https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&user=Otto&feedformat=atom
Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]
2024-03-28T19:43:20Z
Käyttäjän muokkaukset
MediaWiki 1.41.0
https://www.linux.fi/w/index.php?title=IRC&diff=37535
IRC
2013-05-23T06:17:32Z
<p>Otto: poistettu listasta irc-kanavat joilla ei ole enää yhtään keskustelijoita</p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
IRC (Internet Relay Protocol) on keskustelupalvelimia käyttävä internet-keskusteluprotokolla, joka on suomalaista alkuperää. Lue aiheesta tarkemmin Wikipedian [[wikipedia:fi:IRC|IRC-artikkelista]].<br />
<br />
Varmaankin eniten käytetty IRC-ohjelma on suomalainen [[Irssi]]. Se on tekstipohjainen ja tästä syystä sitä on helppo etäkäyttää [[SSH]]-yhteyden kautta [[Screen|GNU screenin]] avustuksella. Irssille löytyy sen omalta nettisivulta hyvin paljon valmiita skriptejä (auto-op, away, tietovisa tms.), teemoja ja joitain plugineja. Irssin omien nettisivujen ulkopuolelta löytyvä yksi hyödyllinen skripti on [http://wouter.coekaerts.be/site/irssi/nicklist nicklist]. Tämän skriptin avulla saa irssi-ikkunaan näkyviin kanavalla olijat. Skriptin tekijän kotisivuilla on hyvät ohjeet, miten kyseisen skriptin saa käyttöön. <br />
<br />
Tekstipohjaisista järjestelmistä on myös olemassa [[ircII]] ja [[BitchX]], jotka ovat varsin monipuolisia ohjelmistoja. Graafisina ohjelmina tarjolla on mm. [[XChat]] (ja XChat-GNOME), [[Kvirc]] ja [[Konversation]]. [[:Luokka:Pikaviestimet|Pikaviestinohjelmista]] mm. [[Pidgin]] (ent. Gaim) ja [[Kopete]] tukevat IRC-protokollaa.<br />
<br />
==Linux-aiheisia suomenkielisiä IRC-kanavia==<br />
Suurin osa Linux-aiheisista IRC-kanavista on periaatteessa keskittynyt tietyn [[jakelu]]n ympärille, mutta yleensä kaikkien jakeluiden käyttäjät ovat tervetulleita. Lisäksi on olemassa muutamia kaikille yhteisiä kanavia.<br />
<br />
'''Freenode'''<br />
*<nowiki>#</nowiki>vapaakoodi<br />
* [irc://irc.freenode.net/fedora-fi fedora-fi]<br />
*<nowiki>#</nowiki>flug-fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>kubuntu-fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>ubuntu-fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>gentoo-fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>opensuse-fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>mandriva-fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>kde-fi<br />
'''IRCnet'''<br />
*<nowiki>#</nowiki>[[linux^n00bs]]<br />
*<nowiki>#</nowiki>linuxfin<br />
*<nowiki>#</nowiki>debian.fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>fedora.fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>gentoo.fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>mandriva.fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>wikilinux<br />
*!kubuntu<br />
*<nowiki>#</nowiki>ubuntu.fi<br />
'''QuakeNet'''<br />
*<nowiki>#</nowiki>linux.fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>ubuntu.fi<br />
*<nowiki>#</nowiki>gentoo.fi<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Unicode#IRC|IRC ja siirtyminen UTF-8-merkistöön]]<br />
*[[Linux.fi:IRC|Tämän wikin IRC-kanava]]<br />
*[[Eggdrop]]<br />
*[[Bitlbee]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:IRC|IRC suomenkielisessä Wikipediassa]]<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]][[Luokka:Pikaviestimet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntun_asennuksen_j%C3%A4lkeiset_toimet&diff=37315
Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet
2013-03-13T06:58:08Z
<p>Otto: /* Näytön lukitus pois päältä */</p>
<hr />
<div>[[Ubuntu]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeen. Muutamat lisätarpeet ovat kuitenkin yleisiä, joten ne on listattu alla.<br />
<br />
== Ulkoasun vaihtaminen miellyttävämmäksi ==<br />
Ubuntun vakioulkoasu on melko synkkä eikä välttämättä kaikille mieluisa. Ulkoasun teemaa ja taustakuvaa voi vaihtaa valitsemalla oikeassa ylänurkassa oleva painike ja avatusvasta valikosta ''Järjestelmäasetukset'' ja edelleen osasto '''Ulkoasu.''<br />
<br />
== Perinteisen Gnome käyttöliittymän käyttöönotto ==<br />
Jos et pidä Ubuntun uudesta Unity käyttöliittymästä, voit halutessasi käyttää myös perinteistä Gnomen käyttöliittymää siirtymällä sovellusvalikoimaan ja hakemalla sovellusvalikoimasta Gnome fallback session -pakettia, jonka jälkeen sovellusvalikoimaan ilmestyy GNOME Session Manager - GNOME fallback session. Asenna se.<br />
Asennuksen jälkeen kirjaudu uudelleen ja kirjautumisvaiheessa valitse Ubuntu -kuvakkeesta "Gnome Classic".<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install gnome-session-fallback<br />
<br />
== Automaattinen sisäänkirjautuminen ==<br />
Jos et jaksa aina aloittaa tietokoneen käyttöä tekemällä sisäänkirjautumisen itse, voit asettaa haluamasi käyttäjätunnuksen kirjautumaan sisään automaattisesi valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjätilit'' ja sieltä haluamasi käyttäjän ja sitten valinnan ''Automaattinen kirjautuminen'' Päällä/Pois. Vaikka salasanaa ei enää kysytä sisäänkirjatumisvaiheessa, tarvitaan sitä edelleen aina, kun käyttäjätunnuksella tehdään ylläpitotoimenpiteitä.<br />
<br />
== Automaattiset tietoturvapäivitykset ==<br />
Avaa ohjelma ''Päivitysten hallinta'' ja valitse Asetukset ja edelleen ''Kun tietoturvapäivityksiä saatavilla: Lataa ja asenna automaattisesti. Saman ohjelman kautta voit myös helposti tarkistaa ja asentaa päivityksiä. Itse asiassa ko. ohjelma käynnistyy ajoittain automaattisesti ja ehdottaa päivitysten asentamista vaikka et sitä itse muistaisikaan avata.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Ubuntun päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komennot<br />
[[sudo]] [[apt-get]] update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
Ensimmäisellä kerralla päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Automaattiset tietoturvapäivitykset:<br />
<br />
sudo -s<br />
cat > /etc/apt/apt.conf.d/10periodic << EOF<br />
APT::Periodic::Update-Package-Lists "1";<br />
APT::Periodic::Download-Upgradeable-Packages "1";<br />
APT::Periodic::AutocleanInterval "0";<br />
APT::Periodic::Unattended-Upgrade "1";<br />
EOF<br />
<br />
== Näytön lukitus pois päältä ==<br />
Vakioasetuksilla Ubuntu sulkee näytön ja lukitsee näytön kymenen minuutin käyttämättömyyden jälkeen. Tämä voi olla kotikäytössä ärsyttävää, joten ne kannattaa kytkeä pois valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Näytön kirkkaus ja lukitus'' ja kohta Automaattinen lukitus: Päällä/Pois.<br />
<br />
===Sama komentorivillä===<br />
gsettings set org.gnome.desktop.screensaver lock-enabled false<br />
<br />
== Apport-virheraporttien estäminen ==<br />
Ubuntussa on käytössä Apport-toiminto, joka seuraa ohjelmien kaatumista ja havaitessaan sellaisen auttaa käyttäjää tekemään virheraportin. Valitettavasti Apportilla tulee usein vääriä positiivisia havaintoja, eikä käyttäjä saa mitään jatkotietoa miten tehtyä raporttia on käsitelty, joten Apportista on oikeastaan vain vaivaa ilman hyötyä. Apportin voi poistaa käytöstä komennolla:<br />
sudo apt-get remove apport apport-gtk apport-symptoms python-apport<br />
<br />
== Näytönsäästäjä säästämään virtaa ==<br />
Ubuntun on asetettu oletuksena toimimaan siten, että näyttö sammutataan 10 minuutin kuluttua jos käyttäjä ei tee tietokoneella mitään. Jos haluaa, että koko kone menee virransäästötilaan voi asetuksia säätää kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Virransäästö''.<br />
<br />
== Automaattinen kellonajan tarkistus ==<br />
Jos haluat että järjestemäsi säätää tietokoneen kello automaattisesti hakemalla Internetin aikapalvelimista täsmällisen ajan, valitse ''Järjestelmäasetukset > Aika ja päiväys'' ja edelleen ''Aseta aika: Automaattisesti internetistä''.<br />
<br />
== Käyttöjärjestelmän kielivaihtoehtojen säätö ==<br />
Jos asennusvaiheessa unohdit valita suomen käyttöliittymäsi kieleksi, tai haluat asennuksen jälkeen lisää kielivaihtoehtoja esimerksi muita käyttäjiä varten, voi tehdä sen helposti valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Kieliasetukset'' ja ''edelleen Asenna tai poista kieliä...''<br />
<br />
=== Sama konentorivillä ===<br />
sudo apt-get install langauge-pack-gnome-fi<br />
<br />
== Käyttäjätunnusten lisääminen ==<br />
Jokaisella tietokonetta käyttävällä henkilöllä kannattaa olla oma käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksia voi luoda ylläpito-oikeuksin varustettu käyttäjä kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'' tai suoraan napsauttamalla yläpalkissa näkyvää käyttäjänimeä ja valitsemalla kohdan ''Käyttäjätilit''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
sudo adduser matti<br />
<br />
== Salasanan vaihtaminen ==<br />
Käyttäjien salasanat ovat tärkein osa tietoturvaa ja jokaisen käyttäjän tulisi vaihtaa salasansa säännöllisesti. Sen voi tehdä valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'', valitsemalla oman käyttäjänsä ja sitten napsauttamalla riviä ''Salasana''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
passwd<br />
<br />
== Rajoitetut laitteistoajurit ==<br />
Ubuntu tukee muutamia laiteajureita, jotka ovat vapaasti käytettävissä, mutta joiden lähdekoodi ei ole avoin. Nämä rajoitetut laiteajurit täytyy kuitenkin aktivoida erikseen ohjelmalla ''Lisäajurit''. Ostaessa tietokoneeseen uusia laitteta kannattaa kuitenkin aina suosia sellaisia, joille löytyy täysin vapaat ja avoimet ajurit.<br />
<br />
== Suljetut tiedostomuodot ==<br />
[[Flash|flashin]] ja muiden useiden muiden suljettujen tiedostomuotojen tuen asennus tapahtuu hakemalla Ubuntun Sovellusvalikoimasta "rajoitetut lisäosat" tai komennolla<br />
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Ubuntun viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Ubuntu ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
=== Medibuntu ja epävapaat koodekit ===<br />
Suosituin niistä on Medibuntu, jonka saa käyttöön ja sieltä ei-vapaat koodekit asennettua loitsulla:<br />
sudo -E wget --output-document=/etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list http://www.medibuntu.org/sources.list.d/$(lsb_release -cs).list<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get --yes --quiet --allow-unauthenticated install medibuntu-keyring<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get install non-free-codecs<br />
<br />
=== Webupd8 ja Oracle Java 7 ===<br />
Javaa käytettäessä kannattaa käyttää vapaata OpenJDK-versiota. Valitettavasti eräät verkkopalvelut kuten sampopankki.fi vaatii nimenomaisesti suljetun lähdekoodin Oracle Javan ja siitä version 7. Oracle on Sun Javan ostamisen jälkeen tiukentanut Java-versionsa jakeluehtoja, joten enää ei ole suoraan [[Java Ubuntussa]] valmiina, vaan pitää käyttää [http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html kolmannen osapuolen] ohjelmalähteitä, esim:<br />
sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install oracle-java7-installer<br />
<br />
==Selaimet==<br />
<br />
===Firefox===<br />
Ubuntun perusasennuksessa tulee oletuksena mukana [[Firefox]]-selain.<br />
<br />
===Google Chrome===<br />
Google Chromen vapaan lähdekoodin vastaava on nimeltään Chromium. Löytyy Sovellusvalikoimasta tai sen voi asentaa konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install chromium-browser<br />
<br />
===Opera===<br />
Opera täytyy hakea erikseen [http://www.opera.com/browser/download/ Operan kotisivulta]. Lataa [[deb]]-paketti ja avaa Lataukset-kansio. Klikkaa kaksi kertaa asennuspakettia niin Opera asentuu.<br />
<br />
==Sähköposti==<br />
Ubuntu 12.04 versiossa tulee automaattisesti [[Mozilla]] [[Thunderbird]] -sähköpostiohjelma. Ubuntun aiemmissa versioissa oletussähköposti on [[Evolution]].<br />
<br />
== Oletussovellukset ==<br />
Oletussovellukset voi asettaa Järjestelmäasetuksien ''Tiedot''-valikossa. Täällä voi valita millä ohjelmalla avataan ääni- ja videotiedostot tai mikä on sähköpostiohjelma on oletuksena.<br />
<br />
==Palomuuri ja virustorjunta==<br />
Ubuntussa ei tällä hetkellä ole huolta viruksista, joten [[virustorjunta|virustorjuntaohjelmistoa]] ei kotikäyttäjän tarvitse asentaa. Palomuuriakaan ei ole, koska Ubuntussa ei ole vakiona mitään avoimia portteja, joita palomuurilla tarvitsisi suojata. Halutessaan toki [[Palomuuri|palomuurin]] voi kytkeä päälle, mikä onnistuu helpoiten hakemalla Sovellusvalikoimasta hakusanalla [[gufw]] tai konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install gufw<br />
Asennuksen jälkeen Ubuntun valikkoon ilmestyy "palomuurin asetukset"-kuvake, josta voi laittaa palomuurin päälle ja sitten sulkea ikkunan. Palomuurin asetukset-ikkunaa ei tarvitse pitää näkyvillä, kuten Windowsista on saattanut tottua että palomuuri on näkyvä ohjelma. Linuxissa [[palomuuri]] toimii järjestelmässä taustalla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntun asennus]]<br />
*[[Ubuntun paketinhallinta]]<br />
*[[Ubuntun päivittäminen]]<br />
<br />
==Lisätietoja muualla==<br />
Ubuntu 10.04:n asentamisen jälkeisiä suositeltuja toimenpiteitä helposti kopioitavina komentoina on listattu sivulla http://ubuntu.sange.fi/opi<br />
<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37309
LTSP
2013-03-08T09:49:18Z
<p>Otto: /* Epoptes */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:<br />
sudo ltsp-build-client<br />
<br />
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
Aja vielä varmuuden vuoksi<br />
sudo service isc-dhcp-server start<br />
sudo service nbd-server start<br />
<br />
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== Epoptes ====<br />
<br />
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna Epoptes (''sudo apt-get install epoptes'') ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.<br />
<br />
Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:<br />
<br />
sudo chroot /opt/ltsp/i386<br />
mount -t proc proc /proc<br />
apt-get install epoptes-client<br />
epoptes-client -c<br />
exit<br />
sudo ltsp-update-image<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37308
LTSP
2013-03-08T09:41:19Z
<p>Otto: /* Pääteympäristölevykuvan luominen */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:<br />
sudo ltsp-build-client<br />
<br />
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
Aja vielä varmuuden vuoksi<br />
sudo service isc-dhcp-server start<br />
sudo service nbd-server start<br />
<br />
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== Epoptes ====<br />
<br />
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. [http://www.epoptes.org/installation Asenna Epoptes] ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.<br />
<br />
Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:<br />
<br />
sudo chroot /opt/ltsp/i386<br />
mount -t proc proc /proc<br />
apt-get install epoptes-client<br />
epoptes-client -c<br />
exit<br />
sudo ltsp-update-image<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37307
LTSP
2013-03-08T09:38:34Z
<p>Otto: /* Epoptes */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:<br />
sudo ltsp-build-client<br />
<br />
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== Epoptes ====<br />
<br />
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. [http://www.epoptes.org/installation Asenna Epoptes] ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.<br />
<br />
Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:<br />
<br />
sudo chroot /opt/ltsp/i386<br />
mount -t proc proc /proc<br />
apt-get install epoptes-client<br />
epoptes-client -c<br />
exit<br />
sudo ltsp-update-image<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37306
LTSP
2013-03-08T09:31:12Z
<p>Otto: /* Epoptes */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:<br />
sudo ltsp-build-client<br />
<br />
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== Epoptes ====<br />
<br />
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. [http://www.epoptes.org/installation Asenna Epoptes] ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.<br />
<br />
Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:<br />
<br />
sudo chroot /opt/ltsp/i386<br />
mount -t proc proc /proc<br />
apt-get install epoptes-client<br />
epoptes-client -c<br />
exit<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37305
LTSP
2013-03-08T08:23:46Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:<br />
sudo ltsp-build-client<br />
<br />
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== Epoptes ====<br />
<br />
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna epoptes ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37304
LTSP
2013-03-08T08:15:04Z
<p>Otto: /* iTalc */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
Jos asensit LTSP-palvelimen jälkikäteen (komennolla ''sudo apt-get install ltsp-server-standalone'') pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento ''sudo ltsp-build-client''. Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== Epoptes ====<br />
<br />
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna epoptes ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37302
LTSP
2013-03-07T18:27:02Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
Jos asensit LTSP-palvelimen jälkikäteen (komennolla ''sudo apt-get install ltsp-server-standalone'') pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento ''sudo ltsp-build-client''. Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
==== LTSP:n asetusten säätö ====<br />
<br />
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37301
LTSP
2013-03-07T15:22:12Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
Jos asensit LTSP-palvelimen jälkikäteen (komennolla ''sudo apt-get install ltsp-server-standalone'') pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento ''sudo ltsp-build-client''. Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37300
LTSP
2013-03-07T15:04:06Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin<br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
Jos asensit LTSP-palvelimen jälkikäteen (komennolla ''sudo apt-get install ltsp-server-standalone'') pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento ''sudo ltsp-build-client''. Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-ty%C3%B6aseman_liitt%C3%A4minen_Windows_AD-toimialueeseen&diff=37299
Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen
2013-03-07T10:39:37Z
<p>Otto: /* Ylläpito-oikeudet Linux-työasemaan */</p>
<hr />
<div>'''Tämän artikkelin on laatinut Otto Kekäläinen ([http://seravo.fi/ Linux-tuki.fi/Seravo Oy]) koulutuskäyttöön'''<br />
<br />
Windowsia käyttävissä yrityksissä on tyypillisesti '''Windows-toimialue''' (Active Directory, AD), johon '''jokaisella yrityksen työntekijällä on oma käyttäjätunnus ja salasana'''. Sisäänkirjauduttuaan käyttäjälle latautuu hänen oma roaming-profiilinsa ja hänelle näkyy Windows-palvelinten verkkolevyjä sekä verkkotulostimia sen mukaan, mitä AD:ssä on hänelle määritelty. Käyttäjällä on myös jossain määrin kertakirjautuminen käytössä, eli esimerkiksi MS Outlook osaa hakea yrityksen Exchange-palvelimelta suoraan käyttäjän omat sähköpostit ja kalenterit ilman että käyttäjätunnusta tai salasanaa kysytään uudestaan.<br />
<br />
Tällaisten ympäristöjen käyttäjät ja usein myös ylläpitäjät luulevat olevansa täysin sidoksissa Microsoftin työasematuotteisiin, mutta itse asiassa '''tällaisessa ympäristössä voi käyttää myös Linux-työasemia'''. Kiitos [http://fsfe.org/projects/ms-vs-eu/ms-vs-eu.fi.html yhteentoimivuutta edistävien järjestöjen toiminnan] EU pakotti Microsoftin julkaisemaan rajapintamäärittelyt, joita hyödyntäen on voitu kehittää ohjelmistoja kuten esimerkiksi [http://www.samba.org/ Samba]. Yhteentoimivuutta helpottaa myös se, että Microsoft on soveltanut AD:ssä LDAP- ja Kerberos-tekniikoita, jotka ovat olleet ja ovat edelleen avoimia. Microsoftin toteutukset tosin eivät ole täysin näiden standardien mukaisia &ndash; Microsoft ilmoittaa itse poikenneensa standardeista koska haluaa tarjota käyttäjille enemmän ominaisuuksia, toiset taas pitävät todellisena syynä tahallista yhteentoimivuuden rikkomista, jotta kilpaileviin tuotteisiin siirtyminen olisi vaikeampaa. <br />
<br />
Sambaan liittyy sekä palvelinohjelmia, joilla Windowsin omat AD-, verkkolevy- ja tulostinpalvelimet voidaan korvata, sekä asiakasohjelmia joilla näitä palveluita voi käyttää Linux-työasemassa. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä voi tehdä Linux-työasemalla tekemättä mitään muutoksia palvelimille. Muita vastaavia ohjelmia ovat Beyond Trust - PowerBroker Identity Services Open Edition (entinen Likewise) sekä Centrify Express.<br />
<br />
Jos yrityksessä otetaan käyttöön VALO-strategia, jossa pääosa työasemista alkaa olla Linuxeja, voi Windows-palvelimet lopulta korvata Samba-palvelimilla, joita sekä Linux- että Windows-työasemat käyttävät.<br />
<br />
== Windows-toimialueelle liittyminen ==<br />
<br />
Toimialueelle liittymistä varten tarvitaan:<br />
* pääkäyttäjäoikeus omaan Linux-työasemaan<br />
* Windows-verkon käyttäjätunnus ja salasana<br />
* toimialueen täydellinen verkkonimi, esim. yritys.fi tai (mieluiten ei yritys.local, koska .local pääte häiritsee lähiverkon nimipalvelutoimintaa)<br />
<br />
Helpoin tapa liittää työasema Windows-toimialueeseen lienee käyttää Likewise Open -ohjelmistoa.<br />
<br />
Asenna ensin ohjelmisto. Ubuntussa se tapahtuu komennolla:<br />
sudo apt-get install likewise-open<br />
<br />
Asennusohjelman aikana asentuu myös Kerberos-asiakasohjelma. Kun se kysyy REALM-nimeä, syötä toimialue isoilla kirjaimilla, esim YRITYS.FI. Muut Kerberoksen kysymykset voi jättää vakioasetuksille (tyhjät).<br />
<br />
Sen jälkeen suorita liittäminen komennolla:<br />
sudo domainjoin-cli join yritys.fi Tunnus<br />
<br />
Jos kaikki menee hyvin, näkyy ruudulla SUCCESS. Käynnistä Linux-työasema uudestaan, ja sisäänkirjautumisruudulla voit kirjautua sisään kirjoittamalla "DOMAIN\tunnus". Sisäänkirjautumisen jälkeen voit valita Sijainti > Verkko ja selata verkkolevyjä, joihin käyttäjätunnuksellasi on oikeus. Voit myös lisätä tulostimia valitsemalla Järjestelmä > Ylläpito > Tulostus.<br />
<br />
Windows AD:n vakioasetuksilla kuka tahansa käyttäjä voi tehdä työaseman liittämisen 10 kertaa, ja silloin työasema ilmestyy Computers-ryhmään. <br />
<br />
Linuxiin sisäänkirjautuminen tapahtuu PAM-järjestelmän kautta (pluggable authentication modules). PAM on rajapinta, jonka taustalla voi olla minkälainen käyttäjätunnistus tahansa. Vakioasetuksilla PAM käyttää /etc/shadow-tiedostossa olevia tunnuksia ja salasanoja, mutta Likewisen myötä on PAM-moduulit, jotka tarkistavat tunnuksen ja salansanan AD:lta. Järjestelmän ansiosta myös esimerkiksi salasana vaihtaminen onnistuu, kuten myös salasanan vanhentuminen tai pakotettu salasanan vaihto. PAM:ia käyttää pääsääntöisesti kaikki Linuxin palvelinjärjestelmät, eli myös tekstipohjainen sisäänkirjautuminen, graafinen GDM ja vaikkapa SSH-palvelin.<br />
<br />
<br />
=== Ubuntu 12.04 ja LightDM vapaa kirjautumiskenttä ===<br />
Ubuntun uudemmissa versioissa on käytössä sisäänkirjautumisnäkymänä LigtDM, jossa vakiona ei ole lainkaan vapaatekstikenttää sisäänkirjautumista varten. Sellaisen saa kuitenkin näkyviin muokkaammlla tiedostoa ''/etc/lightdm/lightdm.conf'' (esim. ''sudo gedit /etc/lightdm/lightdm.conf'') ja asettamalla rivin:<br />
greeter-show-manual-login=true<br />
<br />
Asetus tulee voimaan lightdm:n (tai koko järjestelmän) uudelleenkäynnistymisen jälkeen, minkä voi laukaista manuaalisesti komennolla<br />
sudo service lightdm restart<br />
<br />
Jos työasema halutaan pois Windows-verkosta, voidaan ajaa komento:<br />
sudo domainjoin-cli leave<br />
<br />
=== Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta ===<br />
Sisäänkirjautuminen on kätevämpää jos sisäänkirjauduttaessa ei tarvitse kirjoittaa "DOMAIN\tunnus" vaan pelkkä "tunnus" riittäisi. Oletustoimialueen saa käyttöön muuttamalla Likewisen asetuksia komennolla:<br />
<br />
sudo lwconfig AssumeDefaultDomain true<br />
<br />
=== Ylläpito-oikeudet Linux-työasemaan ===<br />
<br />
AD-käyttäjällä ei oletuksena ole juurikaan oikeuksia työasemaan. Esimerkiksi sudo-oikeudet pitää myöntää erikseen. Alla olevan rivin lisääminen /etc/sudoers -tiedostoon antaa kaikille domain^admins-ryhmän jäsenille sudo-oikeudet (jos oletustoimialue ei ole valittuna, muista nimeä tyhmä tyyliin %DOMAIN\domain^admins).<br />
<br />
%domain^admins ALL=(ALL:ALL) ALL<br />
<br />
=== Tiedostojaot ja muu yhteistoiminta Samban kanssa ===<br />
Lisätietoja löytyy [http://download1.beyondtrust.com/Technical-Support/Downloads/files/pbise/Manuals/likewise-samba-guide.html Likewisen Samba-dokumentaatiosta], mutta nopeat loitsut alla:<br />
<br />
sudo apt-get install samba<br />
sudo samba-interop-install --install<br />
<br />
Valitettavasti tämä ei toimi enää Ubuntu 12.04 versiossa, ks. [https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/likewise-open/+bug/992970 bugiraportti #992970]. Ratkaisu on asentaa LikewiseOpen 7.0.<br />
<br />
=== Virhetilanteita ===<br />
<br />
Jos Kerberoksen asetukset haluaa tehdä uudestaan, voi ajaa komennon ''sudo dpkg-reconfigure krb5-config'' tai muokata suoraan tiedostoa ''sudo nano /etc/krb5.conf''.<br />
<br />
LikeWiseen kuuluu paljon erilaisia analysointikomentoja. Kaikki saatavilla olevat LikeWise-komennot näkee näppärästi kun kirjoittaa komentoriviin ''lw-'' ja painaa pari kertaa sarkainta (tab).<br />
<br />
=== Lisätietoja ===<br />
<br />
* [http://download1.beyondtrust.com/Technical-Support/Downloads/files/pbiso/Manuals/likewise-open-guide.html Likewise 6.1 dokumentaatio (Ubuntu 12.04:ssa oleva versio)]<br />
* [https://help.ubuntu.com/community/LikewiseOpen LikewiseOpen Ubuntun wikissä]<br />
* [https://help.ubuntu.com/12.04/serverguide/windows-networking.html Ubuntu 12.04:n virallinen dokumentaatio: Windows Networking] (Puhdas Samba-ohjelmisto, vaihtoehtoinen tekniikka)<br />
* [http://wiki.syotec.fi/index.php?title=JA290_-_Linux_Server_-_Toimialue#Linux-ty.C3.B6asema_.2B_AD Opetusmateriaalit SyoTecin wikissä Linuxista ja AD-toimialueesta]<br />
<br />
== Exchangen käyttö Linuxissa ==<br />
<br />
Exchange ei käytä juurikaan standardeja rajapintoja (esim. IMAP tai CalDAV) vaan sen rajapinta on Microsoftin oma ja suljettu, jota toistaiseksi ei ole ulkopuolisten toimesta saatu kunnolla avattua.<br />
<br />
[[Thunderbird]]iin ja sen Lightning-lisäosaa käyttäville on olemassa alkeellinen [https://addons.mozilla.org/af/thunderbird/addon/provider-for-microsoft-exchang/ Exchange-lisäosa]. Myös [[Evolution]]-sähköpostiohjelmalla voi jossain määrin kytkeytyä Exchangeen. Suositeltavinta on käyttää Exchangen selainpohjaista käyttöliittymää (OWA) tai kytkeä siihen päälle IMAP-rajapinta.<br />
<br />
IMAP-, CalDAV- ja muut rajapinnat voi saada Exchangeen myös pystyttämällä [[DavMail]] edustapalvelimeksi, joka tarjoilee Exchangen tiedot standardinmukaisissa muodoissa. Monessa paikkaa (esim. Aalto-yliopisto, EU-parlamentti) käytetään myös Dovecot-IMAP-palvelinta Exchangen edustalla tarjoamassa käyttäjille IMAP-standardin mukaisen rajapinnan sekä siihen liittyvän nopeuden ja tietoturvan (kukaan ei uskalla laittaa Exchangea suoraan julkiseen verkkoon).<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-ty%C3%B6aseman_liitt%C3%A4minen_Windows_AD-toimialueeseen&diff=37298
Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen
2013-03-07T10:26:16Z
<p>Otto: /* Ylläpito-oikeudet Linux-työasemaan */</p>
<hr />
<div>'''Tämän artikkelin on laatinut Otto Kekäläinen ([http://seravo.fi/ Linux-tuki.fi/Seravo Oy]) koulutuskäyttöön'''<br />
<br />
Windowsia käyttävissä yrityksissä on tyypillisesti '''Windows-toimialue''' (Active Directory, AD), johon '''jokaisella yrityksen työntekijällä on oma käyttäjätunnus ja salasana'''. Sisäänkirjauduttuaan käyttäjälle latautuu hänen oma roaming-profiilinsa ja hänelle näkyy Windows-palvelinten verkkolevyjä sekä verkkotulostimia sen mukaan, mitä AD:ssä on hänelle määritelty. Käyttäjällä on myös jossain määrin kertakirjautuminen käytössä, eli esimerkiksi MS Outlook osaa hakea yrityksen Exchange-palvelimelta suoraan käyttäjän omat sähköpostit ja kalenterit ilman että käyttäjätunnusta tai salasanaa kysytään uudestaan.<br />
<br />
