiakseen suljetun koodin (binary blob) suorittamista. Ennen ostopäätöstä kannattaa siten tutustua siihen, toimiiko laite (eli käytännössä sisältämä WLAN-piirisarja) ylipäätään Linuxissa, ja paljonko sen toimimaan saaminen vaatii työtä.

==Toimivuus==
Koska monesti eri valmistajienkin korteissa on sama WLAN-piirisarja, ja ajurit ovat aina piirisarjakohtaisia, käsitellään kortteja ja niiden toimivuutta yleensä piirisarjoittain. Uuden kortin valinnassa kannattaa tyypillisesti lähteä tietystä toimivasta piirisarjasta, ja ottaa selvää sen sisältävistä korttimalleista. Hyvänä apuna tässä ovat ajuriprojektien kotisivut sekä erilaiset keskustelupalstat.

===Piirisarjan selvittäminen===
Kannattaa huomioida, että saman kaupallisen nimen alla saatetaan usein markkinoida useaa eri piirisarjaa sisältäviä korttiversioita. Eri piirisarjoilla toimitettavien versioiden ero (ja pahimmassa tapauksessa toimivan ja toimimattoman kortin ero) selviää ennen ostoa usein vain paketin sarjanumerosta tai pienestä merkinnästä pakkauksen kyljessä, kuten <tt>v.1</tt>, <tt>rev E</tt>, <tt>rev 3b</tt> ym.

Saadun merkinnän tai sarjanumeron merkityksen voi yrittää selvittää esimerkiksi jollakin netin hakukoneella tai erilaisista listoista. Epävarmassa tapauksessa kannattaa kortti yleensä jättää ostamatta.

Koneeseen liitetyn kortin sisältämä piirisarja selviää viime kädessä sen PCI-, USB- tai CardBus-tunnuksesta. Sen saa selville esimerkiksi [[komentorivi]]komennoilla
*<tt>[[lspci]]</tt> (PCI ja CardBus/PC Card/PCMCIA)
*<tt>[[lsusb]]</tt> (USB)
*<tt>[[cardctl]]</tt> (CardBus))
Helppo tapa selvittää piirisarja on hakea saadulla tunnuksella jossain hakukoneessa.

==Ajurien asentaminen==
Joidenkin piirisarjojen ajurit löytyvät virallisesta Linux-[[ydin|ytimestä]], jolloin kyseiset piirisarjat toimivat suoraan. Joskus tällaisetkin kortit tosin vaativat suljetun [[firmware]]n, joka on usein asennettava erikseen.

Jos itse ajuriakaan ei löydy oman [[jakelu]]si oletusytimestä, on se asennettava itse. Ajurin ja mahdollisen firmwaren asentamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää jakelun [[paketinhallinta]]a (ja mahdollisesti [[epäviralliset asennuslähteet|epävirallisia asennuslähteitä]]).

Näiden paketointien yhteensopivuus muun järjestelmän kanssa on usein paremmin testattua ja tällöin vältytään myös ajuri[[moduuli]]n [[kääntäminen|uudelleenkääntämiseltä]] käsin [[ydin]]tä päivitettäessä. Jos ajurin ja/tai firmwaren asentaminen paketinhallinnan kautta ei onnistu, on ne ladattava käsin ajurin tekijäprojektin kotisivuilta ja käännettävä ajurimoduuli käytettävää ytimen versiota varten.

Jos piirisarjalle ei löydy toimivaa Linux-ajuria, on se monesti mahdollista saada toimimaan [[Ndiswrapper]]in ja Windows-ajurien avulla.

==Piirisarjat==
===ADMtek===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ADM8211A/B/C
|
*3Com 3CRSHPW796
*SMC 2602W V2
|Käännettävä lähdekoodista, ohje löytyy lähdekoodipaketin README-tiedostosta. [http://aluminum.sourmilk.net/adm8211/ Ajuripaketti].
|
|}

===Atheros===
Atherosin kortit toimivat osittain epävapaalla [[Madwifi]]-ajurilla, joka kuitenkin toimii hyvin ja monipuolisesti. Myös täysin vapaa [http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/ath5k ath5k]-niminen ajuri on kehitteillä.

Tuki n-sarjan laitteille saadaan ath9k- ja ar9170-nimisten ajurien avulla.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*AR500x [http://madwifi-project.org/wiki/Chipsets]
|[http://madwifi-project.org/wiki/Compatibility Lista], [http://atheros.rapla.net/ lista]
|[[Madwifi]]
|Madwifi-ajuri on osittain epävapaa.
|-
|
*AR5008
*AR5418+AR5133
*AR5416+AR5133
*AR5416+AR2133
*AR9160
*AR9280
*AR9281
*AR9285 (>= 2.6.29)
*AR9287 (>= 2.6.32)
*AR9102 (AHB) (>= 2.6.30)
*AR9103 (AHB) (>= 2.6.30)
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ath9k/products/external Lista]
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ath9k ath9k]
|Osa ydintä versiosta 2.6.27 alkaen.
|-
|
*AR9170 (USB)
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ar9170#available_devices Lista]
|[http://wireless.kernel.org/en/users/Drivers/ar9170 ar9170]
|Osa ydintä versiosta 2.6.30 alkaen.
|}

===Broadcom===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*BCM4303, 4306, 4309, 4311, 4312 ja 4318
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/b43 Lista], [http://broadcom.rapla.net/ lista]
|[http://linuxwireless.org/en/users/Documentation Ajurin dokumentaatio]
|Vapaa ajuri, joka on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.17 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*BCM4311, 4312, 4321 ja 4322
|
|Löytyy yleensä [[paketinhallintajärjestelmä|paketista]] <tt>broadcom-wl</tt>. [http://www.broadcom.com/support/802.11/linux_sta.php Kotisivu]
|Broadcomin tarjoama suljetun lähdekoodin ajuri. BCM4311:n ja BCM4312:n osalta ajurin käyttö vaatii yleensä vapaan ajurin [[ytimen moduulit|moduulien]] <tt>b43</tt> ja <tt>ssb</tt> mustalistaamisen.
|-
|
*BCM4320 (USB)
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/rndis_wlan#availabledevices Lista]
|[http://linuxwireless.org/en/users/Drivers/rndis_wlan linuxwireless.org]
|Ytimeen versiosta 2.6.25 asti sisältyvä vapaa ajuri. Ei toimi, mikäli WPA:ta käytettäessä tukiaseman nimi on piilossa.
|}

===Inprocomm===
Inprocomm on taiwanilainen 2005 lopettanut piirisarjavalmistaja.
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*IPN2120
*IPN2220
*IPN5320
*IPN5330
|[http://inprocomm.rapla.net/ Lista]
|Linux-ajuria ei löydy. Kortit voi yrittää saada toimimaan [[ndiswrapper]]in avulla.
|
|}

===Intel===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*IPW2100
|Intel Centiro -koneiden 11Mbit/s WLAN-kortit
|[[Intel IPW2100]]
|Vaatii suljetun [[firmware]]n.
|-
|
*IPW2200BG
*IPW2915ABG
|Intel Centiro -koneiden 54Mbit/s WLAN-kortit
|[[Intel IPW2200]]
|Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*IPW3945ABG
*IWL4965AGN
|Uusia Intelin mini-PCI-express kortteja
|[[iwlwifi]]
|Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|
*4965
*5100BG/ABG/ABN
*5300AGN
*5350AGN
|[http://wiki.debian.org/iwlagn#SupportedDevices Lista]
|[http://wiki.debian.org/iwlagn Ohje Debianin wikissä].
|Piirisarjoja tukeva iwlagn-ajuri osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.27 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|}

===Marvell===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*88w8335 <nowiki>[Libertas]</nowiki>
|[http://marvell.rapla.net/ Lista]
|Kehitteillä on mrv8k-niminen ajuri [http://www.saillard.org/linux/mrv8k/].
|mrv8k on alpha-tilassa eikä toimi, joten [[ndiswrapper]] on käytännössä ainoa vaihtoehto.
|}

===Ralink===
Ralink on julkaissut ajurinsa [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, minkä johdosta sen piirisarjat ovat pääsääntöisesti hyvin tuettuja.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*rt2400
*rt2500
*rt2500usb/rt2570 (USB)
*rt61
*rt73 (USB)
*Tuki kehitteillä myös uudemmille piirisarjoille
|[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php?title=Hardware rt2x00-projektin lista]<br /> [http://ralink.rapla.net/ Lista rt2500- ja rt2570-korteista]
|Ajuri löytyy oletus[[ydin|ytimestä]], eikä edellytä erillistä asennusta.
[[Ralink rt2x00]], [http://rt2x00.serialmonkey.com/ Kotisivu]
|Yhteisöprojektin kehittämä ajuriversio. Rt2x00-ajuri on osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.24 lähtien. rt61 ja rt73 vaativat erillisen firmwaren.
|-
|
*rt2400
*rt2500
*rt2500usb/rt2570 (USB)
*rt61
*rt73 (USB)
*rt2860
*rt2870
*rt3070usb
|
|Ajurit löytyvät useiden jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnoista]] (saattaa vaatia [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisten pakettivarastojen]] käyttöä). [http://web.ralinktech.com/ralink/Home/Support/Linux.html Kotisivu]
|Ralinkin omat GPL-lisensoidut ajuriversiot. rt61, rt73, rt2860 ja rt2870 vaativat erillisen firmwaren.
|}

===Realtek===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*rtl8180
*rtl8185
*rtl8187
*rtl8187b
*rtl8225
*sa2400
*grf5101
*max2820
|[http://rtl8180-sa2400.sourceforge.net/ Lista], [http://realtek.rapla.net/ lista]
|[http://rtl8180-sa2400.sourceforge.net/ Vanhempi ajuriprojekti], [http://rtl-wifi.sourceforge.net/ uudempi ajuriprojekti]
|Uudemman ajuriprojektin RTL8187-ajuri on osa [[ydin]]tä versiosta 2.6.23 alkaen. RTL8180- ja RTL8185-ajurit ovat mukana ytimessä 2.6.25:stä alkaen sekä RTL8187B-ajuri 2.6.27:stä alkaen.
|}

===Texas Instruments===
{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ACX100
*ACX111
*ACX100USB
*TNETW1450 USB
|[http://ti.rapla.net/ Lista], [http://acx100.sourceforge.net/wiki/Device_list ajuriprojektin lista]
|[http://acx100.sourceforge.net/ Ajuriprojekti]
|Ajuri on vakaa, mutta ei tue WPA:ta. Kaikki piirisarjat vaativat firmwaren[http://acx100.sourceforge.net/wiki/Firmware] lataamisen.
|}

===Zydas===
Zydas on julkaissut piirisarjoilleen ajurit [[GPL]]:n alaisina. Näiden pohjalta on kehitetty uudelleenkirjoitettu <tt>zd1211rw</tt>-ajuri, joka tukee useimpia Zydasin piireillä varustettuja verkkosovittimia.

Atheros on hiljattain ostanut Zydasin.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*ZD1201
|[http://linux-lc100020.sourceforge.net/ Lista], [http://zydas.rapla.net/ Lista]
|[http://linux-lc100020.sourceforge.net/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.12 lähtien
|-
|
*ZD1211
*Atheros AR5007UG
|[http://www.linuxwireless.org/en/users/Drivers/zd1211rw/devices Lista]
|[[ZD1211]], [http://zd1211.wiki.sourceforge.net/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.18 lähtien. Vaatii suljetun firmwaren.
|-
|}

=== Vanhoja piirisarjoja ===
Monet vanhat kortit toimivat Linuxissa erinomaisesti, mutta niistä puuttuu joitain uudemmista korteista löytyviä ominaisuuksia ja ne kykenevät vain 11Mbit/s-nopeuteen.

{| border=1 cellpadding=4
|'''Piirisarja'''
|'''Kortteja'''
|'''Ohje'''
|'''Huom'''
|-
|
*Intersil Prism 2/2.5/3
|Lukuisia
|[[Intersil Prism]]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.6.14 lähtien
|-
|
*Agere Hermes
|
|[http://www.nongnu.org/orinoco/ Kotisivu]
|Osa virallista Linux-ydintä versiosta 2.4.3 lähtien
|}

== Aiheesta muualla ==
*[http://linuxwireless.org Linuxwireless.org] - tietoa langattomista verkkoyhteyksistä Linuxissa
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_open_source_wireless_drivers en.wikipedia.org] hyvä taulukkomuotoinen esitys aiheesta

[[Luokka:WLAN]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Google Earth

2012-01-05T12:26:51Z

Pb: /* Asennus */

{{ Ohjelma | nimi=Google Earth | kuva=[[Kuva:Google-logo.gif]] | kuvateksti= | lisenssi=suljettu | käyttöliittymä=[[OpenGL]] | kotisivu=[http://earth.google.com/ earth.google.com] }}
Google Earth on ilmainen kartasto-, matkailu- ja [[wikipedia:fi:Paikkatietojärjestelmät|GIS]]-ohjelma. Se perustuu karttoihin, satelliittikuviin ja 3D-rakennuksiin, sekä Googlen kuvausauton ottamiin kuviin. Tarkempia satelliittikuvia ja 3D-mallinnettuja rakennuksia on tarjolla tiheimmin asutuista alueista. 3D-mallinnettuja rakennuksia tehdään [[Google SketchUp]]-nimisellä ohjelmalla.

Google Earthilla voi myös mm. tutkia tähtiä, kuuta ja marsia. Versio 5 alkaen ohjelman käyttäjät ovat päässeet tutkimaan kolmiulotteisesti myös valtamerien elämää, merenalaisia tulivuoria ym.

Google Earth on Linuxin lisäksi saatavilla Windowsille ja Mac OS X:lle.

[[Kuva:Google-Earth-4.3.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 4.3]]
[[Kuva:Google-Earth-b5.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 5]]
[[Kuva:Google-Earth-5-3D-Helsinki.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 3D Helsinki, Suomi (Matkailunäkymä 3D rakennuksin.)]]
[[Kuva:Google-Earth-6.1-kuva-Helsinki.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 3D Helsinki, Suomi (Matkailunäkymä kuvausautosta otettuna)]]

==Asennus==
[[paketinhallintajärjestelmä|Asennuspaketit]] Linuxille ovat ladattavissa myös Google Earthin [http://earth.google.com/intl/fi/download-earth.html kotisivuilta]. Ohjelmasta on [[rpm]] ja [[deb]]-pohjaiset paketit 32-ja 64-bittisille käyttöjärjestelmille. Kikkaa pakettia tiedostonhallinnassa asentaaksesi ohjelman.

Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

===Arch Linux===
Google Earth on asennettavissa [[Arch Linux]]iin asentamalla [[AUR]]ista paketit [https://aur.archlinux.org/packages.php?ID=15270 google-earth] ja [https://aur.archlinux.org/packages.php?ID=44043 ld-lsb] (jälkimmäisen riippuvuus).

===Ubuntu===
Google Earth löytyy [[Ubuntu]]n paketinhallinnasta nimellä <tt>googleearth-package</tt>.

==Katso myös==
* [[Google]]
* [[Picasa]]
* [[Google Chrome]]

==Aiheesta muualla==
* [http://earth.google.com/intl/fi/tour.html Google Earth] -kuvakaappauksia

[[Luokka:Tiedeohjelmat]]
[[Luokka:Karttaohjelmat]]

Google Earth

2012-01-05T12:25:59Z

Pb: /* Asennus */ Arch Linux, väliotsikot

{{ Ohjelma | nimi=Google Earth | kuva=[[Kuva:Google-logo.gif]] | kuvateksti= | lisenssi=suljettu | käyttöliittymä=[[OpenGL]] | kotisivu=[http://earth.google.com/ earth.google.com] }}
Google Earth on ilmainen kartasto-, matkailu- ja [[wikipedia:fi:Paikkatietojärjestelmät|GIS]]-ohjelma. Se perustuu karttoihin, satelliittikuviin ja 3D-rakennuksiin, sekä Googlen kuvausauton ottamiin kuviin. Tarkempia satelliittikuvia ja 3D-mallinnettuja rakennuksia on tarjolla tiheimmin asutuista alueista. 3D-mallinnettuja rakennuksia tehdään [[Google SketchUp]]-nimisellä ohjelmalla.

Google Earthilla voi myös mm. tutkia tähtiä, kuuta ja marsia. Versio 5 alkaen ohjelman käyttäjät ovat päässeet tutkimaan kolmiulotteisesti myös valtamerien elämää, merenalaisia tulivuoria ym.

Google Earth on Linuxin lisäksi saatavilla Windowsille ja Mac OS X:lle.

[[Kuva:Google-Earth-4.3.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 4.3]]
[[Kuva:Google-Earth-b5.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 5]]
[[Kuva:Google-Earth-5-3D-Helsinki.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 3D Helsinki, Suomi (Matkailunäkymä 3D rakennuksin.)]]
[[Kuva:Google-Earth-6.1-kuva-Helsinki.png‎|300px|right|thumb|Google Earth 3D Helsinki, Suomi (Matkailunäkymä kuvausautosta otettuna)]]

==Asennus==
[[paketinhallintajärjestelmä|Asennuspaketit]] Linuxille ovat ladattavissa myös Google Earthin [http://earth.google.com/intl/fi/download-earth.html kotisivuilta]. Ohjelmasta on [[rpm]] ja [[deb]]-pohjaiset paketit 32-ja 64-bittisille käyttöjärjestelmille. Kikkaa pakettia tiedostonhallinnassa asentaaksesi ohjelman.

Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista [[Ohjelmien asentaminen]].

===Asennus Arch Linuxiin===
Google Earth on asennettavissa [[Arch Linux]]iin asentamalla [[AUR]]ista paketit [https://aur.archlinux.org/packages.php?ID=15270 google-earth] ja [https://aur.archlinux.org/packages.php?ID=44043 ld-lsb] (jälkimmäisen riippuvuus).

===Asennus Ubuntuun===
Google Earth löytyy [[Ubuntu]]n paketinhallinnasta nimellä <tt>googleearth-package</tt>.

==Katso myös==
* [[Google]]
* [[Picasa]]
* [[Google Chrome]]

==Aiheesta muualla==
* [http://earth.google.com/intl/fi/tour.html Google Earth] -kuvakaappauksia

[[Luokka:Tiedeohjelmat]]
[[Luokka:Karttaohjelmat]]

Luokka:Historialliset artikkelit

2012-01-03T15:13:10Z

Pb: Luokka:Wiki

Tähän luokkaan kuuluvat artikkelit, jotka eivät ole ajantasaisia, eikä niiden ajantasaistaminen ole järkevää. Esimerkkinä vanhojen jakeluversioiden muokkaukseen liittyvät artikkelit, tai artikkelit jotka kertovat ohjelmistoista, joita ei enää kehitetä.

