https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=194.240.230.144&feedformat=atomLinux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T13:37:17ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.41.0https://www.linux.fi/w/index.php?title=OpenSUSE&diff=1647OpenSUSE2005-06-30T10:13:15Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>SuSE:n nimi on alunperin lyhennys sanoista "Gesellschaft für Software und Systementwicklung mbH". SuSE Linux -[[Jakelut|jakelua]] kehitti saksalainen SuSE GmbH, jonka yhdysvaltalainen Novell osti. SuSE Linuxia myydään ohjekirjojen kanssa, mutta sen voi myös asentaa ilmaiseksi [http://fi.wikipedia.org/wiki/FTP FTP:ltä] asennuksen aikana imuroimalla tai DVD- tai CD-imageilta. Ilmainen asennus on yleensä mahdollista vasta parin kuukauden päästä varsinaisen jakelun ilmestymisestä. Susesta on saatavilla myös live-DVD. Kovin heikkotehoiseen koneeseen Susea ei välttämättä kannata asentaa.<br />
<br />
SuSE:n asetustyökalua YaST:ia (Yet another Setup Tool) on pitkään pidetty eräänä edistyksellisimmistä Linux-järjestelmän asetustyökaluista. Myös muuten Suse on erittäin edistynyt Linux-jakelu, joidenkin mielestä jopa edistynein. SuSE on yksi yritysmaailman suosituimmista Linux-jakeluista, ja myös IBM tekee läheistä Linux-yhteistyötä Novellin kanssa. Suomenkieliselle harmia saattaa aiheuttaa se, että Susen järjestelmätyökalujen suomennos ei toistaiseksi ole kovin hyvä.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
* [http://www.novell.com/linux/suse/index.html SuSE Linux]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Mandriva_Linux&diff=1364Mandriva Linux2005-06-30T10:00:45Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>'''Mandriva''', eli entinen ''Mandrake'', on yksi suosituimmista Linux-jakeluista. Erityisen sopiva se on aloittelijoille. Graafiset konfigurointityökalut ovat monipuoliset ja järjestelmän suomennos on kattava, vaikka sitä 'tankerokielisyydestä' on joskus syytettykin. Mandriva on kaupallinen jakelu, vaikka siitä onkin saatavilla ilmainen 'Limited Edition'. Mandrivaa on joskus myös kritisoitu puutteellisesta laitetuesta ja eräänlaisesta käyttäjän aliarvioinnista.<br />
<br />
Mandriva on sangen nuori jakelu. Sen kehitys alkoi vasta vuonna 1998. Ensimmäinen jakelu tehtiin muokkaamalla Redhat Linuxia käyttäjäystävällisempään suuntaan ja vaihtamalla oletustyöpöytäympäristö [[KDE]]:stä [[GNOME]]:een. Mandrivan pakettienhallintajärjestelmä on RedHatin [[RPM]].<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu]<br />
*[ftp://ftp.song.fi/pub/mirrors/Mandrake-linux/official/iso/ Mandrivan iso-imaget suomalaisella Songin ftp-palvelimella]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Slackware&diff=3267Slackware2005-06-30T09:32:44Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Slackware on yksi kaikkein vanhimmista Linux-jakeluista. Sen kehitys aloitettiin jo 1993. Tästä huolimatta Slackwarea kehitetään yhä aktiivisesti.<br />
<br />
