Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

GNU GRUB 2

2011-06-15T06:49:23Z

Sp3ctum: /* Aiheesta muualla */ linkki teknisempään tietoon System rescue cd:n wikiin lisätty

{{Ohjelma | nimi=GNU GRUB 2 | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://www.gnu.org/software/grub/ gnu.org/software/grub]}}

GNU GRUB 2 on suositun [[GRUB]]-[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] toinen versio, jonka käyttöön eri [[jakelu]]t ovat pikkuhiljaa siirtymässä.

== Erot versioon 1 ==
Grub 2 tuo mukanaan uudistetut asetustiedostot, tuen skriptikielelle ja moduulien dynaamiselle lataamiselle, pelastustilan ja mahdollisuuden käyttää teemoja. Se mahdollistaa myös graafisen alkuvalikon ja [[Live-CD]]-[[levykuva|levykuvien]] käynnistämisen suoraan kiintolevyltä. Suomalaisia käyttäjiä kiinnostanee myös parempi tuki [[kotoistus|kotoistukselle]], esimerkiksi mahdollisuus käyttää ääkkösiä ja muita erikoismerkkejä.

Ylläpitäjälle näkyvin ero Grubin eri versioiden välillä on muuttuneet [[asetustiedosto]]t. Esimerkiksi <tt>/boot/grub/menu.lst</tt>-asetustiedoston (josta kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[Grub]]) sijaan käytetään tiedostoja <tt>/boot/grub/grub.cfg</tt>, <tt>/etc/default/grub</tt> ja <tt>/etc/grub.d/40_custom</tt>.

Toinen näkyvä ero on tavassa saada näkyviin Grubin alkuvalikko. Aiemmin käytössä olleen Esc-näppäimen sijaan valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen aikana vaihtonäppäintä (shift).

== Asetustiedostot ==
<tt>/boot/grub/grub.cfg</tt> on Grub 2:n pääasiallinen asetustiedosto, joka korvaa vanhan <tt>/boot/grub/menu.lst</tt>-tiedoston. On kuitenkin syytä huomata, että tätä tiedostoa ei ole tarkoitus muokata käsin, ja se onkin yleensä asetettu [[tiedoston oikeudet|vain luku -tilaan]]! Se generoidaan automaattisesti <tt>update-grub</tt>-komennolla esimerkiksi uuden [[ydin|ytimen]] asentamisen jälkeen.

Käyttäjän muokattavaksi tarkoitettu asetustiedosto on <tt>/etc/default/grub</tt>, joka koostuu vanhan <tt>menu.lst</tt>-tiedoston alkua muistuttavista avain-arvopareista. Näillä asetuksilla määritellään mm. valikon toimintaa ja ytimelle annettavia parametrejä. Tiedosto voisi näyttää seuraavalta:
<pre>
GRUB_DEFAULT=0
#GRUB_HIDDEN_TIMEOUT=0
GRUB_HIDDEN_TIMEOUT_QUIET=true
GRUB_TIMEOUT="3"
GRUB_DISTRIBUTOR=`lsb_release -i -s 2> /dev/null || echo Debian`
GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT="quiet splash"
GRUB_CMDLINE_LINUX=""

# Uncomment to disable graphical terminal (grub-pc only)
#GRUB_TERMINAL=console

# The resolution used on graphical terminal
# note that you can use only modes which your graphic card supports via VBE
# you can see them in real GRUB with the command `vbeinfo'
#GRUB_GFXMODE=640x480