[[Luokka:Wiki]]

FFmpeg

2011-12-28T10:30:31Z

Pb: Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat

{{Ohjelma
| nimi=FFmpeg
| kuva=[[Kuva:Ffmpeg-logo.png|250px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]/[[GPL]]
| käyttöliittymä=useita
| kotisivu=[http://ffmpeg.mplayerhq.hu/ ffmpeg.mplayerhq.hu]}}
FFmpeg on [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] ohjelmistokokoelma, jonka avulla voidaan toistaa, tallentaa ja muuntaa toiseen muotoon erilaisia ääni- ja videoformaatteja.

FFmpeg:n sisältämä tuki eri formaateille on saatu [[wikipedia:fi:takaisinmallinnus|takaisinmallinnus]]tekniikalla, eli se ei sisällä suljettua lähdekoodia. Useat formaatit on kuitenkin suojattu ohjelmistopatenteilla, minkä vuoksi FFmpeg on useissa [[jakelu]]issa saatavilla ainoastaan [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisista pakettivarastoista]].

FFmpeg-kokoelmaan sisältyy mm. ''ffmpeg''-[[komentorivi]]työkalu, jonka avulla voidaan muuntaa videota muodosta toiseen sekä [[wikipedia:fi:libavcodec|libavcodec]]-koodekkikirjasto, joka toimii taustalla useimmissa Linuxin mediasoittimissa (esimerkiksi [[MPlayer]], [[VLC]] ja [[Xine]]).

==Käyttö==
Muutetaan [[mp3]]-tiedosto [[Ogg Vorbis]] -muotoon. Lähdetiedosto määritellään [[valitsin|valitsimella]] <tt>-i</tt> ja käytettävä äänikoodekki valitsimella <tt>-c:a</tt>. Kohdetiedoston [[wikipedia:fi:Säiliömuoto|säiliömuoto]] (tässä [[Ogg]]) päätellään sen tiedostopäätteestä, mutta se on myös mahdollista määritellä erikseen valitsimella <tt>-f</tt>.
ffmpeg -i musiikki.mp3 -c:a libvorbis musiikki.ogg
Näytetään käytössä olevan ffmpeg-ohjelman tukemat koodekit. Tulosteen ensimmäisessä sarakkeessa oleva D-kirjain tarkoittaa tukea koodekin lukemiselle, toisessa sarakkeessa oleva E-kirjain koodekkiin tallentamiselle, kolmannessa sarakkeessa oleva A-kirjain äänikoodekkia ja kolmannessa sarakkeessa oleva V-kirjain videokoodekkia.
ffmpeg -codecs
Muutetaan avi-tiedostossa oleva video Ogg-säiliömuotoon siten, että äänikoodekiksi tulee Ogg Vorbis ja videokoodekiksi (valitsin <tt>-c:v</tt>) Ogg Theora. Äänen laaduksi määritellään 128 kt/s (valitsin <tt>-b:a</tt>) ja videon laaduksi 2500 kt/s (valitsin <tt>-b:v</tt>).
ffmpeg -i video.avi -c:a libvorbis -c:v libtheora -b:a 128k -b:v 2500k video.ogg
Leikataan avi-säiliömuodossa olevasta videotiedostosta 86 sekunnin ja 106 sekunnin välillä sijaitseva pätkä, ja tallennetaan se ilman uudelleenpakkausta Matroska-säiliömuotoon. Valitsimella <tt>-ss</tt> määritellään leikattavan osuuden alku (oletuksena tiedoston alku) ja valitsimella <tt>-t</tt> leikattavan osuuden pituus. Molemmat voidaan määritellä joko kokonaisina sekunteina tai muotossa <tt>tt:mm:ss[.xxx]a</tt> (tunti, minuutti, sekunti ja valinnaisesti sekunnin tuhannesosia). Valitsimien <tt>-c:a</tt> ja <tt>-c:v</tt> määre <tt>copy</tt> tarkoittaa alkuperäisen koodekin kopiointia ilman uudelleenpakkausta.
ffmpeg -i video.avi -ss 86 -t 20 -c:a copy -c:v copy video.mkv
Kopioidaan videotiedostosta pelkkä ääniraita (ilman sen uudelleenpakkaamista) Matroska-säiliömuodossa olevaan tiedostoon. Videoraidan poisto tapahtuu valitsimella <tt>-vn</tt>.
ffmpeg -i musiikkivideo.flv -vn -c:a copy ei-videota.mkv
Kopioidaan videotiedostosta pelkkä videoraita (ilman sen uudelleenpakkaamista) Matroska-säiliömuodossa olevaan tiedostoon. Ääniraidan poisto tapahtuu valitsimella <tt>-an</tt>.
ffmpeg -i musiikkivideo.flv -an -c:v copy ei-ääntä.mkv

===Videoiden liittäminen peräkkäin===
Usea eri videotiedosto on mahdollista liittää peräkkäin yhteen tiedostoon [[cat]]-komennon ja ffmpeg:n avulla, mikäli käytetty tiedostomuoto tukee tätä. Tuen omaavia tiedostomuotoja ovat ainakin MPEG-1, MPEG-2 PS ja DV. Seuraavassa liitetään videotiedostojen video1.avi ja video1.avi sisältö peräkkäin tiedostoon uusi.mkv muuttamalla ne yhdistämisen ajaksi mpg-muotoon (MPEG-1). Isojen välimuistitiedostojen välttämiseksi apuna käytetään [[nimetty putki|nimettyjä putkia]].

Luodaan tarvittavat nimetyt putket:
mkfifo valimuisti1.mpg
mkfifo valimuisti2.mpg
Käynnistetään ensimmäisen lähdetiedoston muuttaminen mpg-muotoon (valitsimella <tt>-y</tt> vastataan automaattisesti kyllä kysymykseen olemassaolevaan tiedostoon tallentamisesta ja valitsimella <tt>-same_quant</tt> minimoidaan pakkaushäviöt) eri komentotulkki-istunnossa. Komennon suoritus jää odottamaan nimettyä putkea lukevaa ohjelmaa.
ffmpeg -i video1.avi -same_quant -y valimuisti1.mpg
Käynnistetään toisen lähdetiedoston muuttaminen mpg-muotoon kolmannessa komentotulkki-istunnossa. Komennon suoritus jää odottamaan nimettyä putkea lukevaa ohjelmaa.
ffmpeg -i video2.avi -same_quant -y valimuisti2.mpg
Yhdistetään mpg-tiedostojen (nimetyt putket) sisältö cat-komennolla ja [[putki]]tetaan tulos ffmpeg:lle Matroska-säiliömuotoon muuttamista varten (äänikoodekkina Ogg Vorbis ja videokoodekkina MPEG-4). Ffmpeg saadaan lukemaan catilta putken ([[STDIN]]:in) kautta saatavaa dataa määrittelemällä lähdetiedostoksi viivan (<tt>-</tt>).
cat valimuisti1.mpg valimuisti2.mpg | ffmpeg -i - -c:a libvorbis -c:v mpeg4 -same_quant uusi.mkv
Poistetaan lopuksi nimetyt putket:
[[rm]] valimuisti[12].mpg

==Katso myös==
* [[WinFF]] - FFmpeg:n [[edustaohjelma]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:FFmpeg|FFmpeg suomenkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Tiedostomuotomuunnokset]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

MPlayer

2011-12-27T21:06:40Z

Pb: /* Käyttö */ utf-8-muotoinen tekstitystiedosto

{{Ohjelma
| nimi=MPlayer
| kuva=[[Kuva:Mplayer-logo.png|150px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://mplayerhq.hu/ mplayerhq.hu]}}
[[Kuva:gmplayer.png|right|200px|thumb|MPlayerin [[GUI|graafinen]] [[edustaohjelma|edustaohjelma]] GMPlayer.]]
MPlayer - The Movie Player on [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] mediasoitinohjelma. Se kehitettiin alkujaan Linuxille, mutta se toimii nykyään myös muilla Unixeilla ja mm. Windowsilla. MPlayeria levitetään [[GNU GPL]] -lisenssin alaisena, ja sen alkuperäiset tekijät olivat enimmäkseen unkarilaisia.

MPlayerin sanotaan osaavan toistaa enemmän videomuotoja kuin minkään muun soitto-ohjelma. Siinä on sisäänrakennettuna suuri määrä [[wikipedia:fi:Koodekki|koodekkeja]], joskin osa tuetuista muodoista vaatii [[Microsoft Windows]]in konekielisten DLL-tiedostojen käyttöä ja on siten käytettävissä vain x86-alustalla.

MPlayerille on saatavilla suuri joukko ([[GUI|graafisia]]) [[edustaohjelma|edustaohjelmia]], kuten projektin oma [[GMPlayer]] eli Mplayer-gui sekä [[GMplayer]], [[Gnome MPlayer]], [[KMplayer]] ja [[KPlayer]]. MPlayeria voidaan [[Phonon]]in avulla käyttää [[taustaohjelma]]na missä tahansa [[KDE]]:n 4-versiota tukevassa mediasoittimessa.

Mplayerin mukana tulee [[mencoder]], jolla voi muuttaa mediatiedostoja muodosta toiseen. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[mencoder]].
MPlayer osaa toimia myös digi-tv-korttien kanssa. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[Linux ja digi-tv]].

==Asennus==
{{Asenna|Mplayer|mplayer}}

== Käyttö ==
Koneella olevan videotiedoston soittaminen onnistuu esimerkiksi näin (olettaen että tarvittavat koodekit löytyvät):
mplayer /polku/videoon.avi

MPlayer osaa näyttää myös tekstitykset, jotka annetaan [[valitsin|valitsimella]] <tt>-sub</tt>:
mplayer /polku/videoon.avi -sub /polku/tekstityksiin.sub
'''Vinkki:''' Jos tekstityksen kirjasin on liian pieni tai suuri, kokoa voi muuttaa lisäämällä tiedostoon <tt>~/.mplayer/config</tt> rivin <tt>subfont-text-scale=3</tt> (tämä tiedosto ei välttämättä ole olemassa, tällöin se täytyy luoda). Numeroa muuttamalla voi säätää kirjasimen kokoa.<br />
'''Vinkki:''' Jos tekstityksessä isot skandit (Ä ja Ö) näkyvät kysymysmerkkeinä, kokeile lisätä ylläolevaan komentoon valitsin <tt>-subcp iso8859-15</tt> tai jos kaikki skandit (åäöÅÄÖ) näkyvät kahtena peräkkäisenä kysymysmerkkinä, niin valitsin <tt>-subcp utf-8</tt>.

Seuraava komento aloittaa dvd:n soittamisen tsekinkielisellä äänellä sekä ruotsinkielisellä tekstityksellä. Jos tekstitystä ei ole saatavilla ruotsiksi, ohjelma etsii seuraavaksi japanin- ja sitten suomenkielistä tekstitystä.
mplayer dvd://1 -alang cs -slang sv,ja,fi

Internetin video- tai ääni-streamia voi helposti tallentaa paikalliselle koneelle tiedostoon, mikäli asianmukaiset [[koodekki|koodekit]] ovat asennettuna. Tämä onnistuu seuraavalla komennolla:
mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ

Äänen erotus videotiedostoista:
mplayer -dumpaudio videotiedosto.ogv -dumpfile aanitiedosto.dump
Komento ei uudelleenpakkaa ääntä mitenkään, vaan se säilyy samassa muodossa kuin missä se oli videotiedoston alla (esim [[mp3]], [[Ogg Vorbis]]). Äänitiedoston muodon voi tarvittaessa ottaa selville esimerkiksi komennolla [[file]].

Videotiedostosta voidaan vastaavalla tavalla erottaa myös pelkkä videokuva:
mplayer -dumpvideo videotiedosto.ogv -dumpfile video.ilman.aanta.dump

==Katso myös==
*[[Mencoder]]
*[[Cplay]]
*[[Xine]]
*[[VLC]]
*[[FFmpeg]]
*[[GStreamer]]
*[[Kaffeine]]
*[[Gnome-mplayer]]
*[[Youtube-dl]]
*[[Yle-dl]]

==Aiheesta muualla==
*[http://mplayerhq.hu/ Mplayerin kotisivu]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Tiedostomuotomuunnokset]]

Adobe Flash

2011-12-20T22:47:28Z

Pb: videoiden tallennus flashin uudemmissa versioissa

:''Tässä käsitetään Macromedian/Adoben www-laajennosta/kehitysympäristöä Flash. Muistityypistä katso Wikipedian artikkeli [[wikipedia:fi:Flash-muisti|Flash-muisti]].''
Adobe julkaisee [[wikipedia:fi:Adobe Flash|Flashistä]] myös Linux-versiota. Flash-liitännäinen toimii mm. [[Firefox]]- ja [[Konqueror]]-[[WWW-selaimet|selainten]] kanssa. Flash on suljetun lähdekoodinsa vuoksi rajoittuneesti saatavilla eri Linux-arkkitehtuureille. Tätä puutetta korjaamaan on kehitetty [[nspluginwrapper]], jolla 32-bittiset x86-selainliitännäiset saadaan toimimaan myös x86-64-arkkitehtuurin koneissa, ja [[QEMU]]:n avulla myös kokonaan muille arkkitehtuureilla ([[PowerPC]], [[SPARC]], ym.).

Ohjelma on ei-vapaa ja ohjelman ajaminen muulla kuin PC:llä on lisenssin mukaan erikseen kielletty, samaten lisenssi sisältää joukon merkillisiä kohtia (kuten ei-vapaat ohjelmistolisenssit tavallisestikin), muun muuassa että ohjelmaan ei pidä soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä, vaan eurooppalaisten tulee käydä oikeutta Lontoossa. Ohjelma ottaa yhteyttä Adobeen ja kertoo olevansa asennettu sekä ei-määritellyn joukon muuta "ei-henkilökohtaista" tietoa.

==Asennus==
===Ubuntu===
Flash Player ja Flashplugin-installer ovat sama asia. Flashplugin-installer on ajettava skripti, joka lataa Internetistä Adobe Flash Playerin, koska Adobe ei ole antanut lupaa paketoida sitä suoraan pakettiin.

===Fedora===
Adoben Flashin saa asennettua [[Fedora]]an joko asentamalla [http://get.adobe.com/flashplayer/ lataussivulla] tarjottavan <tt>flash-plugin</tt>-nimisen [[rpm]]-paketin (".rpm for Linux") tai Adoben oman [[pakettivarasto]]n asennuspaketin ("YUM for Linux"). Jälkimmäisessä menetelmässä Flash voidaan asentaa ja päivittää [[Fedoran paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta.

Jos olet aiemmin asentanut Fedoran virallisista pakettilähteistä tarjottavan [[Gnash]]in, on se poistettava ennen Adoben Flashin asentamista. Gnash sekä selainliitännäiset <tt>gnash-plugin</tt> ja <tt>gnash-klash</tt> poistuvat poistamalla paketinhallinnassa paketin <tt>gnash</tt>.

Fedoran omat Flash-asennusohjeet ovat [http://fedoraproject.org/wiki/Flash täällä]. 32-bittistä Fedoraa käytettäessä YUM for Linux -pakettivaraston asentamisen jälkeen asennetaan Flash ja tarpeelliset muut paketit komennolla:
su -c 'yum install nspluginwrapper alsa-plugins-pulseaudio flash-plugin'
64-bittistä Fedoraa käytettäessä YUM for Linux -pakettivaraston asentamisen jälkeen tehdään seuraavat komennot:
su -c 'yum install nspluginwrapper.{x86_64,i686} alsa-plugins-pulseaudio.i686 --disablerepo=adobe-linux-i386'
su -c 'yum install flash-plugin'

==Flash-videoiden tallentaminen==
Useimmat www-sivuilla toistettavat Flash-videot ([[wikipedia:Flash_video|.flv]]-tiedostomuoto) on mahdollista tallentaa omalle koneelle uudelleenkatselua varten. Videon tallentaminen on kätevää varsinkin silloin, jos verkkoyhteys on hidas ja videon halutaan toistuvan ilman katkoja.

Flash-videoruudun alalaidassa olevan välimuistipalkin (kulkee videon toistoa ilmaisevan osoittimen edellä) täytyy ennen videon tallennusta antaa edetä loppuun asti, jotta koko tiedosto tallentuisi välimuistiin. Välimuistissa oleva videotiedosto löytyy tämän jälkeen (Flash-laajennoksen vanhempien versioiden ollessa kyseessä) tavallisesti [[hakemistorakenne|/tmp]]-väliaikaishakemistosta jollakin Flash-alkuisella nimellä, esimerkiksi <tt>/tmp/Flash2Dzw3Q</tt>. /tmp-hakemistossa voi olla useita Flash-alkuisia tiedostoja riippuen siitä, kuinka monta videota päälläolevalla [[www-selain|www-selaimella]] on toistettu.

Koska /tmp-hakemistossa olevat välimuistivideotiedostot häviävät viimeistään silloin, kun kone suljetaan (luultavimmin jo silloin, kun selaimessa vaihdetaan sivua tai silloin, kun video on toistettu loppuun), täytyy välimuistivideotiedosto kopioida turvaan esimerkiksi käyttäjän [[kotihakemisto]]on. Se saattaa myös olla kätevää uudelleennimetä jollekin loogiselle flv-päätteiselle nimelle (esimerkiksi <tt>Flash2Dzw3Q</tt>:stä <tt>video.flv</tt>:ksi).

Mikäli /tmp-hakemistossa on useita Flash-alkuisia tiedostoja, voi ne joko kopioida kaikki tai yrittää esimerkiksi [[du|koon]] tai [[aikaleima|luontiajan]] perusteella päätellä, mikä niistä on oikea video.

Videoiden tallentamiseen suosituimmista videopalveluista on myös olemassa erillisiä ohjelmia, kuten [[Youtube-dl]].

