https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=PiotrekDLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2026-04-03T22:22:47ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.44.2https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kompare&diff=45330Kompare2016-03-25T09:53:02Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Kompare<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]v2+, [[GFDL]]<br />
| käyttöliittymä=[[Qt]]<br />
| kotisivu=[http://caffeinated.me.uk/kompare/ caffeinated.me.uk/kompare]<br />
}}<br />
<br />
'''Kompare''' on graafinen ohjelmisto, jolla voi verrata kahteen eri tekstitiedostoon tai hakemistoon tehtyjä muutoksia. Tavallisin käyttökohde on eri versioiden vertailu [[:Luokka:Kehitystyökalut|ohjelmistokehityksessä]].<br />
<br />
==Asennus==<br />
{{asenna|Kompare|kompare</tt>, <tt>kdesdk-kompare</tt> tai <tt>kdesdk}}<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[diff]]<br />
* [[colordiff]]<br />
* [[kdiff3]]<br />
* [[Meld]]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br />
<br />
[[pl:Kompare]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Dirname&diff=44430Dirname2016-01-17T12:03:28Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>Dirname on [[komentorivi|komentoriviohjelma]], joka poistaa sille annetusta tiedostonnimestä varsinaisen tiedostonnimiosan palauttaen pelkän hakemisto-osan.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Tulostaa <tt>"/etc/X11/"</tt> poistaen varsinaisen tiedostonnimen:<br />
dirname /etc/X11/[[X.orgin asetukset|xorg.conf]]<br />
Koska seuraavan komennon tiedostonnimi ei sisällä hakemisto-osaa, tulostaa dirname sen sijaan nykyistä [[työhakemisto]]a kuvaavan pistesymbolin. Tulosteena on siis <tt>"."</tt>.<br />
dirname kirje.siskolle.txt<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Basename]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:dirname]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Test&diff=44428Test2016-01-16T18:43:43Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>'''test''' on komento, jolla voi verrata lukuja ja merkkijonoja, testata tiedoston olemassaoloa, oikeuksia yms. test-komentoa vastaa myös []-rakenne. [[Komentotulkki|Komentotulkeissa]] on usein vastaava samanniminen sisäänrakennettu komento, jonka käyttö saattaa poiketa itsenäisestä test-ohjelmasta.<br />
<br />
Koska nimi test on tämän komennon käytössä sitä ei pidä käyttää esimerkiksi ohjelmointiharjoitusten ohjelmien nimenä.<br />
<br />
==Esimerkkejä käytöstä==<br />
Aja komento jos sen asetustiedosto on luettavissa, käyttäen testissä itsenäistä test-ohjelmaa riippumatta komentotulkista<br />
if /usr/bin/test -r ~/.fetchmailrc; then fetchmail; fi<br />
<br />
Käynnistä [[X Window System|X]] eri tavalla riippuen koneesta<br />
if test `hostname` = minunkone<br />
then startx `which gnome-session`<br />
elsif test `hostname` = toinenkone<br />
then startx `which startkde`<br />
else startx `which fvwm`<br />
fi<br />
<br />
Aja komento jos se on olemassa ja tietty tiedosto on pieni<br />
if [ -x ~/bin/kasvata -a `wc -l tiedosto` -lt 3 ]<br />
then kasvata tiedosto<br />
fi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[bash-skriptaus]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:test]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Deb&diff=44427Deb2016-01-16T18:41:35Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>'''Deb''' on [[Debian]]-pohjaisten [[Jakelut|jakeluiden]] dpkg-[[paketinhallinta|paketinhallinnan]] käyttämä ohjelmapakettityyppi. Deb-paketteja hallitaan [[dpkg]]-nimisellä työkalulla, jolle löytyy monia edustaohjelmia kuten [[apt-get]], [[aptitude]] ja [[synaptic]].<br />
<br />
== Tiedostomuoto ==<br />
Deb-paketti on ar-arkisto, joka sisältää kolme tiedostoa:<br />
*<tt>debian-binary</tt>, joka on normaali tekstitiedosto ja kertoo, minkä standardin version mukainen paketti on<br />
*<tt>control.tar.gz</tt>, joka sisältää tiedostot <tt>control</tt> ja <tt>md5sums</tt>, asennukseen ja poistoon liittyvät [[skripti]]t yms. Ensinmainituissa tiedostoissa on tiedot paketin versiosta ja riippuvuuksista (<tt>control</tt>) ja [[md5]]-tarkistussummat (<tt>md5sums</tt>)<br />
*<tt>data.tar.gz</tt>, joka sisältää varsinaisen ohjelman oheistiedostoineen. Pakettia asennettaessa se puretaan suoraan [[juurihakemisto]]on /.<br />
<br />
[[ar]] on unixien perustyökalu, jota ensisijaisesti käytetään [[kirjasto|ohjelmakirjasto]]jen luomisen ja käsittelyn yhteydessä.<br />
<br />
[[gzip]]-pakattu [[tar]]-arkisto (*.tar.gz) on yleinen tapa jakaa ohjelmatiedostoja.<br />
<br />
==Asennusskriptit==<br />
Paketti voi sisältää skriptit <tt>preinst</tt>, <tt>postinst</tt>, <tt>prerm</tt> ja <tt>postrm</tt>, joita ajetaan eri [[valitsin|valitsimin]] paketin asennuksen, päivityksen ja poistamisen yhteydessä. Skriptit viittaavat usein paketinhallintajärjestelmän apuskripteihin, joilla esimerkiksi päivitetään [[ikkunointiohjelma|ikkunointiohjelmien]] ja [[työpöytäympäristö]]jen valikkoja ja säädetään paketin asetuksia käyttäjän aiemmin tekemien valintojen mukaan. Skriptit myös huolehtivat ohjelmien uudelleenkäynnistämisestä tarpeen mukaan.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Deb-paketin tekeminen]]<br />
*[[Debian#Debianin paketinhallinta|Debianin paketinhallinta]]<br />
<br />
[[Luokka:Tiedostomuodot]]<br />
[[Luokka:Paketinhallinta]]<br />
<br />
[[pl:DEB]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GNOME_Terminal&diff=44359GNOME Terminal2015-12-30T12:46:57Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Gnome-terminal.png|thumb|right|250px|Gnome-terminal]]<br />
Gnome-terminal on [[Gnome]]-[[työpöytäympäristö]]n [[terminaaliemulaattori]]. Se tukee tavallisten terminaalitoimintojen lisäksi välilehtiä ja URL-tunnistusta.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Konsole]]<br />
<br />
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]<br />
[[Luokka:Terminaaliemulaattorit]]<br />
<br />
[[pl:Terminal GNOME]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Sleep&diff=44291Sleep2015-12-23T11:36:23Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komennolla sleep voidaan pitää halutunmittaisia taukoja, jolloin sleep ei tee mitään muuta kuin odottaa. Tämä on usein kätevää esimerkiksi [[bash-skriptaus|skripteissä]].<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Odottaa 13 sekuntia:<br />
sleep 13<br />
Ei tee mitään 362:een päivään. Argumentteina voidaan antaa myös minuutteja tarkoittava m tai tunteja tarkoittava h.<br />
sleep 362d<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Usleep]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:sleep]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Basename&diff=44278Basename2015-12-19T18:48:42Z<p>PiotrekD: mea culpa</p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
'''basename''' on [[Coreutils|Coreutilsiin]] kuuluva [[komentorivi|komentoriviohjelma]]. Sen pääkäyttökohde on tiedoston juuripolun ja/tai tiedostonpäätteen leikkaaminen sille syötetystä tiedostonnimestä.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
basename /usr/local/bin/oma.sh<br />
Poistaa annetusta tiedostonnimestä sen hakemisto-osan, eli sen tulosteeksi tulee<br />
<tt>"oma.sh"</tt>.<br />
basename kuvat/tux.png .png<br />
Poistaa tiedostonnimestä sekä hakemisto-osan että erikseen määritellyn .png-päätteen, eli tulosteeksi tulee <tt>"tux"</tt>.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[dirname]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:basename]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Basename&diff=44277Basename2015-12-19T18:48:09Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
'''basename''' on [[Coreutils|Coreutilsiin]] kuuluva [[komentorivi|komentoriviohjelma]]. Sen pääkäyttökohde on tiedoston juuripolun ja/tai tiedostonpäätteen leikkaaminen sille syötetystä tiedostonnimestä.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
basename /usr/local/bin/oma.sh<br />
Poistaa annetusta tiedostonnimestä sen hakemisto-osan, eli sen tulosteeksi tulee<br />
<tt>"oma.sh"</tt>.<br />
basename kuvat/tux.png .png<br />
Poistaa tiedostonnimestä sekä hakemisto-osan että erikseen määritellyn .png-päätteen, eli tulosteeksi tulee <tt>"tux"</tt>.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[dirname]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[fi:basename]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Midnight_Commander&diff=44198Midnight Commander2015-12-10T15:24:20Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Midnight Commander<br />
| kuva=[[Kuva:MidnightCommander.png|thumb|250px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]<br />
| käyttöliittymä=[[ncurses]]<br />
| kotisivu=[http://www.midnight-commander.org/ www.midnight-commander.org]<br />
}}<br />
<br />
'''Midnight Commander''' eli <tt>mc</tt> on tehokas [[ncurses]]-pohjainen tekstitilassa käytettävä tiedostoselain joka tukee mm. [[ftp]]- ja [[ssh]]-yhteyskäytäntöjä ([[FISH]]). Ohjelmaan on myöhemmin lisätty tuki hiirelle. Sen esikuvana on DOS-maailmassa aikoinaan suosittu Norton Commander. Vaikka Midnight Commander on tehty [[UNIX]]in kaltaisia järjestelmiä silmällä pitäen, se toimii myös [[Windows]]issa [[Cygwin]]-ohjelmiston avulla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[TUI]]<br />
*[[Double Commander]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:en:Midnight Commander|Midnight Commander englanninkielisessä Wikipediassa]]<br />
<br />
[[Luokka:Tiedostonhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Midnight Commander]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Cinnamon&diff=44094Cinnamon2015-11-14T11:40:11Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Cinnamon<br />
| kuva=[[Kuva:Cinnamon-1.2.0.png|300px]]<br />
| kuvateksti=Cinnamon työpöytä<br />
| lisenssi=[[GPL]]v2<br />
| käyttöliittymä=[[GTK]]<br />
| kotisivu=[http://cinnamon.linuxmint.com/ cinnamon.linuxmint.com]<br />
}}<br />
<br />
'''Cinnamon''' on alun perin [[GNOME|GNOME 3]]:sta haarautettu työpöytäympäristö, jonka tavoitteena oli tuoda vanhasta GNOME 2:sta tuttuja ulkoasullisia ominaisuuksia myös uuteen versioon. Cinnamon on kuitenkin itsenäistynyt version 2.0 myötä täysin itsenäiseksi työpöytäympäristöksi, eikä ole enää riippuvainen GNOME 3:sta. Sen kehityksen aloitti ja sitä kehittää edelleen [[Linux Mint]]in kehittäjät. Cinnamon on vielä pahasti keskeneräinen ja vain osittain suomenkielinen.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Jotkin jakelut ovat sisällyttäneet Cinnamonin pakettivarastoihinsa, tässä tapauksessa sen pitäisi löytyä nimellä <tt>cinnamon</tt>. Lisätietoa asentamisesta eri jakeluille löytyy Cinnamonin [http://cinnamon.linuxmint.com/?page_id=61 sivuilta].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
{{Epävirallinen pakettilähde}}<br />
{{Asenna/PPA|cinnamon|tsvetko.tsvetkov|cinnamon}}<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Linux Mint]]<br />
* [[MATE]]<br />
<br />
{{Malline:Työpöytäympäristöt}}<br />
[[Luokka:Työpöytäympäristöt]]<br />
<br />
[[pl:Cinnamon]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Cal&diff=44051Cal2015-11-06T23:27:15Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>Cal on yksinkertainen [[komentorivi]]pohjainen kalenteriohjelma. Se osaa tulostaa ruudulle joko tietyn kuukauden tai koko vuoden kalenterin. Kalenterissa senhetkinen päivä näkyy korostettuna.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
Näyttää tämänhetkisen kuukauden kalenterin niin, että viikko alkaa sunnuntaista:<br />
cal<br />
<br />
Näyttää tämänhetkisen kuukauden kalenterin niin, että viikko alkaa maanantaista:<br />
cal -m<br />
<br />
Näyttää koko vuoden kalenterin viikon alkaessa maanantaista:<br />
cal -my <br />
<br />
Näyttää tämänhetkisen kuukauden sekä seuraavan ja edellisen kuukauden kalenterit:<br />
cal -m3<br />
<br />
Näyttää vuoden 1453 kalenterin. Cal tukee vuosia 1-9999.<br />
cal -m 1453<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Date]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:cal]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Yes&diff=43981Yes2015-11-03T15:11:22Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>Yes-[[komentorivi]]komentoa käytetään tulostamaan loputtomasti jotakin tiettyä merkkijonoa (oletuksena y:tä). Tämä voi olla kätevää esimerkiksi joidenkin käyttäjän hyväksyntää vaativien ohjelmien kanssa.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Tulostetaan loputtomasti y:tä.<br />
yes<br />
Tulostetaan loputtomasti merkkijonoa linux.fi.<br />
yes linux.fi<br />
Vastataan [[cp]]-komennon esittämään kyselyyn aina <tt>n</tt> (no). Ks. [[putkitus]].<br />
yes n|cp -i tiedosto1 tiedosto2<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:yes]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Alias&diff=43952Alias2015-10-30T17:45:25Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>'''Alias''' on lähes kaikista [[komentotulkki|komentotulkeista]] löytyvä sisäinen komento, joka luo vaihtoehtoisen nimikkeen jollekin toiselle komennolle. Alias-komennon syntaksi vaihtelee komentotulkista toiseen.<br />