# Uncomment if you don't want GRUB to pass "root=UUID=xxx" parameter to Linux
#GRUB_DISABLE_LINUX_UUID=true

# Uncomment to disable generation of recovery mode menu entrys
#GRUB_DISABLE_LINUX_RECOVERY="true"
</pre>
*<tt>GRUB_DEFAULT</tt>: Oletuksena valittuna oleva ydin (alkuvalikon kohdan). Arvo 0 tarkoittaa listan ensimmäistä ydintä/käyttöjärjestelmää, 1 toista jne. Arvo <tt>saved</tt> viittaa edelliseen käynnistettyyn ytimeen.
*<tt>GRUB_TIMEOUT</tt>: Aika sekunteina, jonka jälkeen oletuksena valittu ydin käynnistetään.
*<tt>GRUB_HIDDEN_TIMEOUT</tt>: Sama kuin <tt>GRUB_TIMEOUT</tt>, mutta valikkoa ei näytetä ennen kuin sift-näppäintä on painettu.
*<tt>GRUB_HIDDEN_TIMEOUT_QUIET</tt>: Näytetäänkö laskuri jäljellä olevasta ajasta ennen oletusvalinnan käynnistämistä valikossa. <tt>true</tt> ei näytä laskuria, <tt>false</tt> näyttää.
*<tt>GRUB_DISTRIBUTOR</tt>: Käyttöjärjestelmää kuvaileva teksti valikkoon. Yllä oleva asetus muuttuu Ubuntussa muotoon ''Ubuntu'' jne.
*<tt>GRUB_CMDLINE_LINUX</tt>: Kaikille ytimille annettavat käynnistysparametrit (vanhassa Grubissa <tt>kernel</tt>-rivin lopussa olevia parametreja).
*<tt>GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT</tt>: Sama kuin <tt>GRUB_CMDLINE_LINUX</tt>, mutta lisätään vain tavallisiin käynnistysvalintoihin (ei pelastustiloihin).
*<tt>GRUB_TERMINAL=console</tt>: Ei käytä graafista alkuvalikkoa.
*<tt>GRUB_GFXMODE</tt>: Alkuvalikossa käytettävä näytön tarkkuus. Grubin valikossa sallitut resoluutiot näkee painamalla c-näppäintä tai kirjoittamalla Grubin komentoriville komennon <tt>vbeinfo</tt>.
*<tt>GRUB_DISABLE_LINUX_UUID=true</tt>: Ei välitä "<tt>root=[[UUID]]=xxx</tt>"-parametria ytimelle
*<tt>GRUB_DISABLE_LINUX_RECOVERY="true"</tt>: Valikkoon ei luoda mahdollisuutta käynnistää tietokonetta pelastustilaan.

Kun tähän tiedostoon on tehty muutoksia, on ajettava komento <tt>update-grub</tt> tai <tt>update-grub2</tt>.

== Uuden käyttöjärjestelmän lisääminen ==
Kun <tt>update-grub</tt> tai <tt>update-grub2</tt>-komento ajetaan, käydään läpi hakemistossa <tt>/etc/grub.d</tt> olevia tiedostoja. Tiedostosta <tt>/etc/grub.d/10_linux</tt> haetaan tiedot käytettävistä Linux-ytimistä ja <tt>/etc/grub.d/30_os-prober</tt>-tiedostosta tiedot muista käyttöjärjestelmistä. Yleensä [[paketinhallintajärjestelmä]] huolehtii <tt>10_linux</tt>-tiedostosta ja <tt>30_os-prober</tt> luodaan asennuksen aikana. Tämän lisäksi tiedosto <tt>/etc/grub.d/40_custom</tt> on tarkoitettu käyttäjän käsin lisäämiä käynnistysvalintoja varten.

Uusi ydin voidaan lisätä käsin lisäämällä tiedostoon <tt>40_custom</tt> seuraavan esimerkin kaltainen kohta: Oletetaan, että [[osio]]lle <tt>sda10</tt> on asennettu [[SystemRescueCD]]-jakelu. Tällöin tiedostoon lisättäisiin rivit
<pre>
echo "Adding SystemRescueCD" >&2
menuentry "System Rescue CD" {
set root=(hd0,10)
linux /sysrcd/rescuecd subdir=sysrcd setkmap=us
initrd /sysrcd/initram.igz
}
</pre>
Tässä ensimmäinen <tt>[[echo]]</tt>-rivi ei vaikuta Grubin toimintaan mutta tällä tavoin tehtynä ajettaessa <tt>update-grub2</tt> nähdään, että yllä tehty määrittely käydään läpi. Esimerkki valaisee eri kenttien merkityksen, <tt>menuentry</tt> määrittelee näkyvän tekstin, ja <tt>root</tt> osion, josta ydin haetaan. Osioihin viitataan eri tavalla kuin vanhassa Grubissa! Laitteiden numerointi alkaa nollasta, esimerkiksi [[laitetiedosto]]a <tt>sda</tt> vastaa laite 0, <tt>sdb</tt>:tä laite 1 jne. Sen sijaan osionumerot menevät kuten Linuxissa, esimerkiksi (hd0,1) vastaa osiota <tt>sda1</tt> ja (hd0,10) osiota <tt>sda10</tt>.