===Flash-laajennoksen uudet versiot===
Flash-laajennoksen uusissa versioissa välimuistivideotiedostoihin osoittavat viittaukset poistetaan /tmp-hakemistosta heti videon latauksen alettua, mikä tekee videon tallennuksesta aikaisempaa vaikeampaa. Tallennus on kuitenkin mahdollista seuraavalla tavalla:

'''1.''' Tarkistetaan Flash-videota toistavan ohjelman [[PID]]-numero komennon [[lsof]] tulosteesta. PID-numero löytyy niiden rivien toisesta sarakkeesta, joiden viimeinen sarake on muotoa <tt>/tmp/FlashABCDEF (deleted)</tt>. PID-numeron löytämiseen voi käyttää (esimerkiksi) komentoa
lsof |[[grep]] /tmp/Flash|[[tail]] -n 1|[[cut]] -f 2 -d ' '
'''2.''' Tämän jälkeen siirrytään hakemistoon <tt>/[[proc]]/''1234''/fd/</tt>, missä 1234 on yllä saatu Flash-ohjelman PID-numero. Tämä hakemisto sisältää [[symbolinen linkki|symboliset linkit]] kaikkiin kyseisen [[prosessi]]n avaamiin tiedostoihin.

'''3.''' Tarkistetaan, mitkä näistä symbolisista linkeistä viittaavat /tmp/Flash-alkuisiin tiedostoihin. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla
[[ls]]|[[xargs]] [[file]]|grep /tmp/Flash
jonka tulosteessa symbolisten linkkien nimet ovat jokaisen rivin alussa ennen kaksoispistettä.

'''4.''' Kopioidaan välimuistitiedostoihin viittaavien symbolisten linkkien kohteet esimerkiksi [[kotihakemisto]]on, jolloin video saadaan tallennettua. Esimerkkikomento:
[[cp]] ''symbolinen_linkki'' /home/kaisa/video.flv

===Tallennus skriptin avulla===
Vaihtoehtoisesti Flash-videoiden tallennus onnistuu myös seuraavan [[Bash-skriptaus|Bash-skriptin]] avulla (yhteensopiva sekä Flash-laajennoksen uudempien että vanhempien versioiden kanssa):
<source lang="bash">
#! /bin/bash
pid=$(lsof |grep /tmp/Flash|tail -n 1|cut -f 2 -d ' ')
echo $(file /proc/$pid/fd/*|grep /tmp/Flash|cut -d ' ' -f 6|grep -o '/.*')|tr ' ' '\n' >/tmp/flashdd
for ff in $(cat /tmp/flashdd)
do
cp $(file /proc/$pid/fd/*|grep $ff|cut -f 1 -d ':') flash-$(date +%y%m%d-%H%M%S).flv
sleep 1
done
rm /tmp/flashdd
</source>
Videot löytyvat skriptin ajon jälkeen [[työhakemisto]]sta flash-alkuisista tiedostoista (tiedostonnimet ovat muotoa <tt>flash-''vvkkpp''-''ttmmss''.flv</tt>). Skripti olettaa, että videot sisältävien välimuistitiedostojen nimet ovat /tmp/Flash-alkuisia.

== Katso myös==
*[[Gnash]]
*[[Swfdec]]
*[[:Luokka:Flash-editorit|Flash-editorit-luokka]]
*[[Youtube-dl]]
*[[Yle-dl]]
*[[Moonlight]] - avoin toteutus Microsoftin Flashia muistuttavasta Silverlight-ympäristöstä
*[[Smokescreen]] - avoin ohjelma joka muuttaa Flashin html5:deksi ja javascriptiksi

==Aiheesta muualla==
*[http://www.adobe.com/shockwave/download/download.cgi?P1_Prod_Version=ShockwaveFlash Adoben virallinen lataussivu Flash Playerille]
*[http://labs.adobe.com/downloads/flashplayer10.html Adoben vakaa 64-bittinen Flash Player 10] Linuxille, Solarikselle ja Solaris-Sparcille

[[Luokka:WWW-selaimet]]

Komentorivikomennot

2011-12-20T18:24:28Z

Pb: ylimääräinen rivinvaihto pois

[[Komentorivin perusteet|Komentorivin käytön]] perusongelma on usein se, ettei tiedä mitä ohjelmia on käytettävissä. Tässä artikkelissa on listattuna tavallisimmat komentoriviohjelmat. Varsinainen ohjelman käyttöohje löytyy ohjelman omasta artikkelista. Suurinta osaa komentoriviohjelmista ei ole
tarkoitettu käytettäväksi yksinään, vaan osana jotain suurempaa kokonaisuutta. Näitä kokonaisuuksia
hallitaan joko [[Komentorivin perusteet|putkituksen ja/tai komentorivikomentojonojen]] avulla. Käyttäjäkohtaiset komentoriviohjelmat (eli sellaiset, joita ei ole asennettu käytettäväksi koko järjestelmässä) sijoitetaan yleensä käyttäjän omaan ~/bin-[[Linuxin hakemistorakenne|hakemistoon]] vapaavalintaisella nimellä. Nimi ei saisi kuitenkaan olla sama kuin jo olemassa oleva komento.

== Missä hakemistoissa komentoriviohjelmat ovat? ==
Ilman hakupolkua käynnistettävät komennot löytyvät [[PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]sta. Tavallisella käyttäjällä sieltä löytyy yleensä ainakin seuraavat:

* /bin - komennot jotka tarvitaan järjestelmän käynnistämiseen ja hallintaan
* /usr/bin - käyttäjälle tarkoitettuja ohjelmia, jotka eivät ole järjestelmän perustoiminnallisuuden kannalta kriittisiä
* /usr/local/bin - tähän koneeseen erikseen asennetut ohjelmat
* /usr/X11R6/bin - [[X Window System|X]]-ikkunoinnin työkalut ja ohjelmat ([[X.org]]:n versiossa 7.0 ja sitä uudemmissa tämä hakemisto on poistettu)

Pääkäyttäjällä siellä ovat yleensä myös seuraavat:
* /sbin - järjestelmän perusylläpitotyökalut
* /usr/sbin - muut ylläpitotyökalut
* /usr/local/sbin - tähän koneeseen erikseen asennetut ylläpitotyökalut

Kunkin ohjelman sijainnin saa selville komennolla [[which]].

Katso myös: [[Linuxin hakemistorakenne]]

== Ajoympäristön tiedot ja ohjeistus ==
* [[alias]] - tekee komennolle aliaksen
* [[apropos]] - tekee hakuja komentojen nimiin ja kuvauksiin käyttäen hyväksi [[whatis]]in tietokantaa
* [[cd]] - vaihtaa työhakemistoa
* [[dmesg]] - näyttää järjestelmän lokitietoja
* [[env]] - listaa asetetut ympäristömuuttujat
* [[export]] - asettaa ympäristömuuttujan
* [[free]] - näyttää tietoja muistinkäytöstä
* [[hwinfo]] - yksityiskohtaisten tietojen näyttäminen laitteistosta
* [[info]] - näyttää komennon [[texinfo]]-ohjesivun
* [[ldd]] - näyttää ohjelman käyttämät dynaamisesti linkitettävät [[kirjasto]]t
* [[man]] - näyttää komennon man-ohjesivun
* [[ps]] - näyttää listan järjestelmän prosesseista eli ajossa olevista ohjelmista
* [[pwd]] - näyttää nykyisen työhakemiston
* [[script]] - nauhoittaa istunnon
* [[setenv]] - asettaa ympäristömuuttujan ([[csh]]-sukuiset komentotulkit)
* [[top]] - näyttää interaktiivisen listan järjestelmän prosesseista ja kuormituksesta
* [[type]] - kertoo onko jokin komento komentotulkin sisäinen komento vai erillinen ohjelma
* [[uname]] - kertoo tietoja järjestelmästä
* [[uptime]] - näyttää järjestelmän päälläoloajan sekä kuormitustietoja
* [[vmstat]] - näyttää tietoja [[prosessi|prosesseista]], muistista, [[swap|sivutuksesta]], suorittimen käytöstä ym.
* [[whatis]] - kertoo lyhyesti komennon tarkoituksen pohjautuen [[man]]-sivuista tehtyyn tietokantaan
* [[whereis]] - näyttää komennon sijainnin [[PATH]]issa, sen lähdekoodin sijainnin sekä man-sivujen sijainnin
* [[which]] - kertoo mistä PATHin paikasta komento löytyi

== Arkistointi ja pakkaus ==
*[[bzip2]] [[bunzip2]] - kuten gzip mutta .bz2 pakkaukselle
*[[bzcat]] - tulostaa bzip2-pakatun tiedoston sisällön ilman erillistä purkuohjelmaa
*[[cpio]] - tar:in kaltainen paketointityökalu
*[[gzip]] [[gunzip]] [[zcat]] - Pakkaa tai avaa pakattuja tiedostoja (yleensä .gz pääte)
*[[tar]] - luo tai purkaa arkiston (yleensä .tar pääte)
*[[unrar]] - purkaa rar-paketteja
*[[unzip]] - purkaa zip-paketteja
*[[zcat]] - tulostaa gzip-pakatun tiedoston sisällön ilman erillistä purkuohjelmaa
*[[zip]] - pakkaa zip-paketteja

== Järjestelmän sammutus ja ajotasojen hallinta ==
*[[chkconfig]] - muokkaa System V -tyyppisen [[init]]in eri [[ajotaso]]issa käynnistettäviä palveluja ([[symbolinen linkki|symboliset linkit]] rc?.d-hakemistoissa)
*[[halt]] - sammuttaa järjestelmän
*[[poweroff]] - sammuttaa järjestelmän
*[[reboot]] - käynnistää järjestelmän uudelleen
*[[shutdown]] - sammuttaa tai käynnistää järjestelmän uudelleen
*[[telinit]] - vaihtaa [[ajotaso]]a ([[init]])

== Kuvatiedostojen muokkaus ==
* [[ImageMagick]] - ImageMagick-paketti sisältää runsaan joukon komentorivipohjaisia kuvankäsittelyohjelmia.
**[[animate]] - luo annetuista kuvista animaation
**[[compare]] - vertailee kuvatiedostoja
**[[composite]] - yhdistää kuvatiedostoja
**[[conjure]] - suorittaa Magick Scriptin Language -kielellä kirjoitettuja skriptejä
**[[convert]] - muuntaa kuvatiedostoja muodosta toiseen
**[[display]] - näyttää kuvan
**[[identify]] - tunnistaa kuvan tiedostomuodon ja muita ominaisuuksia
**[[import]] - ottaa kuvakaappauksen
**[[mogrify]] - muuttaa kuvan kokoa ja muokkaa kuvaa erilaisilla efekteillä
**[[stream]] - käsittelee kuvan pikselikomponentteja
* [[netpmb]] - hakemistossa /usr/bin on satoja ohjelmia joiden nimessä on pbm,ppm,pgm tai pam. Nämä ovat komentoriviltä ajettavia kuvankäsittelyohjelmia joilla kuvien kokoa, värejä ja tallennustapaa voidaan muuttaa tai tutkia.

Katso myös pääartikkeli [[Kuvankäsittelyohjelmat]].

== Käyttäjien ja ryhmien hallinta ==
*[[chsh]] - vaihtaa käyttäjän oletuskomentotulkin
*[[finger]] - kertoo tietyn käyttäjän tiedot (myös etänä)
*[[gpasswd]] - säätää ryhmä[[asetustiedosto]]jen /etc/[[group-tiedosto|group]] ja /etc/[[gshadow]] sisältöä lisäämällä ja poistamalla ryhmän jäseniä sekä ylläpitäjiä ja muuttamalla ryhmän salasanaa
*[[groupadd]] - luo uusia ryhmiä
*[[groupdel]] - poistaa ryhmiä
*[[groupmod]] - muuttaa ryhmän nimeä ja [[GID|ryhmätunnusnumeroa]]
*[[groups]] - listaa ryhmät, joihin käyttäjä kuuluu
*[[grpck]] - tarkistaa ryhmäasetustiedostojen syntaksin
*[[id]] - käyttäjän [[UID|tunnus]]- ja [[GID|ryhmätunnusnumerot]] sekä käyttäjänimen ja ryhmien nimet
*[[last]] - listaa käyttäjien viimeaikaiset sisään- ja uloskirjautumiset sekä järjestelmän käynnistykset ja sulkemiset
*[[lastb]] - listaa epäonnistuneet sisäänkirjautumisyritykset
*[[lastlog]] - näyttää, koska käyttäjät ovat viimeksi olleet sisäänkirjautuneina
*[[locale]] - näyttää locale-ympäristömuuttujien tiedot
*[[mesg]] - säätelee muiden oikeutta lähettää viestejä käyttäjän terminaaliin esimerkiksi [[write]]n avulla
*[[newgrp]] - liittää käyttäjän uuteen ryhmään kesken istunnon kysyen tarvittaessa ryhmän salasanaa
*[[passwd]] - käyttäjän salasanan muuttaminen
*[[su]] - vaihtaa nykyisen käyttäjän parametrina annettuun käyttäjään
*[[sudo]] - mahdollistaa tavalliselle käyttäjälle ohjelmien ajamisen [[root]]-oikeuksilla ilman rootin salasanaa
*[[useradd]] - käyttäjän lisääminen
*[[userdel]] - käyttäjän poistaminen
*[[usermod]] - käyttäjän tietojen muokkaus
*[[users]] - näyttää järjestelmään kirjautuneet käyttäjät
*[[vigr]], [[vipw]] - [[group-tiedosto|group-]] ja [[passwd-tiedosto]]n editointi lukituksia käyttäen
*[[w]] - näyttää tietoja järjestelmään kirjautuneista käyttäjistä
*[[wall]] - lähettää viestin kaikille käyttäjille
*[[who]] - näyttää lyhyet tiedot kirjautuneista käyttäjistä
*[[whoami]] - kuka minä oikeastaan olen?
*[[write]] - lähettää viestin toiselle käyttäjälle

Katso myös pääartikkeli [[Käyttäjien hallinta]].

== Laitteiden käyttö komentoriviltä ==
*[[cal]] - näyttää kalenterin
*[[cardctl]] - CardBus/PC Card/PCMCIA-laitteiden listaus ja hallinta
*[[chvt]] - vaihtaa [[virtuaaliterminaali]]a
*[[clear]] - tyhjentää ruudun
*[[date]] - kysyy tai asettaa kellonajan ja päiväyksen
*[[dd]] - tiedon kopiointi suoraan laitteelta tai laitteelle
*[[dumpkeys]] - näyttää [[tekstitila]]n näppäinkartan
*[[echo]] - näyttää määritellyn tekstin
*[[eject]] - avaa tai sulkee cd- tai dvd-aseman kelkan
*[[ghostscript|gs]] - muuntaa saamansa [[PostScript]]- tai [[PDF]]-tiedoston valitulle kuvauskielelle tulostusta varten
*[[gphoto|gphoto2]] - kuvien haku [[Usb-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] tukemattomasta [[digikamera]]sta
*[[hdparm]] - matalan tason kiintolevyasetuksien säätäminen
*[[hwclock]] - kysyy tai asettaa laitteiston kellonajan ja päiväyksen
*[[loadkeys]] - näppäinkartan lataaminen tekstilassa
*[[lp]] ja [[lpr]] - merkkijonon/tiedoston syöttö tulostimelle
*[[lpq]] - tulostusjonon näyttäminen
*[[lprm]] - työn poistaminen tulostusjonosta
*[[lspci]] - listaa tietokoneeseen liitetttyjä laajennuskortteja (mm. PCI, AGP ja CardBus) sekä emolevylle integroituja laitteita
*[[lsscsi]] - listaa SCSI-laitteet
*[[lsusb]] - listaa USB-laitteet
*[[openvt]] - avaa ohjelman uuteen [[virtuaalikonsoli]]in
*[[reset]] - nollaa [[pääte]]-ikkunan esimerkiksi binääritiedoston tulostamisesta aiheutuvan sekoamisen jäljiltä
*[[showkey]] - näppäinkoodien tarkastelu tekstitilassa
*[[stty]] - sarjaportin asetuksien muutos
*[[tee]] - jakaa putkitettavan syötteen kahteen eri kohteeseen
*[[tty]] - näyttää [[STDOUT]]iin liitetyn terminaalin [[laitetiedostot|laitetiedoston]]
*[[volname]] - näyttää asemassa olevan CD- tai DVD-levyn taltionimen
*[[xargs]] - mahdollistaa putkitettavan syötteen välityksen riveittäin tai sanoittain
*[[xbindkeys]] - näppäinten yhdistäminen komentoihin [[X]]:ssä
*[[xmodmap]] - näppäinkartan asettaminen X:ssä
*[[RandR|xrandr]] - näytön asetusten muuttaminen ilman X:n uudelleenkäynnistystä

== Matematiikka ja lausekkeet ==
*[[bc]] - yksinkertainen komentorivillä toimiva laskin
*[[expr]] - suorittaa laskutoimituksia ja vertailee lausekkeita
*[[seq]] - luo joukon annettujen tietojen perusteella
*[[units]] - yksikkömuunnin

== Oikeudet ja omistajuudet ==
*[[chattr]] - asettaa tiedostojen attribuutteja [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmissä]]
*[[chgrp]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston omistavan ryhmän
*[[chmod]] - muuttaa tiedoston tai hakemiston [[Tiedoston oikeudet|käyttöoikeuksia]]
*[[chown]] - muuttaa tiedon tai hakemiston omistajan
*[[umask]] - asettaa uusien tiedostojen oletusoikeudet

==Osioiden ja tiedostojärjestelmien hallinta==
*[[badblocks]] - etsii kiintolevylta rikkinäisiä sektoreita
*[[dumpe2fs]] - näyttää [[ext2]]- ja [[ext3]]-tiedostojärjestelmän tietoja
*[[fdisk]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]
*[[fsck]] - tarkistaa tiedostojärjestelmän yrittäen korjata mahdolliset virheet
*[[mkfs]] - luo uuden tiedostojärjestelmän (vrt. DOSin format)
*[[mkswap]] - luo [[swap]]-tiedostojärjestelmän osioon tai tiedostoon
*[[mount]] - liittää tiedostojärjestelmän
*[[ntfs-3g]] - liittää ntfs-3g-ajuria käyttävän ntfs-tiedostojärjestelmän
*[[parted]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]
*[[sfdisk]] - [[osiointityökalut|osiointityökalu]]
*[[stat]] - näyttää metatietoa tiedostoista ja tiedostojärjestelmistä
*[[swapoff]] - poistaa swap-osion tai -tiedoston käytöstä
*[[swapon]] - ottaa swap-osion tai -tiedoston käyttöön
*[[tune2fs]] - muokkaa [[ext2]]- tai [[ext3]]-tiedostojärjestelmien asetuksia
*[[tunefs.reiserfs]] - muokkaa [[Reiserfs]]-tiedostojärjestelmän asetuksia
*[[umount]] - irrottaa tiedostojärjestelmän