<br />
==Peruskäyttö==<br />
===[[Bash]] ja muut [[sh]]-sukuiset komentotulkit===<br />
Luodaan alias "g" ohjelmalle [[grep]]:<br />
alias g="grep"<br />
Tämä saattaa nopeuttaa ja helpottaa komentorivin käyttämistä, edellyttäen että muistaa kyseisen aliaksen.<br />
Käyttökelpoinen esimerkiksi tilanteessa <br />
[[ls]] -al | g "tiedosto.mp3"<br />
<br />
Tulostetaan kaikki toiminnassa olevat aliakset:<br />
alias<br />
Hyödyllinen aliaksien muistiinpalauttamisessa ja niiden tallentamisessa (ks. [[Alias#Tallennusskripti|Tallennusskripti]])<br />
<br />
===[[Csh]] ja [[tcsh]]===<br />
Asetetaan alias "stx" komennolle <tt>[[startx]] >& [[laitetiedostot|/dev/null]] &</tt>:<br />
alias stx "startx >& /dev/null &"<br />
Tulostetaan kaikki käytössä olevat aliakset:<br />
alias<br />
<br />
==Aliasten poistaminen==<br />
Alias voidaan poistaa käytöstä komennolla<br />
unalias aliaksen_nimi<br />
<br />
==Aliasten lukeminen tiedostosta==<br />
Muun muassa [[Bash]] tukee aliaksien lukemista tiedostoista komennolla<br />
/osoite/alias/tiedostoon<br />
ja kotihakemistossa majaileva [[bashrc|.bashrc]] -tiedosto sisältää kommentoidun kohdan, jonka aktivoimisella aliakset luetaan komentorivitulkin käynnistyessä tietystä tiedostosta. <small>Rivi löytyy esim. "vi .bashrc" ja komentotilassa kirjoita "/.bash_aliases" ilman lainausmerkkejä ^___^</small><br />
<br />
==Muutamia hyödyllisiä aliaksia==<br />
===Sh-sukuiset===<br />
alias ~="cd ~"<br />
alias ..="cd .."<br />
alias ...="cd ../.."<br />
===Csh-sukuiset===<br />
alias ~ "cd ~"<br />
alias .. "cd .."<br />
alias ... "cd ../.."<br />
<br />
==Tallennusskripti==<br />
===Bash===<br />
alias savealias="alias -p > ~/.bash_aliases"<br />
<br />
Tämä ´alias´ tallentaa kaikki toiminnassa olevat aliakset tiedostoon ~/.bash_aliases, josta seuraa niiden automaattinen luku aina komentotulkkia käynnistettäessä, mikäli näin on asetettu<sup>[[Alias#Aliasten_lukeminen_tiedostosta|1]]</sup>. Kuitenkin, tämä on kohtuullisen ruma tapa verrattuna [[diff]]-ohjelmaa hyväksikäyttävään skriptiin, jossa vain muutokset eli uudet aliakset siirtyvät ~/.bash_aliases:iin.<br />
<br />
== Aliaksen kiertäminen ==<br />
Ajoittain voi tulla tarve käyttää tietyn asetetun aliaksen sijaan komennon samannimistä alkuperäistä versiota. Tämä tapahtuu helpoiten asettamalla komennon alkuun \-merkki. Esimerkiksi jos komennolle [[ls]] olisi asetettu alias <tt>"ls --color=auto"</tt>, voisi ls-komennon alkuperäisen värittömän version saada käyttöön komennolla <tt>\ls</tt>. Tässä tapauksessa tämä olisi tosin mahdollista myös komennolla <tt>ls --color=never</tt>. Aliaksen kiertäminen toimii samoin kaikissa tavallisimmissa komentotulkeissa.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Komentorivikomennot#Miss.C3.A4_hakemistoissa_komentoriviohjelmat_ovat.3F|Path]]<br />
*[[Komentorivivinkkejä]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:alias]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Uptime&diff=43844Uptime2015-10-24T10:30:12Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>Uptime on [[komentorivi]]ohjelma joka kertoo järjestelmän käynnissäoloajan. Uptime on myös termi, jolla tarkoitetaan järjestelmän käynnissäoloaikaa.<br />
<br />
Uptime-tiedot näkee yksinkertaisesti komentorivikomennolla<br />
uptime<br />
Jonka tuloste on seuraavanlainen:<br />
16:16:11 up 64 days, 23:08, 3 users, load average: 0.00, 0.40, 1.01<br />
Jossa aluksi on järjestelmän kellonaika (16:16:11), ja sen jälkeen käynnissäoloaika (64 päivää 23 tuntia ja 8 minuuttia). Tämän jälkeen kerrotaan koneelle kirjautuneiden käyttäjien määrä (3). Viimeiset kolme lukua ovat koneen keskimääräinen kuormitus viimeisten yhden, viiden ja viidentoista minuutin ajoilta. Suurempi luku tarkoittaa suurempaa kuormitusta.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Wikipedia:Load (computing)|Load average]] englanninkielisessä wikipediassa<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Käsitteet]]<br />
<br />
[[pl:uptime]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Wubi&diff=43841Wubi2015-10-23T16:39:57Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{ Ohjelma | nimi=Wubi | kuva=[[Kuva:Wubi_logo.gif]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=Windows | kotisivu=[http://wubi-installer.org http://wubi-installer.org]}}<br />
<br />
Wubi-asennusohjelmalla voidaan asentaa [[Ubuntu]] Windows-osion sisälle [[levykuva]]an ilman kiintolevyn [[osiointi]]a tai edes asennuslevyn polttamista. Käyttöjärjestelmän valinta tapahtuu Windowsin oman käynnistysvalikon kautta.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Kopioidaan Wubin asennuspaketti [http://wubi-installer.org ohjelman kotisivulta] ja käynnistetään <tt>wubi.exe</tt>. <br />
<br />
[[Kuva:Wubi-asennus.png|250px|thumb|Wubin asennusohjelma]]<br />
[[Kuva:Wubi-lataus.png|250px|thumb|Wubi lataa tarvittavia tiedostoja]]<br />
[[Kuva:Wubi-reboot.png|250px|thumb|Lataus on valmis.]]<br />
[[Kuva:Wubi-bootmanager.png|250px|thumb|Windowsin käynnistysvalikko.]]<br />
[[Kuva:Wubi-ubuntu.png|250px|thumb|Ubuntu käyttövalmiina.]]<br />
Wubin asennusohjelmassa valitaan Ubuntu-levykuvalle varattava tila kiintolevyltä, luodaan käyttäjätili, valitaan Ubuntussa käytetty kieli ja [[työpöytäympäristö]]. Vaihtoehtoina ovat <br />
* [[Ubuntu]] joka on varustettu [[Unity]]-työpöydällä<br />
* [[Kubuntu]] joka käyttää [[KDE]]-työpöytää<br />
* [[Xubuntu]] joka käyttää [[Xfce]]-työpöytää ja sitä suositellaan erityisesti vanhemmille tietokoneille<br />
* [[Mythbuntu]] on [[MythTV]]:n käyttöön tarkoitettu versio<br />
<br />
Ohjelma lataa asennuksen tarvitsemat tiedostot verkosta. Lopuksi tietokone on käynnistettävä uudestaan. Windowsin käynnistysvalikossa valitaan käynnistettäväksi järjestelmäksi Ubuntu.<br />
Ohjelma tarkistaa asennuksen ja asentaa sen levykuvaan Windows-osiolle. Tietokone käynnistyy uudestaan asennuksen jälkeen. Seuraavalla käynnistyskerralla Ubuntu on käyttövalmis.<br />
<br />
==Asennuksen poistaminen==<br />
Levykuvan poistaminen tapahtuu Windowsissa. Jos olet asentanut Ubuntun C: juureen, C:\ubuntu\ kansiosta löytyy <tt>Uninstall-Ubuntu.exe</tt> asennuksen poisto ohjelma.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://en.opensuse.org/Instlux Instlux] - [[openSUSE]]n asennus Windowsista käsin<br />
* [http://goodbye-microsoft.com/ Debian-Installer] - [[Debian]]in asennus Windowsista käsin<br />
* [http://www.colinux.org/ Cooperative Linux] - Windowsin ja Linuxin ajaminen samanaikaisesti<br />
* [http://www.topologilinux.com/ Topologilinux] - Cooperative Linuxiin pohjautuva [[jakelu]]<br />
* [http://linuxmint-fi.info/mint4win/ Mint4Win] - Linux Mint 9 asennus Windowsista käsin<br />
<br />
[[Luokka:Jakeluiden asennusohjelmat]]<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
<br />
[[pl:Wubi]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Zsh&diff=43784Zsh2015-10-17T08:52:47Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Zsh<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[MIT]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[http://www.zsh.org/ www.zsh.org] [http://zsh.sourceforge.net/ zsh.sourceforge.net]<br />
}}<br />
<br />
'''Zsh''' eli '''Z Shell''' on kehittynyt [[komentotulkki]] Unix-järjestelmille. Sitä voi käyttää sekä normaalina kirjautumiskomentotulkkina että skriptikielenä. Zsh:n kehitys aloitettiin 1990, ja se on tällä hetkellä luultavasti eniten ominaisuuksia sisältävä Unix-komentotulkki. Jotta eri ominaisuudet eivät veisi liikaa muistitilaa, on valtaosa niistä sijoitettu erikseen ladattaviin funktioihin. Zsh huolehtii itse komentorivin editoinnista (ZLE), kun se esimerkiksi [[Bash]]issa on ulkoistettu jokseenkin rajoittuneelle [[Readline]]-kirjastolle. Zsh:ssa on ollut [[Unicode]]-tuki helmikuussa 2006 julkaistusta 4.3.1-versiosta lähtien.<br />
<br />
==Asennus==<br />
{{Asenna|Zsh|zsh}}<br />
<br />
==Ominaisuuksia==<br />
*Ohjelmoitava komennontäydennystoiminto, joka auttaa yleisimpien komentojen argumenttien täydentämisessä (sisältää tuon muutamalle sadalle yleisimmälle komennolle). Myös esimerkiksi man-sivujen nimien täydennys toimii. Esimerkki:<br />
[matti@masiina] ~ % [[yum]] c<br />
check-update -- Check if any updates are available<br />
clean -- Clean local yum cache <br />
*Mahdollisuus jakaa komentohistoria kaikille samaan aikaan päälläoleville zsh-istunnoille<br />
*Muuttujien ja taulukoiden edistynyt hallinta<br />
*Prompt-teemat<br />
*Oikoluku, esimerkiksi komento ''pwero'' täydentyy ''poweroff''iksi.<br />
*Globbing-tuki eli tiedostonnimien automaattinen täydennys erilaisten wildcardien avulla. Esimerkiksi seuraava lisäisi merkkijonon foo kyseisen hakemiston jokaisen .txt-päätteisen tiedoston loppuun:<br />
echo "foo" >>*.txt<br />
*Yhteensopivuustila (zsh:n saa tarvittaessa toimimaan esimerkiksi kuin [[sh]], [[csh]] tai [[ksh]].<br />
*Itsekirjoitetut funktiot (laajennukset)<br />
<br />
==Asetukset==<br />
Kuten useimpien muidenkin ohjelmien [[Asetustiedostojen perusteet|asetustiedostoja]], on zsh:n asetustiedostoja kahdenlaisia, koko järjestelmän laajuisia, jotka ovat muotoa /etc/foo ja käyttäjäkohtaisia, jotka ovat muotoa ~/.foo (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa ja piste on piilotiedoston merkki). Järjestelmänlaajuinen tiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista. Zsh:n käynnistämisen ja sulkemisen yhteydessä ajattavat asetustiedostot ovat seuraavat:<br />
*'''/etc/zshenv ja ~/.zshenv '''<br />
/etc/zshenv ajetaan ensimmäisenä aina zsh:n käynnistyessä siitäkin huolimatta, vaikka zsh olisi käynnistetty käynnistystiedostojen ajon estävällä -f-valitsimella (setopt NO_RSC). ~/.zshrc tottelee -f-valitsinta.<br />
*/'''etc/zprofile ja ~/.zprofile '''<br />
ajetaan zshenv:n jälkeen mikäli käyttäjä kirjautuu sisään kyseisellä zsh-istunnolla, eli kyseessä on ''kirjautumiskomentotulkki''.<br />
*'''/etc/zshrc ja ~/.zshrc '''<br />
Luetaan zshenvin (ja zprofilen) jälkeen, mikäli zsh käynnistetään ''interaktiivisena komentotulkkina''. Komentotulkki on interaktiivinen, kun sitä ei käytetä skriptin ajamiseen, vaan komennot syötetään itse reaaliajassa.<br />
*'''/etc/zlogin ja ~/.zlogin '''<br />
ajetaan zshrc:n jälkeen, mikäli kyseessä on kirjautumiskomentotulkki.<br />
*'''~/.zlogout ja /etc/zlogout'''<br />
ajetaan kirjautumiskomentotulkista poistuttaessa. Käyttäjäkohtainen tiedosto ajetaan muista poiketen ennen järjestelmänlaajuista tiedostoa. <br />
<br />
Seuraavassa on esimerkki zshrc-tiedostosta. '''Lue ennen käyttöönottoa.'''<br />
<br />
# Määritetään promptin (komentorivillä aina näkyvät merkit) ulkoasu. Muuttuja <br />
# PROMPT on sama kuin PS1. %n tarkoittaa koneen ja %m käyttäjän nimeä. %~ on<br />
# nykyinen työhakemisto ja %# on valmiusmerkki (tavallisilla käyttäjillä % ja<br />
# rootilla #). Tulos näyttää tältä: [kayttaja@kone] /usr/bin/ % <br />
# %~:n voi korvata %d:llä jolloin esim. kotihakemiston nimeä ei lyhenetä ~:nä. <br />
# zsh:ssa on myös mahdollista käyttää valmiita prompt-teemoja.<br />
PROMPT='[%n@%m] %~ %# '<br />
<br />
# Määritellään komentorivin oikeassa laidassa näkyvä teksti (valinnainen). <br />
# %t tarkoittaa kellonaikaa.<br />
#RPROMPT='%t'<br />
<br />
# Asetetaan komentohistoriatiedosto<br />
export HISTFILE=~/.history<br />
<br />
# Asetetaan historiatiedoston suurin mahdollinen koko riveinä <br />
export HISTSIZE=999999999<br />
<br />
# Asetetaan kerralla historiatiedostoon tallennettavien rivien maksimimäärä<br />
export SAVEHIST=999999999<br />
<br />
# Lisätään hakemistot /usr/local/bin/ ja $HOME/bin [[PATH]]-muuttujaan<br />
export PATH="$PATH:/usr/local/bin:$HOME/bin"<br />
<br />
# Määritetään oletus[[tekstieditori]]. Tämä asetus vaikuttaa myös käytettävään<br />
# näppäinyhdistelmäteemaan ([[vi]] tai [[emacs]]) mikäli sitä ei erikseen <br />
# määritetä bindkey-komennolla.<br />
export EDITOR="[[vim]]"<br />
export VISUAL=$EDITOR<br />
<br />
# Asetetaan [[ls]]-komennon käyttämät värit. ('''Muunna kaikki yhdelle riville.''')<br />
export LS_COLORS='no=00:fi=00:di=00;34:ln=00;36:pi=40;33:so=00;35:<br />
bd=40;33;01:cd=40;33;01:or=01;05;37;41:mi=01;05;37;41:ex=00;32:*.cmd=00;32:<br />
*.exe=00;32:*.com=00;32:*.btm=00;32:*.bat=00;32:*.sh=00;32:*.csh=00;32:<br />
*.tar=00;31:*.tgz=00;31:*.arj=00;31:*.taz=00;31:*.lzh=00;31:*.zip=00;31:<br />
*.z=00;31:*.Z=00;31:*.gz=00;31:*.bz2=00;31:*.bz=00;31:*.tz=00;31:<br />
*.rpm=00;31:*.deb=00;31:*.cpio=00;31:*.jpg=00;35:*.gif=00;35:*.bmp=00;35:<br />
*.xbm=00;35:*.xpm=00;35:*.png=00;35:*.tif=00;35:'<br />
<br />
# Komentojen täydennyksen asetuksia. Näiden asetusten luontiin voi myös käyttää <br />
# valmista velhoa, joka käynnistyy komennolla compinstall<br />
<br />
# Asetetaan täydennyslistan väreiksi samat, kuin ls:llä<br />
zstyle ':completion:*' list-colors ${(s.:.)LS_COLORS}<br />
<br />
# Ladataan normaalit täydennysfunktiot sekä oikoluku<br />
zstyle ':completion:*' completer _expand _complete _correct _approximate<br />
<br />