<tt>linux</tt>- ja <tt>initrd</tt>-rivit kertovat, mistä hakemistosta suhteessa asetettuun juuriosioon ydin ja [[initrd]]-tiedosto löytyvät.

Tiedostoon <tt>40_custom</tt> lisätyt ytimet ilmestyvät Grubin valikon loppuun, sillä listan järjestyksen määrää tiedostojen järjestys. Siispä jos listan alkuun halutaan lisätä omia käynnistysvalintoja, on ne laitettava tiedostoon, joka on aakkosjärjestyksessä ennen tiedostoa <tt>10_linux</tt>, esimerkiksi <tt>07_custom</tt>.

== Aiheesta muualla ==
*[http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=1195275 Grub 2 Basics] -ohje [[Ubuntu]]n keskustelualueilla
*[http://www.sysresccd.org/Sysresccd-Partitioning-EN-Grub-boot-stages How Grub Boots] -ohje [http://www.sysresccd.org/Main_Page System Rescue CD] -sivuston wikissä

== Katso myös ==
*[[Käynnistysprosessi]]
*[[GNU GRUB]]

[[Luokka:Käynnistyslataimet]]
[[Luokka:Asetustiedostot]]

Kotihakemisto

2011-04-14T18:46:33Z

Sp3ctum: /* Ohjelmien asetustiedostot */ piste virkkeen perään

Käyttäjän kotihakemisto on [[hakemisto]], jossa tämän [[käyttäjä]]n [[asetustiedosto]]t ja oletuksena muutkin omat tiedostot säilytetään. Se on myös [[työhakemisto]]na kirjautumisen jälkeen. Yleensä kotihakemiston nimi on kotikoneilla /home/tunnus, isommissa järjestelmissä /home/jotakin/tunnus.

Omaan kotihakemistoon voi viitata [[ympäristömuuttuja]]lla <tt>$HOME</tt> tai merkillä <tt>~</tt> (mato, tilde), toisen käyttäjän kotihakemistoon merkinnällä <tt>~tunnus</tt>. Useimmissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] omaan kotihakemistoon pääsee komentamalla pelkästään <tt>[[cd]]</tt>.

Omien tiedostojen pitäminen tietyssä hakemistossa helpottaa niiden hallintaa. Tavallisen käyttäjän ei useinkaan tarvitse välittää tiedostoista tämän hakemiston ulkopuolella, toisten tiedostoja ei pääse vahingossa sotkemaan ja omien tiedostojen [[varmuuskopiointi]] onnistuu helposti ([[sähköposti]]laatikot saattavat kuitenkin sijaita myös muualla).

Kotihakemisto on yleensä käyttäjän omistuksessa ja sen [[ryhmä]]nä on käyttäjän ensisijainen ryhmä. Käyttäjällä on kaikki [[tiedoston oikeudet|oikeudet]], ryhmällä ja muilla yleensä joko luku- ja käyttöoikeudet, pelkästään käyttöoikeudet tai ei mitään oikeuksia, riippuen siitä haluaako jakaa omia tiedostoja muille.

==Ohjelmien asetustiedostot==
Ohjelmien käyttäjäkohtaiset [[asetustiedostojen perusteet|asetukset]] ovat [[piilotiedosto]]issa käyttäjän kotihakemistossa. Asetustiedoston nimi on yleensä muotoa ~/.ohjelmarc, jos asetustiedostoja on useampia ne ovat normaaleina tiedostoina hakemistossa ~/.ohjelma/ .
Joskus nimessä on myös jonkinlainen versionumero.

Jos ohjelman haluaa käynnistää tyhjältä pöydältä, tämä onnistuu helposti siirtämällä asetustiedosto tai -hakemisto toiselle nimelle, jolloin sitä ei ohjelman näkökulmasta ole olemassa. Jos ohjelma luo uuden asetustiedoston, vanhaa ja uutta versiota voi verrata ja mahdollisesti epäonnistuneet asetukset korjata vanhasta versiosta.
[[mv]] .fvwmrc fvwmrc.bk
[[startx]] /usr/bin/fvwm -- :2
<nowiki><käytä asetusohjelmaa></nowiki>
[[diff]] -c fvwmrc.bk .fvwmrc | [[less]]
[[tekstieditori|editor]] fvwmrc.bk
mv fvwmrc.bk .fvwmrc

[[Työpöytäympäristö]]t, [[tekstinkäsittelyohjelma]]t yms. saattavat tallentaa myös asiakirjat asetushakemiston alihakemistoon ja muutenkin vanhoissa asetuksissa saattaa olla jotakin arvokasta, joten asetusten palauttaminen oletusarvoisiksi ohjelman asetushakemisto hävittämällä ei ole suositeltavaa.