Slackwarea pidetään tavallisesti pidemmälle edistyneiden käyttäjien jakeluna, mutta voi sitä uuden oppimiseen ennakkoluulottomasti suhtautuva aloittelijakin käyttää. Kaikki järjestelmän konfigurointi tapahtuu suoraan asetustiedostoja muokkaamalla, mikä on hyvin yleispätevä ja joustava tapa. Paketinhallintana on Slackwaren oma TGZ (Slackware Package Management). Nämä paketit ovat itse asiassa tar.gz-tiedostoja ja niitä hallintaan installpkg-, removepkg- ja upgradepkg-työkaluilla. Järjestelmän asennus on tekstipohjainen. Slackwarea jaellaan kahdella asennus-cd:llä. Ensimmäisellä cd:llä ovat binäärit. Tämä cd tarvitaan asennukseen. Toisella cd:llä ovat ohjelmien lähdekoodit.<br />
<br />
Slackware on yksi kaikkein mukautettavimmista Linux-jakeluista. Osaava saa sen sopimaan melkein mihin tahansa. Slackware on myös lähes ehdoton valinta, jos haluaa käyttää Linuxia esim. 386:lla.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
*[http://www.slackware.com/ Slackwaren kotisivu]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Palvelin&diff=3464Palvelin2005-06-29T09:43:50Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>'''Tietoliikenteessä''' '''palvelimella''' voidaan tarkoittaa sekä tietokoneessa pyörivää [[palvelinohjelmat|palvelinohjelmistoa]] että itse tietokonetta joka ajaa yhtä tai useampaa palvelinohjelmaa. Palvelinohjelmistojen tarkoituksena on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko [[verkko|verkon]] yli tai samassa tietokoneessa.<br />
<br />
'''Tietotekniikassa''' puhutaan myös abstraktista '''[[asiakas]]-palvelin'''-mallista, missä kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääritelyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.<br />
<br />
== Yleisimpiä palvelimia ==<br />
<br />
*Pelipalvelin (pitää yllä jotakin, yleensä [[internet|internetissä]] toimivaa [[Pelit|peliä]] jonne pelaajat voivat liittyä)<br />
*Sähköpostipalvelin (lähettää ja vastaanottaa [[sähköposti|sähköpostia]])<br />
*Web-palvelin (lähettää webselaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot)</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-aiheiset_wikit&diff=2062Linux-aiheiset wikit2005-06-29T09:41:54Z<p>194.240.230.144: /* Yleisesti Linuxia käsitteleviä wikejä */</p>
<hr />
<div>= Yleisesti Linuxia käsitteleviä wikejä =<br />
<br />
* [http://www.linuxguiden.no/ linuxguiden.no (Norja)]<br />
* [http://www.linuxguiden.se/ linuxguiden.se (Ruotsi)]<br />
* [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page Linuxquestions]<br />
* [http://www.linuxwiki.de/ Saksalainen Linux-wiki]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-aiheiset_wikit&diff=1343Linux-aiheiset wikit2005-06-29T09:41:31Z<p>194.240.230.144: /* Yleisesti Linuxia käsitteleviä wikejä */</p>
<hr />
<div>Tämän wikin lisäksi Linux-käyttöjärjestelmästä on ympäri Internetiä melkoinen määrä muitakin wikejä runsaalla kielien kirjolla. Tässäpä muutamia:<br />
<br />
<br />
= Yleisesti Linuxia käsitteleviä wikejä =<br />
<br />
* [http://www.linuxguiden.no/ linuxguiden.no (Norja)]<br />
* [http://www.linuxguiden.se/ linuxguiden.se/wiki (Ruotsi)]<br />
* [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page Linuxquestions]<br />
* [http://www.linuxwiki.de/ Saksalainen Linux-wiki]<br />
<br />
= Jakelukohtaisia wikejä =<br />
<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora -projektin wiki]<br />
* [http://gentoo-wiki.com/Main_Page Gentoo-wiki]<br />
* [http://qa.mandrakesoft.com/wiki Mandrakesoftin wiki]<br />
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linux -wiki]<br />