# Mahdollistaa sekä merkkijonon ensimmäisiin että viimeisiin merkkeihin <br />
# pohjautuvan täydennyksen.<br />
zstyle ':completion:*' expand prefix suffix<br />
<br />
# Täydennyslistan aakkosellinen järjestys. Muita vaihtoehtoja ovat mm. size <br />
# (koko), date (muutospäivämäärä), time (muutosaika), access (edellinen avausaika) <br />
# sekä reverse (kääntää tulostuksen)<br />
zstyle ':completion:*' file-sort name<br />
<br />
# Täydennettäessä yläpuolisten hakemistojen nimiä (cd ../) ei oteta huomioon nykyistä työhakemistoa<br />
zstyle ':completion:*' ignore-parents pwd<br />
<br />
# [[ps]]:n tulosteeseen pohjautuva valikkopohjainen täydennys [[kill]]-komennolle.<br />
zstyle ':completion:*:*:kill:*' menu yes select<br />
zstyle ':completion:*:kill:*' force-list always<br />
<br />
# Valikkopohjainen täydennys joka käynnistyy, kun vaihtoehtoja on yli ruudullinen. <br />
zstyle ':completion:*' menu select=long<br />
zstyle ':completion:*' select-prompt %SValikko aktiivinen. Sijainti: %p %s<br />
<br />
# Isojen ja pienien kirjainten sekä välimerkkien vastaavuus komentojen <br />
# oikoluvussa. Toisin sanoen mahdollistaa esimerkiksi komennon 'EMACs' <br />
# täydentämisen 'emacs'iksi.<br />
zstyle ':completion:*' matcher-list '' 'm:{a-zA-Z}={A-Za-z} r:|[._-,]=** r:|=** l:|=*'<br />
<br />
# Käynnistetään (uuden tyylin mukaiset) täydennystoiminnot<br />
autoload -Uz compinit<br />
compinit<br />
<br />
# Sallii tab-täydennyksen myös sanan keskellä<br />
setopt COMPLETE_IN_WORD<br />
<br />
# Pidetään taustaprosessit täydellä nopeudella<br />
#setopt NOBGNICE<br />
<br />
# Liitetään zsh-istunnon päättyessä syötetyt komennot historiatiedoston loppuun <br />
# sen nollamisen sijaan<br />
setopt APPEND_HISTORY<br />
<br />
# Liitetään syötetyt komennot historiatiedostoon välittömästi niiden syöttämisen <br />
# jälkeen<br />
setopt INC_APPEND_HISTORY<br />
<br />
# Jaettu komentohistoria samanaikaisesti päälläolevien zsh-istuntojen kesken<br />
#setopt SHARE_HISTORY<br />
<br />
# Älä näytä montaa identtistä riviä haettaessa komentohistoriasta (CTRL+R)<br />
setopt HIST_FIND_NO_DUPS<br />
<br />
# Älä lisää identtisiä peräkkäisiä komentoja komentohistoriaan.<br />
# Jos esim. kirjoitat 30 kertaa peräkkäin "ls", lisätään näistä vain yksi.<br />
#setopt HIST_IGNORE_DUPS<br />
<br />
# Poistaa kaikki edeltävät identtidet rivit komentohistoriasta, vaikka näiden<br />
# komentojen välillä olisi annettu muita komentoja.<br />
#setopt HIST_IGNORE_ALL_DUPS<br />
<br />
# Jos annettua komentoa ei voida suorittaa ja se on hakemistonnimi, niin<br />
# siirrytään automaattisesti tähän hakemistoon (cd).<br />
setopt AUTO_CD<br />
<br />
# Ei ikinä piipata<br />
unsetopt BEEP<br />
<br />
# Asetetaan muutamia [[alias|aliaksia]]<br />
alias stx="startx >& /dev/null &"<br />
alias top="top -d1"<br />
alias ls="ls --color=auto"<br />
alias ..="cd .."<br />
alias ...="cd ../.."<br />
alias ....="cd ../../.."<br />
alias mnt="mount"<br />
<br />
# Listaa vain hakemistot ja hakemistoihin viittaavat symboliset linkit<br />
alias lsd='ls -ld *(-/DN)'<br />
<br />
# Listaa vain pisteellä alkavat tiedostot<br />
alias lsa='ls -ld .*'<br />
<br />
# Emacs-tyylinen komentorivin muokkaus (oletus)<br />
bindkey -e <br />
<br />
# Vi-tyylinen komentorivin muokkaus<br />
#bindkey -v<br />
<br />
# Korjataan Home- End- ja backspace-näppäinten toiminta<br />
bindkey '\e[1~' beginning-of-line<br />
bindkey '\e[4~' end-of-line<br />
bindkey '^[[3~' delete-char<br />
<br />
# Korjataan backspace-näppäimen toiminta [[xterm]]issä<br />
case $TERM in (xterm*)<br />
bindkey '\e[H' beginning-of-line<br />
bindkey '\e[F' end-of-line ;;<br />
esac<br />
<br />
Asetustiedoston muutokset saa helpoiten käyttöön käynnistämällä zsh uudelleen komennolla<br />
exec zsh<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Oh My Zsh]] - Asetukset, joilla Zsh-shellistä saadaan muun muassa interaktiivisempi<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.zsh.org/ Zsh:n kotisivu]<br />
*[http://www.zshwiki.org/ Zsh-wiki]<br />
*[http://grml.org/zsh/zsh-lovers.html Zsh-lovers]<br />
<br />
[[Luokka:Komentotulkit]]<br />
[[Luokka:Asetustiedostot]]<br />
<br />
[[pl:zsh]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Root&diff=43782Root2015-10-15T14:22:30Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>Root on Unix/Linux-järjestelmien pääkäyttäjä. Root-käyttäjällä on oikeudet tehdä järjestelmässä käytännössä mitä vain, ja se on syytä rauhoittaa pelkästään asennus/asetuskäyttöön. Järjestelmän tavallinen käyttö tulee hoitaa rajatummilla käyttäjillä. Tämä tapa käyttää [[Unix]]-tyylisiä järjestelmiä on [[tietoturva]]n kannalta erittäin tärkeä: kun [[käyttäjä]]llä on [[tiedostojen oikeudet|kirjoitusoikeudet]] vain omiin [[tiedosto]]ihinsa, mahdolliset [[haittaohjelmat]]kaan eivät pääse leviämään käyttäjän tiedostoja pitemmälle.<br />
<br />
Oikeita tapoja hankkia root-oikeudet niitä vaativaan käyttöön ovat [[su]] ja [[sudo]]-ohjelmien käyttäminen. Sudo ei normaalisti jätä auki pääkäyttäjän [[komentorivi]]ä, jossa voisi epähuomiossa tehdä vahinkoa. Toisaalta sudo on oletuksena määritelty kysymään käyttäjän ''omaa'' salasanaa vain viiden minuutin välein, mikä voi olla tietoturvariski. Mikäli käyttämäsi ohjelma ei suostu toimimaan ilman pääkäyttäjän oikeuksia, mutta ei tosiasiassa tarvitse niitä, [[fakeroot]]ista on sinulle hyötyä.<br />
<br />
On myös olemassa [[GUI|graafisia]] ohjelmia, jotka ennen asetusohjelman tms käynnistämistä kysyvät rootin salasanaa. Ohjelmasta riippuen autentikointi saattaa myös jäädä voimaan tietyksi aikaa, minä aikana salasanaa ei tarvitse syöttää uudelleen. Tätä ilmaisee tavallisesti jokin kuvake paneelin tehtäväpalkissa.<br />
<br />
Monet [[jakelu]]t ovat lisäksi hiljattain ottaneet käyttöön [[PolicyKit]]-nimisen järjestelmän, jossa pääkäyttäjän oikeudet voidaan myöntää toiminto- eikä sovelluskohtaisesti. Graafisissa ohjelmissa tämä tavallisesti tarkoittaa sitä, että ohjelma avataan tavallisilla oikeuksilla, jonka jälkeen vain pääkäyttäjälle tarkoitetut toiminnot voidaan ottaa käyttöön erillisen napin kautta.<br />
<br />
==Pääkäyttäjän kotihakemisto==<br />
Pääkäyttäjän kotihakemisto on /root, joka muista kotihakemistoista poiketen sijaitsee [[juuriosio]]lla. Näin rootin kotihakemiston tiedostot ovat käytettävissä vikatilanteissa, vaikka juuriosio olisikin pieni. Koska pääkäyttäjänä ei pitäisi tehdä muut kuin pakolliset ylläpitotehtävät ja koska ylläpitäjän ympäristön ei pitäisi olla yllättävä, hakemisto on yleensä lähes tyhjä.<br />
<br />
== Mitä jos rootin salasana unohtuu? ==<br />
Mikäli rootin salasana pääsee unohtumaan, ei ole syytä hävittää koko järjestelmää. Salasanan voi nimittäin vaihtaa monella tapaa. <br />
<br />
===Palauttaminen Sudolla===<br />
<br />
Mikäli tavallisella käyttäjällä on oikeus käyttää [[sudo]]a, voit vaihtaa rootin salasanan käyttämällä seuraavaa komentoa:<br />
<code><nowiki>$</nowiki> '''<tt>sudo [[passwd]]</tt>'''</code><br />
<br />
===Palauttaminen yhden käyttäjän tilalla===<br />
<br />
Joillakin jakeluilla on mahdollista kirjautua sisään roottina ilman salasanaa käyttämällä yhden käyttäjän tilaa. Tämä tapahtuu muokkaamalla järjestelmän [[ytimen käynnistysparametrit|käynnistysparametreja]] [[käynnistyslatain|käynnistyslataimessa]] ([[GRUB#Asetusten_muokkaaminen_k.C3.A4ynnistyksen_yhteydess.C3.A4|GRUBilla]] tai [[LILO]]). Ytimelle annetaan parametri <tt>1</tt>. Jakelu käynnistyy yhden käyttäjän tilassa ja kirjautuu sisään roottina automaattisesti ja voit antaa komennon<br />
<code><nowiki>#</nowiki> '''<tt>vipw</tt>'''</code><br />
vaihtaaksesi rootin salasanaa. Kun olet vaihtanut salasanan, käynnistä järjestelmä uudelleen komennolla<br />
<code><nowiki>#</nowiki> '''<tt>reboot</tt>'''</code><br />
<br />
===initin vaihtaminen väliaikaisesti===<br />
<br />
Initin vaihtaakseen on muokattava järjestelmän [[ytimen käynnistysparametrit|käynnistysparametreja]] [[käynnistyslatain|käynnistyslataimessa]] ([[GRUB#Asetusten_muokkaaminen_k.C3.A4ynnistyksen_yhteydess.C3.A4|GRUBilla]] tai [[LILO]]). Ytimelle annetaan parametrit <tt>rw init=/bin/bash</tt>, mikä saa järjestelmän käynnistymään suoraan [[komentotulkki]]in, missä salasana voidaan vaihtaa komennolla <tt>[[passwd]] root</tt>.<br />
<br />
Kun pääset komentoriville, suorita seuraavat komennot ([[passwd]] pyytää sinua asettamaan uuden salasanan)<br />
<code><nowiki>#</nowiki> '''<tt>[[passwd]]</tt>'''</code><br />
<code><nowiki>#</nowiki> '''<tt>[[sync]]</tt>'''</code><br />
<br />
Käynnistä tietokone uudelleen ja uuden salasanan pitäisi toimia komennolla<br />
<code><nowiki>$</nowiki> '''<tt>su -</tt>'''</code><br />
<br />
===Salasanan salatun version vaihtaminen===<br />
<br />
Toinen vaihtoehto on luoda salasanasta järjestelmäsi käyttämä salattu versio (yleensä [[md5]]-tarkistussumma) ja kopioida tämä [[asetustiedosto]]n /etc/[[shadow-tiedosto|shadow]] (tai /etc/[[passwd-tiedosto|passwd]]) salasanakenttään. Tämän voit tehdä esimerkiksi [[live-cd]]:llä tai toisesta käyttöjärjestelmästä käsin. Oikea rivi alkaa <tt>root:</tt>, jonka jälkeen seuraa salasanakenttä, päättyen kaksoispisteeseen.<br />
<br />
Jos tiedät jonkin tunnuksen salasanan, voit kopioida salasanakentän tämän tunnuksen kohdalta. Voit myös asettaa salasanan jollekin live-linuxin tunnukselle ja kopioida salasanakohdan live-linuxin salasanatiedostosta.<br />
<br />
===Palauttaminen Live-CD:llä===<br />
<br />
Kolmas vaihtoehto on käyttää passwd-komentoa live-linuxista käsin, vaihtamalla juurihakemistonäkymä niin, että passwd-komento viittaa alkuperäisen järjestelmän tiedostoihin:<br />
[[mount]] /dev/mikälie /mnt<br />
[[cd]] /mnt<br />
[[chroot]] /mnt<br />
[[passwd]]<br />
[[exit]]<br />
<br />
chroot vaihtaa näkymän niin, että /bin/passwd ja /etc/shadow viittaavatkin tiedostoihin /mnt/bin/passwd ja /mnt/etc/shadow. Näin salasana asettuu alkuperäisen järjestelmän asetusten mukaisesti, kunhan live-linuxin [[ydin]] on yhteensopiva uuden juuren mukaisten kirjastojen kanssa. Koska olet pääkäyttäjä, passwd ei kysy salasanaa.<br />
<br />
[[Luokka:Käsitteet]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
<br />
[[pl:Root]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=PID&diff=43781PID2015-10-15T14:21:21Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>'''PID''' eli Process Identifier on [[prosessi]]n tunnistenumero. Mm. [[kill]]-käskyn yhteydessä tarvitaan PID-numeroa. [[Init]] on yleensä PID 1, ja se käynnistää muut ohjelmat [[fork()]]-kutsulla.<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]<br />
[[Luokka:Käsitteet]]<br />
[[Luokka:Prosessienhallinta]]<br />
<br />
[[pl:PID]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nouveau&diff=43780Nouveau2015-10-15T14:20:41Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Nouveau<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[MIT-lisenssi]], [[MIT]]/[[GPL]], [[GPL]]<br />
| käyttöliittymä=[[Ajuri]]<br />
| kotisivu=[http://nouveau.freedesktop.org/wiki/ http://nouveau.freedesktop.org/wiki/ ]<br />
}}<br />
<br />
'''Nouveau-projekti''' kehittää [[Näytönohjaimet#Nvidia|Nvidian näytönohjaimille]] uutta avoimen [[Lähdekoodi|lähdekoodin]] ajuria, jonka 3D-ominaisuudet ovat jo melko hyvällä tasolla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Näytönohjaimet]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://arstechnica.com/information-technology/2013/09/nvidia-seeks-peace-with-linux-pledges-help-on-open-source-driver/ Nvidia lupautuu auttamaan Nouveau projektia]<br />
<br />
[[Luokka:Laitteisto]]<br />
<br />
[[pl:Nouveau]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=KWrite&diff=43779KWrite2015-10-15T14:16:11Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{ Ohjelma | nimi=KWrite | kuva=[[Kuva:kwrite.png|200px]] | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=[[QT]] | kotisivu=[http://www.kate-editor.org/ kate-editor.org] }}<br />
<br />
'''KWrite''' on kevyt tekstieditori [[KDE|KDE-työpöytäympäristölle]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Kate]]<br />
*[[wikipedia:fi:KWrite|KWrite-artikkeli Wikipediassa]]<br />
<br />
[[Luokka:Tekstieditorit]]<br />
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br />
<br />
[[pl:KWrite]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Passwd-tiedosto&diff=43778Passwd-tiedosto2015-10-15T14:13:06Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
/etc/passwd on yleensä kaikkien käyttäjien luettavissa oleva [[asetustiedosto]], joka sisältää tiedot mm. [[käyttäjä]]n oikeasta nimestä ja [[kotihakemisto]]sta.<br />
<br />
== Rakenne ==<br />
Tiedostossa jokainen käyttäjä on esitelty omalla rivillään. Rivi voisi näyttää esimerkiksi seuraavalta:<br />
kayttaja:x:1000:1000:Pentti Peruskäyttäjä,,,:/home/kayttaja:/bin/bash<br />
1 2 3 4 5 6 7<br />
Kentät on erotettu toisistaan kaksoispisteellä. Kenttien tiedot:<br />
#Käyttäjätunnus<br />
#Salasana. Tässä on yleensä vain kirjain x kertomassa, että salasana on tallennettu salakirjoitettuna tiedostoon [[Shadow-tiedosto|/etc/shadow]]<br />
#Käyttäjän [[UID]]-tunnistenumero<br />
#Sen ryhmän [[GID]]-tunniste, johon käyttäjä ensisijaisesti kuuluu<br />
