Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

VPN

2012-04-08T09:13:52Z

Sauron: /* OpenVPN */ Esimerkkikonfigurointi staattisella avaimella

VPN eli ''Virtual Private Network'' tarkoittaa kahden yksityisen verkon yhdistämistä julkisen, turvattoman verkon (yleensä Internet) yli yhdeksi kokonaisuudeksi. VPN-tekniikan tavallisin käyttökohde on yrityksen haarakonttorin tai etätyöntekijän turvallinen liittäminen sisäiseen verkkoon Internetin yli.

==Tekniikoita==
===Hamachi===
Hamachi on Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle saatavilla oleva, keskitettyyn palvelimeen pohjautuva, freewarena julkaistava VPN-ohjelmisto. Hamachia käytetään erityisesti lähiverkkojen yhdistämiseen pelaamisessa sekä etähallintaan. Hamachi-protokolla ei ole julkinen.
*[[wikipedia:Hamachi|Hamachi englanninkielisessä Wikipediassa]]

===IPsec===
IPsec eli ''IP Security Architecture'' on matalan tason protokollaperhe Internetin pakettivirtojen suojaamiseen. Koska IPsec toimii [[wikipedia:fi:OSI-malli|OSI-mallin]] kolmannella kerroksella (verkkokerros), eivät ylemmän tason protokollat, kuten [[wikipedia:fi:TCP|TCP]] ja [[wikipedia:fi:UDP|UDP]], tarvitse erillistä tukea sitä varten. IPseciä voidaan käyttää joko ''kuljetustilassa'', jossa tietyllä välillä kulkeva liikenne salataan päästä päähän, tai ''tunnelitilassa'', jossa esimerkiksi kahden lähiverkon välinen liikenne ohjataan tiettyjen pisteiden kautta, joilloin liikenne salataan vain näiden pisteiden välillä. Kumpaakin tilaa voidaan käyttää VPN-toteutuksiin. Linuxin ytimessä on ollut IPsec-tuki sen 2.6-versiosta lähtien.
*[[wikipedia:fi:IPsec|IPsec suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[[wikipedia:IPsec|IPsec englanninkielisessä Wikipediassa]]

====FreeS/WAN====
FreeS/WAN on ensimmäinen Linuxille kehitetty kokonainen IPSec-toteutus. Sen kehitys päättyi 2004. Projektia jatkamaan on perustettu Openswan ja strongSwan.
*[http://www.freeswan.org/ Kotisivu]

====Openswan====
Openswan on FreeS/WANin pohjalta kehitettävä IPsec-ohjelmisto 2.0-, 2.2-, 2.4- ja 2.6-ytimille.
*[http://openswan.org/ Kotisivu]

====strongSwan====
strongSwan on vahvaan autentikointiin keskittyvä, FreeS/WANista [[haara|haarautettu]] IPsec-ohjelmisto 2.4- ja 2.6-ytimille.
*[http://www.strongswan.org/ Kotisivu]

===L2F===
L2F eli ''Layer 2 Forwarding'' on Ciscon kehittämä VPN-protokolla.

===L2TP===
L2TP on Microsoftin ja Ciscon PPTP:n ja L2F:n pohjalta kehittämä VPN-protokolla. Turvallisuuden parantamiseksi sen kanssa käytetään usein IPseciä (''L2TP/IPsec''). L2TP:stä on kehitteillä uusi L2TPv3-versio.

===OpenVPN===
[[OpenVPN]] on [[OpenSSL]]:ään pohjautuva, [[GPL]]-lisensoitu VPN-protokolla.
*[http://openvpn.net/ Kotisivu]

==== Asennus ====

OpenVPN on asennettavissa useissa jakeluissa [[pakettienhallinta|pakettienhallinnan]] avulla, RPM-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä se on käännettävissä [[rpmbuild]]-ohjelman avulla tai kääntämällä ./configure-menetelmällä suoraan lähdekoodista. Joissain jakeluissa se on jo valmiiksi asennettuna. Esimerkiksi Fedoralla tai vastaavalla [[RPM]]-pohjaisella voidaan tarkistaa:
<pre>
shell>rpm -qa | grep openvpn
</pre>
RPM-paketista asennettaessa sillä on seuraavat riippuvuudet:
* openssl
* lzo
* pam

Ja jos ollaan rakentamassa itse käännettyä RPM-pakettia, myös seuraavat riippuvuudet:
* openssl-devel
* lzo-devel
* pam-devel

Huomaa, että näiden pakettien nimet eroavat jakelusta riippuen.

