Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Keskustelu käyttäjästä:Str4nd

2009-04-29T17:53:16Z

Str4nd:

__NOINDEX__
{|width=100% style="text-align:center;border:1px solid #CCCCCC"
|-
|[[Käyttäjä:Str4nd|Käyttäjäsivuni]]
|[[Keskustelu_käyttäjästä:Str4nd|Keskustelusivuni]]
|[[Toiminnot:Contributions/Str4nd|Muokkaukseni]]
|}
<div id="talk" style="border: 1px solid #99c; margin: 0 auto 0 auto; text-align: center; padding:5px; clear: both; background-color: #eef; width: 75%;">
'''Tervetuloa [[Wikipedia:Keskustelusivu|keskustelusivulleni]]!'''
<div style="text-align: left;">
* Muistathan [[Wikipedia:Allekirjoitus|allekirjoittaa]] jokaisen kommenttisi kirjoittamalla kommentin perään neljä tildeä ('''<nowiki>~~~~</nowiki>''').
* Jos kirjoitin kommentin toiselle keskustelusivulle, vastaa siihen siellä.
* Vastaan tällä sivulla esitettyihin kommentteihin täällä.
</div>
<span class="plainlinks">[{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit&section=new}} '''Aloita uusi keskustelun aihe tällä sivulla''']</span>
</div>
<div style="clear:right; margin-bottom: .5em; float: right; padding: .5em 0 .8em 1.4em; background: white; width: auto;">
__TOC__
</div>

Lokalisointi.org

2008-11-24T21:03:46Z

Str4nd: IRCnet → Freenode

Lokalisointi.org on vapaaehtoisvoimin toimiva vapaiden ohjelmien [[kotoistus|kotoistamista]] (lokalisointia) koordinoiva portaali. Sen tarkoituksena on edistää käännösprojektien välistä yhteistyötä, vapaaehtoisten kääntäjien värväämistä ja mahdollisesti rahoituksen kanavoinnin tukemista joillekin tärkeimmille käännöshankkeille[http://lokalisointi.org/yhteistyo/]. Se ei kuitenkaan suoranaisesti hallinnoi tai johda mitään yksittäistä käännösprojektia

Lokalisointi.orgin tärkeimmät palvelut kääntäjille ovat [http://lokalisointi.org/sanakirja/ sanakirja] ja [http://lokalisointi.org/mailman/listinfo/laatu Laatu]-postituslista. Sanakirja sisältää vakiintuneet käännökset monille englanninkielisille termeille. Näin varmistetaan eri ohjelmien käännösten yhtenäisyys. Laatu-postituslistalla taas pidetään huolta käännösten laadusta: kääntäjät voivat lähettää tekemänsä käännökset listalle muiden kääntäjien arvioitaviksi.

Lisäksi portaaliin kuuluu [[IRC]]-kanava #lokalisointi Freenodessa, josta tavoittaa monia suomalaisia lokalisoijia.

== Katso myös ==
*[[Kotoistus]]
*[[Gettext]]

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.lokalisointi.org lokalisointi.org]

[[Luokka:Järjestäytyminen]]

Komentorivivinkkejä

2008-10-26T08:48:49Z

Str4nd: /* Tiedostojen ja syötteiden muokkaus */

Valtaosa vinkeistä on testattu [[bash]]issa melko tavanomaisessa [[Red Hat]] 8.0 -asennuksessa. Pääosa näistä toimii muissakin [[jakelu|jakeluissa]], osa soveltaen myös muissa [[wikipedia:fi:Unix|Unix]]-tyyppisissä järjestelmissä. Joissakin järjestelmissä oletuskomentotulkkina on tosin [[tcsh]], jonka syntaksi on monelta osin erilainen. Eri komentoja on listattu käyttötarkoituksen mukaan artikkelissa [[komentorivikomennot]]. Komentorivin perusteista kerrotaan artikkelissa [[komentorivin perusteet]]. Katso myös [[bash-skriptaus]] (sovellettavissa myös muihin komentotulkkeihin).

==Peruskäyttö==
# TABilla voi antaa komentotulkin täydentää loput komennosta tai tiedostonimestä. Mikäli vaihtoehtoja on useampia, ne saa näkyviin toisella painalluksella. Osassa komentotulkkeja voi TABilla täydentää myös mm. etäkoneiden ja käyttäjien nimiä sekä komentojen valitsimia (bashissa tämän ominaisuuden saa käyttöön ajamalla skriptin /etc/bash_completion rivit, sopiva komento löytyy usein deaktivoituna bashin alustusskripteissä).
# Jos kaverisi pyytää auttamaan Linuxin käytössä, kerro hänelle [[Man-sivut|man-sivuista]]. <tt>man [[tar]]</tt> ja <tt>man [[mkisofs]]</tt> ovat esimerkkeinä parhaita. Myös [[info]]-sivut voivat olla hyviä tiedonlähteitä.
# <tt>man -k printer</tt> kertoo kaikki ne komennot, joiden yksirivinen kuvaus sisältää merkkijonon "printer".
# [[alias|Aliakset]] ovat käteviä. Komennon <tt>alias l="ls -lda"</tt> jälkeen pelkkä l riittää komennoksi.
# Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (<tt>alias ls='ls --color=tty'</tt>, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa <tt>\ls</tt>.
# Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka "ls", niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet "ls". Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta.
# Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun.
# Komentoja voi yhdistellä && ja || -operaattoreilla. <tt>[[tar]] cf paketti.tar /joku/hakemisto && rm -rf /joku/hakemisto</tt> suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan [[rm]]-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui.
# Komentokehotetta voi muuttaa. Esimerkiksi [[bash]]-komentotulkissa <tt>[[export]] PS1='[\u@\h \w]\$ '</tt> laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston. Artikkelista [[zsh]] voi lukea kuinka tämä onnistuu zsh-komentotulkissa.
# Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on ".bash_profile" (muissa kuin [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkissa]] nimi on toinen, usein .profile tai .login). Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo "Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/"
# [[Virtuaalikonsoli]]ssa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä käynti yleensä nollaa tämän ruutuhistorian. Sama näppäily toimii monessa [[terminaaliemulaattori]]ssa ([[xterm]] tms.).
# [[which]]-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. <tt>which [[ldd]]</tt>
# Komento <tt>history</tt> tulostaa komentohistorian.
# Komennolla <tt>[[pwd]] -P</tt> saat selville missä hakemistossa "oikeasti" olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta.
# <tt>[[clear]]</tt> tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä. Normaalikäytössä on helpompi painaa Ctrl + L.
# Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä <tt>"ESC ."</tt>-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää <tt>/home/pena/file</tt>-tiedostoa komennolla <tt>"cat /home/pena/file"</tt>, niin kokeile <tt>"less ESC ."</tt>.
# Jos siirryt <tt>cd</tt>-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla <tt>cd -</tt>.

==Tiedostonhallinta==
# Komennolla <tt>[[df]] -h</tt> saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta.
# Sano roottina <tt>[[du]] -s /home/* | [[sort]] -n | [[tail]]</tt> ja löydät levyrohmut.
# Komennolla <tt>[[find]] . -type f -name "*koira*" -print0 | [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa". Käyttämällä -name:n sijasta valitsinta -iname löydät myös eri kirjainkoolla kirjoitetut merkkijonot. Saman tuloksen saat myös jos korvaat osion <tt>| [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> osiolla <tt><nowiki>-exec grep -l kissa '{}' ';'</nowiki></tt>
# MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu [[mtools]] -paketilla. Kokeile mitä tekevät <tt>mdir a:</tt> ja <tt>mcopy tiedosto a:</tt>.
# Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano <tt>for i in *; do mv $i `echo $i | [[tr]] A-Z a-z`; done</tt>
# Hakemiston saa pakattua näin <tt>[[tar]] cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto</tt> . Purku onnistuu komennolla <tt>tar xvzf paketti.tar.gz</tt>. Korvaa komennon z-kirjaimet j:lla jos haluat käyttää [[gzip]]-pakkauksen sijasta tehokkaampaa [[bzip2]]-pakkausta.
# [[locate]] on nopeampi kuin find. Kokeile esim. <tt>locate foobar</tt> löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono "foobar". Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy oletuksena joka yö ([[cron]]).
# <tt>[[ls]] -S</tt> listaa tiedostot kokojärjestyksessä, <tt>ls -t</tt> muokkausajan mukaan järjestettynä. "-r" kääntää järjestyksen.
# <tt>[[file]] tiedostonnimi</tt> yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa <tt>file -s /dev/hda1</tt> ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä.
# [[symbolinen linkki|Symboliset linkit]] ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano <tt>mv /var/www /home</tt> ja <tt>ln -s /home/www /var/www</tt>
# [[mkdir]]-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. <tt>mkdir -p eka/toka/kolmas</tt>
# <tt>ls -F</tt> näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä.
# Jos haluat ls:n tekevän saman värien avulla, anna komento <tt>ls --color=auto</tt>.
# Komento <tt>find . -type f -mmin -30 -print</tt> hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään.
# Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla <tt>find . -type f -exec sh -c "file \"{}\" | grep -q \"Microsoft Office Document\" && echo \"{}\"" \;</tt>
# Komennolla <tt>ls -l | [[colrm]] 10 30</tt> saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän.
# Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: <tt>grep --recursive "localdomain" /etc</tt>
# <tt>[[dirname]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "/joku/polku". <tt>[[basename]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "tiedosto".
# Jos locale-asetus on kunnossa (eli olet mm. sanonut export LANG=fi_FI.UTF-8 , voit katsoa koska tiedostoa teksti.txt on viimeksi muutettu sanomalla <tt>[[date]] --reference=teksti.txt "+%Ana %Bn %e. päivä"</tt>
# Komento <tt>[[touch]] tiedostonnimi</tt> on helpoin tapa luoda tyhjä tiedosto. Samalla touch-komennolla voi myös muuttaa tiedostojen muokkauspäivämääriä, kokeile esim. <tt>touch --date 2002-04-01 aprillia</tt>
# Jos haluat poistaa tiedoston jonka nimi on -f, se onnistuu kätevimmin rm -- -f komennolla.
# Myös tiedostoihin voi tehdä tiedostojärjestelmän.
# Levyille voi tehdä tiedostojärjestelmän myös ilman partitiointia
# <tt>find</tt>-komento antaa helposti pitkän listan permission denied -virheilmoituksia. Nämä voi suodattaa pois [[standardivirrat|ohjaamalla]] virheet [[laitetiedostot|/dev/nulliin]]: <tt> find / -name "saxon" 2> /dev/null</tt>

==Verkko==
# [[mail]]-komento toimii myös komentorivillä. Voit vaikka suorittaa komennon ja ohjata tulostuksen meiliin: <tt>[[pwd]] | mail -s "Komennon pwd tulos" oma.osoite@domain.example</tt>
# Kokeile tätä: <tt>[[echo]] "echo \"Vie kukkia\" | mail -s Hääpäivä oma.osoite@jossain.com" | at 09:00 06.04.02</tt>
# Jos kokeilet edellistä, muista oikea päivämäärä. Sillä tavalla ei tule perheriitaa, ja aikaa säästyy esim. Linuxin säätämiseen.
# Komento <tt>ypchfn</tt>, jolla vaihdetaan erillisellä käyttäjätunnuspalvelimella olevia käyttäjätietoja, tulee sanoista "Yellow Pages CHange FiNger". Yellow Pages oli nykyisen [[NIS]]-palvelimen ensimmäinen nimi, mutta se vaihdettiin kun British Telecom omisti siihen tavaramerkin. Tiedolla ei varsinaisesti tee mitään, mutta käyttämällä sitä sopivassa tilanteessa osoitat olevasi nörtti.
# Kokeile tätä: <tt>[[lynx]] --dump http://www.khdrive.fi/linkku/ | grep --after-context=5 "Seuraavat kokoontumiset"</tt>
# <tt>[[wget]] --recursive http://www.flug.fi/</tt> imuroi koko Flug ry:n WWW-sivuston omalle koneelle.

==Prosessit==
# [[locate]]-komennon tietokanta muodostuu [[updatedb]] -ohjelmalla, jonka ajo kestää aika kauan. Miten kauan, sen saa selville komennolla <tt>[[time]] updatedb</tt>
# Komennolla <tt>[[ps]] aufx</tt> näet puuesityksen ajossa olevista prosesseista.
# Komennolla <tt>[[nohup]] jokukomento >& lokitiedosto &</tt> saat komennon jäämään tausta-ajoon niin, että voit itse lopettaa yhteyden ja komento jää suoritettavaksi. Sama onnistuu myös [[screen]]in avulla.
# <tt>[[killall]] [[vi]]</tt> lopettaa kaikki ajossa olevat vi-ohjelmat.
# Komento <tt>[[kill]] `[[pidof]] [[vi]]`</tt> toimii samoin.
# <tt>[[top]]</tt> näyttää jatkuvasti päivittyvän listan ajossa olevista ohjelmista. Painamalla h-kirjainta saat ohjeen käytössä olevista komennoista. q-kirjaimella pääset pois ohjelmasta.

==Järjestelmänhallinta==
# Hakemiston /etc/skel sisällöstä tehdään kopio kotihakemistoon, kun luodaan uusi käyttäjä.
# Hakemiston /proc sisältä löytyy tietoa koneesta. Katso vaikka mitä cat /proc/cpuinfo tulostaa.
# Jos hakemistoon /etc/[[cron]].weekly luo tiedoston, jossa on vain komento <tt>[[cp]] -R /home/ville /root</tt>, saa joka viikko varmuuskopion Villen kotihakemistosta rootin kotihakemistoon.
# Tiedosto /etc/motd tulostetataan ruudulle joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään. Siihen voi kirjoittaa vaikka joulutervehdyksen kaikille käyttäjille.
# Tiedosto /etc/issue tulostetaan ruudulle ennen "login:"-kehotetta.
# Levypinnan saa pyyhittyä tyhjäksi komennolla <tt>[[dd]] if=/dev/zero of=/dev/fd0</tt>. Esimerkki tyhjentää levykkeen, samalla tavalla voi pyyhkiä kiintolevyjä, esim. /dev/hda on IDE0-väylän master-levy. Usein suositellaan /dev/zero -laitteen sijasta /dev/urandom -laitetta, mutta silloin pyyhintä hidastuu mateluksi. Myös astetta parempaa satunnaislukua tuottavan /dev/random-laitteen käyttö on mahdollista, mutta tällöin toimenpiteen suoritus hidastuu edelleen.
# <tt>[[uname]]</tt> on joskus kätevä, erityisesti komento <tt>uname -a</tt> kertoo ytimen version ym. mahdollisesti kiinnostavaa.

==Käyttäjät ja ryhmät==
# <tt>[[su]]</tt> -komennolla voit vaihtaa lennosta toiseksi käyttäjäksi. <tt>su -</tt> vaihtaa rootiksi ja root voi sanoa <tt>su - ville</tt> päästääkseen kokeilemaan Villen tunnusta ilman salasanaa. Valitsin "-" aiheuttaa pelkkien oikeusmuutosten ohella myös käyttäjän omien sisäänkirjautumisskriptien ajamisen.
# Komennoilla <tt>[[who]]</tt> ja <tt>w</tt> saat tietoa järjestelmää parhaillaan käyttävistä. Esimerkiksi <tt>w -s</tt> näyttää kätevässä muodossa kuka tekee mitäkin.
# Komennolla <tt>[[wall]] 'Linux on cool!'</tt> voit lähettää viestisi kaikkien koneen käyttäjien ruudulle.
# <tt>echo 'Linux on cool!' | write maija</tt> taas kertoo saman viestin ainoastaan Maijalle.
# <tt>[[who]] mom loves</tt> tulostaa käyttäjätunnuksesi, käyttämäsi konsolin ja sisäänkirjautumisajan.
# <tt>who | [[cut]] -d ' ' -f 1 | [[sort]] | [[uniq]] | tr -d ' ' | [[finger]] -s -m | cut -c 11-27 | sort | uniq</tt> kertoo keitä koneelle on kirjautunut. Sama paikallista /etc/passwd -tiedostoa käyttäen on monimutkaisempi: <tt>who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | [[tr]] -d ' ' | [[xargs]] -n 1 [[echo]] "^" | [[colrm]] 2 2 | [[grep]] -f - /etc/passwd | cut -d ':' -f 5</tt>
# Komento <tt>[[users]]|[[tr]] ' ' '\n'|[[uniq]]|[[wc]] -l</tt> kertoo kuinka monta erinimistä käyttäjää koneelle on kirjautunut.
# Haluatko varmasti hyvän salasanan? Sano <tt>[[head]] -c 6 /dev/random | mimencode</tt>

==Laitteisto==
# <tt>[[eject]]</tt> poistaa CD-levyn asemasta. <tt>eject -t</tt> vetää levyn sisään.
# Tulostuskin onnistuu komentoriviltä, kokeile vaikka <tt>[[lpr]] jokudoku.txt tai [[cal]] -my | lpr</tt>
#<tt>[[gphoto]]2 -P</tt> kopioi kaikki digikamerasi kuvat nykyiseen työhakemistoon. Toiminto edellyttää, että GPhoto-ajuri tukee kameraasi (eli että kamera ei esimerkiksi toimi [[Usb-muisti|USB-massamuisti]]na)
# <tt>[[volname]]</tt> kertoo CD-asemassa olevan levyn nimen.

==Tiedostojen ja syötteiden muokkaus==
# Kaikkiin html-tiedostoihin saat LANG-attribuutin seuraavasti: <tt>find . -name "*.html" -print | [[xargs]] [[perl]] -e 's/<HTML>/<HTML LANG="fi">/gi' -p -i.bak</tt>
# Komennolla <tt>[[ed]] tiedostonnimi</tt> saat avattua tehokkaan ja monipuolisen, mutta resursseja säästeliäästi käyttävän editorin.
# <tt>[[tr]]</tt> -komennolla voit muuttaa merkkejä, kokeile vaikka: <tt>echo kanalassa | tr a b</tt>.
# tr:llä voi myös poistaa merkkejä. Sano vaikka <tt>cat tiedosto | tr -d " "</tt>
# <tt>[[sort]] tiedosto | [[uniq]]</tt> aakkostaa tiedoston rivit ja poistaa moneen kertaan esiintyvät rivit. <tt>[[sort]] tiedosto | uniq -d</tt> näyttää vain kahteen tai useampaan kertaan esiintyvät rivit.
# Rikoit rivinvaihdot kun siirsit tekstiä Windows/DOS- tai Mac-koneelta Linuxiin? <tt>dos2unix</tt> ja <tt>mac2unix</tt> -komennot auttavat.
# Komennolla <tt>[[cut]] -d ' ' -f 2</tt> tiedostonnimi voit tulostaa tiedoston jokaisen rivin toisen sanan.
# <tt>[[tac]] tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan alusta loppuun. <tt>[[rev]] tiedostonnimi</tt> tulostaa jokaisen rivin väärinpäin, ja <tt>rev tiedostonnimi | tac</tt> tulostaa koko tiedoston väärinpäin.
#<nowiki>WWW-sivuston kaikkien .html -sivujen META KEYWORDS -tageista saa helposti sivulistan tällä komennolla
find . -type f -name "*.html" | while read a; do grep --ignore-case "<META NAME=\"keywords\" CONTENT=\".*\">" $a | cut -f 4 -d "\"" | dd conv=lcase | tr "," "\n" | while read; do echo $a >> $REPLY.hakusana; done; done && ls *.hakusana | while read a; do h=`echo $a | cut -f 1 -d "."`; echo "<H2>$h</H2>"; cat $a | cut -b 3- | while read; do echo "<A HREF=\"$REPLY\">`grep --ignore-case "<title>.*</title>" $REPLY | cut -f 2 -d ">" | cut -f 1 -d "<"`</A>"; done; done && rm *.hakusana
</nowiki>
# Tiedoston voi jakaa osiin [[split]]-komennolla. Kokeile esim. <tt>split -b 10k jokutiedosto</tt>
# Kaikki ne tiedoston rivit, joissa ei esiinny merkkijonoa "kissa" löydät komennolla <tt>grep -v kissa tiedostonnimi</tt> . Jos taas haluat poistaa vain sanan "kissa" etkä esim. sanaa "takissani" sisältävät rivit, sano <tt>grep -v -w kissa tiedostonnimi</tt>
# <tt>tail -f /var/log/messages</tt> näyttää ensin tiedoston lopun ja sitten jatkuvasti tiedostoon tulevat uudet rivit.
# <tt>head -5 tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston viisi ensimmäistä riviä. <tt>head -c 5 tiedostonnimi</tt> tulostaa viisi ensimmäistä merkkiä. <tt>tail -5 tiedostonnimi</tt> ja <tt>tail -c 5 tiedostonnimi</tt> toimivat vastaavasti.
# <tt>[[cat]] --number tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivit numeroituna.
# Virheilmoituksetkin (STDERR) saa ohjattua tiedostoon. Kokeile esim. <tt>find hakemistojotaeiole >& find-tuloste.txt</tt>
# [[cmp]] tulostaa tiedostojen eroavan kohdan. Käyttökelpoinen myös skripteissä, esim. <tt>cmp -s tiedosto1 tiedosto2 || echo "Tiedostot eroavat"</tt>
# Jos tiedostossa on niin pitkät rivit että ne menevät ruudun ulkopuolelle oikeasta laidasta esim. <tt>less tiedosto</tt> niin voit käyttää [[fmt]]-komentoa <tt>fmt tiedosto | less</tt>.
# [[strings]] -komennolla voit hakea merkkijonoja binäärimössöstä. Esim. <tt>strings jokudoku.doc</tt> näyttää yleensä Word-documentin sisältämän tekstin jotenkin luettavassa muodossa.
# <tt>[[pdftotext]] tiedosto.pdf</tt> tekee tiedoston tiedosto.txt, joka hyvällä onnella sisältää PDF:n sisältämän tekstin.
# [[bzcat]] ja [[zcat]]-komennoilla voit tulostaa pakatun tiedoston sisällön näytölle tai tiedostoon pakettia purkamatta. bzcat ~/patch.bz2 | [[patch]] -p1 on hyvä esimerkki tästä. Myös esimerkiksi [[zless]] ja [[zgrep]] toimivat.