#Oikea nimi<br />
#Kotihakemisto<br />
#Oletus[[komentotulkki]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Shadow-tiedosto]]<br />
*[[Group-tiedosto]]<br />
<br />
[[Luokka:Asetustiedostot]]<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
<br />
[[pl:/etc/passwd]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Rekonq&diff=43667Rekonq2015-09-26T19:56:20Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=rekonq<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| käyttöliittymä=[[Qt]]<br />
| lisenssi=<br />
| kotisivu=[http://rekonq.kde.org/ rekonq.kde.org]<br />
}}<br />
<br />
'''rekonq''' on kevyt ja pelkistetty web-selain joka käyttää [[WebKit]] piirtomoottoria. Se käynnistyy ja toimii nopeasti. Nimi viittaa [[KDE|KDE-työpöydän]] oletusselaimeen [[Konqueror]] (''re-konquer, uudelleen valloita'') - ilmeisesti viitaten, että projekti yrittää toteuttaa sen mitä edeltäjältään jäi saavuttamatta. <br />
<br />
Usein paljon JavaScriptiä sisältävät sivut toimivat paremmin rekonq-selaimella kuin muilla KDE-työpöydän selaimella. Selaimen kaikki ikkunat ovat samaa prosessia, toisin kuin Konquerorissa. Selain on mahdollista asettaa KDE-työpyödän oletusselaimeksi.<br />
<br />
Ominaisuuksia:<br />
* oletusnäkymässä kirjainmerkit kuvakaappauksina<br />
* perustoiminnot: avaa, tallenna, tulosta, kirjainmerkkaa, etsi, <br />
* välilehdet<br />
* näkymiä: osoitekirja, kokoruudun käyttö, historia<br />
* Mozilla pluginit: mm flash liitännäiset sivuissa toimivat<br />
* erikoisominaisuudet: selaintyypin huijaaminen, mainosten esto<br />
<br />
Nykyisellään (''loppuvuosi 2013'') selain on melko buginen ja kaatuu usein, mutta nopeutensa ansiosta se ei juurikaan häiritse käyttöä.<br />
<br />
[[Luokka:KDE-ohjelmat]]<br />
[[Luokka:WWW-selaimet]]<br />
<br />
[[pl:rekonq]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Nologin&diff=43608Nologin2015-09-21T13:17:05Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>Nologin voi tarkoittaa joko [[Asetustiedostojen perusteet|asetustiedostoa]] <tt>/etc/nologin</tt> tai <tt>nologin</tt>-ohjelmaa.<br />
<br />
== /etc/nologin ==<br />
Jos asetustiedosto <tt>/etc/nologin</tt> on olemassa, onnistuu sisäänkirjautuminen vain [[pääkäyttäjä]]n oikeuksin. Muille käyttäjille näytetään kirjautumisyrityksen yhteydessä tämän tiedoston sisältö ja kirjautuminen estetään.<br />
<br />
== Nologin-ohjelma ==<br />
<tt>nologin</tt> on [[komentorivikomennot|komentoriviohjelma]], joka näyttää käyttäjälle viestin, jonka mukaan hänen käyttäjätunnuksensa ei ole käytettävissä. Se on tarkoitettu asetettavaksi sellaisten käyttäjien [[Passwd-tiedosto|oletuskomentotulkiksi]], joiden ei haluta pystyvän kirjautumaan järjestelmään.<br />
<br />
[[Luokka:Asetustiedostot]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:nologin]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tree&diff=43426Tree2015-09-04T19:18:56Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Tree<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]v2+<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[http://mama.indstate.edu/users/ice/tree/ mama.indstate.edu/users/ice/tree]<br />
}}<br />
'''Tree''' on ohjelma joka näytää hakemiston sisällön rekursiivisesti puumaisessa muodossa. Tree on alun perin [[MS-DOS|DOS]]-ohjelma, joka on myöhemmin portattu [[UNIX]]ille.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
$ tree ~/esimerkki/<br />
/home/user/esimerkki/<br />
`-- tetris<br />
|-- bin<br />
| `-- tetris.jar<br />
`-- src<br />
`-- tetris.java<br />
<br />
3 directories, 2 files<br />
<br />
* <tt>-a</tt> - Tulostetaan kaikki tiedostot, mukaan luettuna piilotetut, eli pisteellä alkavat tiedostot<br />
* <tt>-d</tt> - Tulostetaan vain hakemistot<br />
* <tt>-l</tt> - Seurataan [[symbolinen linkki|symbolisia linkkejä]], jos ne osoittavat hakemistoihin<br />
* <tt>-f</tt> - Tulostetaan tiedostojen polku kokonaisuudessaan<br />
* <tt>-x</tt> - Pysytään vain nykyisessä [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmässä]]<br />
* <tt>-L <taso></tt> - Määritellään maksimitaso, jonka sisällön tree näyttää. Esimerkiksi jos taso on 2, niin tree ei näytä tiedostoja tai hakemistoja jotka ovat syvemmällä tasolla kuin 2.<br />
<br />
==Asennus==<br />
{{Asenna|Tree|tree}}<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:tree]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=GCC&diff=43223GCC2015-08-23T17:49:28Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>GCC ([[GNU]] Compiler Collection) on [[GNU]]-projektin kääntäjäkokoelma, jolla voi kääntää ohjelmointikieliä [[C]], [[C plus plus|C++]] (CPP), Objective-C, Fortran, [[Java]] ja Ada. GCC sisältää myös näiden kielten kirjastot. GCC on saatavissa todella monille [http://gcc.gnu.org/install/specific.html alustoille], ja mm. Nokian älypuhelimista tunnetulle Symbian-käyttöjärjestelmälle valmistetut ohjelmat käännetään sillä.<br />
<br />
GCC:n versio 4.0.0 julkaistiin huhtikuun 20. päivänä 2005.<br />
<br />
==Kääntäminen==<br />
===[[C]] ja [[C plus plus|C++]]===<br />
C-ohjelmat käännetään komennolla:<br />
gcc tiedosto1.c tiedosto2.c -o ohjelma<br />
Vastaavasti C++-ohjelmissa korvataan gcc komennolla g++ (joka itse asiassa ajaa gcc-kääntäjän linkittäen mukaan C++:n standardikirjastot).<br />
<br />
Lippuja joita voi lisätä käännöskomentoon:<br />
*-O: Asettaa optimointitason (0-3, 0 ei optimointia. Muut optimointiasetukset selityksineen löytyvät [http://gcc.gnu.org/onlinedocs/gcc/Optimize-Options.html GCC:n ohjekirjasta]). Yleensä kannattaa käyttää muotoa <tt>-O2</tt><br />
*-l: Kirjaston linkittäminen, esim. <tt>-lsdl</tt> linkittäisi projektiin mukaan libsdl.so-kirjaston asetuksissa määritellystä paikasta. [[pkg-config]] auttaa oikeiden kirjastovalitsinten löytämisessä.<br />
*-W: Asettaa varoitustason, eli sen, mitkä varoitukset näytetään. Esimerkiksi <tt>-Wall</tt> näyttäisi kaikki mahdolliset varoitukset kohdista, joita pidetään huonona tyylinä ja jotka on helppo välttää.<br />
*-I: Lisää otsikkotiedostojen poluksi määritellyn. Esimerkiksi jos koodissa on #include <foo.h>, ja foo.h sijaitsee vaikka hakemistossa ~/headerit, käytetään lippua <tt>-I~/headerit</tt><br />
*-g: Lisää binääriin GNU-tyyliset debug-symbolit, olennainen esim [[Gdb]]:n ja [[Valgrind]]in kanssa.<br />
*-pedantic: antaa standardin vaatiman diagnostiikan vähäpätöisistäkin syntaksivirheistä.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Distcc]]<br />
*[[Make]]<br />
*[[Cscope]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://gcc.gnu.org/ GCC:n kotisivu]<br />
* [http://gcc.gnu.org/onlinedocs/gcc/Optimize-Options.html Täysi lista GCC:n optimointi-lipuista selityksineen englanniksi]<br />
<br />
[[Luokka:Kehitystyökalut]]<br />
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]<br />
<br />
[[pl:GNU Compiler Collection]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Bash&diff=43139Bash2015-08-14T19:35:14Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=GNU Bash<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]v3+<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[https://gnu.org/software/bash/ gnu.org/software/bash]<br />
}}<br />
<br />
'''Bash''' eli ''Bourne again shell'' on useimpien Linux-jakeluiden oletuskomentotulkki. Se toimii yleensä [[sh]]:n lailla, [[POSIX]]-standardia noudattaen, mutta sisältää suuren määrän laajennoksia, osa [[ksh]]:stä ja [[csh]]:stä lainattuja.<br />
<br />
==Käyttäytymisen muokkaaminen==<br />
Bashin käyttäytymistä ja komentokehotteen ulkoasua on mahdollista muokata hyvinkin monipuolisesti. Edellisessä pitää muistaa, että komentotulkkia käyttävät ohjelmat voivat olla hyvinkin tarkkoja siitä, miten tulkki käyttäytyy, eli asetusten pitää koskea vain interaktiivisesti käynnistettyjä tulkkeja.<br />
<br />
Riippuen valitsimista tai siitä nimestä, jolla bash käynnistyy se toimii normaalisti, yrittäen seurata historiallista sh:n käyttäytymistä (sh), POSIX-standardia (--posix) tai rajoittaen käyttäjän vapautta (rbash, --restricted). Käytös riippuu myös mm. siitä käynnistetäänkö se interaktiivisesti &ndash; sekä valitsimista ja asetustiedostoissa tai komentorivillä annetuista lisäohjeista.<br />
<br />
[[Bashin ulkoasu]]sta on oma artikkelinsa, jossa ohjeet komentokehotteen ulkoasun muokkaamisesta. Samaten [[bash-skriptaus|bash-skriptien kirjoittamisesta]] on oma artikkelinsa.<br />
<br />
Komentorivin tabulaattoritäydennys toimii yleensä vain komennoille, hakemistoille, tiedostoille, käyttäjätunnuksille ja ympäristömuuttujille. Ajamalla bashissa /etc/bash_completion täydennys saadaan käyttämään hyväkseen tietoa eri komennoista, jolloin täydennys toimii myös valitsimille, koneennimille yms. Rivi löytynee valmiiksi käyttäjän tai järjestelmän asetustiedostossa (~/.[[bashrc]] tai /etc/bash.bashrc). Jos rivin alussa on "#", se aktivoidaan poistamalla kyseinen merkki. Rivin alussa oleva piste tai "source"-sana on oleellinen: muuten skripti ajetaan omana ohjelmanaan, joka ei vaikuta käytettävään komentotulkkiin.<br />
<br />
==Asetustiedostot==<br />
Bash noudattaa periaatteessa perinteistä kaavaa, jossa sisäänkirjuduttaessa käynnistetty komentotulkki lukee tiedostot /etc/profile ja ~/.profile (.bash_profile tai .bash_login, jos jompikumpi on olemassa), interaktiivinen muu tulkki tiedostot /etc/bash.bashrc ja ~/.bashrc ja ei-interaktiivinen muu tulkki [[ympäristömuuttuja]]ssa BASH_ENV määritellyn tiedoston. Interaktiivisuus ja sisäänkirjautuminen todetaan [[valitsin|valitsimien]] ja STDINin perusteella. Tätä sekoittaa se, että useimmissa jakeluissa tiedostot kutsuvat toinen toisiaan ja työnjako toteutetaan ehtolauseiden avulla (alkuperäinen syy työnjaolle oli resurssien säästö: ei tarvinnut lukea ja ajaa turhaa): <code>if [ -n "$BASH_VERSION" ]; then ...</code><br />
<br />
Käynnistettynä nimellä sh bash käyttää tiedostoja /etc/profile, ~/.profile ja ympäristömuuttujassa ENV määrättyä tiedostoa.<br />
<br />
Usein osa asetuksista tehdään eri tiedostoissa, joita varsinainen asetustiedosto lukee tarpeen mukaan, esimerkiksi .bash_aliases<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Komentorivin perusteet]]<br />
* [[komentotulkki]]<br />
* [[Bash-skriptaus]]<br />
* [[Shellshock]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://gd.tuwien.ac.at/linuxcommand.org/learning_the_shell.php Learning the shell]<br />
<br />
[[Luokka:Komentotulkit]]<br />
<br />
[[pl:Bash]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Fish&diff=43119Fish2015-08-13T18:36:08Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>''Katso myös artikkeli [[FISH]]-tiedonsiirtoprotokollasta.''<br />
<br />
Fish ('''F'''riendly '''i'''nteractive '''sh'''ell) on uudehko, aloittelijaystävällisyyteen keskittyvä [[komentotulkki]]. Ominaisuuksiin kuuluvat mm. runsas ajonaikainen ohjeistus, kehittynyt TAB-täydennys, syntaksinkorostus sekä tuki X:n leikepöydälle.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://fishshell.com/ Kotisivu]<br />
<br />
[[Luokka:Komentotulkit]]<br />
<br />
[[pl:fish]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Gedit&diff=43019Gedit2015-07-24T11:23:32Z<p>PiotrekD: +interwiki</p>
<hr />
<div>{{Ohjelma<br />
| nimi=Gedit<br />
| kuva=[[Kuva:Gedit-logo.png|100px]]<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[GPL]]v2+ ja [[GFDL]]<br />
| käyttöliittymä=[[GTK]]<br />
| kotisivu=[https://wiki.gnome.org/Apps/Gedit wiki.gnome.org/Apps/Gedit]<br />
}}<br />
<br />
[[Kuva:GNOME_gedit.png|200px|right]]<br />
<br />
'''Gedit''' on [[GNOME]]-projektiin kuuluva kevyt [[tekstieditori]]. Se on myös suomennettu. Ominaisuuksiin kuuluu mm. [[syntaksin värikorostus]]. Gedit osaa nykyisin myös muokata suoraan verkkolevyllä olevia tiedostoja. GNOME 3 -trendin mukaisesti ohjelmasta on nykyisin yritetty tehdä mahdollisimman yksinkertainen poistamalla lähes kaikki asetukset ja lisäominaisuudet.<br />
<br />
==Asennus==<br />
{{asenna|Gedit|gedit}}<br />
<br />
[[Luokka:Tekstieditorit]]<br />
[[Luokka:GNOME-ohjelmat]]<br />
<br />
[[pl:Gedit]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Whoami&diff=42902Whoami2015-06-26T17:08:50Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
whoami on yksinkertainen [[komentorivi]]ohjelma, joka nimensä mukaisesti näyttää nykyisen [[käyttäjä]]n käyttäjänimen.<br />
<br />
Ainoat ohjelman hyväksymät parametrit ovat ''--help'' ja ''--version''.<br />
<br />
whoami kuuluu [[Coreutils]]-pakettiin.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[id]]<br />
<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Whoami]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Who&diff=42901Who2015-06-26T17:06:23Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>'''Who''' on [[komentorivi]]ohjelma, joka näyttää koneelle sillä hetkellä kirjautuneet [[käyttäjä]]t sekä heidän kirjautumis[[pääte|päätteensä]] sekä kirjautumisaikansa. Who kuuluu nykyään [[GNU]]:n [[Coreutils]]-paketttiin.<br />
<br />
== Katso myös==<br />
*[[w (komentorivityökalu)|w]]<br />
*[[users]]<br />
*[[whoami]]<br />
