https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=User 2026-04-17T16:49:30Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.2 https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=49966 2020-05-03T13:50:57Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Fedora<br /> | logo=[[Kuva:Fedora logo and wordmark.svg|200px]]<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br /> | elinkaari=12 kk<br /> | julkaisusykli=6 kk<br /> | viimeisin versio=[https://fedoramagazine.org/announcing-fedora-32/ 32]<br /> | päivämäärä=28.4.2020<br /> | pakettienhallinta=[[RPM]], [[DNF]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64, arm epävirallisesti ppc, ppc64, ia64 ja sparc<br /> | äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]]<br /> | kotisivu=[https://getfedora.org/fi/ getfedora.org]<br /> }}<br /> <br /> [[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[GNOME]] 3 -[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> [[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> [[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> [[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> <br /> '''Fedora''' on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br /> <br /> ==Historia==<br /> Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br /> <br /> Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.<br /> <br /> ==Arvot==<br /> Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<br /> <br /> ''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br /> <br /> Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br /> * Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br /> <br /> * Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br /> <br /> * Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br /> <br /> * First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br /> <br /> ''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations]<br /> <br /> Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br /> <br /> ==Käyttökohteet==<br /> Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br /> <br /> Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös ARM-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita.<br /> <br /> ==Live CD==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]&lt;br/&gt;<br /> ''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]]<br /> <br /> Fedora tarjoaa useita [https://fedoraproject.org/fi/get-fedora-options#desktops LIVE-levykuvia], joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.<br /> <br /> Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan.<br /> <br /> [https://fedoraproject.org/wiki/How_to_create_and_use_a_Live_CD fedoraproject.org - How to create and use a Live CD]<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:<br /> <br /> * Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - median lataus]<br /> * Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä<br /> * Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]''<br /> <br /> Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.<br /> <br /> ==Versiopäivitys==<br /> Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[FedUp]]<br /> <br /> ==Paketinhallinta==<br /> ''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''<br /> <br /> Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[DNF]]:n tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi [[Yum]]ille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Yum korvattiin DNF:llä Fedoran versiosta 22 lähtien.<br /> <br /> ==Palvelunhallinta==<br /> Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br /> <br /> ''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br /> <br /> ==Verkonhallinta==<br /> Verkohallinta tehdään [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br /> <br /> ==SELinux tietoturva==<br /> Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br /> <br /> * ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br /> * ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]]<br /> <br /> ==Lisenssirajoitteiset ohjelmat==<br /> ''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]''<br /> <br /> Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br /> <br /> ==Spinnit==<br /> Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br /> <br /> ==Suomenkieliset yhteisöt==<br /> Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään<br /> * [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.<br /> * [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä <br /> * IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Fedora/Julkaisut]]<br /> * [[Fedora/Asennus]]<br /> * [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]<br /> * [[Fedora/Paketinhallinta]]<br /> * [[Fedora/Päivittäminen]]<br /> * [[Fedora/Preupgrade]]<br /> * [[Fedora/FedUp]]<br /> * [[Fedora/Pakettivarastot]]<br /> * [[Fedora/Java]]<br /> * [[Fedora/Selinux]]<br /> * [[Fedora/Sudo]]<br /> * [[Fedora/LTSP]]<br /> * [[Fedora/NFSv4]]<br /> * [[Zif]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus]<br /> * [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi]<br /> * [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br /> * [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br /> * [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br /> * [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br /> <br /> {{redhat}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Fedora]]<br /> <br /> [[pl:Fedora]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tails&diff=49949 2020-04-26T09:19:49Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu<br /> | nimi=Tails<br /> | logo=[[Tiedosto:Tails logo.png]]<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=<br /> | viimeisin versio=[https://tails.boum.org/news/version_4.5/ 4.5]<br /> | päivämäärä=7.4.2020<br /> | julkaisusykli=<br /> | elinkaari=<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=x86<br /> | äitijakelu=[[Debian]]<br /> | sukulaisjakelut=<br /> | kotisivu=[https://tails.boum.org/ tails.boum.org]<br /> }}<br /> <br /> '''Tails''' eli '''The Amnesic Incognito Live System''' on yksityisyyteen ja tietoturvaan keskittynyt live-jakelu, joka perustuu [[Debian]]in vakaaseen versioon, sisältäen kuitenkin uudemman kernelin. Tailsin ideana on anonymisoida käyttäjän toimet tietokoneella. Ulospäin menevä nettiliikenne kulkee kokonaan [[tor]]in läpi tehden siitä erittäin vaikean jäljittää. Tails sisältää myös [[I2P]]-ohjelman, joka toimii oletuksena ''hidden mode'' -tilassa, jolloin se ei julkaise omaa IP-osoitettaan I2P-verkkoon.<br /> <br /> Ennen käyttöönottoa tulee levykuvan PGP-allekirjoitus aina varmistaa esimerkiksi [[GnuPG]]-ohjelmalla.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://distrowatch.com/table.php?distribution=tails DistroWatch - Tails]<br /> <br /> {{debian}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=49948 2020-04-26T04:58:00Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Ubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Logo-ubuntu no(r)-black orange-hex.svg|200px]]<br /> | kuva=[[Tiedosto:Ubuntu-unity-16.04.png|200px]] <br /> | kuvateksti=Ubuntu 16.04 LTS Unity työpöytä<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br /> | viimeisin versio=[https://ubuntu.com/blog/ubuntu-20-04-lts-arrives 20.04 LTS] (Focal Fossa)<br /> | päivämäärä=23.4.2020<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 5v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=IA32, AMD64, ARMhf (ARMv7 + VFPv3-D16), ARM64; ja ainostaan palvelimille: ppc64le (POWER8 ja myöhemmät), s390x<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Edubuntu]], [[gNewSense]], [[Kubuntu]], [[Lubuntu]], [[Ubuntu GNOME]], [[Ubuntu Studio]], [[Ubuntu Touch]], [[Xubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://ubuntu.com/ ubuntu.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä moderniin palvelinkäyttöön ja sulautettuihin ratkaisuihin. Aiemmin Ubuntun kehittäjät pyrkivät luomaan helpon työpöytäkäyttöjärjestelmän, ja se on siksi edelleen varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(philosophy)|Ubuntu-filosofia]]).<br /> <br /> Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[Shotwell]]-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-CD on saatavilla. <br /> <br /> Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin &lt;tt&gt;language-support-fi&lt;/tt&gt;. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Gobuntun työtä jatkoi [[gNewSense]].<br /> <br /> ==Pääkäyttäjän oikeudet==<br /> Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &amp;ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br /> <br /> Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br /> <br /> Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br /> <br /> ==Julkaisutahti==<br /> Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. [[LTS]]-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br /> <br /> ==Pakettivarastot ja tukiaika==<br /> Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.