==Kuvat ja multimedia==
# Musa soi komentoriviltäkin. <tt>[[playmidi]]</tt> soittaa midejä, <tt>[[play]]</tt> soittaa monenlaisia ääniformaatteja. <tt>[[mpg123]]</tt> soittaa [[MP3]]-tiedostoja.
# Kuviakin voi käsitellä komentoriviltä. Kokeile vaikka <tt>identify jokukuva.gif</tt> (Identify kuuluu [[ImageMagick]]-pakettiin)
# [[Mplayer|Mplayerilla]] voit helposti kopioda Realplayer-streamia koneellesi tiedostoon. Tämä onnistuu komennolla <tt>mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ</tt>. Real-koodekit on tietysti oltava asennettuna.
#Antamalla komennon <tt>mplayer filmi.ogg</tt> tekstikonsolissa voit katsella videota filmi.ogg ASCII-grafiikalla.

==Skriptaus==
''Pääartikkeli [[Bash-skriptaus]]''
# Eräs tapa kokeilla koneen ja komentotulkin nopeutta on laskea Fibonaccin lukuja: tee tiedosto fib.sh, jossa on vain rivi <tt>if (($1 < 2)); then echo 1; else a=`./fib.sh $1-1`; b=`./fib.sh $1-2`; echo $((a+b)); fi</tt>
# Yksinkertainen valikko on helppo tehdä: <tt>valinta=3; echo "1=[[pwd]] 2=[[ls]] 3=[[lynx]]"; [[read]] -t 5 valinta; case $valinta in 1) pwd;; 2) ls;; 3) lynx;; esac</tt> Jos käyttäjä ei viidessä sekunnissa valitse mitään, käynnistetään lynx.
# Tällaisenkin valikon voi tehdä: <tt>sivut=("evl.fi" "vapaa-ajattelijat.fi" "dilbert.com"); echo "0=evl, 1=vaparit, 2=dilbert"; read valinta; lynx <nowiki>http://www.${sivut[$valinta]}</nowiki></tt>
# <tt>[[cat]] tiedostonnimi | while read; do echo $REPLY; sleep 5; done</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan viiden sekunnin välein.
# Tervehdyksen pienellä viiveellä saa näin: <tt>temp=$IFS; IFS=$''; echo "Hei kaikki" | while read -n 1; do echo -n $REPLY; [[usleep]] 100000; done; IFS=$temp</tt>
# Näissä vinkeissä on kerrottu miten case ja if toimivat, miten komentoja putkitetaan ym. Sanomalla <tt>man bash</tt> saat pitkän ohjesivun näistä ja monesta muustakin asiasta.
# Jos teet kotihakemistosi alle hakemiston nimeltä bin , voit siirtää sinne tekemäsi skriptit ym. ja käyttää niitä antamatta koko polkua, ts. aivan kuten koneessasi valmiina olevia ohjelmiakin. Jos tämä ei näytä toimivan, lisää rivi <tt>[[export]] [[PATH]]="$PATH:$HOME/bin"</tt> [[komentotulkki]]si käynnistystiedostoon (esim. .[[bash]]rc tai .[[zsh]]rc)
# Jos laitat skriptit hakemistoon /usr/local/bin , niitä voivat käyttää kaikki koneen käyttäjät.

==Muuta hyödyllistä==
# Komennolla [[bc]] -l saat pienen laskimen. Käytettävissä on normaalit laskutoimitukset ja lisäksi voit sijoittaa arvoja muuttujiin basic-kielen tapaan.
# bc käyttää samaa [[readline]]-kirjastoa kuin esimerkiksi bash-komentotulkki, joten samat Ctrl-R, Ctrl-A ja Ctrl-E toimivat siinäkin. Samalla tavoin toimii myös mm. matriisilaskennan ohjelma [[Octave]].
# PostScript-tiedostoja voi käsitellä komentorivillä. Esim. <tt>psnup -2 dokumentti.ps tiivis.ps</tt> tekee tulostusta varten version jossa kaksi sivua on laitettu yhdelle sivulle.
# <tt>[[wc]] *.txt</tt> antaa listan hakemiston sisältämistä .txt -päätteisistä tiedostoista ja jokaisesta rivien, sanojen ja merkkien lukumäärän.
# Komennolla <tt>[[yes]]</tt> voit tulostaa y-kirjaimia esim. putkessa ohjelmalle, joka kyselee liikaa "Oletko aivan varma?". <tt>yes n</tt> tulostaa n-kirjaimia ja <tt>yes moro</tt> tervehtii käyttäjää ad infinitum.
# Kun tehdään, niin tehdään kunnolla. Kun tehdään kalenteri kunnolla, niin huomioidaan juliaanisen kalenterin vaihtuminen gregoriaaniseen. Kokeile: <tt>[[cal]] 9 1752</tt>
# Jos tiedosto nimikunta sisältää rivit Jori TAB Tampere, Laura TAB Tampere ja Åke TAB Tukholma, ja tiedosto kuntamaa rivit Tampere TAB Suomi ja Tukholma TAB Ruotsi, voit katsoa missä maassa ihmiset asuvat komennolla <tt>[[join]] -o 1.1,2.2 -1 2 nimikunta kuntamaa</tt>
# Komennolla <tt>[[seq]] 10 -3 1</tt> voit tulostaa luvut 10, 7, 4 ja 1.
# <tt>[[Cowsay]]n</tt> avulla saat aikaan hienoja tulostuksia konsoliin. Kokeile vaikka <tt>[[uname]] -a | cowsay -f daemon</tt>.
# <tt>[[watch]] -n 60 --differences ls /tmp</tt> tulostaa minuutin välein listauksen /tmp -hakemistosta ja näyttää korostettuna muuttuneet tiedot.
# <tt>[[history]] | [[awk]] '{print $2}' | awk 'BEGIN {FS="|"} {print $1}' | [[sort]] | [[uniq]] -c | sort -nr | [[head]] -n 10</tt> listaa 10 useimmiten käyttämääsi komentoa [[bash]]-komentotulkissa. [[Zsh]]:ssa sama toimii kirjoittamalla komento <tt>history</tt> muodossa <tt>history 1</tt>.
# Haluatko kuluvan päivän esim. varmuuskopion nimeen? Kokeile tätä: <tt>[[tar]] cf /root/varmistus-home`date +%Y-%m-%d`</tt> Tuo aakkostuukin oikein.

[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Komentorivivinkkejä

2008-10-26T08:47:33Z

Str4nd: rv: lisätty  sopivaan väliin

Valtaosa vinkeistä on testattu [[bash]]issa melko tavanomaisessa [[Red Hat]] 8.0 -asennuksessa. Pääosa näistä toimii muissakin [[jakelu|jakeluissa]], osa soveltaen myös muissa [[wikipedia:fi:Unix|Unix]]-tyyppisissä järjestelmissä. Joissakin järjestelmissä oletuskomentotulkkina on tosin [[tcsh]], jonka syntaksi on monelta osin erilainen. Eri komentoja on listattu käyttötarkoituksen mukaan artikkelissa [[komentorivikomennot]]. Komentorivin perusteista kerrotaan artikkelissa [[komentorivin perusteet]]. Katso myös [[bash-skriptaus]] (sovellettavissa myös muihin komentotulkkeihin).

==Peruskäyttö==
# TABilla voi antaa komentotulkin täydentää loput komennosta tai tiedostonimestä. Mikäli vaihtoehtoja on useampia, ne saa näkyviin toisella painalluksella. Osassa komentotulkkeja voi TABilla täydentää myös mm. etäkoneiden ja käyttäjien nimiä sekä komentojen valitsimia (bashissa tämän ominaisuuden saa käyttöön ajamalla skriptin /etc/bash_completion rivit, sopiva komento löytyy usein deaktivoituna bashin alustusskripteissä).
# Jos kaverisi pyytää auttamaan Linuxin käytössä, kerro hänelle [[Man-sivut|man-sivuista]]. <tt>man [[tar]]</tt> ja <tt>man [[mkisofs]]</tt> ovat esimerkkeinä parhaita. Myös [[info]]-sivut voivat olla hyviä tiedonlähteitä.
# <tt>man -k printer</tt> kertoo kaikki ne komennot, joiden yksirivinen kuvaus sisältää merkkijonon "printer".
# [[alias|Aliakset]] ovat käteviä. Komennon <tt>alias l="ls -lda"</tt> jälkeen pelkkä l riittää komennoksi.
# Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (<tt>alias ls='ls --color=tty'</tt>, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa <tt>\ls</tt>.
# Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka "ls", niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet "ls". Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta.
# Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun.
# Komentoja voi yhdistellä && ja || -operaattoreilla. <tt>[[tar]] cf paketti.tar /joku/hakemisto && rm -rf /joku/hakemisto</tt> suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan [[rm]]-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui.
# Komentokehotetta voi muuttaa. Esimerkiksi [[bash]]-komentotulkissa <tt>[[export]] PS1='[\u@\h \w]\$ '</tt> laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston. Artikkelista [[zsh]] voi lukea kuinka tämä onnistuu zsh-komentotulkissa.
# Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on ".bash_profile" (muissa kuin [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkissa]] nimi on toinen, usein .profile tai .login). Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo "Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/"
# [[Virtuaalikonsoli]]ssa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä käynti yleensä nollaa tämän ruutuhistorian. Sama näppäily toimii monessa [[terminaaliemulaattori]]ssa ([[xterm]] tms.).
# [[which]]-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. <tt>which [[ldd]]</tt>
# Komento <tt>history</tt> tulostaa komentohistorian.
# Komennolla <tt>[[pwd]] -P</tt> saat selville missä hakemistossa "oikeasti" olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta.
# <tt>[[clear]]</tt> tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä. Normaalikäytössä on helpompi painaa Ctrl + L.
# Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä <tt>"ESC ."</tt>-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää <tt>/home/pena/file</tt>-tiedostoa komennolla <tt>"cat /home/pena/file"</tt>, niin kokeile <tt>"less ESC ."</tt>.
# Jos siirryt <tt>cd</tt>-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla <tt>cd -</tt>.

==Tiedostonhallinta==
# Komennolla <tt>[[df]] -h</tt> saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta.
# Sano roottina <tt>[[du]] -s /home/* | [[sort]] -n | [[tail]]</tt> ja löydät levyrohmut.
# Komennolla <tt>[[find]] . -type f -name "*koira*" -print0 | [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa". Käyttämällä -name:n sijasta valitsinta -iname löydät myös eri kirjainkoolla kirjoitetut merkkijonot. Saman tuloksen saat myös jos korvaat osion <tt>| [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> osiolla <tt><nowiki>-exec grep -l kissa '{}' ';'</nowiki></tt>
# MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu [[mtools]] -paketilla. Kokeile mitä tekevät <tt>mdir a:</tt> ja <tt>mcopy tiedosto a:</tt>.
# Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano <tt>for i in *; do mv $i `echo $i | [[tr]] A-Z a-z`; done</tt>
# Hakemiston saa pakattua näin <tt>[[tar]] cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto</tt> . Purku onnistuu komennolla <tt>tar xvzf paketti.tar.gz</tt>. Korvaa komennon z-kirjaimet j:lla jos haluat käyttää [[gzip]]-pakkauksen sijasta tehokkaampaa [[bzip2]]-pakkausta.
# [[locate]] on nopeampi kuin find. Kokeile esim. <tt>locate foobar</tt> löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono "foobar". Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy oletuksena joka yö ([[cron]]).
# <tt>[[ls]] -S</tt> listaa tiedostot kokojärjestyksessä, <tt>ls -t</tt> muokkausajan mukaan järjestettynä. "-r" kääntää järjestyksen.
# <tt>[[file]] tiedostonnimi</tt> yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa <tt>file -s /dev/hda1</tt> ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä.
# [[symbolinen linkki|Symboliset linkit]] ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano <tt>mv /var/www /home</tt> ja <tt>ln -s /home/www /var/www</tt>
# [[mkdir]]-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. <tt>mkdir -p eka/toka/kolmas</tt>
# <tt>ls -F</tt> näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä.
# Jos haluat ls:n tekevän saman värien avulla, anna komento <tt>ls --color=auto</tt>.
# Komento <tt>find . -type f -mmin -30 -print</tt> hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään.
# Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla <tt>find . -type f -exec sh -c "file \"{}\" | grep -q \"Microsoft Office Document\" && echo \"{}\"" \;</tt>
# Komennolla <tt>ls -l | [[colrm]] 10 30</tt> saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän.
# Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: <tt>grep --recursive "localdomain" /etc</tt>
# <tt>[[dirname]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "/joku/polku". <tt>[[basename]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "tiedosto".
# Jos locale-asetus on kunnossa (eli olet mm. sanonut export LANG=fi_FI.UTF-8 , voit katsoa koska tiedostoa teksti.txt on viimeksi muutettu sanomalla <tt>[[date]] --reference=teksti.txt "+%Ana %Bn %e. päivä"</tt>
# Komento <tt>[[touch]] tiedostonnimi</tt> on helpoin tapa luoda tyhjä tiedosto. Samalla touch-komennolla voi myös muuttaa tiedostojen muokkauspäivämääriä, kokeile esim. <tt>touch --date 2002-04-01 aprillia</tt>
# Jos haluat poistaa tiedoston jonka nimi on -f, se onnistuu kätevimmin rm -- -f komennolla.
# Myös tiedostoihin voi tehdä tiedostojärjestelmän.
# Levyille voi tehdä tiedostojärjestelmän myös ilman partitiointia
# <tt>find</tt>-komento antaa helposti pitkän listan permission denied -virheilmoituksia. Nämä voi suodattaa pois [[standardivirrat|ohjaamalla]] virheet [[laitetiedostot|/dev/nulliin]]: <tt> find / -name "saxon" 2> /dev/null</tt>

==Verkko==
# [[mail]]-komento toimii myös komentorivillä. Voit vaikka suorittaa komennon ja ohjata tulostuksen meiliin: <tt>[[pwd]] | mail -s "Komennon pwd tulos" oma.osoite@domain.example</tt>
# Kokeile tätä: <tt>[[echo]] "echo \"Vie kukkia\" | mail -s Hääpäivä oma.osoite@jossain.com" | at 09:00 06.04.02</tt>
# Jos kokeilet edellistä, muista oikea päivämäärä. Sillä tavalla ei tule perheriitaa, ja aikaa säästyy esim. Linuxin säätämiseen.
# Komento <tt>ypchfn</tt>, jolla vaihdetaan erillisellä käyttäjätunnuspalvelimella olevia käyttäjätietoja, tulee sanoista "Yellow Pages CHange FiNger". Yellow Pages oli nykyisen [[NIS]]-palvelimen ensimmäinen nimi, mutta se vaihdettiin kun British Telecom omisti siihen tavaramerkin. Tiedolla ei varsinaisesti tee mitään, mutta käyttämällä sitä sopivassa tilanteessa osoitat olevasi nörtti.
# Kokeile tätä: <tt>[[lynx]] --dump http://www.khdrive.fi/linkku/ | grep --after-context=5 "Seuraavat kokoontumiset"</tt>
# <tt>[[wget]] --recursive http://www.flug.fi/</tt> imuroi koko Flug ry:n WWW-sivuston omalle koneelle.

==Prosessit==
# [[locate]]-komennon tietokanta muodostuu [[updatedb]] -ohjelmalla, jonka ajo kestää aika kauan. Miten kauan, sen saa selville komennolla <tt>[[time]] updatedb</tt>
# Komennolla <tt>[[ps]] aufx</tt> näet puuesityksen ajossa olevista prosesseista.
# Komennolla <tt>[[nohup]] jokukomento >& lokitiedosto &</tt> saat komennon jäämään tausta-ajoon niin, että voit itse lopettaa yhteyden ja komento jää suoritettavaksi. Sama onnistuu myös [[screen]]in avulla.
# <tt>[[killall]] [[vi]]</tt> lopettaa kaikki ajossa olevat vi-ohjelmat.
# Komento <tt>[[kill]] `[[pidof]] [[vi]]`</tt> toimii samoin.
# <tt>[[top]]</tt> näyttää jatkuvasti päivittyvän listan ajossa olevista ohjelmista. Painamalla h-kirjainta saat ohjeen käytössä olevista komennoista. q-kirjaimella pääset pois ohjelmasta.

==Järjestelmänhallinta==
# Hakemiston /etc/skel sisällöstä tehdään kopio kotihakemistoon, kun luodaan uusi käyttäjä.
# Hakemiston /proc sisältä löytyy tietoa koneesta. Katso vaikka mitä cat /proc/cpuinfo tulostaa.
# Jos hakemistoon /etc/[[cron]].weekly luo tiedoston, jossa on vain komento <tt>[[cp]] -R /home/ville /root</tt>, saa joka viikko varmuuskopion Villen kotihakemistosta rootin kotihakemistoon.
# Tiedosto /etc/motd tulostetataan ruudulle joka kerta kun käyttäjä kirjautuu sisään. Siihen voi kirjoittaa vaikka joulutervehdyksen kaikille käyttäjille.
# Tiedosto /etc/issue tulostetaan ruudulle ennen "login:"-kehotetta.
# Levypinnan saa pyyhittyä tyhjäksi komennolla <tt>[[dd]] if=/dev/zero of=/dev/fd0</tt>. Esimerkki tyhjentää levykkeen, samalla tavalla voi pyyhkiä kiintolevyjä, esim. /dev/hda on IDE0-väylän master-levy. Usein suositellaan /dev/zero -laitteen sijasta /dev/urandom -laitetta, mutta silloin pyyhintä hidastuu mateluksi. Myös astetta parempaa satunnaislukua tuottavan /dev/random-laitteen käyttö on mahdollista, mutta tällöin toimenpiteen suoritus hidastuu edelleen.
# <tt>[[uname]]</tt> on joskus kätevä, erityisesti komento <tt>uname -a</tt> kertoo ytimen version ym. mahdollisesti kiinnostavaa.