Tällaisten ympäristöjen käyttäjät ja usein myös ylläpitäjät luulevat olevansa täysin sidoksissa Microsoftin työasematuotteisiin, mutta itse asiassa '''tällaisessa ympäristössä voi käyttää myös Linux-työasemia'''. Kiitos [http://fsfe.org/projects/ms-vs-eu/ms-vs-eu.fi.html yhteentoimivuutta edistävien järjestöjen toiminnan] EU pakotti Microsoftin julkaisemaan rajapintamäärittelyt, joita hyödyntäen on voitu kehittää ohjelmistoja kuten esimerkiksi [http://www.samba.org/ Samba]. Yhteentoimivuutta helpottaa myös se, että Microsoft on soveltanut AD:ssä LDAP- ja Kerberos-tekniikoita, jotka ovat olleet ja ovat edelleen avoimia. Microsoftin toteutukset tosin eivät ole täysin näiden standardien mukaisia &ndash; Microsoft ilmoittaa itse poikenneensa standardeista koska haluaa tarjota käyttäjille enemmän ominaisuuksia, toiset taas pitävät todellisena syynä tahallista yhteentoimivuuden rikkomista, jotta kilpaileviin tuotteisiin siirtyminen olisi vaikeampaa. <br />
<br />
Sambaan liittyy sekä palvelinohjelmia, joilla Windowsin omat AD-, verkkolevy- ja tulostinpalvelimet voidaan korvata, sekä asiakasohjelmia joilla näitä palveluita voi käyttää Linux-työasemassa. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä voi tehdä Linux-työasemalla tekemättä mitään muutoksia palvelimille. Muita vastaavia ohjelmia ovat Beyond Trust - PowerBroker Identity Services Open Edition (entinen Likewise) sekä Centrify Express.<br />
<br />
Jos yrityksessä otetaan käyttöön VALO-strategia, jossa pääosa työasemista alkaa olla Linuxeja, voi Windows-palvelimet lopulta korvata Samba-palvelimilla, joita sekä Linux- että Windows-työasemat käyttävät.<br />
<br />
== Windows-toimialueelle liittyminen ==<br />
<br />
Toimialueelle liittymistä varten tarvitaan:<br />
* pääkäyttäjäoikeus omaan Linux-työasemaan<br />
* Windows-verkon käyttäjätunnus ja salasana<br />
* toimialueen täydellinen verkkonimi, esim. yritys.fi tai (mieluiten ei yritys.local, koska .local pääte häiritsee lähiverkon nimipalvelutoimintaa)<br />
<br />
Helpoin tapa liittää työasema Windows-toimialueeseen lienee käyttää Likewise Open -ohjelmistoa.<br />
<br />
Asenna ensin ohjelmisto. Ubuntussa se tapahtuu komennolla:<br />
sudo apt-get install likewise-open<br />
<br />
Asennusohjelman aikana asentuu myös Kerberos-asiakasohjelma. Kun se kysyy REALM-nimeä, syötä toimialue isoilla kirjaimilla, esim YRITYS.FI. Muut Kerberoksen kysymykset voi jättää vakioasetuksille (tyhjät).<br />
<br />
Sen jälkeen suorita liittäminen komennolla:<br />
sudo domainjoin-cli join yritys.fi Tunnus<br />
<br />
Jos kaikki menee hyvin, näkyy ruudulla SUCCESS. Käynnistä Linux-työasema uudestaan, ja sisäänkirjautumisruudulla voit kirjautua sisään kirjoittamalla "DOMAIN\tunnus". Sisäänkirjautumisen jälkeen voit valita Sijainti > Verkko ja selata verkkolevyjä, joihin käyttäjätunnuksellasi on oikeus. Voit myös lisätä tulostimia valitsemalla Järjestelmä > Ylläpito > Tulostus.<br />
<br />
Windows AD:n vakioasetuksilla kuka tahansa käyttäjä voi tehdä työaseman liittämisen 10 kertaa, ja silloin työasema ilmestyy Computers-ryhmään. <br />
<br />
Linuxiin sisäänkirjautuminen tapahtuu PAM-järjestelmän kautta (pluggable authentication modules). PAM on rajapinta, jonka taustalla voi olla minkälainen käyttäjätunnistus tahansa. Vakioasetuksilla PAM käyttää /etc/shadow-tiedostossa olevia tunnuksia ja salasanoja, mutta Likewisen myötä on PAM-moduulit, jotka tarkistavat tunnuksen ja salansanan AD:lta. Järjestelmän ansiosta myös esimerkiksi salasana vaihtaminen onnistuu, kuten myös salasanan vanhentuminen tai pakotettu salasanan vaihto. PAM:ia käyttää pääsääntöisesti kaikki Linuxin palvelinjärjestelmät, eli myös tekstipohjainen sisäänkirjautuminen, graafinen GDM ja vaikkapa SSH-palvelin.<br />
<br />
<br />
=== Ubuntu 12.04 ja LightDM vapaa kirjautumiskenttä ===<br />
Ubuntun uudemmissa versioissa on käytössä sisäänkirjautumisnäkymänä LigtDM, jossa vakiona ei ole lainkaan vapaatekstikenttää sisäänkirjautumista varten. Sellaisen saa kuitenkin näkyviin muokkaammlla tiedostoa ''/etc/lightdm/lightdm.conf'' (esim. ''sudo gedit /etc/lightdm/lightdm.conf'') ja asettamalla rivin:<br />
greeter-show-manual-login=true<br />
<br />
Asetus tulee voimaan lightdm:n (tai koko järjestelmän) uudelleenkäynnistymisen jälkeen, minkä voi laukaista manuaalisesti komennolla<br />
sudo service lightdm restart<br />
<br />
Jos työasema halutaan pois Windows-verkosta, voidaan ajaa komento:<br />
sudo domainjoin-cli leave<br />
<br />
=== Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta ===<br />
Sisäänkirjautuminen on kätevämpää jos sisäänkirjauduttaessa ei tarvitse kirjoittaa "DOMAIN\tunnus" vaan pelkkä "tunnus" riittäisi. Oletustoimialueen saa käyttöön muuttamalla Likewisen asetuksia komennolla:<br />
<br />
sudo lwconfig AssumeDefaultDomain true<br />
<br />
=== Ylläpito-oikeudet Linux-työasemaan ===<br />
<br />
AD-käyttäjällä ei oletuksena ole juurikaan oikeuksia työasemaan. Esimerkiksi sudo-oikeudet pitää myöntää erikseen. Alla olevan rivin lisääminen /etc/sudoers -tiedostoon antaa kaikille domain^admins-ryhmän jäsenille sudo-oikeudet (jos oletustoimialue ei ole valittuna, muista nimeä tyhmä tyyliin %DOMAIN\domain^admins).<br />
<br />
%domain^admins ALL=(ALL:ALL) ALL<br />
<br />
=== Virhetilanteita ===<br />
<br />
Jos Kerberoksen asetukset haluaa tehdä uudestaan, voi ajaa komennon ''sudo dpkg-reconfigure krb5-config'' tai muokata suoraan tiedostoa ''sudo nano /etc/krb5.conf''.<br />
<br />
LikeWiseen kuuluu paljon erilaisia analysointikomentoja. Kaikki saatavilla olevat LikeWise-komennot näkee näppärästi kun kirjoittaa komentoriviin ''lw-'' ja painaa pari kertaa sarkainta (tab).<br />
<br />
=== Lisätietoja ===<br />
<br />
* [http://download1.beyondtrust.com/Technical-Support/Downloads/files/pbiso/Manuals/likewise-open-guide.html Likewise 6.1 dokumentaatio (Ubuntu 12.04:ssa oleva versio)]<br />
* [https://help.ubuntu.com/community/LikewiseOpen LikewiseOpen Ubuntun wikissä]<br />
* [https://help.ubuntu.com/12.04/serverguide/windows-networking.html Ubuntu 12.04:n virallinen dokumentaatio: Windows Networking] (Puhdas Samba-ohjelmisto, vaihtoehtoinen tekniikka)<br />
* [http://wiki.syotec.fi/index.php?title=JA290_-_Linux_Server_-_Toimialue#Linux-ty.C3.B6asema_.2B_AD Opetusmateriaalit SyoTecin wikissä Linuxista ja AD-toimialueesta]<br />
<br />
== Exchangen käyttö Linuxissa ==<br />
<br />
Exchange ei käytä juurikaan standardeja rajapintoja (esim. IMAP tai CalDAV) vaan sen rajapinta on Microsoftin oma ja suljettu, jota toistaiseksi ei ole ulkopuolisten toimesta saatu kunnolla avattua.<br />
<br />
[[Thunderbird]]iin ja sen Lightning-lisäosaa käyttäville on olemassa alkeellinen [https://addons.mozilla.org/af/thunderbird/addon/provider-for-microsoft-exchang/ Exchange-lisäosa]. Myös [[Evolution]]-sähköpostiohjelmalla voi jossain määrin kytkeytyä Exchangeen. Suositeltavinta on käyttää Exchangen selainpohjaista käyttöliittymää (OWA) tai kytkeä siihen päälle IMAP-rajapinta.<br />
<br />
IMAP-, CalDAV- ja muut rajapinnat voi saada Exchangeen myös pystyttämällä [[DavMail]] edustapalvelimeksi, joka tarjoilee Exchangen tiedot standardinmukaisissa muodoissa. Monessa paikkaa (esim. Aalto-yliopisto, EU-parlamentti) käytetään myös Dovecot-IMAP-palvelinta Exchangen edustalla tarjoamassa käyttäjille IMAP-standardin mukaisen rajapinnan sekä siihen liittyvän nopeuden ja tietoturvan (kukaan ei uskalla laittaa Exchangea suoraan julkiseen verkkoon).<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-ty%C3%B6aseman_liitt%C3%A4minen_Windows_AD-toimialueeseen&diff=37297
Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen
2013-03-07T10:14:41Z
<p>Otto: /* Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta */</p>
<hr />
<div>'''Tämän artikkelin on laatinut Otto Kekäläinen ([http://seravo.fi/ Linux-tuki.fi/Seravo Oy]) koulutuskäyttöön'''<br />
<br />
Windowsia käyttävissä yrityksissä on tyypillisesti '''Windows-toimialue''' (Active Directory, AD), johon '''jokaisella yrityksen työntekijällä on oma käyttäjätunnus ja salasana'''. Sisäänkirjauduttuaan käyttäjälle latautuu hänen oma roaming-profiilinsa ja hänelle näkyy Windows-palvelinten verkkolevyjä sekä verkkotulostimia sen mukaan, mitä AD:ssä on hänelle määritelty. Käyttäjällä on myös jossain määrin kertakirjautuminen käytössä, eli esimerkiksi MS Outlook osaa hakea yrityksen Exchange-palvelimelta suoraan käyttäjän omat sähköpostit ja kalenterit ilman että käyttäjätunnusta tai salasanaa kysytään uudestaan.<br />
<br />
Tällaisten ympäristöjen käyttäjät ja usein myös ylläpitäjät luulevat olevansa täysin sidoksissa Microsoftin työasematuotteisiin, mutta itse asiassa '''tällaisessa ympäristössä voi käyttää myös Linux-työasemia'''. Kiitos [http://fsfe.org/projects/ms-vs-eu/ms-vs-eu.fi.html yhteentoimivuutta edistävien järjestöjen toiminnan] EU pakotti Microsoftin julkaisemaan rajapintamäärittelyt, joita hyödyntäen on voitu kehittää ohjelmistoja kuten esimerkiksi [http://www.samba.org/ Samba]. Yhteentoimivuutta helpottaa myös se, että Microsoft on soveltanut AD:ssä LDAP- ja Kerberos-tekniikoita, jotka ovat olleet ja ovat edelleen avoimia. Microsoftin toteutukset tosin eivät ole täysin näiden standardien mukaisia &ndash; Microsoft ilmoittaa itse poikenneensa standardeista koska haluaa tarjota käyttäjille enemmän ominaisuuksia, toiset taas pitävät todellisena syynä tahallista yhteentoimivuuden rikkomista, jotta kilpaileviin tuotteisiin siirtyminen olisi vaikeampaa. <br />
<br />
Sambaan liittyy sekä palvelinohjelmia, joilla Windowsin omat AD-, verkkolevy- ja tulostinpalvelimet voidaan korvata, sekä asiakasohjelmia joilla näitä palveluita voi käyttää Linux-työasemassa. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä voi tehdä Linux-työasemalla tekemättä mitään muutoksia palvelimille. Muita vastaavia ohjelmia ovat Beyond Trust - PowerBroker Identity Services Open Edition (entinen Likewise) sekä Centrify Express.<br />
<br />
Jos yrityksessä otetaan käyttöön VALO-strategia, jossa pääosa työasemista alkaa olla Linuxeja, voi Windows-palvelimet lopulta korvata Samba-palvelimilla, joita sekä Linux- että Windows-työasemat käyttävät.<br />
<br />
== Windows-toimialueelle liittyminen ==<br />
<br />
Toimialueelle liittymistä varten tarvitaan:<br />
* pääkäyttäjäoikeus omaan Linux-työasemaan<br />
* Windows-verkon käyttäjätunnus ja salasana<br />
* toimialueen täydellinen verkkonimi, esim. yritys.fi tai (mieluiten ei yritys.local, koska .local pääte häiritsee lähiverkon nimipalvelutoimintaa)<br />
<br />
Helpoin tapa liittää työasema Windows-toimialueeseen lienee käyttää Likewise Open -ohjelmistoa.<br />
<br />
Asenna ensin ohjelmisto. Ubuntussa se tapahtuu komennolla:<br />
sudo apt-get install likewise-open<br />
<br />
Asennusohjelman aikana asentuu myös Kerberos-asiakasohjelma. Kun se kysyy REALM-nimeä, syötä toimialue isoilla kirjaimilla, esim YRITYS.FI. Muut Kerberoksen kysymykset voi jättää vakioasetuksille (tyhjät).<br />
<br />
Sen jälkeen suorita liittäminen komennolla:<br />
sudo domainjoin-cli join yritys.fi Tunnus<br />
<br />
Jos kaikki menee hyvin, näkyy ruudulla SUCCESS. Käynnistä Linux-työasema uudestaan, ja sisäänkirjautumisruudulla voit kirjautua sisään kirjoittamalla "DOMAIN\tunnus". Sisäänkirjautumisen jälkeen voit valita Sijainti > Verkko ja selata verkkolevyjä, joihin käyttäjätunnuksellasi on oikeus. Voit myös lisätä tulostimia valitsemalla Järjestelmä > Ylläpito > Tulostus.<br />
<br />
Windows AD:n vakioasetuksilla kuka tahansa käyttäjä voi tehdä työaseman liittämisen 10 kertaa, ja silloin työasema ilmestyy Computers-ryhmään. <br />
<br />
Linuxiin sisäänkirjautuminen tapahtuu PAM-järjestelmän kautta (pluggable authentication modules). PAM on rajapinta, jonka taustalla voi olla minkälainen käyttäjätunnistus tahansa. Vakioasetuksilla PAM käyttää /etc/shadow-tiedostossa olevia tunnuksia ja salasanoja, mutta Likewisen myötä on PAM-moduulit, jotka tarkistavat tunnuksen ja salansanan AD:lta. Järjestelmän ansiosta myös esimerkiksi salasana vaihtaminen onnistuu, kuten myös salasanan vanhentuminen tai pakotettu salasanan vaihto. PAM:ia käyttää pääsääntöisesti kaikki Linuxin palvelinjärjestelmät, eli myös tekstipohjainen sisäänkirjautuminen, graafinen GDM ja vaikkapa SSH-palvelin.<br />
<br />
<br />
=== Ubuntu 12.04 ja LightDM vapaa kirjautumiskenttä ===<br />
Ubuntun uudemmissa versioissa on käytössä sisäänkirjautumisnäkymänä LigtDM, jossa vakiona ei ole lainkaan vapaatekstikenttää sisäänkirjautumista varten. Sellaisen saa kuitenkin näkyviin muokkaammlla tiedostoa ''/etc/lightdm/lightdm.conf'' (esim. ''sudo gedit /etc/lightdm/lightdm.conf'') ja asettamalla rivin:<br />
greeter-show-manual-login=true<br />
<br />
Asetus tulee voimaan lightdm:n (tai koko järjestelmän) uudelleenkäynnistymisen jälkeen, minkä voi laukaista manuaalisesti komennolla<br />
sudo service lightdm restart<br />
<br />
Jos työasema halutaan pois Windows-verkosta, voidaan ajaa komento:<br />
sudo domainjoin-cli leave<br />
<br />
=== Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta ===<br />
Sisäänkirjautuminen on kätevämpää jos sisäänkirjauduttaessa ei tarvitse kirjoittaa "DOMAIN\tunnus" vaan pelkkä "tunnus" riittäisi. Oletustoimialueen saa käyttöön muuttamalla Likewisen asetuksia komennolla:<br />
<br />
sudo lwconfig AssumeDefaultDomain true<br />
<br />
=== Ylläpito-oikeudet Linux-työasemaan ===<br />
<br />
AD-käyttäjällä ei oletuksena ole juurikaan oikeuksia työasemaan. Esimerkiksi sudo-oikeudet pitää myöntää erikseen. Alla olevan rivin lisääminen /etc/sudoers -tiedostoon antaa kaikille domain^admins-ryhmän jäsenille sudo-oikeudet (vaihda toimialueen nimi omaasi vastaavaksi).<br />
<br />
%SKOLE.LAN\\domain^admins ALL = (ALL) ALL<br />
<br />
=== Virhetilanteita ===<br />
<br />
Jos Kerberoksen asetukset haluaa tehdä uudestaan, voi ajaa komennon ''sudo dpkg-reconfigure krb5-config'' tai muokata suoraan tiedostoa ''sudo nano /etc/krb5.conf''.<br />
<br />
LikeWiseen kuuluu paljon erilaisia analysointikomentoja. Kaikki saatavilla olevat LikeWise-komennot näkee näppärästi kun kirjoittaa komentoriviin ''lw-'' ja painaa pari kertaa sarkainta (tab).<br />
<br />
=== Lisätietoja ===<br />
<br />
* [http://download1.beyondtrust.com/Technical-Support/Downloads/files/pbiso/Manuals/likewise-open-guide.html Likewise 6.1 dokumentaatio (Ubuntu 12.04:ssa oleva versio)]<br />
* [https://help.ubuntu.com/community/LikewiseOpen LikewiseOpen Ubuntun wikissä]<br />
* [https://help.ubuntu.com/12.04/serverguide/windows-networking.html Ubuntu 12.04:n virallinen dokumentaatio: Windows Networking] (Puhdas Samba-ohjelmisto, vaihtoehtoinen tekniikka)<br />
* [http://wiki.syotec.fi/index.php?title=JA290_-_Linux_Server_-_Toimialue#Linux-ty.C3.B6asema_.2B_AD Opetusmateriaalit SyoTecin wikissä Linuxista ja AD-toimialueesta]<br />
<br />
== Exchangen käyttö Linuxissa ==<br />
<br />
Exchange ei käytä juurikaan standardeja rajapintoja (esim. IMAP tai CalDAV) vaan sen rajapinta on Microsoftin oma ja suljettu, jota toistaiseksi ei ole ulkopuolisten toimesta saatu kunnolla avattua.<br />
<br />
[[Thunderbird]]iin ja sen Lightning-lisäosaa käyttäville on olemassa alkeellinen [https://addons.mozilla.org/af/thunderbird/addon/provider-for-microsoft-exchang/ Exchange-lisäosa]. Myös [[Evolution]]-sähköpostiohjelmalla voi jossain määrin kytkeytyä Exchangeen. Suositeltavinta on käyttää Exchangen selainpohjaista käyttöliittymää (OWA) tai kytkeä siihen päälle IMAP-rajapinta.<br />
<br />
IMAP-, CalDAV- ja muut rajapinnat voi saada Exchangeen myös pystyttämällä [[DavMail]] edustapalvelimeksi, joka tarjoilee Exchangen tiedot standardinmukaisissa muodoissa. Monessa paikkaa (esim. Aalto-yliopisto, EU-parlamentti) käytetään myös Dovecot-IMAP-palvelinta Exchangen edustalla tarjoamassa käyttäjille IMAP-standardin mukaisen rajapinnan sekä siihen liittyvän nopeuden ja tietoturvan (kukaan ei uskalla laittaa Exchangea suoraan julkiseen verkkoon).<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-ty%C3%B6aseman_liitt%C3%A4minen_Windows_AD-toimialueeseen&diff=37296
Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen
2013-03-07T09:44:18Z
<p>Otto: /* Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta */</p>
<hr />
<div>'''Tämän artikkelin on laatinut Otto Kekäläinen ([http://seravo.fi/ Linux-tuki.fi/Seravo Oy]) koulutuskäyttöön'''<br />
<br />
Windowsia käyttävissä yrityksissä on tyypillisesti '''Windows-toimialue''' (Active Directory, AD), johon '''jokaisella yrityksen työntekijällä on oma käyttäjätunnus ja salasana'''. Sisäänkirjauduttuaan käyttäjälle latautuu hänen oma roaming-profiilinsa ja hänelle näkyy Windows-palvelinten verkkolevyjä sekä verkkotulostimia sen mukaan, mitä AD:ssä on hänelle määritelty. Käyttäjällä on myös jossain määrin kertakirjautuminen käytössä, eli esimerkiksi MS Outlook osaa hakea yrityksen Exchange-palvelimelta suoraan käyttäjän omat sähköpostit ja kalenterit ilman että käyttäjätunnusta tai salasanaa kysytään uudestaan.<br />
<br />
Tällaisten ympäristöjen käyttäjät ja usein myös ylläpitäjät luulevat olevansa täysin sidoksissa Microsoftin työasematuotteisiin, mutta itse asiassa '''tällaisessa ympäristössä voi käyttää myös Linux-työasemia'''. Kiitos [http://fsfe.org/projects/ms-vs-eu/ms-vs-eu.fi.html yhteentoimivuutta edistävien järjestöjen toiminnan] EU pakotti Microsoftin julkaisemaan rajapintamäärittelyt, joita hyödyntäen on voitu kehittää ohjelmistoja kuten esimerkiksi [http://www.samba.org/ Samba]. Yhteentoimivuutta helpottaa myös se, että Microsoft on soveltanut AD:ssä LDAP- ja Kerberos-tekniikoita, jotka ovat olleet ja ovat edelleen avoimia. Microsoftin toteutukset tosin eivät ole täysin näiden standardien mukaisia &ndash; Microsoft ilmoittaa itse poikenneensa standardeista koska haluaa tarjota käyttäjille enemmän ominaisuuksia, toiset taas pitävät todellisena syynä tahallista yhteentoimivuuden rikkomista, jotta kilpaileviin tuotteisiin siirtyminen olisi vaikeampaa. <br />
<br />
Sambaan liittyy sekä palvelinohjelmia, joilla Windowsin omat AD-, verkkolevy- ja tulostinpalvelimet voidaan korvata, sekä asiakasohjelmia joilla näitä palveluita voi käyttää Linux-työasemassa. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä voi tehdä Linux-työasemalla tekemättä mitään muutoksia palvelimille. Muita vastaavia ohjelmia ovat Beyond Trust - PowerBroker Identity Services Open Edition (entinen Likewise) sekä Centrify Express.<br />
<br />
Jos yrityksessä otetaan käyttöön VALO-strategia, jossa pääosa työasemista alkaa olla Linuxeja, voi Windows-palvelimet lopulta korvata Samba-palvelimilla, joita sekä Linux- että Windows-työasemat käyttävät.<br />
<br />
== Windows-toimialueelle liittyminen ==<br />
<br />
Toimialueelle liittymistä varten tarvitaan:<br />
* pääkäyttäjäoikeus omaan Linux-työasemaan<br />
* Windows-verkon käyttäjätunnus ja salasana<br />
* toimialueen täydellinen verkkonimi, esim. yritys.fi tai (mieluiten ei yritys.local, koska .local pääte häiritsee lähiverkon nimipalvelutoimintaa)<br />
<br />
Helpoin tapa liittää työasema Windows-toimialueeseen lienee käyttää Likewise Open -ohjelmistoa.<br />
<br />
Asenna ensin ohjelmisto. Ubuntussa se tapahtuu komennolla:<br />
sudo apt-get install likewise-open<br />
<br />
Asennusohjelman aikana asentuu myös Kerberos-asiakasohjelma. Kun se kysyy REALM-nimeä, syötä toimialue isoilla kirjaimilla, esim YRITYS.FI. Muut Kerberoksen kysymykset voi jättää vakioasetuksille (tyhjät).<br />
<br />
Sen jälkeen suorita liittäminen komennolla:<br />
sudo domainjoin-cli join yritys.fi Tunnus<br />
<br />
Jos kaikki menee hyvin, näkyy ruudulla SUCCESS. Käynnistä Linux-työasema uudestaan, ja sisäänkirjautumisruudulla voit kirjautua sisään kirjoittamalla "DOMAIN\tunnus". Sisäänkirjautumisen jälkeen voit valita Sijainti > Verkko ja selata verkkolevyjä, joihin käyttäjätunnuksellasi on oikeus. Voit myös lisätä tulostimia valitsemalla Järjestelmä > Ylläpito > Tulostus.<br />
<br />
Windows AD:n vakioasetuksilla kuka tahansa käyttäjä voi tehdä työaseman liittämisen 10 kertaa, ja silloin työasema ilmestyy Computers-ryhmään. <br />
<br />
Linuxiin sisäänkirjautuminen tapahtuu PAM-järjestelmän kautta (pluggable authentication modules). PAM on rajapinta, jonka taustalla voi olla minkälainen käyttäjätunnistus tahansa. Vakioasetuksilla PAM käyttää /etc/shadow-tiedostossa olevia tunnuksia ja salasanoja, mutta Likewisen myötä on PAM-moduulit, jotka tarkistavat tunnuksen ja salansanan AD:lta. Järjestelmän ansiosta myös esimerkiksi salasana vaihtaminen onnistuu, kuten myös salasanan vanhentuminen tai pakotettu salasanan vaihto. PAM:ia käyttää pääsääntöisesti kaikki Linuxin palvelinjärjestelmät, eli myös tekstipohjainen sisäänkirjautuminen, graafinen GDM ja vaikkapa SSH-palvelin.<br />
<br />
<br />
=== Ubuntu 12.04 ja LightDM vapaa kirjautumiskenttä ===<br />
Ubuntun uudemmissa versioissa on käytössä sisäänkirjautumisnäkymänä LigtDM, jossa vakiona ei ole lainkaan vapaatekstikenttää sisäänkirjautumista varten. Sellaisen saa kuitenkin näkyviin muokkaammlla tiedostoa ''/etc/lightdm/lightdm.conf'' (esim. ''sudo gedit /etc/lightdm/lightdm.conf'') ja asettamalla rivin:<br />
greeter-show-manual-login=true<br />
<br />
Asetus tulee voimaan lightdm:n (tai koko järjestelmän) uudelleenkäynnistymisen jälkeen, minkä voi laukaista manuaalisesti komennolla<br />
sudo service lightdm restart<br />
<br />
Jos työasema halutaan pois Windows-verkosta, voidaan ajaa komento:<br />
sudo domainjoin-cli leave<br />
<br />
=== Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta ===<br />
Sisäänkirjautuminen on kätevämpää jos sisäänkirjauduttaessa ei tarvitse kirjoittaa "DOMAIN\tunnus" vaan pelkkä "tunnus" riittäisi. Oletustoimialueen saa käyttöön muuttamalla Likewisen asetuksia komennolla:<br />
<br />
sudo lwconfig AssumeDefaultDomain true<br />
<br />
=== Virhetilanteita ===<br />
<br />
Jos Kerberoksen asetukset haluaa tehdä uudestaan, voi ajaa komennon ''sudo dpkg-reconfigure krb5-config'' tai muokata suoraan tiedostoa ''sudo nano /etc/krb5.conf''.<br />
<br />
LikeWiseen kuuluu paljon erilaisia analysointikomentoja. Kaikki saatavilla olevat LikeWise-komennot näkee näppärästi kun kirjoittaa komentoriviin ''lw-'' ja painaa pari kertaa sarkainta (tab).<br />
<br />
=== Lisätietoja ===<br />
<br />
* [http://download1.beyondtrust.com/Technical-Support/Downloads/files/pbiso/Manuals/likewise-open-guide.html Likewise 6.1 dokumentaatio (Ubuntu 12.04:ssa oleva versio)]<br />
* [https://help.ubuntu.com/community/LikewiseOpen LikewiseOpen Ubuntun wikissä]<br />
* [https://help.ubuntu.com/12.04/serverguide/windows-networking.html Ubuntu 12.04:n virallinen dokumentaatio: Windows Networking] (Puhdas Samba-ohjelmisto, vaihtoehtoinen tekniikka)<br />
* [http://wiki.syotec.fi/index.php?title=JA290_-_Linux_Server_-_Toimialue#Linux-ty.C3.B6asema_.2B_AD Opetusmateriaalit SyoTecin wikissä Linuxista ja AD-toimialueesta]<br />
<br />
== Exchangen käyttö Linuxissa ==<br />
<br />
Exchange ei käytä juurikaan standardeja rajapintoja (esim. IMAP tai CalDAV) vaan sen rajapinta on Microsoftin oma ja suljettu, jota toistaiseksi ei ole ulkopuolisten toimesta saatu kunnolla avattua.<br />
<br />
[[Thunderbird]]iin ja sen Lightning-lisäosaa käyttäville on olemassa alkeellinen [https://addons.mozilla.org/af/thunderbird/addon/provider-for-microsoft-exchang/ Exchange-lisäosa]. Myös [[Evolution]]-sähköpostiohjelmalla voi jossain määrin kytkeytyä Exchangeen. Suositeltavinta on käyttää Exchangen selainpohjaista käyttöliittymää (OWA) tai kytkeä siihen päälle IMAP-rajapinta.<br />
<br />
IMAP-, CalDAV- ja muut rajapinnat voi saada Exchangeen myös pystyttämällä [[DavMail]] edustapalvelimeksi, joka tarjoilee Exchangen tiedot standardinmukaisissa muodoissa. Monessa paikkaa (esim. Aalto-yliopisto, EU-parlamentti) käytetään myös Dovecot-IMAP-palvelinta Exchangen edustalla tarjoamassa käyttäjille IMAP-standardin mukaisen rajapinnan sekä siihen liittyvän nopeuden ja tietoturvan (kukaan ei uskalla laittaa Exchangea suoraan julkiseen verkkoon).<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-ty%C3%B6aseman_liitt%C3%A4minen_Windows_AD-toimialueeseen&diff=37295
Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen
2013-03-07T09:27:38Z
<p>Otto: /* Windows-toimialueelle liittyminen */</p>
<hr />
<div>'''Tämän artikkelin on laatinut Otto Kekäläinen ([http://seravo.fi/ Linux-tuki.fi/Seravo Oy]) koulutuskäyttöön'''<br />
<br />
Windowsia käyttävissä yrityksissä on tyypillisesti '''Windows-toimialue''' (Active Directory, AD), johon '''jokaisella yrityksen työntekijällä on oma käyttäjätunnus ja salasana'''. Sisäänkirjauduttuaan käyttäjälle latautuu hänen oma roaming-profiilinsa ja hänelle näkyy Windows-palvelinten verkkolevyjä sekä verkkotulostimia sen mukaan, mitä AD:ssä on hänelle määritelty. Käyttäjällä on myös jossain määrin kertakirjautuminen käytössä, eli esimerkiksi MS Outlook osaa hakea yrityksen Exchange-palvelimelta suoraan käyttäjän omat sähköpostit ja kalenterit ilman että käyttäjätunnusta tai salasanaa kysytään uudestaan.<br />
<br />
Tällaisten ympäristöjen käyttäjät ja usein myös ylläpitäjät luulevat olevansa täysin sidoksissa Microsoftin työasematuotteisiin, mutta itse asiassa '''tällaisessa ympäristössä voi käyttää myös Linux-työasemia'''. Kiitos [http://fsfe.org/projects/ms-vs-eu/ms-vs-eu.fi.html yhteentoimivuutta edistävien järjestöjen toiminnan] EU pakotti Microsoftin julkaisemaan rajapintamäärittelyt, joita hyödyntäen on voitu kehittää ohjelmistoja kuten esimerkiksi [http://www.samba.org/ Samba]. Yhteentoimivuutta helpottaa myös se, että Microsoft on soveltanut AD:ssä LDAP- ja Kerberos-tekniikoita, jotka ovat olleet ja ovat edelleen avoimia. Microsoftin toteutukset tosin eivät ole täysin näiden standardien mukaisia &ndash; Microsoft ilmoittaa itse poikenneensa standardeista koska haluaa tarjota käyttäjille enemmän ominaisuuksia, toiset taas pitävät todellisena syynä tahallista yhteentoimivuuden rikkomista, jotta kilpaileviin tuotteisiin siirtyminen olisi vaikeampaa. <br />
<br />
Sambaan liittyy sekä palvelinohjelmia, joilla Windowsin omat AD-, verkkolevy- ja tulostinpalvelimet voidaan korvata, sekä asiakasohjelmia joilla näitä palveluita voi käyttää Linux-työasemassa. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä voi tehdä Linux-työasemalla tekemättä mitään muutoksia palvelimille. Muita vastaavia ohjelmia ovat Beyond Trust - PowerBroker Identity Services Open Edition (entinen Likewise) sekä Centrify Express.<br />
<br />
Jos yrityksessä otetaan käyttöön VALO-strategia, jossa pääosa työasemista alkaa olla Linuxeja, voi Windows-palvelimet lopulta korvata Samba-palvelimilla, joita sekä Linux- että Windows-työasemat käyttävät.<br />
<br />
== Windows-toimialueelle liittyminen ==<br />
<br />
Toimialueelle liittymistä varten tarvitaan:<br />
* pääkäyttäjäoikeus omaan Linux-työasemaan<br />
* Windows-verkon käyttäjätunnus ja salasana<br />
* toimialueen täydellinen verkkonimi, esim. yritys.fi tai (mieluiten ei yritys.local, koska .local pääte häiritsee lähiverkon nimipalvelutoimintaa)<br />
<br />
Helpoin tapa liittää työasema Windows-toimialueeseen lienee käyttää Likewise Open -ohjelmistoa.<br />
<br />
Asenna ensin ohjelmisto. Ubuntussa se tapahtuu komennolla:<br />
sudo apt-get install likewise-open<br />
<br />
Asennusohjelman aikana asentuu myös Kerberos-asiakasohjelma. Kun se kysyy REALM-nimeä, syötä toimialue isoilla kirjaimilla, esim YRITYS.FI. Muut Kerberoksen kysymykset voi jättää vakioasetuksille (tyhjät).<br />
<br />
Sen jälkeen suorita liittäminen komennolla:<br />
sudo domainjoin-cli join yritys.fi Tunnus<br />
<br />
Jos kaikki menee hyvin, näkyy ruudulla SUCCESS. Käynnistä Linux-työasema uudestaan, ja sisäänkirjautumisruudulla voit kirjautua sisään kirjoittamalla "DOMAIN\tunnus". Sisäänkirjautumisen jälkeen voit valita Sijainti > Verkko ja selata verkkolevyjä, joihin käyttäjätunnuksellasi on oikeus. Voit myös lisätä tulostimia valitsemalla Järjestelmä > Ylläpito > Tulostus.<br />
<br />
Windows AD:n vakioasetuksilla kuka tahansa käyttäjä voi tehdä työaseman liittämisen 10 kertaa, ja silloin työasema ilmestyy Computers-ryhmään. <br />
<br />
Linuxiin sisäänkirjautuminen tapahtuu PAM-järjestelmän kautta (pluggable authentication modules). PAM on rajapinta, jonka taustalla voi olla minkälainen käyttäjätunnistus tahansa. Vakioasetuksilla PAM käyttää /etc/shadow-tiedostossa olevia tunnuksia ja salasanoja, mutta Likewisen myötä on PAM-moduulit, jotka tarkistavat tunnuksen ja salansanan AD:lta. Järjestelmän ansiosta myös esimerkiksi salasana vaihtaminen onnistuu, kuten myös salasanan vanhentuminen tai pakotettu salasanan vaihto. PAM:ia käyttää pääsääntöisesti kaikki Linuxin palvelinjärjestelmät, eli myös tekstipohjainen sisäänkirjautuminen, graafinen GDM ja vaikkapa SSH-palvelin.<br />