<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Who]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=W_(komentorivity%C3%B6kalu)&diff=42900W (komentorivityökalu)2015-06-26T17:04:24Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komentoa w käytetään näyttämään koneelle sillä hetkellä kirjautuneiden [[käyttäjä|käyttäjien]] tietoja tiiviissä muodossa. <br />
<br />
==Käyttö==<br />
Tyypillinen w:n tuloste saattaisi näyttää vaikkapa seuraavalta:<br />
18:21:37 up 5:50, 2 users, load average: 0,08, 0,20, 0,18<br />
USER TTY FROM LOGIN@ IDLE JCPU PCPU WHAT<br />
vladimir pts/1 80.81.183.103 13:21 0.00s 0.20s 0.00s w<br />
tatjana paate1:0 paate1 16:08 0.00s 0.00s 0.06s /bin/[[zsh]]<br />
mihail paate2:0 paate2 18:37 0.00s 0.00s 0.24s [[emacs]] /home/mihail/.[[vim]]rc<br />
<br />
Ensimmäisen rivin sisältö on sama kuin [[uptime]]-komennolla, eli ensin näytetään kellonaika, sitten järjestelmän päälläoloaika, käyttäjämäärä sekä [[wikipedia:en:Load_(computing)|kuormitus]] viimeisten 1, 5 ja 15 minuutin ajalta.<br />
<br />
Alemmilla riveillä listataan kirjautumisnimen perusteella käyttäjien [[pääte|päätteen]] [[laitetiedosto]] (tässä ensimmäisenä paikallisen koneen pseudoterminaali pts/1 ja sen jälkeen etäkoneiden [[X Window System|X]]-istuntoja), mahdollinen etäkone, jolta käsin käyttäjät ovat kirjautuneet, kirjautumisaika, mitään tekemättömänäoloaika, kaikkien terminaalilta käynnistettyjen prosessien käyttämä suoritinaika, tämänhetkisen edustaprosessin (WHAT-kenttä) käyttämä suoritinaika sekä tämänhetkinen edustaprosessi eli se, mitä käyttäjä "tekee".<br />
<br />
Näytetään vain käyttäjän vladimir tiedot:<br />
w vladimir<br />
Jätetään ensimmäisen rivin ([[valitsin]] <tt>-h</tt>) sekä kirjautumis- ja suoritinaikatiedot (valitsin <tt>-s</tt>) tulostamatta:<br />
w -hs<br />
Näytetään FROM-sarake, joka eräissä järjestelmissä on oletuksena poissa käytöstä:<br />
w -f<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Who]]<br />
*[[Whoami]]<br />
*[[Last]]<br />
*[[Uptime]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
<br />
[[pl:W (komentorivityökalu)]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Tty&diff=42899Tty2015-06-26T17:02:46Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
'''tty''' on [[komentorivikomennot|komentoriviohjelma]], joka näyttää [[STDOUT]]-tulostusvirtaan (oletustulostusvirtaan) liitetyn terminaalin [[Laitetiedostot|laitetiedoston]]. Esimerkki graafisessa ympäristössä terminaaliemulaattorissa kirjoitettuna se voisi toimia seuraavasti:<br />
$ tty<br />
/dev/pts/2<br />
Ensimmäisessä virtuaalikonsolissa (CTRL+ALT+F1) se taas tulostaisi<br />
$ tty<br />
/dev/tty1<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
<br />
[[pl:Tty]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Sudo&diff=42898Sudo2015-06-26T17:01:31Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=sudo<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[ISC-lisenssi|ISC]]<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=[http://www.sudo.ws/ www.sudo.ws]<br />
}}<br />
<br />
'''sudo''' on ohjelma komentojen suorittamiseen toisen käyttäjän oikeuksilla, yleensä [[root|pääkäyttäjänä]]. Toisin kuin [[su]]:ssa, sudossa [[käyttäjä]] oletuksena antaa oman salasanansa kohdekäyttäjän salasanan sijaan. Tietty käyttäjä ei välttämättä myöskään voi ajaa kuin rajattua joukkoa ohjelmia. On täysin pääkäyttäjän määräysvallassa, mitä ohjelmia tietyt käyttäjät saavat käyttää sudon avulla. <br />
<br />
Tietyissä [[jakelu]]issa (esimerkiksi [[Ubuntu]]ssa), on pääkäyttäjän tunnuksella kirjautuminen oletuksena estetty ([[salasana]]a ei ole asetettu), ja sen sijaan käytetään sudoa kaikkiin pääkäyttäjän oikeuksia vaativiin toimiin. Jakelun asennuksen yhteydessä valitaan tietty käyttäjä tai ryhmä, jolle annetaan oikeus suorittaa kaikkia ohjelmia sudon avulla.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Sudon asetukset, kuten käyttäjien oikeudet ajaa ohjelmia, määritellään <tt>[[Sudoers|/etc/sudoers]]</tt>-[[asetustiedosto]]ssa.<br />
<br />
Sudo-komennon käyttö tapahtuu seuraavan mallin mukaisesti:<br />
sudo [valitsimet] [komento [komennon omat valitsimet]]<br />
<br />
Sudo ei oletuksena kysy käyttäjän salasanaa kuin viiden minuutin välein. Kun salasana on kerran annettu, voi käyttäjä aikaleiman voimassaollessa käyttää sudoa ilman salasanaa.<br />
<br />
Sudo-komennon valitsimia ovat mm.<br />
* <tt>-k</tt>, pudottaa käyttäjän aikaleiman aiheuttaen salasanan uudelleenpyytämisen. Ei vaadi salasanaa.<br />
* <tt>-K</tt>, pyyhkii käyttäjän aikaleiman kokonaan. Ei vaadi salasanaa.<br />
* <tt>-u</tt>, [käyttäjä], mahdollistaa komennon ajamisen muuna kuin pääkäyttäjänä (root).<br />
* <tt>-v</tt>, päivittää käyttäjän aikaleimaa pidentäen sudokelpoisuutta uudella viiden minuutin jaksolla.<br />
* <tt>-s</tt>, käynnistää [[komentotulkki|komentotulkin]] pääkäyttäjän oikeuksilla koskematta <tt>HOME</tt>-, <tt>[[PATH]]</tt>- ym. [[ympäristömuuttuja|ympäristömuuttujiin]] (vrt. komento <tt>[[su]]</tt>).<br />
* <tt>-i</tt>, käynnistää komentotulkin pääkäyttäjän oikeuksilla alustaen yleisimmät ympäristömuuttujat ja vaihtaen kotihakemistoa (vrt. komento <tt>su -</tt>).<br />
* <tt>-h</tt>, tulostaa lyhyet käyttöohjeet<br />
<br />
Esimerkiksi <br />
sudo [[apt-get]] update || echo "Päivittää asennuslähdelistan Debian-pohjaisissa jakeluissa"<br />
Tällöin sudo kysyy salasanaa, joka oletuksena on käyttäjän oma salasana. Sen voi kuitenkin haluttaessa määrittää kysymään myös pääkäyttäjän salasanaa.<br />
<br />
[[Firefox]]-selaimen ajo toisen tavallisen käyttäjän oikeuksilla:<br />
sudo -u käyttäjänimi firefox<br />
<br />
==Graafiset edustaohjelmat==<br />
Sudolle on olemassa myös [[GUI|graafisia käyttöliittymiä]]. Yleisimmät näistä lienevät Kdesu ja Gksu.<br />
<br />
===Gksu===<br />
[[Gksu]] on [[Gnome]]-työpöydän graafinen edustaohjelma [[su]]:lle ja sudolle. Oletuksena Gksu käyttää <tt>su</tt> -komentoa, mutta [[gconf]]-avaimen <tt>/apps/gksu/sudo-mode</tt> asettaminen arvoon true saa sen käyttämään Sudoa. Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös komentoa gksudo, joka käyttää Sudoa aina.<br />
<br />
[[Kuva:Gksudo.png|[[GNOME]]-työpöytäympäristön Gksudo, joka -g parametrillä käynnistettynä antaa ottaa itsestään kuvan.]] <br />
<br />
===Kdesu===<br />
[[Kdesu]] on alun perin graafinen edustaohjelma [[su]]:lle, mutta uusimmissa versioissaan sen voi asettaa käyttämään myös sudoa.<br />
<br />
[[Kuva:Kdesu.png|[[KDE]]3-työpöytäympäristön Kdesu]]<br />
<br />
==Nippelitietoa==<br />
* Vastoin yleistä harhaluuloa ("[[Ubuntu|Ubuntussa]] ei ole oletuksena lainkaan pääkäyttäjää (root)") on Ubuntussakin mahdollista kirjautua pääkäyttäjäksi (root) komennolla '''sudo -i''' [[Sudoers|sudoersissa]] listatulla tunnuksella.<br />
* Komentohistoriaa tallentavissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] on mahdollista käyttää '''sudo !!''' komentoa edellisen komennon suorittamiseen sudon avulla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Fakeroot]]<br />
*[[Su]]<br />
*[[PolicyKit]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
[[Luokka:Tietoturva]]<br />
[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Sudo]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Su&diff=42897Su2015-06-26T17:00:48Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>Su on [[coreutils]]-pakettiin kuuluva [[komentorivi]]ohjelma, jonka avulla on mahdollista kirjautua [[root|pääkäyttäjäksi]] tai toiseksi tavalliseksi [[käyttäjä]]ksi. Su-ohjelmalle on saatavissa myös graafisia käyttöliittymiä kuten [[gksu]] ([[GTK]]-pohjainen) ja [[kdesu]] ([[KDE]]-pohjainen). <br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Pääkäyttäjäksi kirjautuminen onnistuu yksinkertaisesti komennolla<br />
su<br />
Tai joissain tapauksissa käytetään muotoa<br />
su -<br />
tai <br />
su root<br />
<br />
Erona em. komennoilla on se, että su ilman viivaa ei lataa uuden käyttäjän käyttöympäristöä (mm. [[PATH]]) ja osa komennoista ei mahdollisesti toimi ilman koko polun kirjoittamista.<br />
<br />
Muuksi kuin pääkäyttäjäksi voi kirjautua antamalla su:lle parametriksi käyttäjänimen kuten edellisessä esimerkissä:<br />
su käyttäjätunnus<br />
<br />
Su kysyy aina sen käyttäjän salasanaa, joksi kirjaudutaan. Uloskirjautuminen onnistuu komennolla<br />
exit<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Tietoturva]]<br />
*[[Fakeroot]]<br />
*[[Sudo]]<br />
*[[PolicyKit]]<br />
<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Su]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Shutdown&diff=42896Shutdown2015-06-26T16:59:32Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>Shutdown on [[komentorivikomennot|komentorivikomento]], joka sammuttaa koneen heti tai tietyn ajan kuluttua. Shutdown on useimmissa järjestelmissä vain [[pääkäyttäjä]]n käytettävissä. Tavalliset käyttäjät voivat käyttää tietokoneen sammuttamiseen, uudelleenkäynnistämiseen ja järjestelmän alasajoon komentoja [[poweroff]], [[reboot]] ja [[halt]].<br />
<br />
Shutdownin syntaksi on seuraava:<br />
shutdown [ASETUKSET] aika [VIESTI]<br />
Aika on pakollinen argumentti.<br />
<br />
Sammutusprosessi on tässä "oikeaoppinen", shutdown pyytää [[init]]iä hoitamaan tarvittavat järjestelyt ennen sammutusta (esimerkiksi [[mount|irrottamaan]] liitetyt levyosiot). Se myös varoittaa kaikkia koneelle kirjautuneita käyttäjiä (komentorivillä) koneen sammumisesta. <br />
<br />
Komennolle voidaan antaa parametrina aika, jonka kuluttua kone sammutetaan. Aika voidaa antaa kolmella tavalla:<br />
*<tt>now</tt> tarkoittaa, että kone sammutetaan heti<br />
*<tt>+m</tt> tarkoittaa, että kone sammutetaan m minuutin kuluttua<br />
*<tt>hh:mm</tt> tarkoittaa, että kone sammutetaan kello hh:mm (24h kellon mukaan)<br />
<br />
Viimeisen viiden minuutin aikana koneelle ei voi kirjautua.<br />
<br />
Ajan jälkeen voidaan parametrina antaa myös viesti, joka näytetään kaikille käyttäjille.<br />
<br />
Mahdollisia [[valitsin|valitsimia]] ovat:<br />
*<tt>-c</tt>: keskeyttää sammutuksen (jos se ei ole vielä ehtinyt alkaa)<br />
*<tt>-h</tt>: antaa koneen päättää, millä tavalla kone sammutetaan (''power off'' vai ''halt'')<br />
*<tt>-k</tt>: huijaa lähettämällä sammutusviestin ja estää sisäänkirjautumisen, mutta ei kuitenkaan sammuta konetta<br />
*<tt>-r</tt>: käynnistä tietokone uudelleen<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[halt]]<br />
*[[poweroff]]<br />
*[[reboot]]<br />
*[[telinit]]<br />
*[[inittab|/etc/inittab]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Shutdown]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Passwd&diff=42895Passwd2015-06-26T16:58:45Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
{{Ohjelma<br />
| nimi=passwd<br />
| kuva=<br />
| kuvateksti=<br />
| lisenssi=[[BSD-lisenssi|BSD]] tai [[GPL]]+<br />
| käyttöliittymä=teksti<br />
| kotisivu=<br />
}}<br />
<br />
''passwd voi tarkoittaa myös tiedostoa [[Passwd-tiedosto|/etc/passwd]]''<br />
<br />
'''passwd''' on [[Komentorivin perusteet|komentorivi]]ohjelma, jolla voidaan vaihtaa tai asettaa käyttäjän salasana. Vain [[root|pääkäyttäjä]] voi muuttaa muuta kuin omaa [[salasana]]ansa. Käytä vahvoja salasanoja! Niitä voit luoda vaikkapa <tt>[[apg]]:llä.</tt><br />
<br />
==Käyttö==<br />
Muutetaan nykyisen käyttäjän salasana. Ohjelma kysyy ensin käyttäjän nykyistä salasanaa ja sitten uutta salasanaa kaksi kertaa.<br />
passwd <br />
<br />
Muutetaan käyttäjän kalle salasana:<br />
passwd kalle<br />
<br />
Poistetaan käyttäjän sirkka-liisa salasana, mikä estää sisäänkirjautumisen. Vain pääkäyttäjä voi poistaa salasanoja.<br />
passwd -d sirkka-liisa<br />
<br />
Lukitaan käyttäjän gustaf salasana, mikä estää sisäänkirjautumisen salasanalla. Tämä sopii käytettäväksi mm. [[SSH]]-avainparitunnistuksen yhteydessä. Lukituksen voi poistaa [[valitsin|valitsimella]] <tt>-u</tt>. Vain pääkäyttäjä voi lukita salasanoja.<br />
passwd -l gustaf<br />
<br />
Asetetaan käyttäjän klasu salasana vanhentuneeksi, joten salasana pitää vaihtaa seuraavan kirjautumisen yhteydessä.<br />
passwd -e klasu<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Salasana]]<br />
*[[Useradd]]<br />
*[[Userdel]]<br />
*[[Usermod]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
<br />
[[pl:Passwd]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Last&diff=42894Last2015-06-26T16:57:46Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komento last listaa koneen [[käyttäjä|käyttäjien]] viimeaikaiset sisään- ja uloskirjautumisajat, kirjautuneenaoloajan, mahdollisen etäkoneen jolta käsin kirjautuminen on tapahtunut sekä kirjautumis[[virtuaalikonsoli]]n. Tiedot saadaan tiedostosta /var/log/wtmp, johon useimmissa järjestelmissä myös tavallisilla käyttäjillä on lukuoikeus. Lähdetiedostoa on mahdollista muuttaa valitsimella -f.<br />
<br />