==[[Prosessi]]en ja töiden hallinta ==
*[[anacron]] - suorittaa komennon toistuvasti tiettyyn aikaan (jos kone ei ole tällöin päällä, siirtyy komennon suoritus)
*[[at]] - suorittaa komennon tietyn ajan kuluttua
*[[bg]] - siirtää prosessin (työn) suorituksen taustalle
*[[chroot]] - vaihtaa kaikkien lapsiprosessiensa [[juurihakemisto]]n
*[[cron]] - suorittaa komennon toistuvasti tiettyyn aikaan (jos kone ei ole tällöin päällä, jää komento suorittamatta)
*[[crontab]] - crontabin muokkain (käytetään komentojen ajastamiseen cronilla)
*[[exit]] - sulkee komentotulkki-istunnon
*[[fg]] - siirtää prosessin (työn) suorituksen edustalle
*[[fuser]] - näyttää tai tappaa tiettyä [[tiedosto]]a, pistoketta tai [[tiedostojärjestelmä]]ä käyttävät prosessit
*[[jobs]] - näyttää tämänhetkiset työt
*[[kill]] - tappaa prosessin tai lähettää sille muun signaalin sen [[PID]]-numeron perusteella
*[[killall]] - tappaa prosessin sen nimen tai omistajan perusteella
*[[logout]] - kirjautuu ulos (toimii vain kirjatumiskomentotulkissa)
*[[lsof]] - listaa prosessien käyttämät auki olevat tiedostot
*[[nice]] - muuttaa prosessin prioriteettia
*[[nohup]] - käynnistää prosessin ilman riippuvaisuutta komentotulkki-istunnosta (prosessin ajo jatkuu, vaikka käyttäjä kirjautuisi ulos)
*[[pgrep]] - listaa tiettyjen käyttäjien käynnissä olevat prosessit
*[[pidof]] - näyttää prosessin PID-numeron
*[[pkill]] - tappaa prosessin sen nimen tai omistajan perusteella, pitkälti sama kuin killall
*[[ps]] - listaa järjestelmän prosessit tietoineen
*[[pstree]] - listaa prosessit puumuodossa (äitiprosessi - lapsiprosessi)
*[[nice|renice]] - muuttaa jo ajossa olevan prosessin prioriteettia
*[[sleep]] - odottaa määritetyn ajan
*[[time]] - kertoo kauanko komennon suoritus kesti
*[[top]] - näyttää interaktiivisen listan järjestelmän prosesseista ja kuormituksesta
*[[wait]] - odottaa, kunnes määritetyn prosessin suoritus loppuu
*[[watch]] - suorittaa tiettyä komentoa ketjussa

== Tekstieditorit (tekstitila) ==
*[[ed]] - [[säännölliset lausekkeet|säännöllisiin lausekkeisiin]] pohjautuva rivieditori
*[[ex]] - rivieditori, [[vi]] ja [[vim]] pohjautuvat ex:iin
*[[emacs]] - edistynyt tekstieditori
*[[nano]] - helppokäyttöinen tekstieditori (kehitetty picon pohjalta)
*[[pico]] - helppokäyttöinen tekstieditori
*[[vim]] - edistynyt tekstieditori
*[[xemacs]] - Emacsista erityisesti [[X Window System|X]]:ää varten tehty versio; toimii myös tekstitilassa

==Tekstitiedostojen katselu ja tulostaminen==
*[[cat]] - tulostaa tiedoston
*[[more]] ja [[less]] - rivittää annetun tiedoston siten, että sitä voidaan selata ruudulla nuolinäppäinten avulla
*[[rev]] - tulostaa tiedoston rivit takaperin
*[[tac]] - tulostaa tiedoston takaperin aloittaen viimeisestä rivistä

== Tiedoston rivien lajittelu, vertaus ja haut ==
*[[cmp]] - vertaa kahta tiedostoa tavuittain
*[[comm]] - vertaa kahta tiedostoa riveittäin ja näyttää tuloksen sarakkeissa
*[[diff]] - vertaa kahta tiedostoa riveittäin
*[[diff3]] - vertaa yhtä tiedostoa kahta toista vastaan
*[[grep]] - päästää läpi vain rivit jotka täsmäävät tiettyyn ehtoon ([[säännöllinen lauseke]])
*[[sort]] - lajittelee rivit
*[[strings]] - näyttää binäärisen tiedoston sisältämät tulostuskelpoiset merkkijonot
*[[wc]] - näyttää tiedoston merkkien, sanojen ja rivien määrän

== Tiedostojen ja syötteiden muokkaus ==
*[[awk]] - muokkaa rivejä ja niiden sarakkeita
*[[banner]] - tekee ascii-taidebannerin annetusta merkkijonosta
*[[basename]] - poistaa syötteenä annetusta tiedostopolusta kaiken paitsi itse tiedostonnimen
*[[colrm]] - poistaa syötteen riveiltä tietyn merkkivälin
*[[cut]] - poistaa syötteen riveiltä kaiken muun paitsi määritellyn alueen (esim. merkkiväli tai sarake)
*[[dirname]] - poistaa syötteenä annetusta tiedostonnimestä kaiken paitsi hakemisto-osan
*[[expand]] - muuttaa tabit välilyönneiksi
*[[fmt]] - tekstin perusmuotoilu, mm. rivinpituuden muokkaus ja välilyöntien lisääminen kappaleen alkuun
*[[fold]] - pätkii tiedoston rivit tietyn pituisiksi
*[[iconv]] - tekee merkistömuunnoksia
*[[join]] - yhdistää tiedostojen samalla merkkijonolla alkavia rivejä
*[[nl]] - lisää tiedostoon rivinumerot
*[[od]] - tulostaa tiedoston oktaali-, heksadesimaali- tai desimaalimuodossa
*[[patch]] - muuttaa tiedostoa patch-tiedostoon pohjautuen
*[[paste]] - yhdistää tiedostojen rivejä
*[[Pdftk]] - työkalu [[PDF]]-tiedostojen käsittelyyn
*[[pr]] - jakaa tekstin [[kirjoitin|kirjoittimelle]] syöttämistä varten sivuihin sekä haluttaessa sarakkeisiin
*[[recode]] - tekee merkistömuunnoksia
*[[sed]] - muokkaa rivejä
*[[split]] - jakaa tiedoston kahteen osaan
*[[tail]], [[head]] - näyttää rivejä alusta tai lopusta alkaen
*[[tr]] - poistaa tai muuntaa rivin merkkejä
*[[unexpand]] - muuttaa välilyönnit tabeiksi
*[[uniq]] - identtisten rivien sivuuttaminen/näyttäminen
*[[yes]] - tulostaa loputtomasti tiettyä merkkijonoa (oletuksena y:tä)

== Tiedostonhallinta ==
*[[cksum]] - laskee tiedostoista yksinkertaisen tarkistussumman
*[[cp]] - kopioi tiedostoja ja hakemistoja
*[[df]] - näyttää kaikkien [[mount|liitettyjen]] tiedostojärjestelmien koon ja täyttöasteen
*[[du]] - näyttää tiedostojen ja hakemistojen koon
*[[fdupes]] - etsii/poistaa samanlaiset tiedostot hakemistosta
*[[file]] - kertoo tiedoston tyypin
*[[find]] - etsii tiedostoja
*[[ln]] - tekee [[symbolinen linkki|symbolisia]] ja [[kova linkki|kovia linkkejä]]
*[[locate]] - etsii tiedostoja itse luomansa tietokannan perusteella
*[[ls]] - listaa hakemiston sisällön
*[[lsattr]] - listaa tiedostojen attribuutit [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmissä]]
*[[MD5|md5sum]] - MD5-tarkistussummien laskenta
*[[mkdir]] - luo hakemistoja
*[[mkfifo]] - tekee [[nimetty putki|nimetyn putken]]
*[[mv]] - siirtää tiedostoja ja hakemistoja
*[[readlink]] - näyttää [[symbolinen linkki|symbolisen linkin]] tiedot
*[[rename]] - muuttaa tiedostojen ja hakemistojen nimiä
*[[rm]] - poistaa tiedostoja ja hakemistoja
*[[rmdir]] - poistaa hakemistoja
*[[rsync]] - sykronoi hakemistoja
*[[SHA|sha1sum]], [[SHA|sha224sum]], [[SHA|sha256sum]], [[SHA|sha384sum]] ja [[SHA|sha512sum]] - SHA-tarkistussummien laskenta
*[[split]] - pilkkoo tiedoston tietyn kokoisiin paloihin
*[[touch]] - luo tyhjiä tiedostoja ja päivittää tiedostojen aikaleimoja
*[[tree]] - listaa hakemistojen sisällön puumuodossa
*[[unlink]] - matalan tason ohjelma tiedostojen poistamiseksi

== Verkko ==
* [[authbind]] - antaa tavallisille käyttäjille oikeuden käyttää alle 1024:n meneviä porttinumeroita
* [[curl]] - web-selainta emuloiva tiedostojenkopiontiohjelma
* [[DHCP|dhclient]] - hakee verkkoyhteyden asetukset DHCP:n avulla
* [[ethtool]] - näyttää ethernet verkkokortin fyysisen ja liitännän tilan
* [[ifconfig]] - verkkoasetustyökalu
* [[ip]] - kehittynyt verkkoasetustyökalu
* [[iptables]] - palomuuriasetustyökalu
* [[iwconfig]] - verkkoasetustyökalu [[WLAN]]-yhteyksille
* [[iwlist]] - näkyvien [[WLAN]]-verkkojen listaus
* [[netcat]] - [[TCP/IP]]-protokollaan liittyvä yksinkertainen syöttö ja tulostus
* [[nethogs]] - näyttää ohjelmien käyttämän kaistankulutuksen
* [[netstat]] - näyttää tietoja järjestelmän verkkolaitteista ja -asetuksista
* [[ping]] - testaa verkkoyhteyttä etäkoneeseen
* [[rcp]] - tiedostojen kopiointi toiselle koneelle (ei salattu)
* [[rsh]] - etäkirjautuminen (ei salattu)
* [[scp]] - kopioi tiedostoja ssh:n yli
* [[ssh]] - ssh-asiakasohjelma, mm. etäkirjautuminen
* [[traceroute]], [[tracepath]], traceroute6, tracepath6 - näyttää ip-pakettien käyttämän reitin
* [[route]] - yhdyskäytäväasetukset (routing)
* [[whois]] - kertoo tietoja etäpalvelimesta
* [[wget]] - kopioi tiedostoja etäpalvelimelta (esim. [[HTTP]] tai [[FTP]])

== Ytimen moduulien hallinta ==
{{Moduulien hallinta}}
==Ääni ja video==
*[[amixer]] - äänenvoimakkuuden hallinta (mikseri)
*[[cdparanoia]] - [[CD:n rippaus|CD-rippausohjelma]]
*[[flac]] - [[FLAC]]-tiedostojen luonti, purkaminen ja muu käsittely
*[[icedax]] - CD-rippausohjelma
*[[lame]] - [[mp3]]-tiedostojen luonti, purkaminen ja muu käsittely
*[[mencoder]] - mplayeriin pohjautuva videoiden muunnostyökalu
*[[mpg123]] - yksinkertainen mp3-soitin
*[[mplayer]] - hyvin komentorivillä ja tekstitilassa käytettäväksi soveltuva mediasoitin
*[[ogg123]] - toistaa [[Ogg Vorbis]] -tiedostoja
*[[oggenc]] - Ogg Vorbis -pakkaus
*[[oggdec]] - Ogg Vorbis -purku
*[[sox]] - äänitiedostojen muuntaminen toiseen muotoon

==Katso myös==
*[[Komentorivivinkkejä]]
*[[Komentorivin perusteet]]
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut -luokka]]
*[[Bash-skriptaus]]
*[[Komentotulkki]]

==Aiheesta muualla==
*[http://linux.ilmainen.net/komennot.htm DOS- ja Linux-komentojen vastaavuudet]

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Yle Areena ja Elävä arkisto

2011-12-20T18:23:41Z

Pb: ylimääräisiä rivinvaihtoja pois

Yleisradion [http://areena.yle.fi/ YLE Areena] ja [http://www.yle.fi/elavaarkisto/ Elävä arkisto] on toteutettu käyttäen suljettua [[Flash]]-tekniikkaa.

==YLE Areena==
YLE Areena käyttää kesäkuusta 2009 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

Useimmista muista Flash-videopalveluista poiketen Areenan tiedostot eivät katselun aikana tallennu koneelle välimuistiin. Tämä asettaa suurempia vaatimuksia verkkoyhteyden nopeudelle, mutta mahdollistaa toisaalta tiedoston sujuvamman kelaamisen.

Lähetettävä video on [[wikipedia:Flash_Video|Flash Video]] -[[wikipedia:fi:säiliömuoto|säiliömuodossa]]. Videokoodekkina käytetään [[wikipedia:H.264/MPEG-4_AVC|H.264]]:ta ja äänikoodekkina [[wikipedia:fi:AAC|AAC]]:tä, videon bittinopeus on 600kbps. Äänitiedostot ovat [[MP3]]-muodossa ja niiden bittinopeus on 128kbps. Video- ja äänivirran välittämiseen verkon yli käytetään [[wikipedia:Real_Time_Messaging_Protocol|RTMP]]-protokollaa.

===Video- ja äänivirran tallentaminen===
Video- tai äänivirran tallentaminen kiintolevylle voi olla kätevää erityisesti silloin, jos Areena ei yrityksistä huolimatta suostu toimimaan käytetyssä [[www-selain|www-selaimessa]]. Koska video- ja äänivirrat eivät tallennu välimuistiin, ei niitä myöskään voi tallentaa kiintolevylle [[Flash#Flash-videoiden_tallentaminen|tavanomaisella menetelmällä]]. Tallennus onnistuu kuitenkin käyttämällä [[RTMPDump-YLE]]-nimistä [[komentorivi]]ohjelmaa.

Muistathan, että tallennus on sallittu vain omaan käyttöön. Älä laita Yleisradion ohjelmia yleiseen jakeluun.

==Elävä arkisto==
YLE Areena käyttää heinäkuusta 2010 alkaen [[Flash]]-tekniikkaa video- ja äänitiedostojen välittämiseen. Palvelun käyttö edellyttää Adoben Flash-selainlaajennoksen versiota 9.0.115.0 (9 Update 3) tai uudempaa.

== Suorat linkit Ylen Internet-radioihin ==
Ylen nettiradioiden kohdalla kannattaa kokeilla toistaako soitto-ohjelma suoraan mms-virtoja. Virtojen toistaminen toimii suoraan ainakin seuraavissa ohjelmissa: [[VLC]], [[Amarok]], [[Xine]], [[Banshee]], [[Rhythmbox]], [[Totem]] ja [[MPlayer]].

YLEn radiokanavien virrat ovat:
* <tt>mms://195.248.86.134/liveklassinen</tt> - Yle Klassinen
* <tt>mms://195.248.86.134/liveradiopuhe</tt> - Yle Puhe
* <tt>mms://195.248.86.134/liveyleradio1</tt> - Yle Radio 1
* <tt>mms://195.248.86.134/liveradiosuomi</tt> - Yle Radio Suomi
* <tt>mms://195.248.86.134/livevega</tt> - Radio Vega
* <tt>mms://195.248.86.134/livex3m</tt> - Radio Extrem
* <tt>mms://195.248.86.134/livesamiradio</tt> Sami Radio
* <tt>mms://195.248.86.134/ylex</tt> YleX
* <tt><nowiki>http://yle.fi/livestream/ylex.asx</nowiki></tt> - YleX (WMA 9.1, 128 kbps, 48 kHz, stereo. Toimii ainakin Xine:lla ja Rhythmboxilla)
* <tt><nowiki>http://mediak.yle.fi/eanettiradio</nowiki></tt> - Elävä arkisto (ei käytä mms:ää)

Nettiradiolähetystä voi tallentaa tiedostoon samalla tavoin kuin yksittäisiä Elävän arkiston video- ja äänileikkeitä. Tallennus keskeytetään tällöin sulkemalla ohjelma (komentorivillä näppäinyhdistelmä Ctrl+C).

==Muita Flash pohjaisia videopalveluita==

[[Videopalvelut]], jotka käyttävät [[Flash]]ia ja toimivat, kun asennat Flashin:
* [http://areena.yle.fi/ YLE Areena]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/ YLE elävä arkisto]
* [http://yle.fi/ohjelmat/tv YLE netti-tv]
* [http://news.bbc.co.uk/2/hi/video_and_audio/default.stm BBC]
* [http://svtplay.se/ SVT]
* [http://www.ruutu.fi/ Nelosen netti-tv, Jim, Liv]
* [http://moontv.fi/ MoonTV]

== Katso myös ==
*[[MTV3:n Katsomo]]
*[[Sub.fi]]
*[[Ruutu.fi]]
*[[Videon toisto]]

==Aiheesta muualla==
*[[Wikipedia:fi:FFmpeg|Wikipedian FFmpeg-artikkeli]]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Suomi]]

FFmpeg

2011-12-20T18:23:00Z

Pb: ffmpeg:n peruskäyttöä

{{Ohjelma
| nimi=FFmpeg
| kuva=[[Kuva:Ffmpeg-logo.png|250px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[LGPL]]/[[GPL]]
| käyttöliittymä=useita
| kotisivu=[http://ffmpeg.mplayerhq.hu/ ffmpeg.mplayerhq.hu]}}
FFmpeg on [[avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] ohjelmistokokoelma, jonka avulla voidaan toistaa, tallentaa ja muuntaa toiseen muotoon erilaisia ääni- ja videoformaatteja.

FFmpeg:n sisältämä tuki eri formaateille on saatu [[wikipedia:fi:takaisinmallinnus|takaisinmallinnus]]tekniikalla, eli se ei sisällä suljettua lähdekoodia. Useat formaatit on kuitenkin suojattu ohjelmistopatenteilla, minkä vuoksi FFmpeg on useissa [[jakelu]]issa saatavilla ainoastaan [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisista pakettivarastoista]].

FFmpeg-kokoelmaan sisältyy mm. ''ffmpeg''-[[komentorivi]]työkalu, jonka avulla voidaan muuntaa videota muodosta toiseen sekä [[wikipedia:fi:libavcodec|libavcodec]]-koodekkikirjasto, joka toimii taustalla useimmissa Linuxin mediasoittimissa (esimerkiksi [[MPlayer]], [[VLC]] ja [[Xine]]).