<br /> * '''Main''' - tuetut ohjelmat<br /> * '''Restricted''' - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu [[vapaa ohjelmisto|vapaalla]] lisenssillä<br /> * '''Universe''' - yhteisön ylläpitämät ohjelmat<br /> * '''Multiverse''' - epävapaat ohjelmat<br /> Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status<br /> On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva [https://wiki.ubuntu.com/MOTU MOTU]-tiimi (''Masters of the Universe'').<br /> <br /> Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status --show-unsupported<br /> <br /> Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:<br /> * https://people.canonical.com/~ubuntu-security/cve/universe.html<br /> <br /> [[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br /> <br /> ==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br /> Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> ! Tukiaika<br /> |-<br /> | Ubuntu 19.04 (''Disco Dingo'')<br /> | 18. huhtikuuta 2019<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.10 (''Cosmic Cuttlefish'')<br /> | 18. lokakuuta 2018<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.04 LTS (''Bionic Beaver'')<br /> | 26. huhtikuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2023}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.10 (''Artful Aardvark'')<br /> | 19. lokakuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.04 (''Zesty Zapus'')<br /> | 13. huhtikuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.10 (''Yakkety Yak'')<br /> | 13. lokakuuta 2016<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.04 LTS (''Xenial Xerus'')<br /> | 21. huhtikuuta 2016<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2021}}<br /> |}<br /> {| class=&quot;wikitable mw-collapsible mw-collapsed&quot;<br /> ! colspan=&quot;3&quot; | Vanhemmat julkaisut<br /> |-<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.10 (''Wily Werewolf'')<br /> | 22. lokakuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.04 (''Vivid Vervet'')<br /> | 23. huhtikuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.10 (''Utopic Unicorn'')<br /> | 23. lokakuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.04 LTS (''Trusty Tahr'')<br /> | 17. huhtikuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.10 (''Saucy Salamander'')<br /> | 17. lokakuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.04 (''Raring Ringtail'')<br /> | 25. huhtikuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.10 (''Quantal Quetzal'')<br /> | 18. lokakuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.04 LTS (''Precise Pangolin'')<br /> | 26. huhtikuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.10 (''Oneric Ocelot'')<br /> | 13. lokakuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.04 (''Natty Narwhal'')<br /> | 28. huhtikuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.10 (''Maverick Meerkat'')<br /> | 10. lokakuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.04 LTS (''Lucid Lynx'')<br /> | 29. huhtikuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.10 (''Karmic Koala'')<br /> | 29. lokakuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.04 (''Jaunty Jackalope'')<br /> | 23. huhtikuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.10 (''Intrepid Ibex'')<br /> | 30. lokakuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.04 LTS (''Hardy Heron'')<br /> | 24. huhtikuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.10 (''Gutsy Gibbon'')<br /> | 18. lokakuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.04 (''Feisty Fawn'')<br /> | 19. huhtikuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.10 (''Edgy Eft'')<br /> | 26. lokakuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.06 LTS (''Dapper Drake'')<br /> | 1. kesäkuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.10 (''Breezy Badger'')<br /> | 13. lokakuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.04 (''Hoary Hedgehog'')<br /> | 8. huhtikuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 4.10 (''Warty Warthog'')<br /> | 20. lokakuuta 2004<br /> |}<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Ubuntu Suomi]]<br /> *[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle<br /> *[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br /> *[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br /> *[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br /> *[[Kuinka vaihdan työpöytäympäristöä Ubuntussa]]<br /> *[[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://www.ubuntu-fi.org/esittely/ Ubuntu-esittely]<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br /> * [https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br /> * [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:<br /> <br /> ====Englanniksi====<br /> * [https://ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br /> * [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br /> * [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br /> * [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br /> * [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]<br /> * [https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF-aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa.<br /> * [http://ubuntu-manual.org/ Getting Started with Ubuntu] - Kattava ohjekirja aloittelevalle Ubuntu-käyttäjälle.<br /> <br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> {{debian}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> [[pl:Ubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Xubuntu&diff=49947 2020-04-26T04:50:56Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Xubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Xubuntu.png|200px]]<br /> | kuva= <br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]<br /> | viimeisin versio = [https://xubuntu.org/news/xubuntu-20-04-released/ 20.04 LTS] (Focal Fossa)<br /> | päivämäärä = 23.4.2020<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 3v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Kubuntu]], [[Edubuntu]], [[Lubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://xubuntu.org/ xubuntu.org]<br /> }}<br /> <br /> '''Xubuntu''' on [[Xfce]]-työpöydällä varustettu [[Ubuntu]]-asennuslevy. Erillinen Xubuntu-asennuslevy on saatavilla Ubuntun versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien. Aikaisempiin (K)Ubuntun versioihin se on asennettava erikseen. Tämä tapahtuu asentamalla paketti xubuntu-desktop vaikkapa [[Aptitude]]lla tai [[Synaptic]]illa.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Ubuntu Suomi]]<br /> * [[Debian]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [[wikipedia:fi:Xubuntu|Xubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=xubuntu DistroWatch - Xubuntu]<br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> <br /> [[pl:Xubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=49946 2020-04-26T04:47:24Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Ubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Logo-ubuntu no(r)-black orange-hex.svg|200px]]<br /> | kuva=[[Tiedosto:Ubuntu-unity-16.04.png|200px]] <br /> | kuvateksti=Ubuntu 16.04 LTS Unity työpöytä<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br /> | viimeisin versio=[https://ubuntu.com/blog/ubuntu-20-04-lts-arrives 20.04 LTS] (Focal Fossa)<br /> | päivämäärä=23.4.2020<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 5v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=IA32, AMD64, ARMhf (ARMv7 + VFPv3-D16), ARM64; ja ainostaan palvelimille: ppc64le (POWER8 ja myöhemmät), s390x<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Edubuntu]], [[gNewSense]], [[Kubuntu]], [[Lubuntu]], [[Ubuntu GNOME]], [[Ubuntu Studio]], [[Ubuntu Touch]], [[Xubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://ubuntu.com/ ubuntu.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä moderniin palvelinkäyttöön ja sulautettuihin ratkaisuihin. Aiemmin Ubuntun kehittäjät pyrkivät luomaan helpon työpöytäkäyttöjärjestelmän, ja se on siksi edelleen varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(philosophy)|Ubuntu-filosofia]]).<br /> <br /> Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[Shotwell]]-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-CD on saatavilla. <br /> <br /> Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin &lt;tt&gt;language-support-fi&lt;/tt&gt;. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Gobuntun työtä jatkoi [[gNewSense]].<br /> <br /> ==Pääkäyttäjän oikeudet==<br /> Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &amp;ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br /> <br /> Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br /> <br /> Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br /> <br /> ==Julkaisutahti==<br /> Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. [[LTS]]-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br /> <br /> ==Pakettivarastot ja tukiaika==<br /> Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.