Asetustiedostojen perusteet - Muutoshistoria

Foliohattu: Alun perin

2015-03-24T17:13:05Z

Alun perin

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2015 kello 20.13
Rivi 77:		Rivi 77:
	:Lilo--[[käynnistyslatain\|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ajettava /sbin/lilo uusien asetusten aktivoimiseksi.		:Lilo--[[käynnistyslatain\|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ajettava /sbin/lilo uusien asetusten aktivoimiseksi.
	*/etc/[[mailcap]]		*/etc/[[mailcap]]
	:Kertoo mitä komentoja [[sähköpostiohjelmat]] voivat käyttää eri tiedostomuotojen (liitteiden) esittämiseen ja luomiseen. ~~Alunperin~~ ohjelmalle [[metamail]]. Graafiset sähköpostiohjelmat käyttävät usein eri mekanismia.		:Kertoo mitä komentoja [[sähköpostiohjelmat]] voivat käyttää eri tiedostomuotojen (liitteiden) esittämiseen ja luomiseen. Alun perin ohjelmalle [[metamail]]. Graafiset sähköpostiohjelmat käyttävät usein eri mekanismia.
	*/etc/[[modprobe.conf]]		*/etc/[[modprobe.conf]]
	:[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia.		:[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia.

80.222.237.18: Hyvä, modulaarinen tyyli, joka on sopiva Emacsin oman pakkausenhallinnan kanssa on käyttää asetuskansiota.

2012-09-16T19:22:02Z

Hyvä, modulaarinen tyyli, joka on sopiva Emacsin oman pakkausenhallinnan kanssa on käyttää asetuskansiota.

← Vanhempi versio		Versio 16. syyskuuta 2012 kello 22.22
Rivi 4:		Rivi 4:
	Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja ([[piilotiedosto]]ja) käyttäjän [[kotihakemisto]]ssa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).		Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja ([[piilotiedosto]]ja) käyttäjän [[kotihakemisto]]ssa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).

	Esimerkiksi ~~tiedosto~~ ~/.emacs sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.		Esimerkiksi hakemisto ~/.emacs.d/ sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.

	Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.		Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.

LP: /* Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja */ joitakin lisäyksiä

2011-10-28T18:49:50Z

Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja: joitakin lisäyksiä

← Vanhempi versio		Versio 28. lokakuuta 2011 kello 21.49
Rivi 75:		Rivi 75:
	:[[Getty]]-ohjelman näyttämä tervehdysviesti joka näkyy kirjautumiskehotteen yläpuolella. Joissakin järjestelmissä issue-tiedosto sisältää binäärisesti toteutetun ruuduntyhjennyksen.		:[[Getty]]-ohjelman näyttämä tervehdysviesti joka näkyy kirjautumiskehotteen yläpuolella. Joissakin järjestelmissä issue-tiedosto sisältää binäärisesti toteutetun ruuduntyhjennyksen.
	*/etc/[[lilo\|lilo.conf]]		*/etc/[[lilo\|lilo.conf]]
	:Lilo--[[käynnistyslatain\|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ~~aina~~ ajettava /sbin/lilo.		:Lilo--[[käynnistyslatain\|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ajettava /sbin/lilo uusien asetusten aktivoimiseksi.
			*/etc/[[mailcap]]
			:Kertoo mitä komentoja [[sähköpostiohjelmat]] voivat käyttää eri tiedostomuotojen (liitteiden) esittämiseen ja luomiseen. Alunperin ohjelmalle [[metamail]]. Graafiset sähköpostiohjelmat käyttävät usein eri mekanismia.
	*/etc/[[modprobe.conf]]		*/etc/[[modprobe.conf]]
	:[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia.		:[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia.
Rivi 81:		Rivi 83:
	:Message Of The Day eli pääkäyttäjän määrittelemä, sisäänkirjautumisen yhteydessä kaikille käyttäjille näytettävä viesti.		:Message Of The Day eli pääkäyttäjän määrittelemä, sisäänkirjautumisen yhteydessä kaikille käyttäjille näytettävä viesti.
	*/etc/[[mtab]]		*/etc/[[mtab]]
	:Järjestelmään liitetyt tiedostojärjestelmät. Mtabia ei ole tarkoitus muokata käsin, vaan sen sisältö päivittyy dynaamisesti.		:Järjestelmään liitetyt tiedostojärjestelmät. Mtabia ei ole tarkoitus muokata käsin, vaan sen sisältö päivittyy dynaamisesti. Joskus mtab on symlinkki muualle (usein /proc/mounts), jotta [[juuriosio]]lle kirjoittaminen voidaan estää.
	*/etc/[[nologin]]		*/etc/[[nologin]]
	:Estää olemassaolollaan muiden kuin pääkäyttäjän sisäänkirjautumisen.		:Estää olemassaolollaan muiden kuin pääkäyttäjän sisäänkirjautumisen.
Rivi 101:		Rivi 103:
	:Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS\|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.		:Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS\|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.
	*/etc/samba/[[smb.conf]]		*/etc/samba/[[smb.conf]]
	:~~Samban~~ asetustiedostot		:[[Samba]]n asetustiedostot
	*/etc/[[securetty]]		*/etc/[[securetty]]
	:Lista virtuaalikonsoleista joilta [[root\|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään suoraan. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.		:Lista virtuaalikonsoleista ja päätelaitteista joilta [[root\|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään suoraan. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
	*/etc/[[services-tiedosto\|services]]		*/etc/[[services-tiedosto\|services]]
	:Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita.		:Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita: ohjelmat, jotka sallivat portin määrittämisen nimellä, yleensä käyttävät tätä tiedostoa porttinumeron selvittämiseen.
	*/etc/[[shadow-tiedosto\|shadow]]		*/etc/[[shadow-tiedosto\|shadow]]
	:Salatut käyttäjämäärittelyt (mm. salasanat). Vastaava tiedostoryhmämäärittelyille on /etc/[[gshadow]]. Shadow-tiedosto on vain [[root\|pääkäyttäjän]] luettavissa.		:Salatut käyttäjämäärittelyt (mm. salasanat). Vastaava tiedostoryhmämäärittelyille on /etc/[[gshadow]]. Shadow-tiedosto on vain [[root\|pääkäyttäjän]] luettavissa.
Rivi 119:		Rivi 121:
	:Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä asetettavia [[kernel\|ytimen]] [[sysctl]]-parametreja. Parametrit löytyvät /[[proc]]/sys/-hakemiston alta.		:Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä asetettavia [[kernel\|ytimen]] [[sysctl]]-parametreja. Parametrit löytyvät /[[proc]]/sys/-hakemiston alta.
	*/etc/[[termcap]]		*/etc/[[termcap]]
	:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä.		:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä. Vertaa [[terminfo]].
	*/etc/[[X Window System\|X11]]/		*/etc/[[X Window System\|X11]]/
	:X-palvelimen ja siihen liittyvien ohjelmien (ikkunamanagereita yms.) asetuksia.		:X-palvelimen ja siihen liittyvien ohjelmien (ikkunamanagereita yms.) asetuksia.