Last osaa listata myös järjestelmän käynnistys-, sulkemis-, [[ajotaso|ajotasonvaihto-]] ja päälläoloajat pseudokäyttäjien reboot (käynnistys), shutdown (sulkeminen) ja runlevel (ajotasonvaihto) avulla. Tässä yhteydessä listataan myös järjestelmän [[ydin|ytimen]] versio.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Listaataan käyttäjien kirjautumistiedot sekä järjestelmän käynnistykset ja päälläoloajat (pseudokäyttäjä reboot). Uusimmat tapahtumat ovat listassa ensimmäisenä. Ensimmäisessä sarakkeessa näytetään kirjautumisnimi, toisessa kirjautumisvirtuaalikonsoli, kolmannessa kirjautumiskoneen nimi tai IP-osoite (jos kyseessä on etäkirjautuminen), neljännessä sisään- ja uloskirjautumisaika ja viidennessä kirjautuneenaoloaika. Käyttäjän reboot yhteydessä näytetään toisessa sarakkeessa tapahtuman tyyppi (system boot, järjestelmän käynnistyminen), kolmannessa järjestelmän [[ydin|ytimen]] versio, neljännessä tapahtuman aika ja viidennessä järjestelmän päälläoloaika.<br />
last<br />
<br />
Näytetään myös ajotasonvaihto- (runlevel) ja sulkemisajat (shutdown). Shutdown-rivit näyttävät paitsi sulkemisajan myös aikaerotuksen seuraavaan sulkemiseen.<br />
last -x<br />
<br />
Näytetään vain 14 edellistä riviä sekä estetään koneennimisarakkeen näyttäminen:<br />
last -14 -R<br />
<br />
Näytetään käyttäjän matias 20 viimeistä tietoa:<br />
last matias -20<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Lastb]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]<br />
<br />
[[pl:Last]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Watch&diff=42893Watch2015-06-26T16:56:59Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]ohjelmaa watch käytetään tietyn komennon jatkuvaan toistamiseen tietyin väliajoin (oletuksena on 2 sekuntia). Watch näyttää komennon tulosteesta ensimmäisen ruudullisen, ruudun ylimmällä rivillä suoritusajankohdan ja suoritettavan komennon sekä valinnaisesti komennon tulosteiden eroavaisuuskohdat. Komennon suorittamista jatketaan, kunnes ohjelmalle annetaan [[kill|keskeytyssignaali]] ({{Näppäin|Ctrl|C}}).<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Seurataan [[tac]]in avulla väärin päin käännettyä [[dmesg]]in tulostetta. Komento <tt>dmesg|tac</tt> suoritetaan kahden sekunnin välein:<br />
watch '[[dmesg]]|[[tac]]'<br />
Suoritetaan komento <tt>[[date]]</tt> sekunnin välein ([[valitsin]] <tt>-n</tt>) näyttämättä otsikkoriviä (valitsin <tt>--no-title</tt>):<br />
watch -n 1 --no-title date<br />
[[ping|Pingataan]] linux.fi:n palvelinta kaksi kertaa kolmen sekunnin välein korostaen muuttuneet kohdat (valitsin <tt>-d</tt>) kumulatiivisesti (<tt>=cumulative</tt>):<br />
watch -n 3 -d=cumulative "ping linux.fi -c 2"<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Watch]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Ps&diff=42892Ps2015-06-26T16:56:33Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>Ps on [[komentorivi]]ohjelma koneella ajettavien [[prosessi]]en listaamiseen.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Ps tukee kolmenlaisia [[valitsin|valitsimia]], [[BSD]]-tyylisiä ilman edeltävää viivaa olevia, [[GNU]]-tyylisiä lyhyitä (yksi viiva) sekä GNU-tyylisiä pitkiä (kaksi viivaa) valitsimia. Valitsimella on usein eri merkitys riippuen siitä, kuinka monta viivaa valitsimen/valitsinryhmän edessä on.<br />
<br />
===Perusmuoto===<br />
Pelkkä komento<br />
ps<br />
näyttää vain saman [[käyttäjä]]n omistamat, samassa [[virtuaalikonsoli]]ssa tai [[terminaaliemulaattori]]ssa ajettavat prosessit. Komennon tuloste voisi näyttää esimerkiksi seuraavalta:<br />
PID TTY TIME CMD<br />
9676 pts/4 00:00:00 [[zsh]]<br />
9679 pts/4 00:00:00 ps<br />
Ensimmäisessä kentässä näkyy prosessin [[PID]]-numerotunnus, toisessa virtuaalikonsolin tai terminaaliemulaattori-istunnon [[laitetiedosto]] (ilman /dev/-etuliitettä), kolmannessa prosessin käyttämä todellinen suoritinaika ja neljännessä ohjelman nimi (tässä zsh-[[komentotulkki]] ja ps).<br />
<br />
===Kaikkien prosessien listaaminen===<br />
Kaikki järjestelmän prosessit saa listattua valitsimella <tt>-e</tt>:<br />
ps -e<br />
Valitsimella <tt>-e</tt> ps näyttää samat tiedot prosesseista kuin käynnistettäessä ilman valitsimia.<br />
<br />
Astetta enemmän tietoja järjestelmän kaikista prosesseista saa esimerkiksi valitsinyhdistelmillä <tt>-ef</tt> ja <tt>aux</tt>:<br />
ps -ef<br />
ps aux<br />
<br />
GNU-tyylinen valitsin <tt>-f</tt> tarkoittaa laajaa muotoa. <br />
<br />
BSD-tyylinen valitsin <tt>a</tt> tarkoittaa kaikkien käyttäjien prosessien listaamista, <tt>x</tt> tarkoittaa myös virtuaalikonsoliin tai terminaaliemulaattoriin sitomattomien prosessien listausta ja <tt>u</tt> tarkoittaa käyttäjäorientoituneen tietovalikoiman näyttämistä.<br />
<br />
'''-ef''' näyttää sen käyttäjän nimen, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan (<tt>UID</tt>), PID-numeron (<tt>PID</tt>), äitiprosessin PID:in (<tt>PPID</tt>), prosessin elinaikaisen suorittimen kuormituksen prosentteina kokonaislukumuodossa (<tt>C</tt>), käynnistysajan (<tt>STIME</tt>), virtuaalikonsolin laitetiedoston (<tt>TTY</tt>) ja ohjelman valitsimineen (<tt>CMD</tt>). Komennon tulosteen alkupää voisi näyttää esimerkiksi seuraavalta:<br />
UID PID PPID C STIME TTY TIME CMD<br />
root 1 0 0 11:17 ? 00:00:01 init [3]<br />
root 2 0 0 11:17 ? 00:00:00 [kthreadd]<br />
root 3 2 0 11:17 ? 00:00:00 [migration/0]<br />
Hakasulkeet tarkoittavat, ettei tietoa valitsimista ole saatavilla (kyseessä ovat yleensä [[ydin|ytimen]] prosessit).<br />
<br />
'''axu'''-valitsinyhdistelmä näyttää sen käyttäjän nimen, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan (<tt>USER</tt>), PID-numeron (<tt>PID</tt>), prosessin elinikäisen suorittimen kuormituksen prosentteina (<tt>%CPU</tt>), fyysisen keskusmuistin kulutuksen prosentteina (<tt>%MEM</tt>), [[swap|virtuaalimuistin]] kulutuksen kilotavuina (<tt>VSZ</tt>), fyysisen keskusmuistin kulutuksen kilotavuina (<tt>RSS</tt>), virtuaalikonsolin laitetiedoston (<tt>TTY</tt>), prosessin tilan (<tt>STAT</tt>, katso ps:n [[man]]-sivu), käynnistysajan (<tt>STIME</tt>), käytetyn todellisen suoritinajan (<tt>TIME</tt>) ja ohjelman valitsimineen (<tt>COMMAND</tt>). Esimerkki:<br />
USER PID %CPU %MEM VSZ RSS TTY STAT START TIME COMMAND<br />
root 2758 0.0 0.1 1688 576 ? S 11:18 0:00 /usr/sbin/[[cron]]d<br />
root 2770 0.0 0.2 2380 1128 tty1 Ss 11:18 0:00 /bin/[[login]] --<br />
root 2772 0.0 0.1 1656 500 tty2 Ss+ 11:18 0:00 /sbin/a[[getty]] -8 38400 vc/2 linux<br />
<br />
===Tietyn käyttäjän tai ryhmän prosessien listaaminen===<br />
Tiettyjen [[ryhmä|käyttäjien]] tai [[ryhmä|ryhmien]] omistamien prosessien listaamiseen on kaksi vaihtoehtoa, joko valitaan prosessit ne käynnistäneen käyttäjän tai ryhmän perusteella tai sen käyttäjän perusteella, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan. <br />
<br />
Tähän voidaan käyttää seuraavia valitsimia:<br />
*<tt>-U</tt> - listaa prosessin käynnistäneen käyttäjän mukaan<br />
*<tt>-u</tt> - listaa sen käyttäjän mukaan, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan<br />
*<tt>U</tt> - sama kuin <tt>-u</tt><br />
Näytetään käyttäjän karoliina käynnistämät prosessit ps:n oletusmuodossa:<br />
ps -U karoliina<br />
Näytetään käyttäjien reima ja ragnhild oikeuksilla ajettavat prosessit samassa laajassa muodossa kuin komennon <tt>ps -ef</tt> yhteydessä:<br />
ps -fu reima,ragnhild<br />
Näytetään käyttäjän fritjof oikeuksilla ajettavat prosessit samassa muodossa kuin komennon <tt>ps axu</tt> yhteydessä:<br />
ps uxU fritjof<br />
<br />
===Tulosteen tietojen mukauttaminen===<br />
Ps:n tulostetta voidaan mukauttaa vapaasti valitsimilla <tt>-o</tt> tai <tt>o</tt>.<br />
<br />
Esimerkiksi seuraava näyttäisi käyttäjän ingegerd käynnistämien prosessien [[PID]]-numeron, käyttäjän jonka oikeuksilla niitä ajetaan, [[nice]]-arvon, prosessin tilan ja ohjelman valitsimineen.<br />
ps -U ingegerd -o pid,euser,ni,stat,cmd<br />
<br />
Yleisimpiä valitsimille -o tai o annettavia määreitä:<br />
*'''%cpu''' - prosessin elinaikainen suoritinkuormitus prosentin kymmenesosan tarkkuudella <br />
*'''%mem''' - prosessin kuluttama osuus fyysisestä keskusmuistista prosentin kymmenesosan tarkkuudella <br />
*'''args''' - ohjelman nimi valitsimineen<br />
*'''c''' - prosessin elinaikainen suoritinkuormitus prosentin tarkkuudella <br />
*'''cmd''' - ohjelman nimi valitsimineen<br />
*'''comm''' - ohjelman nimi<br />
*'''egid''' - sen [[ryhmä]]n [[GID]]-numero, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan<br />
*'''egroup''' - sen ryhmän nimi, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan<br />
*'''etime''' - prosessin käynnistämisestä kulunut aika<br />
*'''euid''' - sen [[käyttäjä]]n [[UID]]-numero, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan<br />
*'''euser''' - sen käyttäjän nimi, jonka oikeuksilla prosessia ajetaan<br />
*'''ni''' - prosessin [[nice]]-arvo<br />
*'''pid''' - prosessin [[PID]]-numero<br />
*'''ppid''' - äitiprosessin PID <br />
*'''psr''' - suoritin, jossa prosessia ajetaan<br />
*'''rgid''' - prosessin käynnistäneen ryhmän GID<br />
*'''rgroup''' - prosessin käynnistäneen ryhmän nimi<br />
*'''rss''' - kulutetun fyysisen keskusmuistin määrä kilotavuina<br />
*'''ruid''' - prosessin käynnistäneen käyttäjän UID <br />
*'''ruser''' - prosessin käynnistäneen käyttäjän nimi<br />
*'''s''' - prosessin tila yhdellä kirjaimella ilmaistuna<br />
*'''start''' - komennon käynnistysaika (myös sekunnit näytetään)<br />
*'''start_time''' - prosessin käynnistysaika minuutin tarkkuudella (jos käynnistetty samana päivänä)<br />
*'''stat''' - prosessin tila monella kirjaimella ilmaistuna<br />
*'''time''' - prosessin elinaikanaan käyttämä suoritinaika<br />
*'''tty''' - [[virtuaalikonsoli]]n tai [[terminaaliemulaattori]]n [[laitetiedosto]]<br />
*'''vsz''' - kulutetun [[swap|virtuaalimuistin]] määrä kilotavuina<br />
Täydellinen lista löytyy ps:n [[man]]-sivulta.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Pgrep]]<br />
*[[Pstree]]<br />
*[[Top]]<br />
*[[Kill]]<br />
*[[Killall]]<br />
*[[Pkill]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Prosessienhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Ps]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Killall&diff=42891Killall2015-06-26T16:55:03Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komentoa killall käytetään lähettämään eri [[signaali|signaaleita]] kaikille tietyn ehdon (esim. nimi tai omistaja) täyttäville [[prosessi|prosesseille]] (eli ohjelmille) joita on ajossa. Sen tavallisin käyttökohde on (nimensä mukaisesti) ohjelmien sulkeminen lähettämällä signaali SIGTERM. Killallia käytetään usein myös signaalien lähettämiseen yksittäisille prosesseille, sillä sitä käytettäessä ei tarvitse (toisin kuin komennolla [[kill]]) tietää prosessin [[pid]]-numeroa.<br />
<br />
Varsinkin [[root]]-tunnuksella killallia kannattaa käyttää varoen, toisaalta koska se saattaa sulkea vääriä ohjelmia (samannimisiä saattaa olla muitakin kuin suljettavaksi aiottu), toisaalta koska se esimerkiksi [[wikipedia:fi:Sun Solaris|Solariksessa]] tappaakin nimensä mukaisesti kaikki prosessit.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Komennon syntaksi on<br />
killall <signaalin nimi/numero> <ohjelma><br />
<br />
Mikäli mitään signaalinnimeä tai -numeroa ei ole määritelty, lähetetään signaali 15 (SIGTERM), joka pyytää prosessia sulkemaan itsensä. Listan käytettävissä olevista signaaleista saa komennolla<br />
kill -l<br />
<br />
=== Esimerkkejä ===<br />
Suljetaan [[Kate]] lähettämällä sille signaali 15 (SIGTERM).<br />
killall kate<br />
<br />
Lähetetään prosessille gnome-panel signaali 9 (SIGKILL), mikä lopettaa prosessin suorituksen siihen paikkaan. Signaalia 9 saattaa tarvita silloin, kun prosessi ei suostu kuuntelemaan oletussignaalia ja sulkemaan itseään hyvässä järjestyksessä. Muissa tapauksissa signaalin 9 käyttöä tulee välttää.<br />
killall -9 gnome-panel<br />
<br />
Tapetaan kaikki [[käyttäjä]]n matti omistamat [[wine]]-[[prosessi]]t. Mikäli prosessin nimeä ei anneta, tapetaan kaikki käyttäjän prosessit.<br />
killall -u matti wine<br />
<br />
Tappaa kaikki prosessit, joiden nimi alkaa merkeillä "kio_". Valitsin -r tarkoittaa [[säännöllinen lauseke|säännöllisten lausekkeiden]] (''regular expressions, regexp'') käyttöä.<br />
killall -r '^kio_.*'<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Pkill]]<br />
*[[Kill]]<br />
*[[Pgrep]]<br />
*[[Komentorivikomennot]]<br />
*[[Signaali]]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Prosessienhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Killall]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Kill&diff=42890Kill2015-06-26T16:54:33Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komennon <tt>kill</tt> avulla [[prosessi|prosesseille]] (ohjelmille) voidaan lähettää monia niiden toimintaan vaikuttavia [[signaali|signaaleja]]. Yleisin käyttökohde on huonosti käyttäytyvien ohjelmien sulkeminen. <br />
<br />
==Käyttö==<br />
Komennon syntaksi on<br />
kill <signaalin numero tai nimi> <prosessin pid><br />
Mikäli mitään signaalinnimeä tai -numeroa ei ole määritelty, lähetetään signaali 15 (SIGTERM), joka pyytää prosessia sulkemaan itsensä. Listan käytettävissä olevista signaaleista saa komennolla <br />
kill -l<br />
Toimenpiteen kohteena oleva prosessi määritellään sen [[pid]]-numeron mukaan. Pid-numeron saa selville esimerkiksi komennolla<br />