<br />
<br />
=== Ubuntu 12.04 ja LightDM vapaa kirjautumiskenttä ===<br />
Ubuntun uudemmissa versioissa on käytössä sisäänkirjautumisnäkymänä LigtDM, jossa vakiona ei ole lainkaan vapaatekstikenttää sisäänkirjautumista varten. Sellaisen saa kuitenkin näkyviin muokkaammlla tiedostoa ''/etc/lightdm/lightdm.conf'' (esim. ''sudo gedit /etc/lightdm/lightdm.conf'') ja asettamalla rivin:<br />
greeter-show-manual-login=true<br />
<br />
Asetus tulee voimaan lightdm:n (tai koko järjestelmän) uudelleenkäynnistymisen jälkeen, minkä voi laukaista manuaalisesti komennolla<br />
sudo service lightdm restart<br />
<br />
Jos työasema halutaan pois Windows-verkosta, voidaan ajaa komento:<br />
sudo domainjoin-cli leave<br />
<br />
=== Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta ===<br />
Sisäänkirjautuminen on kätevämpää jos sisäänkirjauduttaessa ei tarvitse kirjoittaa "DOMAIN\tunnus" vaan pelkkä "tunnus" riittäisi. Oletustoimialueen saa käyttöön muuttamalla LikeWisen rekisteriä komennolla:<br />
<br />
sudo lwregshell set_value "HKEY_THIS_MACHINE\Services\lsass\Parameters\Providers\ActiveDirectory" AssumeDefaultDomain 0x00000001<br />
<br />
==== Ubuntu 10.04 ====<br />
Ubuntu 10.04:ssä olevan LikeWisen [https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/likewise-open/+bug/534629 bugin] takia asetuksen muuttaminen ei toimi, vaan LikeWise pitää päivittää uudempaan versioon PPA:sta komennoilla:<br />
<br />
sudo add-apt-repository ppa:likewise-open/likewise-open-ppa<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
=== Virhetilanteita ===<br />
<br />
Jos Kerberoksen asetukset haluaa tehdä uudestaan, voi ajaa komennon ''sudo dpkg-reconfigure krb5-config'' tai muokata suoraan tiedostoa ''sudo nano /etc/krb5.conf''.<br />
<br />
LikeWiseen kuuluu paljon erilaisia analysointikomentoja. Kaikki saatavilla olevat LikeWise-komennot näkee näppärästi kun kirjoittaa komentoriviin ''lw-'' ja painaa pari kertaa sarkainta (tab).<br />
<br />
=== Lisätietoja ===<br />
<br />
* [http://download1.beyondtrust.com/Technical-Support/Downloads/files/pbiso/Manuals/likewise-open-guide.html Likewise 6.1 dokumentaatio (Ubuntu 12.04:ssa oleva versio)]<br />
* [https://help.ubuntu.com/community/LikewiseOpen LikewiseOpen Ubuntun wikissä]<br />
* [https://help.ubuntu.com/12.04/serverguide/windows-networking.html Ubuntu 12.04:n virallinen dokumentaatio: Windows Networking] (Puhdas Samba-ohjelmisto, vaihtoehtoinen tekniikka)<br />
* [http://wiki.syotec.fi/index.php?title=JA290_-_Linux_Server_-_Toimialue#Linux-ty.C3.B6asema_.2B_AD Opetusmateriaalit SyoTecin wikissä Linuxista ja AD-toimialueesta]<br />
<br />
== Exchangen käyttö Linuxissa ==<br />
<br />
Exchange ei käytä juurikaan standardeja rajapintoja (esim. IMAP tai CalDAV) vaan sen rajapinta on Microsoftin oma ja suljettu, jota toistaiseksi ei ole ulkopuolisten toimesta saatu kunnolla avattua.<br />
<br />
[[Thunderbird]]iin ja sen Lightning-lisäosaa käyttäville on olemassa alkeellinen [https://addons.mozilla.org/af/thunderbird/addon/provider-for-microsoft-exchang/ Exchange-lisäosa]. Myös [[Evolution]]-sähköpostiohjelmalla voi jossain määrin kytkeytyä Exchangeen. Suositeltavinta on käyttää Exchangen selainpohjaista käyttöliittymää (OWA) tai kytkeä siihen päälle IMAP-rajapinta.<br />
<br />
IMAP-, CalDAV- ja muut rajapinnat voi saada Exchangeen myös pystyttämällä [[DavMail]] edustapalvelimeksi, joka tarjoilee Exchangen tiedot standardinmukaisissa muodoissa. Monessa paikkaa (esim. Aalto-yliopisto, EU-parlamentti) käytetään myös Dovecot-IMAP-palvelinta Exchangen edustalla tarjoamassa käyttäjille IMAP-standardin mukaisen rajapinnan sekä siihen liittyvän nopeuden ja tietoturvan (kukaan ei uskalla laittaa Exchangea suoraan julkiseen verkkoon).<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntun_asennuksen_j%C3%A4lkeiset_toimet&diff=37291
Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet
2013-03-06T11:36:32Z
<p>Otto: /* Sama komentorivillä */</p>
<hr />
<div>[[Ubuntu]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeen. Muutamat lisätarpeet ovat kuitenkin yleisiä, joten ne on listattu alla.<br />
<br />
== Ulkoasun vaihtaminen miellyttävämmäksi ==<br />
Ubuntun vakioulkoasu on melko synkkä eikä välttämättä kaikille mieluisa. Ulkoasun teemaa ja taustakuvaa voi vaihtaa valitsemalla oikeassa ylänurkassa oleva painike ja avatusvasta valikosta ''Järjestelmäasetukset'' ja edelleen osasto '''Ulkoasu.''<br />
<br />
== Automaattinen sisäänkirjautuminen ==<br />
Jos et jaksa aina aloittaa tietokoneen käyttöä tekemällä sisäänkirjautumisen itse, voit asettaa haluamasi käyttäjätunnuksen kirjautumaan sisään automaattisesi valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjätilit'' ja sieltä haluamasi käyttäjän ja sitten valinnan ''Automaattinen kirjautuminen'' Päällä/Pois. Vaikka salasanaa ei enää kysytä sisäänkirjatumisvaiheessa, tarvitaan sitä edelleen aina, kun käyttäjätunnuksella tehdään ylläpitotoimenpiteitä.<br />
<br />
== Automaattiset tietoturvapäivitykset ==<br />
Avaa ohjelma ''Päivitysten hallinta'' ja valitse Asetukset ja edelleen ''Kun tietoturvapäivityksiä saatavilla: Lataa ja asenna automaattisesti. Saman ohjelman kautta voit myös helposti tarkistaa ja asentaa päivityksiä. Itse asiassa ko. ohjelma käynnistyy ajoittain automaattisesti ja ehdottaa päivitysten asentamista vaikka et sitä itse muistaisikaan avata.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Ubuntun päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komennot<br />
[[sudo]] [[apt-get]] update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
Ensimmäisellä kerralla päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Automaattiset tietoturvapäivitykset:<br />
<br />
sudo -s<br />
cat > /etc/apt/apt.conf.d/10periodic << EOF<br />
APT::Periodic::Update-Package-Lists "1";<br />
APT::Periodic::Download-Upgradeable-Packages "1";<br />
APT::Periodic::AutocleanInterval "0";<br />
APT::Periodic::Unattended-Upgrade "1";<br />
EOF<br />
<br />
== Näytön lukitus pois päältä ==<br />
Vakioasetuksilla Ubuntu sulkee näytön ja lukitsee näytön kymenen minuutin käyttämättömyyden jälkeen. Tämä voi olla kotikäytössä ärsyttävää, joten ne kannattaa kytkeä pois valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Näytön kirkkaus ja lukitus'' ja kohta Automaattinen lukitus: Päällä/Pois.<br />
<br />
===Sama komentorivillä===<br />
gsettings set org.gnome.desktop.screensaver lock-enabled false<br />
<br />
== Näytönsäästäjä säästämään virtaa ==<br />
Ubuntun on asetettu oletuksena toimimaan siten, että näyttö sammutataan 10 minuutin kuluttua jos käyttäjä ei tee tietokoneella mitään. Jos haluaa, että koko kone menee virransäästötilaan voi asetuksia säätää kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Virransäästö''.<br />
<br />
== Automaattinen kellonajan tarkistus ==<br />
Jos haluat että järjestemäsi säätää tietokoneen kello automaattisesti hakemalla Internetin aikapalvelimista täsmällisen ajan, valitse ''Järjestelmäasetukset > Aika ja päiväys'' ja edelleen ''Aseta aika: Automaattisesti internetistä''.<br />
<br />
== Käyttöjärjestelmän kielivaihtoehtojen säätö ==<br />
Jos asennusvaiheessa unohdit valita suomen käyttöliittymäsi kieleksi, tai haluat asennuksen jälkeen lisää kielivaihtoehtoja esimerksi muita käyttäjiä varten, voi tehdä sen helposti valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Kieliasetukset'' ja ''edelleen Asenna tai poista kieliä...''<br />
<br />
=== Sama konentorivillä ===<br />
sudo apt-get install langauge-pack-gnome-fi<br />
<br />
== Käyttäjätunnusten lisääminen ==<br />
Jokaisella tietokonetta käyttävällä henkilöllä kannattaa olla oma käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksia voi luoda ylläpito-oikeuksin varustettu käyttäjä kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'' tai suoraan napsauttamalla yläpalkissa näkyvää käyttäjänimeä ja valitsemalla kohdan ''Käyttäjätilit''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
sudo adduser matti<br />
<br />
== Salasanan vaihtaminen ==<br />
Käyttäjien salasanat ovat tärkein osa tietoturvaa ja jokaisen käyttäjän tulisi vaihtaa salasansa säännöllisesti. Sen voi tehdä valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'', valitsemalla oman käyttäjänsä ja sitten napsauttamalla riviä ''Salasana''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
passwd<br />
<br />
== Rajoitetut laitteistoajurit ==<br />
Ubuntu tukee muutamia laiteajureita, jotka ovat vapaasti käytettävissä, mutta joiden lähdekoodi ei ole avoin. Nämä rajoitetut laiteajurit täytyy kuitenkin aktivoida erikseen ohjelmalla ''Lisäajurit''. Ostaessa tietokoneeseen uusia laitteta kannattaa kuitenkin aina suosia sellaisia, joille löytyy täysin vapaat ja avoimet ajurit.<br />
<br />
== Suljetut tiedostomuodot ==<br />
[[Flash|flashin]] ja muiden useiden muiden suljettujen tiedostomuotojen tuen asennus tapahtuu hakemalla Ubuntun Sovellusvalikoimasta "rajoitetut lisäosat" tai komennolla<br />
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Ubuntun viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Ubuntu ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
=== Medibuntu ja epävapaat koodekit ===<br />
Suosituin niistä on Medibuntu, jonka saa käyttöön ja sieltä ei-vapaat koodekit asennettua loitsulla:<br />
sudo -E wget --output-document=/etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list http://www.medibuntu.org/sources.list.d/$(lsb_release -cs).list<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get --yes --quiet --allow-unauthenticated install medibuntu-keyring<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get install non-free-codecs<br />
<br />
=== Webupd8 ja Oracle Java 7 ===<br />
Javaa käytettäessä kannattaa käyttää vapaata OpenJDK-versiota. Valitettavasti eräät verkkopalvelut kuten sampopankki.fi vaatii nimenomaisesti suljetun lähdekoodin Oracle Javan ja siitä version 7. Oracle on Sun Javan ostamisen jälkeen tiukentanut Java-versionsa jakeluehtoja, joten enää ei ole suoraan [[Java Ubuntussa]] valmiina, vaan pitää käyttää [http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html kolmannen osapuolen] ohjelmalähteitä, esim:<br />
sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install oracle-java7-installer<br />
<br />
==Selaimet==<br />
<br />
===Firefox===<br />
Ubuntun perusasennuksessa tulee oletuksena mukana [[Firefox]]-selain.<br />
<br />
===Google Chrome===<br />
Google Chromen vapaan lähdekoodin vastaava on nimeltään Chromium. Löytyy Sovellusvalikoimasta tai sen voi asentaa konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install chromium-browser<br />
<br />
===Opera===<br />
Opera täytyy hakea erikseen [http://www.opera.com/browser/download/ Operan kotisivulta]. Lataa [[deb]]-paketti ja avaa Lataukset-kansio. Klikkaa kaksi kertaa asennuspakettia niin Opera asentuu.<br />
<br />
==Sähköposti==<br />
Ubuntu 12.04 versiossa tulee automaattisesti [[Mozilla]] [[Thunderbird]] -sähköpostiohjelma. Ubuntun aiemmissa versioissa oletussähköposti on [[Evolution]].<br />
<br />
== Oletussovellukset ==<br />
Oletussovellukset voi asettaa Järjestelmäasetuksien ''Tiedot''-valikossa. Täällä voi valita millä ohjelmalla avataan ääni- ja videotiedostot tai mikä on sähköpostiohjelma on oletuksena.<br />
<br />
==Palomuuri ja virustorjunta==<br />
Ubuntussa ei tällä hetkellä ole huolta viruksista, joten [[virustorjunta|virustorjuntaohjelmistoa]] ei kotikäyttäjän tarvitse asentaa. Palomuuriakaan ei ole, koska Ubuntussa ei ole vakiona mitään avoimia portteja, joita palomuurilla tarvitsisi suojata. Halutessaan toki [[Palomuuri|palomuurin]] voi kytkeä päälle, mikä onnistuu helpoiten hakemalla Sovellusvalikoimasta hakusanalla [[gufw]] tai konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install gufw<br />
Asennuksen jälkeen Ubuntun valikkoon ilmestyy "palomuurin asetukset"-kuvake, josta voi laittaa palomuurin päälle ja sitten sulkea ikkunan. Palomuurin asetukset-ikkunaa ei tarvitse pitää näkyvillä, kuten Windowsista on saattanut tottua että palomuuri on näkyvä ohjelma. Linuxissa [[palomuuri]] toimii järjestelmässä taustalla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntun asennus]]<br />
*[[Ubuntun paketinhallinta]]<br />
*[[Ubuntun päivittäminen]]<br />
<br />
==Lisätietoja muualla==<br />
Ubuntu 10.04:n asentamisen jälkeisiä suositeltuja toimenpiteitä helposti kopioitavina komentoina on listattu sivulla http://ubuntu.sange.fi/opi<br />
<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntun_asennuksen_j%C3%A4lkeiset_toimet&diff=37290
Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet
2013-03-06T11:22:41Z
<p>Otto: /* Näytön lukitus pois päältä */</p>
<hr />
<div>[[Ubuntu]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeen. Muutamat lisätarpeet ovat kuitenkin yleisiä, joten ne on listattu alla.<br />
<br />
== Ulkoasun vaihtaminen miellyttävämmäksi ==<br />
Ubuntun vakioulkoasu on melko synkkä eikä välttämättä kaikille mieluisa. Ulkoasun teemaa ja taustakuvaa voi vaihtaa valitsemalla oikeassa ylänurkassa oleva painike ja avatusvasta valikosta ''Järjestelmäasetukset'' ja edelleen osasto '''Ulkoasu.''<br />
<br />
== Automaattinen sisäänkirjautuminen ==<br />
Jos et jaksa aina aloittaa tietokoneen käyttöä tekemällä sisäänkirjautumisen itse, voit asettaa haluamasi käyttäjätunnuksen kirjautumaan sisään automaattisesi valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjätilit'' ja sieltä haluamasi käyttäjän ja sitten valinnan ''Automaattinen kirjautuminen'' Päällä/Pois. Vaikka salasanaa ei enää kysytä sisäänkirjatumisvaiheessa, tarvitaan sitä edelleen aina, kun käyttäjätunnuksella tehdään ylläpitotoimenpiteitä.<br />
<br />
== Automaattiset tietoturvapäivitykset ==<br />
Avaa ohjelma ''Päivitysten hallinta'' ja valitse Asetukset ja edelleen ''Kun tietoturvapäivityksiä saatavilla: Lataa ja asenna automaattisesti. Saman ohjelman kautta voit myös helposti tarkistaa ja asentaa päivityksiä. Itse asiassa ko. ohjelma käynnistyy ajoittain automaattisesti ja ehdottaa päivitysten asentamista vaikka et sitä itse muistaisikaan avata.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Ubuntun päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komennot<br />
[[sudo]] [[apt-get]] update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
Ensimmäisellä kerralla päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Automaattiset tietoturvapäivitykset:<br />
<br />
sudo -s<br />
cat > /etc/apt/apt.conf.d/10periodic << EOF<br />
APT::Periodic::Update-Package-Lists "1";<br />
APT::Periodic::Download-Upgradeable-Packages "1";<br />
APT::Periodic::AutocleanInterval "0";<br />
APT::Periodic::Unattended-Upgrade "1";<br />
EOF<br />
<br />
== Näytön lukitus pois päältä ==<br />
Vakioasetuksilla Ubuntu sulkee näytön ja lukitsee näytön kymenen minuutin käyttämättömyyden jälkeen. Tämä voi olla kotikäytössä ärsyttävää, joten ne kannattaa kytkeä pois valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Näytön kirkkaus ja lukitus'' ja kohta Automaattinen lukitus: Päällä/Pois.<br />
<br />
===Sama komentorivillä===<br />
gsettings set org.gnome.desktop.lockdown disable-lock-screen 'true'<br />
<br />
== Näytönsäästäjä säästämään virtaa ==<br />
Ubuntun on asetettu oletuksena toimimaan siten, että näyttö sammutataan 10 minuutin kuluttua jos käyttäjä ei tee tietokoneella mitään. Jos haluaa, että koko kone menee virransäästötilaan voi asetuksia säätää kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Virransäästö''.<br />
<br />
== Automaattinen kellonajan tarkistus ==<br />
Jos haluat että järjestemäsi säätää tietokoneen kello automaattisesti hakemalla Internetin aikapalvelimista täsmällisen ajan, valitse ''Järjestelmäasetukset > Aika ja päiväys'' ja edelleen ''Aseta aika: Automaattisesti internetistä''.<br />
<br />
== Käyttöjärjestelmän kielivaihtoehtojen säätö ==<br />
Jos asennusvaiheessa unohdit valita suomen käyttöliittymäsi kieleksi, tai haluat asennuksen jälkeen lisää kielivaihtoehtoja esimerksi muita käyttäjiä varten, voi tehdä sen helposti valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Kieliasetukset'' ja ''edelleen Asenna tai poista kieliä...''<br />
<br />
=== Sama konentorivillä ===<br />
sudo apt-get install langauge-pack-gnome-fi<br />
<br />
== Käyttäjätunnusten lisääminen ==<br />
Jokaisella tietokonetta käyttävällä henkilöllä kannattaa olla oma käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksia voi luoda ylläpito-oikeuksin varustettu käyttäjä kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'' tai suoraan napsauttamalla yläpalkissa näkyvää käyttäjänimeä ja valitsemalla kohdan ''Käyttäjätilit''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
sudo adduser matti<br />
<br />
== Salasanan vaihtaminen ==<br />
Käyttäjien salasanat ovat tärkein osa tietoturvaa ja jokaisen käyttäjän tulisi vaihtaa salasansa säännöllisesti. Sen voi tehdä valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'', valitsemalla oman käyttäjänsä ja sitten napsauttamalla riviä ''Salasana''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
passwd<br />
<br />
== Rajoitetut laitteistoajurit ==<br />
Ubuntu tukee muutamia laiteajureita, jotka ovat vapaasti käytettävissä, mutta joiden lähdekoodi ei ole avoin. Nämä rajoitetut laiteajurit täytyy kuitenkin aktivoida erikseen ohjelmalla ''Lisäajurit''. Ostaessa tietokoneeseen uusia laitteta kannattaa kuitenkin aina suosia sellaisia, joille löytyy täysin vapaat ja avoimet ajurit.<br />
<br />
== Suljetut tiedostomuodot ==<br />
[[Flash|flashin]] ja muiden useiden muiden suljettujen tiedostomuotojen tuen asennus tapahtuu hakemalla Ubuntun Sovellusvalikoimasta "rajoitetut lisäosat" tai komennolla<br />
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Ubuntun viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Ubuntu ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
=== Medibuntu ja epävapaat koodekit ===<br />
Suosituin niistä on Medibuntu, jonka saa käyttöön ja sieltä ei-vapaat koodekit asennettua loitsulla:<br />
sudo -E wget --output-document=/etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list http://www.medibuntu.org/sources.list.d/$(lsb_release -cs).list<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get --yes --quiet --allow-unauthenticated install medibuntu-keyring<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get install non-free-codecs<br />
<br />
=== Webupd8 ja Oracle Java 7 ===<br />
Javaa käytettäessä kannattaa käyttää vapaata OpenJDK-versiota. Valitettavasti eräät verkkopalvelut kuten sampopankki.fi vaatii nimenomaisesti suljetun lähdekoodin Oracle Javan ja siitä version 7. Oracle on Sun Javan ostamisen jälkeen tiukentanut Java-versionsa jakeluehtoja, joten enää ei ole suoraan [[Java Ubuntussa]] valmiina, vaan pitää käyttää [http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html kolmannen osapuolen] ohjelmalähteitä, esim:<br />
sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install oracle-java7-installer<br />
<br />
==Selaimet==<br />
<br />
===Firefox===<br />
Ubuntun perusasennuksessa tulee oletuksena mukana [[Firefox]]-selain.<br />
<br />
===Google Chrome===<br />
Google Chromen vapaan lähdekoodin vastaava on nimeltään Chromium. Löytyy Sovellusvalikoimasta tai sen voi asentaa konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install chromium-browser<br />
<br />
===Opera===<br />
Opera täytyy hakea erikseen [http://www.opera.com/browser/download/ Operan kotisivulta]. Lataa [[deb]]-paketti ja avaa Lataukset-kansio. Klikkaa kaksi kertaa asennuspakettia niin Opera asentuu.<br />
<br />
==Sähköposti==<br />
Ubuntu 12.04 versiossa tulee automaattisesti [[Mozilla]] [[Thunderbird]] -sähköpostiohjelma. Ubuntun aiemmissa versioissa oletussähköposti on [[Evolution]].<br />
<br />
== Oletussovellukset ==<br />
Oletussovellukset voi asettaa Järjestelmäasetuksien ''Tiedot''-valikossa. Täällä voi valita millä ohjelmalla avataan ääni- ja videotiedostot tai mikä on sähköpostiohjelma on oletuksena.<br />
<br />
==Palomuuri ja virustorjunta==<br />
Ubuntussa ei tällä hetkellä ole huolta viruksista, joten [[virustorjunta|virustorjuntaohjelmistoa]] ei kotikäyttäjän tarvitse asentaa. Palomuuriakaan ei ole, koska Ubuntussa ei ole vakiona mitään avoimia portteja, joita palomuurilla tarvitsisi suojata. Halutessaan toki [[Palomuuri|palomuurin]] voi kytkeä päälle, mikä onnistuu helpoiten hakemalla Sovellusvalikoimasta hakusanalla [[gufw]] tai konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install gufw<br />
Asennuksen jälkeen Ubuntun valikkoon ilmestyy "palomuurin asetukset"-kuvake, josta voi laittaa palomuurin päälle ja sitten sulkea ikkunan. Palomuurin asetukset-ikkunaa ei tarvitse pitää näkyvillä, kuten Windowsista on saattanut tottua että palomuuri on näkyvä ohjelma. Linuxissa [[palomuuri]] toimii järjestelmässä taustalla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntun asennus]]<br />
*[[Ubuntun paketinhallinta]]<br />
*[[Ubuntun päivittäminen]]<br />
<br />
==Lisätietoja muualla==<br />
Ubuntu 10.04:n asentamisen jälkeisiä suositeltuja toimenpiteitä helposti kopioitavina komentoina on listattu sivulla http://ubuntu.sange.fi/opi<br />
<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntu&diff=37289
Ubuntu
2013-03-06T11:19:18Z
<p>Otto: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>{{Jakelu <br />
| nimi=Ubuntu<br />
| logo=[[Kuva:Ubuntun_logo.png|200px]]<br />
| kuva=[[Kuva:Ubuntu_10.04.png|200px]] <br />
| kuvateksti=Ubuntu 10.04 Lucid Lynxin työpöytä.<br />
| julkaisija=[[Canonical|Canonical Ltd]] / Ubuntu Foundation<br />
| viimeisin versio=12.10 "Quantal Quetzal"<br />
| päivämäärä=18.10.2012<br />
| pakettienhallinta=[[Apt]]<br />
| tila=toiminnassa<br />
| arkkitehtuurit=amd64, i386, arm<br />
| äitijakelu=[[Debian GNU/Linux]]<br />
| sukulaisjakelut=[[Kubuntu]], [[Xubuntu]], [[Edubuntu]], [[Gobuntu]], [[gNewSense]], [[Nexenta]], [[Fluxbuntu]], [[Lubuntu]], [[Ubuntu Studio]], [[Mythbuntu]]<br />
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}<br />
<br />
Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(ideology)|Ubuntu-ideologia]]).<br />
<br />
Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.<br />
<br />
==Asennus==<br />
Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi [[gcc]]:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-[[Live-CD|live-levyllä]], kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun uusimmissa versioissa [[työpöytäympäristö]]nä on oletuksena [[Unity]] ja vanhemmissa versiossa on mukana vain [[GNOME]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyempään [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]]-cd on saatavilla. <br />
<br />
Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin <tt>language-support-fi</tt>. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan [[Gobuntu]]-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Nykyään Gobuntun työtä jatkaa [[GNewSense]].<br />
<br />
==Pääkäyttäjän oikeudet==<br />
Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa [[pääkäyttäjä]]nä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet [[sudo]]-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman [[salasana]]nsa &ndash; tai ilman erillistä salasanaa.<br />
<br />
Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen. <br />
<br />
Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan [[passwd]]-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.<br />
<br />
==Julkaisutahti==<br />
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns LTS-versioita (''long time support''), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.<br />
<br />
==Shipit==<br />
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]]<br />
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta oli mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun asennuslevyjä. Toimitusaika Suomeen oli yleensä 2-5 viikkoa. Palvelu ei ole enää toiminnassa.<br />
<br />
==Virallinen käyttäjäyhteisö==<br />
Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomella]] - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).<br />
<br />
== Julkaisut ==<br />
* Ubuntu 13.04 (Raring Ringtail) - Julkaistaan 18. huhtikuuta 2013 (tuettu lokakuuhun 2015)<br />
* Ubuntu 12.10 (Quantal Quetzal) - 18. lokakuuta 2012 (tuettu huhtikuuhun 2014)<br />
* Ubuntu 12.04 LTS (Precise Pangolin) - 26. huhtikuuta 2012 (tuettu huhtikuuhun 2017)<br />
* Ubuntu 11.10 (Oneric Ocelot) - 13. lokakuuta 2011 (tuettu huhtikuuhun 2013)<br />
* Ubuntu 11.04 (Natty Narwhal) - 28. huhtikuuta 2011 (tuettu lokakuuhun 2012)<br />
* Ubuntu 10.10 (Maverick Meerkat) - 10. lokakuuta 2010 (tuettu huhtikuuhun 2012)<br />
* Ubuntu 10.04 LTS (Lucid Lynx) - 29. huhtikuuta 2010 (tuettu huhtikuuhun 2013 (työpöytä) / 2015 (palvelimet))<br />
* Ubuntu 9.10 (Karmic Koala) - 29. lokakuuta 2009 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 9.04 (Jaunty Jackalope) - 23. huhtikuuta 2009 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 8.10 (Intrepid Ibex) - 30. lokakuuta 2008 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron) - 24. huhtikuuta 2008 (tuki päättynyt(työpöytä) / 2013(palvelimet))<br />
* Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005 (tuki päättynyt)<br />
* Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004 (tuki päättynyt)<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Ubuntu Suomi]]<br />
*[[Wubi]] - työkalu Ubuntun asentamiseen Windows-osiolle<br />
*[[Code of Conduct (Ubuntu)]]<br />
*[[Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet]]<br />
*[[EasyUbuntu]], [[Automatix2]] - työkaluja Ubuntun asennuksen viimeistelyyn, käyttöä ei suositella<br />
*[[Crunchbang]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]<br />
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]<br />
* [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi -wikikirja] - Ohjeet Ubuntun ja [[Kubuntu|Kubuntun]] asennukseen ja peruskäyttöön<br />
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi]<br />
* [[wikipedia:fi:Ubuntu|Ubuntu suomenkielisessä Wikipediassa]]<br />
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm:<br />
** [http://ubuntu.sange.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto] <br />
<br />
==== Englanniksi ====<br />
* [http://www.ubuntu.com/ Ubuntun englanninkielinen pääsivu] ja [http://www.ubuntuforums.org/ keskustelualueet]<br />
* [https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wikisivusto] <br />
* [http://help.ubuntu.com/ Ubuntun viralliset ohjesivut]<br />
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)<br />
* [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]<br />
<br />
== Ubuntun muut julkaisuversiot ==<br />
* [[Edubuntu]] ([http://www.edubuntu.org/]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta.<br />
* [[Kubuntu]] ([http://www.kubuntu.org]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä.<br />
* [[Xubuntu]] ([http://www.xubuntu.org]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä.<br />
* [[Gobuntu]] - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio, joka on kuitenkin jo lopetettu.<br />
* [[Lubuntu]] ([http://lubuntu.net/)] - Erittäin kevyt, LXDE työpöydällä varustettu versio Ubuntusta.<br />
* [[MinimalCD]] [https://help.ubuntu.com/community/Installation/MinimalCD] - Pienikokoinen CD Ubuntu-versio.<br />
* [[Pingu OS]] - ([http://pinguy-os.sourceforge.net/]) - Mac OS X tyylinen Ubuntu-versio.<br />
* [[Mythbuntu]] ([http://www.mythbuntu.org/]) - MythTV:n käyttöön tarkoitettu Ubuntu-versio.<br />
* [[Ubuntu Studio]] ([http://ubuntustudio.org/]) - Erityisesti grafiikkaan ja multimediaan tarkoitettu versio Ubuntusta.<br />
{{debian}}<br />
{{ubuntu}}<br />
<br />
[[Luokka:Jakelut]]<br />
[[Luokka:Ubuntu]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntun_asennuksen_j%C3%A4lkeiset_toimet&diff=37288
Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet
2013-03-06T11:18:35Z
<p>Otto: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>[[Ubuntu]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeen. Muutamat lisätarpeet ovat kuitenkin yleisiä, joten ne on listattu alla.<br />
<br />
== Ulkoasun vaihtaminen miellyttävämmäksi ==<br />