==Käyttö==
Muutetaan [[mp3]]-tiedosto [[Ogg Vorbis]] -muotoon. Lähdetiedosto määritellään [[valitsin|valitsimella]] <tt>-i</tt> ja käytettävä äänikoodekki valitsimella <tt>-c:a</tt>. Kohdetiedoston [[wikipedia:fi:Säiliömuoto|säiliömuoto]] (tässä [[Ogg]]) päätellään sen tiedostopäätteestä, mutta se on myös mahdollista määritellä erikseen valitsimella <tt>-f</tt>.
ffmpeg -i musiikki.mp3 -c:a libvorbis musiikki.ogg
Näytetään käytössä olevan ffmpeg-ohjelman tukemat koodekit. Tulosteen ensimmäisessä sarakkeessa oleva D-kirjain tarkoittaa tukea koodekin lukemiselle, toisessa sarakkeessa oleva E-kirjain koodekkiin tallentamiselle, kolmannessa sarakkeessa oleva A-kirjain äänikoodekkia ja kolmannessa sarakkeessa oleva V-kirjain videokoodekkia.
ffmpeg -codecs
Muutetaan avi-tiedostossa oleva video Ogg-säiliömuotoon siten, että äänikoodekiksi tulee Ogg Vorbis ja videokoodekiksi (valitsin <tt>-c:v</tt>) Ogg Theora. Äänen laaduksi määritellään 128 kt/s (valitsin <tt>-b:a</tt>) ja videon laaduksi 2500 kt/s (valitsin <tt>-b:v</tt>).
ffmpeg -i video.avi -c:a libvorbis -c:v libtheora -b:a 128k -b:v 2500k video.ogg
Leikataan avi-säiliömuodossa olevasta videotiedostosta 86 sekunnin ja 106 sekunnin välillä sijaitseva pätkä, ja tallennetaan se ilman uudelleenpakkausta Matroska-säiliömuotoon. Valitsimella <tt>-ss</tt> määritellään leikattavan osuuden alku (oletuksena tiedoston alku) ja valitsimella <tt>-t</tt> leikattavan osuuden pituus. Molemmat voidaan määritellä joko kokonaisina sekunteina tai muotossa <tt>tt:mm:ss[.xxx]a</tt> (tunti, minuutti, sekunti ja valinnaisesti sekunnin tuhannesosia). Valitsimien <tt>-c:a</tt> ja <tt>-c:v</tt> määre <tt>copy</tt> tarkoittaa alkuperäisen koodekin kopiointia ilman uudelleenpakkausta.
ffmpeg -i video.avi -ss 86 -t 20 -c:a copy -c:v copy video.mkv
Kopioidaan videotiedostosta pelkkä ääniraita (ilman sen uudelleenpakkaamista) Matroska-säiliömuodossa olevaan tiedostoon. Videoraidan poisto tapahtuu valitsimella <tt>-vn</tt>.
ffmpeg -i musiikkivideo.flv -vn -c:a copy ei-videota.mkv
Kopioidaan videotiedostosta pelkkä videoraita (ilman sen uudelleenpakkaamista) Matroska-säiliömuodossa olevaan tiedostoon. Ääniraidan poisto tapahtuu valitsimella <tt>-an</tt>.
ffmpeg -i musiikkivideo.flv -an -c:v copy ei-ääntä.mkv

===Videoiden liittäminen peräkkäin===
Usea eri videotiedosto on mahdollista liittää peräkkäin yhteen tiedostoon [[cat]]-komennon ja ffmpeg:n avulla, mikäli käytetty tiedostomuoto tukee tätä. Tuen omaavia tiedostomuotoja ovat ainakin MPEG-1, MPEG-2 PS ja DV. Seuraavassa liitetään videotiedostojen video1.avi ja video1.avi sisältö peräkkäin tiedostoon uusi.mkv muuttamalla ne yhdistämisen ajaksi mpg-muotoon (MPEG-1). Isojen välimuistitiedostojen välttämiseksi apuna käytetään [[nimetty putki|nimettyjä putkia]].

Luodaan tarvittavat nimetyt putket:
mkfifo valimuisti1.mpg
mkfifo valimuisti2.mpg
Käynnistetään ensimmäisen lähdetiedoston muuttaminen mpg-muotoon (valitsimella <tt>-y</tt> vastataan automaattisesti kyllä kysymykseen olemassaolevaan tiedostoon tallentamisesta ja valitsimella <tt>-same_quant</tt> minimoidaan pakkaushäviöt) eri komentotulkki-istunnossa. Komennon suoritus jää odottamaan nimettyä putkea lukevaa ohjelmaa.
ffmpeg -i video1.avi -same_quant -y valimuisti1.mpg
Käynnistetään toisen lähdetiedoston muuttaminen mpg-muotoon kolmannessa komentotulkki-istunnossa. Komennon suoritus jää odottamaan nimettyä putkea lukevaa ohjelmaa.
ffmpeg -i video2.avi -same_quant -y valimuisti2.mpg
Yhdistetään mpg-tiedostojen (nimetyt putket) sisältö cat-komennolla ja [[putki]]tetaan tulos ffmpeg:lle Matroska-säiliömuotoon muuttamista varten (äänikoodekkina Ogg Vorbis ja videokoodekkina MPEG-4). Ffmpeg saadaan lukemaan catilta putken ([[STDIN]]:in) kautta saatavaa dataa määrittelemällä lähdetiedostoksi viivan (<tt>-</tt>).
cat valimuisti1.mpg valimuisti2.mpg | ffmpeg -i - -c:a libvorbis -c:v mpeg4 -same_quant uusi.mkv
Poistetaan lopuksi nimetyt putket:
[[rm]] valimuisti[12].mpg

==Katso myös==
* [[WinFF]] - FFmpeg:n [[edustaohjelma]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:FFmpeg|FFmpeg suomenkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Tiedostomuotomuunnokset]]

Fuduntu

2011-12-19T23:48:38Z

Pb: wikitys

Fuduntu on [[Fedora]]n pohjalta luotu Linux-[[jakelu]]paketti.

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.fuduntu.org/ Projektin kotisivu]

[[Luokka: Jakelut]]

KDE

2011-12-19T23:44:50Z

Pb: /* Julkaisuhistoria */ 4,6, 4.7

{{ ohjelma | nimi=KDE | kuva=[[Kuva:Kde_logo.png]] | kuvateksti= | käyttöliittymä=[[Qt]] | kotisivu = [http://www.kde.org www.kde.org] | lisenssi=[[GPL]] }}
[[Kuva:Kde-4.5.0.png|200px|right|thumb|KDE 4.5.0 -työpöytä oletusasetuksilla ja muutamalla sovelmalla.]]
[[Kuva:Kde-3.5.6.png|200px|right|thumb|KDE 3.5.6 -työpöytä.]]
[[Kuva:Konqi.png|thumb|right|200px|Konqi, KDE:n maskotti]]
[[Kuva:Konqueror413-windows.png|thumb|right|200px|Nelosversion myötä KDE-sovellukset toimivat myös Windowsilla.]]
[[Kuva:Fedora_KDE4.png|200px|right|thumb|Kuvakaappaus KDE 4.0 -työpöydästä [[Fedora]] 9:ssä.]]
''Aloittelijan opas KDE:n version 4 käyttöön löytyy artikkelista [[KDE 4 tutuksi]]. Vastaava opas versiolle 3 löytyy artikkelista [[KDE 3 tutuksi]].''

'''KDE''' on avoimen lähdekoodin yhteisö joka kehittää pääasiassa [[kernel|Linuxille]] sekä muille Unix-kaltaisille käyttöjärjestelmille, ohjelmistokokonaisuutta nimeltä ''KDE SC'' (KDE Software Compilation). Neljännen sukupolven (KDE SC 4.x) myötä [[KDE ohjelmistoalusta]]n asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille ovat mahdollisia. KDE SC hyödyntää (nykyään [[Nokia]]n omistaman) [[Trolltech]]in kehittämää [[Qt]]-kirjastoa/ohjelmistoalustaa. Qt ei alun perin ollut [[vapaa ohjelmisto]], jonka takia [[GNOME]]-projekti aikoinaan aloitettiin, silloin vielä KDE-nimellä kulkevan työpöytäympäristön tilalle. Qt on ollut avointa lähdekoodia sen jälkeen kun Trolltech kaksoislisenssoi sen.

KDE koostuu tuhansista ohjelmoijista, graafikoista, käytettävyystutkijoista, kielenkääntäjistä sekä monista muista vapaaehtoisista ja palkatuista henkilöistä. ''KDE eV.'' on virallinen voittoa tavoittelematon organisaatio joka keskittyy KDE SC:n kehittämiseen ja markkinointiin. Se tarjoaa myös KDE kehittäjille rahaston erilaisiin tapahtumiin joita KDE kehittäjät voivat anoa. Tarpeen tullen KDE eV. kustantaa KDE kehittäjille matkustuksen ja asumisen eri maihin joissa järjestetään KDE Summit, KDE Akademy tai erilaisia KDE-sovelluksien kehittäjätapaamisia.

KDE eV.:n lopetettua KDE 3-sarjan kehittämisen, [[Trinity Desktop Environment]]-projekti on jatkanut sitä.

== Julkaisuhistoria ==
Tärkeimpiä julkaisuja:
*14. lokakuuta 1996: Matthias Ettrich aloitti projektin
*12. heinäkuuta 1998: KDE 1.0
*6. helmikuuta 1999: KDE 1.1
*23. lokakuuta 2000: KDE 2.0
*26. helmikuuta 2001: KDE 2.1
*15. elokuuta 2001: KDE 2.2
*3. huhtikuuta 2002: KDE 3.0
*28. tammikuuta 2003: KDE 3.1
*3. helmikuuta 2004: KDE 3.2
*19. elokuuta 2004: KDE 3.3
*16. maaliskuuta 2005: KDE 3.4
*29. marraskuuta 2005: KDE 3.5
*11. tammikuuta 2008: KDE SC 4.0
*29. heinäkuuta 2008: KDE SC 4.1
*27. tammikuuta 2009: KDE SC 4.2
*4. elokuuta 2009: KDE SC 4.3
*9. helmikuuta 2010: KDE SC 4.4
*10. elokuuta 2010: KDE SC 4.5
*26. tammikuuta 2011: KDE SC 4.6
*25. kesäkuuta 2011: KDE SC 4.7

*[[wikipedia:KDE 4|KDE4 Wikipediassa]]

== Katso myös ==
* [[KDE-ohjelmistoalusta]]
* [[KDE-työtila]]
* [[:Luokka:KDE-ohjelmat|KDE-ohjelmat]]
* [[KDE-pelit]]
* [[KOffice]]

==Aiheesta muualla==
* [http://kde-apps.org/ kde-apps.org] - Sovelluksia KDE ohjelmistoalustalle
* [http://kde-look.org/ kde-look.org] - KDE sovelluksien teemoja, KDE työtilan teemoja ym.
* [http://kde-files.org/ kde-files.org] - KDE sovelluksiin liittyviä tiedostoja
* [http://dot.kde.org/ dot.kde.org] - KDE:n virallinen uutissivu
* [http://userbase.kde.org/ userbase.kde.org] - wikitietoa KDE SC:n käyttäjille
* [http://techbase.kde.org/ techbase.kde.org] - KDE:lle tarkoitettu wiki
* [http://commit-digest.org/ commit-digest.org] - KDE SC:n kehitykseen liittyvä viikoittainen uutiskatsaus
* [http://planetkde.org/ planetkde.org] - KDE kehittäjien blogeja.
* [http://www.kde-fi.org/ KDE SC:n suomennosprojekti]
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/KDE KDE-yhteisön suomenkilinen Wikipedian -artikkeli]
* [http://freedesktop.org/wiki/ freedesktop.org] (Unixin työpöytäympäristöjen standardisointielin)

[[Luokka:KDE-ohjelmat]]
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]

AIGLX

2011-12-19T23:37:14Z

Pb:

AIGLX on [[Red Hat]]in ja [[Fedora]]n [[X.org]]-[[X]]-palvelimen osaksi kehittämä tekniikka, joka mahdollistaa työpöydän piirtämisen [[OpenGL]]:ää käyttäen. AIGLX:n tarjoama toiminnallisuus on edellytys [[Compiz]]in ja vastaavien 3D-[[ikkunointiohjelma|ikkunointiohjelmien]] käytölle. AIGLX on ollut osa X.orgia sen 22.5.2006 julkaistusta 7.1-versiosta (X11R7.1) alkaen.

Myös NVIDIAn binääriajurit sekä erillisenä X-palvelimena toimiva [[Xgl]] tarjoavat vastavanlaista toiminnallisuutta.

AIGLX:n käyttö vaatii tuen [[näytönohjaimet|näytönohjaimen]] ajurilta.

==ATI==
ATI:n avoimet ajurit tukevat AIGLX:ää X800-sarjaan saakka. Kaupallisiin fglrx-ajureihin AIGLX-tuki tuli version 8.42 myötä lokakuussa 2007.

==Intel==
AIGLX on pitkään ollut osa X.Orgin virallisia Intel-ajureita, ja se on tuettuna integroiduissa näytönohjaimissa mallista i810stä malliin i965.

==NVIDIA==
NVIDIA on pitkään tukenut AIGLX:ää omien GL- ja GLX-arkkitehtuuriensa kautta, koska he eivät käytä mitään yleistä stantardia renderöinnissä. NIVDIA tukee AIGLX:ää 9xxx-sarjan suljetuissa ajureissa.

==Aiheesta muualla==
*[http://fedoraproject.org/wiki/RenderingProject/aiglx AIGLX-artikkeli Fedoran wikissä]

[[Luokka:3D-työpöytä]]

Beryl

2011-12-19T23:35:46Z

Pb: historiallinen-malline

{{historiallinen}}
{{ Ohjelma | nimi=Beryl | kuva=[[Kuva:beryl.png|250px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[X]] | kotisivu=[http://www.beryl-project.org www.beryl-project.org] }}

Beryl on [[Compiz]]-projektista haarautettu ikkunamanageri, jota käytetään 3D-kiihdytetyn työpöydän aikaansaamiseksi. Alkuperäiseen Compiziin verrattuna Beryl tarjosi enemmän hienoja efektejä, mutta oli toisaalta epävakaampi.

Beryl vaatii taustalle joko [[Xgl|Xgl:n]], [[AIGLX|AIGLX:n]] tai [[nvidia|Nvidian]] 9000-sarjan [[Binääriajurit|ajurin]], ja 3D-kiihdytys saadaan aikaan OpenGL:llä. Sen toiminta ei riipu käytetystä työpöytäympäristöstä, eli se toimii mm. [[KDE|KDE.ssä]] ja [[GNOME|GNOME:ssa]].

Beryliä ei enää kehitetä, vaan se on yhdistynyt Compizin kanssa.

[[Kuva:3dpoyta.png|right|thumb|250px|Berylin vesiefekti]]

== Asennus ==
===Arch Linux===
Berylin voi Arch Linuxiin asentaa joko paketista <tt>beryl-kde</tt> (vain [[KDE]]-tuki), <tt>beryl-gnome</tt> (vain [[GNOME]]-tuki) tai <tt>beryl</tt> (tuki molemmille työpöytäympäristöille). Lisäksi on tarjolla paketti <tt>beryl-extras</tt>, joka tarjoaa joitakin ylimääräisiä liitännäisiä. Lisäohjeita käyttöönottoon löytyy Arch Linuxin [http://wiki.archlinux.org/index.php/Beryl wikistä].

===Fedora===
Fedoran versiossa 8 on Beryl korvattu [[Compiz Fusion]]illa.

Beryl löytyy [[Fedora]]n virallisista pakettilähteistä. Metapaketti <tt>beryl</tt> asentaa Berylin sekä [[KDE]]- että [[GNOME]]-tuella varustettuna ja paketit <tt>beryl-kde</tt> ja <tt>beryl-gnome</tt> vain jompaakumpaa työpöytäympäristöä tukevina versioina. Berylin hallinta-ohjelma Beryl Manager löytyy asennuksen jälkeen Järjestelmä-valikosta tai voidaan käynnistää komentoriviltä komennolla <tt>beryl-manager</tt>.

===openSUSE===
Ohje Berylin käyttöönottoon löytyy opensuse.fi:n [http://opensuse.fi/Beryl wikistä].

=== Ubuntu ===
[[Ubuntu]] Gutsystä (7.10) lähtien [[Compiz Fusion]]-työpöytätehosteet asentuvat oletusarvoisesti, ja ne voi ottaa käyttöön [[GNOME]]-työpöydällä valikosta Järjestelmä->Asetukset->Työpöytätehosteet, ja [[KDE]]:ssä valikosta K->Järjestelmä->Työpöytätehosteet.

== Katso myös ==
*[[Compiz]]
*[[Metisse]]
*[[Xgl]]
*[[AIGLX]]

[[Luokka:3D-työpöytä]]
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Compiz Fusion

2011-12-19T23:32:57Z

Pb: maininta yhdistymisestä Compizin kanssa

{{Historiallinen}}
{{ Ohjelma | nimi=Compiz Fusion | kuva=[[Kuva:Compiz-fusion-logo.png|250px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[X]] | kotisivu=[http://www.compiz-fusion.org/ compiz-fusion.org] }}

Compiz Fusion oli projekti, joka pyrki laajentamaan [[Compiz]]-3D-ikkunointiohjelmaa kehittämällä siihen liitännäisiä ja oheistyökaluja. Compiz Fusion ei pyrkinyt korvaamaan Compizia. Suuri osa Compiz Fusionin kehittäjistä oli entisiä [[Beryl]]-projektin kehittäjiä, jotka siirtyivät Compiz Fusionin pariin Compiz- ja Beryl-projektien saatua erimielisyytensä ratkaistua ja päätettyä, että Berylin ominaisuudet siirretään mahdollisuuksien rajoissa Compiziin.

Compiz Fusion -projekti tuotti samannimistä liitännäispakettia Compiziin, jonka avulla Compiziin sai suurimman osan Berylin toiminnoista.

Compiz Fusion lopetettiin vuonna 2009, jolloin siirtyi osaksi Compiz-projektia.

[[Kuva:Compiz-fusion-liekki.jpg|250px|thumb|right|Compiz Fusionin liekkiefekti – yksi esimerkki siitä, mihin 3D-kiihdytetty työpöytä pystyy.]]

==Asennus==
===Arch Linux===
*[http://wiki.archlinux.org/index.php/Compiz_Fusion Compiz Fusion Arch Linuxin wikissä]

===Fedora===
Compiz tulee Fedorassa esiasennettuna. Compiz Fusion -laajennokset sille saa asentamalla [[paketinhallintajärjestelmä|paketin]] <tt>compiz-fusion</tt>. Compiz Fusion -asetusohjelma löytyy paketista <tt>ccsm</tt> ja lisää laajennoksia saa asennettua paketista <tt>compiz-fusion-extras</tt>.