<br /> * '''Main''' - tuetut ohjelmat<br /> * '''Restricted''' - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu [[vapaa ohjelmisto|vapaalla]] lisenssillä<br /> * '''Universe''' - yhteisön ylläpitämät ohjelmat<br /> * '''Multiverse''' - epävapaat ohjelmat<br /> Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status<br /> On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva [https://wiki.ubuntu.com/MOTU MOTU]-tiimi (''Masters of the Universe'').<br /> <br /> Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status --show-unsupported<br /> <br /> Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:<br /> * https://people.canonical.com/~ubuntu-security/cve/universe.html<br /> <br /> [[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br /> <br /> ==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br /> Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> ! Tukiaika<br /> |-<br /> | Ubuntu 19.04 (''Disco Dingo'')<br /> | 18. huhtikuuta 2019<br /> | {{kyllä|tuettu tammikuuhun 2020}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.10 (''Cosmic Cuttlefish'')<br /> | 18. lokakuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu heinäkuuhun 2019}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.04 LTS (''Bionic Beaver'')<br /> | 26. huhtikuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2023}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.10 (''Artful Aardvark'')<br /> | 19. lokakuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.04 (''Zesty Zapus'')<br /> | 13. huhtikuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.10 (''Yakkety Yak'')<br /> | 13. lokakuuta 2016<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.04 LTS (''Xenial Xerus'')<br /> | 21. huhtikuuta 2016<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2021}}<br /> |}<br /> {| class=&quot;wikitable mw-collapsible mw-collapsed&quot;<br /> ! colspan=&quot;3&quot; | Vanhemmat julkaisut<br /> |-<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.10 (''Wily Werewolf'')<br /> | 22. lokakuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.04 (''Vivid Vervet'')<br /> | 23. huhtikuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.10 (''Utopic Unicorn'')<br /> | 23. lokakuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.04 LTS (''Trusty Tahr'')<br /> | 17. huhtikuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.10 (''Saucy Salamander'')<br /> | 17. lokakuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.04 (''Raring Ringtail'')<br /> | 25. huhtikuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.10 (''Quantal Quetzal'')<br /> | 18. lokakuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.04 LTS (''Precise Pangolin'')<br /> | 26. huhtikuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.10 (''Oneric Ocelot'')<br /> | 13. lokakuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.04 (''Natty Narwhal'')<br /> | 28. huhtikuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.10 (''Maverick Meerkat'')<br /> | 10. lokakuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.04 LTS (''Lucid Lynx'')<br /> | 29. huhtikuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.10 (''Karmic Koala'')<br /> | 29. lokakuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.04 (''Jaunty Jackalope'')<br /> | 23. huhtikuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.10 (''Intrepid Ibex'')<br /> | 30. lokakuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.04 LTS (''Hardy Heron'')<br /> | 24. huhtikuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.10 (''Gutsy Gibbon'')<br /> | 18. lokakuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.04 (''Feisty Fawn'')<br /> | 19. huhtikuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.10 (''Edgy Eft'')<br /> | 26. lokakuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.06 LTS (''Dapper Drake'')<br /> | 1. kesäkuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.10 (''Breezy Badger'')<br /> | 13. lokakuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.04 (''Hoary Hedgehog'')<br /> | 8. huhtikuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 4.10 (''Warty Warthog'')<br /> | 20. lokakuuta 2004<br /> |}<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Ubuntu Suomi]]<br /> *[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle<br /> *[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br /> *[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br /> *[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br /> *[[Kuinka vaihdan työpöytäympäristöä Ubuntussa]]<br /> *[[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br /> * [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br /> * [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:<br /> <br /> ====Englanniksi====<br /> * [https://ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br /> * [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br /> * [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br /> * [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br /> * [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]<br /> * [https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF-aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa.<br /> * [http://ubuntu-manual.org/ Getting Started with Ubuntu] - Kattava ohjekirja aloittelevalle Ubuntu-käyttäjälle.<br /> <br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> {{debian}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> [[pl:Ubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kubuntu&diff=49945 2020-04-26T04:42:30Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Kubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Kubuntu.png|200px]]<br /> | kuva= <br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]<br /> | viimeisin versio=[https://kubuntu.org/news/kubuntu-20-04-lts-has-been-released/ 20.04 LTS] (Focal Fossa)<br /> | päivämäärä=23.4.2020<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 5v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64, ARM<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Xubuntu]], [[Lubuntu]], [[Edubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://kubuntu.org/ kubuntu.org]<br /> }}<br /> <br /> '''Kubuntu''' on [[KDE]]-työpöydällä varustettu versio [[Ubuntu]]sta. Erot näiden kahden jakelun välillä ovat muutoin pienet, käytännössä kyse on yhden jakelun eri asennusmedioista. Mikäli koneessa halutaan käyttää usean eri käyttäjän mieltymysten vuoksi erilaisia [[työpöytäympäristö]]jä, voidaan Ubuntuun asentaa ''kubuntu-desktop'' -paketti tai Kubuntuun ''ubuntu-desktop''. Molempia jaellaan vain yhdellä [[cd]]:llä tai [[dvd]]:llä, julkaisuajankohdat ovat samat ja molemmat paketit sisältävät oletuksena vain yhden työpöytäympäristön.<br /> <br /> [[Canonical]] rahoitti Kubuntun kehitystyötä vuoteen 2012 asti, kunnes päätti irtisanoa Kubuntun kehittäjät ja siirtyä tukemaan vain Ubuntun kehitystyötä. Kubuntun kehitys onkin nykyään lähes täysin yhteisön harteilla.[https://lists.ubuntu.com/archives/kubuntu-devel/2012-February/005782.html]<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Ubuntu Suomi]]<br /> *[[Debian]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet [[Ubuntu|Ubuntun]], Kubuntun ja Xubuntun asennukseen ja peruskäyttöön<br /> *[http://linux.sange.fi/kubuntu Lataa suomenkielinen Kubuntu Live-CD]<br /> * [[wikipedia:fi:Kubuntu|Kubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=kubuntu DistroWatch - Kubuntu]<br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> <br /> [[pl:Kubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Lubuntu&diff=49944 2020-04-26T04:37:30Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Lubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Lubuntu_logo.png|200px|Lubuntun logo.]]<br /> | kuva= <br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]<br /> | viimeisin versio=[https://lubuntu.me/focal-released/ 20.04 LTS] (Focal Fossa)<br /> | päivämäärä=23.4.2020<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 18kk - 3v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://lubuntu.me/ lubuntu.me]<br /> }}<br /> <br /> '''Lubuntu''' on kevyttä [[LXQt]]-työpöytää ja [[Openbox]]-ikkunamanageria käyttävä [[Ubuntu]]-variantti. Alun perin Lubuntu oli saatavilla Ubuntuun lokakuusta 2008 (8.10 Intrepid Ibex) alkaen, tosin vain erillisenä asennettavana ''lubuntu-desktop''-pakettina. Lubuntu hyväksyttiin viralliseen Ubuntu-perheeseen vuonna 2011, alkaen Lubuntu 11.10:sta.<br /> <br /> Xubuntun tavoin Lubuntun tehovaatimukset ovat alhaiset, ja siten soveltuu vähätehoisten laitteiden käyttöjärjestelmäksi, kuten mobiilit vempaimet ja vanhemmat laitteistot. Lubuntu tarvitsee vain puolet Xubuntun vaatimasta muistista, muttei se ole kaikkein [[Bodhi Linux|kevyin]] Ubuntu-pohjainen jakelu. <br /> <br /> ==Tukiaika==<br /> Muista Ubuntun versioista poiketen Lubuntun LTS-versiot ovat olleet tuettuja vain 24kk. Trusty Tahr onkin ensimmäinen versio, jota tuettiin kolme vuotta.<br /> <br /> ==Laitteistovaatimukset (14.04 LTS)==<br /> * Intel Pentium II tai Celeron-prosessori [[wikipedia:en:Physical_Address_Extension|PAE]]-tuella. Lubuntu ei tue ''ei-PAE''-prosessoreja.