[[ps]] -A<br />
tai joissakin järjestelmissä myös komennolla<br />
[[pidof]] ohjelmannimi<br />
Mikäli et halua erikseen etsiä prosessin pid-numeroa, voit käyttää komentoa [[killall]] tai [[pkill]].<br />
<br />
===Esimerkkejä===<br />
Suljetaan prosessi 36987 lähettämällä sille [[signaali]] 15 (SIGTERM):<br />
kill 36987<br />
<br />
Lähetetään prosessille 6584 signaali 9 (SIGKILL), mikä lopettaa prosessin suorituksen välittömästi:<br />
kill -9 6584<br />
Signaalia 9 saattaa tarvita silloin, kun prosessi ei suostu kuuntelemaan oletussignaalia ja sulkemaan itseään hyvässä järjestyksessä. Muissa tapauksissa signaalin 9 käyttöä tulee välttää. Edes SIGKILL ei tapa [[zombie]]-prosessia ja SIGKILL saattaa muuttaa prosessin zombieksi, jos se on jumissa järjestelmäkutsun jumiutumisen takia.<br />
<br />
Voit tappaa a [[zombie]]-prosessin seuraavalla komentorivikomennolla, mikäli sitä ei muuten saa poistettua.<br />
<br />
kill -HUP $(ps -A -ostat,ppid | grep -e '[zZ]'| awk '{ print $2 }')<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Killall]]<br />
* [[Pkill]]<br />
* [[Xkill]]<br />
* [[Pgrep]]<br />
* [[Signaali]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Prosessienhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Kill]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Bg&diff=42889Bg2015-06-26T16:53:53Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivin perusteet#Komentojen_k.C3.A4ynnist.C3.A4minen_taustalle|Tausta-ajo]] mahdollistaa ohjelmien käyttämisen ilman, että ne varaisivat itselleen kokonaista [[virtuaalikonsoli]]a tai [[terminaaliemulaattori]]a. Ohjelma voidaan siis laittaa taustalle suorittamaan tehtäväänsä sillä aikaa, kun komentoriviä käytetään johonkin muuhun. Komento bg mahdollistaa alun perin edustalle käynnistetyn ohjelman siirtämisen taustalle.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Jos esimerkiksi ollaan ajamassa [[locate]]n tietokannan päivitystä [[updatedb]]-komennolla, mutta käynnistettiin komento sen pitkästä suoritusajasta huolimatta edustalle, voidaan tilanne korjata komentamalla ensin Ctrl+Z, mikä siirtää ohjelman lepoon sekä sen jälkeen siirtämällä ohjelma taustasuoritukseen bg:n avulla. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti komennolla<br />
bg<br />
tai<br />
bg ''työnumero''<br />
mikäli samasta [[komentotulkki|komentotulkista]] on siirretty jo jokin toinen ohjelma taustasuoritukseen. Eri prosessien työnumerot saa selville komennolla<br />
[[jobs]]<br />
Huolimatta ohjelman taustallaolosta tulostuvat silti sen [[STDERR]]iin syötetyt virheilmoitukset oletuksena sen käynnistykseen käytettyyn virtuaalikonsoliin. Jos haluat siirtää ohjelman takaisin edusta-ajoon, voit komentaa<br />
fg [''työnumero'']<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Prosessienhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Bg]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Chroot&diff=42888Chroot2015-06-26T16:52:52Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komennolla chroot voi käynnistää ohjelmia siten, että ne näkevät jonkun nykyisen tiedostojärjestelmän alihakemistoa [[juurihakemisto]]kseen.<br />
<br />
Jotta ohjelmat toimisivat uudessa juurihakemistossa, on siinä oltava ainakin minimaalinen järjestelmä, sisältäen tarvittavat ohjelmat, niiden tarvitsemat [[kirjasto]]t ja muut aputiedostot sekä joitakin keskeisiä tiedostoja, kuten yleensä (muunnettu) /etc/[[passwd-tiedosto|passwd]]. Jos komentoa käytetään turvallisuuden parantamiseksi, hakemistorakenteen sisällön pitää kuitenkin olla mahdollisimman vähäinen. Ylimääräisiä ohjelmakirjastoja voi välttää [[kääntäminen|kääntämällä]] ohjelmia niin, että niihin sisältyy tarvittavat kirjastot tai valitsemalla ohjelmia, jotka eivät tarvitse kuin muutamia kirjastoja.<br />
<br />
Esimerkiksi polun <tt>/mnt/distro</tt> muuttaminen juureksi ja [[bash]]-komentotulkin käynnistäminen siinä onnistuu komennolla<br />
chroot /mnt/distro /bin/[[bash]]<br />
<br />
Hieman pidemmällä kaavalla, jos tarkoitus on ajaa tietty ohjelma rajoitetussa ympäristössä:<br />
[[cd]] /mnt/jail<br />
chroot .<br />
cd .<br />
[[su]] - -c '/bin/[[dash]]' [[Käyttäjä|tunnus]]<br />
<br />
Tällä jälkimmäisellä tavalla varmistetaan, ettei ohjelmalla (tässä tapauksessa dash) ole avoimia tiedostoja uuden hakemistorakenteen ulkopuolella, kuten [[työhakemisto]] (josta löytyy .. ja sitä kautta koko tavallinen hakemistorakenne). Lisäksi ohjelma ajetaan toisena käyttäjänä, koska pääkäyttäjä voi helposti poistua chroot-vankilasta esimerkiksi luomalla [[Laitetiedostot|laitetiedostoja]] tai uuden vankilan alihakemistoon.<br />
<br />
Jos ajat kokonaista jakelua chrootin alaisuudessa, kannattaa [[Mount|liittää]] /[[proc]]-, [[laitetiedostot|/dev-]], /dev/pts/- ja /sys-[[Linuxin hakemistorakenne|hakemistot]] myös chrootissa olevan jakelun juurihakemistoon ongelmien välttämiseksi:<br />
mount -t proc proc /mnt/distro/proc<br />
mount -o bind /dev /mnt/distro/dev<br />
mount -o bind /dev/pts /mnt/distro/dev/pts<br />
mount -o bind /sys /mnt/distro/sys<br />
<br />
Chroot-tilasta palataan normaalitilaan poistumalla chrootilla käynnistetystä ohjelmasta:<br />
exit<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[debootstrap]]<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Chroot]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Touch&diff=42887Touch2015-06-26T16:51:46Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komento touch päivittää [[tiedosto]]n [[aikaleima]]t nykyhetkeen. Se ei muuta tiedoston sisältöä. Touchilla on mahdollista luoda myös täysin uusi, tyhjä tiedosto antamalla parametriksi tiedostonnimen, jota ei ole.<br />
<br />
Touch komennon 'vanhin' käyttötapa oli pakottaa [[make]]-ohjelma kääntämään kaikki tai osa tiedostoista uudestaan 'hipaisemalla'<br />
ko. c-tiedostoja (touch *.c; make;) jolloin make sitten luuli jonkun 'koskeneen' niihin ja tulostiedostot rakennettiin uudestaan.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Päivitetään tiedoston aikaleimat nykyhetkeen tai luodaan kokonaan uusi tiedosto, mikäli seuraavan nimistä tiedostoa ei vielä ole:<br />
touch tiedostonnimi<br />
<br />
Päivitetään tiedoston aikaleimaksi nykyhetken sijaan 27.4.2001 klo 23.59.33. [[Valitsin]] <tt>-c</tt> estää luomasta uutta tiedostoa, jos seuraavan nimistä ei vielä ole olemassa.<br />
touch -c -t 200104272359.33 tiedostonnimi<br />
<br />
touch -a -r tiedosto1 tiedosto2<br />
Kopioidaan <tt>tiedosto1</tt>:n aikaleimat <tt>tiedosto2</tt>:lle muuttaen vain viimeistä avauspäivämäärää (valitsin <tt>-a</tt>). Valitsin <tt>-m</tt> annettuna <tt>-a</tt>:n sijaan muuttaisi pelkkää muokkauspäivämäärää.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Aikaleima]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Tiedostonhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Touch]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Split&diff=42886Split2015-06-26T16:51:08Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>Split on [[komentorivi]]komento, jolla voi pilkkoa tiedoston palasiksi esimerkiksi tiedostonsiirron helpottamiseksi.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Jos sinulla on esimerkiksi "esim" niminen tiedosto jossa on sisältönä teksti "yksi kaksi kolme neljä viisi ", voit pilkkoa tiedoston viiteen palaseen komennolla:<br />
<br />
split -b 6 esim<br />
<br />
-b:n jälkeen tuleva numero kertoo kuinka monta tavua kuhunkin palaseen tulee. Eli tässä tapauksessa 6 tavua. Vastaavasti laittamalla 6:n tilalle esimerkiksi 20000000, voit pilkkoa tiedoston noin 20 megatavun palasiin jne. Split luo komennolla xaa, xab, xac, xad, xae ja xaf tiedostot. Joista esimerkiksi xac:n sisältönä on "kolme ". Jos kansiossa ei ollut aikaisemmin x:llä alkavia tiedostoja, voit yhdistää palaset taas yhdeksi tiedostoksi esimerkiksi komennolla:<br />
<br />
[[cat]] x* > esim2<br />
<br />
Jos pelkäät että tiedostot sekoittuvat liian helposti toisiin tiedostoihin, voit antaa luotaville tiedostoille myös yksilöllisemmän alkuliitteen. Tämä komento luo tiedostot alku_aa, alku_ab, alku_ac, alku_ad, alku_ae ja alku_af (yhdistäminen onnistuu cat alku_* > esim2 komennolla):<br />
<br />
split -b 6 esim alku_<br />
<br />
Jos taas tiedoston palasia tulisi paljon enemmän, voit käskeä splittiä käyttämään useampaa merkkiä tiedostojen yksilöimiseen. Tämä komento käyttää neljää merkkiä ja luo tiedostot: xaaaa, xaaab, xaaac, xaaad, xaaae ja xaaaf<br />
<br />
split -b 6 -a 4 esim<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Cat]]<br />
* [[LazSplit]]<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Tiedostonhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Split]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Rmdir&diff=42885Rmdir2015-06-26T16:50:21Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
[[Komentorivi]]komento rmdir poistaa tyhjän hakemiston. Mikäli hakemisto ei ole tyhjä, voi sen poistamiseen käyttää komentoa [[rm]].<br />
<br />
==Käyttö==<br />
rmdir poistettava hakemisto<br />
<br />
Lisätietoja saat komennoilla:<br />
[[man]] rmdir<br />
tai <br />
rmdir --help<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[cd]]<br />
*[[rm]]<br />
*[[mkdir]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Rmdir]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Rm&diff=42884Rm2015-06-26T16:49:56Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>[[Komentorivi]]komento rm poistaa valitun tiedoston. Poistaaksesi tiedoston sinulla täytyy olla kirjoitusoikeudet hakemistoon jossa tiedosto sijaitsee &ndash; itse tiedostoon ei tarvita oikeuksia (muuta kuin jos hakemistossa on t-bitti aktiivisena ja tiedosto on toisen omistuksessa).<br />
<br />
Normaalisti <tt>rm</tt> ei kysy varmistusta kuin kahdessa tapauksessa: jos tiedostoon ei ole kirjoitusoikeuksia tai jos valitsin <tt>-i</tt> on käytössä (explisiitisti tai [[alias|aliaksen]] kautta). Valitsimella <tt>-f</tt> varmistusta ei kysytä näissäkään tapauksissa.<br />
<br />
Itse asiassa komento ei ensisijaisesti poista tiedostoa kiintolevyltä, vaan sen nimen hakemistosta. Tiedosto saattaa esiintyä useammassa hakemistossa tai eri nimillä ja vasta viimeisen [[Kova linkki|kovan linkin]] poistamisen myötä tiedosto häviää (<tt>[[ls]] -l</tt> näyttää linkkien määrän). Jos tiedosto on jonkin ohjelman käytössä, ohjelma voi jatkaa sen käyttöä riippumatta siitä onko tiedosto poistettu hakemistoista.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Poista tiedosto <br />
$ rm poistettava_tiedosto<br />
<br />
Poista hakemisto ja sisältö rekursiivisesti (varmista, ettei komennossa ole ylimääräisiä välilyöntejä tai hakemistonimessä erikoismerkkejä)<br />
$ rm -r poistettava_hakemisto<br />
<br />
Jos <tt>rm</tt> kyselee varmistusta, on se [[alias]]. Oikean rm-komennon saa käyttöön joko antamalla polun <tt>/bin/rm</tt> tai käyttämällä muotoa <tt>\rm</tt>.<br />
<br />
===Ongelmatiedostot===<br />
Jos poistettavassa tiedostonimessä on erikoismerkkejä (Unixeissa kaikki merkit paitsi <tt>\0</tt> ja kauttaviiva ovat sallittuja), tiedoston voi poistaa esimerkiksi näin:<br />
* Lainausmerkit toimivat hyvin, jos tiedostonimessä on esimerkiksi välilyöntejä. Niitä kannattaa käyttää aina, kun tiedostonimiä käsittelee skripteissä.<br />
* "Hipsut" estävät useimpien erikoismerkkien toiminnan.<br />
* Kenoviiva muuttaa sitä seuraavan erikoismerkin tavalliseksi merkiksi.<br />
* Polun määrittäminen siirtää ongelmallisen alkumerkin ongelmattomaan kohtaan.<br />
* Tähdellä voi määritellä nimiä, joita ei voi helposti kirjoittaa, ja valitsimella -i niistä voi poimia poistettavat. Muoto \rm tai /bin/rm varmistaa ettei aliaksen kautta käytetä valitsinta -f.<br />
$ [[ls]]<br />
a b a"b a*b -ab a?b<br />
<br />
$ rm "a b"<br />
$ rm 'a"b'<br />
$ rm a\*b<br />
$ rm ./-ab<br />
$ \rm -i a*b<br />
<br />
Poista hakemiston kaikki piilotiedostot (poistamatta mitään ylähakemistosta):<br />
$ rm ./.[^.]*<br />
$ ls<br />
... ..abc a b c<br />
$ rm ./..?*<br />
<br />
Rikkinäisellä medialla ja joissakin toisissa yhteyksissä voi esiintyä tiedostoja, joita pääkäyttäjäkään ei voi poistaa. Varmista, että osio ei ole kirjoitussuojattu (<tt>[[mount]] -o remount,rw osio</tt>) ja ettei tiedotoa ole suojattu erikoismääreillä (<tt>[[lsattr]] tiedosto</tt>). Erilaiset "haamutiedostot" on monessa tapauksessa mahdollista saada häviämään tarkistamalla ja korjaamalla tiedostojärjestelmä [[fsck]]:n avulla.<br />
<br />
==Valitsimia==<br />
*'''-f''' - ei kysellä koskaan mitään<br />
*'''-i''' - kysytään ennen jokaisen tiedoston poistamista<br />
*'''-I''' - kysyy vain kerran, jos poistettavia tiedostoja on yli kolme tai jos käytetään rekursiivista poistoa (<tt>-r</tt>-[[valitsin]])<br />
*'''--interactive=''' - säätelee varmistuksen kyselyä, <tt>never</tt>-arvolla ei kysellä lainkaan, <tt>once</tt> on sama kuin valitsin <tt>-I</tt> ja <tt>always</tt> sama kuin valitsin <tt>-i</tt><br />
*'''--one-file-system''' - ei poista kuin yhteen tiedostojärjestelmään kuuluvia tiedostoja <br />
*'''--preserve-root''' - ei sovella rekursiivista poistoa [[juuriosio|juurihakemistoon]] (oletus)<br />