Ubuntun vakioulkoasu on melko synkkä eikä välttämättä kaikille mieluisa. Ulkoasun teemaa ja taustakuvaa voi vaihtaa valitsemalla oikeassa ylänurkassa oleva painike ja avatusvasta valikosta ''Järjestelmäasetukset'' ja edelleen osasto '''Ulkoasu.''<br />
<br />
== Automaattinen sisäänkirjautuminen ==<br />
Jos et jaksa aina aloittaa tietokoneen käyttöä tekemällä sisäänkirjautumisen itse, voit asettaa haluamasi käyttäjätunnuksen kirjautumaan sisään automaattisesi valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjätilit'' ja sieltä haluamasi käyttäjän ja sitten valinnan ''Automaattinen kirjautuminen'' Päällä/Pois. Vaikka salasanaa ei enää kysytä sisäänkirjatumisvaiheessa, tarvitaan sitä edelleen aina, kun käyttäjätunnuksella tehdään ylläpitotoimenpiteitä.<br />
<br />
== Automaattiset tietoturvapäivitykset ==<br />
Avaa ohjelma ''Päivitysten hallinta'' ja valitse Asetukset ja edelleen ''Kun tietoturvapäivityksiä saatavilla: Lataa ja asenna automaattisesti. Saman ohjelman kautta voit myös helposti tarkistaa ja asentaa päivityksiä. Itse asiassa ko. ohjelma käynnistyy ajoittain automaattisesti ja ehdottaa päivitysten asentamista vaikka et sitä itse muistaisikaan avata.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Ubuntun päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komennot<br />
[[sudo]] [[apt-get]] update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
Ensimmäisellä kerralla päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Automaattiset tietoturvapäivitykset:<br />
<br />
sudo -s<br />
cat > /etc/apt/apt.conf.d/10periodic << EOF<br />
APT::Periodic::Update-Package-Lists "1";<br />
APT::Periodic::Download-Upgradeable-Packages "1";<br />
APT::Periodic::AutocleanInterval "0";<br />
APT::Periodic::Unattended-Upgrade "1";<br />
EOF<br />
<br />
== Näytön lukitus pois päältä ==<br />
Vakioasetuksilla Ubuntu sulkee näytön ja lukitsee näytön kymenen minuutin käyttämättömyyden jälkeen. Tämä voi olla kotikäytössä ärsyttävää, joten ne kannattaa kytkeä pois valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Näytön kirkkaus ja lukitus'' ja kohta Automaattinen lukitus: Päällä/Pois.<br />
<br />
== Näytönsäästäjä säästämään virtaa ==<br />
Ubuntun on asetettu oletuksena toimimaan siten, että näyttö sammutataan 10 minuutin kuluttua jos käyttäjä ei tee tietokoneella mitään. Jos haluaa, että koko kone menee virransäästötilaan voi asetuksia säätää kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Virransäästö''.<br />
<br />
== Automaattinen kellonajan tarkistus ==<br />
Jos haluat että järjestemäsi säätää tietokoneen kello automaattisesti hakemalla Internetin aikapalvelimista täsmällisen ajan, valitse ''Järjestelmäasetukset > Aika ja päiväys'' ja edelleen ''Aseta aika: Automaattisesti internetistä''.<br />
<br />
== Käyttöjärjestelmän kielivaihtoehtojen säätö ==<br />
Jos asennusvaiheessa unohdit valita suomen käyttöliittymäsi kieleksi, tai haluat asennuksen jälkeen lisää kielivaihtoehtoja esimerksi muita käyttäjiä varten, voi tehdä sen helposti valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Kieliasetukset'' ja ''edelleen Asenna tai poista kieliä...''<br />
<br />
=== Sama konentorivillä ===<br />
sudo apt-get install langauge-pack-gnome-fi<br />
<br />
== Käyttäjätunnusten lisääminen ==<br />
Jokaisella tietokonetta käyttävällä henkilöllä kannattaa olla oma käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksia voi luoda ylläpito-oikeuksin varustettu käyttäjä kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'' tai suoraan napsauttamalla yläpalkissa näkyvää käyttäjänimeä ja valitsemalla kohdan ''Käyttäjätilit''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
sudo adduser matti<br />
<br />
== Salasanan vaihtaminen ==<br />
Käyttäjien salasanat ovat tärkein osa tietoturvaa ja jokaisen käyttäjän tulisi vaihtaa salasansa säännöllisesti. Sen voi tehdä valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'', valitsemalla oman käyttäjänsä ja sitten napsauttamalla riviä ''Salasana''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
passwd<br />
<br />
== Rajoitetut laitteistoajurit ==<br />
Ubuntu tukee muutamia laiteajureita, jotka ovat vapaasti käytettävissä, mutta joiden lähdekoodi ei ole avoin. Nämä rajoitetut laiteajurit täytyy kuitenkin aktivoida erikseen ohjelmalla ''Lisäajurit''. Ostaessa tietokoneeseen uusia laitteta kannattaa kuitenkin aina suosia sellaisia, joille löytyy täysin vapaat ja avoimet ajurit.<br />
<br />
== Suljetut tiedostomuodot ==<br />
[[Flash|flashin]] ja muiden useiden muiden suljettujen tiedostomuotojen tuen asennus tapahtuu hakemalla Ubuntun Sovellusvalikoimasta "rajoitetut lisäosat" tai komennolla<br />
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Ubuntun viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Ubuntu ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
=== Medibuntu ja epävapaat koodekit ===<br />
Suosituin niistä on Medibuntu, jonka saa käyttöön ja sieltä ei-vapaat koodekit asennettua loitsulla:<br />
sudo -E wget --output-document=/etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list http://www.medibuntu.org/sources.list.d/$(lsb_release -cs).list<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get --yes --quiet --allow-unauthenticated install medibuntu-keyring<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get install non-free-codecs<br />
<br />
=== Webupd8 ja Oracle Java 7 ===<br />
Javaa käytettäessä kannattaa käyttää vapaata OpenJDK-versiota. Valitettavasti eräät verkkopalvelut kuten sampopankki.fi vaatii nimenomaisesti suljetun lähdekoodin Oracle Javan ja siitä version 7. Oracle on Sun Javan ostamisen jälkeen tiukentanut Java-versionsa jakeluehtoja, joten enää ei ole suoraan [[Java Ubuntussa]] valmiina, vaan pitää käyttää [http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html kolmannen osapuolen] ohjelmalähteitä, esim:<br />
sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install oracle-java7-installer<br />
<br />
==Selaimet==<br />
<br />
===Firefox===<br />
Ubuntun perusasennuksessa tulee oletuksena mukana [[Firefox]]-selain.<br />
<br />
===Google Chrome===<br />
Google Chromen vapaan lähdekoodin vastaava on nimeltään Chromium. Löytyy Sovellusvalikoimasta tai sen voi asentaa konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install chromium-browser<br />
<br />
===Opera===<br />
Opera täytyy hakea erikseen [http://www.opera.com/browser/download/ Operan kotisivulta]. Lataa [[deb]]-paketti ja avaa Lataukset-kansio. Klikkaa kaksi kertaa asennuspakettia niin Opera asentuu.<br />
<br />
==Sähköposti==<br />
Ubuntu 12.04 versiossa tulee automaattisesti [[Mozilla]] [[Thunderbird]] -sähköpostiohjelma. Ubuntun aiemmissa versioissa oletussähköposti on [[Evolution]].<br />
<br />
== Oletussovellukset ==<br />
Oletussovellukset voi asettaa Järjestelmäasetuksien ''Tiedot''-valikossa. Täällä voi valita millä ohjelmalla avataan ääni- ja videotiedostot tai mikä on sähköpostiohjelma on oletuksena.<br />
<br />
==Palomuuri ja virustorjunta==<br />
Ubuntussa ei tällä hetkellä ole huolta viruksista, joten [[virustorjunta|virustorjuntaohjelmistoa]] ei kotikäyttäjän tarvitse asentaa. Palomuuriakaan ei ole, koska Ubuntussa ei ole vakiona mitään avoimia portteja, joita palomuurilla tarvitsisi suojata. Halutessaan toki [[Palomuuri|palomuurin]] voi kytkeä päälle, mikä onnistuu helpoiten hakemalla Sovellusvalikoimasta hakusanalla [[gufw]] tai konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install gufw<br />
Asennuksen jälkeen Ubuntun valikkoon ilmestyy "palomuurin asetukset"-kuvake, josta voi laittaa palomuurin päälle ja sitten sulkea ikkunan. Palomuurin asetukset-ikkunaa ei tarvitse pitää näkyvillä, kuten Windowsista on saattanut tottua että palomuuri on näkyvä ohjelma. Linuxissa [[palomuuri]] toimii järjestelmässä taustalla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntun asennus]]<br />
*[[Ubuntun paketinhallinta]]<br />
*[[Ubuntun päivittäminen]]<br />
<br />
==Lisätietoja muualla==<br />
Ubuntu 10.04:n asentamisen jälkeisiä suositeltuja toimenpiteitä helposti kopioitavina komentoina on listattu sivulla http://ubuntu.sange.fi/opi<br />
<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4asennuksen_viritt%C3%A4minen&diff=37287
Työpöytäasennuksen virittäminen
2013-03-06T11:16:23Z
<p>Otto: Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”Tämän sivun sisältö on vanhentunut ja siksi poistettu. Korvaava sivu sisältää tuoreemmat tiedot: Ubuntun_asennuksen_jälkeiset_toimet”</p>
<hr />
<div>Tämän sivun sisältö on vanhentunut ja siksi poistettu. Korvaava sivu sisältää tuoreemmat tiedot: [[Ubuntun_asennuksen_jälkeiset_toimet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Ubuntun_asennuksen_j%C3%A4lkeiset_toimet&diff=37286
Ubuntun asennuksen jälkeiset toimet
2013-03-06T11:14:04Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>[[Ubuntu]] on valmis käytettäväksi moneen tarkoitukseen suoraan asennuksen jälkeen. Muutamat lisätarpeet ovat kuitenkin yleisiä, joten ne on listattu alla.<br />
<br />
== Ulkoasun vaihtaminen miellyttävämmäksi ==<br />
Ubuntun vakioulkoasu on melko synkkä eikä välttämättä kaikille mieluisa. Ulkoasun teemaa ja taustakuvaa voi vaihtaa valitsemalla oikeassa ylänurkassa oleva painike ja avatusvasta valikosta ''Järjestelmäasetukset'' ja edelleen osasto '''Ulkoasu.''<br />
<br />
== Automaattinen sisäänkirjautuminen ==<br />
Jos et jaksa aina aloittaa tietokoneen käyttöä tekemällä sisäänkirjautumisen itse, voit asettaa haluamasi käyttäjätunnuksen kirjautumaan sisään automaattisesi valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjätilit'' ja sieltä haluamasi käyttäjän ja sitten valinnan ''Automaattinen kirjautuminen'' Päällä/Pois. Vaikka salasanaa ei enää kysytä sisäänkirjatumisvaiheessa, tarvitaan sitä edelleen aina, kun käyttäjätunnuksella tehdään ylläpitotoimenpiteitä.<br />
<br />
== Automaattiset tietoturvapäivitykset ==<br />
Avaa ohjelma ''Päivitysten hallinta'' ja valitse Asetukset ja edelleen ''Kun tietoturvapäivityksiä saatavilla: Lataa ja asenna automaattisesti. Saman ohjelman kautta voit myös helposti tarkistaa ja asentaa päivityksiä. Itse asiassa ko. ohjelma käynnistyy ajoittain automaattisesti ja ehdottaa päivitysten asentamista vaikka et sitä itse muistaisikaan avata.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
<br />
Eri tavat päivitysten asentamiseen on lueteltu tarkemmin artikkelissa [[Ubuntun päivittäminen]]. Yksinkertainen tapa hoitaa päivitysten asentaminen on käyttää paneelissa näkyvää päivityskuvaketta tai antaa [[komentorivi]]llä komennot<br />
[[sudo]] [[apt-get]] update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
Ensimmäisellä kerralla päivitysten asentaminen voi kestää suhteellisen kauan, sillä ladattavia tiedostoja on todennäköisesti satoja megatavuja.<br />
<br />
Automaattiset tietoturvapäivitykset:<br />
<br />
sudo -s<br />
cat > /etc/apt/apt.conf.d/10periodic << EOF<br />
APT::Periodic::Update-Package-Lists "1";<br />
APT::Periodic::Download-Upgradeable-Packages "1";<br />
APT::Periodic::AutocleanInterval "0";<br />
APT::Periodic::Unattended-Upgrade "1";<br />
EOF<br />
<br />
== Näytön lukitus pois päältä ==<br />
Vakioasetuksilla Ubuntu sulkee näytön ja lukitsee näytön kymenen minuutin käyttämättömyyden jälkeen. Tämä voi olla kotikäytössä ärsyttävää, joten ne kannattaa kytkeä pois valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Näytön kirkkaus ja lukitus'' ja kohta Automaattinen lukitus: Päällä/Pois.<br />
<br />
== Näytönsäästäjä säästämään virtaa ==<br />
Ubuntun on asetettu oletuksena toimimaan siten, että näyttö sammutataan 10 minuutin kuluttua jos käyttäjä ei tee tietokoneella mitään. Jos haluaa, että koko kone menee virransäästötilaan voi asetuksia säätää kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Virransäästö''.<br />
<br />
== Automaattinen kellonajan tarkistus ==<br />
Jos haluat että järjestemäsi säätää tietokoneen kello automaattisesti hakemalla Internetin aikapalvelimista täsmällisen ajan, valitse ''Järjestelmäasetukset > Aika ja päiväys'' ja edelleen ''Aseta aika: Automaattisesti internetistä''.<br />
<br />
== Käyttöjärjestelmän kielivaihtoehtojen säätö ==<br />
Jos asennusvaiheessa unohdit valita suomen käyttöliittymäsi kieleksi, tai haluat asennuksen jälkeen lisää kielivaihtoehtoja esimerksi muita käyttäjiä varten, voi tehdä sen helposti valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Kieliasetukset'' ja ''edelleen Asenna tai poista kieliä...''<br />
<br />
=== Sama konentorivillä ===<br />
sudo apt-get install langauge-pack-gnome-fi<br />
<br />
== Käyttäjätunnusten lisääminen ==<br />
Jokaisella tietokonetta käyttävällä henkilöllä kannattaa olla oma käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksia voi luoda ylläpito-oikeuksin varustettu käyttäjä kohdasta ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'' tai suoraan napsauttamalla yläpalkissa näkyvää käyttäjänimeä ja valitsemalla kohdan ''Käyttäjätilit''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
sudo adduser matti<br />
<br />
== Salasanan vaihtaminen ==<br />
Käyttäjien salasanat ovat tärkein osa tietoturvaa ja jokaisen käyttäjän tulisi vaihtaa salasansa säännöllisesti. Sen voi tehdä valitsemalla ''Järjestelmäasetukset > Käyttäjät ja ryhmät'', valitsemalla oman käyttäjänsä ja sitten napsauttamalla riviä ''Salasana''.<br />
<br />
=== Sama komentorivillä ===<br />
passwd<br />
<br />
== Rajoitetut laitteistoajurit ==<br />
Ubuntu tukee muutamia laiteajureita, jotka ovat vapaasti käytettävissä, mutta joiden lähdekoodi ei ole avoin. Nämä rajoitetut laiteajurit täytyy kuitenkin aktivoida erikseen ohjelmalla ''Lisäajurit''. Ostaessa tietokoneeseen uusia laitteta kannattaa kuitenkin aina suosia sellaisia, joille löytyy täysin vapaat ja avoimet ajurit.<br />
<br />
== Suljetut tiedostomuodot ==<br />
[[Flash|flashin]] ja muiden useiden muiden suljettujen tiedostomuotojen tuen asennus tapahtuu hakemalla Ubuntun Sovellusvalikoimasta "rajoitetut lisäosat" tai komennolla<br />
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras<br />
<br />
== Epävirallisten pakettivarastojen asentaminen ==<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
Ubuntun viralliset [[pakettivarasto]]t eivät sisällä ohjelmistopatentti- ja lisenssisyistä ongelmallisia ohjelmia, kuten purkuohjelmia (koodekkeja) useille ääni- ja videotiedostomuodoille sekä [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] laiteajureita. Ubuntu ei myöskään sisällä ollenkaan epävapaita ohjelmistoja, koska jakelu haluaa keskittyä vapaiden ohjelmistojen levittämiseen. Suljettujen ohjelmistojen ja patentoitujen koodekkien jakelua varten on perustettu [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia pakettivarastoja]].<br />
<br />
=== Medibuntu ja epävapaat koodekit ===<br />
Suosituin niistä on Medibuntu, jonka saa käyttöön ja sieltä ei-vapaat koodekit asennettua loitsulla:<br />
sudo -E wget --output-document=/etc/apt/sources.list.d/medibuntu.list http://www.medibuntu.org/sources.list.d/$(lsb_release -cs).list<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get --yes --quiet --allow-unauthenticated install medibuntu-keyring<br />
sudo apt-get --quiet update<br />
sudo apt-get install non-free-codecs<br />
<br />
=== Webupd8 ja Oracle Java 7 ===<br />
Javaa käytettäessä kannattaa käyttää vapaata OpenJDK-versiota. Valitettavasti eräät verkkopalvelut kuten sampopankki.fi vaatii nimenomaisesti suljetun lähdekoodin Oracle Javan ja siitä version 7. Oracle on Sun Javan ostamisen jälkeen tiukentanut Java-versionsa jakeluehtoja, joten enää ei ole suoraan [[Java Ubuntussa]] valmiina, vaan pitää käyttää [http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html kolmannen osapuolen] ohjelmalähteitä, esim:<br />
sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install oracle-java7-installer<br />
<br />
==Selaimet==<br />
<br />
===Firefox===<br />
Ubuntun perusasennuksessa tulee oletuksena mukana [[Firefox]]-selain.<br />
<br />
===Google Chrome===<br />
Google Chromen vapaan lähdekoodin vastaava on nimeltään Chromium. Löytyy Sovellusvalikoimasta tai sen voi asentaa konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install chromium-browser<br />
<br />
===Opera===<br />
Opera täytyy hakea erikseen [http://www.opera.com/browser/download/ Operan kotisivulta]. Lataa [[deb]]-paketti ja avaa Lataukset-kansio. Klikkaa kaksi kertaa asennuspakettia niin Opera asentuu.<br />
<br />
==Sähköposti==<br />
Ubuntu 12.04 versiossa tulee automaattisesti [[Mozilla]] [[Thunderbird]] -sähköpostiohjelma. Ubuntun aiemmissa versioissa oletussähköposti on [[Evolution]].<br />
<br />
== Oletussovellukset ==<br />
Oletussovellukset voi asettaa Järjestelmäasetuksien ''Tiedot''-valikossa. Täällä voi valita millä ohjelmalla avataan ääni- ja videotiedostot tai mikä on sähköpostiohjelma on oletuksena.<br />
<br />
==Palomuuri ja virustorjunta==<br />
Ubuntussa ei tällä hetkellä ole huolta viruksista, joten [[virustorjunta|virustorjuntaohjelmistoa]] ei kotikäyttäjän tarvitse asentaa. Palomuuriakaan ei ole, koska Ubuntussa ei ole vakiona mitään avoimia portteja, joita palomuurilla tarvitsisi suojata. Halutessaan toki [[Palomuuri|palomuurin]] voi kytkeä päälle, mikä onnistuu helpoiten hakemalla Sovellusvalikoimasta hakusanalla [[gufw]] tai konsolikomennolla<br />
sudo apt-get install gufw<br />
Asennuksen jälkeen Ubuntun valikkoon ilmestyy "palomuurin asetukset"-kuvake, josta voi laittaa palomuurin päälle ja sitten sulkea ikkunan. Palomuurin asetukset-ikkunaa ei tarvitse pitää näkyvillä, kuten Windowsista on saattanut tottua että palomuuri on näkyvä ohjelma. Linuxissa [[palomuuri]] toimii järjestelmässä taustalla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Ubuntun asennus]]<br />
*[[Ubuntun paketinhallinta]]<br />
*[[Ubuntun päivittäminen]]<br />
*[[Työpöytäasennuksen virittäminen]]<br />
<br />
==Lisätietoja muualla==<br />
Ubuntu 10.04:n asentamisen jälkeisiä suositeltuja toimenpiteitä helposti kopioitavina komentoina on listattu sivulla http://ubuntu.sange.fi/opi<br />
<br />
[[Luokka:Ubuntu]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Java/Ubuntu&diff=37285
Java/Ubuntu
2013-03-06T11:12:51Z
<p>Otto: /* Oracle Java 7 */</p>
<hr />
<div>Ubuntu suosittelee OpenJDK-pakettien käyttöä. Paketit löytyvät jakelun main-haarasta. Oraclen (entisen Sunin) Javan tuki ollaan lopettamassa, koska Oracle ei enää salli sen edelleenjakelua.<br />
<br />
==Varoitus Javan käytöstä (CVE-2012-4681) ==<br />
Java-haavoittuvuus CVE-2012-4681 koskee vain Oraclen Java-liitännäistä; IcedTea-liitännäisen kanssa OpenJDK:ta voi käyttää huoletta, sillä IcedTean suojausasetukset ovat lähtökohtaisesti paremmat.<br />
<br />
IcedTea-Web using OpenJDK7 blocks this exploit by not allowing applet to change the SecurityManager <br />
(which is allowed in Oracle and IBM Java plugin). ([https://bugzilla.redhat.com/show_bug.cgi?format=multiple&id=852051])<br />
<br />
== OpenJDK 6 ==<br />
OpenJDK 6 löytyy Ubuntun main-haarasta. Selainlisäosa on paketissa nimeltä <code>icedtea-6-plugin</code>, Java-virtuaalikone paketissa <code>openjdk-6-jre</code>.<br />
<br />
sudo apt-get install icedtea-6-plugin # asentaa myös openjdk-6-jre:n<br />
sudo apt-get install openjdk-6-jre # asentaa pelkän virtuaalikoneen<br />
<br />
== OpenJDK 7 ==<br />
OpenJDK 7 löytyy Ubuntun main-haarasta. Selainlisäosa on paketissa nimeltä <code>icedtea-7-plugin</code>.<br />
<br />
sudo apt-get install icedtea-7-plugin # asentaa myös openjdk-7-jre:n<br />
sudo apt-get install openjdk-7-jre # asentaa pelkän virtuaalikoneen<br />
<br />
Versiot 7 ja 6 on mahdollista asentaa rinnakkain. Tällöin oletuksena käytetään selainlisäosan versiota 6. Mikäli halutaan käyttää versiota 7, helpointa on poistaa versio 6:<br />
<br />
sudo apt-get purge openjdk-6-jre<br />
<br />
Mikäli halutaan pitää molemmat versiot, mutta käyttää versiota 7:<br />
<br />
sudo update-alternatives --config java <br />
<br />
Valitse luettelosta java-7-openjdk:ta vastaava numero, esim. numero 2 ja paina enter.<br />
<br />
Käytössä olevan version voi tarvittaessa tarkastaa komennolla:<br />
<br />
java -version<br />
<br />
==Oracle Java 6==<br />
Oraclen Java 6 version x poisto ja asennusohje.<br />
===Poisto ohje===<br />
Oraclen Java 6 update 38 version manuaalinen poisto ohje. Kun päivität Javan uuteen versioon.<br />
<br />
sudo update-alternatives --remove "java" "/usr/lib/jvm/jre1.6.0_38/bin/java"<br />
sudo update-alternatives --remove "javac" "/usr/lib/jvm/jre1.6.0_38/bin/java"<br />
sudo update-alternatives --remove "javaws" "/usr/lib/jvm/jre1.6.0_38/bin/javaws"<br />
<br />
Poistetaan symboolinen linkki<br />
sudo rm /usr/lib/mozilla/plugins/libnpjp2.so<br />
<br />
Poistaa Oracle Javan <br />
cd /usr/lib/jvm<br />
sudo rm -r jre1.6.0_38<br />
<br />
===Asennusohje===<br />
Oraclen Java 6 update 39 version manuaalinen asennusohje.<br />
<br />
Ladataan paketti <br />
wget http://download.oracle.com/otn-pub/java/jdk/6u39-b10/jre-6u39-linux-i586.bin<br />
Annetaan ladatulle paketille suoritusoikeudet<br />
chmod u+x jre-6u39-linux-i586.bin<br />
Puretaan ladattu paketti<br />
./jre-6u39-linux-i586.bin<br />
Luodaan alihakemisto Javaa varten<br />
sudo mkdir -p /usr/lib/jvm<br />
Siirretään luotuun alihakemistoon purettu java<br />
sudo mv jre1.6.0_39 /usr/lib/jvm/<br />
Luodaan linkitykset<br />
sudo update-alternatives --install "/usr/bin/java" "java" "/usr/lib/jvm/jre1.6.0_39/bin/java" 1<br />
sudo update-alternatives --install "/usr/lib/mozilla/plugins/libjavaplugin.so" "mozilla-javaplugin.so" "/usr/lib/jvm/jre1.6.0_39/lib/i386/libnpjp2.so" 1<br />
<br />
Version 6 update 39 siksi että Oraclen versio 7 ei toimi sampopankissa. Vanha versio toimii moitteettomasti.<br />
<br />
==Oracle Java 7==<br />
Sunin "virallisen", osittain suljetun lähdekoodin Java-toteutus on sisältynyt pakettilähteeseen <tt>multiverse</tt>. Koska Oracle ei enää salli uusien versioiden jakelua ja pahoja turva-aukkoja on löytynyt, Ubuntu on julkaissut päivityksen joka poistaa paketit käytöstä ja on korvaamassa nämä paketit tyhjillä paketeilla, jotka siis poistavat Sunin Javan koneelta.<br />
<br />
Jos Sunin Javaa haluaa jatkossa käyttää, se pitää asentaa Oraclen sivuilta. Tai käyttää epävirallista päivityspakettia, jonka tarkoituksena on automaattisesti hakea ja asentaa tarvittavat tiedostot. Sen toiminta on samantyyppinen kuin [[Flash]]in asennusohjelma. Eli <tt>update-sun-jre</tt> on ajettava skripti, joka lataa Internetistä Oracle Javan, koska Oracle ei ole antanut lupaa paketoida sitä suoraan pakettiin.<br />
<br />
deb http://www.duinsoft.nl/pkg debs all<br />
<br />
sudo apt-key adv --keyserver keys.gnupg.net --recv-keys 5CB26B26<br />
<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get install update-sun-jre<br />
{{epävirallinen pakettilähde}}<br />
<br />
Huomaa kuitenkin että Oraclen Java 7 32-bittinen versio ei toimi odotetulla tavalla Sampopankissa.<br />
Sampopankin verkkosivujen käyttö ei onnistu. Vaikka sivuille pääsee kirjautumaan.<br />
<br />
Katso myös http://www.webupd8.org/2012/01/install-oracle-java-jdk-7-in-ubuntu-via.html<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Danske Bank]] (ent. Sampo Pankki)<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/sun-java6/+bug/881746 Ubuntun keskustelua asiasta]<br />
* [https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-security-announce/2011-December/001528.html ubuntu security announce]<br />
* [http://www.oracle.com/technetwork/java/javase/downloads/index.html Java Oraclen sivuilla]<br />
* [http://www.duinsoft.nl/packages.php?t=en Shell script to automate the retrieval and installation of the Oracle (Sun) Java Runtime Environment.]<br />
<br />
[[Luokka: Ohjeet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37284
LTSP
2013-03-05T10:52:56Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
Jos asensit LTSP-palvelimen jälkikäteen (komennolla ''sudo apt-get install ltsp-server-standalone'') pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento ''sudo ltsp-build-client''. Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
==== iTalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37283
LTSP
2013-03-05T10:13:26Z
<p>Otto: /* iITalc */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
Jos asensit LTSP-palvelimen jälkikäteen (komennolla ''sudo apt-get install ltsp-server-standalone'') pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento ''sudo ltsp-build-client''. Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
==== iITalc ====<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37282
LTSP
2013-03-05T10:13:03Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua.<br />
<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====<br />
<br />
Jos asensit LTSP-palvelimen jälkikäteen (komennolla ''sudo apt-get install ltsp-server-standalone'') pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento ''sudo ltsp-build-client''. Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
=== iITalc ===<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=37281
LTSP
2013-03-05T09:39:32Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
== Edut ja heikkoudet ==<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite ja oma osoiteavaruus, jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
=== iITalc ===<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux-ty%C3%B6aseman_liitt%C3%A4minen_Windows_AD-toimialueeseen&diff=37279
Linux-työaseman liittäminen Windows AD-toimialueeseen
2013-03-05T07:58:06Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>'''Tämän artikkelin on laatinut Otto Kekäläinen ([http://seravo.fi/ Linux-tuki.fi/Seravo Oy]) koulutuskäyttöön'''<br />
<br />
Windowsia käyttävissä yrityksissä on tyypillisesti '''Windows-toimialue''' (Active Directory, AD), johon '''jokaisella yrityksen työntekijällä on oma käyttäjätunnus ja salasana'''. Sisäänkirjauduttuaan käyttäjälle latautuu hänen oma roaming-profiilinsa ja hänelle näkyy Windows-palvelinten verkkolevyjä sekä verkkotulostimia sen mukaan, mitä AD:ssä on hänelle määritelty. Käyttäjällä on myös jossain määrin kertakirjautuminen käytössä, eli esimerkiksi MS Outlook osaa hakea yrityksen Exchange-palvelimelta suoraan käyttäjän omat sähköpostit ja kalenterit ilman että käyttäjätunnusta tai salasanaa kysytään uudestaan.<br />
<br />
Tällaisten ympäristöjen käyttäjät ja usein myös ylläpitäjät luulevat olevansa täysin sidoksissa Microsoftin työasematuotteisiin, mutta itse asiassa '''tällaisessa ympäristössä voi käyttää myös Linux-työasemia'''. Kiitos [http://fsfe.org/projects/ms-vs-eu/ms-vs-eu.fi.html yhteentoimivuutta edistävien järjestöjen toiminnan] EU pakotti Microsoftin julkaisemaan rajapintamäärittelyt, joita hyödyntäen on voitu kehittää ohjelmistoja kuten esimerkiksi [http://www.samba.org/ Samba]. Yhteentoimivuutta helpottaa myös se, että Microsoft on soveltanut AD:ssä LDAP- ja Kerberos-tekniikoita, jotka ovat olleet ja ovat edelleen avoimia. Microsoftin toteutukset tosin eivät ole täysin näiden standardien mukaisia &ndash; Microsoft ilmoittaa itse poikenneensa standardeista koska haluaa tarjota käyttäjille enemmän ominaisuuksia, toiset taas pitävät todellisena syynä tahallista yhteentoimivuuden rikkomista, jotta kilpaileviin tuotteisiin siirtyminen olisi vaikeampaa. <br />
<br />
Sambaan liittyy sekä palvelinohjelmia, joilla Windowsin omat AD-, verkkolevy- ja tulostinpalvelimet voidaan korvata, sekä asiakasohjelmia joilla näitä palveluita voi käyttää Linux-työasemassa. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä voi tehdä Linux-työasemalla tekemättä mitään muutoksia palvelimille. Muita vastaavia ohjelmia ovat Beyond Trust - PowerBroker Identity Services Open Edition (entinen Likewise) sekä Centrify Express.<br />
<br />
Jos yrityksessä otetaan käyttöön VALO-strategia, jossa pääosa työasemista alkaa olla Linuxeja, voi Windows-palvelimet lopulta korvata Samba-palvelimilla, joita sekä Linux- että Windows-työasemat käyttävät.<br />
<br />
== Windows-toimialueelle liittyminen ==<br />
<br />
Toimialueelle liittymistä varten tarvitaan:<br />
* pääkäyttäjäoikeus omaan Linux-työasemaan<br />
* Windows-verkon käyttäjätunnus ja salasana<br />
* toimialueen täydellinen verkkonimi, esim. yritys.fi tai (mieluiten ei yritys.local, koska .local pääte häiritsee lähiverkon nimipalvelutoimintaa)<br />
<br />
Helpoin tapa liittää työasema Windows-toimialueeseen lienee käyttää Likewise Open -ohjelmistoa.<br />