<br /> * 128MB RAM<br /> <br /> ===PowerPC===<br /> * G4 867MHz CPU<br /> * 640MB RAM<br /> <br /> ===Mac Intel-prosessorilla===<br /> Toimii kaikilla malleilla.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [[wikipedia:fi:Lubuntu|Lubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=lubuntu DistroWatch - Lubuntu]<br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> <br /> [[pl:Lubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tails&diff=49393 2019-10-18T15:45:04Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu<br /> | nimi=Tails<br /> | logo=[[Tiedosto:Tails logo.png]]<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=<br /> | viimeisin versio=[https://tails.boum.org/news/version_3.16/ 3.16]<br /> | päivämäärä=4.9.2019<br /> | julkaisusykli=<br /> | elinkaari=<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=x86<br /> | äitijakelu=[[Debian]]<br /> | sukulaisjakelut=<br /> | kotisivu=[https://tails.boum.org/ tails.boum.org]<br /> }}<br /> <br /> '''Tails''' eli '''The Amnesic Incognito Live System''' on yksityisyyteen ja tietoturvaan keskittynyt live-jakelu, joka perustuu [[Debian]]in vakaaseen versioon, sisältäen kuitenkin uudemman kernelin. Tailsin ideana on anonymisoida käyttäjän toimet tietokoneella. Ulospäin menevä nettiliikenne kulkee kokonaan [[tor]]in läpi tehden siitä erittäin vaikean jäljittää. Tails sisältää myös [[I2P]]-ohjelman, joka toimii oletuksena ''hidden mode'' -tilassa, jolloin se ei julkaise omaa IP-osoitettaan I2P-verkkoon.<br /> <br /> Ennen käyttöönottoa tulee levykuvan PGP-allekirjoitus aina varmistaa esimerkiksi [[GnuPG]]-ohjelmalla.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=tails DistroWatch - Tails]<br /> <br /> {{debian}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_Mint&diff=49392 2019-10-18T15:36:48Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu<br /> | nimi=Linux Mint<br /> | logo=[[Tiedosto:Linux Mint logo.png|200px]]<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=<br /> | viimeisin versio=[https://linuxmint.com/rel_tina.php 19.2]<br /> | päivämäärä=2019<br /> | julkaisusykli=2v<br /> | elinkaari=5v<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i486, x86-64<br /> | äitijakelu=[[Ubuntu]]<br /> | sukulaisjakelut=<br /> | kotisivu=[https://linuxmint.com/ linuxmint.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Linux Mint''' on [[Ubuntu]]n LTS-versioihin perustuva [[jakelu]], jonka yksi suurimmista eroista alkuperäiseen Ubuntuun verrattuna on oletuksena asennettu tuki suljetuille multimediatiedostoille (esimerkiksi [[MP3]] ja [[Flash]]). Mint on täysin yhteensopiva Ubuntun pakettien kanssa ja sen tarkoitus on olla mahdollisimman helppokäyttöinen Linux-ensikertalaisille.<br /> <br /> Mint sisältää myös paljon omia pieniä ohjelmia, jotka on tarkoitettu järjestelmän muokkaamisen helpottamiseen. Tällainen on esimerkiksi Mint Installer, jolla pystyy asentamaan [[Skype]]n ja [[Avant Window Navigator]]in kaltaisia suosittuja ohjelmia Mintin kotisivuilta.<br /> <br /> Mintin versiosta 17 alkaen Mint on pohjautunut vain Ubuntun [[LTS]]-versioihin. Kaikki Mint 17 jälkeen julkaistavat versiot tulevat olemaan pitkän tuen versioita.<br /> <br /> ==Päivittäminen uuteen jakeluversioon==<br /> Linux Mint version 17.1 julkaisun yhteydessä tuli mahdollisuus päivittää uuteen jakeluversioon suoraan ohjelmistojenhallinnasta. Tämä mahdollisuus tuli päivityksenä myös versioon 17. Mint voidaan päivittää uuteen versioon samaan tapaan kuin Ubuntu. <br /> <br /> ==Kritiikkiä==<br /> Linux Minttiä on kritisoitu laadunvalvonnan ja tietoturvatiedotteiden puuttumisesta, pakettien päällekkän nimeämisestä Debian-projektin kanssa, sekä tekijänoikeuksien noudattamisen laiminlyönnistä.[https://lwn.net/Articles/676664/]<br /> <br /> Helmikuussa 2016 Linux Mintin nettisivut murrettiin ja levykuviin osoittavat linkit muutettiin ohjaamaan [[wikipedia:fi:Takaovi|takaovella]] varustettuihin levykuviin.[http://blog.linuxmint.com/?p=2994][http://www.zdnet.com/article/hacker-hundreds-were-tricked-into-installing-linux-mint-backdoor/]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[[wikipedia:Linux Mint|Linux Mint Wikipediassa]]<br /> *[http://linuxmint-fi.info/ Suomenkielinen Linux Mint -sivusto] Yli 140 sivua ohjeita asennuksiin, laitteisiin ja ohjelmiin, yli 700 kuvankaappausta. Aloittelijalle löytyy näiltä sivuilta kaiken tiedon ja opastuksen mitä tarvitsee päästäkseen kiinni Linux maailmaan!<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=mint Distrowatch - Linux Mint]<br /> * [http://www.fit-pc.com/web/products/mintbox/mintbox-specifications/ Mintbox Mini -konepaketit] <br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> <br /> [[pl:Linux Mint]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Android&diff=49391 2019-10-18T15:28:25Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu<br /> | nimi=Android<br /> | logo=[[Tiedosto:Android Robot.png]]<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=Google<br /> | viimeisin versio=[https://www.android.com/android-10/ 10]<br /> | päivämäärä=2019<br /> | julkaisusykli=<br /> | elinkaari=<br /> | pakettienhallinta=[[APK]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=ARM, MIPS, x86<br /> | äitijakelu=<br /> | sukulaisjakelut=<br /> | kotisivu=[https://www.android.com/ android.com] [https://android.googlesource.com/ googlesource.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Android''' on [[Google]]n julkaisema Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä moderneille älypuhelimille ja mobiililaitteille. Android on avoimen lähdekoodin alusta ja sille kehittäminen ja käyttäminen on ilmaista. Android-puhelimia kehittävät useimmat suuret valmistajat, kuten HTC, LG, Samsung ja Sony, sekä joukko pienempiäkin. Myös monet perinteisemmät valmistajat, kuten ASUS, on alkanut kehittää Android-[[Linux-tabletit|tabletteja]]. Kaikki Android-puhelimet ovat pohjimmiltaan älypuhelimia ja niitä voidaan käyttää netin selaamiseen, sosiaaliseen mediaan, kuvien ja videoiden katseluun sekä musiikin soittamiseen. <br /> <br /> Androidia alun perin kehitti Android Inc., jonka Google myöhemmin osti. Nykyisin sen kehittämisestä vastaa Open Handset Alliance. Androidiin tarkoitettua koodia kirjoitetaan [[Java]]-kielellä ja se käyttää Googlen kehittämiä Java-kirjastoja.<br /> <br /> Android-käyttöjärjestelmä koostuu karkeasti kahdesta osasta. Käyttöjärjestelmän pohjana on Googlen mobiilikäyttöön muokkaama Linux ja Android-sovellukset toimivat Javaan perustuvan Dalvik-virtuaalikoneen päällä. Android-sovelluskehitys tehdään Java-kielellä ja Google tarjoaa SDK:n ilmaiseksi. Google tarjoaa myös Eclipse-pluginin, joka tarjoaa automaattisen sovelluksen paketoinnin apk-tiedostoksi ja sovelluksen ajamisen ja debuggaamisen Android-emulaattorissa.<br /> <br /> Tarkalleen ottaen kehitystä ei tehdä virallisella Java-kielellä, sillä Google käyttää Apache Harmony -luokkakirjastoja ja niistä luotu Java-tavukoodi käännetään vielä erikseen Dalvikin käyttämään muotoon. Harmony tarjoaa lähestulkoon samat luokkakirjastot kuin standardi-java.<br /> <br /> Android-sovellukset voivat myös käyttää mm. C- tai C++-kielellä kehitettyjä kirjastoja hyväkseen NDK:n tarjoamien rajapintojen kautta, kunhan ne vain ovat saatavilla puhelinten käyttämille prosessoreille. Tulevat Android-versiot tarjoavat myös entistä paremmat rajapinnat Android-järjestelmän kutsumiseen natiivikoodista.<br /> <br /> Android ei tue J2ME-sovelluksia. Kehitteillä on kuitenkin projekteja, kuten J2ME Android Bridge, jotka mahdollistavat J2ME-sovellusten kääntämisen Android-puhelimille. <br /> <br /> ====Android-x86====<br /> On olemassa myös avoimen lähdekoodin projekti joka kehittää Androidia kannettaville, tableteille ja minikannettaville. Yhteisön sivuilta löytyy [[levykuva]]t (engl. ''image'') ainakin peruskannettavalle, Eee PC:lle, sekä yleinen minikannettavan levykuva. Projektista lisää tietoa [http://www.android-x86.org/ täältä]. Yhteisön tekemä Android 2.2 toimii hyvin ainakin Eee PC 701:ssä.<br /> <br /> ==Tietoturva==<br /> Vaikka Android perustuukin Linux-ytimeen, ei se silti takaa tietoturvaa. Suurin osa mobiilihaittaohjelmista suunnataankin Androidille. Tästä syystä onkin erittäin suositeltavaa käyttää jotain luotettavaa virustentorjuntaohjelmaa. Suuri osa Google Play -sovelluskaupasta löytyvistä tietoturvaohjelmista on kuitenkin huijauksia. AV-TEST ja AV-Comparatives testaavat puolueettomasti Androidin virustentorjuntaohjelmia ja raportoivat niiden tulokset.<br /> * [http://www.av-test.org/ www.av-test.org]<br /> * [http://www.av-comparatives.org/mobile-security/ www.av-comparatives.org/mobile-security]<br /> Suurin osa Androidin haittaohjelmista on tavallisista sovelluskaupoista löytyviä troijalaisia, jotka naamioituvat tavallisiksi sovelluksiksi. Haittaohjelmat voivat olla muun muassa suosittujen sovellusten klooneja jotka houkuttelevat käyttäjän asentamaan ne, jonka jälkeen tekevät tihutöitä laitteessa. Google ei juurikaan tarkista sovelluskauppaansa päätyviä sovelluksia, vaan haitalliset sovellukset poistetaan kaupasta vasta jälkikäteen.