==Sähköposti==
Omat [[sähköposti]]laatikot ovat yleensä kotihakemistossa alihakemistossa nimeltään <tt>.Mail</tt> tai <tt>.mail</tt>. Eri ohjelmilla saattaa myös olla postilaatikoita omissa hakemistoissaan.

Järjestelmän oman sähköpostipalvelimen kautta sisääntuleva posti ja järjestelmän lähettämät viestit tulevat usein hakemistoon <tt>/var/mail/tunnus</tt>, josta sähköpostiasiakas hakee ne kotihakemiston sähköpostihakemistoon. Jos käyttää [[IMAP]]-protokollaa, posti jätetään usein palvelimelle, joka pitää sitä omissa hakemistoissaan.

[[Procmail]] ja vastaavat "mail delivery agent" -ohjelmat ([[MDA]]) saattavat lajitella postit suoraan kotihakemiston postilaatikkoihin.

==Omat ohjelmatiedostot==
Unix-käyttäjä voi asentaa ohjelmia ilman pääkäyttäjän oikeuksia omaan kotihakemistoonsa. Ohjelmia [[kääntäminen|käännettetäessä]] pitää tällöin erikseen määrätä asetushakemisto:
./configure --prefix=$HOME
tai
./configure --prefix=$HOME/ohjelman_nimi

Ensimainitussa tapauksessa ohjelman käynnistävä tiedosto tulee hakemistoon ~/bin, toisessa tänne luodaan [[symbolinen linkki]]. Kummassakin tapauksessa kyseinen hakemisto on lisättävä polkuun, jotta ohjelmaa voi kutsua sen pelkällä nimellä.

[[ln]] -s ~/ohjelman_nimi/bin/ohjelma
[[PATH]]="$PATH:~/bin"

Polun määrittely on laitettava sopivaan asetustiedostoon, jotta se on jatkossakin käytössä. Laittamalla oma hakemisto polun viimeiseksi siirrytään automaattisesti käyttämään "virallista" versiota, jos sellainen asetetaan.

==Muita alihakemistoja==
Käyttäjä saa tehdä kotihakemistonsa rakenteen haluamakseen. Yleensä erinäisille projekteille luodaan omia alihakemistoja.

Jos järjestelmällä on [[Hakemiston yhteiskäyttö|yhteisiä tiedostoja]], esimerkiksi perheen valokuva-albumit, näille luodaan yleensä omat hakemistonsa erillään kotihakemistoista, esimerkiksi /export/perhekuvat Tällaiseen hakemistoon voi halutessaan luoda symbolisen linkin, jolloin se ''näkyy'' kotihakemiston alihakemistona.

ln -s /export/perhekuvat ~/perhekuvat

==$HOME vs getpwuid==
Ohjelma voi saada tiedon kotihakemistosta joko ympäristömuuttujasta HOME tai käyttöjärjestelmältä kirjastokutsulla [[getpwuid]]. Jälkimmäinen lukee yleensä tiedon [[passwd-tiedosto]]sta, mutta saattaa käyttää muita menetelmiä, esimerkiksi [[NIS]]- tai [[LDAP]]-tietokantaa.

Niissä yhteyksissä, joissa oikean kotihakemiston löytäminen on oleellista järjestelmän toiminnan tai turvallisuuden kannalta, pitää käyttää virallista kotihakemistoa. On kuitenkin tilanteita, joissa käyttäjällä on syy käyttää toista hakemistoa kotihakemistona ja siksi asettaa HOME-muuttujan osoittamaan sinne. Ohjelmalla joka ajetaan käyttäjän oikeuksilla pitää siis yleensä nimenomaan käyttää ympäristömuuttujaa.

==Katso myös==
*[[Linuxin hakemistorakenne]]
*[[Hakemiston yhteiskäyttö]]
*[[Käyttäjä]]
*[[Ryhmä]]
*[[Käyttäjien hallinta]]

[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]