===Mandriva===
Compiz Fusion tulee Mandrivassa esiasennettuna. Käyttäjä voi valita, haluaako käyttää Compiz Fusionia, [[Metisse]]ä vai perinteistä ikkunointiohjelmaa.

===openSUSE===
Compiz Fusion tulee openSUSEn mukana valmiina. Sen perusasetuksia voi muokata ''Asetukset''-valikosta kohdasta ''Työpöytätehosteet''. Kehittyneempi asetusohjelma löytyy paketista <tt>compizconfig-settings-manager</tt>.

*[http://opensuse.fi/Compiz_Fusion Compiz Fusion opensuse.fi:n wikissä]

===Ubuntu===
Ubuntussa Compiz Fusion on asennettu ja käytössä automaattisesti. Efektejä voi ottaa käyttöön ja säätää valitsemalla ''Järjestelmä''-''Asetukset''-''Ulkoasu''-''Visuaaliset tehosteet''.

==Katso myös==
*[[Compiz]]
*[[Beryl]]
*[[Metisse]]
*[[Xgl]]
*[[AIGLX]]

[[Luokka:3D-työpöytä]]
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Compiz

2011-12-19T23:27:38Z

Pb:

{{ Ohjelma | nimi=Compiz | kuva=[[Kuva:Compiz-logo.jpg|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[MIT]] | käyttöliittymä=[[X]] | kotisivu=[http://www.compiz.org www.compiz.org] }}

Compiz on [[ikkunointiohjelma]], jonka ensimmäinen versio julkaistiin tammikuussa 2006. Se hyödyntää [[OpenGL]]-kiihdystä tukevan graafisen palvelimen tarjoamia mahdollisuuksia ja sitä voidaan käyttää [[AIGLX]]:n, sekä aiemmin myös [[Xgl]]:n kanssa.

Compizin merkittävin kilpailija oli projektista haarautunut [[Beryl]]-ikkunamanageri. Compizin ja Berylin kehittäjät saivat kuitenkin vuonna 2007 vakavimmat erimielisyytensä ratkaistua, ja projektit yhdistyivät kahdeksi yhdessä toimimaan tarkoitetuksi osaksi, Compiziksi (ydintoiminnallisuus) ja [[Compiz Fusion]]iksi (lisätoimintoja). Compiz Fusion liitettiin edelleen osaksi Compizia vuonna 2009.

==Katso myös==
*[[Compiz Fusion]]
*[[Beryl]]
*[[Metisse]]
*[[Xgl]]
*[[AIGLX]]

[[Luokka:3D-työpöytä]]
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Compiz

2011-12-19T23:25:45Z

Pb: historiasta

{{ Ohjelma | nimi=Compiz | kuva=[[Kuva:Compiz-logo.jpg|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[MIT]] | käyttöliittymä=[[X]] | kotisivu=[http://www.compiz.org www.compiz.org] }}

Compiz on [[ikkunointiohjelma]], jonka ensimmäinen versio julkaistiin tammikuussa 2006. Se hyödyntää [[OpenGL]]-kiihdystä tukevan graafisen palvelimen tarjoamia mahdollisuuksia ja sitä voidaan käyttää [[AIGLX]]:n, sekä aiemmin myös [[Xgl]]:n kanssa.

Compizin merkittävin kilpailija oli projektista haarautunut [[Beryl]]-ikkunamanageri. Compizin ja Berylin kehittäjät saivat kuitenkin vuonna 2007 vakavimmat erimielisyytensä ratkaistua, ja projektit yhdistyivät kahdeksi yhdessä toimimaan tarkoitetuksi osaksi, Compiziksi (ydintoiminnallisuus) ja [[Compiz Fusion]]iksi (laajennukset, koristelut, asetustyökalut ym.). Compiz Fusion liitettiin edelleen osaksi Compizia vuonna 2009.

==Katso myös==
*[[Compiz Fusion]]
*[[Beryl]]
*[[Metisse]]
*[[Xgl]]
*[[AIGLX]]

[[Luokka:3D-työpöytä]]
[[Luokka:Ikkunointiohjelmat]]

Xgl

2011-12-19T23:13:08Z

Pb: poistunut käytöstä

Xgl on erillinen [[X Window System|X-palvelin]], joka piirtää työpöydän [[OpenGL]]:ää käyttäen. Xgl mahdollistaa kolmiulotteisen työpöydän käytön ja yleensä myös parantaa työpöydän suorituskykyä, sillä useimpien nykyaikaisten näytönohjainten 3D-toiminnot ovat huomattavasti 2D-toimintoja edistyneempiä.
Xgl:n kehityksen aloitti [[Novell]] David Revemanin johdolla ja ensimmäinen versio julkaistiin 2.1.2006. Xgl:n kehitys on sittemmin lopetettu, ja tuki sille poistettu [[X.org]]ista.

[[AIGLX]] on vastaavaa toiminnallisuutta tarjoava komponentti, joka on kehitetty osaksi [[X.org]]-jakelua. Se mahdollistaa 3D-työpöydän käytön ilman Xgl:n tapaista erillistä, varsinaisen X-palvelimen toimintoja korvaavaa ohjelmistoa. Myös NVIDIAn [[binääriajurit]] tarjoavat vastaavanlaista toiminnallisuutta.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:Xgl|Xgl englanninkielisessä Wikipediassa]]
*[http://en.opensuse.org/Xgl Xgl OpenSUSEn wikissä]

[[Luokka:3D-työpöytä]]

Btrfs

2011-12-19T22:52:06Z

Pb: Käyttäjän Pb (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Beelzebub tekemään versioon.

Btrfs (Better Filesystem) on moderni, [[ZFS]]:stä vaikutteita ottava [[tiedostojärjestelmä]] Linuxille. Sitä ovat kehittäneet erityisesti [[Oracle]]n kehittäjät.

==Ominaisuuksia==
Btrfs:n pääominaisuuksia ovat:
* Extent pohjainen tiedostojen tallennus (tiedoston maksimikoko 2^64 tavua)
* Tehokas tilankäyttö myös pienten tiedostojen osalta
* Hakemistoindeksien tehokas tilankäyttö
* [[Inode]]t varataan dynaamisesti
* Kirjoitettavat tilannekuvat l. [[Snapshot|snapshotit]] (versionti)
* Hakemistopuu voi sisältää alitaltioita (engl. subvolumes)
* [[Tarkistussummat]] datalle ja metadatalle (useita algoritmeja tarjolla)
* Tiedon pakkaus
* Integroitu monen laitteen tuki, useita [[Ohjelmistopohjainen_RAID|raid-algoritmeja]] valittavissa
* Käytönaikainen [[Fsck|tiedostojärjestelmän tarkistus]] (ei ole vielä toteutettu)
* Erittäin nopea [[Fsck|tiedostojärjestelmän tarkistus]] ellei ole liitettynä.
* Tehokas lisäävä varmistus ja tiedostojärjestelmän peilaus
* Käytönaikainen tiedostojärjestelmän [[eheytys]] (engl. defragmentation)
Tällä hetkellä btrfs on varhaisessa toteutusvaiheessa eikä kaikki em. ominaisuuksia ole toteutettu.
==Aiheesta muualla==
*[https://btrfs.wiki.kernel.org/index.php/Main_Page Btrfs-wiki (englanninkielinen)]

{{Tiedostojärjestelmät}}
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Youtube-dl

2011-12-19T22:46:51Z

Pb: tarkennuksia, päivitystä

Youtube-dl on pieni [[komentorivi]]pohjainen [[Python]]-ohjelma, jolla voi ladata videoita Youtubesta ja joistakin muista videopalveluista, kuten Vimeosta, Daily Motionista ja Metacafe.comista [http://rg3.github.com/youtube-dl/documentation.html#d4].

Ladatun videon toistamiseen voi käyttää tavallisimpia mediasoitinohjelmia, kuten [[MPlayer]]ia tai [[VLC]]:tä.

==Asennus==
{{asenna|youtube-dl|youtube-dl}}

Ohjelman voi myös ladata sen [http://rg3.github.com/youtube-dl/ kotisivuilta]. Jotta ladattu ohjelmatiedosto voitaisiin ajaa, täytyy sille antaa [[tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]. Ohjelma voi olla myös kätevä sijoittaa johonkin [[PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]ssa olevaan hakemistoon (kuten /home/käyttäjänimi/bin), jolloin se on helppo suorittaa riippumatta [[työhakemisto]]sta.

Mikäli youtube-dl:ää ei asenna paketinhallinnan kautta, täytyy itse varmistaa, että järjestelmään on asennettu Python-tulkki.

==Käyttö==
Ladataan video:
youtube-dl '<nowiki>http://www.youtube.com/watch?v=abcdefghijkl</nowiki>'
Videon tiedostonnimeksi tulee Youtubesta ladatessa oletuksena sen osoitteen sisältämä kirjaintunnus (muotoa abcdefghijkl.flv).

Oletuksena Youtube-dl lataa videosta korkeinta laatua olevan version. Heikomman laadun (pienemmän tiedostokoon) voi valita [[valitsin|valitsimella]] <tt>-f</tt>, esimerkiksi:
youtube-dl -f 360p '<nowiki>http://www.youtube.com/watch?v=abcdefghijkl</nowiki>'

Videon tiedostonimeksi saa sen otsikon käyttämällä valitsinta <tt>-t</tt>:
youtube-dl -t '<nowiki>http://www.youtube.com/watch?v=abcdefghijkl</nowiki>'

Ladattava video on latauksen aikana oletuksena tallennettuna .part-päätteiseen välimuistitiedostoon. Tästä voi olla haittaa toistettaessa videota kesken sen latauksen, koska tiedostonnimi vaihtuu latauksen päätyttyä. Videon saa tallentumaan suoraan lopulliseen tiedostoon valitsimella <tt>--no-part</tt>:
youtube-dl --no-part '<nowiki>http://www.youtube.com/watch?v=abcdefghijkl</nowiki>'

===Videon katsominen tallentamatta sitä tiedostoon===
Youtube-dl-ohjelmalla ladatun videon katsominen tallentamatta sitä koneelle tiedostoon onnistuu [[Mkfifo]]-nimisellä peruskomennolla ja [[MPlayer]]-ohjelmalla. Tarvittavat komennot ovat:

mkfifo ff
youtube-dl <nowiki>'</nowiki>http://www.youtube.com/watch?v=abcdefghijkl<nowiki>'</nowiki> -o ff &
mplayer ff

== Muita vaihtoehtoja Youtube-videoiden lataamiseen ==
* Vaihtoehtoisesti Youtubesta on mahdollista tallentaa videoita eri muodoissa Firefoxin [https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/3006 Video DownloadHelper Video DownloadHelper] -lisäosalla. Videotiedostojen muuntaminen eri muotoihin onnistuu mm. [[FFmpeg]]-työkalulla.

==Katso myös==
*[[Minitube]]
*[[Yle-dl]]
*[[XVideoServiceThief]]
*[[Metacafe-dl]]
*[[Nicovideo-dl]]
*[[Get-iplayer]]

==Aiheesta muualla==
* [http://rg3.github.com/youtube-dl/ Kotisivu]
* [http://freshmeat.net/projects/youtube-dl Youtube-dl Freshmeat.netissä]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Btrfs

2011-12-19T22:26:52Z

Pb:

Btrfs (Better Filesystem) on moderni, [[ZFS]]:stä vaikutteita ottava [[tiedostojärjestelmä]] Linuxille. Sitä ovat kehittäneet erityisesti [[Oracle]]n kehittäjät.

Btrfs 1.0 liitettiin osaksi Linuxin ydintä versiosta 2.6.29 lähtien (vuonna 2009).

==Ominaisuuksia==
Btrfs:n pääominaisuuksia ovat:
* Extent pohjainen tiedostojen tallennus (tiedoston maksimikoko 2^64 tavua)
* Tehokas tilankäyttö myös pienten tiedostojen osalta
* Hakemistoindeksien tehokas tilankäyttö
* [[Inode]]t varataan dynaamisesti
* Kirjoitettavat tilannekuvat l. [[Snapshot|snapshotit]] (versionti)
* Hakemistopuu voi sisältää alitaltioita (engl. subvolumes)
* [[Tarkistussummat]] datalle ja metadatalle (useita algoritmeja tarjolla)
* Tiedon pakkaus
* Integroitu monen laitteen tuki, useita [[Ohjelmistopohjainen_RAID|raid-algoritmeja]] valittavissa
* Käytönaikainen [[Fsck|tiedostojärjestelmän tarkistus]] (ei ole vielä toteutettu)
* Erittäin nopea [[Fsck|tiedostojärjestelmän tarkistus]] ellei ole liitettynä.
* Tehokas lisäävä varmistus ja tiedostojärjestelmän peilaus
* Käytönaikainen tiedostojärjestelmän eheytys (engl. defragmentation)

==Aiheesta muualla==
*[https://btrfs.wiki.kernel.org/index.php/Main_Page Btrfs-wiki (englanninkielinen)]

{{Tiedostojärjestelmät}}
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Btrfs

2011-12-19T22:25:32Z

Pb: nykytila

Btrfs (Better Filesystem) on moderni, [[ZFS]]:stä vaikutteita ottava [[tiedostojärjestelmä]] Linuxille. Sitä ovat kehittäneet erityisesti [[Oracle]]n kehittäjät.

Btrfs 1.0 liitettiin osaksi Linuxin ydintä versiosta 2.6.29 lähtien (vuonna 2009). Ytimen versiosta 3.0 löytyvästä versiosta lähtien sille on ollut saatavilla myös [[eheytys]]työkalu.

==Ominaisuuksia==
Btrfs:n pääominaisuuksia ovat:
* Extent pohjainen tiedostojen tallennus (tiedoston maksimikoko 2^64 tavua)
* Tehokas tilankäyttö myös pienten tiedostojen osalta
* Hakemistoindeksien tehokas tilankäyttö
* [[Inode]]t varataan dynaamisesti
* Kirjoitettavat tilannekuvat l. [[Snapshot|snapshotit]] (versionti)
* Hakemistopuu voi sisältää alitaltioita (engl. subvolumes)
* [[Tarkistussummat]] datalle ja metadatalle (useita algoritmeja tarjolla)
* Tiedon pakkaus
* Integroitu monen laitteen tuki, useita [[Ohjelmistopohjainen_RAID|raid-algoritmeja]] valittavissa
* Käytönaikainen [[Fsck|tiedostojärjestelmän tarkistus]] (ei ole vielä toteutettu)
* Erittäin nopea [[Fsck|tiedostojärjestelmän tarkistus]] ellei ole liitettynä.
* Tehokas lisäävä varmistus ja tiedostojärjestelmän peilaus
* Käytönaikainen tiedostojärjestelmän eheytys (engl. defragmentation)

==Aiheesta muualla==
*[https://btrfs.wiki.kernel.org/index.php/Main_Page Btrfs-wiki (englanninkielinen)]

{{Tiedostojärjestelmät}}
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Tiedostojärjestelmä

2011-12-19T22:18:40Z

Pb: /* Eri tiedostojärjestelmät */

Tiedostojärjestelmällä tarkoitetaan juuresta "/" alkavaa hakemistorakennetta (katso [[Linuxin hakemistorakenne]]), vastaavaa hakemistorakennetta tietyllä osiolla (tms.) tai tietorakenteiden teknistä toteutusta. Tässä artikkelissa käsitellään jälkimmäisiä.

Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmänsä. Lisäksi Linux sallii tiedoston liittämisen tiedostojärjestelmänä [[loopback]]-järjestelyn kautta.
Linuxille tai Unixille suunnitelluilla tiedostojärjestelmillä on joitakin yhteisiä piirteitä, esimerkiksi [[aikaleima]]t, [[käyttäjä|tiedoston omistaja]], [[ryhmä]] ja [[tiedoston oikeudet|oikeudet]], tiedoston tyyppi sekä [[i-node]]-rakenne.

Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla.

Linux käyttää tiedostojärjestelmiä ytimen [[wikipedia:Virtual file system|virtuaalisen tiedostojärjestelmän]] kautta. Tuki uusille tiedostojärjestelmille on tämän rakenteen ansiosta helppo toteuttaa. Linux tukeekin kymmeniä eri tiedostojärjestelmiä.

==Eri tiedostojärjestelmät==

Linuxin omat tiedostojärjestelmät ovat ext (ensimmäinen oma, ei enää käytössä), [[ext2]] (kauan käytössä, yhteensopiva ext3:n kanssa, ei journaloiva), [[ext3]] (journaloiva), [[ext4]] (viimeisin versio, nykyään oletusvaihtoehtona useimmissa jakeluissa). Lisäksi käytetään lähinnä erikoistarkoituksiin muita tiedostojärjestelmiä. [[ReiserFS]] on myös ollut joidenkin isojen jakeluiden oletuksena.

===Journaloivat tiedostojärjestelmät===
Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös [[ReiserFS]] (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. [[Ext4]] ja [[Reiser4]] edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. [[JFS]] on IBM:n journaloiva tiedostojärjestelmä.

===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===
Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alunperin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislaskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs|Plan9:n]] [[wikipedia:9P|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol|ncpfs]].

===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===
Vanhoilla CD-levyillä on tavallisesti tiedostojärjestelmä [[ISO 9660]] laajennoksineen, uudemmilla yleensä [[wikipedia:Universal Disk Format|UDF]]. USB-muisteissa yms. käytetään yleisesti aikaisten Windowsien tiedostojärjestelmää [[FAT]] laajennoksineen.

===Erikoiset tiedostojärjestelmät===
Bootissa käytettävän levykuvan tai sulautettujen järjestelmien tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:cramfs|cramfs]] ja [[wikipedia:romfs|romfs]]. [[wikipedia:JFFS2|JFFS2]] on Flash-piireille tarkoitettu tiedostojärjestelmä.

[[Proc-tiedostojärjestelmä|procfs]] ja [[Sys-tiedostojärjestelmä|sysfs]] tarjoavat tiedostojärjestelmän rajapintana ytimeen. [[tmpfs]] on työmuistissa oleva tilapäistiedostojen tiedostojärjestelmä.

[[FUSE]] sallii tavallisen, ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina.

[[Aufs]] ja [[UnionFS]] mahdollistavat usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. Niitä käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an.