<br />
Asenna ensin ohjelmisto. Ubuntussa se tapahtuu komennolla:<br />
sudo apt-get install likewise-open<br />
<br />
Asennusohjelman aikana asentuu myös Kerberos-asiakasohjelma. Kun se kysyy REALM-nimeä, syötä toimialue isoilla kirjaimilla, esim YRITYS.FI. Muut Kerberoksen kysymykset voi jättää vakioasetuksille (tyhjät).<br />
<br />
Sen jälkeen suorita liittäminen komennolla:<br />
sudo domainjoin-cli join yritys.fi Tunnus<br />
<br />
Jos kaikki menee hyvin, näkyy ruudulla SUCCESS. Käynnistä Linux-työasema uudestaan, ja sisäänkirjautumisruudulla voit kirjautua sisään kirjoittamalla "DOMAIN\tunnus". Sisäänkirjautumisen jälkeen voit valita Sijainti > Verkko ja selata verkkolevyjä, joihin käyttäjätunnuksellasi on oikeus. Voit myös lisätä tulostimia valitsemalla Järjestelmä > Ylläpito > Tulostus.<br />
<br />
Windows AD:n vakioasetuksilla kuka tahansa käyttäjä voi tehdä työaseman liittämisen 10 kertaa, ja silloin työasema ilmestyy Computers-ryhmään. <br />
<br />
Linuxiin sisäänkirjautuminen tapahtuu PAM-järjestelmän kautta (pluggable authentication modules). PAM on rajapinta, jonka taustalla voi olla minkälainen käyttäjätunnistus tahansa. Vakioasetuksilla PAM käyttää /etc/shadow-tiedostossa olevia tunnuksia ja salasanoja, mutta Likewisen myötä on PAM-moduulit, jotka tarkistavat tunnuksen ja salansanan AD:lta. Järjestelmän ansiosta myös esimerkiksi salasana vaihtaminen onnistuu, kuten myös salasanan vanhentuminen tai pakotettu salasanan vaihto. PAM:ia käyttää pääsääntöisesti kaikki Linuxin palvelinjärjestelmät, eli myös tekstipohjainen sisäänkirjautuminen, graafinen GDM ja vaikkapa SSH-palvelin.<br />
<br />
Jos työasema halutaan pois Windows-verkosta, voidaan ajaa komento:<br />
sudo domainjoin-cli leave<br />
<br />
=== Kirjautuminen pelkällä tunnuksella, ilman toimialuetta ===<br />
Sisäänkirjautuminen on kätevämpää jos sisäänkirjauduttaessa ei tarvitse kirjoittaa "DOMAIN\tunnus" vaan pelkkä "tunnus" riittäisi. Oletustoimialueen saa käyttöön muuttamalla LikeWisen rekisteriä komennolla:<br />
<br />
sudo lwregshell set_value "HKEY_THIS_MACHINE\Services\lsass\Parameters\Providers\ActiveDirectory" AssumeDefaultDomain 0x00000001<br />
<br />
==== Ubuntu 10.04 ====<br />
Ubuntu 10.04:ssä olevan LikeWisen [https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/likewise-open/+bug/534629 bugin] takia asetuksen muuttaminen ei toimi, vaan LikeWise pitää päivittää uudempaan versioon PPA:sta komennoilla:<br />
<br />
sudo add-apt-repository ppa:likewise-open/likewise-open-ppa<br />
sudo apt-get update<br />
sudo apt-get upgrade<br />
<br />
=== Virhetilanteita ===<br />
<br />
Jos Kerberoksen asetukset haluaa tehdä uudestaan, voi ajaa komennon ''sudo dpkg-reconfigure krb5-config'' tai muokata suoraan tiedostoa ''sudo nano /etc/krb5.conf''.<br />
<br />
LikeWiseen kuuluu paljon erilaisia analysointikomentoja. Kaikki saatavilla olevat LikeWise-komennot näkee näppärästi kun kirjoittaa komentoriviin ''lw-'' ja painaa pari kertaa sarkainta (tab).<br />
<br />
=== Lisätietoja ===<br />
<br />
* [http://download1.beyondtrust.com/Technical-Support/Downloads/files/pbiso/Manuals/likewise-open-guide.html Likewise 6.1 dokumentaatio (Ubuntu 12.04:ssa oleva versio)]<br />
* [https://help.ubuntu.com/community/LikewiseOpen LikewiseOpen Ubuntun wikissä]<br />
* [https://help.ubuntu.com/12.04/serverguide/windows-networking.html Ubuntu 12.04:n virallinen dokumentaatio: Windows Networking] (Puhdas Samba-ohjelmisto, vaihtoehtoinen tekniikka)<br />
* [http://wiki.syotec.fi/index.php?title=JA290_-_Linux_Server_-_Toimialue#Linux-ty.C3.B6asema_.2B_AD Opetusmateriaalit SyoTecin wikissä Linuxista ja AD-toimialueesta]<br />
<br />
== Exchangen käyttö Linuxissa ==<br />
<br />
Exchange ei käytä juurikaan standardeja rajapintoja (esim. IMAP tai CalDAV) vaan sen rajapinta on Microsoftin oma ja suljettu, jota toistaiseksi ei ole ulkopuolisten toimesta saatu kunnolla avattua.<br />
<br />
[[Thunderbird]]iin ja sen Lightning-lisäosaa käyttäville on olemassa alkeellinen [https://addons.mozilla.org/af/thunderbird/addon/provider-for-microsoft-exchang/ Exchange-lisäosa]. Myös [[Evolution]]-sähköpostiohjelmalla voi jossain määrin kytkeytyä Exchangeen. Suositeltavinta on käyttää Exchangen selainpohjaista käyttöliittymää (OWA) tai kytkeä siihen päälle IMAP-rajapinta.<br />
<br />
IMAP-, CalDAV- ja muut rajapinnat voi saada Exchangeen myös pystyttämällä [[DavMail]] edustapalvelimeksi, joka tarjoilee Exchangen tiedot standardinmukaisissa muodoissa. Monessa paikkaa (esim. Aalto-yliopisto, EU-parlamentti) käytetään myös Dovecot-IMAP-palvelinta Exchangen edustalla tarjoamassa käyttäjille IMAP-standardin mukaisen rajapinnan sekä siihen liittyvän nopeuden ja tietoturvan (kukaan ei uskalla laittaa Exchangea suoraan julkiseen verkkoon).<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:Opetusmateriaalit]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Yritykset&diff=37095
Yritykset
2013-01-15T11:56:25Z
<p>Otto: /* Yrityspalvelut */</p>
<hr />
<div>Tällä sivulla on listattu joitain suomalaisia yrityksiä, jotka tarjoavat Linux palveluita ja tuotteita.<br />
<br />
==Tukipalvelut==<br />
* [http://www.linux-tuki.fi/ Suomen Linux-tuki] tarjoaa käyttötukea, koulutusta, asennus- ja ylläpitopalveluita sekä avoimeen lähdekoodiin liittyvää konsultointia.<br />
* [http://www.petrotek.fi Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy tukipalveluita, Linux-tietokonepaketteja ja yhteensopivia laitteita sekä omavalintaisia Linux CD tai DVD -levyjä.<br />
<br />
==Tuotteet==<br />
* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus] myy jakelupaketteja ja kirjallisuutta.<br />
* [http://www.markit.eu/fi/fi/tuotteet/v1?Target=search&Search=linux&SC=2.5&Layout=3 e-kanava.fi] (internet) myy Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita yritysasiakkaille.<br />
* [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data] (Ruotsi) Kannettavia ja pöytäkoneita Ubuntulla.<br />
* [http://www.itkauppa.com/ itkauppa.com] myy Bittix, Elive ja Puppy Linux jakelupaketteja.<br />
* [http://www.jyketek.fi/ Jyketek Ky] (Virrat/Seinäjoki) Linux tietokoneiden myynti sekä huolto- ja käyttötukipalvelut.<br />
* [http://koodinvuoksi.net/ Koodinvuoksi.net] (Helsinki/Internet) Ubuntu-yhteensopivia räätälöityjä tietokoneita. Erikoisalana HTPC-paketit. Verkkokauppa noutopisteellä.<br />
* [http://lehtiapaja.fi/Ulkomaiset/Linux+Format+%28with+DVD%29/?query=&queryLang=kaikki&queryDesc=linux Lehtiapaja] Linux format lehden tilaus.<br />
* [http://www.lehtipiste.fi/ Lehtipiste] Linux-lehdet irtonumeroina. Useimmissa lehdissä mukana Linux-asennusmedia.<br />
* [http://www.lehtitori.fi/haku.aspx?n=linux&h=true Lehtitori] Linux Format ja Linux Magazine lehtien tilaus.<br />
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus) myy Ubuntu-jakelupaketteja.<br />
* [http://petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy Linux-tietokoneita ja [http://webpuoti.petrotek.fi/product.php?id_product=61 jakelupaketteja]<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] (Oulu) myy Dell Ubuntu Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.senioripc.fi/ SenioriPC] Practitec Oy (Espoo) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.smartoshop.com/ SMARTO Group] (Kirkkonummi/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://softsystems.suntuubi.com/ Soft Shop] (Sipoo/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small><br />
<br />
==Yrityspalvelut==<br />
* [[Opinsys]] on oppilaitosten Linux-järjestelmiin erikoistunut yritys.<br />
* [http://seravo.fi/ Seravo Oy] tarjoaa IT-tukipalveluita yrityksille, jotka käyttävät Linuxia tai muita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.<br />
* [http://www.pronics.fi Pronics Oy] tarjoaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia järjestelmäratkaisuja ja siihen liittyvää koulutusta.<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] Dell-kannettavat, pöytäkoneet, tehotyöasemat ja palvelimet Red Hat Enterprise Linux ja Ubuntu -käyttöjärjestelmillä., ohjelmistot ja palvelut (mm. [[RHEL|Red Hat]], JBOSS, Ubuntu)<br />
<br />
===Sulautetut järjestelmät===<br />
* [[Inoi|Inoi Oy]] Linux-pohjaisten järjestelmien kehitys sekä tietoverkon palvelimien ja palvelinjärjestelmien suunnittelu, asentamien ja ylläpito.<br />
* [http://www.offcode.biz Offcode Oy] erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin.<br />
<br />
===Ulkomaiset yritykset===<br />
* [http://www.egroupware.org/ Stylite GmbH] Kehittää [[eGroupware]] asiakkuudenhallintaohjelmaa, sekä tarjoaa ohjelmaa valmiina palveluna. Ohjelma on täysin suomennettu ja palvelu on saatavilla Suomessa.<br />
<br />
==Koulutus ja konsultointi==<br />
<br />
* [http://www.innologies.fi/ Innologies] tarjoaa koulutusta ja konsultointia Linux- ja Maemo-ohjelmointiin.<br />
* [http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]. Tarjoaa räätälöityä koulutusta. Katso [http://easybox.fi/ Easybox].<br />
* [http://www.teleware.fi Teleware]<br />
* [http://www.tieturi.fi/ Tieturi Oy] <br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Suositeltavat laitteistoratkaisut]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://jobs.linux.com/ Linux jobs] Työnvälitystä Linuxiin liittyen.<br />
<br />
[[Luokka:Yritykset]]<br />
[[Luokka:Koulutus]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Yritykset&diff=37094
Yritykset
2013-01-15T11:53:38Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>Tällä sivulla on listattu joitain suomalaisia yrityksiä, jotka tarjoavat Linux palveluita ja tuotteita.<br />
<br />
==Tukipalvelut==<br />
* [http://www.linux-tuki.fi/ Suomen Linux-tuki] tarjoaa käyttötukea, koulutusta, asennus- ja ylläpitopalveluita sekä avoimeen lähdekoodiin liittyvää konsultointia.<br />
* [http://www.petrotek.fi Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy tukipalveluita, Linux-tietokonepaketteja ja yhteensopivia laitteita sekä omavalintaisia Linux CD tai DVD -levyjä.<br />
<br />
==Tuotteet==<br />
* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus] myy jakelupaketteja ja kirjallisuutta.<br />
* [http://www.markit.eu/fi/fi/tuotteet/v1?Target=search&Search=linux&SC=2.5&Layout=3 e-kanava.fi] (internet) myy Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita yritysasiakkaille.<br />
* [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data] (Ruotsi) Kannettavia ja pöytäkoneita Ubuntulla.<br />
* [http://www.itkauppa.com/ itkauppa.com] myy Bittix, Elive ja Puppy Linux jakelupaketteja.<br />
* [http://www.jyketek.fi/ Jyketek Ky] (Virrat/Seinäjoki) Linux tietokoneiden myynti sekä huolto- ja käyttötukipalvelut.<br />
* [http://koodinvuoksi.net/ Koodinvuoksi.net] (Helsinki/Internet) Ubuntu-yhteensopivia räätälöityjä tietokoneita. Erikoisalana HTPC-paketit. Verkkokauppa noutopisteellä.<br />
* [http://lehtiapaja.fi/Ulkomaiset/Linux+Format+%28with+DVD%29/?query=&queryLang=kaikki&queryDesc=linux Lehtiapaja] Linux format lehden tilaus.<br />
* [http://www.lehtipiste.fi/ Lehtipiste] Linux-lehdet irtonumeroina. Useimmissa lehdissä mukana Linux-asennusmedia.<br />
* [http://www.lehtitori.fi/haku.aspx?n=linux&h=true Lehtitori] Linux Format ja Linux Magazine lehtien tilaus.<br />
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus) myy Ubuntu-jakelupaketteja.<br />
* [http://petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy Linux-tietokoneita ja [http://webpuoti.petrotek.fi/product.php?id_product=61 jakelupaketteja]<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] (Oulu) myy Dell Ubuntu Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.senioripc.fi/ SenioriPC] Practitec Oy (Espoo) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.smartoshop.com/ SMARTO Group] (Kirkkonummi/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://softsystems.suntuubi.com/ Soft Shop] (Sipoo/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small><br />
<br />
==Yrityspalvelut==<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi EDAnova Oy] [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]] ks. Pohjolan Tietotekniikka<br />
* [[Inoi|Inoi Oy]] Linux-pohjaisten järjestelmien kehitys sekä tietoverkon palvelimien ja palvelinjärjestelmien suunnittelu, asentamien ja ylläpito.<br />
* [http://www.offcode.biz Offcode Oy] erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin.<br />
* [http://www.osp.fi/main.php?lang=fin Open Source Partners] räätälöintiä, koulutusta ja laitteistoja.<br />
* [[Opinsys]] on oppilaitosten Linux-järjestelmiin erikoistunut yritys.<br />
* [http://www.pronics.fi Pronics Oy] tarjoaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia järjestelmäratkaisuja ja siihen liittyvää koulutusta.<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] Dell-kannettavat, pöytäkoneet, tehotyöasemat ja palvelimet Red Hat Enterprise Linux ja Ubuntu -käyttöjärjestelmillä., ohjelmistot ja palvelut (mm. [[RHEL|Red Hat]], JBOSS, Ubuntu)<br />
* [http://www.egroupware.org/ Stylite GmbH] Kehittää [[eGroupware]] asiakkuudenhallintaohjelmaa, sekä tarjoaa ohjelmaa valmiina palveluna. Ohjelma on täysin suomennettu ja palvelu on saatavilla Suomessa.<br />
* [http://seravo.fi/ Seravo Oy] tarjoaa IT-tukipalveluita yrityksille, jotka käyttävät Linuxia tai muita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.<br />
<br />
==Koulutus ja konsultointi==<br />
<br />
* [http://www.innologies.fi/ Innologies] tarjoaa koulutusta ja konsultointia Linux- ja Maemo-ohjelmointiin.<br />
* [http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]. Tarjoaa räätälöityä koulutusta. Katso [http://easybox.fi/ Easybox].<br />
* [http://www.teleware.fi Teleware]<br />
* [http://www.tieturi.fi/ Tieturi Oy] <br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Suositeltavat laitteistoratkaisut]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://jobs.linux.com/ Linux jobs] Työnvälitystä Linuxiin liittyen.<br />
<br />
[[Luokka:Yritykset]]<br />
[[Luokka:Koulutus]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Yritykset&diff=37093
Yritykset
2013-01-15T11:52:25Z
<p>Otto: /* Tukipalvelut */ Poistettu Atea, sillä ei ole sivuillaan mitään tietoa Linuxista ja Atean suosittelu tässä yhteydessä on karhunpalvelus kun vertaa muihin samassa listassa.</p>
<hr />
<div>Tällä sivulla on listattu joitain suomalaisia yrityksiä, jotka tarjoavat Linux palveluita ja tuotteita.<br />
<br />
==Tukipalvelut==<br />
* [http://www.linux-tuki.fi/ Suomen Linux-tuki] tarjoaa käyttötukea, koulutusta, asennus- ja ylläpitopalveluita sekä avoimeen lähdekoodiin liittyvää konsultointia.<br />
* [http://www.petrotek.fi Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy tukipalveluita, Linux-tietokonepaketteja ja yhteensopivia laitteita sekä omavalintaisia Linux CD tai DVD -levyjä.<br />
* [http://seravo.fi/ Seravo Oy] tarjoaa IT-tukipalveluita yrityksille, jotka käyttävät Linuxia tai muita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.<br />
<br />
==Tuotteet==<br />
* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus] myy jakelupaketteja ja kirjallisuutta.<br />
* [http://www.markit.eu/fi/fi/tuotteet/v1?Target=search&Search=linux&SC=2.5&Layout=3 e-kanava.fi] (internet) myy Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita yritysasiakkaille.<br />
* [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data] (Ruotsi) Kannettavia ja pöytäkoneita Ubuntulla.<br />
* [http://www.itkauppa.com/ itkauppa.com] myy Bittix, Elive ja Puppy Linux jakelupaketteja.<br />
* [http://www.jyketek.fi/ Jyketek Ky] (Virrat/Seinäjoki) Linux tietokoneiden myynti sekä huolto- ja käyttötukipalvelut.<br />
* [http://koodinvuoksi.net/ Koodinvuoksi.net] (Helsinki/Internet) Ubuntu-yhteensopivia räätälöityjä tietokoneita. Erikoisalana HTPC-paketit. Verkkokauppa noutopisteellä.<br />
* [http://lehtiapaja.fi/Ulkomaiset/Linux+Format+%28with+DVD%29/?query=&queryLang=kaikki&queryDesc=linux Lehtiapaja] Linux format lehden tilaus.<br />
* [http://www.lehtipiste.fi/ Lehtipiste] Linux-lehdet irtonumeroina. Useimmissa lehdissä mukana Linux-asennusmedia.<br />
* [http://www.lehtitori.fi/haku.aspx?n=linux&h=true Lehtitori] Linux Format ja Linux Magazine lehtien tilaus.<br />
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus) myy Ubuntu-jakelupaketteja.<br />
* [http://petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy Linux-tietokoneita ja [http://webpuoti.petrotek.fi/product.php?id_product=61 jakelupaketteja]<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] (Oulu) myy Dell Ubuntu Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.senioripc.fi/ SenioriPC] Practitec Oy (Espoo) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.smartoshop.com/ SMARTO Group] (Kirkkonummi/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://softsystems.suntuubi.com/ Soft Shop] (Sipoo/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small><br />
<br />
==Yrityspalvelut==<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi EDAnova Oy] [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]] ks. Pohjolan Tietotekniikka<br />
* [[Inoi|Inoi Oy]] Linux-pohjaisten järjestelmien kehitys sekä tietoverkon palvelimien ja palvelinjärjestelmien suunnittelu, asentamien ja ylläpito.<br />
* [http://www.offcode.biz Offcode Oy] erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin.<br />
* [http://www.osp.fi/main.php?lang=fin Open Source Partners] räätälöintiä, koulutusta ja laitteistoja.<br />
* [[Opinsys]] on oppilaitosten Linux-järjestelmiin erikoistunut yritys.<br />
* [http://www.pronics.fi Pronics Oy] tarjoaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia järjestelmäratkaisuja ja siihen liittyvää koulutusta.<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] Dell-kannettavat, pöytäkoneet, tehotyöasemat ja palvelimet Red Hat Enterprise Linux ja Ubuntu -käyttöjärjestelmillä., ohjelmistot ja palvelut (mm. [[RHEL|Red Hat]], JBOSS, Ubuntu)<br />
* [http://www.egroupware.org/ Stylite GmbH] Kehittää [[eGroupware]] asiakkuudenhallintaohjelmaa, sekä tarjoaa ohjelmaa valmiina palveluna. Ohjelma on täysin suomennettu ja palvelu on saatavilla Suomessa.<br />
<br />
==Koulutus ja konsultointi==<br />
<br />
* [http://www.innologies.fi/ Innologies] tarjoaa koulutusta ja konsultointia Linux- ja Maemo-ohjelmointiin.<br />
* [http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]. Tarjoaa räätälöityä koulutusta. Katso [http://easybox.fi/ Easybox].<br />
* [http://www.teleware.fi Teleware]<br />
* [http://www.tieturi.fi/ Tieturi Oy] <br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Suositeltavat laitteistoratkaisut]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://jobs.linux.com/ Linux jobs] Työnvälitystä Linuxiin liittyen.<br />
<br />
[[Luokka:Yritykset]]<br />
[[Luokka:Koulutus]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Yritykset&diff=37091
Yritykset
2013-01-15T11:49:30Z
<p>Otto: /* Tukipalvelut */</p>
<hr />
<div>Tällä sivulla on listattu joitain suomalaisia yrityksiä, jotka tarjoavat Linux palveluita ja tuotteita.<br />
<br />
==Tukipalvelut==<br />
* [[Atea Finland Oy]] tarjoaa [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxia]] ja siihen liittyviä tukipalveluja.<br />
* [http://www.linux-tuki.fi/ Suomen Linux-tuki] tarjoaa käyttötukea, koulutusta, asennus- ja ylläpitopalveluita sekä avoimeen lähdekoodiin liittyvää konsultointia.<br />
* [http://www.petrotek.fi Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy tukipalveluita, Linux-tietokonepaketteja ja yhteensopivia laitteita sekä omavalintaisia Linux CD tai DVD -levyjä.<br />
* [http://seravo.fi/ Seravo Oy] tarjoaa IT-tukipalveluita yrityksille, jotka käyttävät Linuxia tai muita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.<br />
<br />
==Tuotteet==<br />
* [http://www.bookplus.fi/ BookPlus] myy jakelupaketteja ja kirjallisuutta.<br />
* [http://www.markit.eu/fi/fi/tuotteet/v1?Target=search&Search=linux&SC=2.5&Layout=3 e-kanava.fi] (internet) myy Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita yritysasiakkaille.<br />
* [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data] (Ruotsi) Kannettavia ja pöytäkoneita Ubuntulla.<br />
* [http://www.itkauppa.com/ itkauppa.com] myy Bittix, Elive ja Puppy Linux jakelupaketteja.<br />
* [http://www.jyketek.fi/ Jyketek Ky] (Virrat/Seinäjoki) Linux tietokoneiden myynti sekä huolto- ja käyttötukipalvelut.<br />
* [http://koodinvuoksi.net/ Koodinvuoksi.net] (Helsinki/Internet) Ubuntu-yhteensopivia räätälöityjä tietokoneita. Erikoisalana HTPC-paketit. Verkkokauppa noutopisteellä.<br />
* [http://lehtiapaja.fi/Ulkomaiset/Linux+Format+%28with+DVD%29/?query=&queryLang=kaikki&queryDesc=linux Lehtiapaja] Linux format lehden tilaus.<br />
* [http://www.lehtipiste.fi/ Lehtipiste] Linux-lehdet irtonumeroina. Useimmissa lehdissä mukana Linux-asennusmedia.<br />
* [http://www.lehtitori.fi/haku.aspx?n=linux&h=true Lehtitori] Linux Format ja Linux Magazine lehtien tilaus.<br />
* [http://www.linuxcomp.net/ LinuxComp.net] (Alavus) myy Ubuntu-jakelupaketteja.<br />
* [http://petrotek.fi/ Petrotek Oy] (Joensuu/internet) myy Linux-tietokoneita ja [http://webpuoti.petrotek.fi/product.php?id_product=61 jakelupaketteja]<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] (Oulu) myy Dell Ubuntu Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.senioripc.fi/ SenioriPC] Practitec Oy (Espoo) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://www.smartoshop.com/ SMARTO Group] (Kirkkonummi/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://softsystems.suntuubi.com/ Soft Shop] (Sipoo/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
* [http://tietokonekauppa.kauppakulma.com/tuote.php?ryhma=152&pid=1 Tietokonekauppa.fi] (Turku/internet) myy Linux-tietokonepaketteja.<br />
<small><sup>(luetteloa hyvä päivittää molempiin suuntiin [http://wiki.ubuntu-fi.org/Tietokoneet_ja_laitteet Ubuntu Suomen kanssa])</sup></small><br />
<br />
==Yrityspalvelut==<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi EDAnova Oy] [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]] ks. Pohjolan Tietotekniikka<br />
* [[Inoi|Inoi Oy]] Linux-pohjaisten järjestelmien kehitys sekä tietoverkon palvelimien ja palvelinjärjestelmien suunnittelu, asentamien ja ylläpito.<br />
* [http://www.offcode.biz Offcode Oy] erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin.<br />
* [http://www.osp.fi/main.php?lang=fin Open Source Partners] räätälöintiä, koulutusta ja laitteistoja.<br />
* [[Opinsys]] on oppilaitosten Linux-järjestelmiin erikoistunut yritys.<br />
* [http://www.pronics.fi Pronics Oy] tarjoaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia järjestelmäratkaisuja ja siihen liittyvää koulutusta.<br />
* [http://www.pohjolantietotekniikka.fi Pohjolan Tietotekniikka] Dell-kannettavat, pöytäkoneet, tehotyöasemat ja palvelimet Red Hat Enterprise Linux ja Ubuntu -käyttöjärjestelmillä., ohjelmistot ja palvelut (mm. [[RHEL|Red Hat]], JBOSS, Ubuntu)<br />
* [http://www.egroupware.org/ Stylite GmbH] Kehittää [[eGroupware]] asiakkuudenhallintaohjelmaa, sekä tarjoaa ohjelmaa valmiina palveluna. Ohjelma on täysin suomennettu ja palvelu on saatavilla Suomessa.<br />
<br />
==Koulutus ja konsultointi==<br />
<br />
* [http://www.innologies.fi/ Innologies] tarjoaa koulutusta ja konsultointia Linux- ja Maemo-ohjelmointiin.<br />
* [http://www.kapanen.net Oy Kapanen.net IT]. Tarjoaa räätälöityä koulutusta. Katso [http://easybox.fi/ Easybox].<br />
* [http://www.teleware.fi Teleware]<br />
* [http://www.tieturi.fi/ Tieturi Oy] <br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Suositeltavat laitteistoratkaisut]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://jobs.linux.com/ Linux jobs] Työnvälitystä Linuxiin liittyen.<br />
<br />
[[Luokka:Yritykset]]<br />
[[Luokka:Koulutus]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=35121
LTSP
2011-10-03T06:40:50Z
<p>Otto: Ohjeen päivitystä LTSP-kurssin jälkeen</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.<br />
<br />
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.<br />
<br />
LTSP:n etuja:<br />
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.<br />
* Päätteeksi kelpaa mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.<br />
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).<br />
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.<br />
* Tarvittessa työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä tai halutaan tehdä esim. videoeditointia.<br />
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.<br />
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten ei riippuvuutta yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.<br />
<br />
LTSP:n heikkouksia:<br />
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.<br />
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelinen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.<br />
<br />
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).<br />
<br />
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.<br />
<br />
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite ja oma osoiteavaruus, jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden Ubuntu 10.04 LTS:ssä muistin kulutus kasvaa 150-200 MB, joten sen verran kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden.<br />
<br />
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
=== iITalc ===<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
<br />
== Virtualbox ja verkkokäynnistys ==<br />
<br />
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.<br />
<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=35120
LTSP
2011-09-30T14:05:10Z
<p>Otto: italc</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.<br />
<br />
LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[TFTP]]:llä; katso [[verkkokäynnistys]]). Loput käyttöjärjestelmästä on [[NFS]]-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle [[unionfs]]:n avulla.<br />
<br />
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
[[Ubuntu]]ssa käyttää asiakkaan kirjautumisessa [[SSH|SSH-yhteyttä]], joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
=== iITalc ===<br />
<br />
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client <br />
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema).<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=35119
LTSP
2011-09-30T12:58:35Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.<br />
<br />
LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[TFTP]]:llä; katso [[verkkokäynnistys]]). Loput käyttöjärjestelmästä on [[NFS]]-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle [[unionfs]]:n avulla.<br />
<br />
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
[[Ubuntu]]ssa käyttää asiakkaan kirjautumisessa [[SSH|SSH-yhteyttä]], joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=35118
LTSP
2011-09-30T12:43:27Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.<br />
<br />
LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[TFTP]]:llä; katso [[verkkokäynnistys]]). Loput käyttöjärjestelmästä on [[NFS]]-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle [[unionfs]]:n avulla.<br />
<br />
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
[[Ubuntu]]ssa käyttää asiakkaan kirjautumisessa [[SSH|SSH-yhteyttä]], joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä tyyliin:<br />
<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&diff=35117
LTSP
2011-09-30T12:41:01Z
<p>Otto: /* Ubuntu */</p>
<hr />
<div>LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.<br />
<br />
LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
<br />
Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[TFTP]]:llä; katso [[verkkokäynnistys]]). Loput käyttöjärjestelmästä on [[NFS]]-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle [[unionfs]]:n avulla.<br />
<br />
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.<br />
<br />
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.<br />
<br />
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.<br />
<br />
==Istuntovaihtoehtoja==<br />
<br />
LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].<br />
<br />
Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.<br />
<br />
==LTSP:n asennus==<br />
<br />
Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.<br />
<br />
=== Debian ===<br />
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.<br />
<br />
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):<br />