* [http://www.vectorlinux.com/wiki/ Vector Linuxin wiki]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Videon_toisto&diff=1584Videon toisto2005-06-28T09:32:42Z<p>194.240.230.144: /* Gxine */</p>
<hr />
<div>== Mplayer ==<br />
Mplayer mediasoitin osaa toistaa lukuisia eri video- ja audio tiedostoja. Esim. Mpeg-klipit, DivX- ja XviD-leffat, DVD:t, VideoCD:t, kaapatun DigiTV-streamin.<br><br />
MPlayer-ohjelman hallinta tapahtuu komentorivillä.<br />
<br />
Suositeltavin tapa MPlayerin asennukseen on asentaa se oman jakelun mukana tulevista paketeista (rpm, deb).<br />
<br />
Ohjelman kotisivu:<br />
[1][http://www.mplayerhq.hu/]<br />
<br />
== GMplayer/Kmplayer ==<br />
Graafinen käyttöliittymä Mplayerille.<br />
<br />
== Gxine ==<br />
[[Xine]]:n [[GTK]]-[[GUI]].<br />
<br />
== Kaffeine ==<br />
[[KDE]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[Xine]]n avulla.<br />
<br />
== Xine ==<br />
Suosittu DVD-, video- ja äänisoitin. Lukuisia GUI:ta.<br />
<br />
== Totem ==<br />
[[GNOME]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[Xine]]n avulla.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Videon_toisto&diff=1337Videon toisto2005-06-28T09:31:49Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>== Mplayer ==<br />
Mplayer mediasoitin osaa toistaa lukuisia eri video- ja audio tiedostoja. Esim. Mpeg-klipit, DivX- ja XviD-leffat, DVD:t, VideoCD:t, kaapatun DigiTV-streamin.<br><br />
MPlayer-ohjelman hallinta tapahtuu komentorivillä.<br />
<br />
Suositeltavin tapa MPlayerin asennukseen on asentaa se oman jakelun mukana tulevista paketeista (rpm, deb).<br />
<br />
Ohjelman kotisivu:<br />
[1][http://www.mplayerhq.hu/]<br />
<br />
== GMplayer/Kmplayer ==<br />
Graafinen käyttöliittymä Mplayerille.<br />
<br />
== Gxine ==<br />
[[Xine]]:n GTK-GUI.<br />
<br />
== Kaffeine ==<br />
[[KDE]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[Xine]]n avulla.<br />
<br />
== Xine ==<br />
Suosittu DVD-, video- ja äänisoitin. Lukuisia GUI:ta.<br />
<br />
== Totem ==<br />
[[GNOME]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[Xine]]n avulla.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Videon_toisto&diff=1336Videon toisto2005-06-28T09:28:44Z<p>194.240.230.144: /* Totem */</p>
<hr />
<div>== Mplayer ==<br />
Mplayer mediasoitin osaa toistaa lukuisia eri video- ja audio tiedostoja. Esim. Mpeg-klipit, DivX- ja XviD-leffat, DVD:t, VideoCD:t, kaapatun DigiTV-streamin.<br><br />
MPlayer-ohjelman hallinta tapahtuu komentorivillä.<br />
<br />
Suositeltavin tapa MPlayerin asennukseen on asentaa se oman jakelun mukana tulevista paketeista (rpm, deb).<br />
<br />
Ohjelman kotisivu:<br />
[1][http://www.mplayerhq.hu/]<br />
<br />
== GMplayer/Kmplayer ==<br />
Graafinen käyttöliittymä Mplayerille.<br />
<br />
== Xine ==<br />
<br />
== Totem ==<br />
[[GNOME]]:n ääni- ja videosoitin. Toistaa myös DVD:t [[Xine]]n avulla.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Levyn_polttaminen&diff=1834Levyn polttaminen2005-06-28T09:26:43Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>*[[Cdrecord]] <br />
Tekstipohjainen ohjelma, joka polttaa imagen levylle. Taustalla useimmissa Linuxin poltto-ohjelmissa.<br />
*[[K3B]]<br />