==Käyttäjät ja ryhmät==
# <tt>[[su]]</tt> -komennolla voit vaihtaa lennosta toiseksi käyttäjäksi. <tt>su -</tt> vaihtaa rootiksi ja root voi sanoa <tt>su - ville</tt> päästääkseen kokeilemaan Villen tunnusta ilman salasanaa. Valitsin "-" aiheuttaa pelkkien oikeusmuutosten ohella myös käyttäjän omien sisäänkirjautumisskriptien ajamisen.
# Komennoilla <tt>[[who]]</tt> ja <tt>w</tt> saat tietoa järjestelmää parhaillaan käyttävistä. Esimerkiksi <tt>w -s</tt> näyttää kätevässä muodossa kuka tekee mitäkin.
# Komennolla <tt>[[wall]] 'Linux on cool!'</tt> voit lähettää viestisi kaikkien koneen käyttäjien ruudulle.
# <tt>echo 'Linux on cool!' | write maija</tt> taas kertoo saman viestin ainoastaan Maijalle.
# <tt>[[who]] mom loves</tt> tulostaa käyttäjätunnuksesi, käyttämäsi konsolin ja sisäänkirjautumisajan.
# <tt>who | [[cut]] -d ' ' -f 1 | [[sort]] | [[uniq]] | tr -d ' ' | [[finger]] -s -m | cut -c 11-27 | sort | uniq</tt> kertoo keitä koneelle on kirjautunut. Sama paikallista /etc/passwd -tiedostoa käyttäen on monimutkaisempi: <tt>who | cut -d ' ' -f 1 | sort | uniq | [[tr]] -d ' ' | [[xargs]] -n 1 [[echo]] "^" | [[colrm]] 2 2 | [[grep]] -f - /etc/passwd | cut -d ':' -f 5</tt>
# Komento <tt>[[users]]|[[tr]] ' ' '\n'|[[uniq]]|[[wc]] -l</tt> kertoo kuinka monta erinimistä käyttäjää koneelle on kirjautunut.
# Haluatko varmasti hyvän salasanan? Sano <tt>[[head]] -c 6 /dev/random | mimencode</tt>

==Laitteisto==
# <tt>[[eject]]</tt> poistaa CD-levyn asemasta. <tt>eject -t</tt> vetää levyn sisään.
# Tulostuskin onnistuu komentoriviltä, kokeile vaikka <tt>[[lpr]] jokudoku.txt tai [[cal]] -my | lpr</tt>
#<tt>[[gphoto]]2 -P</tt> kopioi kaikki digikamerasi kuvat nykyiseen työhakemistoon. Toiminto edellyttää, että GPhoto-ajuri tukee kameraasi (eli että kamera ei esimerkiksi toimi [[Usb-muisti|USB-massamuisti]]na)
# <tt>[[volname]]</tt> kertoo CD-asemassa olevan levyn nimen.

==Tiedostojen ja syötteiden muokkaus==
# Kaikkiin html-tiedostoihin saat LANG-attribuutin seuraavasti: <tt>find . -name "*.html" -print | [[xargs]] [[perl]] -e 's/<HTML>/<HTML LANG="fi">/gi' -p -i.bak</tt>
# Komennolla <tt>[[ed]] tiedostonnimi</tt> saat avattua tehokkaan ja monipuolisen, mutta resursseja säästeliäästi käyttävän editorin.
# <tt>[[tr]]</tt> -komennolla voit muuttaa merkkejä, kokeile vaikka: <tt>echo kanalassa | tr a b</tt>.
# tr:llä voi myös poistaa merkkejä. Sano vaikka <tt>cat tiedosto | tr -d " "</tt>
# <tt>[[sort]] tiedosto | [[uniq]]</tt> aakkostaa tiedoston rivit ja poistaa moneen kertaan esiintyvät rivit. <tt>[[sort]] tiedosto | uniq -d</tt> näyttää vain kahteen tai useampaan kertaan esiintyvät rivit.
# Rikoit rivinvaihdot kun siirsit tekstiä Windows/DOS- tai Mac-koneelta Linuxiin? <tt>dos2unix</tt> ja <tt>mac2unix</tt> -komennot auttavat.
# Komennolla <tt>[[cut]] -d ' ' -f 2</tt> tiedostonnimi voit tulostaa tiedoston jokaisen rivin toisen sanan.
# <tt>[[tac]] tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan alusta loppuun. <tt>[[rev]] tiedostonnimi</tt> tulostaa jokaisen rivin väärinpäin, ja <tt>rev tiedostonnimi | tac</tt> tulostaa koko tiedoston väärinpäin.
#<nowiki>WWW-sivuston kaikkien .html -sivujen META KEYWORDS -tageista saa helposti sivulistan tällä komennolla
find . -type f -name "*.html" | while read a; do grep --ignore-case "<META NAME=\"keywords\" CONTENT=\".*\">" $a | cut -f 4 -d "\"" | dd conv=lcase | tr "," "\n" | while read; do echo $a >> $REPLY.hakusana; done; done && ls *.hakusana | while read a; do h=`echo $a | cut -f 1 -d "."`; echo "<H2>$h</H2>"; cat $a | cut -b 3- | while read; do echo "<A HREF=\"$REPLY\">`grep --ignore-case "<title>.*</title>" $REPLY | cut -f 2 -d ">" | cut -f 1 -d "<"`</A>"; done; done && rm *.hakusana
</nowiki>
# Tiedoston voi jakaa osiin [[split]]-komennolla. Kokeile esim. <tt>split -b 10k jokutiedosto</tt>
# Kaikki ne tiedoston rivit, joissa ei esiinny merkkijonoa "kissa" löydät komennolla <tt>grep -v kissa tiedostonnimi</tt> . Jos taas haluat poistaa vain sanan "kissa" etkä esim. sanaa "takissani" sisältävät rivit, sano <tt>grep -v -w kissa tiedostonnimi</tt>
# <tt>tail -f /var/log/messages</tt> näyttää ensin tiedoston lopun ja sitten jatkuvasti tiedostoon tulevat uudet rivit.
# <tt>head -5 tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston viisi ensimmäistä riviä. <tt>head -c 5 tiedostonnimi</tt> tulostaa viisi ensimmäistä merkkiä. <tt>tail -5 tiedostonnimi</tt> ja <tt>tail -c 5 tiedostonnimi</tt> toimivat vastaavasti.
# <tt>[[cat]] --number tiedostonnimi</tt> tulostaa tiedoston rivit numeroituna.
# Virheilmoituksetkin (STDERR) saa ohjattua tiedostoon. Kokeile esim. <tt>find hakemistojotaeiole >& find-tuloste.txt</tt>
# [[cmp]] tulostaa tiedostojen eroavan kohdan. Käyttökelpoinen myös skripteissä, esim. <tt>cmp -s tiedosto1 tiedosto2 || echo "Tiedostot eroavat"</tt>
# Jos tiedostossa on niin pitkät rivit että ne menevät ruudun ulkopuolelle oikeasta laidasta esim. <tt>less tiedosto</tt> niin voit käyttää [[fmt]]-komentoa <tt>fmt tiedosto | less</tt>.
# [[strings]] -komennolla voit hakea merkkijonoja binäärimössöstä. Esim. <tt>strings jokudoku.doc</tt> näyttää yleensä Word-documentin sisältämän tekstin jotenkin luettavassa muodossa.
# <tt>[[pdftotext]] tiedosto.pdf</tt> tekee tiedoston tiedosto.txt, joka hyvällä onnella sisältää PDF:n sisältämän tekstin.
# [[bzcat]] ja [[zcat]]-komennoilla voit tulostaa pakatun tiedoston sisällön näytölle tai tiedostoon pakettia purkamatta. bzcat ~/patch.bz2 | [[patch]] -p1 on hyvä esimerkki tästä. Myös esimerkiksi [[zless]] ja [[zgrep]] toimivat.

==Kuvat ja multimedia==
# Musa soi komentoriviltäkin. <tt>[[playmidi]]</tt> soittaa midejä, <tt>[[play]]</tt> soittaa monenlaisia ääniformaatteja. <tt>[[mpg123]]</tt> soittaa [[MP3]]-tiedostoja.
# Kuviakin voi käsitellä komentoriviltä. Kokeile vaikka <tt>identify jokukuva.gif</tt> (Identify kuuluu [[ImageMagick]]-pakettiin)
# [[Mplayer|Mplayerilla]] voit helposti kopioda Realplayer-streamia koneellesi tiedostoon. Tämä onnistuu komennolla <tt>mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ</tt>. Real-koodekit on tietysti oltava asennettuna.
#Antamalla komennon <tt>mplayer filmi.ogg</tt> tekstikonsolissa voit katsella videota filmi.ogg ASCII-grafiikalla.

==Skriptaus==
''Pääartikkeli [[Bash-skriptaus]]''
# Eräs tapa kokeilla koneen ja komentotulkin nopeutta on laskea Fibonaccin lukuja: tee tiedosto fib.sh, jossa on vain rivi <tt>if (($1 < 2)); then echo 1; else a=`./fib.sh $1-1`; b=`./fib.sh $1-2`; echo $((a+b)); fi</tt>
# Yksinkertainen valikko on helppo tehdä: <tt>valinta=3; echo "1=[[pwd]] 2=[[ls]] 3=[[lynx]]"; [[read]] -t 5 valinta; case $valinta in 1) pwd;; 2) ls;; 3) lynx;; esac</tt> Jos käyttäjä ei viidessä sekunnissa valitse mitään, käynnistetään lynx.
# Tällaisenkin valikon voi tehdä: <tt>sivut=("evl.fi" "vapaa-ajattelijat.fi" "dilbert.com"); echo "0=evl, 1=vaparit, 2=dilbert"; read valinta; lynx <nowiki>http://www.${sivut[$valinta]}</nowiki></tt>
# <tt>[[cat]] tiedostonnimi | while read; do echo $REPLY; sleep 5; done</tt> tulostaa tiedoston rivi kerrallaan viiden sekunnin välein.
# Tervehdyksen pienellä viiveellä saa näin: <tt>temp=$IFS; IFS=$''; echo "Hei kaikki" | while read -n 1; do echo -n $REPLY; [[usleep]] 100000; done; IFS=$temp</tt>
# Näissä vinkeissä on kerrottu miten case ja if toimivat, miten komentoja putkitetaan ym. Sanomalla <tt>man bash</tt> saat pitkän ohjesivun näistä ja monesta muustakin asiasta.
# Jos teet kotihakemistosi alle hakemiston nimeltä bin , voit siirtää sinne tekemäsi skriptit ym. ja käyttää niitä antamatta koko polkua, ts. aivan kuten koneessasi valmiina olevia ohjelmiakin. Jos tämä ei näytä toimivan, lisää rivi <tt>[[export]] [[PATH]]="$PATH:$HOME/bin"</tt> [[komentotulkki]]si käynnistystiedostoon (esim. .[[bash]]rc tai .[[zsh]]rc)
# Jos laitat skriptit hakemistoon /usr/local/bin , niitä voivat käyttää kaikki koneen käyttäjät.

==Muuta hyödyllistä==
# Komennolla [[bc]] -l saat pienen laskimen. Käytettävissä on normaalit laskutoimitukset ja lisäksi voit sijoittaa arvoja muuttujiin basic-kielen tapaan.
# bc käyttää samaa [[readline]]-kirjastoa kuin esimerkiksi bash-komentotulkki, joten samat Ctrl-R, Ctrl-A ja Ctrl-E toimivat siinäkin. Samalla tavoin toimii myös mm. matriisilaskennan ohjelma [[Octave]].
# PostScript-tiedostoja voi käsitellä komentorivillä. Esim. <tt>psnup -2 dokumentti.ps tiivis.ps</tt> tekee tulostusta varten version jossa kaksi sivua on laitettu yhdelle sivulle.
# <tt>[[wc]] *.txt</tt> antaa listan hakemiston sisältämistä .txt -päätteisistä tiedostoista ja jokaisesta rivien, sanojen ja merkkien lukumäärän.
# Komennolla <tt>[[yes]]</tt> voit tulostaa y-kirjaimia esim. putkessa ohjelmalle, joka kyselee liikaa "Oletko aivan varma?". <tt>yes n</tt> tulostaa n-kirjaimia ja <tt>yes moro</tt> tervehtii käyttäjää ad infinitum.
# Kun tehdään, niin tehdään kunnolla. Kun tehdään kalenteri kunnolla, niin huomioidaan juliaanisen kalenterin vaihtuminen gregoriaaniseen. Kokeile: <tt>[[cal]] 9 1752</tt>
# Jos tiedosto nimikunta sisältää rivit Jori TAB Tampere, Laura TAB Tampere ja Åke TAB Tukholma, ja tiedosto kuntamaa rivit Tampere TAB Suomi ja Tukholma TAB Ruotsi, voit katsoa missä maassa ihmiset asuvat komennolla <tt>[[join]] -o 1.1,2.2 -1 2 nimikunta kuntamaa</tt>
# Komennolla <tt>[[seq]] 10 -3 1</tt> voit tulostaa luvut 10, 7, 4 ja 1.
# <tt>[[Cowsay]]n</tt> avulla saat aikaan hienoja tulostuksia konsoliin. Kokeile vaikka <tt>[[uname]] -a | cowsay -f daemon</tt>.
# <tt>[[watch]] -n 60 --differences ls /tmp</tt> tulostaa minuutin välein listauksen /tmp -hakemistosta ja näyttää korostettuna muuttuneet tiedot.
# <tt>[[history]] | [[awk]] '{print $2}' | awk 'BEGIN {FS="|"} {print $1}' | [[sort]] | [[uniq]] -c | sort -nr | [[head]] -n 10</tt> listaa 10 useimmiten käyttämääsi komentoa [[bash]]-komentotulkissa. [[Zsh]]:ssa sama toimii kirjoittamalla komento <tt>history</tt> muodossa <tt>history 1</tt>.
# Haluatko kuluvan päivän esim. varmuuskopion nimeen? Kokeile tätä: <tt>[[tar]] cf /root/varmistus-home`date +%Y-%m-%d`</tt> Tuo aakkostuukin oikein.

[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Komentorivi]]

Komentorivivinkkejä

2008-10-26T08:32:09Z

Str4nd: Sivun tyhjennys: sivun MediaWiki:Spam-blacklist vuoksi tätä ei pystynyt palauttamaan

Mpg123

2008-10-26T08:29:48Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23545, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Mpg123 on yksinkertainen [[komentorivi|komentorivipohjainen]] [[wikipedia:fi:MPEG|MPEG]]-äänisoitin. Se tukee [[mp1]]-, [[mp2]]- ja [[MP3|mp3]]-tiedostoja. Ominaisuuksia ovat mm.
* Toimivuus ja tuki usealla alustalla
* Tuki useille äänirajapinnoille
* Yksinkertaiset toiminnot
* Sisäänrakennetut pikanäppäimet

==Aiheesta muualla==
*[http://www.mpg123.de Kotisivu]

[[Luokka:Multimedia]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Iotop

2008-10-26T08:29:47Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23544, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

{{Ohjelma
| nimi=iotop
| kuva=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL|GPLv2]]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://guichaz.free.fr/misc/#iotop]}}
iotop on [[komentorivi]]ohjelma, joka näyttää reaaliaikaisesti kunkin [[prosessi]]n aiheuttaman levyliikenteen. Ohjelma vaatii toimiakseen [[Python]] 2.5:n. Linuxin [[ydin|ytimessä]] tuki [[siirräntä]]kirjanpidolle on ollut versiosta 2.6.20 alkaen. Jotta kirjanpito toimisi, seuraavat asetukset tarvitaan [[Ytimen kääntäminen|ytimen kääntämisvaiheessa]]:
CONFIG_TASKSTATS=y
CONFIG_TASK_DELAY_ACCT=y
CONFIG_TASK_XACCT=y
CONFIG_TASK_IO_ACCOUNTING=y

Iotop löytyy ainakin [[Fedora]]n, [[Mandriva]]n ja [[openSUSE]]n [[paketinhallinta|paketinhallinnoista]]. Muussa tapauksessa se voidaan ladata ohjelman [http://guichaz.free.fr/misc/#iotop kotisivuilta]. Käsin ladattuna Python-ohjelma voidaan suorittaa komennolla
python iotop.py

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]

Mogrify

2008-10-26T08:29:46Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23543, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Mogrify on [[ImageMagick]]-pakettiin kuuluva komentoriviltä käytettävä [[kuvankäsittelyohjelmat|kuvankäsittelyohjelma]], joka mahdollistaa mm. kuvien koon muuttamisen ja kuvien muokkaamisen erilaisilla efekteillä.

== Käyttö ==
Mogrifyä käytetään syntaksilla
mogrify VALITSIMET TIEDOSTO
Esimerkiksi kuvan koko puolitettaisiin komennolla
mogrify -resize 50% kuva.png
Komento muuttaa annettavaa kuvatiedostoa. Jos alkuperäinen tiedosto halutaan jättää koskemattomaksi, on käytettävä [[convert]]-ohjelmaa.

Kuvan koko voidaan antaa myös pikseleinä valitsimella <tt>-size</tt>:
mogrify -size 256x256 talo.jpg

Mogrifyä voidaan käyttää myös muuttamaan suuri määrä tiedostoja muodosta toiseen (vrt. [[convert]]). Se onnistuu valitsimella <tt>-format</tt>:
mogrify -format png *.jpg
Tämä komento muuttaisi kaikki hakemistossa olevat <tt>jpg</tt>-päätteiset kuvat png-tiedostoiksi. Tässä tapauksessa ohjelma ei muuta alkuperäisiä tiedostoja, vaan esimerkiksi jos hakemistossa on tiedosto <tt>auringonlasku.jpg</tt>, se jätetään koskematta ja hakemistoon luodaan tiedosto <tt>auringonlasku.png</tt>.

Kaikki mahdolliset valitsimet löytyvät [http://www.imagemagick.org/script/mogrify.php ImageMagickin dokumentaatiosta].

== Katso myös ==
**[[Portaali:Kuvankäsittely]]

{{ImageMagick}}

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Mkisofs

2008-10-26T08:29:45Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23542, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Mkisofs on ohjelma, jolla luodaan [[ISO 9660]]-[[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmiä]] tiedostoihin. Tällaiset levykuvat voidaan sitten polttaa CD:lle tai DVD:lle vaikkapa [[cdrecord]]ia käyttämällä. Mkisofs ja cdrecord toimivat useimpien Linuxin [[Levyn polttaminen|poltto-ohjelmien]] [[backend]]einä.

==Käyttö==
Tyypillisimmillä valitsimilla levykuvan luonti käy seuraavasti:
mkisofs -V <taltionimi> -r -J hakemisto/tiedosto1 hakemisto/tiedosto2 ...

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Poltto-ohjelmat]]

Tune2fs

2008-10-26T08:29:43Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23540, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

<tt>tune2fs</tt> on [[komentorivi]]ohjelma jolla voi muuttaa [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä]]n parametreja. Vallitsevia parametrejä voi muuttaa <tt>[[dumpe2fs]]</tt>:n avulla.

==Käyttö==
Vaihdetaan osion <tt>/dev/sdc3</tt> "otsikkoa" (label) vaikkapa [[mount|liittämisen]] helpottamiseksi-
tune2fs -L otsikko /dev/sdc3
Lisätään journalointitiedot tiedostojärjestelmään, eli käytännössä muutetaan ext2 ext3:ksi:
tune2fs -j /dev/sdc3
Muutetaan vain pääkäyttäjän käyttöön varattu osuus tiedostojärjestelmästä nollaan prosenttiin.
tune2fs -m 0 /dev/sda2
Oletuksena kaikista ext-tiedostojärjestelmistä 5% on varattu pääkäyttäjän käyttöön, jotta järjestelmän palautus ja taustapalvelujen pyöriminen olisi mahdollista myös silloin, kun tavallinen käyttäjä on täyttänyt koko tiedostojärjestelmän. 5% on kuitenkin nykyisille kiintolevyille aivan liian suuri arvo (esimerkiksi 160 Gt:n osiolla se tekee 8 Gt). [[juuriosio|Juuritiedostojärjestelmä]]n arvo kannattaa yleensä säätää yhteen prosenttiin ja muiden nollaan.