<br /> <br /> ===F-Droid===<br /> Turvallinen vaihtoehto Googlen sovelluskaupalle on [[F-Droid]], joka sisältää vain vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia, jotka on tarkistettu ennen kuin ne on saatettu käyttäjien saataville.<br /> <br /> ===USB-vianetsintä===<br /> Kytkettäessa Android-laite tietokoneeseen, tulee USB-vianetsintä (''USB-debugging'') -ominaisuus olla '''aina pois päältä''' ellei ole erityistä tarvetta pitää sitä päällä, kuten esimerkiksi rootatessa tai itse tehtyjä sovelluksia testatessa. USB-vianetsintä -ominaisuus mahdollistaa Android-laitteen hallinnoimisen tietokoneelta käsin Android Debug Bridgen avulla ja täten myös haittaohjelmien leviämisen tietokoneelta Android-laitteeseen. Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa varsinkin liitettäessä Android-laite suojaamattomaan Windows-koneeseen.<br /> <br /> &lt;gallery&gt;<br /> Kuva:Android2.1-emulator.png‎|Android 2.1 emulaattorilla<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> ==Kritiikkiä==<br /> Valmistajat eivät tee tietoturvapäivityksiä vanhoihin versioihin, vaan tietoturvapäivitykset tulevat uusien versioiden mukana. [http://www.extremetech.com/mobile/197346-google-throws-nearly-a-billion-android-users-under-the-bus-refuses-to-patch-os-vulnerability]<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Cyanogenmod]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://www.android.com/ Androidin kotisivu]<br /> * [https://market.android.com/ Android Market]<br /> * [http://blog.androidsuomi.fi/ Android Suomi]<br /> * [http://wiki.androidsuomi.fi/ Android Suomi wiki]<br /> * [http://androidkehitys.fi/sovelluskehitys/nain-paaset-android-kehityksessa-alkuun/ Näin pääset Android kehityksessä alkuun]<br /> * [http://www.whispersys.com/whispermonitor.html WhisperMonitor ] on palomuurityökalu Androidille.<br /> * [http://news.softpedia.com/news/How-to-Run-Android-Applications-on-Ubuntu-115152.shtml How to Run Android Applications on Ubuntu]<br /> * [http://airdroid.com/ Hallitse Androidia www-selaimellasi]<br /> <br /> === Tietoturva ===<br /> * [http://www.itviikko.fi/tietoturva/2013/09/26/google-play-liian-vaarallinen-tavalliselle-kayttajalle/201313373/7 IT-viikko.fi - Google Play liian vaarallinen tavalliselle käyttäjälle]<br /> * [http://www.mpc.fi/kaikki_uutiset/uusi+pankkitroijalainen+tunkeutuu+windowsista+androidiin/a962202 MPC.fi - Uusi pankkitroijalainen tunkeutuu Windowsista Androidiin]<br /> <br /> [[Luokka:Käsitteet]]<br /> [[Luokka:Android]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=LXQt&diff=49390 2019-10-18T15:19:34Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Ohjelma<br /> | nimi=LXQt<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | lisenssi=[[GPLv2+]], [[LGPLv2.1+]]<br /> | käyttöliittymä=[[Qt]]<br /> | kotisivu=[https://lxqt.org/ lxqt.org]<br /> }}<br /> <br /> '''LXQt''' on [[työpöytäympäristö]], joka syntyi [[LXDE]]- ja [[Razor-Qt]]-projektien yhdistyessä.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> [[Lubuntu]]ssa LXQt on oletuksena versiosta 18.10 alkaen.<br /> <br /> ===Arch Linux===<br /> * [https://wiki.archlinux.org/index.php/LXQt ArchWiki - LXQt]<br /> <br /> ===Ubuntu===<br /> LXQt:n käyttöön tarvitaan Lubuntun virallinen epävakaa PPA.<br /> {{Asenna/PPA|lxqt-metapackage lxqt-panel openbox|lubuntu-dev|lubuntu-daily}}<br /> <br /> {{Epävirallinen pakettilähde}}<br /> {{Asenna/PPA|lxqt-metapackage lxqt-panel openbox|gilir|q-project}}<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://github.com/lxqt github.com/lxqt] - Ohjelman lähdekoodit GitHubissa<br /> <br /> {{Työpöytäympäristöt}}<br /> <br /> [[Luokka:Työpöytäympäristöt]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=LXQt&diff=49389 2019-10-18T15:16:36Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Ohjelma<br /> | nimi=LXQt<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | lisenssi=[[GPLv2+]], [[LGPLv2.1+]]<br /> | käyttöliittymä=[[Qt]]<br /> | kotisivu=[https://lxqt.org/ lxqt.org]<br /> }}<br /> <br /> '''LXQt''' on [[työpöytäympäristö]], joka syntyi [[LXDE]]- ja [[Razor-Qt]]-projektien yhdistyessä.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> [[Lubuntu]]ssa LXQt on oletuksena versiosta 18.10 alkaen.<br /> <br /> ===Arch Linux===<br /> * [https://wiki.archlinux.org/index.php/LXQt ArchWiki - LXQt]<br /> <br /> ===Ubuntu===<br /> LXQt:n käyttöön tarvitaan Lubuntun virallinen epävakaa PPA.<br /> {{Asenna/PPA|lxqt-metapackage lxqt-panel openbox|lubuntu-dev|lubuntu-daily}}<br /> <br /> {{Epävirallinen pakettilähde}}<br /> {{Asenna/PPA|lxqt-metapackage lxqt-panel openbox|gilir|q-project}}<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://github.com/lxde github.com/lxde] - Ohjelman lähdekoodit GitHubissa<br /> <br /> {{Työpöytäympäristöt}}<br /> <br /> [[Luokka:Työpöytäympäristöt]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=49388 2019-10-18T15:11:56Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Fedora<br /> | logo=[[Kuva:Fedora logo and wordmark.svg|200px]]<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]<br /> | elinkaari=12 kk<br /> | julkaisusykli=6 kk<br /> | viimeisin versio=[https://fedoramagazine.org/announcing-fedora-30/ 30]<br /> | päivämäärä=29.4.2019<br /> | pakettienhallinta=[[RPM]], [[DNF]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64, arm epävirallisesti ppc, ppc64, ia64 ja sparc<br /> | äitijakelu=[[Red Hat Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]]<br /> | kotisivu=[https://getfedora.org/fi/ getfedora.org]<br /> }}<br /> <br /> [[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[GNOME]] 3 -[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> [[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> [[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> [[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]<br /> <br /> '''Fedora''' on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.<br /> <br /> ==Historia==<br /> Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.<br /> <br /> Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.<br /> <br /> ==Arvot==<br /> Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<br /> <br /> ''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]<br /> <br /> Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:<br /> * Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa. <br /> <br /> * Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.<br /> <br /> * Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.<br /> <br /> * First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.<br /> <br /> ''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations]<br /> <br /> Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.<br /> <br /> ==Käyttökohteet==<br /> Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.<br /> <br /> Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös ARM-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita.<br /> <br /> ==Live CD==<br /> ''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]&lt;br/&gt;<br /> ''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]]<br /> <br /> Fedora tarjoaa useita [https://fedoraproject.org/fi/get-fedora-options#desktops LIVE-levykuvia], joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.<br /> <br /> Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan.<br /> <br /> [https://fedoraproject.org/wiki/How_to_create_and_use_a_Live_CD fedoraproject.org - How to create and use a Live CD]<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:<br /> <br /> * Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - median lataus]<br /> * Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä<br /> * Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]''<br /> <br /> Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.<br /> <br /> ==Versiopäivitys==<br /> Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[FedUp]]<br /> <br /> ==Paketinhallinta==<br /> ''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''<br /> <br /> Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[DNF]]:n tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi [[Yum]]ille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Yum korvattiin DNF:llä Fedoran versiosta 22 lähtien.<br /> <br /> ==Palvelunhallinta==<br /> Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.<br /> <br /> ''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]<br /> <br /> ==Verkonhallinta==<br /> Verkohallinta tehdään [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.<br /> <br /> ''Pääartikkeli: [[Network Manager]]<br /> <br /> ==SELinux tietoturva==<br /> Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.<br /> <br /> * ''Pääartikkeli: [[SELinux]]<br /> * ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]]<br /> <br /> ==Lisenssirajoitteiset ohjelmat==<br /> ''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]''<br /> <br /> Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.<br /> <br /> ==Spinnit==<br /> Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.