Aloittelijaystävällinen poltto-ohjelma KDE-ympäristöön. Taustalla cdrecord/mkisofs. Valtaosin suomennettu.<br />
*[[Konqueror]]<br />
Myös tällä se onnistuu.<br />
*[[Mkisofs]]<br />
Tekstipohjainen ohjelma, jolla voit tehdä image-tiedostoja. Taustalla useimmissa Linuxin poltto-ohjelmissa.<br />
*[[Nautilus]]<br />
Myös [[GNOME]]:n tiedostonhallintaohjelma osaa asian.<br />
*[[Nero]]<br />
Kaupallisesta ja Windows-piireissä suositusta poltto-ohjelmasta on olemassa myös Linux-versio. Suomennettu.<br />
*[[XCDRoast]]<br />
Hieman monimutkainen mutta toimiva poltto-ohjelma. Taustalla cdrecord/mkisofs. Suomennettu.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Pico&diff=3331Pico2005-06-28T09:11:00Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>[[Pine]]-sähköpostiohjelmaa varten kehitetty yksinkertainen ja helppokäyttöinen tekstieditori. [[Nano]] on Picosta tehty klooni laajemmilla toiminnoilla.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Nano&diff=3304Nano2005-06-28T09:08:29Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>[[Pico]]-klooni, jossa laajemmat toiminnot. Hyvin aloittelijaystävällinen. Suomennettu.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ohjelmat&diff=1396Ohjelmat2005-06-28T09:07:17Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Linuxissa toimivia ohjelmia<br />
<br />
<br />
= Internet =<br />
<br />
* [[IRC]]<br />
* [[P2P-ohjelmistot]]<br />
* [[Sähköpostiohjelmat]]<br />
* [[Tietoturva]] <br />
* [[Verkon analysointi]]<br />
* [[WWW-selaimet]]<br />
* [[Pikaviestintä]]<br />
* [[VOIP]]<br />
<br />
= Multimedia =<br />
<br />
* [[DVD/CD levyn valmistaminen]]<br />
* [[Musiikin toisto]]<br />
* [[Videon toisto]]<br />
* [[Kuvankäsittelyohjelmat]]<br />
<br />
= Ohjelmien kehitys =<br />
<br />
* [[Ohjelmointikielet]]<br />
* [[Kehitysympäristöt]]<br />
<br />
<br />
= [[Pelit]] =<br />
<br />
* [[Lautapelit]]<br />
* [[Klassikkopelit]]<br />
* [[Kaupalliset pelit]]<br />
* [[Ilmaiset pelit]]<br />
<br />
= Tekniikka =<br />
<br />
* [[CAD-ohjelmat]]<br />
* [[Elektroniikkaohjelmat]]<br />
<br />
<br />
= Tekstieditorit =<br />
* [[Emacs]]<br />
* [[Gedit]]<br />
* [[Jed]]<br />
* [[Kate]]<br />
* [[KWrite]]<br />
* [[Nano]]<br />
* [[Pico]]<br />
* [[SynEdit]]<br />
* [[Vi]]<br />
* [[Vim]]<br />
* [[Xemacs]]<br />
<br />
= Tietokannat =<br />
<br />
* [[MySQL]]<br />
* [[Oracle]]<br />
* [[PostgreSQL]]<br />
<br />
<br />
<br />
= Toimisto-ohjelmat =<br />
<br />
* [[Julkaisuohjelmat]]<br />
* [[Taloudenhallintaohjelmat]]<br />
* [[Taulukkolaskentaohjelmat]]<br />
* [[Tekstinkäsittelyohjelmat]]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=XEmacs&diff=3472XEmacs2005-06-28T09:00:59Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Erityisesti [[X]]-käyttöön tarkoitettu [[Emacs]]-versio. Kehitys erosi GNU Emacsista vuonna 1991. Vuodesta 1995 (versio 19.12) Xemacs on tukenut myös tekstipohjaista käyttöä.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Pikaviestint%C3%A4&diff=1345Pikaviestintä2005-06-28T08:54:51Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Linuxille on saatavilla hyvin suuri joukko erilaisia pikaviestimiä. Tässä muutama tunnetuinta.<br />
<br />
*[[Amsn]]<br />
MSN-pikaviestin. Helppo ja tyylikäs käyttöliittymä. Suomennettu.<br />
*[[Gaim]]<br />