*'''--no-preserve-root''' - mahdollistaa juurihakemiston rekursiivisen poiston (käytä jos haluat tuhota järjestelmäsi) <br />
*'''-r, -R''' - rekursiivinen poisto (poistaa myös hakemistot)<br />
*'''-v''' - tulostaa jokaisen tiedoston nimen ennen sen poistoa (''verbose'')<br />
<br />
Lisätietoja saa komennolla:<br />
[[info]] rm<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[ls]] (tiedostolistaus)<br />
*[[ln]] (linkitys)<br />
*[[mv]] (tiedostojen siirtäminen)<br />
*[[rmdir]] (hakemiston poistaminen)<br />
*[[mkdir]] (hakemiston luominen)<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Rm]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Pwd&diff=42883Pwd2015-06-26T16:49:20Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
[[Komentorivi]]komento <tt>pwd</tt> ('''''p'''rint '''w'''orking '''d'''irectory'') kertoo nykyisen työhakemiston. Pwd on kätevä esimerkiksi skripteissä tai silloin, kun työhakemistoa ei ole määritelty näkymään [[komentotulkki|komentotulkin]] [[Bashin ulkoasu|valmiusmerkissä]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Komentorivin perusteet]]<br />
*[[cd]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Pwd]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Mv&diff=42882Mv2015-06-26T16:47:58Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
[[Komentorivi]]komennolla mv siirretään tai uudelleennimetään tiedostoja.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Siirretään tiedosto /home/jani-petteri/WaReZ /root-hakemiston alle nimellä roskat. Mikäli /root/roskat on jo olemassa ja on hakemisto, siirretään tiedosto sen alle alkuperäisellä nimellään WaReZ.<br />
mv /home/jani-petteri/WaReZ /root/roskat<br />
<br />
Vaihdetaan tiedoston kirje.txt nimeksi kirje.isoisalle.txt. Jos kohteena oleva tiedosto on jo olemassa, ylikirjoitetaan se kyselemättä.<br />
mv kirje.txt kirje.isoisalle.txt<br />
<br />
Siirretään kaikki [[Linuxin hakemistorakenne|/usr/local/bin]]-hakemiston alla sijaitsevat mk-alkuiset tiedostot hakemistoon /usr/local/sbin/ korvaten kokonaan kyselemättä ([[valitsin]] <tt>-f</tt>) kaikki tämän hakemiston alla mahdollisesti sijaitsevat samannimiset tiedostot.<br />
mv -f /usr/local/bin/mk* /usr/local/sbin/<br />
<br />
Siirretään hakemiston mukden kaikki tiedostot hakemistoon shenyang lukuunottamatta niitä, jotka jo löytyvät molemmista hakemistoista<br />
[[yes]] n |mv -i mukden/* shenyang<br />
Valitsimella <tt>-i</tt> saadaan mv kysymään erikseen olemassaolevien tiedostojen korvauksista. Vastaukseksi saadaan automaattisesti <tt>n</tt> (no) [[putkitus|putkittamalla]] yes-komennon syöte mv:lle. Mv on aikaisemmin tukenut valitsinta <tt>--reply=no</tt>, jolla saadaan aikaan sama lopputulos. Sen käyttöä ei kuitenkaan enää suositella (''deprecated'') ja se on poistettu vuotta 2008 vanhemmista versioista.<br />
<br />
==Valitsimia==<br />
*'''--backup=''' - säätelee varmuuskopion tekoa olemassaolevista kohdetiedostoista (mahdollisia arvoja: <tt>off</tt>=ei tee varmuuskopioita, <tt>t</tt>=tekee numeroituja varmuuskopioita, <tt>nil</tt>=numeroituja jos numeroituja on olemassa, muuten tavallisia, <tt>simple</tt>=aina tavallisia varmuuskopioita)<br />
*'''-b''' - sama kuin <tt>--backup</tt>, mutta ei hyväksy argumentteja<br />
*'''-f''' - jos olemassaolevaa kohdetiedostoa ei voida avata, poistetaan se ja yritetään uudelleen<br />
*'''-i''' - tulostetaan varmistuskehote jos samanniminen tiedosto on jo olemassa<br />
*'''--reply''' - vanhentunut, ks yllä<br />
*'''--strip-trailing-slashes''' - poistaa lähdetiedostojen nimien lopusta kauttaviivat, [[POSIX]]-standardi pakottaa kauttaviivan löytyessä automaattisesti seuraamaan symbolisia linkkejä<br />
*'''--suffix=''' - lisää varmuuskopiotiedostoihin määritellyn päätteen<br />
*'''-t''' - määrittelee kohdehakemiston, siirtää kaikki muut määritellyt tiedostot tähän hakemistoon<br />
*'''-T''' - kohtelee kohdetiedostoa aina tavallisena tiedostona (ei hakemistona)<br />
*'''-u''' - siirtää vain, kun mahdollinen olemassaoleva kohdetiedosto (ei koske hakemistoja) on vanhempi ([[mtime|muokkausajankohta]]) tai jos sitä ei ole<br />
*'''-v''' - tulostaa jokaisen tiedoston nimen ennen sen siirtoa (''verbose'')<br />
<br />
Täydellisen valitsinlistan pitkine selityksineen saa komennolla<br />
[[info]] mv<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[cp]]<br />
<br />
[[Luokka:Coreutils]][[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
[[Luokka:Tiedostonhallinta]]<br />
<br />
[[pl:Mv]]</div>PiotrekDhttps://www.linux.fi/w/index.php?title=Mount&diff=42881Mount2015-06-26T16:44:27Z<p>PiotrekD: </p>
<hr />
<div>{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}<br />
[[Komentorivi]]komennolla mount ''liitetään'' [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistopuuhun]] eri tiedostojärjestelmiä, esimerkiksi levyosioita, [[verkkolevy]]jä ja [[levykuva|levykuvia]]. Linuxissa mihin tahansa hakemistoon voidaan liittää erillinen [[tiedostojärjestelmä]]: esimerkiksi [[juurihakemisto]] <tt>/</tt> voi olla yhdellä levyosiolla, alihakemisto <tt>[[kotihakemisto|/home]]</tt> toisella ja cd-asema vaikkapa hakemistossa <tt>/home/pentti/tavaraa/linux</tt>.<br />
<br />
Liittäminen ("mounttaaminen") on edellytys tiedostojärjestelmän sisällön näyttämiselle käyttöjärjestelmässä. Jos esimerkiksi jotakin kiintolevyosiota tai cd-levyä ei ole liitetty, näkyy se Linuxissa ainoastaan [[laitetiedosto]]na /dev-hakemiston alla. Esimerkiksi [[DVD-elokuvat|DVD-elokuva]]n toistaminen tai cd-levyn [[levyn polttaminen|polttaminen]] ei edellytä levyn liittämistä (levyn sisältöä ei tällöin käsitellä tiedosto tiedostolta). Liittäminen sen sijaan vaaditaan, mikäli levyn/tiedostojärjestelmän sisältöä halutaan käsitellä tiedostomuodossa esimerkiksi [[:Luokka:Tiedostonhallinta|tiedostonhallintaohjelmassa]].<br />
<br />
Liitoksen purkamista kutsutaan ''irrottamiseksi'' (engl. unmounting). Liitoksen voi irrottaa joko käsin tai antaa käyttöjärjestelmän hoitaa se automaattisesti esimerkiksi järjestelmän (hallitun) sulkemisen yhteydessä. <br />
<br />
Mikäli liitetyn tiedostojärjestelmän sisältävä media (esimerkiksi [[USB-muisti]]tikku tai verkkolevylle johtava kaapeli) otetaan fyysisesti irti koneesta irrottamatta ensin sillä sijaitsevaa tiedostojärjestelmää, jäävät monet väliaikaistiedostot kirjoittamatta tiedostojärjestelmään (mikä vahingoittaa tiedostojärjestelmää) ja lisäksi sen sisältö jää "kummittelemaan" hakemistopuuhun. <br />
<br />
Uusissa työpöytäkäyttöön suunnitelluissa Linux-järjestelmissä cd- ja dvd-levyt yleensä sekä liitetään että irrotetaan automaattisesti, joten käsin irrottaminen on niiden osalta yleensä tarpeen vain silloin, kun levy on myös liitetty käsin (mount-komennolla). Verkkoyhteyden takana sijaitsevat tiedostojärjestelmät (verkkolevyt) täytyy irrottaa käsin, mikäli verkkoyhteys on katkeamassa kesken järjestelmän päälläolon. USB-muistitikut ja ulkoiset kiintolevyt on irrotettava käsin, mikäli ne aiotaan ottaa irti koneesta ennen sen sulkemista. [[GUI|Graafisessa]] ympäristössä tiedostojärjestelmän irrottaminen tapahtuu yleensä klikkaamalla sen kuvaketta hiiren toisella näppäimellä sekä valitsemalla "Irrota", "Remove safely", "Unmount" ym. Komentorivillä tähän voidaan käyttää komentoa <tt>umount</tt> (ks alla).<br />
<br />
Tiedostojärjestelmän liittämiseen ja irrottamiseen tarvitaan [[pääkäyttäjä]]n oikeudet, ellei tiettyä liittämistä (esimerkiksi USB-muistitikun liittämistä polkuun <tt>/media/usb-muisti</tt>) ole erikseen sallittu <tt>[[fstab|/etc/fstab]]</tt>-tiedostossa.<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
Yleinen muoto mount-komennolle on seuraava:<br />
mount [valitsimet] [-o liitosasetukset] mistä minne<br />
Liitosasetukset ovat samat kuin [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa käytettävät asetukset.<br />
<br />
Esimerkiksi ensimmäisen kiintolevyn ensimmäinen osio (vastaa Microsoft Windows -järjestelmässä C-asemaa) liitettäisiin hakemistoon <tt>/home</tt> komennolla:<br />
mount /dev/hda1 /home<br />
<br />
Tässä <tt>/dev/hda1</tt> on liitettävän osion [[laitetiedosto]]. Riippuen käytettävästä ajurista (esimerkiksi [[libata]]) sekä kiintolevyn liitäntätavasta saattaa yllämainittuna laitetiedostona olla myös <tt>/dev/sda1</tt>.<br />
<br />
Useissa järjestelmissä liitettävän osion määrittelemiseen voi käyttää myös sen nimeä (label), [[wikipedia:UUID|UUID]]-tunnusta, väyläosoitetta tai valmistajan laiteelle antamaa nimeä. Näitä vastaavat [[udev]]in ylläpitämät laitetiedostot löytyvät tällöin <tt>/dev/disk</tt>-hakemiston alta.<br />
<br />
Jos mount ei tunnista automaattisesti levyosion tiedostojärjestelmää, voidaan se kertoa valitsimella <tt>-t</tt>:<br />
mount -t [[ext3]] /dev/hda1 /home<br />
<br />
Mount-komennolla voi liittää myös levykuvia (.iso). Tiedoston <tt>levy.iso</tt> sisältö liitettäisiin hakemistoon <tt>/home/kayttaja/levy</tt> seuraavasti:<br />
mount -o [[loop]] levy.iso /home/kayttaja/levy<br />
<br />
Levykuvien liittäminen vaatii [[ydin|ytimeen]] "''Loopback device support''" -tuen joko sisäänkäännettynä tai [[moduuli]]na (mikäli käytetään moduulia, on moduulin oltava ladattuna komennolla <tt>[[modprobe]] loop</tt>). Lisätietoja artikkelissa [[ISO 9660]]. <br />
<br />
Yhdellä laitteella voi olla useampia liitoskohtia. Seuraava liittäisi laitteen <tt>/dev/sdf4</tt> alkuperäiset liitoskohdan <tt>/mnt/sdf4</tt> ohella myös liitoskohtaan <tt>/mnt/kuvat</tt>:<br />
mount --bind /mnt/sdf4 /mnt/kuvat<br />
<br />
Liitoskohta on mahdollista siirtää ilman sen irrottamista. Tämä tapahtuu käyttäen valitsinta <tt>--move</tt>:<br />
mount --move /vanha/sijainti /uusi/sijainti<br />
<br />
''remount''-optiolla voidaan vaihtaa jo liitetyn tiedostojärjestelmän asetuksia: esimerkiksi komento<br />
mount -o remount,ro /home<br />
asettaisi /home-osion vain luku -tilaan, jolloin se voidaan esimerkiksi tarkistaa [[fsck]]-ohjelmalla.<br />
<br />
Jos tiedostojärjestelmän liitos on mainittu [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa, voidaan mount-komennolle antaa argumentiksi pelkän liitoskohdan tai liitettävän laitteen. Mount-komento lukee tällöin tarvittavan muun tiedon [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostosta. Esimerkki:<br />
<br />
mount /mnt/cdrom<br />
<br />
Pelkkä komento<br />
mount<br />
listaa kaikki liitetyt tiedostojärjestelmät.<br />
<br />
=== Valitsimia ===<br />
Mount-komennolle voidaan antaa seuraavia [[valitsin|valitsimia]] (luettelo ei ole täydellinen):<br />
*-a: Liittää kaikki tiedostojärjestelmät jotka on määritelty tiedostossa [[fstab|/etc/fstab]] ilman määritettä ''noauto''.<br />
*-n: /etc/mtab-tiedostoa ei päivitetä. Käytettävä kun <tt>/etc</tt> on kirjoitussuojattu, muutoin tarpeeton.<br />
*-o <tt>asetukset</tt>: Liittää tietyin liitosasetuksin, kts. [[fstab]].<br />
*-r: Liitos vain luku -tilassa. Sama kuin -o ro.<br />
*-w: Liitos luku/kirjoitus-tilassa. Oletusasetus, sama kuin -o rw.<br />
*-t <tt>tiedostojärjestelmä</tt>: Kertoo tiedostojärjestelmän tyypin. Esim. [[ext2]], [[reiserfs]], [[ISO 9660]] tai auto. Tiedostojärjestelmän tyypin eteen voidaan myös lisätä sana no, jolloin se kääntää valinnan päinvastaiseksi. Esimerkiksi komento <tt>mount -a -t nomsdos,ext</tt> liittäisi kaikki [[fstab|fstabissa]] määritetyt tiedostojärjestelmät paitsi ne, joiden tyyppi on ext tai msdos.<br />
*-L Osion liittäminen sen nimen (label) perusteella. Tarpeellinen, mikäli labeleille ei ole omia laitetiedostoja esimerkiksi hakemiston <tt>/dev/disk/by-label</tt> alla.<br />
*-U Osion liittäminen sen UUID-tunnuksen perusteella. Tarpeellinen, jos niille ei ole omia laitetiedostoja esimerkiksi hakemistossa <tt>/dev/disk/by-uuid</tt>.<br />
<br />
== Irrotus umount-komennolla ==<br />
Liitetty tiedostojärjestelmä irrotetaan komennolla <tt>umount</tt>:<br />
umount laitetiedosto<br />
tai<br />
umount liitoshakemisto<br />
Esimerkiksi<br />
umount /dev/hda1<br />
tai<br />
umount /mnt/varasto<br />
<br />
Jos irrottaminen ei onnistu vaan ohjelma antaa virheilmoituksen <tt>umount: /hakemisto: device is busy</tt>, käyttää jokin prosessi jotain irrotettavassa tiedostojärjestelmässä olevaa tiedostoa tai hakemistoa. Jotta irrottaminen onnistuisi, on nämä sovellukset lopetettava tai saatava ne vapauttamaan hakemisto. Yleinen syy miksi laite on varattu on se, että komentotulkki on käynnissä ja sen [[työhakemisto]] on irrotettavan tiedostojärjestelmän sisällä. Ongelma ratkeaa vaihtamalla komentotulkin työhakemisto ([[cd]]-komennolla) hakemistoksi, joka on irrotettavan tiedostojärjestelmän ulkopuolella.<br />
<br />
Komennolla [[fuser]] voi selvittää, mikä prosessi käyttää tiettyä tiedostojärjestelmää.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[fstab]]<br />
*[[NTFS-3G]]<br />
*[[UnionFS]]<br />
*[[gISOMount]] on graafinen ohjelma iso-tiedostojen liittämiseksi tiedostojärjestelmään.<br />
<br />
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]<br />
[[Luokka:Osiot]]<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]<br />
<br />
[[pl:Mount]]</div>PiotrekD