==Katso myös==
*[[Mkfs]]
*[[Fsck]]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

MPlayer

2008-10-26T08:29:42Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23541, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

MPlayer - The Movie Player on avoimen lähdekoodin mediasoitinohjelma. Se kehitettiin alkujaan Linuxille, mutta se toimii nykyään myös muilla Unixeilla ja mm. Windowsilla. MPlayeria levitetään [[GNU GPL]] -lisenssin alaisena, ja sen alkuperäiset tekijät olivat enimmäkseen unkarilaisia.
MPlayerin sanotaan osaavan toistaa enemmän videomuotoja kuin minkään muun soitto-ohjelman. Siinä on sisäänrakennettuna suuri määrä [[wikipedia:fi:Koodekki|koodekkeja]], joskin osa tuetuista muodoista vaatii [[Microsoft Windows]]in konekielisten DLL-tiedostojen käyttöä ja on siten käytettävissä vain x86-alustalla.

== Käyttö ==

Koneella olevan videotiedoston soittaminen onnistuu esimerkiksi näin (olettaen että tarvittavat koodekit löytyvät):
mplayer /polku/videoon.avi

MPlayer osaa näyttää myös tekstitykset, jotka annetaan -sub -parametrilla:
mplayer /polku/videoon.avi -sub /polku/tekstityksiin.sub

Tämä aloittaa dvd:n soittamisen tsekinkielisellä äänellä sekä ruotsinkielisellä tekstityksellä. Jos tekstitystä ei ole saatavilla ruotsiksi, ohjelma etsii seuraavaksi japanin- ja sitten suomenkielistä tekstitystä.
mplayer dvd://1 -alang cs -slang sv,ja,fi

Voit helposti kopioda Internetin video- tai ääni-streamia koneellesi tiedostoon, mikäli asianmukaiset [[koodekki|koodekit]] ovat asennettuna. Tämä onnistuu seuraavalla komennolla:
mplayer -dumpstream URL_LÄHTEESEEN -dumpfile KOHDETIEDOSTO_LEVYLLÄ.

Mplayerin mukana tulee mencoder, jolla voi muuttaa mediatiedostoja muodosta toiseen. Seuraava kopioi dvd-levyn 3-osion kappaleet 2-14 kiintolevylle tiedostoon dvd3.avi. Ääni kopioidaan sinällään, mutta video pakataan [[XviD]]-koodekilla kokoon 1245 kilobittiä per sekunti. Ääniraita on malayalaminkielinen ja tekstitys on norjaksi.

mencoder dvd://3 -chapter 2-14 -alang sl -slang no -o dvd3.avi -oac copy -ovc xvid
-xvidencopts bitrate=1245
Mencoderin käyttöä voidaan nopeuttaa tallentamalla asetukset profiileiksi ~/.mplayer/mencoder.conf -tiedostoon.
[xvid-oaccopy]
ovc=xvid=1
xvidencopts=bitrate=1245
oac=copy=1
Tiedostoon voidaan luoda useita eri profiileja.
Tämän jälkeen vastaava onnistuu:
mencoder dvd://3 -chapter 2-14 -alang sl -slang no -o dvd3.avi -profile xvid-oaccopy

MPlayer osaa toimia myös digi-tv-korttien kanssa. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[Linux ja digi-tv]].

Videon muuntaminen formaatista toiseen
mencoder -ss 00:00:00 -endpos 00:01:30
-oac faac -faacopts br=160
-ovc lavc -lavcopts vcodec=libx264 -vf scale=400:169
-sub "subtitle.srt"
input.avi
-o output.avi

Tämän jälkeen voit konvertoida videoformaatin sopivaksi vaikkapa iPodille käskyllä:
ffmpeg -i output.avi -acodec libfaac -ac 2 output.mov

==Katso myös==
*[[Xine]]
*[[VLC]]
*[[GStreamer]]
*[[Kaffeine]]
*[[Gnome-mplayer]]

==Aiheesta muualla==
*[http://mplayerhq.hu/ Mplayerin kotisivu]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Multimedia]]

Tcpdump

2008-10-26T08:29:40Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23539, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

<tt>tcpdump</tt> on [[komentorivi]]ohjelma, joka listaa valitun verkkoliitynnän [[TCP]]-liikennettä tekstikonsoliin halutulla yksityiskohtaisuudella. Se löytyy useimpien jakeluiden pakettivalikoimista.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:Tcpdump|Tcpdump englanninkielisessä Wikipediassa]]
*[http://www.tcpdump.org/ Tcpdumpin kehityssivusto]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Hdparm

2008-10-26T08:29:39Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23537, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

{{ Ohjelma | nimi=hdparm | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[BSD]] | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://sourceforge.net/projects/hdparm sourceforge.net/projects/hdparm] }}

Hdparm on ohjelma kiintolevyjen matalan tason asetuksien säätämiseen. Se on perinteisesti tukenut vain ATA-kiintolevyjä, mutta [[ydin|Linux-ytimeen]] sen 2.6.15-versiossa tullut libata-passthru-[[patch]] mahdollistaa jossain määrin rajoitetumman tuen myös SATA- ja SCSI-levyille.

Hdparmin käytössä on oltava varovainen, sillä väärät asetukset saattavat aiheuttaa vakavaa vahinkoa kiintolevylle. Toisaalta esimerkiksi [[DMA]]:n päällekytkeminen hdparmin avulla saattaa joissakin tapauksissa jopa moninkertaistaa suorituskyvyn.

==Käyttö==
Hdparm toimii tyypillisesti syntaksilla
hdparm <toimintovalitsin> [toiminnon asetettava tila] <polku laitetiedostoon>

Asetetaan levylle /dev/hda [[DMA]]-siirto päälle, ilman 1:tä hdparm kertoo aseman tilan DMA:n suhteen.
hdparm -d 1 /dev/hda

Suoritetaan lukunopeustesti asemalle
hdparm -t /dev/hda

Asetetaan suurin yhtäjaksoinen tyhjäkäyntiaika viiden sekunnin askeleella, tässä 20s, ennen aseman pysäyttämistä virransäästöä varten.
hdparm -s 4 /dev/hda

==Katso myös==
*[[Laptop-mode]]
*[[man]] hdparm
*[[smartctl]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Laitteisto]]
[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Startx

2008-10-26T08:29:38Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23538, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

'''startx''' on komento, jolla tavallisena käyttäjänä voi käynnistää [[X Window System|X-palvelimen]]. Näin voidaan joko välttää [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] käynnistäminen tai luoda uusi istunto automaattisesti käynnistyvän (tai käynnistyvien) rinnalle.

Itse asiassa startx on skripti (katso [[bash-skriptaus]]), joka (muutamien järjestelyiden lisäksi) parsii komentorivin ja kutsuu ohjelmaa [[xinit]] sopivilla parametreillä. Startx-skripti ja etenkin xinitin käynnistämät X:n alustusskriptit ovat monimutkaisia ja eroavat jakelusta toiseen, tässä kuitenkin pääpiirteet:

Startx käyttää kahta parametrijoukkoa, jälkimmäinen välitetään X-palvelimelle, edellinen koskee X:n ohella käynnistettäviä ohjelmia. Nämä kaksi erotetaan kahdella tavuviivalla ("<tt>--</tt>"). Jommankumman tai molemmat voi jättää pois.

== X-palvelinta koskevat parametrit ==

Oletuksena startx käynnistää X-palvelimen <tt>X</tt>:n "näytölle" (englanniksi display) <tt>:0</tt> ja ensimmäiselle vapaalle [[virtuaalikonsoli]]lle, joka yleensä on <tt>vt7</tt>. Jos käytössä on [[graafinen kirjautumisohjelma]], on <tt>:0</tt>-display luultavasti jo sen käytössä, joten startx-komento on tässä tilanteessa esimerkiksi
startx -- :1
Jos lisäksi halutaan määrittää virtuaalikonsoli sekä estää palvelinta kuuntelemasta verkkoa, olisi komento muotoa
startx -- :1 vt8 -nolisten tcp
Viimeksi mainittu on tosin useimmissa jakeluissa turhaa, sillä verkon kuuntelu on tyypillisesti oletuksena pois päältä käytettäessä xinitiä X:n käynnistämiseen. Lisäksi useimmat [[palomuuri]]t on muutenkin asetettu estämään tämänkaltaiset verkosta tulevat pyynnöt.

Erikoistilanteita varten löytyy joukko muita valitsimia, katso esimerkiksi [[man]]-sivua Xserver(1). Jos ensimmäinen parametri alkaa /:llä, se tulkitaan komennoksi, jolla X-palvelin käynnistetään, ja loput komentorivistä tämän komennon parametreiksi. X-palvelimen oletusasetuksia voi myös muuttaa luomalla tiedosto <tt>~/.xserverrc</tt> ja määrittelemällä siihen X:n käynnistävän oletuskomentorivin.

== Ajettavia ohjelmia koskevat parametrit ==

Jollei startx-komennossa määritellä käynnistettäviä ohjelmia, oletuksena käynnistetään tiedostossa <tt>~/.[[xinitrc]]</tt> tai <tt>~/.[[Xclients]]</tt> määritellyt ohjelmat, järjestelmän oletusistunto (tiedoston /etc/X11/xinit/xinitrc ja sen kutsumien skriptien määrittelemänä) tai [[terminaaliemulaattori|päätemulaattori]] [[xterm]]. Järjestelmän oletusistunto voi olla explisiitisti määritelty asetustiedostossa <tt>/etc/sysconfig/desktop</tt> tms. (näin on usein jos jokin työpöytäympäristö asennettuna) tai järjestelmä kokeilee muutamia vaihtoehtoja, kunnes löytää toimivan. Riippuen asetuksista oletusistunnon saa vaihdettua myös luomalla tiedoston ~/[[.xsession]] ja määrittelemällä siihen käynnistettävät ohjelmat.

Käynnistettäviä ohjelmia voi määritellä joko istunnon nimellä (usein vaihtoehtoina oovat asennetut työpöytäympäristöt sekä "failsafe") tai muut ohjelmat käynnistävän komennon koko polulla, esimerkiksi <tt>startx /usr/bin/[[FVWM|fvwm]]</tt> (jossa fvwm on [[ikkunointiohjelma]], jonka asetustiedostossa määritellään muut käynnistettävät ohjelmat) tai <tt>$HOME/.xsession</tt>, jos haluttu istunto on määritelty tässä tiedostossa. Komennolle voi antaa parametrejä.

Kolmas mahdollisuus on määritellä pelkästään ohjelmalle [[xterm]] annettavat parametrit ja käynnistää loput istunnosta xtermistä käsin.

== Esimerkkejä ==

Käynnistä järjestelmän määrittelemä vikasietoistunto, yleensä pelkkä [[xterm]], DISPLAY-määritteellä :0 ja oletuksen mukaiselle [[virtuaalikonsoli]]lle:
startx failsafe

Käynnistä tiedostossa ~/.xsession2 määritelty istunto:
startx $HOME/.xsession2

Käynnistä järjestelmän oletusistunto toisen istunnon oheen:
startx -- :1 vt8

Käynnistä vastaavasti [[ikkunointiohjelma]] fvwm:
startx /usr/bin/fvwm -- :1 vt8

Käynnistä [[GNOME]] (<tt>gnome-session</tt>) toisella koneella [[ssh]]:n kautta koneelta, jossa melkein vain ssh ja X-palvelin:
startx /usr/bin/ssh tunnus@toinenkone gnome-session

== Katso myös ==
* [[X Window System]]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:X]]

Ifenslave

2008-10-26T08:29:37Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23536, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

<tt>ifenslave</tt> on työkalu, jolla useampi [[verkkoliitynnät|verkkoliityntä]] alistetaan [[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin#Yhteysnopeuden kasvattaminen ryhmittämällä|bonding-tekniikalla]] yhdeksi. Se löytyy [[Debian]]issa ja sen johdannaisissa (mm. [[Ubuntu]]) sekä [[Arch Linux]]issa paketista ifenslave.

==Käyttö==
Yhdistetään verkkoliitynnät eth0 ja eth1 bond0:ksi.
ifenslave bond0 eth0 eth1

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

ImageMagick

2008-10-26T08:29:37Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23535, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

{{Ohjelma
| nimi=ImageMagick
| kuva=[[Kuva:Imagemagick-logo.png|150px]]
| kuvateksti=
| lisenssi=[http://www.imagemagick.org/script/license.php ImageMagick]
| käyttöliittymä=teksti
| kotisivu=[http://www.imagemagick.org/ imagemagick.org]}}
ImageMagick on omalla avoimella lisenssillään jaettava, [[komentorivi]]ltä käytettävä ohjelmistopaketti, jonka avulla kuvia voi monipuolisesti luoda, muokata ja katsella. Sitä käytetään mm. [[LAMP]]-palvelinten tukena, ja se tukee noin sataa kuvatiedostoformaattia. Lukuisille eri ohjelmointikielille on oma rajapinta. ImageMagickista on [[haara|haarautunut]] [[GraphicsMagick]]-niminen paketti, joka keskittyy alkuperäistä ImageMagickiä enemmän vakauteen.

ImageMagick-ohjelmistopaketti koostuu seuraavista sovelluksista:
*[[animate]] - luo annetuista kuvista animaation
*[[compare]] - vertailee kuvatiedostoja
*[[composite]] - yhdistää kuvatiedostoja
*[[conjure]] - suorittaa Magick Scriptin Language -kielellä kirjoitettuja skriptejä
*[[convert]] - muuntaa kuvatiedostoja muodosta toiseen
*[[display]] - näyttää kuvan
*[[identify]] - tunnistaa kuvan tiedostomuodon ja muita ominaisuuksia
*[[import]] - ottaa kuvakaappauksen
*[[mogrify]] - muuttaa kuvan kokoa ja muokkaa kuvaa erilaisilla efekteillä
*[[stream]] - käsittelee kuvan pikselikomponentteja

[[Luokka:Kirjastot]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]

CheckInstall

2008-10-26T08:29:37Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23534, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

CheckInstall on ohjelma, joka on tarkoitettu helpottamaan suoraan lähdekoodista asennettujen ohjelmapakettien poistamista sekä estämään [[paketinhallintajärjestelmä]]n sotkeutuminen asennettaessa ohjelmia sen ulkopuolelta.

== Toimintaperiaate ==
Ohjelman kääntämisen (./configure && make) jälkeen 'make install'-komento (tai jokin vastaava, määrität sen itse) ajetaan CheckInstallin avulla. Se pitää kirjaa kaikista levylle tehtävistä muutoksista ja niiden perusteella muodostaa [[jakelut|jakelustasi]] riippuen joko [[RPM]]-, [[deb]]- tai [[Tgz]]-paketin ja asentaa sen sitten järjestelmän omalla paketinhallintatyökalulla. Tämän jälkeen ohjelmapaketin voi halutessaan poistaa normaalisti paketinhallinnan kautta. CheckInstall myös jättää kopion muodostamastaan paketista työhakemistoon, minkä jälkeen tämän paketin voi vaikkapa asentaa jollekin muulle koneelle.

== Katso myös ==
*[[Deb-paketin tekeminen]]

==Aiheesta muualla==

*[http://checkinstall.izto.org/ CheckInstallin kotisivu]
*[http://opensuse.fi/Checkinstall Checkinstall opensuse.fi:n wikissä]

[[Luokka:Ylläpitotyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Distcc

2008-10-26T08:29:34Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23533, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

[[Kuva:Distccmon.png|thumb|right|200px|Distccmon näyttää työpöydällä graafisesti hajautetun käännöksen edistymisen.]]
Distcc on avoin ja nopea hajautettu [[C]]/[[C plus plus|C++]] kääntäjä. Sen avulla voit valjastaa verkossasi olevien koneiden prosessoritehot [[Kernelin kääntäminen|kääntämään vaikkapa kerneliä]]. Distcc on oikeastaan [[GCC|GCC:n]] edusta (front-end), jolla käännösprosessi saadaan hajautettua verkkoon. Kun distcc-palvelimet on asennettu, voit kääntää ohjelmia seuraavasti:

Laitetaan ensin käytettävien käännöspalvelimien hostnamet tai [[IP]]-osoitteet ympäristömuuttujaan:
export DISTCC_HOSTS='localhost red green blue'

Ja sitten kääntämään (mitä sitten käännätkin). -j-parametrin perässä oleva numero tarkoittaa yhtäaikaisten säikeiden määrää. Tätä kannattaa tietysti soveltaa myös moniprosessorikoneilla.
make -j8 CC=distcc

Työasemien prosessorikuorma on yleensä erittäin vähäinen, tämän avulla verkon päässä työttömänä oleva laskentavoima saadaan klusteroitua käännöskäyttöön. Kun distcc-prosessien [[prioriteetti]] asetetaan matalaksi, työasemakäyttäjälle hyötykäyttöön otettu tyhjäkäyntiteho ei edes näy koneen tahmaisuuden lisääntymisenä. Varsinkin [[Gentoo]]-käyttäjille distcc on hyödyllinen, sillä lähdekoodipohjaisena jakeluna Gentoon asentaminen vaatii paljon kääntämistä.

==Aiheesta muualla==
*[http://distcc.samba.org/index.html Distcc:n kotisivu]
*[http://distcc-livecd.sourceforge.net/ Distcc-livecd]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Display

2008-10-26T08:29:34Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23532, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Display on [[ImageMagick]]-pakettiin kuuluva komentoriviohjelma, joka osaa näyttää eri kuvatiedostoja.

== Käyttö ==
Näytetään kuva <tt>maisema.png</tt>:
display maisema.png

Täydellinen lista mahdollisista valitsimista löytyy [http://www.imagemagick.org/script/display.php ImageMagickin dokumentaatiosta].

== Katso myös ==
*[[Portaali:Kuvankäsittely]]

{{ImageMagick}}

[[Luokka:Kuvankatseluohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Convmv

2008-10-26T08:29:34Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23531, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Convmv on [[Komentorivikomennot|komentoriviohjelma]], jolla onnistuu tiedostonimien muuttaminen merkistöstä toiseen. Esimerkiksi seuraava komento muuttaisi kaikki hakemiston <tt>foo</tt> tiedostonimet rekursiivisesti (eli myös alihakemistot käydään läpi) ISO-8859-15-muodosta [[UTF-8]]-muotoon:
convmv -f iso-8859-15 -t utf8 -r foo/ --notest
Ilman <tt>--notest</tt>-lippua ohjelma vain näyttää, mitä tiedostoja se on uudelleennimeämässä, eikä varsinaisesti tee muutoksia. Convmv osaa myös jättää muuttamatta sellaisten tiedostojen nimet, jotka on jo koodattu valitulla merkistönkoodauksella.