[[SquashFS]] on pakkausta käyttävä vain luku -tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään esimerkiksi arkistoinnissa, sulautetuissa laitteissa sekä live-cd:illä niiden [[juurihakemisto]]n sisältävissä levykuvissa.

===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===
Linux tukee useiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä, esimerkiksi Acornin [[wikipedia:Advanced Disc Filing System|ADFS]], BeOSin befs, SCO Unixwaren BFS, [[wikipedia:Mac OS|Mac]]-koneiden [[wikipedia:fi:Hierarchical File System|HFS]] ja [[wikipedia:HFS Plus|HFS Plus]], [[wikipedia:fi:OS/2|OS/2]]:n [[wikipedia:High Performance File System|HPFS]] ja eri Unixien käyttämät [[sysv-fs]], [[wikipedia:Unix File System|UFS]] ja [[XFS]]. Useimpia käytetään vain muiden käyttöjärjestelmien levyjen lukemiseen ja kirjoittamiseen, mutta esimerkiksi Irixin XFS on varteenotettava vaihtoehto myös varsinaiseksi tiedostojärjestelmäksi.

Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle [[NTFS]]-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea. [[FAT]] ja vfat tuetaan täysin.

== Katso myös ==
* [[Linuxin hakemistorakenne]]
* [[Tiedoston oikeudet|Tiedostojen oikeudet]] Linux-järjestelmissä
* [[:Luokka:Tiedostojärjestelmät|Tiedostojärjestelmät-luokka]]
* [[i-node]]
* [[Proc-tiedostojärjestelmä]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]]

{{Tiedostojärjestelmät}}

[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

RPM Fusion

2011-12-19T22:09:52Z

Pb: johdantokappale lyhyemmäksi

RPM Fusion on [[epävirallinen pakettilähde|epävirallinen]] [[pakettivarasto]] [[Fedora]]lle ja [[RHEL]]:lle sekä sen kanssa yhteensopiville jakeluille kuten [[CentOS]]ille. Se syntyi [[Livna]]n, [http://freshrpms.net/ Freshrpms:n] ja [http://dribble.org.uk/ Dribblen] yhdistyttyä yhdeksi pakettivarastoksi.

RPM Fusion on jaettu kahteen osioon: ''Free''-osioon päätyvät vapaalla lisenssillä, mutta esimerkiksi patenttisyistä Fedorasta poisjätetyt ohjelmat. ''Nonfree''-osiossa tarjotaan epävapaita ohjelmia, kuten esimerkiksi [[NVIDIAn binääriajureiden asentaminen|Nvidian]] ja [[AMD/Atin binääriajureiden asentaminen|AMD/Atin]] näytönohjainajureita.

==Käyttöönotto==
Ohjeet RPM Fusionin käyttöönottoon löytyvät [http://rpmfusion.org/Configuration RPM Fusionin kotisivuilta].

Livnan ja Freshrpms:n käyttäjät siirtyvät automaattisesti RPM Fusionin käyttäjiksi hakiessaan päivityksiä Livnan tai Freshrpms:n pakettivarastoista.

Mikäli haluaa käyttöönsä vain lisenssiltään vapaita ohjelmia, voi halutessaan jättää nonfree-varaston asentamatta.

RPM Fusionin käyttöönotto onnistuu klikkaamalla seuraavia linkkejä tai syöttämällä komennot [[komentorivi]]lle:

===Fedoran vakaat versiot===
rpm -ivh http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-stable.noarch.rpm
rpm -ivh http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-stable.noarch.rpm

===Fedoran kehitysversio Rawhide===
rpm -ivh http://download1.rpmfusion.org/free/fedora/rpmfusion-free-release-rawhide.noarch.rpm
rpm -ivh http://download1.rpmfusion.org/nonfree/fedora/rpmfusion-nonfree-release-rawhide.noarch.rpm

===[[RHEL]]-sukuiset jakelut (kuten [[CentOS]]) ===
rpm -ivh http://download1.rpmfusion.org/free/el/updates/testing/5/i386/rpmfusion-free-release-5-0.1.noarch.rpm
rpm -ivh http://download1.rpmfusion.org/nonfree/el/updates/testing/5/i386/rpmfusion-nonfree-release-5-0.1.noarch.rpm

==Livdvdcss==
RPM Fusion [http://rpmfusion.org/SteeringCommittee ei sisällä] kaupallisten [[DVD-elokuvat|DVD-elokuvien]] katseluun tarvittavaa [[CSS (suojaus)|libdvdcss]]-[[kirjasto]]a.

Fedorassa sen asennus onnistuu käyttämällä [[Livna]]-pakettivarastoa. Libdvdcss on ainoa Livnan tarjoama paketti, joten yhteensopivuusongelmia ei synny.

RHEL-sukuisten jakeluiden käyttäjät voivat ladata paketin käsin esimerkiksi [http://packages.sw.be/libdvdcss/ täältä] ([https://rpmrepo.org/RPMforge/ RPMForge]-paketointi).

==Kmod ja akmod==
RPM Fusionin tarjoamia epävirallisia [[ytimen moduulit|ytimen moduuleja]] on kahta eri muotoa, <tt>kmod</tt>- ja <tt>akmod</tt>-alkuisia paketteja. Kmod-pakettien sisältävät moduulit ovat valmiiksi [[kääntäminen|käännetyssä]] muodossa, mistä johtuen paketti täytyy päivittää samalla kuin jakelun [[ydin]]kin. Akmod-paketit taas sisältävät [[lähdekoodi]]muotoisia moduuleita, jotka käännetään automaattisesti uudelleen aina, kun järjestelmä havaitsee ytimen päivittyneen.

Mikäli käännöstyökalujen vielä ylimääräinen levytila (joitakin kymmeniä megatavuja) ei haittaa, ovat akmod-paketit yleensä kätevämpi ratkaisu.

==Katso myös==
*[[Fedoran paketinhallinta]]
*[[Pakettilähteitä Fedoralle]]
*[[Fedoran päivittäminen]]
*[[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]] - luetteloita suositelluista paketeista

==Aiheesta muualla==
*[http://rpmfusion.org/ Kotisivu]

[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Fedora]]
[[Luokka:CentOS]]
[[Luokka:Red Hat Enterprise Linux]]

Monen näytön järjestelmät

2011-12-19T22:03:09Z

Pb: /* Xinerama */ nykytila

Linux-koneeseen voidaan kytkeä useita näyttöjä käyttämällä erillisiä tai moniulostuloisia [[näytönohjain|näytönohjaimia]]. Useiden näyttöjen hallintaan on monta tapaa, jotka kaikki eivät toimi kaikkien näytönohjaimien tai ajureiden kanssa.

==RandR==
[[RandR]] on [[X Window System]]in protokolla, joka mahdollistaa näyttöasetusten muuttamisen ilman tarvetta X:n uudelleenkäynnistämiselle. Versiosta 1.2 lähtien RandR on sisältänyt tuen myös useamman näytön järjestelmien asettamiseen. Näytönohjainajurista riippumattomat näyttöasetusohjelmat toteuttavat monen näytön tuen yleensä RandRin avulla.

==Xinerama==
[[Xinerama]] on X-ikkunointijärjestelmään kehitetty laajennus, jolla saadaan kahdesta tai usemmasta tietokoneeseen liitetystä näytöstä tehtyä yksi suuri virtuaalinäyttö. Xinerama toimii useimpien näytönohjaimien kanssa mukaanlukien Intelin ja Matroxin ohjaimet. Xineramassa ei pysty käyttämään eri värisyvyyksiä kahdella näytöllä samanaikaisesti, eikä toissijainen näyttö useimmiten pysty esittämään [[OpenGL]]-grafiikkaa.

Xinerama-laajennoksen kehitys on lopetettu 2007, ja se on pitkälti poistunut käytöstä.

==TwinView==
[[TwinView]] on Nvidian järjestelmä, jolla kahta näyttöä voidaan käyttää työpöydällä kytkemällä ne yhteen näytönohjaimeen.

==MergedFB==
[[MergedFB]] on yksi tapa toteuttaa monen näytön järjestelmä.

==BigDesktop==
[[BigDesktop]] on ATI:n näytönohjaimilla toimiva järjestelmä.

==Katso myös==
*[[X Window System]]
*[[Näytönohjaimet]]

[[Luokka:Laitteisto]]

Xinerama

2011-12-19T21:57:11Z

Pb:

Xinerama on [[X Window System|X-ikkunointijärjestelmään]] kehitetty laajennos, jolla saadaan toteutettua [[useamman näytön tuki]] muodostamalla näytöistä yksi suuri virtuaalinäyttö.

Kehittyneempi [[RandR]]-protokolla on pitkälti korvannut Xineraman, ja Xineraman kehitys on lopetettu 2007.

Nvidian [[näytönohjaimet|suljettujen ajureiden]] sisältämä [[TwinView]] toteuttaa Xinerama-rajapinnan, joten sitä käytettäessä ei ole aiheellista laittaa Xineramaa erikseen päälle.

==Käyttö==
Xinerama kytketään päälle laittamalla <tt>/etc/X11/[[xorg.conf]]</tt>-tiedostoon seuraavat rivit:
Section "ServerFlags"
Option "Xinerama" "True"
EndSection

Varsinainen monen näytön asetus toteutetaan käyttämällä ServerLayout-osiota, esimerkiksi seuraavasti:
Section "ServerLayout"
Identifier "KolmeNayttoa"
Screen "Screen0" 0 0
Screen "Screen1" LeftOf "Screen0"
Screen "Screen2" RightOf "Screen0"
InputDevice "Mouse0" "CorePointer"
InputDevice "Keyboard0" "CoreKeyboard"
EndSection
Tässä kolmen näytön esimerkissä keskimmäinen näyttö on numero nolla, ja muut näytöt on määritelty <tt>LeftOf</tt> ja <tt>RightOf</tt> -määreillä suhteessa keskimmäiseen.

== Katso myös ==
*[[RandR]]
*[[TwinView]]
*[[X.orgin asetukset]]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:X]]

RandR

2011-12-19T21:54:30Z

Pb:

RandR on [[X Window System]]in [[wikipedia:fi:protokolla|protokolla]], joka mahdollistaa näyttöasetusten tekemisen dynaamisesti, ilman tarvetta X:n uudelleenkäynnistämiselle. Alun perin sitä käytettiin lähinnä näytön kuvan kääntämiseen ja kuvakoon muuttamiseen. X-palvelimen version 1.3 mukana julkaistun RandR 1.2:n myötä sen ominaisuusvalikoima kasvoi selvästi.

RandR 1.2:n avulla on mm mahdollista muuttaa näytön resoluutiota, virkistystaajuutta ja tarkuutta, automaattisesti asettaa ja tunnistaa näyttölaitteita, poistaa näyttöjä käytöstä sekä hallita [[monen näytön järjestelmät|monen näytön järjestelmiä]]. Asetusten teko RandRin avulla on mahdollista myös kokonaan ilman [[xorg.conf]]-[[asetustiedosto]]a.

RandRin asetuksia voidaan hallita joko xrandr-[[komentorivi]]työkalulla tai erilaisilla [[GUI|graafisilla käyttöliittymillä]]. [[KDE]]:n näyttöasetustyökalu on versiosta 4.0 lähtien tukenut RandR 1.2:ta. [[Gnome]]en sisältyy versiosta 2.24 lähtien niin ikään RandR 1.2:ta tukeva [[gnome-display-properties]]-työkalu.

==Monen näytön järjestelmät==
RandR 1.2:een sisältyvä monen näytön tuki korvaa X:n aikaisemman [[Xinerama]]-laajennoksen. Useimmissa[[jakelu]]paketeissa useamman näytön tuki toteutetaan nykyään oletuksena RandRin avulla. Xineraman kehittäminen on lopetettu 2007.

RandRin avulla on mahdollista toteuttaa sekä tila, jossa näyttöjen kuvat ovat kopioita toisistaan että yhden suuren työpöydän malli. Näyttöjä on mahdollista lisätä ja poistaa käytöstä kesken ajon. Näyttöjen asetukset eivät myöskään ole riippuvaisia toisistaan, vaan niillä voi olla esimerkiksi eri värimääräasetus.

Käytettäessä yhtenäisen työpöydän mallia näyttöjen sijainnit voidaan vapaasti määritellä koordinaateilla tai suhteellisilla ''oikealla puolella'', ''yläpuolella'' ym määreillä. Näyttöjen sijainnit voivat myös olla osittain päällekkäisiä, jolloin tietty osa työpöydästä näkyy molemmilla näytöillä.

Graafisissa käyttöliittymissä näyttöjen koordinaatit määritellään yleensä vetämällä niitä kuvaavia suorakulmioita [[hiiri|hiirellä]].

==Xrandr==
Xrandr on X:n mukana tuleva komentoriviohjelma RandRin hallintaan.

===Näyttölaitteiden tietojen tarkastelu===
Komennolla <tt>xrandr</tt> (tai <tt>xrandr -q</tt>) saadaan tietoja koneeseen liitetyistä näytöistä:
Screen 0: minimum 320 x 200, current 2304 x 1024, maximum 2304 x 1024
VGA-0 connected 1280x1024+0+0 (normal left inverted right x axis y axis) 376mm x 301mm
1280x1024 60.0*+ 75.0 59.9
1152x864 74.8
1024x768 75.1 60.0
800x600 75.0 60.3
640x480 75.0 60.0
720x400 70.1
DVI-0 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
LVDS connected 1024x768+1280+0 (normal left inverted right x axis y axis) 0mm x 0mm
1024x768 60.0*+ 60.0
800x600 60.3
640x480 59.9
S-video disconnected (normal left inverted right x axis y axis)

Ensimmäisellä rivillä näytetään nykyisen screenin (''screen'' ei tässä viittaa fyysiseen näyttöön, vaan X:n screen-käsitteeseen) tukema minimiresoluutio, nykyinen resoluutio sekä maksimiresoluutio.

<tt>VGA-0</tt> tarkoittaa tässä ensimmäisessä VGA-portissa kiinniolevaa näyttölaitetta, <tt>DVI-0</tt> ensimmäisessä DVI-portissa olevaa, <tt>LVDS</tt> kannettavan sisäistä näyttöä ja <tt>S-video</tt> [[TV-out]]-liitäntää.

Liitäntöjen nimet eivät ole standardisoituja, vaan eri [[näytönohjain]]ajurit käyttävät niistä omia nimityksiään. Esimerkiksi LVDS voi olla myös <tt>PANEL</tt>, VGA-0 <tt>Analog-0</tt>, DVI-0 <tt>Digital-0</tt> ja S-video <tt>TV</tt>, <tt>TMDS-1</tt> tai <tt>TV_7PIN_DIN</tt>.

Liitetyn näytön rivin (''connected'') alapuolella näytetään sen tukemat resoluutiot ja virkistystaajuudet. Suositeltu (yleensä oletuksena toimiva) resoluutio ja virkistystaajuus on merkitty +-merkillä.

===Yleisimpien asetusten tekeminen===
Asetetaan näyttölaitteen VGA-0 resoluutioksi 1024x768 ja virkistystaajuudeksi 85.0 Hz:
xrandr --output VGA-0 --mode 1024x768 --rate 85.0

Käännetään näyttölaitteen DVI-0 kuva osoittamaan vasemmalle. [[Valitsin]] <tt>--rotate</tt> tukee määreitä <tt>normal</tt> (tavallinen), <tt>left</tt> (vasen), <tt>right</tt> (oikea) ja <tt>inverted</tt> (ylösalaisin).
xrandr --output DVI-0 --rotate left

Peilataan näyttölaitteen TV kuva pysty- ja vaakasuunnassa. Valitsin <tt>--reflect</tt> tukee määreitä <tt>x</tt> (vaakasuunnassa), <tt>y</tt> (pystysuunnassa) ja <tt>xy</tt> (pysty- ja vaakasuunnassa).
xrandr --output TV --reflect xy

Otetaan kaikki järjestelmään liitetyt näytöt käyttöön ja etsitään niille oletusasetukset:
xrandr --auto

Etsitään vain oletusasetukset koskematta näyttöjen päälläolotilaan:
xrandr --preferred

Otetaan näyttö LVDS pois käytöstä (varmista toki ensin, ettei tämä ole ainoa päälläoleva näyttö):
xrandr --output LVDS --off

Tietoja muista valitsimista saa komennolla <tt>[[man]] xrandr</tt>.

===Monen näytön tuki===
====Sama kuva kaikissa näytöissä====
Jos tarkoituksena on vain saada sama kuva näkymään kaikissa näyttölaitteissa, riittää yleensä komennon
xrandr --auto
antaminen, mikä etsii ja tunnistaa käytössä olevat näytöt sekä määrittää ne näyttämään samaa kuvaa. Koska tämä tapahtuu oletuksena aina X:n käynnistyessä, ei [[xorg.conf]]issa tarvitse välttämättä mainita näytöistä mitään. Jos automaattiasetukset myös muuten tyydyttävät, voi xorg.conf hyvin jopa puuttua kokonaan.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että monet näytönohjaimet eivät tue videokuvan näyttämistä usealla näytöllä samanaikaisesti. Näyttöä, jolla videokuva näkyy, voi tarvittaessa muuttaa komennolla
[[xvattr]] -a XV_CRTC -v 1
missä <tt>1</tt> on näytön numero. 0 tarkoittaa ensimmäistä näyttöä, 1 toista, 2 kolmatta ym. Xvattr-työkalu löytyy useimmissa jakeluissa [[paketinhallinta|paketista]] <tt>xvattr</tt>.

====Yhtenäinen työpöytä====
Jos tavoitteena on yhtenäisen työpöydän aikaansaaminen (ikkunoita voidaan siirrellä näytöltä toiselle), muuttuu asia astetta monimutkaisemmaksi. Komennon <tt>xrandr</tt> tulosteen ensimmäisellä rivillä näkyvän screenin maksimaalisen koon on näet oltava niin iso, että kaikki näyttölaitteet resoluutioineen saadaan soviteltua sen sisään.

Mikäli screenin koko riittää, voidaan yhtenäinen työpöytä toteuttaa xrandr-työkalulla koskematta xorg.confiin.

Esimerkiksi seuraavassa yhtenäinen työpöytä luotaisiin sijoittamalla näyttö DVI-2 näytön LVDS yläpuolelle (valitsin <tt>--above</tt>).
xrandr --output DVI-2 --above LVDS

Sama koordinaatteja käyttämällä, mikäli molempien näyttöjen resoluutioiden oletetaan olevan 1024x768.
xrandr --output DVI-2 --pos 0x0
xrandr --output LVDS --pos 1024x0

Valitsinten <tt>--above</tt> ja <tt>--pos</tt> lisäksi sijoittelussa voidaan hyödyntää valitsimia <tt>--below</tt> (alapuolella), <tt>--left-of</tt> (vasemmalla), <tt>--right-of</tt> (oikealla) ja <tt>--same-as</tt> (sama kuin jokin toinen näyttö).