<br /> <br /> ==Suomenkieliset yhteisöt==<br /> Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään<br /> * [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.<br /> * [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä <br /> * IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Fedora/Julkaisut]]<br /> * [[Fedora/Asennus]]<br /> * [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]<br /> * [[Fedora/Paketinhallinta]]<br /> * [[Fedora/Päivittäminen]]<br /> * [[Fedora/Preupgrade]]<br /> * [[Fedora/FedUp]]<br /> * [[Fedora/Pakettivarastot]]<br /> * [[Fedora/Java]]<br /> * [[Fedora/Selinux]]<br /> * [[Fedora/Sudo]]<br /> * [[Fedora/LTSP]]<br /> * [[Fedora/NFSv4]]<br /> * [[Zif]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus]<br /> * [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi]<br /> * [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Suomenkielinen Fedora-foorumi]<br /> * [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]<br /> * [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]<br /> * [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]<br /> <br /> {{redhat}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Fedora]]<br /> <br /> [[pl:Fedora]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=LXQt&diff=49387 2019-10-18T15:00:30Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Ohjelma<br /> | nimi=LXQt<br /> | kuva=<br /> | kuvateksti=<br /> | lisenssi=[[GPLv2+]], [[LGPLv2.1+]]<br /> | käyttöliittymä=[[Qt]]<br /> | kotisivu=[https://lxqt.org/ lxqt.org]<br /> }}<br /> <br /> '''LXQt''' on [[työpöytäympäristö]], joka syntyi [[LXDE]]- ja [[Razor-Qt]]-projektien yhdistyessä.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Työpöytäympäristö on vielä kehitysvaiheessa, mutta on silti saatavissa joihinkin jakeluihin. Lubuntussa LXQt on oletuksena versiosta 18.10 alkaen.<br /> <br /> ===Arch Linux===<br /> * [https://wiki.archlinux.org/index.php/LXQt ArchWiki - LXQt]<br /> <br /> ===Ubuntu===<br /> LXQt:n käyttöön tarvitaan [[Lubuntu]]n virallinen epävakaa PPA.<br /> {{Asenna/PPA|lxqt-metapackage lxqt-panel openbox|lubuntu-dev|lubuntu-daily}}<br /> <br /> {{Epävirallinen pakettilähde}}<br /> {{Asenna/PPA|lxqt-metapackage lxqt-panel openbox|gilir|q-project}}<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://github.com/lxde github.com/lxde] - Ohjelman lähdekoodit GitHubissa<br /> <br /> {{Työpöytäympäristöt}}<br /> <br /> [[Luokka:Työpöytäympäristöt]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Lubuntu&diff=49386 2019-10-18T14:54:47Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Lubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Lubuntu_logo.png|200px|Lubuntun logo.]]<br /> | kuva= <br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]<br /> | viimeisin versio=[https://lubuntu.me/eoan-released/ 19.10] (Eoan Ermine)<br /> | päivämäärä=17.10.2019<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 18kk - 3v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://lubuntu.me/ lubuntu.me]<br /> }}<br /> <br /> '''Lubuntu''' on kevyttä [[LXQt]]-työpöytää ja [[Openbox]]-ikkunamanageria käyttävä [[Ubuntu]]-variantti. Alun perin Lubuntu oli saatavina Ubuntuun lokakuusta 2008 (8.10 Intrepid Ibex) alkaen, tosin vain erillisenä asennettavana ''lubuntu-desktop''-pakettina. 11 toukokuuta 2011, Lubuntu hyväksyttiin viralliseen Ubuntu-perheeseen, alkaen Lubuntu 11.10:sta.<br /> <br /> Xubuntun tavoin Lubuntun tehovaatimukset ovat alhaiset, ja siten soveltuu vähätehoisten laitteiden käyttöjärjestelmäksi, kuten mobiilit vempaimet ja vanhemmat laitteistot. Lubuntu tarvitsee vain puolet Xubuntun vaatimasta muistista, muttei se ole kaikkein [[Bodhi Linux|kevyin]] Ubuntu-pohjainen jakelu. <br /> <br /> ==Tukiaika==<br /> Muista Ubuntun versioista poiketen Lubuntun LTS-versiot ovat olleet tuettuja vain 24kk. Trusty Tahr onkin ensimmäinen versio, jota tuettiin kolme vuotta.<br /> <br /> ==Laitteistovaatimukset (14.04 LTS)==<br /> * Intel Pentium II tai Celeron-prosessori [[wikipedia:en:Physical_Address_Extension|PAE]]-tuella. Lubuntu ei tue ''ei-PAE''-prosessoreja.<br /> * 128MB RAM<br /> <br /> ===PowerPC===<br /> * G4 867MHz CPU<br /> * 640MB RAM<br /> <br /> ===Mac Intel-prosessorilla===<br /> Toimii kaikilla malleilla.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [[wikipedia:fi:Lubuntu|Lubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=lubuntu DistroWatch - Lubuntu]<br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> <br /> [[pl:Lubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Xubuntu&diff=49385 2019-10-18T14:21:15Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Xubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Xubuntu.png|200px]]<br /> | kuva= <br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]<br /> | viimeisin versio = [https://xubuntu.org/news/xubuntu-19-10-released/ 19.10] (Eoan Ermine)<br /> | päivämäärä = 17.10.2019<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 3v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Kubuntu]], [[Edubuntu]], [[Lubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://xubuntu.org/ xubuntu.org]<br /> }}<br /> <br /> '''Xubuntu''' on [[Xfce]]-työpöydällä varustettu [[Ubuntu]]-asennuslevy. Erillinen Xubuntu-asennuslevy on saatavilla Ubuntun versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien. Aikaisempiin (K)Ubuntun versioihin se on asennettava erikseen. Tämä tapahtuu asentamalla paketti xubuntu-desktop vaikkapa [[Aptitude]]lla tai [[Synaptic]]illa.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Ubuntu Suomi]]<br /> * [[Debian]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [[wikipedia:fi:Xubuntu|Xubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=xubuntu DistroWatch - Xubuntu]<br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> <br /> [[pl:Xubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Kubuntu&diff=49384 2019-10-18T14:18:04Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Kubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Kubuntu.png|200px]]<br /> | kuva= <br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]<br /> | viimeisin versio=[https://kubuntu.org/news/kubuntu-19-10-is-released-today/ 19.10] (Eoan Ermine)<br /> | päivämäärä=17.10.2019<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 5v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64, ARM<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Xubuntu]], [[Lubuntu]], [[Edubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://kubuntu.org/ kubuntu.org]<br /> }}<br /> <br /> '''Kubuntu''' on [[KDE]]-työpöydällä varustettu versio [[Ubuntu]]sta. Erot näiden kahden jakelun välillä ovat muutoin pienet, käytännössä kyse on yhden jakelun eri asennusmedioista. Mikäli koneessa halutaan käyttää usean eri käyttäjän mieltymysten vuoksi erilaisia [[työpöytäympäristö]]jä, voidaan Ubuntuun asentaa ''kubuntu-desktop'' -paketti tai Kubuntuun ''ubuntu-desktop''. Molempia jaellaan vain yhdellä [[cd]]:llä tai [[dvd]]:llä, julkaisuajankohdat ovat samat ja molemmat paketit sisältävät oletuksena vain yhden työpöytäympäristön.<br /> <br /> [[Canonical]] rahoitti Kubuntun kehitystyötä vuoteen 2012 asti, kunnes päätti irtisanoa Kubuntun kehittäjät ja siirtyä tukemaan vain Ubuntun kehitystyötä. Kubuntun kehitys onkin nykyään lähes täysin yhteisön harteilla.[https://lists.ubuntu.com/archives/kubuntu-devel/2012-February/005782.html]<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Ubuntu Suomi]]<br /> *[[Debian]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet [[Ubuntu|Ubuntun]], Kubuntun ja Xubuntun asennukseen ja peruskäyttöön<br /> *[http://linux.sange.fi/kubuntu Lataa suomenkielinen Kubuntu Live-CD]<br /> * [[wikipedia:fi:Kubuntu|Kubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=kubuntu DistroWatch - Kubuntu]<br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> <br /> [[pl:Kubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=49383 2019-10-18T14:09:22Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Ubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Logo-ubuntu no(r)-black orange-hex.svg|200px]]<br /> | kuva=[[Tiedosto:Ubuntu-unity-16.04.png|200px]] <br /> | kuvateksti=Ubuntu 16.04 LTS Unity työpöytä<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br /> | viimeisin versio=[https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-release/2019-October/004845.html 19.10] (Eoan Ermine)<br /> | päivämäärä=17.10.2019<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 5v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=IA32, AMD64, ARMhf (ARMv7 + VFPv3-D16), ARM64; ja ainostaan palvelimille: ppc64le (POWER8 ja myöhemmät), s390x<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Edubuntu]], [[gNewSense]], [[Kubuntu]], [[Lubuntu]], [[Ubuntu GNOME]], [[Ubuntu Studio]], [[Ubuntu Touch]], [[Xubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://ubuntu.com/ ubuntu.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä moderniin palvelinkäyttöön ja sulautettuihin ratkaisuihin. Aiemmin Ubuntun kehittäjät pyrkivät luomaan helpon työpöytäkäyttöjärjestelmän, ja se on siksi edelleen varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(philosophy)|Ubuntu-filosofia]]).