Mahdolliset optiot:
*<tt>-f koodaus</tt>: Muunnettavien tiedostonimien merkistökoodaus
*<tt>-t koodaus</tt>: Muunnetaan tähän koodaukseen
*<tt>-r</tt>: Rekursiivinen tila, käy läpi myös alihakemistot
*<tt>--list</tt>: Listaa käytettävissä olevat koodaukset
*<tt>--nosmart</tt>: Muuttaa kaikkien tiedostojen nimeä riippumatta sen koodauksesta
*<tt>--notest</tt>: Tekee muunnoksen eikä vain näytä, mitä tehtäisiin
*<tt>--upper</tt>: Käyttää isoja kirjaimia
*<tt>--lower</tt>: Käyttää pieniä kirjaimia

==Aiheesta muualla==
*[http://j3e.de/linux/convmv/ Ohjelman lataussivu]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Make

2008-10-26T08:29:32Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23530, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

{{ Ohjelma | nimi=GNU Make | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GNU GPL]] | käyttöliittymä=teksti | kotisivu=[http://www.gnu.org/software/make/ www.gnu.org/software/make/] }}
[[GNU]] Make on työkalu, joka ohjaa [[Lähdekoodi|lähdekooditiedostojen]] [[kääntäminen|kääntämistä]] esimerkiksi ajettaviksi tiedostoiksi. Lähdekoodipakettien mukana toimitetaan [[Makefile]], joka sisältää yksityiskohdat ohjelman kääntämisestä, joten käyttäjän ei tarvitse tuntea tätä prosessia kovin tarkoin.

==Käyttö==
Useimmiten <tt>make</tt>-käsky lähdekoodihakemistossa kääntää ohjelman ja <tt>make install</tt> asentaa sen. Komennolla <tt>make check</tt> voidaan tarkistaa tehty käännös, komennolla <tt>make clean</tt> poistaa luodut binäärit lähdekoodihakemistosta ja komennolla <tt>make uninstall</tt> (useimmissa tapauksissa) poistaa asennetut binäärit.

== Katso myös ==
*[[Makefile]]
*[[Cmake]]
*[[Autotools]]
*[[jam]]
*[[scons]]

[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Import

2008-10-26T08:29:32Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23529, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Import on [[ImageMagick]]-kuvankäsittelypakettiin sisältyvä työkalu, jolla voi ottaa [[Ruutukaappaukset|kuvakaappauksia]] [[X Window System|X]]-istunnoista.

== Käyttö ==
import -window root kuvakaappaus.png
Ottaa kuvakaappauksen koko ruudusta ja tallentaa sen png-muotoon tiedostoon kuvakaappaus.png. Kuvakaappauksen tallennusmuoto määritellään tiedoston päätteenä.

import kuvakaappaus.jpg
Ottaa kuvakaappauksen klikkaamalla valitsemastasi ikkunasta ilman [[ikkunointiohjelma]]n sille tuottamia reunoja. Kuvakaappaus tallennetaan jpeg-muodossa. Samalla komennolla voit ottaa myös kuvakaappauksen vapaasti valitsemastasi suorakulmiosta ruudulla valitsemalla haluamasi alueen hiiren vasemmalla napilla.

import -pause 10 -display :2.0 -window root kuvakaappaus.tga
Ottaa kymmenen sekunnin kuluttua kokoruutukuvakaappauksen koneen ensimmäisen näytön kolmannesta X-istunnosta tallentaen kuvan Truevision Targa -muotoon.

== Katso myös ==
* [[Ruutukaappaukset]]
* [[Scrot]]

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.imagemagick.org/script/import.php Import-ohje ImgeMagickin sivuilla]

{{ImageMagick}}

[[Luokka:Ruutukaappausohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Cowsay

2008-10-26T08:29:31Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23528, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Cowsay on pieni komentoriviohjelma, jolla on mahdollista tulostaa tekstiä lehmän puhe- tai ajatuskuplaan ja lisäksi monella muullakin tavalla.

== Käyttö ==
Yksinkertaisimmillaan cowsaytä voidaan käyttää syntaksilla <tt>cowsay viesti</tt>, esimerkiksi

$cowsay linux.fi!
___________
< linux.fi! >
-----------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||

Toisaalta cowsay:n kanssa on mahdollista käyttää monia parametreja, joilla tulostetta voi muotoilla. Oheessa on esiteltynä osa niistä:
*<tt>-W luku</tt>: Rivitys, jos rivin pituus on suurempi kuin <tt>luku</tt> niin rivinvaihto tulee parametrina annetun luvun kohdalle.
*<tt>-d</tt>: Lehmä piirretään kuolleena :(
*<tt>-t</tt>: Väsynyt lehmä
*<tt>-w</tt>: Pirteä lehmä
*<tt>-e merkkijono</tt>: Lehmän silmiksi laitetaan parametrina annettu merkkijono.

Korvaamalla komento cowsay komennolla cowthink, saadaan puhekuplan sijaan ajatuskupla.

Esimerkki:
$cowthink -e xX -W 12 1234567890123456
_____________
( 12345678901 )
( 23456 )
-------------
o ^__^
o (xX)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||

Yleensä cowsaytä käytetään siten, että sille [[Komentorivin perusteet|putkitetaan]] syöte toisesta ohjelmasta, esimerkiksi:
$uname -a | cowsay
______________________________________
/ Linux poyta 2.6.17-10-generic #2 SMP \
| Fri Oct 13 18:45:35 UTC 2006 i686 |
\ GNU/Linux /
--------------------------------------
\ ^__^
\ (oo)\_______
(__)\ )\/\
||----w |
|| ||

Lisää hahmoja löydät komennolla
$cowsay -l
Otamme nyt käyttöön vaikkapa hahmon tux
$cowsay -f tux Minä olen tux
________________
< Minä olen tux >
----------------
\
\
.--.
|o_o |
|:_/ |
// \ \
(| | )
/'\_ _/`\
\___)=(___/

== Katso myös ==
*[[Komentorivin perusteet]]

[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Convert

2008-10-26T08:29:30Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23527, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Convert on [[ImageMagick]]-pakettiin kuuluva komentoriviohjelma, jota käytetään kuvatiedostojen muuttamiseen muodosta toiseen. Samalla se mahdollistaa myös mm. kuvan koon muuttamisen ja muunkinlaisen kuvankäsittelyn.

== Käyttö ==
Ohjelmaa käytetään yleensä yksinkertaisesti muuttamaan kuva muodosta toiseen. Tämä onnistuu yksinkertaisesti komennolla
convert lähde kohde
Esimerkiksi <tt>mokki.png</tt> muutettaisiin jpg-muotoon komennolla
convert mokki.png mokki.jpg
Convert siis osaa itse päätellä tiedostopäätteen avulla tiedoston muodon, eikä mitään ylimääräisiä [[valitsin|valitsimia]] tarvitse antaa. Tässä on syytä huomata, että <tt>convert</tt> ei myöskään poista alkuperäistä tiedostoa vaan jättää sen koskemattomaksi.

Muunnoksen aikana voidaan myös vaikuttaa mm. kuvan kokoon. Tämä onnistuu <tt>-resize</tt>-valitsimella: esimerkiksi luotava kuva olisi vain puolet alkuperäisen kuvan koosta (esim. 1000x1000 -> 500x500) komennolla
convert -resize 50% mokki.png mokki.jpg
Tulevan kuvan koko voidaan antaa myös pikseleinä valitsimella <tt>-size</tt>, esim.
convert -size 1024x768 mokki.png mokki.tiff

Täydellinen lista komennolle annettavista parametreistä löytyy [http://www.imagemagick.org/script/convert.php ImageMagickin dokumentaatiosta].

== Katso myös ==
*[[Portaali:Kuvankäsittely]]

{{ImageMagick}}

[[Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Aptitude

2008-10-26T08:29:29Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23526, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

[[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|Aptitude työssä.]]

Aptitude on mm. [[Debian GNU/Linux|Debian]]-pohjaisissa jakeluissa käytettävän [[apt]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n [[edustaohjelma]]. Itse Debianissa se on paketinhallinnan virallinen käyttöliittymä. Aptitude pitää kirjaa myös siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti [[Paketinhallintajärjestelmä#Riippuvuudet|riippuvuuksina]], ja osaa apt-getiä paremmin ratkoa jakeluversion päivityksessä uudempaan syntyviä ristiriitoja. Aptitudea voi käyttää joko suoraan komentoriviltä [[apt]]-getin tapaan tai interaktiivisenä ohjelmana, käyttäen [[Ncurses|ncursesilla]] toteutettua käyttöliittymää.

== Interaktiivinen käyttö ==

Interaktiivisena aptitude tarjoaa listan [[sources.list|pakettilähteiden]] mukaisissa arkistoissa olevista paketeista, ryhmitettyinä sen mukaan, onko paketti tietoturvapäivitys, uusi (yleensä lähteen lisäämisen takia listalle tullut), asennettu, asentamaton, nykyisten lähteiden ulkopuolelta asennettu, tehtävä (eli monen paketin kokonaisuus) vaiko virtuaalinen paketti. Nämä ryhmät on edelleen jaettu osioiden mukaan: ''main'', ''contrib'' ja ''non-free'' sekä näiden sisällä sen perusteella, mihin tarkoitukseen paketti liittyy (ylläpito, ohjelmointi, ohjelmakirjasto, työpöytä, sähköposti, www, jne.).

Eri toimet hoidetaan yleensä eri näppäimillä: pakettilista päivitetään "u":lla ("update"), päivitykset pyydetään asennettaviksi "U":lla, pyydetyt toimet suoritetaan "g":llä (get); paketteja voi etsiä "/":lla (kuten monessa muussa unix-ohjelmalla), katsella enter-näppäimelllä, merkitä asennettaviksi "+":lla, poistettaviksi "-":lla, poistettaviksi asetustiedostoineen "_":lla, merkitä eri tason toimenpitokieltoihin, merkitä automaattisesti asennetuiksi jne. Käytössä on myös valikot.

Kun pyydetty toimi vaatii muiden pakettien asentamisen, nämä merkitään asennettaviksi lisämerkinnällä "automaattisesti asennettu", kun toimi ei onnistu suoraan aptitude tarjoaa eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Kun päivityksiä on tarjolla ja ne on merkitty asennettaviksi ("U") tai paketteja on pyydetty asennettaviksi tai poistettaviksi, painetaan "g"-näppäintä, jolloin aptitude esittelee mitä se seuraavaksi on tekemässä listoina, joissa on varsinaisesti asennettavat paketit, päivitettävät paketit, poistettavat paketit, paketit jotka jätetään sikseen vaikka niitä voisi päivittää, paketit jotka asennetaan riippuvuuksina (joka pakollisina tai suositelluina sellaisina) ja paketit joita asennettavat ehdottavat lisäksi asennettaviksi.

Listaa kannattaa selailla, ettei esimerkiksi jonkin paketin asennus hävitä paketteja, joita haluaa pitää koneella. Pakettilistaa voi vielä muokata, esimerkiksi niin, että lisää ehdotettuja paketteja asennettavien joukkoon. Kun lista näyttää hyvältä painetaan toisen kerran "g":tä, jolloin paketit asennetaan.

Osa paketeista saattaa kysyä asetuksiin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi kielipaketit saattavat ehdottaa oletuskielen vaihtamista, palvelimet tarkempia asetuksia, [[kernel|ytimen]] päivityksessä muistutetaan järjestelmän uudelleenkäynnistämisestä (jos /boot on eri osiolla, sen pitää olla liitettynä kirjoitusoikeuksin jo ennen ytimen päivitystä) jne. Vastaukset kirjoitetaan muistiin, niin että samaa kysymystä ei tarvitse kysyä uudestaan vastaavaa pakettia asennettaessa. Kysymysten määrää voi säädellä asetustiedostossa, esimerkiksi jos haluaa päivityksen sujuvan yöllä itsekseen.

== Käyttö komentoriviltä ==

Komentoriviltä käytettynä aptituden useimmat valitsimet ovat samoja kuin apt-getin vastaavat. Aptitude tarjoaa myös apt-cachen toiminnallisuuden. Tiettyjä toimintoja, kuten paketin asentaminen [[lähdekoodi]]sta [[kääntäminen|kääntämällä]], tiedostojen etsinnän asentamattomista paketeista ja muualla kuin deb-arkistossa olevan paketin asentaminen hoidetaan vielä muilla ohjelmilla (apt-get, apt-file, dpkg).

Pakettilistan päivittäminen ja paketin asentaminen:
aptitude update; aptitude install paketti

Järjestelmän päivittäminen:
aptitude update; aptitude upgrade

Jakelun päivittäminen versiosta toiseen – tähän saattaa liittyä muitakin toimia, katso [[Debianin päivittäminen#Uuteen julkaisuun päivittäminen|Debianin päivittäminen]] ja julkaisumuistio ("release notes"):
aptitude update; aptitude dist-upgrade

Paketin etsiminen, sen tietojen katselu ja hakeminen ilman asentamista (hakemistoon <tt>/var/cache/apt/archives</tt>):
aptitude search hakusana-tai-hakuehto
aptitude show paketti
aptitude --download-only install paketti

Aptitudella on joukko muita valitsimia ja käyttötapoja. Lisätietoja komennolla <tt>man aptitude</tt>.

== Vastaavat muut käyttöliittymät ==

Eri aptin käyttöliittymiä voi käyttää rinnakkain, mutta tieto siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti ja siten voidaan poistaa kun muut paketit eivät enää tarvitse niitä, ei kirjaudu kaikista käyttöliittymistä. Muita vastaavia interaktiivisia käyttöliittymiä ovat
* [[dselect]], aptituden edeltäjä, jota pidettiin vaikeasti käytettävänä
* [[synaptic]], joka on tarkoitettu [[Gnome]]n kanssa käytettäväksi
* [[adept]], joka on tarkoitettu [[KDE]]n kanssa käytettäväksi
Debiania versiosta toiseen päivitettäessä suositellaan käyttämään aptitudea.

== Katso myös ==
* [[Paketinhallintajärjestelmä]]
* [[Debian#Paketinhallinta|Debianin paketinhallinta]]
* [[Ohjelmien_asentaminen#Debianin_ja_Ubuntun_paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]
* [[Debianin päivittäminen]]
* [[Apt]], [[dpkg]], [[deb]]-paketti
* [[sources.list|Asennuslähteet]]

[[Luokka:Paketinhallinta]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

SSH

2008-10-26T08:29:27Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23525, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

SSH eli Secure SHell on alunperin Tatu Ylösen kehittämä järjestelmä, jolla voidaan ottaa turvallisia yhteyksiä järjestelmästä toiseen. SSH:sta löytyy avoin [[OpenSSH]]-toteutus, joka on peräisin [[OpenBSD]]-projektista. [[PuTTY]] on [[X|X:ssä]] toimiva ssh-asiakasohjelma UNIX-järjestelmille ja Windowsille.

== Peruskäyttö ==
Monissa jakeluissa tulee mukana ssh-asiakasohjelma komentoriville, jolloin ssh-yhteyden voi ottaa palvelimelle yksinkertaisesti komennolla
ssh minun.palvelin.example
Tällöin kirjautumista yritetään samalla tunnuksella, millä järjestelmään on kirjauduttu sisälle. Muulla tunnuksella yhdistäminen onnistuu seuraavasti
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example

Mikäli yllä olevan komennon kirjoittaminen toistuvasti tuntuu työläältä, on mahdollista luoda ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) oma profiili yhteyttä varten. Tämä onnistuu lisäämällä tiedostoon rivit:
Host lyhytnimi minun.palvelin.example
HostName minun.palvelin.example
User kayttajatunnus
Host määrittelee komentoriville syötetyt aliakset, jotka käyttävät tätä profiilia. Yllä olevaa profiilia käytettäessä seuraavat komennot saavat aikaan saman lopputuloksen:
ssh kayttajatunnus@minun.palvelin.example
ssh minun.palvelin.example
ssh lyhytnimi

== Graafiset ohjelmat ==
Jos halutaan ajaa [[X]]-ohjelmia SSH:n kautta on komentoon sisällyttävä parametri <tt>-X</tt> ([[#X:n tietoturva|tietoturvasyistä]] tämä ei yleensä ole oletuksena), esimerkiksi näin:
ssh -X guru@linuxburken.firma.example

Usein erityisesti X-ohjelmien ajossa pullonkaulaksi muodostuu hidas yhteys. Hitaan yhteyden aiheuttamia ongelmia voidaan kompensoida pakkaamalla tiedonsiirto:
ssh -X -C guru@linuxburken.firma.example

Jotta graafisten ohjelmien käyttäminen onnistuisi, on sshd:n (etäkoneen) asetustiedostossa (<tt>/etc/ssh/sshd_config</tt>) oltava rivi
ForwardX11 yes
Oletuksena tämä arvo on <tt>no</tt>, vaikkakaan tällä ei ole suurempaa merkitystä ''palvelinkoneen'' turvallisuudelle.

Jotta yhteystyö, esimerkiksi tekstin kopioiminen leikepöydän kautta, toimisi normaaliin tapaan paikallisten ja palvelimella ajettavien sovellusten välillä joutuu lisäksi hyväksymään "ForwardX11Trusted", komentorivillä <code>-Y</code>. Sekä tavallinen että varsinkin luotettu X-edelleenohjaus antaa vieraalle koneelle mahdollisuuden käyttää hyväkseen X-sovellusten välistä melko heikkoa tietoturvaa. Katso [[#X:n tietoturva|X:n tietoturva]] alla.

Oletusasetukset ForwardX11 ja ForwardX11Trusted voi asettaa tiedostoissa /etc/ssh_config ja /etc/.ssh/config, haluttaessa kone- ja verkkokohtaisesti:

Host *.luotettuverkko.example.org,omakone.example.net
ForwardX11 yes
ForwardX11Trusted yes
Host muu-x-palvelin.example.com
ForwardX11 yes
ForwardX11Trusted no
Host *
ForwardX11 no
ForwardX11Trusted no

== Yhteyksien uusiokäyttö ==
Mikäli samalle palvelimelle otetaan useampia yhteyksiä, voidaan yhtä yhteyksistä käyttää niin kutsuttuna isäntäyhteytenä, jolloin muut yhteydet otetaan sen kautta. Tällöin salasana on annettava vain kerran isäntäyhteyttä avatessa ja muiden yhteyksien ottaminen hoituu erittäin nopeasti.

Isäntäyhteyttä otettaessa ssh:lle on annettava parametri <tt>-M</tt>:
ssh -M mun.palvelin.example

Jonka jälkeen toinen yhteys voidaan ottaa tavalliseen tapaan
ssh mun.palvelin.example
Eikä salasanaa enää kysytä.

Jotta isäntäyhteyksien käyttö onnistuisi, on ssh:n asetustiedostoon (<tt>~/.ssh/config</tt>) lisättävä rivit
Host *
ControlPath ~/.ssh/ctl-%r-%h-%p
ControlMaster auto

Ominaisuus löytyy OpenSSH:n versiosta 4.2 ja sitä uudemmista.

== Tunnistaminen avainparilla ==
Salasanatunnistuksen ohella varteenotettava tapa autentikoida yhteys palvelimelle on avainparimenettely. Siinä asiakaskoneella luodaan avainpari, jonka yksityinen osa jätetään omalle koneelle, ja julkinen osa siirretään kaikille niille koneille, joilla avainparitunnistusta halutaan käyttää. Tässä menettelyohjeet:

*Luodaan avainpari ssh-keygen -ohjelmalla

ssh-keygen -t rsa

*Tässä vaiheessa ssh-keygen kysyy salasanaa avaimelle ja mahdollisesti polkua. Oletuspolkua (~/.ssh/id_rsa) ei yleensä pidä muuttaa, mutta salasana lisää turvallisuutta oleellisesti, jos joku pääsee käsiksi avaintiedostoon. Salasana saa olla mielivaltaisen pitkä. Tiedoston <tt>id_rsa</tt> turvallisuudesta on pidettävä huolta, sillä sen avulla kuka tahansa voi kirjautua käyttämillesi palvelimille tunnuksillasi (murrettuaan mahdollisen salasanan).
*Sitten kopioidaan julkinen osa kaikille palvelimille missä tätä avainparia halutaan hyödyntää. Huomaa, että <tt>authorized_keys</tt>-tiedostossa jokaisella rivillä määritetään yksi avain. Jos et ole aiemmin käyttänyt tätä menetelmää, tiedostoa ei ole, ja oman julkisen avaimen kopioiminen etäkoneen <tt>authorized_keys</tt>-tiedostoksi ei tuota ongelmia.
[[scp]] ~/.ssh/id_rsa.pub palvelin:/home/kayttaja/.ssh/authorized_keys
Mikäli sinulla on jo ennestään etäkoneessa <tt>~/.ssh/authorized_keys2</tt>-tiedosto, voit komentaa näin:
[[cat]] ~/.ssh/id_rsa.pub | ssh käyttäjä@etäkone '[[cat]] >> ~/.ssh/authorized_keys'

*Nyt voit kirjautua kaikille palvelimille, joille olet julkisen avaimesi kopioinut käyttämättä palvelimen salasanaa. Salasanan ei siis enää tarvitse olla helposti muistettava – ja salasanalla kirjautumisen sshd:n kautta voi kieltää kokonaan. Käyttäen ohjelmaa ssh-agent säästytään myös avaintiedoston salasanan antamisesta, paitsi kerran X- tai pääteistunnon alussa, ssh-agentin käynnistämisen yhteydessä.