Lähdekoodista kääntämällä OpenVPN asennetaan seuraavasti:
<pre>
shell>tar xfz openvpn-[versionro].tar.gz
</pre>
Purkamisen jälkeen siirrytään puretun kansion juureen ja kirjoitetaan vaiheittain seuraavat komennot:
<pre>
shell>./configure
shell>make
shell>make install
</pre>

Katso lisätiedot [[kääntäminen|kääntämisestä]].

===== Staattinen avain =====

Staattisella avaimen edut:
* Yksinkertainen asennus
* Ei X509 Julkisen avaimen infrastruktuurin ylläpitoa
Staattisen avaimen haitat:
* Vain yksi asiakas per palvelin
* Puute salauksessa (avaimen paljastuminen paljastaa aikaisempien istuntojen sisällön)
* Avaimen pitää olla selväkielinen jokaisella yhdistämiskerralla ja avaimen vaihto tapahtuu jo valmiina olevassa turvatussa tunnelissa.

===== Esimerkki staattisella avaimella =====

Tässä esimerkissä esitellään hyvin yksinkertainen tapa OpenVPN yhteyden konfigurointiin staattisella avaimella. Esimerkin asetustiedot ja komennot on lainattu OpenVPN.net[http://www.openvpn.net] sivustolta ja on luettavissa sivustolta sellaisenaan.

Staattinen avain luodaan komennolla:
<pre>
shell>openvpn –genkey –secret static.key
</pre>
Huomio, että avaimen nimi voi olla mikä tahansa .key päätteinen.

Kopioi luotu avain sekä asiakaskoneelle että palvelimelle käyttäen salattua tunnelia pitkin tai esim. Siirrettävällä medialla.
Tehdään palvelimelle konfigurointitiedosto:

<pre>
dev tun
ifconfig 10.8.0.1 10.8.0.2
secret static.key
</pre>
Ensimmäisellä rivillä määritellään tunnelointitapa (tun = reititetty IP tunneli, tap = siltaava ethernet-tunneli), toisella rivillä ensin palvelimen ja toisena asiakaskoneen osoite. Viimeisellä rivillä määritellään staattinen avain.

Asiakaskoneen konfigurointitiedosto:
<pre>
remote munmasiina.mundomain
dev tun
ifconfig 10.8.0.2 10.8.0.1
secret static.key
</pre>
Ensimmäiseltä riviltä on muutettava munmasiina.mundomain joko palvelimen domainnimeksi tai IP-osoitteeksi.

Varmistetaan ja tarvittaessa avataan UDP portti 1194 palvelimella. Varmistetaan myös, ettei asiakaskoneella tai palvelimella estetä OpenVPN:n käyttämää virtuaalista TUN-käyttöliittymää. Linuxissa pitäisi löytyä nimellä tun0 ja Windows koneilla nimellä Local Area Connection n, jossa n on automaattinen järjestysnumero.

Seuraavaksi käynnistetään OpenVPN komentoriviltä (ongelmanratkaisun helpottamiseksi) seuraavalla tavalla ensin palvelimella ja sitten asiakaskoneella:
<pre>
shell>openvpn [palvelimen/asiakkaan asetustiedosto]
</pre>
Jos kaikki on mennyt nappiin eikä palomuuri estä tunnelin luomista, tee yhteyskokeilu asiakaskoneelta VPN kautta:
<pre>
shell>ping 10.8.0.1
</pre>
Jos palvelimessa käytetään siltaavaa tilaa (dev tap asetustiedostossa), IP-osoite on palvelimen IP-osoite sen aliverkossa.
Jos ping onnistuu, niin muodostettu VPN tunneli toimii.