Tukee protokollia AIM, ICQ, Yahoo!, MSN, Jabber, IRC, Napster, Gadu-Gadu ja Zephyr. Monipuoliset ominaisuudet. Suomennettu.<br />
*[[Kopete]]<br />
KDE:n pikaviestin. Tukee protokollia AIM, ICQ, MSN, Yahoo, Jabber, IRC, Novell GroupWise Messenger, Lotus SameTime ja SMS. Suomennettu.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
*[http://amsn.sourceforge.net/ Amsn:n kotisivu]<br />
*[http://gaim.sourceforge.net/ Gaimin kotisivu]<br />
*[http://kopete.kde.org/ Kopeten kotisivu]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Pikaviestint%C3%A4&diff=1333Pikaviestintä2005-06-28T08:54:18Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Linuxille on saatavilla hyvin suuri joukko erilaisia pikaviestimiä. Tässä muutama tunnetuinta.<br />
<br />
[[Amsn]]<br />
MSN-pikaviestin. Helppo ja tyylikäs käyttöliittymä. Suomennettu.<br />
[[Gaim]]<br />
Tukee protokollia AIM, ICQ, Yahoo!, MSN, Jabber, IRC, Napster, Gadu-Gadu ja Zephyr. Monipuoliset ominaisuudet. Suomennettu.<br />
[[Kopete]]<br />
KDE:n pikaviestin. Tukee protokollia AIM, ICQ, MSN, Yahoo, Jabber, IRC, Novell GroupWise Messenger, Lotus SameTime ja SMS. Suomennettu.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
[http://amsn.sourceforge.net/ Amsn:n kotisivu]<br />
[http://gaim.sourceforge.net/ Gaimin kotisivu]<br />
[http://kopete.kde.org/ Kopeten kotisivu]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Emacs&diff=1398Emacs2005-06-27T11:45:52Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>GNU Emacs on valtavan monipuolinen, suosittu ja perinteikäs tekstieditori, jonka kehityksen aloitti [[Richard Stallman]] ([[RMS]]) vuonna 1984. Emacsia voi laajentaa [[Emacs lisp]] -kielellä.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://www.gnu.org/software/emacs/ Emacsin virallinen kotisivu]<br />
* [http://www.emacswiki.org/cgi-bin/wiki Emacs-wiki]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Tekstieditorit&diff=1572Tekstieditorit2005-06-27T11:25:08Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Esimerkkejä tekstieditoreista, jotka ovat saatavilla Linuxiin.<br />
<br />
* [[GEdit]]<br />
* GNU [[nano]]<br />
* [[Emacs]]<br />
* [[Kate]]<br />
* [[KWrite]]<br />
* [[Jedit]]<br />
* [[Pico]]<br />
* [[SynEdit]]<br />
* [[VIM]]<br />
* [[Xemacs]]<br />
<br />
Listassa on vain murto-osa olemassa olevista ohjelmista.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=GTK%2B&diff=1325GTK+2005-06-27T11:24:07Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>GTK+ (Gimp ToolKit) on käyttöliittymäelementtien ([[widget]], vimpain) kirjasto jolla saadaan graafinen käyttöliittymä. GTK:n kehitys alkoi [[GIMP | The GIMP]]-kuvankäsittelyohjelman kehittelyn myötä. GTK-kirjastoa käyttäviä ohjelmia voidaan kirjoittaa C:n ja C++:n lisäksi monilla muilla ohjelmointikielillä.<br />
<br />
= Linkkejä = <br />
* [http://www.gtk.org/ Kotisivu]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Fedora_Linux&diff=1498Fedora Linux2005-06-27T11:21:32Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. Red Hat oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi, ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.<br />
<br />
Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja kesäkuuhun 2005 mennessä ulos on jo tullut neljä versiota, jotka on numeroitu Fedora Core 1, 2, 3 ja 4.<br />