Jos haluaa kirjautua automaattisesti, esimerkiksi cron-työn yhteydessä, joutuu käyttämään salasanatonta avaintiedostoa. Tähän käyttöön voi luoda rinnakkaisen avaimen, jota pidetään eri tiedostossa (johon viitataan ssh:n vivulla <code>-i</code>) ja avaimen valtuuksia voi rajoittaa laittamalla tiedoston authorized_keys tämän avaimen kohdalle rivin alkuun "optioita", esimerkiksi (huomaa pilkkujen, lainausmerkkien ja välilyöntien käyttö):
from="*.kotiverkko.example.org,työkoneeni.example.com",no-port-forwarding,no-X11-forwarding jatässäitsejulkinenavainkaikkinensa

== Tunneli ==
SSH:n avulla voi tunneloida minkä tahansa TCP-portin käytettäväksi verkon yli. Tämä tapahtuu sovelluksille läpinäkyvästi, joten se tarjoaa hienon mahdollisuuden parantaa – tai huonontaa – tietoturvaa tilanteissa, joissa tietyn sovelluksen muokkaaminen ei ole mahdollista tai käytännöllistä. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen ([[localhost]]) portti 123 SSH:lla niin, että sen kautta voi käyttää etäkoneen porttia 1337.
ssh -L 1337:localhost:123 etäkone
Tunnelia ei ole pakko tehdä localhostiin, vaan mikä tahansa kone käy. Näin voit esimerkiksi päästä käsiksi sisäverkkoihin, joihin et suoraan Internetistä pääse. Esimerkki:
ssh -L 1337:192.168.6.12:123 etäkone

=== Käänteinen tunneli ===
Käänteisen tunnelin idea on sama kuin normaalinkin tunnelin, mutta se käynnistetään toisesta päästä. Käänteinen tunneli mahdollistaa vaikkapa palomuurin takana olevan koneen etäylläpidon. Seuraavassa esimerkissä tunneloidaan paikallisen koneen portti 123 SSH:lla niin, että se on käytettävissä etäkoneelta portissa 1337.
ssh -R 1337:localhost:123 etäkone

==Tietoturva==
SSH-yhteys on salattu, mutta ei pidä tuudittautua valheellisen turvallisuuden tunteeseen, sillä erilaisia hyökkäyskeinoja löytyy. Lue artikkelista [[SSH-turvatoimet]] vinkkejä SSH-palvelimesi turvaamiseen.

Salaus auttaa siihen, ettei verkkoa passiivisesti salakuunteleva pysty seuraamaan liikennettä ja ettei sitä pystytä muokkaamaan. Edellinen voi myös olla tietoturvaongelma, sillä yrityksen palomuurikaan ei pysty erottamaan ongelmallista liikennettä sallittusta.

===Koneiden avaimet===

SSH estää koneitten avainten avulla vieraan koneen esiintymisen luotettuna palvelimena (nimipalvelinhyökkäysten tms. avulla). ssh varoittaa, jos avaimet eivät täsmää. Varoituksesta ei ole hyötyä, jos siitä ei välitä, joten on oleellista kopioida koneitten avaimet /etc/ssh_host*_key.pub omalle koneelle tiedostoon /etc/ssh/ssh_known_hosts tai ~/.ssh/known_hosts.
Avainriville pitää lisätä myös koneesta mahdollisesti käytettävät aliakset
kone.example.com,kone,alias,alias.example.com,192.168.0.1 itseavainkaikkinensa

Varoituksen yhteydessä ssh kertoo koneen avaimen "sormenjäljen", jonka voi verrata oikean avaimen sormenjälkeen jopa puhelimitse. Jos vain yhden koneen kanssa on ongelmia, ssh-yhteyden voi ottaa toiselle koneelle toiseen verkkoon ja yrittää yhteyttä sitä kautta. Jos tältä koneelta katsottuna vieraan koneen sormenjälki on sama kuin omastakin koneesta katsottuna, kyseessä ei ole paikallinen nimipalvelinhuijaus.

===Murtautuminen===

Se, että ssh-liikenne on salattua, ei estä murtautumaasta ssh-palvelimen kautta suoraan. Itse palvelimessa ei ole ollut kovin paljon reikiä, mutta heikkoja salasanoja voi hyödyntää ssh-palvelimen kautta. Joissakin [[jakelu]]issa palvelin on oletuksena päällä, koska koneita on tarkoitettu etäylläpidettäviksi. Tällöin on tärkeää rajoittaa miltä koneilta ja mille tunnuksille ssh:lla pystyy kirjautumaan ja varmistamaan, että näillä tunnuksilla on hyvät salasanat – ellei salasanalla kirjautumista ssh:lla estetä kokonaan (katso [[#Tunnistaminen avainpareilla|tunnistaminen avainpareilla]] yllä).

Katso myös [[SSH-turvatoimet]].

===X:n tietoturva===

Samalla [[X]]-palvelimella ajettavat ohjelmat luottavat yleensä toisiinsa ja X-palvelin luottaa ohjelmiin. Jos ohjelma niin haluaa se pystyy esimerkiksi valtaamaan leikepöydän juuri ennen sen sisällön kopioimista komentoriville ja siten ajamaan mielivaltaisia komentoja, tai luomaan läpinäkyvän näytön kokoisen ikkunan ja sen kautta salakuuntelemaan näppäimistöä. Tämä ei yleensä ole ongelma, sillä jos jokin ajettava ohjelma on trojan hevonen, se pystyy myös käyttämään tunnuksen oikeuksia suoraan. Verkon yli ajettaessa yhdellä koneella vallatulla tunnuksella voi kuitenkin murtautua myös samaa X-palvelinta käyttäville muille koneille.

Jotta voisi käyttää myös heikomman tietoturvan koneita tai koneita, joiden ylläpitoon ei luota, ssh ei yleensä pyytämättä anna toisella koneella ajettavien ohjelmien käyttää paikallista X-palvelinta. Nykyisissä X-palvelimissa on myös mahdollista rajoittaa X:n käyttöä niin, että jotkut, tässä tilanteessa erityisen vaarallisiksi huomatut toiminnot eivät ole vieraan ohjelman käytettävissä.

Jos etäyhteydessä ei ole tarkoituksena ajaa graafisia ohjelmia, X-yhteyttä ei siis kannata muodostaa. Jos käyttää graafisia ohjelmia, mutta epäilee etäkoneen tietoturvaa, X:n voi sallia vain kohtuullisen turvaallisesti koetuin osin.
ssh -x kone-ilman-x-ohjelmia.example.org
ssh -X kone-jossa-x-ohjelmia.example.org
ssh -X -Y kone-johon-luottaa.example.org

==SSH välityspalvelimen läpi==
SSH-yhteydet voidaan myös yhdistää HTTP-välityspalvelimen, kuten [[Squid]]in läpi. Seuraava asetus vaatii Corkscrew-ohjelman, joka löytyy useimpien jakelupakettien ohjelmavarastosta.

Lisää <tt>~/.ssh/config</tt>-tiedostoon seuraavat rivit vaihtaen <tt>cache.palvel.in 8080</tt>:n joksikin muuksi:
<pre>Host *
ProxyCommand corkscrew cache.palvel.in 8080 %h %p</pre>
Jos haluat esimerkiksi vain fi-, org- ja net-domainit menemään välityspalvelimen läpi, muuta Host-asetus <tt>*</tt>:n sijasta <tt>*.fi *.org *.net</tt>:ksi.

==Käyttöesimerkki: varakopiot verkon yli==
Varakopioi kotisivusi toisen koneen kotihakemistosta ssh:lla

ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar -cjvf - .' | cat > kotisivut.tar.bz2

Palauta hakemistorakenne takaisin

cat kotisivut.tar.bz2 | ssh toinen.kone.fi 'cd public_html && tar xjvf -'

Vastaava [[Varmuuskopiointi#Rsync|perusteellisempi esimerkki]] löytyy artikkelissa varmuuskopioinnista.

==Käyttöesimerkki: graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevan koneen välille ==
Koneet A ja B ovat [[palomuuri]]en takana, kone C ei. Tarkoituksena nähdä koneen A näytöllä koneen B näytön näkymä [[VNC#Yhdist.C3.A4minen_olemassaolevaan_X-istuntoon|VNC-yhteyden]] yli.

Kone A ottaa ensiksi yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portin 5903 paikalliseen porttiin 5904:
ssh ckayttaja@ckone.com -L 5904:localhost:5903

Tämän jälkeen kone B ottaa yhteyden koneeseen C tunneloiden koneen C portti 8001 koneen B porttiin 22 (SSH):
ssh -R 8001:localhost:22 ckayttaja@ckone.com

Tämän jälkeen käyttäjä A ottaa koneelta C yhteyden koneeseen B tunneloiden koneen B portin 5900(VNC) koneen C porttiin 5903:
ssh bkayttaja@localhost -p 8001 -L 5903:localhost:5900

Nyt A käynnistää VNC:n koneen B porttiin 5900
x11vnc

Ja tämä B-koneen portti 5900 tunneloituu noin neljän portin läpi koneen A porttiin 5904, jolloin A saa VNC:n käyntiin:
vncviewer localhost:5905

==Katso myös==
*[[SFTP]]
*[[SCP]]
*[[Telnet]]

==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:SSH|SSH Wikipediassa]]
* [http://www.openssh.com/ OpenSSH]
* [http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTY]

[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Telnet

2008-10-26T08:29:25Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23524, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Telnet on vanha pääteyhteysprotokolla. Se ei sisällä minkäänlaista salausmekanismia, joten sen käyttö Internetin yli on melkoisen uhkarohkeaa. Jos pelaat vaikkapa MUD:ia jota voi käyttää vain telnetin yli, älä käytä MUD-salasanaasi missään muualla, sillä kuka tahansa liikennettäsi tarkkaileva näkee salasanasi selväkielisenä telnetin salaamattomuuden vuoksi. Samojen salasanojen käyttöä monessa paikassa ei toki suositella muutenkaan, mutta erityisen varomatonta se on jos salasanoja liikutellaan suojaamattomien yhteyksien yli. Nykyaikainen, salattua liikennettä käyttävä vaihtoehto telnetille on [[SSH]]. Pyri välttämään telnetin käyttöä aina kun se vain on mahdollista.

== Käyttö ==
Lähes jokaisen [[Jakelut|jakelun]] mukana tulee telnet-niminen ohjelma, jolla onnistuu telnet-yhteyden ottaminen yksinkertaisesti komennolla
telnet palvelimen.osoite.com
Nykyisin tosin vain harvat palvelimet hyväksyvät telnet-yhteyksiä edellä mainittujen tietoturvaongelmien vuoksi. Huomattavaa on kuitenkin se, että useimmat Internetissä käytössä olevat TCP:n päällä pyörivät protokollat ovat tekstipohjaisia, ja niitä voi käyttää telnetin avulla jos vain tietää miten protokolla toimii. Esimerkiksi sähköpostin lähettäminen onnistuu telnetillä vallan mainiosti suoraan smtp-palvelimeen yhteyttä ottamalla.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]

Wvdial

2008-10-26T08:29:20Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23523, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Wvdial on [[PPP]]-yhteyden muodostamiseen tarkoitettu [[komentorivi]]ohjelma. Sille on myös saatavissa useita [[GUI]]:ta eli graafisia käyttöliittymiä, kuten [[X-wvdial]], [[QtWvdial]], [[KWvdial]] ja [[GPPP-Wvdial]]. Wvdialin [[asetustiedostojen perusteet|konfigurointi]] tapahtuu muokkaamalla asetustiedostoa <tt>/etc/wvdial.conf</tt>. Tiedoston muokkaamisesta saa tietoja komennolla <tt>[[man]] wvdial.conf</tt>.

==Stupid mode==
''Stupid mode'' saa wvdialin käynnistämään pppd:n heti, kun yhteys on muodostettu, ilman sisäänkirjautumista. Käyttäjänimi (<tt>username</tt>) ja salasana (<tt>Password</tt>) siirretään [[pppd]]:n käyttöön. Init-komento täytyy ajaa vain kerran, sillä tehty asetus tallentuu pysyvästi modeemiin. Voit siis poistaa tuon Init-rivin asetustiedostosta heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen, silloin asetus on jo oletuksena oikein (joskaan ei uusiksi asettamisesta joka kerta varsinaisesti haittaakaan ole).

==Operaattorikohtaisia asetuksia==
Nämä asetusmallit on tehty modeemille [[Huawei E220/E270]]. Wvdialia voi käyttää myös muiden modeemien kanssa, mutta tällöin on asetettava asetustiedostoon oikea modeemin [[laitetiedosto]]. Huawein tapauksessa se on <tt>/dev/ttyUSB0</tt>. Oman laitteen laitetiedostoa voi yrittää päätellä mm. komennon <tt>[[dmesg]]</tt> tulosteesta sen jälkeen, kun laite on kytketty tietokoneeseen.

Jos käytät muuta operaattoria kuin Saunalahti, kirjoitetaan yleensä "internet.saunalahti" sijaan vain "internet".

===Saunalahti===
[Dialer defaults]
Modem = /dev/ttyUSB0
Init = AT+CGDCONT=1,"IP","internet.saunalahti"
Phone = *99***1#
Stupid Mode = 1
Username = " "
Password = " "

===Sonera===
Kuten Saunalahti, mutta nämä muutokset:
Init = AT+CGDCONT=1,"IP","internet"
Phone= *99#

Aidon, julkisen IP:n saat asetuksella
Init = AT+CGDCONT=1,"IP","prointernet"
mutta tämä ei näyttäisi antavan mahdollisuutta päästää Internetistä tulevaa liikennettä sisäverkkoon. Jos joku tietää ratkaisun, jolla oma palvelin saadaan Internet-näkyväksi, tieto olisi varsin arvokas.

===Elisa===
Kuten Saunalahti, mutta nämä muutokset:
Init = AT+CGDCONT=1,"IP","internet","0.0.0.0",0,0
Username = "rlnet"
Password = "internet"

==Katso myös==
*[[KPPP]]

==Aiheesta muualla==
*[http://alumnit.ca/wiki/index.php?page=WvDial Wvdialin kotisivu]

[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

Wireshark

2008-10-26T08:29:16Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23522, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

{{ Ohjelma | nimi=Wireshark | kuva= | kuvateksti= | lisenssi=[[GPL]] v2 | käyttöliittymä=[[GTK]] | kotisivu=[http://www.wireshark.org/ wireshark.org] }}

Wireshark on pakettianalysaattori, joka näyttää paketin eri protokollakerrokset hierarkkisesti. Se tunnettiin aiemmin nimellä Ethereal.

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]

Virtuaalikonsoli

2008-10-26T08:28:39Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23487, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.

Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin [[graafinen kirjautumisohjelma]] (display manager) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.

Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).

==Laitetiedostot==
Virtuaalikonsolien [[laitetiedosto]]t ovat muotoa <tt>/dev/ttyX</tt> (joissakin järjestelmissä myös <tt>/dev/vc/X</tt>), jossa X on numero väliltä 0-63. Virtuaalikonsoli 0 viittaa aina kulloinkin aktiiviseen virtuaalikonsoliin, joten se toimii käytännössä samoin kuin (järjestelmä)konsolin laitetiedosto <tt>/dev/console</tt>. Normaalit virtuaalikonsolit ovat aina sen käyttäjän omistuksessa, joka omistaa niissä ajettavan ohjelman. Virtuaalikonsolien määrän rajoitus 63:een on [[ydin|ytimen]] sisäinen asetus.

==Uusien virtuaalikonsolien varaaminen==
Jos kuusi [[getty]]n sisältävää virtuaaliterminaalia loppuvat kesken, voi uusia käynnistää komennolla [[openvt]] (vanhemmissa järjestelmissä nimellä ''open''):
openvt -c 8 /sbin/[[agetty]] 38400 tty8 linux
Tässä käynnistetään agetty-niminen getty-ohjelma virtuaalikonsoliin 8. Agetty on yleiskäyttöinen getty-ohjelma, jonka voi laittaa vahtimaan niin virtuaalikonsolia kuin [[sarjaterminaali]]a tai modeemilinjaakin. Kaikki jakelut eivät käytä agettya oletus-gettynään. Esimerkiksi [[Fedora]]n käyttäjät todennäköisesti mieluummin komentaisivat
openvt -c 8 /sbin/[[mingetty]] tty8
Openvt:llä voi myös käynnistää muitakin ohjelmia kuin gettyjä, esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[vim]]-[[tekstieditori]]n ensimmäiseen vapaaseen virtuaalikonsoliin:
openvt /usr/bin/vim
Virtuaalikonsolien pysyvämpään varaamiseen esimerkiksi gettyä varten käytetään [[init]]in [[asetustiedosto]]a /etc/[[inittab]]. Jos inittabista löytyy entiseltään esimerkiksi rivit
c1:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux
c2:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty2 linux
c3:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty3 linux
c4:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty4 linux
c5:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty5 linux
c6:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty6 linux
lisätään tällöin yksinkertaisesti rivi
c7:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty7 linux
mikäli halutaan 7:een virtuaaliterminaaliin getty. Tällöin mahdollisesti avattavat X-istunnot siirtyvät käyttämään virtuaaliterminaalia 8, joka on ensimmäinen vapaa virtuaalikonsoli. Rivin ensimmäinen sarake määrittää toiminnon kohteen. Tässä esimerkiksi c30 olisi kolmaskymmenes virtuaalikonsoli ja s1 ensimmäinen sarjaporttilinja. Toisessa sarakkeessa määritellään [[ajotaso]]t, joissa toiminto suoritetaan, tässä tapauksessa 2, 3, 4 ja 5. Kolmas sarake määrittää, miten ja milloin toiminto pitää suorittaa. <tt>respawn</tt> tarkoittaa, että prosessi suoritetaan välittömästi uudelleen sen suorituksen päätyttyä. <tt>once</tt> aiheuttaisi suorittamisen vain kerran. Neljännessä sarakkeessa määritellään ajettava ohjelma valitsimineen (ohjelman koko polku määriteltävä). Agettylle on määritelty yhteyden baudimäärä (signaalinmuutosten määrä sekunnissa), käytettävä virtuaalikonsoli ilman <tt>/dev/</tt>-osaa sekä käytettävä [[terminaalityyppi]]. Pelkästään virtuaalikonsolikäyttöön tehdyt gettyt eivät yleensä vaadi muuta määrettä kuin käytettävän virtuaalikonsolin nimen.