<br /> <br /> Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[Shotwell]]-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-CD on saatavilla. <br /> <br /> Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin &lt;tt&gt;language-support-fi&lt;/tt&gt;. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Gobuntun työtä jatkoi [[gNewSense]].<br /> <br /> ==Pääkäyttäjän oikeudet==<br /> Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &amp;ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br /> <br /> Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br /> <br /> Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br /> <br /> ==Julkaisutahti==<br /> Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. [[LTS]]-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br /> <br /> ==Pakettivarastot ja tukiaika==<br /> Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.<br /> * '''Main''' - tuetut ohjelmat<br /> * '''Restricted''' - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu [[vapaa ohjelmisto|vapaalla]] lisenssillä<br /> * '''Universe''' - yhteisön ylläpitämät ohjelmat<br /> * '''Multiverse''' - epävapaat ohjelmat<br /> Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status<br /> On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva [https://wiki.ubuntu.com/MOTU MOTU]-tiimi (''Masters of the Universe'').<br /> <br /> Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status --show-unsupported<br /> <br /> Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:<br /> * https://people.canonical.com/~ubuntu-security/cve/universe.html<br /> <br /> [[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br /> <br /> ==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br /> Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> ! Tukiaika<br /> |-<br /> | Ubuntu 19.04 (''Disco Dingo'')<br /> | 18. huhtikuuta 2019<br /> | {{kyllä|tuettu tammikuuhun 2020}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.10 (''Cosmic Cuttlefish'')<br /> | 18. lokakuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu heinäkuuhun 2019}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.04 LTS (''Bionic Beaver'')<br /> | 26. huhtikuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2023}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.10 (''Artful Aardvark'')<br /> | 19. lokakuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.04 (''Zesty Zapus'')<br /> | 13. huhtikuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.10 (''Yakkety Yak'')<br /> | 13. lokakuuta 2016<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.04 LTS (''Xenial Xerus'')<br /> | 21. huhtikuuta 2016<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2021}}<br /> |}<br /> {| class=&quot;wikitable mw-collapsible mw-collapsed&quot;<br /> ! colspan=&quot;3&quot; | Vanhemmat julkaisut<br /> |-<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.10 (''Wily Werewolf'')<br /> | 22. lokakuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.04 (''Vivid Vervet'')<br /> | 23. huhtikuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.10 (''Utopic Unicorn'')<br /> | 23. lokakuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.04 LTS (''Trusty Tahr'')<br /> | 17. huhtikuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.10 (''Saucy Salamander'')<br /> | 17. lokakuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.04 (''Raring Ringtail'')<br /> | 25. huhtikuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.10 (''Quantal Quetzal'')<br /> | 18. lokakuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.04 LTS (''Precise Pangolin'')<br /> | 26. huhtikuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.10 (''Oneric Ocelot'')<br /> | 13. lokakuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.04 (''Natty Narwhal'')<br /> | 28. huhtikuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.10 (''Maverick Meerkat'')<br /> | 10. lokakuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.04 LTS (''Lucid Lynx'')<br /> | 29. huhtikuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.10 (''Karmic Koala'')<br /> | 29. lokakuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.04 (''Jaunty Jackalope'')<br /> | 23. huhtikuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.10 (''Intrepid Ibex'')<br /> | 30. lokakuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.04 LTS (''Hardy Heron'')<br /> | 24. huhtikuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.10 (''Gutsy Gibbon'')<br /> | 18. lokakuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.04 (''Feisty Fawn'')<br /> | 19. huhtikuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.10 (''Edgy Eft'')<br /> | 26. lokakuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.06 LTS (''Dapper Drake'')<br /> | 1. kesäkuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.10 (''Breezy Badger'')<br /> | 13. lokakuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.04 (''Hoary Hedgehog'')<br /> | 8. huhtikuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 4.10 (''Warty Warthog'')<br /> | 20. lokakuuta 2004<br /> |}<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Ubuntu Suomi]]<br /> *[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle<br /> *[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br /> *[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br /> *[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br /> *[[Kuinka vaihdan työpöytäympäristöä Ubuntussa]]<br /> *[[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br /> * [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br /> * [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:<br /> <br /> ====Englanniksi====<br /> * [https://ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br /> * [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br /> * [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br /> * [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br /> * [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]<br /> * [https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF-aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa.<br /> * [http://ubuntu-manual.org/ Getting Started with Ubuntu] - Kattava ohjekirja aloittelevalle Ubuntu-käyttäjälle.<br /> <br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> {{debian}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> [[pl:Ubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=49382 2019-10-18T14:04:57Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Ubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Logo-ubuntu no(r)-black orange-hex.svg|200px]]<br /> | kuva=[[Tiedosto:Ubuntu-unity-16.04.png|200px]] <br /> | kuvateksti=Ubuntu 16.04 LTS Unity työpöytä<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br /> | viimeisin versio=[https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-release/2019-October/004845.html 19.10] <br /> | päivämäärä=17.10.2019<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 5v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=IA32, AMD64, ARMhf (ARMv7 + VFPv3-D16), ARM64; ja ainostaan palvelimille: ppc64le (POWER8 ja myöhemmät), s390x<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Edubuntu]], [[gNewSense]], [[Kubuntu]], [[Lubuntu]], [[Ubuntu GNOME]], [[Ubuntu Studio]], [[Ubuntu Touch]], [[Xubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://ubuntu.com/ ubuntu.com]<br /> }}<br /> <br /> '''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä moderniin palvelinkäyttöön ja sulautettuihin ratkaisuihin. Aiemmin Ubuntun kehittäjät pyrkivät luomaan helpon työpöytäkäyttöjärjestelmän, ja se on siksi edelleen varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa ”ihmiseltä ihmiselle” (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(philosophy)|Ubuntu-filosofia]]).<br /> <br /> Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br /> <br /> ==Asennus==<br /> Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[Shotwell]]-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan DVD:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-CD on saatavilla. <br /> <br /> Yhdellä DVD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin &lt;tt&gt;language-support-fi&lt;/tt&gt;. Ubuntu Finnish Remix DVD:lle suomenkielituki on lisätty. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella (”palvelin”), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Gobuntun työtä jatkoi [[gNewSense]].<br /> <br /> ==Pääkäyttäjän oikeudet==<br /> Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &amp;ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br /> <br /> Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br /> <br /> Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br /> <br /> ==Julkaisutahti==<br /> Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 16.04 tarkoittaa vuoden 2016 huhtikuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns. [[LTS]]-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 9 kuukauden sijaan 5 vuotta. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br /> <br /> ==Pakettivarastot ja tukiaika==<br /> Ubuntun paketit on jaettu eri pakettivarastoihin, niiden lisenssin, sekä tukitilanteen mukaan.<br /> * '''Main''' - tuetut ohjelmat<br /> * '''Restricted''' - tuetut ohjelmat joita ei ole julkaistu [[vapaa ohjelmisto|vapaalla]] lisenssillä<br /> * '''Universe''' - yhteisön ylläpitämät ohjelmat<br /> * '''Multiverse''' - epävapaat ohjelmat<br /> Käytössä olevan Ubuntun tukiajan voi tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status<br /> On huomattava että Canonical ei tarjoa minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä universe- ja multiverse-pakettivarastojen ohjelmille. Näin ollen vaikka LTS-version väitetäänkin olevan tuettu viiden vuoden ajan, ei suurimmalle osalle sen paketeista tarjota Canonicalin puolesta minkäänlaisia tietoturvapäivityksiä. Universen ja multiversen päivityksistä huolehtii erillinen vapaaehtoisista koostuva [https://wiki.ubuntu.com/MOTU MOTU]-tiimi (''Masters of the Universe'').<br /> <br /> Asennetut paketit joille ei Canonical ei tarjoa tietoturvapäivityksiä voidaan tarkastaa komennolla:<br /> $ ubuntu-support-status --show-unsupported<br /> <br /> Universe-pakettivaraston tietoturva-aukkoja voi tarkastella esimerkiksi täältä:<br /> * https://people.canonical.com/~ubuntu-security/cve/universe.html<br /> <br /> [[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Edesmenneen Shipit-palvelun kautta tilattuja Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br /> <br /> ==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br /> Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br /> <br /> ==Julkaisut==<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> ! Tukiaika<br /> |-<br /> | Ubuntu 19.04 (''Disco Dingo'')<br /> | 18. huhtikuuta 2019<br /> | {{kyllä|tuettu tammikuuhun 2020}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.10 (''Cosmic Cuttlefish'')<br /> | 18. lokakuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu heinäkuuhun 2019}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 18.04 LTS (''Bionic Beaver'')<br /> | 26. huhtikuuta 2018<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2023}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.10 (''Artful Aardvark'')<br /> | 19. lokakuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 17.04 (''Zesty Zapus'')<br /> | 13. huhtikuuta 2017<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.10 (''Yakkety Yak'')<br /> | 13. lokakuuta 2016<br /> | {{ei|tuki päättynyt}}<br /> |-<br /> | Ubuntu 16.04 LTS (''Xenial Xerus'')<br /> | 21. huhtikuuta 2016<br /> | {{kyllä|tuettu huhtikuuhun 2021}}<br /> |}<br /> {| class=&quot;wikitable mw-collapsible mw-collapsed&quot;<br /> ! colspan=&quot;3&quot; | Vanhemmat julkaisut<br /> |-<br /> ! Julkaisu<br /> ! Julkaisupäivä<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.10 (''Wily Werewolf'')<br /> | 22. lokakuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 15.04 (''Vivid Vervet'')<br /> | 23. huhtikuuta 2015<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.10 (''Utopic Unicorn'')<br /> | 23. lokakuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 14.04 LTS (''Trusty Tahr'')<br /> | 17. huhtikuuta 2014<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.10 (''Saucy Salamander'')<br /> | 17. lokakuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 13.04 (''Raring Ringtail'')<br /> | 25. huhtikuuta 2013<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.10 (''Quantal Quetzal'')<br /> | 18. lokakuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 12.04 LTS (''Precise Pangolin'')<br /> | 26. huhtikuuta 2012<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.10 (''Oneric Ocelot'')<br /> | 13. lokakuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 11.04 (''Natty Narwhal'')<br /> | 28. huhtikuuta 2011<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.10 (''Maverick Meerkat'')<br /> | 10. lokakuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 10.04 LTS (''Lucid Lynx'')<br /> | 29. huhtikuuta 2010<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.10 (''Karmic Koala'')<br /> | 29. lokakuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 9.04 (''Jaunty Jackalope'')<br /> | 23. huhtikuuta 2009<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.10 (''Intrepid Ibex'')<br /> | 30. lokakuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 8.04 LTS (''Hardy Heron'')<br /> | 24. huhtikuuta 2008<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.10 (''Gutsy Gibbon'')<br /> | 18. lokakuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 7.04 (''Feisty Fawn'')<br /> | 19. huhtikuuta 2007<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.10 (''Edgy Eft'')<br /> | 26. lokakuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 6.06 LTS (''Dapper Drake'')<br /> | 1. kesäkuuta 2006<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.10 (''Breezy Badger'')<br /> | 13. lokakuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 5.04 (''Hoary Hedgehog'')<br /> | 8. huhtikuuta 2005<br /> |-<br /> | Ubuntu 4.10 (''Warty Warthog'')<br /> | 20. lokakuuta 2004<br /> |}<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> *[[Ubuntu Suomi]]<br /> *[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle<br /> *[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br /> *[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br /> *[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br /> *[[Kuinka vaihdan työpöytäympäristöä Ubuntussa]]<br /> *[[Ubuntun ohjelmistolähteitä näytönohjain ajureille]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]<br /> * [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br /> * [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br /> * [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:<br /> <br /> ====Englanniksi====<br /> * [https://ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br /> * [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br /> * [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br /> * [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br /> * [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]<br /> * [https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF-aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa.<br /> * [http://ubuntu-manual.org/ Getting Started with Ubuntu] - Kattava ohjekirja aloittelevalle Ubuntu-käyttäjälle.<br /> <br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> {{debian}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> [[pl:Ubuntu]]</div>

User https://www.linux.fi/w/index.php?title=Lubuntu&diff=49381 2019-10-18T13:56:11Z

<p>User: päivitetty</p> <hr /> <div>{{Jakelu <br /> | nimi=Lubuntu<br /> | logo=[[Kuva:Lubuntu_logo.png|200px|Lubuntun logo.]]<br /> | kuva= <br /> | kuvateksti=<br /> | julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]]<br /> | viimeisin versio=[https://lubuntu.me/eoan-released/ 19.10] (Eoan Ermine)<br /> | päivämäärä=17.10.2019<br /> | julkaisusykli=6kk (LTS 24kk)<br /> | elinkaari=9kk (LTS 18kk - 3v)<br /> | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]]<br /> | tila=toiminnassa<br /> | arkkitehtuurit=i386, x86_64<br /> | äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br /> | sukulaisjakelut=[[Ubuntu]], [[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]]<br /> | kotisivu=[https://lubuntu.me/ lubuntu.me]<br /> }}<br /> <br /> '''Lubuntu''' on kevyttä [[LXQt]]-työpöytää ja [[Openbox]]-ikkunamanageria käyttävä [[Ubuntu]]-variantti. Alun perin Lubuntu oli saatavina Ubuntuun lokakuusta 2008 (8.10 Intrepid Ibex) alkaen, tosin vain erillisenä asennettavana ''lubuntu-desktop''-pakettina. 11 toukokuuta 2011, Lubuntu hyväksyttiin viralliseen Ubuntu-perheeseen, alkaen Lubuntu 11.10:sta.<br /> <br /> Xubuntun tavoin Lubuntun tehovaatimukset ovat alhaiset, ja siten soveltuu vähätehoisten laitteiden käyttöjärjestelmäksi, kuten mobiilit vempaimet ja vanhemmat laitteistot. Lubuntu tarvitsee vain puolet Xubuntun vaatimasta muistista, muttei se ole kaikkein [[Bodhi Linux|kevyin]] Ubuntu-pohjainen jakelu. <br /> <br /> ==Tukiaika==<br /> Muista Ubuntun versioista poiketen Lubuntun LTS-versiot ovat olleet tuettuja vain 24kk. Trusty Tahr onkin ensimmäinen versio, jota aiotaan tukea kolme vuotta.<br /> <br /> ==Laitteistovaatimukset (14.04 LTS)==<br /> * Intel Pentium II tai Celeron-prosessori [[wikipedia:en:Physical_Address_Extension|PAE]]-tuella. Lubuntu ei tue ''ei-PAE''-prosessoreja.<br /> * 128MB RAM<br /> <br /> ===PowerPC===<br /> * G4 867MHz CPU<br /> * 640MB RAM<br /> <br /> ===Mac Intel-prosessorilla===<br /> Toimii kaikilla malleilla.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [[wikipedia:fi:Lubuntu|Lubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br /> * [http://distrowatch.com/table.php?distribution=lubuntu DistroWatch - Lubuntu]<br /> <br /> {{ubuntu}}<br /> <br /> [[Luokka:Jakelut]]<br /> [[Luokka:Ubuntu]]<br /> <br /> [[pl:Lubuntu]]</div>

User