Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
Rivi 1: |
Rivi 1: |
| '''LTSP''' eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.
| | LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta. |
|
| |
|
| Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.
| | LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille. |
| | |
| == Edut ja heikkoudet ==
| |
| LTSP:n etuja:
| |
| * Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.
| |
| * Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.
| |
| * Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).
| |
| * Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.
| |
| * Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.
| |
| * LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.
| |
| * Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.
| |
| | |
| LTSP:n heikkouksia:
| |
| * Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.
| |
| * Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.
| |
|
| |
|
| ==Toiminta== | | ==Toiminta== |
|
| |
|
| LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.
| | Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta ([[DHCP]]:llä ja [[TFTP]]:llä; katso [[verkkokäynnistys]]). Loput käyttöjärjestelmästä on [[NFS]]-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle [[unionfs]]:n avulla. |
|
| |
|
| Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).
| | Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä. |
| | |
| Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.
| |
| | |
| Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä. | |
| | |
| LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.
| |
|
| |
|
| Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia. | | Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia. |
Rivi 44: |
Rivi 24: |
|
| |
|
| === Debian === | | === Debian === |
| {{Varoitus|Ohje on vanhalle versiolle: lue ohjeet ja sovella tarpeen mukaan.}}
| | LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa: |
| | |
| Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.
| |
| | |
| LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen): | |
| apt-get install ltsp-server | | apt-get install ltsp-server |
| ltsp-build-client --dist etch | | ltsp-build-client --dist etch |
Rivi 61: |
Rivi 37: |
| /usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp | | /usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp |
|
| |
|
| Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>). | | Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista. |
| | |
| Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.
| |
|
| |
|
| ===Fedora=== | | ===Fedora=== |
Rivi 69: |
Rivi 43: |
|
| |
|
| ===Ubuntu=== | | ===Ubuntu=== |
| Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.
| | [[Ubuntu]]ssa käyttää asiakkaan kirjautumisessa [[SSH|SSH-yhteyttä]], joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennus tapahtuu Ubuntun Alternate-asennuslevyltä. |
| | |
| Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.
| |
| | |
| Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin. | |
| | |
| # Käynnistä kone alternate-levyltä
| |
| # Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin
| |
| # Valitse Asenna
| |
| ## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi
| |
| ## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy
| |
| ## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa
| |
| ## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla
| |
| | |
| Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin
| |
| | |
| INTERFACES="eth0"
| |
| | |
| Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.
| |
| | |
| ==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====
| |
| | |
| LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:
| |
| sudo ltsp-build-client
| |
| | |
| Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.
| |
| | |
| Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.
| |
| | |
| Aja vielä varmuuden vuoksi
| |
| sudo service isc-dhcp-server start
| |
| sudo service nbd-server start
| |
| | |
| Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.
| |
| | |
| ==== LTSP:n asetusten säätö ====
| |
| | |
| Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)
| |
| | |
| ==== Epoptes ====
| |
| | |
| Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna Epoptes (''sudo apt-get install epoptes'') ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.
| |
| | |
| Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:
| |
| | |
| sudo chroot /opt/ltsp/i386
| |
| mount -t proc proc /proc
| |
| apt-get install epoptes-client
| |
| epoptes-client -c
| |
| exit
| |
| sudo ltsp-update-image
| |
| | |
| ==== iTalc ====
| |
| | |
| Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client
| |
| italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.
| |
| | |
| ====Lisätietoja Ubuntulle====
| |
| Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP
| |
|
| |
|
| Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä: | | Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä: |
Rivi 136: |
Rivi 52: |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely] | | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely] |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu] | | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu] |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP] | | *Myös muita ohjeita löytyy [http://wiki.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomen wikistä]. |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]
| |
| | |
| == Virtualbox ja verkkokäynnistys ==
| |
| | |
| Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.
| |
| | |
|
| |
|
| == WLAN ja LTSP == | | == WLAN ja LTSP == |
Rivi 158: |
Rivi 68: |
|
| |
|
| ==Aiheesta muualla== | | ==Aiheesta muualla== |
| * [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella | | * [http://wiki.ubuntu-fi.org/Wiki/LTSP_Ohjeita LTSP-ohje] Ubuntu Suomen wikissä |
| * [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu] | | * [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu] |
| * [http://k12ltsp.org/ K12Linux] | | * [http://k12ltsp.org/ K12Linux] |
| * [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu] | | * [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu] |
| * [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] | | * [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] |
| * [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa
| |
| * [https://ltsp.fi/ Suomen LTSP-yhteisö]
| |
|
| |
|
| |
|
| [[Luokka:Etäkäyttö]] | | [[Luokka:Etäkäyttö]] |
| [[Luokka:Ohjeet]] | | [[Luokka:Ohjeet]] |
| [[Luokka:LTSP]] | | [[Luokka:LTSP]] |