Jos halutaan [[pääkäyttäjä]]n voivan kirjautua sisään avatun uuden virtuaalikonsolin kautta (gettyn kutsuma [[login]]-ohjelma), on virtuaalikonsolin nimen löydyttävä [[asetustiedosto]]sta /etc/securetty. Hyväksyttyjen kirjautumiskonsolien (voivat olla myös esimerkiksi [[sarjaterminaali|sarjaterminaaleja]]) nimet ovat tiedostossa ilman <tt>/dev/</tt>-osaa. Tiedosto sisältää oletuksena tyypillisesti seuraavaa:
console
tty1
tty2
tty3
tty4
tty5
tty6

==X ja virtuaalikonsolit==
[[X]] käynnistyy oletuksena ensimmäiseen vapaaseen virtuaalikonsoliin. Jos halutaan käynnistää useampia eri X-istuntoja eri virtuaalikonsoleihin, on huomioitava X-palvelimen oma [[display]]-asetus. Ensimmäisen käynnistetyn X-istunnon display-numero on 0, mutta sitä seuraaville istunnoille se on määriteltävä erikseen. Esimerkiksi jos seitsemännessä virtuaalikonsolissa on käynnissä X:n display numero 0, niin 8:een virtuaalikonsoliin haluttavalle uudelle X-istunnolle on annettava jokin toinen numero, kuten 1 tai 42, jotta X-palvelin voi erottaa nämä istunnot toisistaan ja niihin voidaan järkevästi viitata. [[Startx]]-komennon kanssa display-numero määritellään seuraavasti:
startx -- :1
myös seuraava, käytettävän näytön numeron (tässä ensimmäinen näyttö) määrittelevä syntaksi on mahdollinen:
startx -- 0:1
[[Xinit]]-komento tottelee samaa syntaksia. Puhtaan X:n ilman ohjelmia käynnistävä <tt>X</tt>-komento ei sen sijaan tarvitse kahta viivaa (--):
X :1 -query [[XDMCP|xdmcp]].firma.fi
Display, jossa X-ohjelmaa halutaan ajaa, voidaan määritellä valitsimella <tt>-display</tt>. Esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[xterm]]in display 1:een:
xterm -display :0

==Katso myös==
*[[Konsoli]]
*[[Terminaaliemulaattori]]
*[[Sarjaterminaali]]
*[[Päätetyyppi]]
*[[Tekstitila]]
*[[Komentorivin perusteet]]

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Wget

2008-10-26T08:28:17Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23521, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

GNU Wget on [[komentorivi]]ohjelma tiedostojen lataamiseen. Wget tukee [[HTTP]]-, [[HTTPS]]- ja [[FTP]]-protokollia. Kesäkuussa 2005 julkaistusta 1.10-versiosta lähtien wget on tukenut yli 2 gigatavun kokoisia tiedostoja (mm. dvd-[[levykuva]]t).

== Käyttö ==
Ohjelman syntaksi on seuraava:
wget valitsimet osoite
Yksinkertaisimmin tiedosto paketti.tar.gz ladattaisiin palvelimelta <nowiki>http://serveri.com</nowiki> komennolla
wget <nowiki>http://server.com/paketti.tar.gz</nowiki>
jolloin [[Hakemisto|hakemistoon]], jossa komento ajettiin ilmestyisi tiedosto paketti.tar.gz

=== Valitsimet ===
Wgetiä voidaan ohjata melko monipuolisesti erilaisilla [[valitsin|valitsimilla]]. Seuraavassa on esiteltynä tavallisimpia, täydellisen listan näkee komennolla <tt>[[man]] wget</tt>.
*<tt>-a tiedosto, --append-output=tiedosto</tt>: Tallentaa lataustapahtuman lokin tiedoston tiedosto perään.
*<tt>-b, --background</tt>: Suorittaa lataamisen taustaprosessina eikä tulosta mitään konsoliin.
*<tt>-c, --continue</tt>: Jos ladattava tiedosto on jo osittain kiintolevyllä, jatketaan sitä.
*<tt>-o tiedosto, --output-file=tiedosto</tt>: Tallentaa lataustapahtuman lokin tiedostoon tiedosto.
*<tt>-O tiedosto</tt>: Tallentaa ladattavan tiedoston levylle tiedostoon tiedosto. Jos haluat stdouttiin, käytä tiedoston tilalla viivaa (-).
*<tt>-q, --quiet</tt>: Ei tulosta mitään tietoja etenemisestä.
*<tt>-r</tt>: Lataa koko sivuston (myös linkkien takana olevat sivut)
*<tt>-t määrä, --tries=määrä</tt>: Uudelleenyritysten määrä.
*<tt>-T aika, --timeout=aika</tt>: Aikakatkaisu kun määrätty aika sekunteina on kulunut
*<tt>--limit-rate=raja</tt>: Asettaa latausnopeuden tiettyyn rajaan. Voi olla esimerkiksi 20k mikä tarkoittaisi 20kt/s.

==Katso myös==
*[[Curl]]
*[[LFTP]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.gnu.org/software/wget/ Kotisivu]

[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

SCP

2008-10-26T08:28:16Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23520, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Scp (secure copy) on [[komentorivi]]ohjelma, jolla tiedostoja kopioidaan [[SSH]]-protokollan yli.

==Käyttö==
Kopioidaan kotihakemistossa oleva tiedosto "testi" palvelimelle "example.com" hakemistoon /home/kayttaja/hihhei käyttäen tunnusta "kayttaja".

scp ~/testi kayttaja@example.com:/home/kayttaja/hihhei

Kokonaisia hakemistoja voi kopioida myös rekursiivisesti käyttämällä valitsinta <tt>-r</tt>.

scp -r hakemisto kayttaja@example.com:~

==Katso myös==
*[[SFTP]]
*[[FISH]]
*[[FTP]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

P3nfs

2008-10-26T08:28:15Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23519, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

P3nfs on [[Symbian]]- (Psion/[[Nokia]]/Sony-Ericsson/ jne) ja UNIX/Linux-käyttöjärjestelmien välinen tietojenvaihto-ohjelma. Sen avulla on mahdollista [[mount|liittää]] matkapuhelimen [[tiedostojärjestelmä]] Linuxiin ja käyttää sitä kuin paikallista tiedostojärjestelmää. Tietojenvaihto tapahtuu [[Bluetooth]]in, infrapunan ([[IrDA]]) tai kaapeliyhteyden avulla.

==Käyttöesimerkki==
Bluetooth-laite on kytkettynä ja toiminnassa. Etsitään kuuluvuusalueella olevat laitteet:
kayttaja@kone:~$ hcitool inq
Inquiring ...
12:34:56:78:9A:BC clock offset: 0x164a class: 0x500204
Löytyi puhelin, puhelimessa pitää olla nfsapp käynnissä. Se tulee p3nfs:n mukana, tai sen voi hakea ohjelman kotisivuilta. Seuraavaksi liitetään puhelimessa pyörivän nfsapp:n käyttämä sarjaportti Linux-koneen virtuaalisarjaporttiin:
kayttaja@kone:~$ sudo rfcomm bind /dev/rfcomm0 12:34:56:78:9A:BC 13
Sitten käynnistetään p3nfsd joka liittää puhelimen tiedostojärjestelmän Linux-koneen hakemistopuuhun:
kayttaja@kone:~$ sudo p3nfsd -series60 -tty /dev/rfcomm0
p3nfsd: version 5.19, using /dev/rfcomm0 (115200), mounting on /mnt/psion
p3nfsd: to stop the server do "ls /mnt/psion/exit". (pid 19728)
Nyt puhelimen tiedostojärjestelmä löytyy hakemistosta /mnt/psion.

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.koeniglich.de/p3nfs.html p3nfs:n kotisivu]

[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Samba

2008-10-26T08:28:13Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23518, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Samba on UNIXeille tehty avoin toteutus Windowsissakin käytetystä [[SMB]]-tiedostonsiirtoprotokollasta. Asennettuasi samba-palvelinohjelman, lisää käyttäjiä komennolla
smbpasswd -a käyttäjänimi

Huomaa että voit tehdä samba-käyttäjiä näin vain nykyisistä UNIX käyttäjistä, joten voit haluta tehdä ensin uuden käyttäjän koko käyttöjärjestelmään. Se onnistuu komennolla
[[adduser]] -m tunnus

Komennon annettuasi ohjelma kysyy käyttäjälle salasanat. Ne annettuasi pääset kirjautumaan Linux-palvelimellesi vaikkapa Windows-verkon koneilta. Jaettuja hakemistoja ja muita samban asetuksia pääset säätämään tiedostosta /etc/samba/smb.conf.

Samba osaa käyttää myös ulkoista salasanapalvelinta ja luoda paikallisia tunnuksia tarpeen mukaan. Tästä lisää Samban dokumentaatiossa.

Voit myös käyttää sambaa UNIX-koneilta Windows-jakojen käyttöön. Smbclientillä voit kirjautua FTP-tyylisesti samba-serverille, ja esimerkiksi siirtää tiedostoja palvelimelle/palvelimelta. Jos SELinuxia käyttäessä ilmenee ongelmia Windows-jakoon kirjoittamisesssa (ei lukemisessa), voit kokeilla asettaa SELinux-tuen smb-daemonille disabloiduksi. Tähän tarkoitukseen voi käyttää ohjelmaa <tt>system-config-securitylevel</tt>.

==SMB-jaon liittäminen==
Tämä pätee yhtä hyvin Windows- kuin *nix-koneillakin olevien SMB/CIFS-jakojen liittämiseen:
mount -t smbfs -o username=käyttäjä,password=salasana //tiedostopalvelin/jako /mnt/liitoskohta
Tai jos haluat liittää jaon jo järjestelmän käynnistyksessä, lisää /etc/[[fstab]]-tiedostoon:
//tiedostopalvelin/jako /mnt/liitoskohta smbfs defaults 0 0

Normaalisti salasanaa ei pidä kirjoittaa tiedostoon /etc/fstab tai komentoriville, mistä koneen käyttäjät voivat sen lukea. Liitosvalitsimena voi tunnuksen ja salasanan sijaan antaa <tt>credentials=/etc/samba/palvelin.credentials</tt>, jolloin mainitun tiedoston (jolle ei anneta lukuoikeutta kuin rootille) sisältö on muotoa
username=tunnus
password=salasana

Huomaa, että jos olet liittämässä jakoa Windows 2003 -pohjaiselta palvelimelta, käytä smbfs:n sijaan cifs:iä.

==Katso myös==
*[[Active Directory]]
*[[NFS]]
*[[Samban käyttöönotto]]
*[[Samba toimialuepalvelimena]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Palvelimet]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]

SFTP

2008-10-26T08:28:12Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23517, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

SFTP ([[SSH]] File Transfer Protocol) on protokolla, jonka avulla tiedostoja voidaan käsitellä SSH-protokollan yli. Se mahdollistaa helpon tiedostojen kopioinnin ja muun käsittelyn koneelta toiselle siinäkin tapauksessa, että etäkoneella ei olisi käytössä esimerkiksi [[NFS]]-, [[Samba]]- tai [[FTP]]-palvelinta. SFTP on verrattavissa [[scp]]:hen, mutta se mahdollistaa kopioinnin lisäksi monenlaiset tiedosto-operaatiot [[FTP]]:n tyyliin. Yleinen harhakäsitys on, että SFTP on SSH:n yli käytetty FTP. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan SFTP on puhtaalta pöydältä suunniteltu protokolla.

==Käyttö==
Koneella, jolle tiedostoja halutaan kopioida ym. on oltava käynnissä vain sshd-taustapalvelu (demoni) sekä käyttäjällä käyttäjätunnus, jolla on kirjoitusoikeus kohdehakemistoon. SFTP:tä voi käyttää komentorivipohjaisen SFTP-ohjelman avulla esimerkiksi komennolla
sftp kayttaja@etakone:/home/kayttaja
tai vaikkapa [[KDE]]:n SFTP-[[KIO|kioslaven]] avulla kirjoittamalla esimerkiksi [[Konqueror]]in osoiteriville
sftp://etakone/home/kayttaja
Myös monet muut ohjelmat, kuten vaikkapa [[GFTP]], [[LFTP]] ja [[CURL]], tukevat SFTP-protokollaa.

==Katso myös==
*[[FISH]]

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:SFTP|Lisää aiheesta englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]

PuTTY

2008-10-26T08:28:11Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23516, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

PuTTY on vapaan lähdekoodin [[SSH]]- ja [[telnet]]-asiakasohjelma [[Microsoft Windows]]- ja [[Unix]]-alustoille, sekä matkapuhelimista tutulle [[Symbian]]ille. PuTTYä käytetään useimmiten ssh-istuntojen avaamiseen [[Linux]]- ja [[Unix]]-koneisiin, mihin tarkoitukseen se on luultavasti yleisin Windows-ohjelma. PuTTYn ytimenä toimii [[xterm]]-terminaaliemulaattori. Myös pelkkä PuTTYn terminaaliemulaattori on saatavilla Unix-järjestelmiin ptermin nimellä.

Useimmista muista Windows-ohjelmista poiketen PuTTY tarvitsee toimiakseen pelkän .exe-tiedoston, minkä ansiosta se on helppo ottaa käyttöön.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ PuTTYn kotisivu]
*[http://s2putty.sourceforge.net/ PuTTYn Symbian-porttaus]

[[Luokka:Tiedonsiirto]]

FileZilla

2008-10-26T08:28:10Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23515, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

FileZilla on graafinen ftp-ohjelma, joka tukee [[FTP]], [[SFTP]], [[FTPS]] ja [[FTPES]] -protokollia.
FileZilla on osittain suomennettu, ja se on saatavilla useille eri käyttöjärjestelmille.

==Aiheesta muualla==
* [http://filezilla.sourceforge.net/ FileZillan kotisivu]

[[Luokka:Tiedonsiirto]]

OpenSSL

2008-10-26T08:28:09Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23514, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

OpenSSL avoimen lähdekoodin on työkalu [[SSL]] v2/v3- ja [[TLS]] v1 -protokollien käsittelyyn. Sen avulla on myös mahdollista mm. luoda ja hallita julkisia ja yksityisiä salausavaimia, X.509-sertifikaatteja, laskea tarkistussummia ja käsitellä S/MIME-allekirjoitettuja tai -salattuja sähköposteja. [[HTTPS]]-salattu verkkosivusto voidaan toteuttaa OpenSSL:n ja esimerkiksi [[Apache]]n avulla. [[OpenVPN]] on OpenSSL:n avulla toteutettu, avoin [[VPN]]-protokolla.

==Katso myös==
*[[Apache-ssl]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.openssl.org/ OpenSSL:n kotisivu]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]

OpenSSH

2008-10-26T08:28:08Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23513, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

{{Ohjelma | nimi=OpenSSH | kuva=[[Kuva:openssh.logo.png|180px]] | kuvateksti=Don't tell anyone that I'm free | lisenssi=[[BSD-lisenssi]] | kotisivu=[http://www.openssh.org/ openssh.org] | käyttöliittymä=Teksti}}
''"This is a software monopoly but at least it was written by people who care about security, so it’s not like Microsoft’s monopoly"'' -Theo de Raadt [http://en.wikiquote.org/wiki/Theo_de_Raadt].

OpenSSH on [[OpenBSD]]-projektissa kehitetty [[SSH]]-toteutus, joka on nykyään käytännössä monopoliasemassa.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:en:OpenSSH|OpenSSH englanninkielisessä Wikipediassa]]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]

LFTP

2008-10-26T08:28:07Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23512, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

LFTP on edistynyt tekstipohjainen tiedonsiirto-ohjelma, joka tukee [[FTP]]-, [[FTPS]]-, [[HTTP]]-, [[HTTPS]]-, [[HFTP]]-, [[FISH]]- ja [[SFTP]]-protokollia. Ominaisuuksia ovat mm. keskeytyneen tiedostonsiirron jatkaminen, skriptaus, kaistanrajoitus, siirtojen ajastus ja jonoon laitto sekä töidenhallinta. Varsinaisen lftp-asiakasohjelman rinnalla on olemassa lftpget-niminen ohjelma, jolla tiedostoja voi kopioda etäpalvelimelta [[wget]]in tapaan (sama kuin ''lftp -c'').

==Katso myös==
*[[GFTP]]
*[[wget]]

==Aiheesta muualla==
*[http://lftp.yar.ru/ Kotisivu]

[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]]

GFTP

2008-10-26T08:28:05Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23511, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

gFTP on [[GTK]]-pohjainen monipuolinen FTP-ohjelma. Se tukee protokollia [[FTP]], [[FTPS]], [[HTTP]], [[HTTPS]], [[SSH]] ja [[FSP]].

gFTP on suomennettu ja osaa mm. jatkaa katkennutta siirtoa.

==Aiheesta muualla==
*[http://gftp.seul.org/ gFTP:n kotisivu]

[[Luokka:Tiedonsiirto]]

LibTorrent

2008-10-26T08:28:04Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23510, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

LibTorrent on C++-toteutus [[BitTorrent]]-verkon siirtomenetelmälle. Sen tavoitteena on olla tehokas muistin ja prosessoritehon käytön suhteen, ja ohjelmointirajapinnankin on tarkoitus olla helppo. LibTorrentista löytyy tuki myös hajautetulle seurannalle (DHT). Varsinaiseksi asiakasohjelmaksi sitä ei ole suunniteltu, vaan pelkästään muun ohjelman apukirjastoksi.

==Katso myös==
*[[Deluge]]
*[[Rtorrent]]

==Aiheesta muualla==
*[http://libtorrent.sourceforge.net/ libTorrentin kotisivu]

[[Luokka:Kirjastot]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:P2P-ohjelmat]]

ScummVM

2008-10-26T08:28:03Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23509, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

[[Kuva:fotaq.png|right|200px|thumb|ScummVM pyörittämässä Flight of the Amazon Queenia]]

'''ScummVM''' on ohjelma, joka alun perin kehitettiin, jotta LucasFilmin – myöhemmin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Lucasarts LucasArtsin] – klassisia seikkailupelejä voitaisiin pelata nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. ''Maniac Mansion'', ''The Secret of Monkey Island'' ja ''Full Throttle'' lienevät pelihistoriaa tunteville ainakin nimeltä tuttuja.

LucasArtsin seikkailut ovat kaupallisia pelejä, joiden tekijänoikeudet ovat edelleen voimassa, eikä niitä saa vapaasti levittää. Sen sijaan joitakin muita samantyyppisiä, ScummVM:n avulla pelattavia pelejä on julkaistu freewarena ja niitä on myös pakattu [[jakelu|Linux-jakeluihin]] mukaan. Tällaisia pelejä ovat

* Beneath a Steel Sky (1994), cyberpunk-henkinen postapokalyptiseen Australiaan sijoittuva seikkailu
* Flight of The Amazon Queen (1995), humoristinen seikkailu, jossa 1940-luvun seikkalija-pilotti Joe King putoaa koneineen viidakkoon ja pyrkii sieltä pois.

==Katso myös==
*[http://www.scummvm.org ScummVM-projektin kotisivu]

[[Luokka:Pelit]]

Ytimen kääntäminen

2008-10-26T08:28:02Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23508, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

GNU/Linux käyttöjärjestelmän ytimen (engl. ''kernel'') kääntämistä pidetään usein erittäin hankalana, mitä se tosiasiassa ei ole. Nykyisin käyttäjän tarve kääntää ydin itse on vähentynyt, mutta toimenpide voi olla tarpeellinen esimerkiksi eksoottisempien oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida ytimestä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. Usein vanhentuneessa ohjeessa sanotaan ytimen käännön olevan välttämätöntä, vaikka vaaditut asetukset ovat valittuna jo [[jakelu]]n vakioytimessä (engl. ''stock kernel''). Tarkista, kuinka vanhaa ohjetta luet.

==Ytimen hakeminen==
Helpoimmalla pääsee, jos ytimen lähdekoodi löytyy paketinhallinnasta (useimmissa jakeluissa paketinhallinnan kautta löytyy myös valmiiksi käännettyjä ytimiä). Jos haet lähdekoodin paketinhallinnasta, saat käyttöön saman lähdekoodin, josta jakelun vakioytimetkin on käännetty. Tällöin mukana on usein pieniä muutoksia jotka saattavat lisätä suorituskykyä tai tuoda ominaisuuksia, jotka virallisesta (siis kernel.orgin) lähdekoodipuusta puuttuvat. Huomaa kuitenkin, että vaikka haet lähdekoodin paketinhallinnan kautta, on kääntäminen tehtävä käsin.

