Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

IceWM

2007-01-13T19:49:28Z

Sami Koskinen: malline ja vähän tekstiä

{{Ohjelma | nimi=IceWM | kuva=[[Kuva:Icewm-logo.png]] | kuvateksti= | käyttöliittymä=X | lisenssi=[[GPL]] ja [[LGPL]] | kotisivu=[http://www.icewm.org] }}
IceWM on kevyt ja nopea [[ikkunointiohjelma]]. Sen ominaisuuksiin kuuluu mm. virtuaalityöpöydät ja teemat. Siinä on myös tehtäväpalkki, johon saa joitakin pikkuohjemia (applets).

[[Luokka:Ikkunointiohjelma]]

Tiedosto:Icewm-logo.png

2007-01-13T19:45:59Z

Sami Koskinen: Softa GPL / LGPL, eikös tämäkin ole sitten

Softa GPL / LGPL, eikös tämäkin ole sitten

Keskustelu Linux.fista:Luokitusremontti

2007-01-13T19:32:56Z

Sami Koskinen:

Elikkä nyt vaan kommentteja. Omasta mielestäni uusi luokitus vaikuttaa aika lupaavalta. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. joulukuuta 2006 kello 16:50:49 (EET)

Mihinkähän muuten laittaisi tiedostojärjestelmät? Kuuluvatko ne Järjestelmä-luokkaan vai ohjelmiin? Tai kernelistä kertova artikkeli: järjestelmäjuttu selkeästi, mutta ohjelma myös. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 22. joulukuuta 2006 kello 18:38:01 (EET)
:Tiedostojärjestelmät minusta ehdottomasti järjestelmän alle. Kernelin kanssa homma ei ole niin selvä, mutta laittaisin järjestelmän alle. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 22. joulukuuta 2006 kello 19:16:14 (EET)

Kuvankäsittely, ääni yms. samaan luokkaan, esim. Media. Nettiohjelmiin www-selaimet, p2p, palvelimet jne. Yleensäkin yläluokkien määrän vähentäminen.

Pitäisikö jakeluilla olla omia luokkiaan? [[:Luokka:Jakelut]] näyttää sekavalta, kun siihen kuuluu artikkeleja kuten [[Java Debianissa]]. Jakelukohtaiset luokat voisivat olla luokan Jakelut alaluokkia. Ongelmaksi voisi tulla luokkien pienuus. [[Käyttäjä:Sami Koskinen|Sami Koskinen]] 13. tammikuuta 2007 kello 21:32:56 (EET)

Jakelu

2007-01-13T19:29:16Z

Sami Koskinen: Mistä Linux?-sivulla, jonka yhdistin Mistä Linux-sivuun ja tähän sivuun, oli linkki Distrowatchiin

Alunperin Linux-käyttäjillä oli tapana asentaa Linux [[Kernelin_kääntäminen|kääntämällä itse kernel]] ja kasaamalla siihen päälle erilaisia apuohjelmia. Jo pitkään on kuitenkin ollut vallalla käytäntö, että joku paketoi Linux-kernelin, joka on järjestelmän ydin, ja tarpeelliset apuohjelmat, työpöytäympäristön, jne. helposti asennettavaksi kokonaisuudeksi, jota sanotaan jakeluksi tai tuttavallisemmin distroksi (engl. distribution).

Monet jakelut ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Debianin pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia jakeluita: [[Knoppix]], [[Linspire]], [[Mepis]], [[Ubuntu]], jne. Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään [[Fedora Core]], Red Hat Enterprise Linuxia myydään yrityksille palvelinkäyttöön.

==[[:Luokka:Jakelut|Eri jakeluita]]==

== Mikä on jakelupakettini versio? ==

Tässä ovat eri jakelupakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä.

* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora Core
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version

== Minkä Linux levityspaketin valitsisin? ==

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista
taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa.

===Vaihtoehto 1===
Valitse sama levityspaketti, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

===Vaihtoehto 2===
Valitse jokin yleinen levityspaketti.

Yleisiä levitysversioita ovat [[SuSE]], [[Mandriva]], [[Fedora Core]], [[Debian]], [[Ubuntu]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]]. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

===Vaihtoehto 3===
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.

Jakeluversion hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan levityspaketin version, niin sitä ei kannata enää kytkeä suoraan Internetiin ilman välissä olevaa palomuurikonetta tai -laitetta tietomurtojen riskin vuoksi. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei vanha jakelupaketti välttämättä anna todenmukaista kuvaa nyky-Linuxista; Linux-ohjelmistoihin on 2000-luvun alun jälkeen tehty monia varsinkin aloittelevien käyttöä helpottavia parannuksia.