===PPTP===
PPTP eli ''Point-to-Point Tunneling Protocol'' on Microsoftin kehittämä, [[PPP]]:hen pohjautuva VPN-protokolla. Tuki sille on löytynyt Windows 95 -versiosta lähtien. Linux-[[ydin|ytimeen]] on sisältynyt PPTP-tuki 2.6.14-versiosta lähtien. PPTP:n kehitys on nykyisin pysähtynyt.

==Katso myös==
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]
*[[HST]] - Henkilökortin sertifikaattien käyttö.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:VPN|VPN suomenkielisessä Wikipediassa]]
*[[wikipedia:VPN|VPN englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Tietoturva]]

Scientific Linux

2012-04-06T13:23:31Z

Sauron:

'''Scientific Linux''' eli SL on uudelleen lähdekoodista käännetty Red Hat Enterprise Linux. Vaikka se pyrkii olemaan täysin yhteneväinen RHEL kanssa, se sisältää myös ohjelmistopaketteja varsinaisen jakelun ulkopuolelta:

* [[Cluster Suite]]
* Global File System ([[GFS]])
* [[FUSE]]
* [[OpenAFS]]
* [[Squashfs]]
* [[Unionfs]]
* [[wlan]]-tuki Intelin wlan-laiteohjelmistolla
* [[MadWiFi]] ja [[NDISwrapper]]
* Sun [[Java]] ja Java Development Kit ([[JDK]])
* kevyt [[IceWM]] ikkunamanageri
* [[R]] - ohjelmointi- ja ympäristökieli tilastolliseen tietojenkäsittelyyn
* [[Alpine]] sähköpostiohjelma

Scientific Linux:n kääntämiseen on osallistunut Fermilab, CERN, sekä monet muut laboratoriot ja yliopistot ympäri maailman.

== Katso myös ==

* [[Red Hat Enterprise Linux]]
* [[CentOS]]
* [[White Box Enterprise Linux]]

==Aiheesta muualla==
* [https://www.scientificlinux.org/ Ohjelman kotisivu]

[[luokka: Jakelut]]

MySQL

2012-04-06T12:25:30Z

Sauron:

{{Ohjelma
| nimi=MySQL
| kuva=[[Kuva:489px-MySQL.svg.png|180px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]
| kehittäjä=Oracle
| käyttöliittymä=Komentorivi/www/API
| kotisivu=[http://www.mysql.com www.mysql.com]
}}

MySQL on maailman suosituin [[Avoin_lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] [[wikipedia:fi:SQL|SQL]]-kieltä käyttävä relaatio[[wikipedia:fi:Tietokanta|tietokantaohjelmisto]]. Sen kehityksestä vastaa nykyään Oracle, joka tarjoaa MySQL:ää myös yrityksille kaupalliseen käyttöön [[wikipedia:fi:Omisteinen_ohjelmisto|suljetulla lisenssillä]] MySQL Enterprise Edition nimisenä sisältäen virallisen tukipalvelun. MySQL on ohjelmoitu [[C]] ja [[C%2B%2B|C++]]-kielillä ja se sisältää [[wikipedia:fi:Ohjelmointirajapinta|rajapinnan]] useimmille nykyään käytetäville ohjelmointikielille.

MySQL asennetaan osana avoimen lähdekoodin niin sanottua [[LAMP]]-palvelinpakettia. [[GPL]]-lisenssillä vapaasti saatava MySQL-ohjelmisto on viralliselta nimitykseltään Community Server.

== Katso myös ==
*[[MySQL:n käyttöönotto]]
*[[MySQL tietokannan varmuuskopiointi ja palautus]]
*[[PostgreSQL]]
*[[Sqlite]]
*[[MariaDB]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.mysql.com/ MySQL:n kotisivu]
*[[wikipedia:fi:MySQL|MySQL Wikipediassa]]
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=mysqlphp01 MySQL ja PHP ohjelmointiputkassa]

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietokannat]]

Tiedosto:489px-MySQL.svg.png

2012-04-06T12:12:52Z

Sauron:

== Lisenssi ==
{{Logo}}

MySQL

2012-04-06T12:05:19Z

Sauron:

MySQL on maailman suosituin [[Avoin_lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] [[wikipedia:fi:SQL|SQL]]-kieltä käyttävä relaatio[[wikipedia:fi:Tietokanta|tietokantaohjelmisto]]. Sen kehityksestä vastaa nykyään Oracle, joka tarjoaa MySQL:ää myös yrityksille kaupalliseen käyttöön [[wikipedia:fi:Omisteinen_ohjelmisto|suljetulla lisenssillä]] MySQL Enterprise Edition nimisenä sisältäen virallisen tukipalvelun. MySQL on ohjelmoitu [[C]] ja [[C%2B%2B|C++]]-kielillä ja se sisältää [[wikipedia:fi:Ohjelmointirajapinta|rajapinnan]] useimmille nykyään käytetäville ohjelmointikielille.

MySQL asennetaan osana avoimen lähdekoodin niin sanottua [[LAMP]]-palvelinpakettia. [[GPL]]-lisenssillä vapaasti saatava MySQL-ohjelmisto on viralliselta nimitykseltään Community Server.

== Katso myös ==
*[[MySQL:n käyttöönotto]]
*[[MySQL tietokannan varmuuskopiointi ja palautus]]
*[[PostgreSQL]]
*[[Sqlite]]
*[[MariaDB]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.mysql.com/ MySQL:n kotisivu]
*[[wikipedia:fi:MySQL|MySQL Wikipediassa]]
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=mysqlphp01 MySQL ja PHP ohjelmointiputkassa]

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietokannat]]

MySQL

2012-04-05T21:01:54Z

Sauron: /* Katso myös */

MySQL on hyvin yleisesti käytetty ja [[GPL]]-lisensoitu [[wikipedia:fi:SQL|SQL]]-[[tietokanta]]moottori ja osa ns. [[LAMP]]-järjestelmää. Sitä kehittää Oracle, joka tarjoaa MySQL:ää myös suljetulla lisenssillä ja tukipalvelulla varustettuna.

== Katso myös ==
*[[MySQL:n käyttöönotto]]
*[[MySQL tietokannan varmuuskopiointi ja palautus]]
*[[PostgreSQL]]
*[[Sqlite]]
*[[MariaDB]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.mysql.com/ MySQL:n kotisivu]
*[[wikipedia:fi:MySQL|MySQL Wikipediassa]]
*[http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=mysqlphp01 MySQL ja PHP ohjelmointiputkassa]

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietokannat]]

MySQL-tietokannan varmuuskopiointi ja palautus

2012-04-05T20:56:12Z

Sauron: Ak: Uusi sivu: MySQL tietokantojen varmuuskopiointia ja kopioiden palauttamista hallinoidaan sen omien asiakasohjelmien kautta. Graafiset käyttöliittymät muuttuvat toistuvissa rutiineissa raskai...

MySQL tietokantojen varmuuskopiointia ja kopioiden palauttamista hallinoidaan sen omien asiakasohjelmien kautta. Graafiset käyttöliittymät muuttuvat toistuvissa rutiineissa raskaiksi käyttää, joten lähes ainoa tapa hoitaa automaattinen varmuuskopiointi on käyttö komentoriviltä. Tässä artikkelissa käsitellään mysqldump- ja mysql-asiakasohjelmia.

== Mysqldump-asiakasohjelma ==

Mysqldump on komentoriviltä kutsuttava asiakasohjelma, joka tulostaa määritellyt tietokannat haluttuun tiedostoon SQL-syntaksissa. Mysqldump ei käsittele dataa binäärimuodossa, kuten datatiedostoina, vaan selväkielisenä syötteenä. Mysqldump mahdollistaa myös syötteen lukemisen ja jopa sen muokkaamisen ennen tallennusta.

Mysqldump ohjelmaa ei ole tarkoitettu tietokantojen varmuuskopiointiin jotka sisältävät valtavan määrän dataa. Suuret datamäärät voivat varmuuskopiota tehdessä vielä tapahtua siedettävässä ajassa, mutta niiden palauttaminen voi viedä aikaa ja palvelimen suorituskykyä johtuen yksittäisistä SQL-komennoista, palvelimen levylle tallentamisesta ja indeksien luomisesta. Tuotantoympäristöön tarkoitettu mysqlbackup-asiakasohjelmalla (maksullisen Enterprise-version mukana) kyetään kopioimaan tehokkaasti suuriakin määriä dataa kuitenkaan rajoittamatta tietokannan antamia palveluita.