apt-get install ltsp-server<br />
ltsp-build-client --dist etch<br />
echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports<br />
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload<br />
<br />
Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.<br />
<br />
Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])<br />
apt-get install qemu<br />
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts<br />
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp<br />
<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).<br />
<br />
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.<br />
<br />
===Fedora===<br />
Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].<br />
<br />
===Ubuntu===<br />
[[Ubuntu]]ssa käyttää asiakkaan kirjautumisessa [[SSH|SSH-yhteyttä]], joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.<br />
<br />
# Käynnistä kone alternate-levyltä<br />
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin<br />
# Valitse Asenna<br />
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi<br />
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy<br />
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa<br />
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla<br />
<br />
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin <br />
<br />
INTERFACES="eth0"<br />
<br />
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''.<br />
<br />
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/dhcp3/dhcpd.conf'' ja muuta sitä tyyliin:<br />
<br />
<br />
<br />
====Lisätietoja Ubuntulle====<br />
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP<br />
<br />
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]<br />
<br />
== WLAN ja LTSP ==<br />
LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi <br />
<br />
== Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==<br />
*LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon<br />
**LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:<br />
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Linuxin käyttöönottotapoja]]<br />
*[[Skolelinux]]<br />
*[[Edubuntu]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella<br />
* [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]<br />
* [http://k12ltsp.org/ K12Linux]<br />
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]<br />
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]<br />
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Etäkäyttö]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]<br />
[[Luokka:LTSP]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Init-skriptit&diff=35079
Init-skriptit
2011-09-20T13:30:43Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>Tässä artikkelissa on listattu yleisiä [[init]]illä hallittavia skriptejä. Niiden avulla voidaan käynnistää tai sulkea erilaisia [[taustapalvelu]]ita (engl. ''daemon'') tai suorittaa yksittäisiä toimintoja. Järjestelmästä löytyvät init-skriptit vaihtelevat asennettujen ohjelmien ja jakelun mukaan.<br />
<br />
System V -tyylistä initiä ([[sysvinit]]) käyttävissä järjestelmissä init-skriptit löytyvät [[Linuxin hakemistorakenne|hakemistosta]] <tt>/etc/init.d</tt> ja BSD-tyylistä initiä käyttävissä hakemistosta <tt>/etc/rc.d</tt>.<br />
<br />
Käynnistettävien init-skriptien hallintaan löytyy useita valikkopohjaisia käyttöliittymiä. Monilla jakeluilla on tähän omia ohjelmiansa. Esimerkiksi [[Fedora]]- ja [[Red Hat]] -pohjaisista järjestelmistä löytyy [[system-config-services]] ([[GUI|graafinen]]) ja [[ntsysv]] ([[TUI|tekstipohjainen]]). [[openSUSE]]ssa käynnistettäviä palveluita voi säätää [[YaST]]in kautta.<br />
<br />
[[Komentorivi]]ltä init-skriptejä voi käynnistää ja sulkea lennosta siirtymällä skriptit sisältävään hakemistoon ja käyttämällä komentoja <tt>./skriptinnimi start</tt>, <tt>./skriptinnimi restart</tt> tai <tt>./skriptinnimi stop</tt>.<br />
<br />
Sysvinitiä käyttävissä järjestelmissä eri [[ajotaso]]illa käynnistettäviä skriptejä hallitaan <tt>/etc/rc''?''.d</tt>-hakemistoissa olevilla [[symbolinen linkki|symbolisilla linkeillä]]. <tt>S</tt> linkin nimessä tarkoittaa ajotasoon siirtymisen (käynnistyksen) yhteydessä ajamista ja <tt>K</tt> ajotasosta poistumisen yhteydessä ajamista. Näiden jälkeen tuleva numero ilmaisee järjestyksen, jossa skriptit suoritetaan.<br />
<br />
Jos päätät ottaa pois jonkin käynnistysskriptin tarpeettomana, kannattaa ehkä poistaa samalla koko ohjelmapaketti, kun se kerta on tarpeeton. Ubuntussa voi tarkistaa mihin pakettiin tietty tiedosto kuuluu esim. komennolla <tt>dpkg-query -S /etc/init.d/exim4</tt> ja kun saat vastauksen poistaa paketin esim. komennolla <tt>sudo apt-get purge exim4-base</tt>.<br />
<br />
==Yleisiä init-skriptejä==<br />
Huomioi, että init-skriptit vaihtelevat todella paljon riippuen käytettävästä init-järjestelmästä, asennetuista ohjelmista ja jakelusta.<br />
<br />
Tämä lista on ensisijaisesti hakuteos siitä, mitä tietynniminen järjestelmästäsi löytyvä skripti todennäköisesti tekee. Mikään ei takaa, että yksikään tässä luetelluista skripteistä löytyy Linux-asennuksestasi. Skripti voi myös olla eri niminen, toimia eri lailla tai sen toiminnallisuus voi olla toteutettu jotenkin muuten kuin init-skriptinä. Järjestelmästäsi voi myös löytyä runsaasti init-skriptejä, joita ei tässä ole lueteltu.<br />
<br />
{|<br />
| '''Nimi''' || '''Mitä tekee''' || '''Tarvitsenko ominaisuutta?''' <br />
|-<br />
| [[acct]] || The GNU Accounting utilities for process and login accounting || <br />
|-<br />
| acpid || Käynnistää [[ACPI]]-palvelun. || Tarvitaan, mikäli kone tukee [[ACPI]]a. <br />
|-<br />
| acpi-support || ACPI-toimintoja || <br />
|-<br />
| alsa, alsa-utils || Käynnistää [[ALSA]]-äänipalvelimen ''tai'' palauttaa äänenvoimakkuuden uudelleenkäynnistystä edeltäneeseen tilaan || Tarvitaan, mikäli koneessa on äänikortti. <br />
|-<br />
| anacron || Ajaa [[cron]]-tehtäviä jotka on merkitty suoritettavaksi, kun koneesta on virta pois päältä. <br />
|-<br />
| apache tai apache2 || Käynnistää [[Apache httpd]] -palvelimen. || Tarvitaan, mikäli tarvitset paikallisen web-palvelimen. Myös nimellä httpd.<br />
|-<br />
| apparmor || Käynnistää [[AppArmor]]in, jolla voidaan rajoittaa ohjelmien pääsyä eri toimintoihin ([[wikipedia:AppArmor|artikkeli Wikipediassa]]). ||<br />
|-<br />
| apport || Kerää tietoja kaatuneista ohjelmista. || <br />
|-<br />
| apmd ||Käynnistää [[Advanced Power Management]] -järjestelmän. || Tarvitaan vanhempien kannettavien tietokoneiden virransäästö-ominaisuuksiin. <br />
|-<br />
| atd || Palvelu joka ajaa komentoja, jotka ajastettu käyttäen [[at]]-komentoa. || <br />
|-<br />
| atieventsd || ATI-näytönohjaimen ajuritukea ||<br />
|-<br />
| auditd || Turvallisuuteen liittyvien toimintojen lokipalvelu. Jollei päällä, lähetetään viestit [[syslog]]ille. ||<br />
|-<br />
| [[autofs]] || [[Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmien]] automaattista liittämistä tarjoava palvelu || Luultavasti et tarvitse.<br />
|-<br />
| avahi-daemon || [[Avahi]]-verkkopalvelu esimerkiksi tulostimien automaattiseen havaitsemiseen ([[wikipedia:Avahi_(software)|artikkeli Wikipediassa]]) || Luultavasti et tarvitse.<br />
|-<br />
| avgd || [[AVG]]-[[virustorjunta]]ohjelma ||<br />
|-<br />
|backuppc || [[BackupPC]]-[[varmuuskopiointi]]ohjelma ||<br />
|-<br />
| bind tai bind9 || [[BIND]]-[[DNS]]-palvelin ([[wikipedia:BIND|artikkeli Wikipediassa]]), myös nimellä named || <br />
|-<br />
| binfmt-support || Mahdollistaa Windows-ohjelmien ajon ilman erillistä [[Wine]]-komennon antamista. Linkittää Windows-binäärit [[ydin|ytimen]] tasolla Wineen. ||<br />
|-<br />
| [[bluetooth]] || Lyhyelle etäisyydelle tarkoitettu langaton tiedonsiirtomenetelmä. Käynnistää bluetoothin tarvitsemia palveluita. ||<br />
|-<br />
| bootchart || [[bootchart]]-ohjelma. Tekee kaaviota käynnistyksen etenemisestä. ||<br />
|-<br />
| bootlogd || Tietokoneen käynnistysviestien kirjaaminen || Tarvitaan, mikäli haluat tarkastella käynnistysviestejä. Ei sama kuin [[syslog]].<br />
|-<br />
| bootclean || ||<br />
|-<br />
| brltty || Tekstitilaan tuki näkövammaisten braille-kirjoitukseen käyttäen apulaitetta ||<br />
|-<br />
| [[ConsoleKit]] tai consolekit || Palvelu käyttäjien ja istuntojen hallintaan. || Älä poista käytöstä, jollet tiedä mitä teet.<br />
|-<br />
| console-setup || Säätää tekstipohjaisiin [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleihin]] saman näppäinasettelun kuin mitä [[X]] käyttää ||<br />
|-<br />
| cpuspeed || Säätää suorittimen virransäästöä, vrt powernowd ||<br />
|-<br />
| [[cron]] tai crond || Käynnistää [[cron]]-ajastuspalvelun. || <br />
|-<br />
| cryptdisks || Salattujen levyjen hallintaa || <br />
|-<br />
| cryptdisks-early || Salattujen levyjen hallintaa || <br />
|-<br />
| cups tai cupsys || [[CUPS]]-tulostusjärjestelmä || Tarvitaan, mikäli haluat tulostaa.<br />
|-<br />
| cups-config-daemon || [[CUPS]]in asetustenhallinta || Tarvitaan, mikäli haluat tulostaa.<br />
|-<br />
| [[dbus]] tai dbus-1 || Ohjelmien välinen kommunikointi, myös nimellä messagebus || Älä koske.<br />
|- <br />
| ddclient || Päivittää dynaamisen ip-osoitteen DynDNS.org:issa ja vastaavissa palveluissa || <br />
|-<br />
| dhcp || Automaattinen verkkoasetusten haku [[DHCP]]-palvelimelta || Älä koske, mikäli oletuksena päällä. Ei myöskään tarvita, mikäli verkkolaitteelle on määritelty manuaaliset asetukset <br />
|-<br />
| dhcp-server tai dhcp3-server || DHCP-palvelin || Jakaa verkkoasetustietoja<br />
|-<br />
| diskdump || || Älä käynnistä.<br />
|-<br />
| dns-clean || Pppconfig dns cleanup || Tarvitaan mikäli käytössä on modeemi tai ppp-yhteys. <br />
|-<br />
| evms || Evms-kiintolevynhallintaohjelma || <br />
|-<br />
| fam || "File Alteration Monitor" || Tarkkailee tiedostoja ja hakemistoja muutosten varalta<br />
|-<br />
| [[festival]] || Puhesyntetisaattori || <br />
|-<br />
| [[fetchmail]] || Sähköpostin välityspalvelu || Tarvitaan, jos käytössä on sähköpostipalvelin. <br />
|-<br />
| [[firestarter]] || Graafinen palomuuriasetustyökalu. || <br />
|-<br />
| firewall || Ajaa määritellyn [[iptables]]-skriptin. Myös nimellä iptables. || Pidä päällä, mikäli käytät jakelusi oletustyökaluja palomuurin asettamiseen<br />
|-<br />
| fglrx || ATI-näytönohjainten ajuri ||<br />
|-<br />
| firstboot || Ensimmäisen käynnistyksen asetuskysely mm [[Fedora]]ssa ja [[RHEL]]:issä. || Ajetaan vain kerran, voi poistaa käytöstä.<br />
|-<br />
| fuse || Lataa [[FUSE]]-toiminnot ||<br />
|-<br />
| [[gdm]] || Gnome display manager || Tarvitaan, jos käytössä on Gnome-työpöytä.<br />
|-<br />
| gpm || [[GPM]], hiiren ja hiiripohjaisen leikepöydän käyttö tekstitilassa ||<br />
|-<br />
| gpsd || [[GPS]]-palvelu || Tarvitaan, jos halutaan käyttää globaalia paikannusjärjestelmää<br />
|-<br />
| hal tai haldaemon || "Hardware access layer" eli [[HAL]] || Tarvitaan, mikäli haluat (varsinkin graafisessa ympäristössä) päästä helposti käsiksi eri laitteisiin.<br />
|-<br />
| halt || Sammuttaa tietokoneen || <br />
|-<br />
| [[hdparm]] || Ajaa ennalta määriteltyjä hdparm-komentoja. ||<br />
|-<br />
| hidd || Sama kuin bluetooth. || <br />
|-<br />
| hotkey-setup || Kannettavien tietokoneiden automaattinen pikanäppäimien tunnistus || <br />
|-<br />
| hotplug || Laitteiston automaattinen tunnistus liitettäessä || Tarvitaan, mikäli haluat, että usb-tikut ja muut laitteet toimivat "lennosta" <br />
|-<br />
| hplip || Tuki HP:n tulostimille ||<br />
|-<br />
| ifupdown || Verkkolaitteiden hallintaa || <br />
|-<br />
| ifupdown-clean || Verkkolaitteiden hallintaa || <br />
|-<br />
| inetd || Palvelinohjelmien verkkoyhteyksien hallintaa ([[wikipedia:inetd|artikkeli Wikipediassa]]) ||<br />
|-<br />
| iptables, ip4tables ja ip6tables || Ajaa määritellyn [[iptables]]-skriptin. Myös nimellä firewall. || Pidä päällä, mikäli käytät jakelusi oletustyökaluja palomuurin asettamiseen. ip6tables-palvelu on turha, mikäli [[IPv6]] on kytketty pois päältä (varmistu, että näin todella on).<br />
|-<br />
| irda-utils || Infrapuna palvelu|| Tarvitaan, jos tietokoneessa on infrapunaportti tai -kaukosäädin<br />
|-<br />
| irqbalance || Jakaa keskeytyksiä eri suoritinten välillä. || Tasaa kuormitusta, mikäli järjestelmässä on monta suoritinta.<br />
|-<br />
| kde-guidance || [[KDE]]:n asetusapuri || <br />
|-<br />
| kdm || KDE Display Manager || Tarvitaan, jos käytössä on KDE-työpöytä.<br />
|-<br />
| keyboard-setup || "Näppäimistö juttuja" || <br />
|-<br />
| killprocs || Sulkee ohjelmat sammuttamisen yhteydessä ||<br />
|-<br />
| klogd || [[Ydin|ytimen]] viestien tallennus ||<br />
|-<br />
| [[kudzu]] || Tutkii ja asettaa uusia laitteita käynnistyksessä || Saattaa olla tarpeellinen vanhemmissa [[Fedora]]- ja [[Red Hat]] -versioissa. <br />
|-<br />
| libdevmapper1.00 || || <br />
|-<br />
| laptop-mode || Kannettavien tietokoneiden virransäästöä<br />
|-<br />
| lirc || [[LIRC]], infrapunalaitteiden hallinta|| Tarvitaan, jos tietokoneessa on infrapunaportti tai -kaukosäädin<br />
|-<br />
| linux-restricted-modules(-common) || Suljettujen laiteajureiden hallinta || Älä poista käytöstä, jollet tiedä mitä teet<br />
|-<br />
| lisa || Verkkoympäristön tapainen palvelu. || Älä käynnistä, jollet tiedä tarvitsevasi.<br />
|-<br />
| lm_sensors tai lmsensor || Tutkii emolevyn sensorien tilaa. || Luultavasti hyödyllinen.<br />
|-<br />
| [[loopback]] || koneen sisäinen verkkoliityntä, lo ||<br />
|-<br />
| lpd || [[lpd]]-tulostusjärjestelmä || Käynnistä, jos tiedät erikseen tarvitsevasi<br />
|-<br />
| lvm|| [[LVM|Loogisten taltioiden hallinta]] || <br />
|-<br />
| makedev || Luo staattisen [[dev-tiedostojärjestelmä]]n || Älä koske, jollet tiedä mitä teet. <br />
|-<br />
| [[messagebus]] || Ohjelmien välinen kommunikointi ([[dbus]]), myös nimellä dbus tai dbus-1 || Älä koske.<br />
|-<br />
| [[mdadm]] tai mdmonitor || Ohjelmistopohjainen [[RAID]] ||<br />
|-<br />
| microcode_ctl || Suorittimen mikrokoodin asettaminen ||<br />
|-<br />
| module-init-tools || Työkaluja ytimen [[moduuli]]enhallintaan || <br />
|-<br />
| mouseemu || || <br />
|-<br />
| mountoverflowtmp || || <br />
|-<br />
| modutils || Ytimen moduulien hallintaa ||<br />
|-<br />
| mountvirtfs || Liittää kaikki ytimen virtuaalitiedostojärjestelmät || <br />
|-<br />
| [[mpd]] || "Music Player Daemon"-musiikkisoitin ||<br />
|-<br />
| mysql tai mysqld || Käynnistää [[MySQL]]-tietokantapalvelimen ||<br />
|-<br />
| named || [[DNS]]-palvelin ([[BIND]]), myös nimellä bind tai bind9 ([[wikipedia:BIND|artikkeli Wikipediassa]]) ||<br />
|-<br />
| nasd || Network Transparent Audio Server ||<br />
|-<br />
| netdump || Lähettää kaatumistapauksessa kaikki lokit ja järjestelmän tilatiedot määritetylle verkkopalvelimelle. || Älä ota käyttöön jollet tiedä tarvitsevasi.<br />
|-<br />
| netfs || Tuki verkkotiedostojärjestelmille ([[Samba]], [[NFS]], [[NCP]]). ||<br />
|-<br />
| network tai networking || Verkon käynnistys || <br />
|-<br />
| [[NetworkManager]] || Verkkolaitteiden hallinta || Älä koske, jollet tiedä mitä teet.<br />
|-<br />
| NetworkManagerDispatcher || Ajaa skriptejä, kun NetworkManagerin hallitseman laitteen tila muuttuu. || Tarpeellinen, mikäli NetworkManager on käytössä<br />
|-<br />
| netapplet || Verkonvalvonta ||<br />
|-<br />
| netplugd | Tarkkailee verkkokortteja ja suorittaa halutun skriptin niiden tilan vaihtuessa. || <br />
|-<br />
| nfs tai nfs-common || [[NFS]]-verkkopalvelu ||<br />
|-<br />
| nfslock || Tiedostojen lukituspalvelu NFS:lle ||<br />
|-<br />
| ntpdate || [[ntpd]], päivittää kellonajan ja päiväyksen verkosta || <br />
|-<br />
| nvidia, nvidia-glx tai nvidia-kernel|| Nvidia-näytönohjainten ajuri ||<br />
|-<br />
| openvpn || [[OpenVPN]], [[VPN]]-ohjelmisto. ||<br />
|-<br />
| pcmcia tai pcmciautils || Kannettavien tietokoneiden [[CardBus]]- eli PCMCIA-laajennuskorttien tuki || <br />
|-<br />
| policykit || [[PolicyKit]], käyttöoikeuksien toimintokohtainen hallinta || Älä poista käytöstä, mikäli oletuksena päällä<br />
|-<br />
| [[portmap]] || [[NFS]]:n käyttämä palvelu ||<br />
|-<br />
| postfix || [[Postfix]]-sähköpostipalvelin || Sähköpostipalvelin<br />
|-<br />
| powernowd || Säätää suorittimen kellotaajuutta, vrt cpuspeed || Kannettavien tietokoneiden virransäästöön <br />
|-<br />
| pppd tai ppp || Käynnistää [[PPP]]-palvelimen || <br />
|-<br />
| pppd-dns || kun ppp-yhteys katkaistaan, palauttaa tämä [[resolv.conf]]:n takaisin aikaisempaan tilaan. || <br />
|-<br />
| [[preload]] || Lataa ohjelmien tietoja ennakolta muistiin, mikä nopeuttaa niiden käynnistystä. ||<br />
|-<br />
| procps || [[proc-tiedostojärjestelmä]]n luonti ||<br />
|-<br />
| psacct || Prosessoriaktiviteettien tarkkailuun || Et luultavimmin tarvitse tätä.<br />
|-<br />
| [[pulseaudio]] || Äänipalvelin ||<br />
|-<br />
| rc || Käynnistää/sammuttaa tarvittavat skriptit, kun ajotaso muuttuu || <br />
|-<br />
| rcS || Käynnistää /etc/rcS.d/-skriptit numerojärjestyksessä || Et halua poistaa tätä käytöstä, järjestelmä ei enää käynnisty.<br />
|-<br />
| rdisc || Löytää reitittimet lähiverkossa || Löytyy ne muutenkin, joten älä käynnistä<br />
|-<br />
| readahead || Nopeuttaa ohjelmien käynnistystä. || Lukee käynnistystiedostot etukäteen nopeuttaen käynnistysaikaa <br />
|-<br />
| readahead_early || Nopeuttaa ohjelmien käynnistystä. || Lukee käynnistystiedostot etukäteen nopeuttaen käynnistysaikaa <br />
|-<br />
| readahead-desktop || Nopeuttaa työpöytäohjelmien lataamista. || <br />
|-<br />
| reboot || Käynnistää koneen uudelleen ||<br />
|-<br />
| restorecond || Tutkii uusien tiedostojen luomista [[SELinux]]ia varten. ||<br />
|-<br />
| rmnologin || || Älä koske.<br />
|-<br />
| rpcbind, rpcgssd, rpcidmapd, rpcsvcgssd ja rpc.statd || [[NFSv4]]-palveluita ||<br />
|-<br />
| rsync || Automatisoi [[rsync]]-komentojen suorittamisen || <br />
|-<br />
| [[samba]] || Samba-palvelin || Windows-verkkojaot<br />
|-<br />
| saslauthd || Simple Authentication and Security Layer Authentication Daemon, Autentikointi yhteyspohjaisiin protokolliin || Et luultavasti tarvitse.<br />
|-<br />
| schroot || [[chroot]]-tilan alustus ||<br />
|-<br />
| screen-cleanup || || <br />
|-<br />
| [[sendmail]] || [[Sähköposti]]palvelin. ||<br />
|-<br />
| sendsigs || || Älä koske, jos oletuksena päällä <br />
|-<br />
| single || Käynnistää järjestelmän yhden käyttäjän tilassa || Älä koske, jolle tiedä mitä teet<br />
|-<br />
| skeleton || || <br />
|-<br />
| smartd || Tarkkailee levyjä ([[wikipedia:Self-Monitoring,_Analysis,_and_Reporting Technology|SMART]]). || Jätä päälle.<br />
|-<br />
| [[smolt]] || Lähettää koneen tietoja etäpalvelimelle tilastotarkoituksiin. ||<br />
|-<br />
| spamassassin || [[SpamAssassin]] sähköpostisuodin ||<br />
|-<br />
| [[squid]] || Proxy-palvelin<br />
|-<br />
| sshd tai ssh || Käynnistää [[OpenSSH]]-palvelimen ||<br />
|-<br />
| stop-bootchart || Pysäyttää [[bootchart]]-ohjelman ||<br />
|-<br />
| stop-bootlogd || Pysäyttää käynnistyksen lokin kirjaamisen. ||<br />
|-<br />
| sudo || [[Sudo]]n käyttäjätietojen hallinta || Älä koske, mikäli oletuksena päällä<br />
|-<br />
| syslog, syslogd tai sysklogd || Järjestelmän lokipalvelin. || <br />
|-<br />
| [[syslog-ng]] || Järjestelmän lokipalvelin, uudelleenkirjoitettu versio || <br />
|-<br />
| [[udev]] || Lataa laiteajureita, tekee [[dev-tiedostojärjestelmä]]n ym || Älä koske, jollet tiedä mitä teet.<br />
|-<br />
| udev-finish || ||<br />
|-<br />
| udev-mtab || || Älä koske.<br />
|-<br />
| [[ufw]] || [[Komentorivi]]pohjainen [[palomuuri]]asetustyökalu. Suorittaa määritellyn palomuuriskriptin. ||<br />
|-<br />
| umountfs || Tiedostojärjestelmien [[umount|irrottaminen]] ||<br />
|-<br />
| umountroot || [[Juuriosio]]n irrottaminen ||<br />
|-<br />
| [[usplash]] || Näyttää käynnistyksen etenemisen graafisesti ||<br />
|-<br />
| urandom || Satunnaisluvun siemenen ylläpitäminen || Älä koske.<br />
|-<br />
| vmware || [[VMware]]-virtualisointi ||<br />
|-<br />
| vbesave || ||<br />
|-<br />
| vboxdrv || [[Virtualbox]]-virtualisointi||<br />
|-<br />
| virtualbox-ose || [[Virtualbox]]-virtualisointi||<br />
|-<br />
| vncserver || [[RealVNC]]-[[VNC]]-palvelin ||<br />
|-<br />
| wpa-ifupdown || ||<br />
|-<br />
| [[wpa_supplicant]] || [[WLAN]]-korttien [[WPA]]-salaus. || Poista käytöstä, mikäli WPA-salaus on toteutettu ajurin sisällä (harvinaista).<br />
|-<br />
| [[winbind]] || [[Samba|Samban]] osa, joka mahdollistaa käyttäjätunnusten ja salasanojen synkronoinnin ||<br />
|-<br />
| [[webmin]] || Selainpohjainen järjestelmän asetustyökalu ||<br />
|-<br />
| xinetd || Palvelinohjelmien verkkoyhteyksien hallintaa ([[wikipedia:xinetd|artikkeli Wikipediassa]]) ||<br />
|-<br />
| xfs || Fonttipalvelin vanhemmissa [[X]]-versioissa. || Jätä käyttöön.<br />
|-<br />
| xorg-common tai x11-common || [[X Window System]]in automaattinen käynnistys || <br />
|-<br />
| yum || Suorittaa automaattisia [[yum]]-päivityksiä. || Käynnistä, mikäli uskot ettei jakelusi päivitysten mukana tule yllätyksiä.<br />
|-<br />
| yum-updatesd || Hakee tietoja saatavilla olevista yum-päivityksistä. || Välttämätön paneelin päivityskuvakkeen toiminnalle.<br />
|-<br />
| wacom tai xserver-xorg-input-wacom || [[Wacom]]-piirtopöydät || <br />
|}<br />
<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux_nopeammaksi&diff=35078
Linux nopeammaksi
2011-09-20T13:28:15Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>Linux-järjestelmää voi yrittää nopeuttaa monilla eri tavoilla. Yksinkertaisimpia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi visuaalisten tehosteiden (esim. [[Compiz Fusion]]) poistaminen käytöstä ja [[työpöytäympäristö]]n vaihtaminen [[KDE]]:stä tai [[GNOME]]:sta kevyempään [[Xfce]]hen ja muidenkin ohjelmien vaihtaminen kevyempiin vaihtoehtoihin. Toisaalta konetta voi nopeuttaa myös tinkimättä ohjelmien monipuolisuudesta ja visuaalisista tehosteista.<br />
<br />
== Käynnistyksen nopeuttaminen ==<br />
<br />
=== Grub profile ===<br />
Pysäytä Grub käynnistysvalikkoon ja käy lisäämässä käynnistysparametririville sana <tt>profile</tt>. Tällöin Grub profiloi käynnistyksen jotta seuraava käynnistys olisi nopeampi.<br />
<br />
=== (s/u)readahead ===<br />
Nopeamman käynnistymisen saa, kun käynnistysvaiheessa kiintolevyltä luetaan kaikki tarvitavat tiedot yhteen pötköön. Tätä varten esimerkiksi Ubuntussa on vakiona ureadahead. Ureadaheadin profilointi ajetaan automaattisesti järjestelmässä on käynnistykseen vaikuttava muutos, eikä sen toiminta on valmiiksi melko optimoitua.<br />
<br />
=== Analysoi käynnistystä ===<br />
<br />
Käynnistystä voi analysoida mm. [[bootchart]]-ohjelmalla. Ubuntussa sen asennus tapahtuu helposti komennolla:<br />
sudo apt-get install bootchart<br />
<br />
Jokaisesta käynnistyksestä sen jälkeen tulee loki ja kuvatiedosto kansioon <tt>/var/log/bootchart</tt>. Kaaviosta voit analysoida mikä käynnistyksessä kestää.<br />
<br />
Voit myös seurata käynnistymistä suoraan jos poistat animaatiot käynnistyksessä: [[GRUB]]in valikossa paina e-näppäintä, valitse rivi, joka alkaa sanalla <tt>kernel</tt> ja poista riviltä sanat <tt>splash</tt> ja <tt>quiet</tt>. Katso viesteistä, missä kohdassa kone pysähtyy pitkiksi ajoiksi ja mieti, voisiko kyseistä vaihetta jotenkin nopeuttaa. <br />
<br />
Monesti käynnistyksen yhteydessä käynnistyy sovelluksia, jotka ovat käyttäjälle tarpeettomia, esimerkiksi [[ssh]]-palvelinohjelma saattaa käynnistyä automaattisesti. Automaattisesti käynnistyviä palveluita voi muokata muokkaamalla [[ajotaso]]ja: siirtyessään tietylle ajotasolle Linux suorittaa hakemistossa <tt>/etc/rc.AJOTASO.d</tt> olevat skriptit. Näitä skriptejä muokkaamalla/poistamalla voi hallita automaattisesti käynnistyviä palveluita. Lisäksi tähän tarkoitukseen löytyy erillisiä ohjelmia, kuten [[sysv-rc-conf]] ja <tt>bum</tt>.<br />
<br />
Ole kuitenkin varovainen poistaessasi palveluita: monet automaattisesti käynnistyvät palvelut ovat järjestelmän toiminnan kannalta elintärkeitä. Toisaalta esimerkiksi [[bluetooth]]-palvelun voi huoletta poistaa käytöstä, jos bluetooth-yhteyksille ei ole tarvetta. Katso tarkempi [[init-skriptit]]-listaus tuunausta varten.<br />
<br />
Nykyaikaisissa Linux-jakeluissa vanha sysvinit on korvattu uudemmilla järjestelmillä (esim. [http://en.wikipedia.org/wiki/Upstart Upstart] tai [http://en.wikipedia.org/wiki/Uystemd Systemd]) joissa käynnistysskriptit ajetaan rinnakkain tai niiden ajoa lykätään niin kauan kunnes niitä oikeasti tarvitaan. Näin ollen uudemmissa Linux-jakeluissa käynnistysskriptien poistaminen ei välttämättä nopeuta mitään.<br />
<br />
Vanhassakin sysvinit:ssä käynnistysskriptejä voi ajaa moniprosessorikoneella jossain määrin rinnakkain muuttamalla tiedostossa <tt>/etc/init.d/rc</tt> kohdan <tt>CONCURRENCY=none</tt> muotoon <tt>CONCURRENCY=shell</tt>.<br />
<br />
=== Räätälöi Linux-ydin (kernel) ===<br />
<br />
Nykyaikaisissa Linuxeissa ainoa asia, mitä käyttäjä voi tehdä koneen käynnistymisen lisäoptimoimiseksi kunnolla, on tehdä itselleen räätälöity Linux-ydin eli kernel, jossa on kaikki juuri kyseisessä tietokoneessa tarvittavat moduulit eikä mitään muuta. Näin käynnistyksessä voidaan ohittaa modprobe-vaihe, joka yleensä kestää pari-kolme sekuntia.<br />
<br />
Lisätietoja aiheesta ja viiden sekunnin Linux-käynnistyminen on esitelty [http://lwn.net/Articles/299483/ LWN.net:n artikkelissa].<br />
<br />
== Kirjautuminen ==<br />
* Älä käynnistä raskaita ohjelmia automaattisesti kirjautumisen yhteydessä<br />
* Käytä [[prelink]]-toimintoa, jos käytät isoja C++-ohjelmia ([[KDE]], [[Qt]])<br />
* GNOME ja KDE käynnistyvät hitaasti, [[fluxbox]] ja [[fvwm]] salamannopeasti.<br />
<br />
== Fyysisen muistin säästäminen ==<br />
* Käytä joko GNOMEa tai KDE:tä ja niiden ohjelmia (siis [[GTK]]- ja [[Qt]]-ohjelmia) - älä aja molempien ohjelmia rinnakkain, jos se ei ole pakollista. Näin säästytään lataamasta samat asiat toteuttavia kilpailevia kirjastoja kahteen kertaan. Jos muistia ei ole paljoa, ei kannata käyttää kumpaakaan työpöytäympäristöä vaan pitäytyä kevyemmissä vaihtoehdoissa ([[Xfce]], [[fluxbox]], [[fvwm]]).<br />
* Varaa riittävästi sivutustilaa (''swap'')<br />
<br />
=== Swappiness ===<br />
Joskus taas tietokoneessa saattaa olla sellainen tilanne, etä nopeaa RAM-muistia olisi vielä vapaana, mutta kone alkaa käyttämään sivustustilaa, joka on kiintolevyllä ja näin ollen hidasta. Linux-ytimen algoritmiä kannattaa silloin muuttaa siten, että se välttää sivutusmuistin käyttöä.<br />
<br />
Avaa tiedosto <tt>/etc/sysctl.conf</tt> ja lisää sen loppuun (tai korvaa luku jos se on jo siellä): <tt>vm.swappiness=10</tt><br />
<br />
== Prosessorikuorma ==<br />
* Poista ylimääräinen silmänkarkki<br />
* Käytä omalle suorittimellesi optimoitua [[ydin]]tä ja ohjelmia<br />
* Tarkkaile, mitkä ohjelmat kuluttavat suoritintehoa<br />
<br />
== Etäyhteydet ==<br />
Harvemmin tulee ajateltua, että optimointi voi kohdistua myös etäyhteyksiin. Etäyhteyksissä rajoittavana tekijänä ei yleensä ole koneiden suoritusteho vaan käytettävissä oleva siirtokapasiteetti ja vasteajat. <br />
<br />
* Käytä tekstitilaa ([[ssh]]) ellei graafisen etäyhteyden käyttöön ole erillistä syytä<br />
* Vertaile vaihtoehtoja ([[X]] vs. [[vnc]] vs. NX), pakkauksen vaikutusta yms.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus Ubuntun tuunaus] - ohjeita [[Ubuntu]]n nopeuttamiseksi [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikissä<br />
<br />
[[Luokka:Vinkit]]<br />
[[Luokka:Ohjeet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Suositeltavat_laitteistoratkaisut&diff=35061
Suositeltavat laitteistoratkaisut
2011-09-18T18:30:17Z
<p>Otto: /* Testaustietokantoja */</p>
<hr />
<div>== Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta ==<br />
<br />
Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.<br />
<br />
=== Esiasennettuja Linux-tietokoneita ===<br />
<br />
Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:<br />
<br />
Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):<br />
* [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data<br />
<br />
EU:n ulkopuoleta:<br />
* [http://www.system76.com/ System76]<br />
* [http://zareason.com/ ZaReason]<br />
* [http://www.emperorlinux.com/ Emperor Linux]<br />
* [http://www.kogan.com.au/shop/category/laptops-tablet-pc/ Kogan Agora Pro] Ubuntulla<br />