Jos paketinhallinnassa ei ole sinulle sopivaa lähdekoodipakettia, [http://www.kernel.org kernel.orgista] voi ladata uusimman julkaistun ytimen. Nykyään on suositeltavaa käyttää uusinta vakaata 2.6-sarjan ydintä. Lataa paketti esimerkiksi /usr/src -[[Linuxin hakemistorakenne|hakemistoon]] ja pura se. <tt>tar.bz2</tt>-päätteinen paketti puretaan komennolla <tt>[[tar]] jxvf linux-2.6.x.x.tar.bz2</tt> ja <tt>tar.gz</tt>-päätteinen komennolla <tt>tar zxvf linux-2.6.x.x.tar.gz</tt>. Purettuasi paketin siirry tuloksena syntyneeseen uuteen hakemistoon. Ytimen lähdekoodin saa ladattua myös Suomessa sijaitsevalta [ftp://ftp.fi.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/ ftp.fi.kernel.org]-palvelimelta.

Kannattaa huomata, etteivät kaikki ytimen ulkopuoliset ajurit välttämättä toimi uusimpien ytimen versioiden kanssa. Samassa lähdekoodipaketissa olevat moduulit ''oikein'' säädettynä toimivat, mutta ulkopuoliset ajurit saattavat kieltäytyä kääntymästä sen vuoksi, että ytimessä on kehityksen myötä poistunut jotain tai jokin ajurin kannalta olennainen ominaisuus on ratkaisevasti muuttunut. Tämä koskee erityisesti suljetun lähdekoodin ohjelmien käyttämiä moduuleita.

==Asetusten tekeminen==
Nykyisen ytimen version näet komennolla <tt>uname -a</tt>. Mikäli käytössäsi on jo 2.6-sarjan ydin, kannattaa tutkia löytyykö ytimen asetustiedosto (<tt>.config</tt>) jostakin. Monissa jakeluissa asetustiedosto löytyy /boot -hakemiston alta nimellä kernel-2.6.x.x.config. Asetustiedosto voi myös löytyä pakattuna tiedostosta /proc/config.gz. Jos vanha asetustiedosto löytyy, kopioi se uuden ytimen lähdekoodin juurihakemistoon nimellä <tt>.config</tt>. Aja tämän jälkeen komento <tt>make oldconfig</tt> jolloin sinulta kysytään asetukset niihin ominaisuuksiin, joita vanhassa asetustiedostossa ei ollut.

Jos sinulla ei ole vanhaa asetustiedostoa tai jos haluat tehdä itse asetuksia, aja komento <tt>make menuconfig</tt> (yleisin ja toimii lähes aina, käyttää [[ncurses]]-kirjastoa), <tt>make xconfig</tt> (Graafinen, Qt-kirjastoa käyttävä), <tt>make gconfig</tt> (Graafinen, GTK+-kirjastoa käyttävä) tai <tt>make config</tt> (kysyy kaikki kohdat erikseen, ei suositeltava). Tämän jälkeen tee haluamasi asetukset, mutta älä kuitenkaan muuta mitään mistä et ole varma. Suurimpaan osaan tarjolla olevista asetuksista on hyvä ohjeistus kyseisen asetuksen kohdalla help-valikossa.

Mikäli et tee ns. [[initrd]]-ydintä, on syytä muistaa että ''juuriosion tiedostojärjestelmän ajuri on käännettävä ytimen sisään'', muuten käynnistettäessä seuraa [[kernel panic]]. Initrd-ytimen tapauksessa ajurin voi kääntää myös moduuliksi, mutta tällöin on tehtävä erikseen initrd-tiedosto jotta ydin osaa ottaa tiedostojärjestelmän käynnistyksen yhteydessä käyttöön. Initrd-ytimissä käytetään romfs-muotoista ram-levyasemaa.

Valitessasi ytimen asetuksia on hyvä tutustua tarkkaan koneesi laitteistoon. <tt>lspci -v</tt> -komento antaa hyödyllistä tietoa laitteistostasi, ja runsaasti lisätietoa löytyy <tt>/proc</tt>-väylältä. Esimerkiksi tiedosto <tt>/proc/cpuinfo</tt> kertoo kattavasti millainen prosessori koneessasi on. Oikean vaihtoehdon valinta on tärkeää etenkin prosessorin kohdalla ydintä käännettäessä. x86-koneissa pienin yhteinen nimittäjä on 80386-prosessorityyppi, jonka valitsemalla ydin toimii jokaisessa koneessa, mutta se ei käytä hyödykseen läheskään kaikkia tarjolla olevia ominaisuuksia ja saattaa olla hieman hitaampi kuin edistyneempiä ominaisuuksia hyödyntävät ytimet. Perusnyrkkisääntönä sanottakoon, että nykyään pienin yhteinen nimittäjä on Pentium. Mikäli aiot tehdä ytimestäsi siirrettävän, eli sellaisen joka toimii koneessa kuin koneessa, on 386 hyvä vaihtoehto. Sen sijaan omalle koneelle optimaalista ydintä räätälöitäessä oikean prosessorityypin (tai lähimmän vastaavan) valinta on järkevin.

2.4 -sarjan kerneleissä oli AMD:n prosessorien ja VIA-piirisarjan kanssa ongelmia, joiden vuoksi piti kääntää 686-kerneli jonkin aikaa näihin koneisiin. Vastaavanlaisia ongelmia saattaa edelleenkin esiintyä erityisesti [[bleeding edge]]-tekniikoiden kanssa, kun kehitys ei ole vielä päässyt tarpeeksi pitkälle.

* [[Ytimen asetusten tekeminen]]

==Kääntäminen==
Asetusten tekemisen jälkeen ydin kääntyy yksinkertaisesti komennolla <tt>make</tt>. Jos kääntäminen keskeytyy johonkin virheeseen, on syytä kääntää kriittinen katse asetustiedostoa kohtaan.

Ytimen oman ohjeistuksen mukainen komento ytimen kääntämiseen on yksinkertaisesti:
make

Mikäli käytettävissä on useampia suorittimia, tai suoritinytimiä, kannattaa kääntää useammassa säikeessä:
CONCURRENCY_LEVEL=2 make

Tämä on erityisen suositeltavaa moniprosessorikoneilla, mutta se todennäköisesti nopeuttaa työskentelyä myös yhdellä prosessorilla, sillä yhdessä säikeessä kääntäminen ei jatkuvasti käytä kaikkea prosessoritehoa hyödykseen.

=== Kääntäminen Debianissa ===
[[Debian]]in (ja siihen pohjautuvien jakeluiden, kuten [[Ubuntu]]n) käyttäjät voivat käyttää seuraavia komentoja luodakseen ytimestä [[deb]]-paketin mikäli paketit <tt>kernel-package</tt> ja <tt>fakeroot</tt> ovat asennettuina:

*Komento <tt>make-kpkg --rootcmd fakeroot --revision ''ytimen-versio'' kernel_image</tt> kääntää ytimen paketiksi, jonka voi asentaa komennolla <tt>dpkg -i</tt>.

*Komento <tt>make-kpkg --rootcmd fakeroot --revision ''ytimen-versio'' modules_image</tt> kääntää /usr/src/modules -hakemistossa olevat ulkopuoliset moduulit asennettaviksi ytimen moduuleiksi.

*Jos haluat käyttää [[initrd]]:tä, liitä make-kpkg:n parametreihin <tt>--initrd</tt>.

*Jos haluat käyttää [[distcc]]:tä make-kpkg:n kanssa, laita <tt>MAKEFLAGS="CC=distcc"</tt> ennen make-kpkg-käskyä.

*Mikäli käännät samoista lähdekoodeista muita ytimiä, siivoa ytimen lähdekoodit Debian-komentojen aikaansaamista ylimääräisistä tiedostoista komennolla <tt>fakeroot make-kpkg clean</tt>.

Kun ydin käännetään Debianin komennoilla, syntyneet <tt>deb</tt>-paketit voi siirtää koneesta toiseen tai asentaa samassa koneessa. Siirtäminen helpottaa etenkin heikkotehoisten koneiden ytimen kääntämistä, sillä vanha 100MHz Pentium kääntää ydintä useita tunteja kun taas nykyaikainen kone kääntää ytimen muutamassa minuutissa.

==Asentaminen==
Ytimen kääntämisen jälkeen on asennettava moduulit niille kuuluvaan paikkaan sekä sijoitettava itse ydin /boot -hakemistoon. Nämä toiminnot on suoritettava pääkäyttäjänä - joko kirjautumalla pääkäyttäjäksi komennolla <tt>su</tt> tai suorittamalla komennot pääkäyttäjän oikeuksin komennolla <tt>sudo</tt>.

Ytimen moduulit asennetaan komennolla <tt>make modules_install</tt>. Komento sijoittaa valitut moduulit /lib/modules -hakemiston alle luomaansa hakemistoon, joka vastaa kääntämäsi ytimen versionumeroa.

Itse ydin asennetaan joko komennolla <tt>make install</tt> tai kopioimalla käsin lähdekoodihakemistosta tiedosto <tt>arch/i386/boot/bzImage</tt> (jossa <tt>i386</tt> korvataan sopivalla arkkitehtuurilla) /boot -hakemiston alle sopivalla nimellä. <tt>make install</tt> -komennolla pitäisi /boot -hakemistoon ilmestyä vmlinuz-2.6.x.x -niminen tiedosto, joka on siis itse ydin.

==Käynnistyslataaja==
Jotta voisit käynnistää koneesi käyttäen kääntämääsi ydintä, on sinun muokattava käynnistyslataajasi asetustiedostoa. Jos käynnistyslataajasi on [[Grub]], muokkaa tiedostoa /boot/grub/menu.lst. Jos käynnistyslataajasi on [[Lilo]], muokkaa tiedostoa /etc/lilo.conf. [[Lilo]]a käytettäessä on se asennettava muokkaamisen jälkeen uudestaan käynnistyssektoriin ajamalla pääkäyttäjänä komento <tt>lilo</tt>.

Muokkaaminen onnistuu helpoiten katsomalla mallia vanhoista asetuksista. Vanhoja asetuksia ei kannata poistaa, sillä mikäli oma ytimesi ei toimi, voit käynnistää koneesi vanhalla ytimellä ja pääset näin korjaamaan itse kääntämäsi ytimen asetuksia.

==Testaus==
Käynnistä kone uudelleen, risti kädet ja toivo parasta!

Yleensä ydin toimii jos asetukset on tehty huolella. Rikkinäinen ydin ei haittaa jos vanha ydin on vielä tallella, sillä voit käynnistää koneen käyttäen vanhaa ydintä. Yleisimpiä syitä toimimattomuuteen lienevät virheelliset emolevyn ajurivalinnat sekä tiedostojärjestelmäajurin puuttuminen ytimestä.

==Viimeistely==
Mikäli ydin toimii, kannattaa luoda /usr/src -hakemistoon symbolinen linkki <tt>linux</tt>, joka viittaa ytimen lähdekoodihakemistoon. Linkki luodaan komennolla <tt>ln -s linux-2.6.x.x linux</tt>. Linkki kannattaa tehdä, sillä jotkin ohjelmat ja ajurit haluavat käännettäessä päästä käsiksi ajossa olevan ytimen lähdekoodiin, ja ne etsivät lähdekoodia hakemistosta /usr/src/linux.

Myöskin erikseen käännetyt kernelin modulit on nyt käännettävä uudestaan, jotta ne toimisivat uuden kernelin kanssa.

=="Virityssarjat"==
On myös olemassa erillaisia muokkauspaketteja ([[patch]]) jolla saadaan kerneliin lisää tehoa tai uusia ominaisuuksia. Tutuimmat ovat esimerkiksi nitro, love, ck ja cko paketit.
Kernelin patchit toimitataan yleensä .patch-, .diff--, .bz2 tai .gz-muodoissa:

cat tiedosto.patch | patch -p1
cat tiedosto.diff | patch -p1

bzip2 -dc tiedosto.bz2 | patch -p1

gzip -dc tiedosto.gz | patch -p1

Esim. Luon ja viritän 2.6.16 kernelin beyond4-patchillä:
#Ladataan ja puretaan kerneli
cd /usr/src/
wget http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/linux-2.6.16.tar.bz2
tar -xvjpf linux-2.6.16.tar.bz2
mv linux-2.6.16 linux-2.6.16-beyond4
rm linux
ln -s linux-2.6.16-beyond4 linux
cd linux

wget http://iphitus.loudas.com/beyond/2.6.16/patch-2.6.16-beyond4.bz2
bzip2 -dc patch-2.6.16-beyond4.bz2 | patch -p1

==Katso myös==
*[[Kernel UKK]]
*[[System.map]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Ryhmä

2008-10-26T08:28:01Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23507, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Linuxissa käyttöoikeuksia hallitaan sekä [[käyttäjä]]- että ryhmäkohtaisesti. Ryhmä on käyttäjää isompi luokka: yhteen ryhmään voi kuulua useampia käyttäjiä.

Selkeiten käyttäjäryhmät näkyvät [[tiedoston oikeudet|tiedostojen oikeuksia]] hallittaessa: jokaiselle tiedostolle on määritetty sen omistava käyttäjä ja ryhmä, ja tiedoston oikeuksia voidaan hallita käyttäjä- ja ryhmätasolla. Koska Linuxissa myös laitteet näkyvät tiedostoina (ns. [[laitetiedostot]]), voidaan käyttäryhmiä hallitsemalla antaa tietyille käyttäjille esimerkiksi oikeus käyttää tulostinta ja kieltää se muilta. Esimerkiksi laitetiedoston <tt>/dev/cdrom</tt> omistava ryhmä voisi olla <tt>cdrom</tt> ja kaikki ryhmään <tt>cdrom</tt> kuuluvat käyttäjät saisivat siten käyttää CD-asemaa.

Esimerkiksi jos halutaan antaa kahdelle eri käyttäjälle, esimerkiksi <tt>tux</tt>ille ja <tt>bsd</tt>:lle, oikeus lukea ja kirjoittaa samaa tiedostoa, liitetään nämä käyttäjät esimerkiksi ryhmään <tt>kaverit</tt>, ja [[chmod|asetetaan]] halutulle tiedostolle omistajaksi tämä ryhmä komennolla
[[chgrp]] kaverit tiedosto
ja sitten tiedoston omistavan ryhmän käyttäjille kirjoitusoikeus tiedostoon:
[[chmod]] g=rw tiedosto
jonka jälkeen <tt>tux</tt> ja <tt>bsd</tt> voisivat lukea ja kirjoittaa tähän tiedostoon riippumatta tiedoston muista oikeuksista ja omistajasta.

Käyttäjäryhmien hallintaan käytetään seuraavia komentoja:
*[[gpasswd]] - säätää ryhmäasetustiedostojen <tt>/etc/[[Group-tiedosto|group]]</tt> ja <tt>/etc/[[gshadow]]</tt> sisältöä lisäämällä ja poistamalla ryhmän jäseniä sekä ylläpitäjiä ja muuttamalla ryhmän salasanaa
*[[groupadd]] - luo uusia ryhmiä
*[[groupdel]] - poistaa ryhmiä
*[[groupmod]] - muuttaa ryhmän nimeä ja [[GID|ryhmätunnusnumeroa]]
*[[grpck]] - tarkistaa ryhmäasetustiedostojen syntaksin

Ryhmät, joihin käyttäjä kuuluu, saa listattua komennolla
groups

== Yleisimpiä käyttäryhmiä ==
Monissa jakeluissa käytetään mm. seuraavia ryhmiä:
*<tt>audio</tt> - äänilaitteiden käyttöön oikeutetut käyttäjät
*<tt>cdrom</tt> - CD-aseman käyttöön oikeutetut käyttäjät
*<tt>floppy</tt> - levykeaseman käyttöön oikeutetut käyttäjät
*<tt>users</tt> - ryhmä, johon kaikki käyttäjät kuuluvat

== Katso myös ==
*[[Käyttäjä]]
*[[Adduser]]
*[[GID|gid]]
*[[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Groupadd

2008-10-26T08:27:59Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23506, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Groupadd on [[komentorivikomennot|komentorivikomento]], joka luo uuden [[ryhmä|käyttäjäryhmän]]. Sen syntaksi on
groupadd [VALITSIMET] nimi
Esimerkiksi
groupadd kaverit
loisi uuden ryhmän <tt>kaverit</tt>.

Mahdollisia valitsimia ovat mm. seuraavat:
*<tt>-g GID</tt>: luo ryhmän, jonka [[GID]]-tunnistenumero on <tt>GID</tt> (positiivinen). Oletuksena käytetään pienintä lukua 999 suurempaa vapaata tunnistenumeroa
*<tt>-K AVAIN=ARVO</tt>: käyttää avaimen <tt>AVAIN</tt> arvona <tt>ARVO</tt>a eikä oletuksena käytettävää tiedostossa <tt>/etc/login.defs</tt> asetettua arvoa
*<tt>-o</tt>: hyväksyy sellaisen käyttäjäryhmän luomisen, jonka GID-tunnistenumero on jo käytössä. Ei suositeltava.

Valitsimella <tt>-K</tt> voidaan asettaa mm. pienin sallittu GID-numero muuttamalla avainta <tt>GID_MIN</tt> ja vastaavasti suurin sallittu GID avaimella <tt>GID_MAX</tt>.

==Käyttö==
Lisätään ryhmä <tt>warez</tt> [[GID]]:llä 1234
groupadd -g 1234 warez

== Katso myös ==
*[[Käyttäjien hallinta]]
*[[gpasswd]]
*[[groudel]]
*[[groupmod]]
*[[useradd]]
*[[group-tiedosto|/etc/group]]

[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

PCMCIA

2008-10-26T08:27:58Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23505, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

{{perustietoa}}
PCMCIA-kortit eli PC-kortit ovat kannettaviin tietokoneisiin tarkoitettuja lisälaitteita. Linuxissa on itse liitäntäväylälle toimiva tuki, ja laiteajureitakin löytyy kohtuullisesti.

==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:fi:PCMCIA|PCMCIA Wikipediassa]]

[[Luokka:Käsitteet]]

Fish

2008-10-26T08:27:57Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23504, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

''Katso myös artikkeli [[FISH]]-tiedonsiirtoprotokollasta.''

Fish ('''F'''riendly '''i'''nteractive '''sh'''ell) on uudehko, aloittelijaystävällisyyteen keskittyvä [[komentotulkki]]. Ominaisuuksiin kuuluvat mm. runsas ajonaikainen ohjeistus, kehittynyt TAB-täydennys, syntaksinkorostus sekä tuki X:n leikepöydälle.

==Aiheesta muualla==
*[http://fishshell.org/ Kotisivu]

[[Luokka:Komentotulkit]]

Dash

2008-10-26T08:27:56Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23503, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

Dash eli ''Debian Almquist shell'' on [[NetBSD]]:n [[ash]]-versiosta [[Debian]]in ashin korvaajaksi kehitetty komentotulkki. Kuten ashia, dashia käytetään lähinnä skriptikielenä keveytensä ja vähäisten ohjelmointikirjastoriippuvuuksiensa vuoksi. [[Ubuntu]]ssa /bin/[[sh]] on versiosta 6.10 lähtien ollut [[symbolinen linkki|symlinkattuna]] dashiin. Tämä on häirinnyt lukuisten /bin/sh:ta kutsuvien skriptien toimintaa, sillä lähes kaikissa Linux-järjestelmissä /bin/sh on symbolinen linkki [[bash]]iin.

==Aiheesta muualla==
*[http://gondor.apana.org.au/~herbert/dash/ Kotisivu]

[[Luokka:Komentotulkit]]

Ash

2008-10-26T08:27:54Z

Str4nd: Kumottu muokkaus #23502, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

ash eli ''Almquist shell'' on Kenneth Almquistin kehittämä kevyt, [[wikipedia:fi:POSIX|POSIX]]-yhteensopiva [[sh]]-klooni. Ominaisuuksiltaan ash ei ole kovinkaan kehittynyt ja sitä käytetään lähinnä skriptikielenä.

==Katso myös==
*[[Dash]]

[[Luokka:Komentotulkit]]