=== Syntaksi ===

Mysqldumpin syntaksi on lyhyesti seuraava:

<pre>shell> mysqldump [options] db_name [tbl_name ...]
shell> mysqldump [options] --databases db_name ...
shell> mysqldump [options] --all-databases</pre>

==== Käyttäjätiedot ====

Otettaessa yhteyttä MySQL-palvelimeen on muistettava antaa tarvittavat käyttäjäoptiot (muista esimerkeistä jätetty tarkoituksella pois):

<pre>shell>mysqldump -u root -psalasana db_nimi [taulu_nimi...]</pre>

Jos lyhyet optiotunnukset eivät toimi:

<pre>--user=user_name
--password[=password]</pre>

==== Tiedostoon tallentaminen ====

Varsinainen tiedostoon tallennus on hyvin yksinkertaista, varsinkin jos syötteen ohjaaminen on tuttua entuudestaan:

<pre>shell>mysqldump [optiot] db_nimi [taulut] > tallennettavan-tiedoston-nimi.sql</pre>

== Mysql-asiakasohjelma ==

SQL-syntaksia noudattavien varmuuskopiotiedostojen palauttaminen tapahtuu mysql-asiakasohjelman kautta.

Esimerkki varmuuskopion palauttamisesta. Huomioi ohjausmerkin suunta:

<pre>shell> mysql tietokanta < kopio.sql</pre>

== Esimerkkejä ==

Tietokannan db_nimi kopionti tiedostoon nimeltä varmuus-kopio.sql:

<pre>shell> mysqldump db_nimi > varmuus-kopio.sql</pre>

Samaisen tietokannan palauttaminen:

<pre>shell> mysql db_nimi < varmuus-kopio.sql</pre>

Toinen toimiva tapa palauttaa varmuuskopio:

<pre>shell> mysql -e "source /hakemisto-polku-tiedostoon/varmuus-kopio.sql" db_nimi</pre>

mysqldumpia voidaan käyttää tietokannan kopioimiseen toisesta MySQL-palvelimesta toiseen:

<pre>shell> mysqldump --opt db_nimi | mysql --host=etä_palvelin_nimi -C db_nimi</pre>

Useiden tietokantojen varmuuskopiointi samalla kertaa:

<pre>shell> mysqldump --databases db_nimi1 [db_nimi2 ...] > kaikki_kannat.sql</pre>

Kaikkien tietokantojen kopionti optiolla --all-databases:

<pre>shell> mysqldump --all-databases > ihan_kaikki_kannat.sql</pre>

== Katso myös ==

*[[MySQL:n_käyttöönotto | MySQL:n käyttöönotto]]
*[[Putkitus]]
*[[Komentojen_ajastaminen | Komentojen ajastaminen]]

== Lähteet ==

# http://dev.mysql.com/doc/refman/5.6/en/mysqldump.html
# http://dev.mysql.com/doc/mysql-enterprise-backup/3.6/en/index.html

Käyttäjä:Sauron

2012-04-05T17:34:22Z

Sauron: Ak: Uusi sivu: Syntyjään '86 Keski-Suomesta oleva ikuinen opiskelija. GNU\Linux-touhuihin hurahtanut vuoden 2008 aikana ja tämän jälkeen hurmiossa saarnannut ja käännyttänyt käyttäjiä avo...

Syntyjään '86 Keski-Suomesta oleva ikuinen opiskelija. GNU\Linux-touhuihin hurahtanut vuoden 2008 aikana ja tämän jälkeen hurmiossa saarnannut ja käännyttänyt käyttäjiä avoimen lähdekoodin loppukäyttäjiksi. Suurena tulevaisuuden haaveena on ohjelmistoprojektiin osallistuminen, jolla olisi oikeitakin hyötykäyttäjiä.

== Yhteystiedot ==

* joni@tyvio.fi

== Omat muokkaukset ==

* [[Toiminnot:Muokkaukset/Sauron | Omat muokkaukset]]