* [https://www.genesi-usa.com/products Genesin ARM-koneita Ubuntulla]<br />
* [http://www.pcworld.com/businesscenter/article/216101/ubuntu_adds_sparkle_to_nufront_laptops_at_ces.html Nufrontilta tulossa] 10- ja 14-tuumaiset ARM-läppärit esiasennetulla Ubuntulla<br />
<br />
=== Sertifioituja Linux-tietokoneita ===<br />
<br />
Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:<br />
* http://www.ubuntu.com/certification/<br />
* https://hardware.redhat.com/<br />
<br />
=== Kolmannen osapuolen testausraportteja ===<br />
Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:<br />
* http://en.opensuse.org/Hardware<br />
* http://www.ubuntu.com/certification/ready<br />
* https://wiki.ubuntu.com/Testing/Laptop/Lucid/Reports<br />
<br />
=== Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää ===<br />
<br />
Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.<br />
<br />
<br />
==Komponenttien Linux-toimivuus==<br />
<br />
Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.<br />
<br />
Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja HP. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.<br />
<br />
<br />
===Emolevy/BIOS ja Plug&Play===<br />
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.<br />
<br />
===Näytönohjaimet===<br />
Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.<br />
<br />
Intelin [[wikipedia:fi:emolevy|piirisarjoilla]] olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [http://intellinuxgraphics.org/], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.<br />
<br />
Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.<br />
<br />
Lisätietoja artikkelissa [[näytönohjaimet]].<br />
<br />
===WLAN===<br />
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.<br />
<br />
<br />
== Oheislaitteiden Linux-toimivuus ==<br />
<br />
===Digikamerat===<br />
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].<br />
<br />
===Digi-TV===<br />
Ks. [[Linux ja digi-tv]]<br />
<br />
===Kaukosäätimet===<br />
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].<br />
<br />
===Skannerit===<br />
ks. [[Skannerin valinta]]<br />
<br />
Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.<br />
<br />
===Tulostimet===<br />
Ks. [[Tulostimen valinta]].<br />
<br />
===Verkkolaitteet===<br />
Ks. [[Verkkolaitteen valinta]]<br />
<br />
===Web-kamerat===<br />
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].<br />
<br />
==Testaustietokantoja==<br />
* http://hardware4linux.info/<br />
* http://www.smolts.org/<br />
* http://www.h-node.com/<br />
* http://tuxmobil.org/<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[:Luokka:Asennukset]] Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.<br />
*[[Linux-kannettavat]]<br />
*[[Linux-yritykset#Tuotteet]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*http://www.linuxhardware.org/ - Testejä ja vertailuja laitteista Linuxissa. Englanninkielinen.<br />
*http://leenooks.com/ - Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.<br />
*http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html - Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja ohjelmistojen) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.<br />
*http://www.linux-tuki.fi/ohje_ostaminen - Vinkkejä Linux-yhteensopivien laitteiden ostamiseen<br />
<br />
[[Luokka:Laitteisto]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu_Linux.fista:Lehdist%C3%B6tiedote_2011&diff=35043
Keskustelu Linux.fista:Lehdistötiedote 2011
2011-09-16T19:20:31Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>Siirretty tiedotesivulta tänne --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. syyskuuta 2011 kello 23.25 (EEST)<br />
<br />
Käytetään tätä sivua Linux.fi-lehdistötiedotteen laatimiseen. Tomi Toivion mailia lainatakseni, sisältönä voisi olla esimerkiksi:<br />
* Faktoja Linux.fistä, esimerkiksi kävijämäärät ja sivujen määrä. <br />
* Pari lyhyttä ja ytimekästä sitaattia wikin kirjoittajilta, miksi tämä on heistä tärkeää ja mitä yleensä tahdottaisiin mediassa sanoa. <br />
* Jonkun wikiaktiivin pitäisi olla lehdistökontaktina, jonka yhteystiedot laitetaan tiedotteeseen. Lehdistökontaktin pitäisi olla tiedotteen lähettämisen jälkeen jonkin aikaa valmiina vastaamaan toimittajien kysymyksiin. Tosin tähän mennessä näistä FLOSS Manualsin ja Viikon VALOn tiedotteista ei ole tainnut koskaan tulla lisäkysymyksiä, ne ovat menneet julkaistavaksi sellaisenaan. <br />
:Minä voin vaikka ottaa tämän harteilleni, kunhan siitä selviää sähköpostiin vastailemalla. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 11. syyskuuta 2011 kello 00.21 (EEST)<br />
* Seravon sitaatista tiedoksi, että seravolaisia kirjoittajia ovat mm. nimimerkit Otto, Jem ja TuukkaH. --[[Käyttäjä:Otto|Otto]] 16. syyskuuta 2011 kello 22.20 (EEST)</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Lehdist%C3%B6tiedote_2011&diff=35042
Linux.fi:Lehdistötiedote 2011
2011-09-16T19:19:33Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>(JULKAISUVAPAA 20.9.2011)<br /><br />
<br />
'''Linux.fi-wiki on jo Suomen kymmenenneksi suosituin tietotekniikkasivusto'''<br />
<br />
Linux.fi -wikisivusto on verkkosivustojen kävijämääriä mittaavassa [http://www.oindex.fi/listing/kaikki/tietotekniikka_ja_internet/36/2011/35/2011/uniikit/laskeva/normaali/1/ Oindex-listauksessa] tällä hetkellä Suomen kymmenenneksi suosituin tietotekniikkaa käsittelevä sivusto. Linux.fi:ssä vierailee viikoittain melkein 7000 eri kävijää. <br />
<br />
Kävijöiden luettavana on yli 1800 artikkelia ja ohjetta, jotka Linux-käyttöjärjestelmän lisäksi käsittelevät myös muita vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia. Linux.fi:n erikoisuus on kotimaisuus ja se, että kaikki sisältö on suomeksi. Ohjeita on tarjolla sekä aloitteleville että kokeneille käyttäjille. Palvelun käyttäjiin kuuluu liikennetilastojen mukaan kotikäyttäjien lisäksi myös suuria yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita.<br />
<br />
Linux.fi:n parissa pitkään ylläpitäjänä toiminut jyväskyläläinen Markus Vuorio pohdiskelee: "Linux.fi tarjoaa yllättävänkin laajasti ohjeita vapaaohjelmistojen käyttöön, ja se myös näkyy kävijätilastoinnissa. Tilastojen perusteella voisi väittää, että ainakin suomalainen korkeakoulumaailma on löytänyt ohjeemme, mutta myös yritysmaailma näyttää suuryrityksiä myöten ottaneen meiltä löytyvän sisällön käyttöön." <br />
<br />
"Laitamme lähes kaiken asiakkaitamme varten tehdyn opetusmateriaalin julkiseen wikiin, koska se on kaikille hyödyllisempää. Meidän ei tarvitse pystyttää erillistä jakelualustaa aineistolle, wikin ohjeita voi täydentää reaaliaikaisesti koulutuksen aikana ja lopulta ohje jää elämään wikiin, jossa sitä päivittää useampi henkilö" kertoo Otto Kekäläinen Seravo Oy:stä, jonka henkilöstössä on useita aktiivisia wikin käyttäjiä.<br />
<br />
Sisällön kierrättäminen uudestaan on myös sallittua, mikä sopii avoimen lähdekoodin periaatteisiin. "Kaikki Linux.fi:n sisältöhän on tarjolla hyvin sallivan Creative Commons Nimeä -lisenssin alaisuudessa. Käytännössä riittää, että sisältöä uudelleen julkaiseva ilmoittaa mistä materiaali on alunperin peräisin. Tietysti olisi mukava nähdä enemmänkin osallistumista erityisesti isojen organisaatioiden suunnalta", Vuorio kertoo.<br />
<br />
"Kävijämäärät ovat pitkään olleet tietotekniikan erikoissivuston mittapuulla korkealla tasolla, mikä on ollut merkki siitä, että suomenkielisille Linux-ohjeille ja -artikkeleille on kysyntää. Tämä motivoi wikin kirjoittajia ja ylläpitäjiä jatkamaan projektissa", sivuston ylläpitäjä Heikki Mäntysaari.<br />
<br />
Linux.fi-wiki perustettiin vuonna 2005, jonka jälkeen sen etusivu on avattu yli miljoona kertaa. Wikissä on tällä hetkellä lähes 1800 artikkelia, joita on muokattu yli 35 000 kertaa. Kävijöitä sivustolla on kuukausittain 20-30 000. Artikkeleja saavat muokata kaikki käyttäjät, eikä rekisteröitymistä vaadita. Kaikki materiaali on vapaasti käytettävissä [[Linux.fi:Lisenssi|Creative Commons Nimeä -lisenssin]] alaisuudessa. Ylläpitäjät ja kirjoittajat ovat vapaaehtoisia.<br />
<br />
Lisätietoa:<br />
Markus Vuorio<br /><br />
maakuth@linux.fi<br /><br />
050 381 3263<br />
<br />
Lehdistökuva:<br />
[[:Kuva:Linuxv%C3%A4ri.png|korkearesoluutioinen logo]]<br />
<br />
[[Luokka:Wiki]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Linux.fi:Lehdist%C3%B6tiedote_2011&diff=35041
Linux.fi:Lehdistötiedote 2011
2011-09-16T19:18:10Z
<p>Otto: mediaa kiinnostavia faktalukuja alkuun, lyhempiä lauseita ja sitaattikappale lisätty</p>
<hr />
<div>(JULKAISUVAPAA HETI)<br /><br />
16.9.2011<br />
<br />
'''Linux.fi-wiki on jo Suomen kymmenenneksi suosituin tietotekniikkasivusto'''<br />
<br />
Linux.fi -wikisivusto on verkkosivustojen kävijämääriä mittaavassa [http://www.oindex.fi/listing/kaikki/tietotekniikka_ja_internet/36/2011/35/2011/uniikit/laskeva/normaali/1/ Oindex-listauksessa] tällä hetkellä Suomen kymmenenneksi suosituin tietotekniikkaa käsittelevä sivusto. Linux.fi:ssä vierailee viikoittain melkein 7000 eri kävijää. <br />
<br />
Kävijöiden luettavana on yli 1800 artikkelia ja ohjetta, jotka Linux-käyttöjärjestelmän lisäksi käsittelevät myös muita vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia. Linux.fi:n erikoisuus on kotimaisuus ja se, että kaikki sisältö on suomeksi. Ohjeita on tarjolla sekä aloitteleville että kokeneille käyttäjille. Palvelun käyttäjiin kuuluu liikennetilastojen mukaan kotikäyttäjien lisäksi myös suuria yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita.<br />
<br />
Linux.fi:n parissa pitkään ylläpitäjänä toiminut jyväskyläläinen Markus Vuorio pohdiskelee: "Linux.fi tarjoaa yllättävänkin laajasti ohjeita vapaaohjelmistojen käyttöön, ja se myös näkyy kävijätilastoinnissa. Tilastojen perusteella voisi väittää, että ainakin suomalainen korkeakoulumaailma on löytänyt ohjeemme, mutta myös yritysmaailma näyttää suuryrityksiä myöten ottaneen meiltä löytyvän sisällön käyttöön." <br />
<br />
"Laitamme lähes kaiken asiakkaitamme varten tehdyn opetusmateriaalin julkiseen wikiin, koska se on kaikille hyödyllisempää. Meidän ei tarvitse pystyttää erillistä jakelualustaa aineistolle, wikin ohjeita voi täydentää reaaliaikaisesti koulutuksen aikana ja lopulta ohje jää elämään wikiin, jossa sitä päivittää useampi henkilö" kertoo Otto Kekäläinen Seravo Oy:stä, jonka henkilöstössä on useita aktiivisia wikin käyttäjiä.<br />
<br />
Sisällön kierrättäminen uudestaan on myös sallittua, mikä sopii avoimen lähdekoodin periaatteisiin. "Kaikki Linux.fi:n sisältöhän on tarjolla hyvin sallivan Creative Commons Nimeä -lisenssin alaisuudessa. Käytännössä riittää, että sisältöä uudelleen julkaiseva ilmoittaa mistä materiaali on alunperin peräisin. Tietysti olisi mukava nähdä enemmänkin osallistumista erityisesti isojen organisaatioiden suunnalta", Vuorio kertoo.<br />
<br />
"Kävijämäärät ovat pitkään olleet tietotekniikan erikoissivuston mittapuulla korkealla tasolla, mikä on ollut merkki siitä, että suomenkielisille Linux-ohjeille ja -artikkeleille on kysyntää. Tämä motivoi wikin kirjoittajia ja ylläpitäjiä jatkamaan projektissa", sivuston ylläpitäjä Heikki Mäntysaari.<br />
<br />
Linux.fi-wiki perustettiin vuonna 2005, jonka jälkeen sen etusivu on avattu yli miljoona kertaa. Wikissä on tällä hetkellä lähes 1800 artikkelia, joita on muokattu yli 35 000 kertaa. Kävijöitä sivustolla on kuukausittain 20-30 000. Artikkeleja saavat muokata kaikki käyttäjät, eikä rekisteröitymistä vaadita. Kaikki materiaali on vapaasti käytettävissä [[Linux.fi:Lisenssi|Creative Commons Nimeä -lisenssin]] alaisuudessa. Ylläpitäjät ja kirjoittajat ovat vapaaehtoisia.<br />
<br />
Lisätietoa:<br />
Markus Vuorio<br /><br />
maakuth@linux.fi<br /><br />
050 381 3263<br />
<br />
Lehdistökuva:<br />
[[:Kuva:Linuxv%C3%A4ri.png|korkearesoluutioinen logo]]<br />
<br />
[[Luokka:Wiki]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Unicode&diff=34939
Unicode
2011-09-07T10:27:28Z
<p>Otto: /* Tekstitiedostot ja tekstieditorit */</p>
<hr />
<div>{{perustietoa}}<br />
[[wikipedia:fi:Unicode|Unicode Wikipediassa]]<br />
<br />
'''Unicode''' on standardi, joka muun muassa määrittelee useimmille maailman kirjoitusmerkeille omat merkkikoodinsa. Standardin tarkoituksena on korvata tähän saakka käytössä olleet hyvin erilaiset ja keskenään huonosti yhteensopivat merkistöt. Suomessa on Linux-koneissa käytetty enimmäkseen ISO-8859-15-merkistöä. Vanhojen merkistöjen ongelma on, että niiden merkkivalikoima on hyvin rajallinen, esimerkiksi 256 merkkiä. Se yleensä tarkoittaa, että samalla merkistöllä ei voida esittää useita kovin erilaisia kieliä. Esimerkiksi sama tekstitiedosto tai sähköpostiviesti ei voi sisältää tekstiä kuin niillä kielillä, joita kyseisellä merkistöllä voidaan esittää. Tämä ei kenties häiritse yksittäistä tietokoneenkäyttäjää, mutta sitä mukaa, kun kansainvälinen tietoliikenne on lisääntynyt, on myös lisääntynyt tarve luoda kaikille yhteinen standardi kirjoitusmerkkien esittämiseksi.<br />
<br />
Unicode pyrkii ratkaisemaan vanhojen merkistöjen rajallisuuteen liittyvät ongelmat luomalla merkistön, joka sisältää kaikki nykyiset (ja jopa entiset) kirjoitusjärjestelmät. Unicode-standardi käsittää 1 114 112 merkkipaikkaa, ja ne yksilöidään U+xxxx-muotoisella tunnuksella, jossa ”xxxx” on merkin numerokoodi heksadesimaalimuodossa (16-järjestelmä). Mahdolliset koodit ovat U+0000..U+10FFFF. Käytännössä ihan jokainen merkkipaikka ei viittaa mihinkään kirjoitusmerkkiin, vaan mukana on jonkin verran myös erilaisia ohjauskoodeja tietokonetta varten sekä Unicode-standardiin liittyvää erikoistietoa. Joka tapauksessa merkkipaikkoja on niin paljon, että kaikki olemassa olevat ja jo historiaan jääneet kirjoitusmerkit mahtuvan mukaan. Tästä huolimatta merkkipaikkoja on runsaasti tyhjillään tulevaisuuden varalta ja kaikkia tuskin tarvitaan koskaan. Mukana on myös suuri joukko tarkoituksella määrittelemättömiä, yksityiseen käyttöön varattuja merkkipaikkoja.<br />
<br />
Unicode-merkkejä sisältävää tekstiä voidaan tallentaa tietokoneelle useilla eri tavoilla. Linuxissa ja yleensäkin tietoliikenteessä käytetty Unicoden koodaustapa on nimeltään '''[[UTF-8]]'''. Tässä koodauksessa yksi Unicode-merkki vie tallennustilaa 1–4 oktettia eli 8 bitin tavua. ASCII-merkistöön kuuluvat merkit (U+0000..U+007F) esitetään UTF-8:ssa sellaisenaan, yhtenä tavuna, joten ASCII on täysin UTF-8-yhteensopiva. Se onkin Linuxissa tärkeää, koska siinä käytetään paljon ASCII-muodossa olevia asetustiedostoja ja käynnistysskriptejä. Muiden kuin ASCII-merkkien esittämiseksi tarvitaan avuksi lisätavuja, ja esimerkiksi suomen kieleen kuuluvien ä- ja ö-kirjainten esittämiseen tarvitaan kaksi tavua.<br />
<br />
UTF-8:n lisäksi on olemassa muitakin koodaustapoja, esimerkiksi UTF-16 ja UTF-32. UTF-16:ssa merkit esitetään joko yhtenä 16-bittisenä lukuna, tai mikäli merkin koodi on sitä suurempi, niin kahden 16-bittisen luvun muodostamana nk. sijaismerkkiparina (surrogate pair). UTF-32:ssa merkki esitetään aina yhtenä 32-bittisenä lukuna. Kuten todettu, Linuxissa käytetään pääasiassa UTF-8:aa. Ohjelmat voivat kuitenkin sisäisesti käyttää muitakin koodaustapoja, ja ohjelmien tekijät voivat vapaasti valita omaan ohjelmaansa sopivan tavan tallentaa tietoa.<br />
<br />
Nykyisin monet Linux-jakelut käyttävät UTF-8:aa oletuksena. Tämän voi havaita siitä, että järjestelmän käyttämien [[lokaali]]en nimessä on ”.UTF-8”. Esimerkiksi Suomessa käytetään lokaalia nimeltä ”fi_FI.UTF-8”. Tällaista lokaalia käytettäessä järjestelmä tukee Unicodea ja mm. tiedostojen nimiin ja tekstitiedostoihin on periaatteessa mahdollista kirjoittaa kaikkia Unicode-merkkejä. Käytännössä mikään fontti ei yksinään kykene näyttämään kaikkia merkkejä.<br />
<br />
== [[Tiedostojärjestelmä]]t ==<br />
<br />
=== Ext3 ja muut Unixien tiedostojärjestelmät ===<br />
<br />
[[Ext3]] on Linuxissa yleisesti käytetty tiedostojärjestelmä. Se tukee täydellisesti Unicodea ja UTF-8:aa mutta tekee sen tavallaan tietämättään. Samoin on asia muissakin tiedostojärjestelmissä, joita käytetään Linuxissa ja Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä. Tiedostojärjestelmät eivät välitä, mitä merkkejä tiedostojen nimissä on, eivätkä ne tallenna mitään tietoa käytetystä merkistöstä tai sen koodaustavasta. Kiellettyjä merkkejä Linuxin tiedostojärjestelmissä ovat ainoastaan nollatavu (ASCII NUL, U+0000) ja [[vinoviiva]] (”/”, U+002F).<br />
<br />
Tiedostojärjestelmää lukiessaan Linux tulkitsee tiedostojen nimet käytössä olevan lokaalin perusteella. Jos käytössä on UTF-8-lokaali (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), niin järjestelmä tulkitsee, että tiedostojen nimet ovat UTF-8-koodattuja. Tästä seuraa sellainen ikävä asia, että jos tiedostojen nimet on kirjoitettu käyttäen eri lokaalia kuin mikä parhaillaan on käytössä, todennäköisesti nimet eivät näy oikein. Tiedostojen nimien muuttaminen merkistökoodauksesta toiseen onnistuu [[convmv]]-ohjelmalla.<br />
<br />
=== NTFS ===<br />
<br />
[[NTFS]] on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä, ja sitä käytetään Windows-koneissa. Monet Linux-käytäjät pitävät koneellaan myös Windowsia ja liittävät Windowsin kiintolevyosiot osaksi Linux-järjestelmää, joten tässä yhteydessä on syytä kertoa, kuinka se tehdään mahdollisimman yhteensopivasti.<br />
<br />
NTFS tukee Unicodea, ja se tallentaa tiedostojen nimet aina UTF-16-muodossa. Jotta kaikki tiedostojen nimet näkyisivät oikein Linuxissa, täytyy Linuxissa olla käytössä UTF-8-lokaali. NTFS-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy [[mount]]-komennolle vielä kertoa, mikä merkistö Linuxissa on käytössä, koska vasta tämän tiedon avulla NTFS:llä olevat tiedostojen nimet osataan muuttaa UTF-16:sta Linuxin ymmärtämään muotoon. UTF-8-lokaalia käytettäessä annetaan [[mount]]-komennolle optioksi ”nls=utf8”. Sen voi tehdä esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostossa seuraavan esimerkin tapaan:<br />
/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs nls=utf8,uid=1000 0 0<br />
Katso lisätietoja artikkelista [[fstab]] sekä Linuxista komennoilla <tt>man mount</tt> ja <tt>man fstab</tt>.<br />
<br />
Jos käytössä on uudempi [[ntfs-3g]]-ajuri, käytetään optiota ”locale=fi_FI.UTF-8”:<br />
<br />
/dev/hdb1 /media/windows-c ntfs-3g locale=fi_FI.UTF-8 0 0<br />
<br />
=== FAT ===<br />
<br />
Myös [[FAT]] on Microsoftin kehittämä tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään paitsi Windowsissa hyvin yleisesti myös USB-muistien, digikameroiden ja kannettavien MP3-soittimien tiedostojärjestelmänä. Pitkissä tiedostojen nimissä myös FAT tukee Unicodea, mutta vanhemmassa muodossa UCS-2, joka eroaa UTF-16:sta tukemalla vain Unicoden ensimmäisiä versioita ja merkkejä nk. Basic Multilingual Planesta (U+0000..U+FFFF). FATin tukema merkkivalikoima käsittää kuitenkin useimpien kielten tavallisesti käytetyt kirjoitusmerkit, joten sen Unicode-tuki on nykykielten näkökulmasta hyvä.<br />
<br />
Samoin kuin NTFS:ssä, myös FAT-tiedostojärjestelmää liitettäessä täytyy Linuxille kertoa, mihin muotoon tiedostojen nimet täytyy muuttaa. Käytettäessä Linuxissa UTF-8-lokaalia, täytyy FAT-tiedostojärjestelmä liittää Linuxiin antamalla [[mount]]-komennolle optioksi ”utf8”. Siten [[fstab|/etc/fstab]]-tiedostoon laitettaisiin esimerkiksi rivi:<br />
/dev/hdb5 /media/windows-d vfat utf8,dmask=777,fmask=666 0 0<br />
<br />
== Tekstitiedostot ja tekstieditorit ==<br />
<br />
Jos omassa Linux-järjestelmässä on aiemmin ollut käytössä ISO-8859-15-merkistö (esimerkiksi lokaali fi_FI@euro) ja sittemmin on siirrytty UTF-8:aan, täytyy omat tekstitiedostot muuttaa UTF-8-koodatuiksi, jotta niiden sisältö näkyisi oikein. Yksi tapa tekstitiedoston muuttamiseen UTF-8-koodaukseen on avata se johonkin tekstieditoriin ja tallentaa sitten teksti uudella koodauksella. Nopeampaa saattaa kuitenkin olla komentotulkin ja [[recode]]-ohjelman käyttö:<br />
recode ISO-8859-15..UTF-8 tiedosto.txt<br />
for file in *.php; do recode utf-8..iso-8859-15 $file; done;<br />
<br />
Tiedostojen nimissä käytetyn merkistön muuntaminen onnistuu [[convmv]]-nimisellä ohjelmalla.<br />
<br />
=== Emacs ===<br />
<br />
GNU [[Emacs]] toimii versiosta 22 alkaen automaattisesti UTF-8:n kanssa. Emacs 21:ssä on <tt>.emacs</tt>-asetustiedostoon lisättävä seuraavat rivit (tuki 21:ssä ei ole ongelmaton, katso esim. Debianin bugitietokanta):<br />
<br />
(when (= emacs-major-version 21)<br />
(prefer-coding-system 'utf-8)<br />
(set-keyboard-coding-system 'utf-8)<br />
(set-terminal-coding-system 'utf-8))<br />
<br />
=== Vim ===<br />
<br />
[[Vim]] tukee UTF-8:aa automaattisesti, jos käytössä on UTF-8-lokaali. Nykyiset Vimin versiot tukevat kutakuinkin täydellisesti kaikkia muitakin merkistöjä ja eri koodaustapoja. Tallennettavan tiedoston merkistöön voi vaikuttaa muuttujan 'fileencoding' avulla.<br />
<br />
== Muut ohjelmat ==<br />
<br />
Eräät, varsinkin vanhemmat, ohjelmat eivät hallitse UTF-8-merkistökoodauksen käyttöä. Tällaisia ovat mm. uutistenlukija [[slrn]] ja vanhemmat versiot [[Nano]]sta. Slrn tosin osaa näyttää UTF-8:lla koodatut kirjoitukset oikein siinä määrin kun niissä olevat merkit sopivat johonkin kahdeksanbittiseen merkistöön, mutta ei toimi mikäli pääteikkunassakin on UTF-8 käytössä.<br />
<br />
Tällaista ohjelmaa voi käyttää [[luit]]-ohjelman avulla esimerkiksi näin.<br />
LC_ALL=en_US.ISO-8859-1 luit ohjelmannimi<br />
Samaa komentoa voi käyttää myös ottaessasi ssh-yhteyden sellaiseen koneeseen, jossa käytetään jotakin 8-bittistä merkistöä.<br />
<br />
Myöskään kaikki graafiset ohjelmat eivät hallitse UTF-8:aa, esimerkiksi [[Dillo]]-selain ei toistaiseksi osaa näyttää sillä koodattuja www-sivuja.<br />
<br />
== IRC ==<br />
<br />
Nykyisin suomalaisilla IRC-kanavilla käytetään enimmäkseen vanhoja 8-bittisiä merkistöjä, joilla esiintyy edellä kuvattuja ongelmia. Tästä syystä siirros UTF-8:n käyttöön on pikkuhiljaa tapahtumassa, mutta siirrosta luonnollisesti hidastaa se, että monet asiakasohjelmat eivät tue UTF-8-merkistöä lainkaan ilman erillisiä skriptejä ja toisaalta myös se, että vain muutama asiakasohjelma saadaan tukemaan vanhaa 8-bittistä ja UTF-8:a samaan aikaan jolloin muiden kirjoittamat tekstit näkyisivät oikein riippumatta siitä, kumpaa merkistöä käytetään. Tilanne onneksi kuitenkin paranee kaiken aikaa ja on selvää että UTF-8:n käyttöön tullaan tulevaisuudessa siirtymään kokonaan. Siirros ei kuitenkaan missään tapauksessa tule tapahtumaan yhden yön aikana, joten olisi toivottavaa että mahdollisimman monista asiakasohjelmista löytyisi sekakäytön mahdollistava merkistön automaattinen tunnistus.<br />
Alla on lueteltu tärkeimpien IRC-ohjelmien UTF-8-yhteensopivuus.<br />
<br />
=== ChatZilla ===<br />
<br />
Merkistö on valittavissa valikosta, ei automaattista tunnistusta.<br />
<br />
=== Irssi ===<br />
<br />
[[Irssi]] 0.8.10 tukee merkistömuutoksia nykyisessä vakaassa versiossaan ja sitä edeltäneissä julkaisuehdokkaissa rc5:stä eteenpäin. Tämä mahdollistaa merkistön valinnan kanavakohtaisesti, kuten myös sen, että tästä riippumatta voidaan esimerkiksi lokit kirjoittaa aina UTF-8-muodossa. Tärkeimmät asetukset ovat <tt>/set term_charset <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa terminaalin käyttämän merkistön, yleensä UTF-8), <tt>/set recode_out_default_charset</tt> (asettaa oletusmerkistön lähtevälle tekstille, yleensä UTF-8 tai ISO-8859-15) ja <tt>/recode add <nowiki><merkistö></nowiki></tt> (asettaa aktiivisessa ikkunassa käytettävän merkistön). Merkistön automaattinen tunnistus toimii käytännössä luotettavasti.<br />
<br />
Irssi 0.8.10rc4 ja vanhemmat eivät sisällä sisäänrakennettua merkistömuunnostukea. <tt>/set term_type utf8</tt> tai <tt>/set term_type 8bit</tt> on asetettava terminaalin tyypin mukaisesti. Merkistömuunnostuen saa skripteillä recode.pl ja recode_ion.pl tai liitännäisellä charconv. Älä asenna useampaa samanaikaisesti, yksi riittää. rc5 ja rc6-versioissa recode-toiminto oli kehitysasteella, joten toimivuus ja ominaisuudet eivät ole täydellisiä. Mikäli mahdollista, nämä versiot kannattaa tietenkin päivittää uusimpaan vakaaseen versioon.<br />
<br />
Erään ongelman muodostavat kanavat, joiden nimissä käytetään esimerkiksi Latin1-merkkejä, suomenkielisillä kanavilla yleensä ääkkösiä. UTF-8-terminaalilla niitä ei suoraan voi kirjoittaa ja UTF-8:lla kirjoitettu kanava #ääkkönen tietenkin on irc-palvelimen kannalta täysin eri kanava kuin vastaava nimi Latin1:llä kirjoitettuna. Ongelman voi kiertää esimerkiksi käyttämällä komennon <tt>/join #ääkkönen</tt> sijaan <tt>/eval</tt>-komentoa, jolloin merkkien numerokoodeja voidaan kirjoittaa suoraan esimerkiksi oktaaleina: <tt>/eval /join \344\344kk\366nen</tt>. Merkkien koodeja voi tarkistaa esimerkiksi [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html tästä taulukosta].<br />
<br />
=== KVIrc ===<br />
<br />
IRC-client [[QT]]/[[KDE|KDE:lle]]. Tukee suoraan merkistön automaattista tunnistusta. Yläkulmassa on kiinalainen kirjoitusmerkki, josta voi valita merkistön kanavakohtaisesti (myös verkkokohtainen ja ohjelmanlaajuinen merkistön valinta on mahdollista). UTF-8:n recode vanhaan muotoon onnistuu valinnalla Smart-alavalikon valinnalla <tt>UTF-8/ISO-8859-15 ( UTF-8? -> Western, Latin 1 + Euro)</tt>.<br />
<br />
KVirc on saatavilla myös Windowssille, joten sitä voi tarjota merkistöongelmista kärsiville mIRC:n käyttäjille.<br />
<br />
=== mIRC ===<br />
<br />
mIRC ei ole Linux-ohjelma, mutta monet käyttävät Windowsissa vanhoja versioita siitä ja valittavat UTF:stä juuri siksi että skandit eivät näy heillä. Kuitenkin mIRCin uusin versio osaa näyttää oikein myös UTF-8-koodatut skandit oletusasetuksilla.<br />
<br />
=== Wireless IRC ===<br />
<br />
Ei tue merkistön automaattista tunnistusta, mutta asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n.<br />
<br />
=== X-Chat ===<br />
<br />
Verkkokohtainen merkistön voi valita asetuksista. Merkistön automaattinen tunnistus on käytössä vain kun UTF-8-merkistö on valittu.<br />
<br />
X-Chatin sivustolta löytyy myös python-scripti (lamechan.py), jolla voi kanavakohtaisesti valita käytetäänkö UTF-8:aa vai jotain toista merkistöä. Tätä scriptiä ei ole saatu toimimaan X-Chatin Windows-versioilla.<br />
<br />
=== jmIrc ===<br />
<br />
Asetuksista voi määritellä merkistöksi UTF-8:n, tukee myös merkistön automaattista tunnistusta.<br />
<br />
== Tietoturva ==<br />
<br />
Unicode tuo mukanaan joukon tietoturvaongelmia, ennen kautta siksi, että se on niin monimutkainen, eikä monikaan ohjelmoija ymmärrä kaikkia niitä mekanismeja, joita tarvitaan hänelle tuntemattomissa kielissä. Perustavanlaatuinen ongelma on, että merkkijonon pituus merkkeinä ei sano paljoakaan sen pituudesta ruudulla (tasaleveälläkään kirjamisella) tai tavuina &ndash; eikä päinvastoinkaan. Väärien oletusten varassa toimivat ohjelmat ja [[kirjasto|ohjelmakirjastot]] saattavat olla alttiita puskuriyliovuodoille yms. Tässä muutamia muita ongelmia:<br />
<br />
Samaa merkkiä voidaan esittää eri tavoilla, esimerkiksi "ä" sellaisenaan tai "a":n ja pisteiden yhdistelmänä (tämä on ongelmallista myös merkkijonoja etsittäessä [[grep]]illä tms.). Jos merkkien esitystapaa muutetaan sen jälkeen, kun niiden vaarattomuus on tarkistettu, tarkistuksen voi ohittaa. Yksinkertaistettu algoritmi saattaa myös hyväksyä kiellettyjä koodaustapoja, joilla esimerkiksi ASCII-merkkejä voidaan koodata useammassa tavussa tarkistusten ohittamiseksi.<br />
<br />
Näytöllä vaarattomalta näyttävä merkkijono on saatettu muodostaa käyttäen lähes samalta näyttäviä merkkejä, joilla kuitenkin on eri merkitys (vrt nokia.com vs. nokía.com). Vastaavaa voi saada aikaan kirjoitussuunnalla kikkailemalla.<br />
<br />
==Eräitä Unicode-merkkejä==<br />
* Lainausmerkit (yksin ja kaksin): ’ ’’ ” ”” <br />
* Kolme pistettä: … (U+2026 HORIZONTAL ELLIPSIS)<br />
* Luetelmapallo: • (U+2022 BULLET)<br />
<br />
===Viivamerkit===<br />
*n‐viiva: – (U+2013 EN DASH)<br />
Käyttö: Varsinaisena ajatusviivana. Ellipsiviiva (poisjätön merkki): 50,– euroa, –kele! Alkamisen ja loppumisen ääripäät: sivut 10–12, Helsingin–Hämeenlinnan rautatie. Lainatun tekstin erottamiseen. Luetteloviiva. Repliikkiviiva. Osapuolten erottamiseen: Paasikiven–Kekkosen linja.<br />
*Yhdysmerkki: ‐ (U+2010 HYPHEN)<br />
Käyttö: yhdysnimissä ja kun sanan toinen puolisko on erisnimi tai lyhenne: Maija‐Liisa Virtanen‐Mäkinen, SM‐kilpailu, Tampere‐talo. Tavuviivana. ”luuta‐akka”, ”pakastekaapit ja ‐arkut”, ”sydän‐ ja verisuonitaudit”<br />