[[Kuva:Xrandr-kaavio.png|thumb|350px|Kaaviokuva 2304x1024-kokoisesta screenistä ja sen sisään sijoitelluista näytöistä. [[Ikkunointiohjelma]]t eivät (oikein toimiessaan) sijoita näyttöjä vaaleankeltaisella merkittyyn hukkatilaan.]]
Varsinaisen screenin koko ei kuitenkaan usein riitä haluttuun näyttöasetteluun. Tällöin screenin koosta on tehtävä '''virtuaalinen'''. Tämä ei ainakaan toistaiseksi onnistu komentoriviltä, vaan vaatii xorg.confin muokkaamista ja X:n uudelleenkäynnistyksen.

Suurempi virtuaalinen screen vaatii aina lisää muistia. Näytönohjaimet eivät välttämättä myöskään tue [[wikipedia:fi:DRI|DRI]]:tä tiettyä arvoa suuremmilla screeneillä (esimerkiksi Intelin i945-piirillä ja sitä vanhemmilla 2048x2048).

Oletetaan, että kannettavan tietokoneen sisäisen näytön (LVDS, resoluutio 1024x768) oikealle puolelle halutaan sijoittaa VGA-liitäntäinen ulkoinen näyttö (VGA-0, resoluutio 1280x1024). Esimerkkinäytönohjaimen sallima maksimaalinen screenin koko on kuitenkin vain 1280x1200, vaikka ylläkuvattu asettelu vaatii 2304x1024:ää (1024+1280=2304).

Screenistä pitää siis tässä tapauksessa tehdä virtuaalinen. Xorg.confin osion ''Screen'' alaosioon ''Display'' täytyy lisätä rivi
Virtual 2304 1024
jolloin virtuaalisen screenin kooksi tulee 2304x1024. Koko osio näyttäisi siis esimerkiksi seuraavalta
Section "Screen"
Identifier "oletus-screen"
Device "naytonohjain"
DefaultDepth 24
SubSection "Display"
Depth 24
Virtual 2304 1024
EndSubSection
EndSection
Näytönohjainlaitteeksi on tässä määritelty <tt>naytonohjain</tt>, värimääräksi <tt>24</tt> bittiä ja screenin tunnisteeksi <tt>oletus-screen</tt>.

Jos '''näyttöjen asettelulle''' halutaan tehdä oletusasetus xorg.confiin, pitää ''Monitor''-osioista tehdä seuraavan kaltaiset:
Section "Monitor"
Identifier "ulkoinen VGA"
Option "''RightOf''" "kannettavan LCD"
EndSection

Section "Monitor"
Identifier "kannettavan LCD"
EndSection
Monitor-osiot sidotaan vuorostaan fyysisiin näyttöihin ''Device''-kappaleessa seuraavasti:
Section "Device"
Identifier "naytonohjain"
Driver "ati"
Option "Monitor-VGA-0" "ulkoinen VGA"
Option "Monitor-LVDS" "kannettavan LCD"
EndSection
[[Näytönohjaimet|Näytönohjaimen ajuriksi]] on tässä määritelty <tt>ati</tt>. <tt>Option</tt>-kenttien ensimmäinen kenttä koostuu sanasta <tt>Monitor-</tt> sekä fyysisen näytön tunnisteesta.

Koska esimerkkitapauksessa on kyseessä kannettava jossa on vain yksi näytönohjain (usealla portilla), ei Device-kappaleita tarvitse olla useampia eikä niiden tarvitse sisältää näytönohjaimen porttiosoitetta määrittävää <tt>BusID</tt>-riviä.

Jos oletetaan, että käytössä on suomalainen näppäimistö kbd-ajurilla eikä muille asetuksille ole tarvetta, voisi koko xorg.conf tällöin näyttää esimerkiksi seuraavalta:
Section "InputDevice"
Identifier "nappaimisto"
Driver "kbd"
Option "XkbModel" "pc105"
Option "XkbLayout" "fi"
EndSection

Section "Monitor"
Identifier "ulkoinen VGA"
Option "RightOf" "kannettavan LCD"
EndSection

Section "Monitor"
Identifier "kannettavan LCD"
EndSection

Section "Device"
Identifier "naytonohjain"
Driver "ati"
Option "Monitor-VGA-0" "ulkoinen VGA"
Option "Monitor-LVDS" "kannettavan LCD"
EndSection

Section "Screen"
Identifier "oletus-screen"
Device "naytonohjain"
DefaultDepth 24
SubSection "Display"
Depth 24
Virtual 2304 1024
EndSubSection
EndSection

Section "ServerLayout"
Identifier "oletusasettelu"
Screen "oletus-screen"
InputDevice "nappaimisto"
EndSection

Vaikka näyttöjen asettelu olisi määritelty xorg.confissa, voidaan sitä silti screenin koon puitteissa mukauttaa xrandr-työkalulla. Näyttöjä voidaan tarvittaessa poistaa käytöstä <tt>--off-</tt>-valitsimella, jolloin [[ikkunointiohjelma]]n pitäisi automaattisesti sopeutua uuteen tilanteeseen.

==RandR 1.3==
X.orgin version 1.6 mukana on julkaistu RandR-protokollan versio 1.3. Siinä on lisätty mm. tuki oletusnäytön asettamiselle (monen näytön järjestelmissä) sekä ns. ''panning''-tilalle, jossa X-näytön koko asetetaan fyysistä näyttöä suuremmaksi ja fyysisen näytön kuvaa liikutellaan virtuaalisen näytön sisällä hiirellä.

Oletusnäyttö voidaan asettaa xrandr-työkalun valitsimilla <tt>--primary</tt> ja <tt>--noprimary</tt> sekä panning valitsimella <tt>--panning</tt>.

==Katso myös==
*[[X.orgin asetukset]]
*[[Näytönohjaimet]]
*[[X Window System]]
*[[X.org]]
*[[Monen näytön järjestelmät]]
*[[Xinerama]]
*[[TwinView]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.x.org/wiki/Projects/XRandR RandR-protokolla X.orgin wikissä]
*[http://wiki.debian.org/XStrikeForce/HowToRandR12 RandR-ohje Debianin wikissä]
*[http://intellinuxgraphics.org/dualhead.html Ohje monen näytön tukea varten intellinuxgraphics.orgissa]
*[http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=927&num=1 Phoronix.comin RandR-opas]
*[http://www.thinkwiki.org/wiki/Xorg_RandR_1.2 RandR Thinkwikissä]

[[Luokka:X]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Laitteisto]]

Linux.fi:Kahvihuone

2011-12-04T19:05:22Z

Pb:

Last

2011-11-21T18:20:12Z

Pb: /* Käyttö */

[[Komentorivi]]komento last listaa koneen [[käyttäjä|käyttäjien]] viimeaikaiset sisään- ja uloskirjautumisajat, kirjautuneenaoloajan, mahdollisen etäkoneen jolta käsin kirjautuminen on tapahtunut sekä kirjautumis[[virtuaalikonsoli]]n. Tiedot saadaan tiedostosta /var/log/wtmp, johon useimmissa järjestelmissä myös tavallisilla käyttäjillä on lukuoikeus. Lähdetiedostoa on mahdollista muuttaa valitsimella -f.

Last osaa listata myös järjestelmän käynnistys-, sulkemis-, [[ajotaso|ajotasonvaihto-]] ja päälläoloajat pseudokäyttäjien reboot (käynnistys), shutdown (sulkeminen) ja runlevel (ajotasonvaihto) avulla. Tässä yhteydessä listataan myös järjestelmän [[ydin|ytimen]] versio.

==Käyttö==
Listaataan käyttäjien kirjautumistiedot sekä järjestelmän käynnistykset ja päälläoloajat (pseudokäyttäjä reboot). Uusimmat tapahtumat ovat listassa ensimmäisenä. Ensimmäisessä sarakkeessa näytetään kirjautumisnimi, toisessa kirjautumisvirtuaalikonsoli, kolmannessa kirjautumiskoneen nimi tai IP-osoite (jos kyseessä on etäkirjautuminen), neljännessä sisään- ja uloskirjautumisaika ja viidennessä kirjautuneenaoloaika. Käyttäjän reboot yhteydessä näytetään toisessa sarakkeessa tapahtuman tyyppi (system boot, järjestelmän käynnistyminen), kolmannessa järjestelmän [[ydin|ytimen]] versio, neljännessä tapahtuman aika ja viidennessä järjestelmän päälläoloaika.
last

Näytetään myös ajotasonvaihto- (runlevel) ja sulkemisajat (shutdown). Shutdown-rivit näyttävät paitsi sulkemisajan myös aikaerotuksen seuraavaan sulkemiseen.
last -x

Näytetään vain 14 edellistä riviä sekä estetään koneennimisarakkeen näyttäminen:
last -14 -R

Näytetään käyttäjän matias 20 viimeistä tietoa:
last matias -20

==Katso myös==
*[[Lastb]]

[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]

Linux.fi:Kahvihuone

2011-11-21T15:13:34Z

Pb: /* Linkitys kielletty uusilta käyttäjiltä */

LTSP

2011-11-21T15:03:49Z

Pb: palautus

LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.

Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.

== Edut ja heikkoudet ==
LTSP:n etuja:
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.

LTSP:n heikkouksia:
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.

==Toiminta==

LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.

Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).

Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.

Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.

LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.

Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.

LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.

==Istuntovaihtoehtoja==

LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].

Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.

==LTSP:n asennus==

Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.

=== Debian ===
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.

LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):
apt-get install ltsp-server
ltsp-build-client --dist etch
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload

Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.

Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])
apt-get install qemu
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp

Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).

Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.

===Fedora===
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].

===Ubuntu===
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite ja oma osoiteavaruus, jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden Ubuntu 10.04 LTS:ssä muistin kulutus kasvaa 150-200 MB, joten sen verran kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden.

Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.

# Käynnistä kone alternate-levyltä
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin
# Valitse Asenna
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla

Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin

INTERFACES="eth0"

DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.

Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.

=== iITalc ===

Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).

====Lisätietoja Ubuntulle====
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP

Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]

== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==

Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.

== WLAN ja LTSP ==
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi

== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi

==Katso myös==
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]
*[[Skolelinux]]
*[[Edubuntu]]

==Aiheesta muualla==
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa

[[Luokka:Etäkäyttö]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:LTSP]]

Pääte

2011-11-21T15:03:08Z

Pb: Käyttäjän 62.165.141.169 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.76.190.93 tekemään versioon.

Pääte (engl. ''terminal'') tarkoittaa laitetta, jolla tietokonetta voi etäkäyttää, tavallisesti [[sarjaportti|sarjaportin]], [[ethernet]]-kaapelin tai [[WLAN]]-yhteyden kautta. Pääte toimii paikallisena näyttönä ja näppäimistönä, mutta sovellusojelmat ajetaan etäkoneella.

Nykyään päätteen sijaan käytetään yleensä joko [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoria]] (eli itsenäisessä tietokoneessa ajettavaa ohjelmaa) tai graafista X-päätettä, joka kyvyiltään saattaa vastata tietokonetta, mutta johon ei asenneta sovellusohjelmia ja josta yleensä puuttuu kiintolevy. Tuki perinteisille päätteille on kuitenkin säilynyt [[Unix]]eissa.

==Perinteiset päätteet==
Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään pelkästään [[tekstitila]]ssa ja niissä on näppämistö, näyttö ja joskus mahdollisuus kytkeä kirjoitin. Osassa päätteitä ei ollut näyttöä, vaan ne toimivat etäkirjoittimina, eli kaikki palaute tulostettiin suoraan paperille, rivi tai merkki kerralla. Elektroniikka saattoi olla hyvin yksinkertainen (1970-luvulla mikropiirit mahdollistivat monimutkaisemmat päätetoiminnot).

Tavallisesti pääte kytkettiin RS232-[[sarjaportti|sarjaportin]] kautta, mahdollisesti modeemien ja puhelinverkon välityksellä (katso [[sarjaterminaali]]). Linux, useimmat [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] ja jotkut [[BIOS]]-ohjelmat osaavat käyttää tällaista päätettä [[konsoli]]na, jolloin koneen käynnistymistä voi ohjata ja verkko-ongelmia selvittää käymättä koneella. Oikean päätteen sijaan voi käyttää toista konetta, kunhan se on kytketty sarjaportin välityksellä ja sopivasti säädetty (uusissa pc-tietokoneissa sarjaportti on yleensä asennettava lisäkorttina). Tuki USB:n kautta käytettävälle konsolille on heikompi kuin tuki aidolle sarjaporttikonsolille.

Oli myös päätteitä, jotka kytkettiin eri tavalla. Mainitsemisen arvoinen on ainakin IBM:n suurkoneiden 3270-pääte, jolla oli nopea koaksiaaliyhteys, jolla lähetettiin kerralla näytöllinen tietoa, jotta varsinainen tietokone sai työrauhaa keskeytysten välillä.

==Graafiset päätteet==
Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään ensisijaisesti [[tekstitila]]ssa. Grafiikka on niissä esitetty erikoismerkein, mahdollisesti ohjelmoitavalla vaihtoehtoisella merkistöllä tai joissakin laitteissa vaihtoehtoisessa grafiikkatilassa, esimerkiksi joidenkin päätteiden ja pääte-emulaattorien ([[xterm]]) käyttämä Tektronix 4014 -yhteensopiva vektorigrafiikkatila (alkuperäisessä päätteessä näytön elektronisuihku ohjattiin seuraamaan piirrettäviä kuvioita eli ilman televisiossa ja CRT-näytöissä yleensä käytettyjä vaakaraitoja).

1980-luvun lopulla ilmestyi myös [[X-pääte|X-päätteitä]], joilla voi käyttää Unixien normaalia [[GUI|graafista]] käyttöliittymää. X-päätteitä markkinoidaan nykyään usein nimillä "thin client" ja "network computer". X-päätteen voi myös rakentaa tavallisesta tietokoneesta, poistamalla turhat osat ja ohjelmistot ja asettamalla laite käyttämään verkossa olevaa palvelinta. [[Linux-pääteympäristö|X-pääteympäristö]] voidaan toteuttaa esimerkiksi [[LTSP]]:n avulla.

==Komentorivi==
Perinteisiä päätteitä emuloivia pääte- eli [[terminaaliemulaattori|terminaaliemulaattoreita]] ja niiden avulla toimivia [[komentotulkki]]-istuntoja kutsutaan joskus virheellisesti päätteiksi. Käsitteet tekstitila ja komentorivi samaistetaan toisin sanoen perinteisiin päätteisiin. Tietoja komentorivin käytöstä löytyy artikkelista [[Portaali:Komentorivi]].

==Katso myös==
*[[Sarjaterminaali]], perinteisen sarjaporttiin kytkettävän päätteen käytöstä
*[[X-pääte]]
*[[Linux-pääteympäristö]], LTSP:n avulla toteutettu X-pääteympäristö

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:pääte|Pääte-artikkeli Wikipediassa]]
*[http://www.faqs.org/docs/Linux-HOWTO/Remote-Serial-Console-HOWTO.html|Linux-HOWTO: Etäkonsoli]

[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Etäkäyttö]]
[[Luokka:Laitteisto]]

Keskustelu:LTSP

2011-11-21T15:03:01Z

Pb: Käyttäjän 62.165.141.169 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän LP tekemään versioon.

== Mitoitus ==
Minun kannaltani olisi mielenkiintoista, jos tähän lisättäisiin kappale palvelimen mitoituksesta. Mitkä asiat siihen vaikuttavat ja miten arvioida palvelinkapasiteetin tarvetta.
-- anonyymi 28. syyskuuta 2009

== Kurssin jälkeiset muutokset ==
LTSP-kurssin jälkeisessä päivityksissä hävisi joitakin teknisiä yksityiskohtia. Onko järjestelmä muuttunut niin, että se ei enää toimi kuvatunlaisesti, vai onko poistamiseen jokin muu syy? LTSP:n virittelyssä esim. unionfs:n käytön tiedostaminen on oleellista. --[[Käyttäjä:LP|LP]] 18. lokakuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Java

2010-07-04T08:22:26Z

Pb: Käyttäjän 91.154.109.48 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 213.216.242.101 tekemään versioon.

[[Sun]]in johdolla kehitetty Java on suosittu oliopohjainen ohjelmointikieli ja virtuaalikone myös avoimen lähdekoodin kehityksessä. Java-ohjelmia ajetaan Java-virtuaalikoneella ja niitä voidaan myös kääntää natiiveiksi ohjelmiksi. Muutamien avoimen lähdekoodin virtuaalikoneprojektien lisäksi Sun julkaisi vuonna 2007 oman Hotspot-virtuaalikoneensa ja kehitysympäristönsä (''Java Development Kit'', JDK) vapaana ohjelmana [[GPL]]:n alaisuudessa. Kaikkia virtuaalikoneen osia ei kuitenkaan voitu avata, ja täydellistä, vapaata Java-virtuaalikonetta rakennetaan [[Icedtea]]-projektissa ([http://en.wikipedia.org/wiki/Icedtea artikkeli Wikipediassa]).

Sunin oman ''javac''-kääntäjän lisäksi kääntäjäpuolella [[IBM]]:n kehittämä [[Jikes]] ja [[GCC|GCC-projektin]] [[GCJ]] ovat vapaita Java-kääntäjiä. Myös suosittu [[Eclipse]]-kehitysympäristö on vapaa.

Pieni esimerkki Java.ohjelmasta:
public class HelloWorld {
public static void main(String[] args) {
System.out.println("HelloWorld!");
}
}

==Katso myös==
* [[Java Debianissa]]
* [[Sunin Java Fedorassa]]
* [[Java Ubuntussa]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:Java|Java Wikipediassa]]
*[http://www.eclipse.org/ Eclipse]
*[http://gcc.gnu.org/java/ GCJ]
*[http://jikes.sourceforge.net/ Jikes]
*[http://www.kaffe.org/ Kaffe]
*[http://openjdk.java.net/ OpenJDK: Sunin oman JDK:n avoin kehityssivusto]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]

XML

2010-05-25T14:50:35Z

Pb: Käyttäjän 62.142.199.169 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pb tekemään versioon.

{{perustietoa}}
*[[wikipedia:fi:XML|XML Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]