===Vaihtoehto 4===
Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.

Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä on niiden suuren koon ja polttavien DVD-asemien harvinaisuuden vuoksi heikkoa.

==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====

* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
* [http://www.ubuntulinux.org/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://kanotix.com/info/index.php] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)

===Vaihtoehto 5===
Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].

===Vaihtoehto 6===
Kokeile netissä olevia valintavelhoja. Vastaa kysymyksiin ja velho valitsee sinulle sopivan distron.

http://eedok.voidofmind.com/linux/chooser.html

http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true

===Tietoa eri jakeluista===
Eri jakeluversioista saat tietoa [[:Luokka:Jakelut|tästä wikistä]], tai vaikka [http://www.distrowatch.com/ Distrowatchista].

[[Luokka:Jakelut]]

Mistä Linux?

2007-01-13T19:24:29Z

Sami Koskinen:

#redirect [[Mistä Linux]]

Mistä Linux

2007-01-13T19:22:56Z

Sami Koskinen: yhdistämismalline poistettu

== Ostaminen ==

Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD:n tai -DVD:n, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-jakeluita:

*http://www.dataclub.fi
*http://www.kampusdata.fi (Myös DataClubin palvelut: Jyväskylässä)

Kannattaa kysyä niitä muistakin ohjelmistoja myyvistä liikkeistä.

Osa asennuslevyjden valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla.

==Verkosta imurointi==

Useimmat imuroivat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta HTTP- tai FTP-palvelimelta. Imurointi vaatii käytännössä laajakaistayhteyden. Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat ovat usein nopeita. Usein tehokkain tapa on käyttää BitTorrent-levitystapaa.

*Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTrackeristä] ja [http://www.datagalaxy.net/linux/ DataGalaxystä]
*Useita eri jakeluita löytyy suomalaisesta [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ funetistä]

Tietoa eri jakeluversioista löytyy englanniksi osoitteesta: http://distrowatch.com/

==Asennettuna ostaminen==

Palvelinjärjestelmiä Debianilla
[http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]

Pöytäkoneita ja kannettavia Ubuntulla
[http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp]

Mm järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito
[http://www.pronics.com Pronics Oy]

==Muut mahdollisuudet==

Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm.[[Ubuntu Linux]] mahdollisuuden tilata asennus ja live CD:t postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntulinux.org/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Vaikka tämä ei ehkä ole kaikkein nopein tapa, voi se joillekin olla ainoa keino tutustua Linuxiin. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.

Ainakin toistaiseksi voi Ubuntu Linux 5.10 -CD-levyn hakea ilmaiseksi myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä.

Paikalliset Linux-käyttäjäyhdistykset ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä cd-levyjä.

[[Luokka:Vinkit]]

Keskustelu:Mistä Linux?

2007-01-13T19:22:06Z

Sami Koskinen:

Tämä sivu pitäisi muuttaa toisen nimiseksi. Vaikka "Mikä Linux on paras ?".
Oisin jo muuttanut, mutta en osaa.
Siis sivu joka neuvoisi oikean distron valintatilanteessa. Kuulostaako seuraavat ohjeet objektiivisilta ?

Valintakriteereitä:

Tukea pitää olla saatavilla. Ota sama distro kuin kaverilla. Tai ainakin sellainen mitä käytetään paljon ja johon löytyy netistä ymmärtämälläsi kielellä ohjeita.

Pöytäkone
Soveltuu tarkoitukseen (modernien laitteiden tuki, tietyn erikoisohjelman tuki, ...)
Tukea saatavilla (mitä distroa kaveri käyttää, onko suosittu distro)

Käyttötarkoitus voi sanella vaatimuksia:
Palvelikäytössä distron pitää olla vakaa ja turvapäivitykset pitää toimia
Erikoisten laitteiden tai ohjelmistojen tuki distrossa voi olla tärkeää.
Vanhaan tai pienikapasiteettiseen koneeseen kannattaa laittaa kevyeksi suuniteltu distro.

JukkaL

Tämä sivu on aivan otsikon vierestä tehty, ja samansuuntaista informaatiota wikityyliin paremmin sopivana löytyy sivulta [[Jakelu]]. Niinpä nyt toteutan muutokset, jotka poistavat yhdistelyn tarpeen. [[Käyttäjä:Sami Koskinen|Sami Koskinen]] 13. tammikuuta 2007 kello 21:22:06 (EET)