<br />
===Matematiikkaa===<br />
<br />
* Peruslaskutoimitukset: + − × : ∕ (U+2215 DIVISION SLASH)<br />
* Murtolukuja: ⅓ ⅔ ¼ ½ ¾ ⅕ ⅖ ⅗ ⅘ ⅙ ⅚ ⅛ ⅜ ⅝ ⅞<br />
* ⁄ (U+2044 FRACTION SLASH)<br />
* Yhtäläisyys ja epäyhtäläisyys: ≈ = ≠ < ≤ > ≥<br />
* Yläindeksinumerot ja ‐merkit: ⁰ ¹ ² ³ ⁴ ⁵ ⁶ ⁷ ⁸ ⁹ ⁺ ⁻ ⁼ ⁽ ⁾ ⁿ ⁱ<br />
* Alaindeksinumerot ja ‐merkit: ₀ ₁ ₂ ₃ ₄ ₅ ₆ ₇ ₈ ₉ ₊ ₋ ₌ ₍ ₎<br />
* Muut<br />
** ∶ (U+2236 RATIO)<br />
** ⇒ ∞ ‰ ± °<br />
<br />
===Kieliä===<br />
*Englanti:<br />
**— (U+2014 EM DASH)<br />
**“ (U+201C LEFT DOUBLE QUOTATION MARK) <br />
**‘ (U+2018 LEFT SINGLE QUOTATION MARK)<br />
*Espanja: Ñ ñ ¿ ¡<br />
*Norja ja tanska: Æ æ Ø ø<br />
*Ranska: È É Ê Ë è é ê ë Ò Ó Ô ò ó ô Ç ç Ï ï<br />
*Saksa: ß Ü ü<br />
*Viro: Õ õ<br />
<br />
===Sekalaisia===<br />
* © ® ℗ ™ ℠ § ¶ µ € → ♀ ♂ <br />
*Teinixmäisyyksiä: ☺ ☹ ♥ ‽ ☠ ☢ ☣ ☮ ♫ <br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [[wikipedia:fi:Unicode|Unicode suomenkielisessä Wikipediassa]]<br />
* [http://iki.fi/~juhtolv/unicode/suomi.html Suomen kielen kirjoittaminen Unicodea käyttäen]<br />
<br />
[[Luokka:Verkko]]<br />
[[Luokka:Järjestelmä]]<br />
[[Luokka:Käsitteet]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Sed&diff=34938
Sed
2011-09-07T09:59:40Z
<p>Otto: /* Esimerkkejä */</p>
<hr />
<div>Sed eli Stream Editor on [[tiedosto|tiedostojen]] ja [[syötevirta|syötevirtojen]] yksinkertaiseen automaattiseen muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma ja tavallaan myös kieli. Kuten useimmista muistakin peruskomentorivityökaluista, tästäkin on useita toteutuksia.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Tyypillisin käyttötapa on [[komentotulkki|komentotulkin]] [[komentorivin perusteet|putkitusominaisuutta]] käytettävä muoto<br />
<tulostava komentolauseke> | sed -e "<sed-lauseke>"<br />
Sed kykenee muokkaamaan myös tiedostoja<br />
sed -i <muokattava-tiedosto><br />
===Sedin ohjaaminen===<br />
Sed vastaanottaa muokkaustemplaatin joko tiedostona<br />
sed -f <skriptitiedosto><br />
tai komentoriviargumenttina<br />
sed -e '<sed-lauseke>'<br />
===Sed-lausekkeet===<br />
Tyypillisin sed-lauseke lienee epäilemättä <br />
s/<korvattava lauseke>/<korvaava lauseke>/g<br />
Sedissa s/// siis korvaa yksittäisia [[wikipedia:fi:merkkijono|osamerkkijonoja]] toisilla, g perässä kertoo, että kaikki vastaavuudet korvataan, eikä vain rivin ensimmäistä.<br />
<br />
===Esimerkkejä===<br />
echo ababaabcd | sed -e 's/\(ab\)*//'<br />
tulostaa "abaabcd". Vastaavasti g:n kanssa<br />
echo ababaabcd | sed -e 's/\(ab\)*//g'<br />
tulostaa "acd", tässä * on kuitenkin turha, koska g vastaa saman lausekkeen mielivaltaisen monta kertaa.<br />
sed -i 's/vanha/uusi/' *.py<br />
vaihtaa sanan "vanha" sanaan "uusi" kaikissa kyseisen hakemiston py-tiedostoissa<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Säännöllinen lauseke]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[[wikipedia:fi:sed|Sed Wikipediassa]]<br />
*[http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/kurssit/unixshell01/sed.html Tapani Tarvaisen sed-opas]<br />
<br />
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Suositeltavat_laitteistoratkaisut&diff=34935
Suositeltavat laitteistoratkaisut
2011-09-06T15:51:06Z
<p>Otto: /* Esiasennettuja Linux-tietokoneita */</p>
<hr />
<div>== Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta ==<br />
<br />
Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.<br />
<br />
=== Esiasennettuja Linux-tietokoneita ===<br />
<br />
Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:<br />
<br />
Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):<br />
* [http://www.ggsdata.se/ GGS-Data<br />
<br />
EU:n ulkopuoleta:<br />
* [http://www.system76.com/ System76]<br />
* [http://zareason.com/ ZaReason]<br />
* [http://www.emperorlinux.com/ Emperor Linux]<br />
* [http://www.kogan.com.au/shop/category/laptops-tablet-pc/ Kogan Agora Pro] Ubuntulla<br />
* [https://www.genesi-usa.com/products Genesin ARM-koneita Ubuntulla]<br />
* [http://www.pcworld.com/businesscenter/article/216101/ubuntu_adds_sparkle_to_nufront_laptops_at_ces.html Nufrontilta tulossa] 10- ja 14-tuumaiset ARM-läppärit esiasennetulla Ubuntulla<br />
<br />
=== Sertifioituja Linux-tietokoneita ===<br />
<br />
Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:<br />
* http://www.ubuntu.com/certification/<br />
* https://hardware.redhat.com/<br />
<br />
=== Kolmannen osapuolen testausraportteja ===<br />
Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:<br />
* http://en.opensuse.org/Hardware<br />
* http://www.ubuntu.com/certification/ready<br />
* https://wiki.ubuntu.com/Testing/Laptop/Lucid/Reports<br />
<br />
=== Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää ===<br />
<br />
Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.<br />
<br />
<br />
==Komponenttien Linux-toimivuus==<br />
<br />
Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.<br />
<br />
Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja HP. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.<br />
<br />
<br />
===Emolevy/BIOS ja Plug&Play===<br />
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.<br />
<br />
===Näytönohjaimet===<br />
Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.<br />
<br />
Intelin [[wikipedia:fi:emolevy|piirisarjoilla]] olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [http://intellinuxgraphics.org/], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.<br />
<br />
Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.<br />
<br />
Lisätietoja artikkelissa [[näytönohjaimet]].<br />
<br />
===WLAN===<br />
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.<br />
<br />
<br />
== Oheislaitteiden Linux-toimivuus ==<br />
<br />
===Digikamerat===<br />
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].<br />
<br />
===Digi-TV===<br />
Ks. [[Linux ja digi-tv]]<br />
<br />
===Kaukosäätimet===<br />
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].<br />
<br />
===Skannerit===<br />
ks. [[Skannerin valinta]]<br />
<br />
Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.<br />
<br />
===Tulostimet===<br />
Ks. [[Tulostimen valinta]].<br />
<br />
===Verkkolaitteet===<br />
Ks. [[Verkkolaitteen valinta]]<br />
<br />
===Web-kamerat===<br />
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].<br />
<br />
==Testaustietokantoja==<br />
* http://www.smolts.org/<br />
* http://www.h-node.com/<br />
* http://tuxmobil.org/<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[:Luokka:Asennukset]] Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.<br />
*[[Linux-kannettavat]]<br />
*[[Linux-yritykset#Tuotteet]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*http://www.linuxhardware.org/ - Testejä ja vertailuja laitteista Linuxissa. Englanninkielinen.<br />
*http://leenooks.com/ - Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.<br />
*http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html - Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja ohjelmistojen) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.<br />
*http://www.linux-tuki.fi/ohje_ostaminen - Vinkkejä Linux-yhteensopivien laitteiden ostamiseen<br />
<br />
[[Luokka:Laitteisto]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Suositeltavat_laitteistoratkaisut&diff=34934
Suositeltavat laitteistoratkaisut
2011-09-06T15:50:53Z
<p>Otto: /* Esiasennettuja Linux-tietokoneita */</p>
<hr />
<div>== Linux-yhteensopivien tietokoneiden ja oheislaitteiden hankinta ==<br />
<br />
Microsoftin monopoliasemasta johtuen Linux-yhteensopivien laitteiden löytäminen on hankalaa ja tilanne on kohentunut valitettavan hitaasti. Ihannetilanteessa tietokoneen voi ostaa esiasennetulla Linuxilla, jolloin myyjä takaa kokonaisuuden toimivuuden.<br />
<br />
=== Esiasennettuja Linux-tietokoneita ===<br />
<br />
Kauppiailta kannattaa kysyä esiasennettuja SuSE- ja RedHat-koneita, koska niitä on ollut satunnaisesti saatavilla tukkureiden kautta Suomessakin. Muutoin tällä hetkellä kannattaa tilata kone ulkomailta:<br />
<br />
Ruotsista (suomenkielinen näppäimistö):<br />
* http://www.ggsdata.se/<br />
<br />
EU:n ulkopuoleta:<br />
* [http://www.system76.com/ System76]<br />
* [http://zareason.com/ ZaReason]<br />
* [http://www.emperorlinux.com/ Emperor Linux]<br />
* [http://www.kogan.com.au/shop/category/laptops-tablet-pc/ Kogan Agora Pro] Ubuntulla<br />
* [https://www.genesi-usa.com/products Genesin ARM-koneita Ubuntulla]<br />
* [http://www.pcworld.com/businesscenter/article/216101/ubuntu_adds_sparkle_to_nufront_laptops_at_ces.html Nufrontilta tulossa] 10- ja 14-tuumaiset ARM-läppärit esiasennetulla Ubuntulla<br />
<br />
=== Sertifioituja Linux-tietokoneita ===<br />
<br />
Eri Linux-jakeluilla on erilaisia sertifitointiohjelmia, joihin osallistumalla laitevalmistajat saavat tietyille malleilleen virallisen sertifioinnin:<br />
* http://www.ubuntu.com/certification/<br />
* https://hardware.redhat.com/<br />
<br />
=== Kolmannen osapuolen testausraportteja ===<br />
Linux-jakelu itse tai laitevalmistaja ei takaa toimivuutta, mutta jokin kolmas osapuoli, ehkä vain satunnainen käyttäjä, on testannut laitteet Linux-yhteentoimivuuden:<br />
* http://en.opensuse.org/Hardware<br />
* http://www.ubuntu.com/certification/ready<br />
* https://wiki.ubuntu.com/Testing/Laptop/Lucid/Reports<br />
<br />
=== Tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää ===<br />
<br />
Valmiiksi esiasennetun Linux-koneen löytämisen vaihtoehto on myös ilman käyttöjärjestelmää olevan koneen hankkiminen, jolloin ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa. Silloin kone kannattaa tilata kuluttajana postimyynnistä (verkkokaupasta) ja testata itse esim. live-CD:llä, joka ei jätä jälkiä ko. koneeseen. Jos testatessa ilmenee että Linux-toimivuus ei ole tyydyttävä, voi hyödyntää etäkaupan oikeutta palauttaa laite 14 päivän sisällä.<br />
<br />
<br />
==Komponenttien Linux-toimivuus==<br />
<br />
Pääsääntö on, että mitä suositumpi ja tunnetumpi laite on, sitä todennäköisemmin se toimii Linuxissa. Yleensä on myös niin, että Linux-ajureiden ilmestyminen tapahtuu hieman pidemmällä viiveellä, koska valmistaja ei priorisoi niitä tai niiden teko on kolmannen osapuolen vastuulla. Näin ollen paras Linux-toimivuus on laitteilla, joiden julkaisusta on vähintään puoli vuotta.<br />
<br />
Valmistajien osalta parhaiten Linuxia tukevat yleensä Intel, Dell ja HP. Myös mm. Acer, ASUS ja Lenovo ovat myyneet esiasennettuja Linux-koneita, mutta Linux-toimivuus vaihtelee enemmän mallikohtaisesti.<br />
<br />
<br />
===Emolevy/BIOS ja Plug&Play===<br />
Laita BIOS-asetus 'Plug&Play OS' ''No''-asentoon mikäli koet outoja ongelmia laitteistotuen kanssa. Tällöin BIOS asettelee laiteresurssit (irq, muistit yms.) Linuxille valmiiksi. 2.6-sarjan ytimet ovat periaatteessa Plug&Play BIOS -yhteensopiva, mutta monessa [[jakelu]]ssa valintaa ei ole käännetty päälle tai sen kanssa voi esiintyä ongelmia.<br />
<br />
===Näytönohjaimet===<br />
Mieti näytönohjainta hankkiessasi, kuinka paljon tarvitset 3d-kiihdytystä. Mikäli toteat, että käyttösi on enemmän 2d-suuntautunutta, Matroxin kortit ovat hyvin tuettuja ja tarjoavat yleensä tähän parhaan kuvalaadun. Tosin ero on vain marginaalinen nykyisiin NVIDIA:n ja ATI:n kortteihin.<br />
<br />
Intelin [[wikipedia:fi:emolevy|piirisarjoilla]] olevia integroituja näytönohjaimia voi pitää tällä hetkellä parhaimpina, koska Intel tukee niiden avoimen lähdekoodin ajureiden kehitystä [http://intellinuxgraphics.org/], toisin kuin NVIDIA ja ATI. Haittapuolena näissä on se, ettei niiden teho välttämättä riitä uusimmille peleille ja muuhun vaativampaan käyttöön.<br />
<br />
Näytönohjainten ajureissa NVIDIA:n ajurit ovat selkeästi tehokkaammat ja toimivammat kuin ATI:n, joten NVIDIA:n kortti on suositeltava, jos haluaa saada 3d-rautakiihdytyksen toimimaan. ATI on kuitenkin kuromassa NVIDIA:n etumatkaa umpeen. Sekä NVIDIA:n että ATI:n ajurit ovat suljettuja. ATI:n vanhemmille korteille on kuitenkin olemassa myös avoin, 3d-kiihdytyksen tarjoava ajuri.<br />
<br />
Lisätietoja artikkelissa [[näytönohjaimet]].<br />
<br />
===WLAN===<br />
Artikkelissa [[WLAN-kortit]] on dokumentoituna Linuxissa hyväksi havaittuja [[WLAN]]-laitteita.<br />
<br />
<br />
== Oheislaitteiden Linux-toimivuus ==<br />
<br />
===Digikamerat===<br />
[[USB-muisti|USB-massamuistitekniikkaa]] käyttävät kamerat näkyvät Linuxissa ulkoisena massamuistina ja toimivat näin ollen ilman erillistä ajuria. Useimmille muille kameramalleille (mm. [[PTP]]-protokollaa käyttävät) löytyy tuki [[Gphoto]]-ohjelmiston kautta. Gphotoa voi käyttää joko [[komentorivi]]ltä gphoto2-työkalulla tai graafisesti esimerkiksi [[Digikam]]in, [[F-Spot]]in, [[Gthumb]]in tai [[Gtkam]]in kautta. Ks. artikkeli [[Digitaalikamera]].<br />
<br />
===Digi-TV===<br />
Ks. [[Linux ja digi-tv]]<br />
<br />
===Kaukosäätimet===<br />
Kaukosäädinten käyttöön käytetään yleensä [http://www.lirc.org/ Lirc]-nimistä ohjelmistoa. Ks. artikkeli [[Kaukosäätimet]].<br />
<br />
===Skannerit===<br />
ks. [[Skannerin valinta]]<br />
<br />
Suositeltavaa on tarkistaa [[SANE]]-projektin [http://www.sane-project.org/ sivuilta], tuetaanko jotakin tiettyä skannerimallia.<br />
<br />
===Tulostimet===<br />
Ks. [[Tulostimen valinta]].<br />
<br />
===Verkkolaitteet===<br />
Ks. [[Verkkolaitteen valinta]]<br />
<br />
===Web-kamerat===<br />
Web-kameroiden ajurituki on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, vaikka useimmat ajurit ovatkin epävirallisia. Ks. [[Web-kamera]].<br />
<br />
==Testaustietokantoja==<br />
* http://www.smolts.org/<br />
* http://www.h-node.com/<br />
* http://tuxmobil.org/<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[:Luokka:Asennukset]] Ohjeita kannettaviin tietokoneisiin mallikohtaisesti.<br />
*[[Linux-kannettavat]]<br />
*[[Linux-yritykset#Tuotteet]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*http://www.linuxhardware.org/ - Testejä ja vertailuja laitteista Linuxissa. Englanninkielinen.<br />
*http://leenooks.com/ - Linux Incompatibility list. Linuxissa tunnetusti toimimattomat laitteet. Lukijoiden kokemuksia. Englanninkielinen.<br />
*http://www.linuxcompatible.org/compatibility.html - Lukijoiden kokemuksia laitteiden (ja ohjelmistojen) toimimisesta Linuxissa. Englanninkielinen.<br />
*http://www.linux-tuki.fi/ohje_ostaminen - Vinkkejä Linux-yhteensopivien laitteiden ostamiseen<br />
<br />
[[Luokka:Laitteisto]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Otto&diff=34906
Käyttäjä:Otto
2011-08-28T09:34:55Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>''Otto Kekäläinen''<br />
<br />
Olen pitkäaikainen vapaaohjelmistojen puolestapuhuja. Olen perustanut vuoden 2010 Linux-tekona palkitun VALO-CD-projektin (http://www.valo-cd.fi/) sekä ylläpitänyt mm. sivustoja [http://ubuntu.fi/ Ubuntu.fi] ja [http://linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi].<br />
<br />
Työnantajani on [http://seravo.fi/ Seravo Oy]<br />
<br />
[[Toiminnot:Muokkaukset/Otto|Muokkaukseni Linux.fi:ssä]]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Otto&diff=34905
Käyttäjä:Otto
2011-08-28T09:34:24Z
<p>Otto: </p>
<hr />
<div>''Otto Kekäläinen''<br />
<br />
Olen pitkäaikainen vapaaohjelmistojen puolestapuhuja. Olen perustanut vuoden 2010 Linux-tekona palkitun VALO-CD-projektin (http://www.valo-cd.fi/) sekä ylläpitänyt mm. sivustoja [http://ubuntu.fi/ Ubuntu.fi] ja [http://linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi].<br />
<br />
Työnantajani on [http://seravo.fi/ Seravo Oy]<br />
<br />
[http://linux.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Otto Muokkaukseni Linux.fi:ssä]</div>
Otto
https://www.linux.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Etusivu&diff=34904
Keskustelu:Etusivu
2011-08-28T09:33:04Z
<p>Otto: /* Etusivun linkit */</p>
<hr />
<div>:Tämä on etusivun keskustelusivu. Koko wikiä käsittelevälle keskustelulle oikea paikka on [[Linux.fi:Kahvihuone]], ja muulle keskustelulle [http://linux.fi/foorumi/ keskustelufoorumi].<br />
<br />
==Keskustelualueen linkitys==<br />
Osa on valittanut keskustelualuelinkkien näkyvän huonosti/hukkuvan massaan. Tämä taitaa olla ongelma varsinkin suuremmilla resoluutioilla ja pienemmällä tekstikoolla. Miten olisi, jos poistettaisiin keskustelualuelinkki wikilinkit-mallineesta ja korvattaisiin se omalla tekstikappaleellaan tervetuloa-mallineessa? Esimerkiksi: "Linux.fi-sivustolta löytyy myös erillinen [http://linux.fi/foorumi/ keskustelualue]." Wikilinkit-mallineen otsikon voisi samalla muuttaa muotoon "Osallistuminen". --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. toukokuuta 2008 kello 15.45 (EEST)<br />
:Pistetään toki, vaikuttaa järkevältä. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 4. toukokuuta 2008 kello 18.33 (EEST)<br />
<br />
==Etusivun linkit==<br />
Mikähän mahtaa olla noiden etusivun linkkien asiakasryhmä? Mikä tekee esimerkiksi Afterdawnin Linux-foorumista niin erityisen, että siitä pitää olla ihan etusivulla maininta? Sama asia Tonnikala.netin kanssa, jos noiden linkkien on tarkoitus olla aloittelijoille tarkoitettuja. Ehkäpä koko laatikosta voisi tehdä täysin neutraalin ja lisätä uuden laatikon "Suomalaisia Linux-foorumeita", joihin voisi openSUSE:n ja Ubuntu-fi.orgin foorumit lisätä? Ja miksei myös tuon Afterdawninkin foorumin. Ja jos täällä Linux.fissä on omakin foorumi, niin siitäkin kannattaisi jossain mainita :-)<br />
--[[Käyttäjä:Teprrr|Teprrr]] 21. elokuuta 2007 kello 18.57 (EEST)<br />
:Oikeastaan koko etusivu kaipaisi remonttia. Aihealuelaatikot ovat päin honkia jne. Mutta asiaan. Linux.fin keskustelualueelle on linkki 'Wikinää'-kohdassa. Alareunan linkit taasen ovat sekava kokoelma jonkun mielestä tärkeimpiä yleisiä Linux-aiheisia sivustoja. Ubuntu Suomi ja OpenSUSE Suomi ovat kyllä sen verran hyviä yhteisöjä että ehkä niihinkin voisi linkittää. Täytyy kuitenkin huomioida että tohon ei kovin montaa linkkiä sovi. Tuota listaa pääsee muuten muokkaamaan muokkaamalla mallinetta [[Malline:Linkkejä]]. -[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 21. elokuuta 2007 kello 19.58 (EEST)<br />
::On sinne keskustelualueelle linkki myös vasemman laidan päävalikossa... Ja näistä linkeistä sitten: Tuon linkkipalstan alkuperäinen tarkoitus oli kai toimia korvikkeena linux.fi:n vanhalla (wikiä edeltäneellä) etusivulla olleelle vastaavalle linkkilistalle. Eli tuo on olevinaan lista tärkeimmistä distroriippumattomista suomenkielisistä nettisivuista+yhdestä nyysiryhmästä. Tonnikala, flug, sfnet.atk.linux ovat aika itseoikeutettuja tässä kategoriassa. Afterdawn on ehkä hiukan siinä rajoilla ja Raja-anturahan tuosta äsken poistettiin, kun sen toiminta loppui. Vähän aikaa tuossa oli myös Ubuntu tutuksi -wikikirja, mutta se poistettiin juuri tuon distroriippumattomuuskriteerin vuoksi. Mielestäni toimiva idea tälle etusivun linkkilistalle olisi pitää se edelleenkin lyhyenä ja distroriippumattomana, mutta lisätä siihen linkit wikin varsinaisille linkkisivuille, jotka tosin ovat luvattoman hajanaisessa kunnossa (ks. [[Uutissivut]], [[Ulkoiset ohjesivustot]], [[Linkkejä]], [[Linux-aiheiset wikit]] ja [[Linux-aiheiset podcastit]]). --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 21. elokuuta 2007 kello 22.02 (EEST)<br />
:Voisiko vuoden 2011 loppuun asti etusivulla olla näyvästi linkki [[http://viikonvalo.fi/ Viikon VALO -sivustolle]? Siellähän esitellään viikottain erilaisia avoimia ohjelmia yleistajuisesti, ja sopii varmastikin Linux.fi:n kohderyhmälle, joka etsii vinkkejä avoimen lähdekoodin hyödyntämiseen? Lisäksi hyvä linkki olisi myös [http://fi-new.flossmanuals.net/ Suomen FLOSS Manuals -sivustolle], jonka 1600 sivua suomenkielisiä oppaita kiinnostanee Linux.fi:n lukijakuntaa, varsinkin aloittelijoita. --[[Käyttäjä:Otto|Otto]] 28. elokuuta 2011 kello 12.33 (EEST)<br />
<br />
==#linux.fi==<br />
Pitäisiköhän etusivulla mainita ettei tällä wikillä ole mitään tekemistä #linux.fi -kanavan kanssa, joka ei ole vieraanvaraisuudestaan (tai aloittelijaystävällisyydestään) järin tunnettu? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 14. marraskuuta 2006 kello 22:36:08 (EET)<br />
:Etusivulla jo lukeekin, että wikin irc-kanava on #wikilinux. Uskoisin tämän riittävän, vaikka varmasti moni menee sekaisin #linux.fi:n ja www.linux.fi:n kanssa. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 15. marraskuuta 2006 kello 14:44:18 (EET)<br />
<br />
==Wikibook==<br />
Olisiko parempi ottaa tuo Ubuntu Wikibook pois linkit-osiosta? Vaikka kyseinen opas onkin erittäin laaja ja laadukas, on se silti kuitenkin vain yhteen distroon keskittyvä, eikä kyseinen paikka ole mielestäni sopiva tämänkaltaiselle yhden distron esilletuomiselle. Parempi olisi pitää etusivun linkkikokoelma pelkästään yleisesti Linuxia käsittelevänä. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 4. heinäkuuta 2006 kello 01:21:09 (EEST) <br />
:Joo, onhan se vähän oudossa paikkaa, kun tarkemmin miettii (loogisempi ois paikka missä olis muitakin distro-ohjeita). Minusta riittäisi linkki [[Ubuntu]] sivulla --[[Käyttäjä:Solarius|Solarius]] 4. heinäkuuta 2006 kello 12:21:41 (EEST)<br />
<br />
==Sanamuoto==<br />
Sivulla lukee, että "Jos sinulla on joku Linux-ongelma, lue Apua-sivu." Eikös tuo sana "joku" pitäisi korvata sanalla "jokin", jotta mentäisiin ihan kirjakielen mukaan? --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 30. huhtikuuta 2006 kello 14:39:10 (EEST)<br />
<br />
== s.a.l. googlessa -linkki ==<br />
Se linkki on vieläkin väärin,<br />
<br />
<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fin Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki><br />
<br />
pitäisi korvata tällä<br />
<br />
<nowiki>*[http://groups.google.fi/group/sfnet.atk.linux?hl=fi Sfnet.atk.linux Google Groupsissa]</nowiki><br />
<br />
jotta homma toimisi suomeksi.<br />
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 11. joulukuuta 2005 kello 18:14:54 (EET)<br />
:Korjattu. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 11. joulukuuta 2005 kello 19:28:11 (EET)<br />
<br />
== Miksi _www._wik... urlissa? ==<br />
<br />
Eikö parempi olisi vain wiki.linux.fi?<br />
<br />
Koska 90 prosenttia käyttäjistä kuvittelee että se www alussa on pakollinen. <br />
Huomasitkin varmaan että pelkkä wiki.linux.fi toimii myös.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Jäsentely on peffallaan ==<br />
<br />
Eikö voisi luoda kategorioita teknisiin ohjeisiin? Kuten alasivu, johon tulisi kaikki verkkoon liittyvät... toinen johon kaikki laitteiston valintaan liittyvät, kolmas johon kerneliin liittyvät jne. --K.S.<br />
:Juuri verkko-osuuden laitoin omalle sivulleen, en tiedä mitä muita juttuja voisi niputtaa yhden yläkäsitteen alle helposti tuolta teknisistä ohjeista. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 18:03:37 (EEST)<br />
<br />
Wikin idean mukaisesti kukin saa ihan vapaasti jäsennellä miten haluaa.<br />
-teppo-<br />
<br />
== Tarttis tehrä jotain ==<br />
<br />
Etusivu ei ole oikein mukavan näköinen, toivottavasti joku viitsisi tehdä siitä vastaavan kuin vaikkapa wikipediassa. Tai jonkinlaista selkeytystä tarvittaisiin ainakin.<br />
<br />
== Tyylin muutos etusivulla ==<br />
Njaa, sinällään ehkä järkevänsuuntainen muutos, mutta palstat ovat muuhun tyyliin sopimattoman väriset sekä liian alhaalla. Katsopa kunnollinen Linux-wikin palstoitettu etusivu osoitteesta [http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside http://www.linuxguiden.no/index.php/Hovedside].<br />
<br />
: Nyt on hiukan muutettu, jokainen voi tietenkin itse parantaa sitä mikäli minun jälki ei miellytä.. kunnes ylläpito laittaa etusivun lukkoon (ei huono idea) ja tekee siitä mieleisensä. -- [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomas]] 24. lokakuuta 2005 kello 18:21:39 (EEST)<br />
<br />
== Tyylin muutos etusivulla, osa 2 ==<br />
Tässä olisi minun ehdotukseni etusivun ulkoasuksi. Sanokaa mielellään mielipiteenne. Olisi hyvä, jos asiasta saataisiin kunnon keskustelu aikaiseksi. Katsokaa myös [[Käyttäjä:Tuomas|Tuomaksen]] ehdotus muokkaushistoriasta.<br />
--[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 24. lokakuuta 2005 kello 19:31:40 (EEST)<br />
: Siisti tuo, hyvää työtä. --[[Käyttäjä:81.197.25.238|81.197.25.238]] 25. lokakuuta 2005 kello 11:23:47 (EEST)<br />
:Nätti! Loistavaa, tää on heti paljon toimivamman oloinen. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 17:47:36 (EEST)<br />
:::Anteeksi kun puutuin muutoksiisi. Tässä kuitenkin vähän selitystä. Tuollainen pikkusälä, kuten huumori ja lelut, on loogista pitää samalla palstalla, eli oikealla. Kaksi pientä artikkelia piiitkien Teknisten ohjeiden jälkeen myös vähän iskee silmään. Jotta palstat olisivat tasapainossa, ja muutenkin logiikan vuoksi lisäsin 'Laitteiston' koko sisällön 'Teknisiin ohjeisiin' ja palautin [[verkko]]ratkaisut sinne. Poistin myös linkin muutamaan turhaan sivuun (esim. [[Palvelimen pystyttäminen]]) joiden sisältö oli jo muissa linkatuissa artikkeleissa. 'Laitteisto' sai siis häipyä, ja sen tilalle korostetulle vihreälle paikalle tuli 'Koulutus' (tuntui tärkeimmältä alareunan muista kokovalkoisista). Onko muuten tekstikoko mielestänne sopiva? Nyt se on 0.9em ja näyttää meikäläisen Konquerorilla ihan hyvältä. Mozillassa ja Firefoxissa taas se on liian pieni. Pitäisikö tekstikoko muuttaa 1em:ksi? Mitä mieltä olette?<br />
::::Ehkä vähän isompi saisi olla, näin Firefoxin näkökulmasta (nyt kun tarkistin, niin Operassa näyttää samalta). Mutta niin, noita teknisiä ohjeita kun on vähän pitkin koko wikiä, niin ne on mielestäni vähän turha listata etusivulle. Ehkei oma mallini ole paras mahdollinen, mutta tyhmältä tuntuu myös listata vain pieni osa niistä... antaa aika suppean kuvan wikin sisällöstä. Lisäksi verkkojuttuja oli tuossa erittäin paljon, niin mielestäni oli hyvä ratkaisu laittaa ne erikseen. Nyt etusivun ulkoasu on kunnossa, vielä kun siihen saataisiin jotain loogista järkeä. En tiedä onko huumorille ja leluille edes järkevää olla omia kohtiaan etusivulla, olisiko joku erillinen artikkeli parempi? --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 25. lokakuuta 2005 kello 23:07:25 (EEST)<br />
:::::Isonsin tekstikoon 0.9em:stä 1em:ään. Totta on, että etusivulla on paljon kaikenlaista turhaa kamaa joka päälle päätteeksi on huonosti jäsenneltyä. Ehkäpä kannattaisi ottaa sisällöltään kokonaan uusiksi kaikki muut paitsi ehkä kaksi ylintä kappaletta. Vasemmalla palstalla toiseksi ylimmäinen kappale voisi olla yleistä Linux-tietoutta niinkuin nytkin, ehkäpä tulevaisuudessa ihan omankin wikin piiristä. Sen alle nykyisten teknisten ohjeiden tilalle sopisi luettelo tämän paikan (tulevista) luokista. Oikealla palstalla taas voisi olla linkkejä sellaista tietoa sisältäviin artikkeleihin, joista tänne tulevat ihmiset eniten voisivat olla kiinnostuneita. Tällaisia olisivat ehdottomasti esimerkiksi sellaiset artikkelit kuin [[WLAN]] sekä [[Jakelut]]. --[[Käyttäjä:Pb|Pb]] 26. lokakuuta 2005 kello 16:55:54 (EEST)<br />
<br />
== Mandriva Limited Edition 2005 ==<br />
<br />
Terve!<br />
<br />
Olen aloittelia linuxin puolella ja asensin Mandrivan, mutta en saa sitä käynnistymään graaffiseen tilaan. Emolevy on MSI:n ja näytönohjain on intergroitu piirisarja VIA K8M800. Miten saan asennettua vian ajurit teksti tilassa siihen. Kiitos<br />
<br />
T:Mika<br />
<br />
mika.k.miettinen@kotikone.fi<br />
<br />
:Luehan [[Apua]]-sivu, tämä ei ole varsinaisesti tukifoorumi. --[[Käyttäjä:Maakuth|Maakuth]] 7. kesäkuuta 2006 kello 13:52:37 (EEST)<br />
<br />
== HOWTO -nimiavaruus ==<br />
<br />
Olisiko huono idea? --[[Käyttäjä:Erkkimon|Erkkimon]] 26. lokakuuta 2007 kello 06.14 (EEST)<br />
:Onhan meillä jo [[:Luokka:Ohjeet|Ohjeet-luokka]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 26. lokakuuta 2007 kello 07.56 (EEST)<br />
<br />
== Etusivulta linkki FLOSSManualsiin ==<br />
<br />
Voisiko etusivulta linkittää suomenkieliseen FLOSSManualsiin (http://fi.flossmanuals.net)? Siellä on jo yli 1200 sivua suomenkielisiä manuaaleja vapaista ohjelmista, suurin osa sopii erinomaisesti linux.fi:n kohderyhmälle. --[[Käyttäjä:Otto|Otto]] 3. elokuuta 2011 kello 09.07 (EEST)<br />
:Laitoin, kts. [[Malline:Linkkejä]]. --[[Käyttäjä:Heikki|Heikki]] 3. elokuuta 2011 kello 21.27 (EEST)</div>
Otto