<br />
Fedora on saatavilla neljällä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. Jotta jakelu mahtuisi neljälle cd:lle, on Fedora Core 4:stä poistettu esim. [[Xemacs]] ja [[Xfce]]. Nämä ja monet muut ohjelmat ovat kuitenkin saatavilla [[Fedora Extras]] -projektin kautta.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://fedora.redhat.com Fedora Core]<br />
* [http://www.fedoraproject.org/wiki/Extras Fedora Extras Fedora-projektin wikissä.]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Xfce&diff=3471Xfce2005-06-27T11:12:51Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Xfce on kevyt ja monipuolinen [[työpöytäympäristö]] [[X]]:lle. Xfce sisältää mm. monipuoliset asetustyökalut sekä tiedostonhallintaohjelman. Myös teemoja on runsaasti saatavilla. Xfce on suomennettu.<br />
<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
* [http://www.xfce.org/ Xfce:n kotisivu]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Wvdial&diff=1727Wvdial2005-06-27T11:04:38Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>[[PPP]]-yhteyden muodostamiseen tarkoitettu tekstipohjainen ohjelma. Wvdialille on saatavissa useita GUI:ta eli graafisia käyttöliittymiä. Näitä ovat esimerkiksi [[X-wvdial]], [[QtWvdial]], [[KWvdial]] sekä [[GPPP-Wvdial]]. Wvdialin konfigurointi tapahtuu muokkaamalla tiedostoa /etc/wvdial.conf. Komennolla <tt>man wvdial.conf</tt> saat lisää tietoja.</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=KPPP&diff=3411KPPP2005-06-27T10:55:33Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>[[KDE]]:n [[PPP]]-yhteystavan muodostama ohjelma. KPPP:n käyttöliittymä on graafinen ja helppokäyttöinen. Se on myös suomennettu. KPPP:n lisäksi toinen suosittu PPP-yhteydenmuodostusohjelma on [[Wvdial]].</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-aiheiset_wikit&diff=1342Linux-aiheiset wikit2005-06-27T10:50:36Z<p>194.240.230.144: /* Yleisesti Linuxia käsitteleviä wikejä */</p>
<hr />
<div>Tämän wikin lisäksi Linux-käyttöjärjestelmästä on ympäri Internetiä melkoinen määrä muitakin wikejä runsaalla kielien kirjolla. Tässäpä muutamia:<br />
<br />
<br />
= Yleisesti Linuxia käsitteleviä wikejä =<br />
<br />
* [http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside linuxguiden.no (Norja)]<br />
* [http://www.linuxguiden.se/wiki/index.php/Huvudsida linuxguiden.se/wiki (Ruotsi)]<br />
* [http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Main_Page Linuxquestions]<br />
* [http://www.linuxwiki.de/ Saksalainen Linux-wiki]<br />
<br />
= Jakelukohtaisia wikejä =<br />
<br />
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora -projektin wiki]<br />
* [http://gentoo-wiki.com/Main_Page Gentoo-wiki]<br />
* [http://qa.mandrakesoft.com/wiki Mandrakesoftin wiki]<br />
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntu Linux -wiki]<br />
* [http://www.vectorlinux.com/wiki/ Vector Linuxin wiki]</div>194.240.230.144https://www.linux.fi/w/index.php?title=AbiWord&diff=1850AbiWord2005-06-27T10:45:25Z<p>194.240.230.144: </p>
<hr />
<div>Abiword on [[GNOME Office]]en kuuluva kevyt ja nopea tekstinkäsittelyohjelma. Abiword on suomennettu.<br />
<br />
= Linkkejä =<br />
<br />
AbiWordin kotisivut http://www.abisource.com/</div>194.240.230.144