213.216.254.166: smb

2011-10-28T17:43:40Z

smb

← Vanhempi versio		Versio 28. lokakuuta 2011 kello 20.43
Rivi 100:		Rivi 100:
	*/etc/[[resolv.conf]]		*/etc/[[resolv.conf]]
	:Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS\|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.		:Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS\|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.
			*/etc/samba/[[smb.conf]]
			:Samban asetustiedostot
	*/etc/[[securetty]]		*/etc/[[securetty]]
	:Lista virtuaalikonsoleista joilta [[root\|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään suoraan. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.		:Lista virtuaalikonsoleista joilta [[root\|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään suoraan. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
Rivi 130:		Rivi 132:
	*/etc/[[Zsh\|zshrc]]		*/etc/[[Zsh\|zshrc]]
	:Zsh-[[komentotulkki\|komentotulkin]] interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.		:Zsh-[[komentotulkki\|komentotulkin]] interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.


	[[Luokka:Asetustiedostot\| ]]		[[Luokka:Asetustiedostot\| ]]
	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

LP: luokkasivun alkuun

2011-10-28T14:25:34Z

luokkasivun alkuun

← Vanhempi versio		Versio 28. lokakuuta 2011 kello 17.25
Rivi 131:		Rivi 131:
	:Zsh-[[komentotulkki\|komentotulkin]] interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.		:Zsh-[[komentotulkki\|komentotulkin]] interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.

	[[Luokka:Asetustiedostot]]		[[Luokka:Asetustiedostot\| ]]
	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

87.94.120.183: /* Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja */

2009-05-16T16:22:16Z

Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja

← Vanhempi versio		Versio 16. toukokuuta 2009 kello 19.22
Rivi 119:		Rivi 119:
	:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä.		:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä.
	*/etc/[[X Window System\|X11]]/		*/etc/[[X Window System\|X11]]/
	:X-palvelimen ja siihen ~~liittyen~~ ohjelmien (ikkunamanagereita yms.) asetuksia.		:X-palvelimen ja siihen liittyvien ohjelmien (ikkunamanagereita yms.) asetuksia.
	*/etc/X11/[[X.orgin asetukset\|xorg.conf]]		*/etc/X11/[[X.orgin asetukset\|xorg.conf]]
	:[[X.org]]-X-palvelimen pääasetustiedosto.		:[[X.org]]-X-palvelimen pääasetustiedosto.

LP: w; /etc/X11 myös muita ohjelmia

2009-04-01T13:34:22Z

w; /etc/X11 myös muita ohjelmia

LP: rc sijaintiosioon

2009-03-12T12:35:12Z

rc sijaintiosioon

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2009 kello 15.35
Rivi 4:		Rivi 4:
	Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).		Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).

	Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox~~-hakemiston~~ alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.		Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.

			Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.

	Monet ohjelmat eivät itse luo asetustiedostoja käyttäjien kotihakemistoihin: mikäli tiedostoa ei ole olemassa käytetään oletusasetuksia. Tarvittavan tiedoston nimi ilmenee yleensä kyseisen ohjelman man-sivulta.		Monet ohjelmat eivät itse luo asetustiedostoja käyttäjien kotihakemistoihin: mikäli tiedostoa ei ole olemassa käytetään oletusasetuksia. Tarvittavan tiedoston nimi ilmenee yleensä kyseisen ohjelman man-sivulta.
Rivi 12:		Rivi 14:
	== Tietoja muokkaamisesta ==		== Tietoja muokkaamisesta ==
	Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit\|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely\|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.		Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit\|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely\|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.

	Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.

	Monien asetustiedostojen muokkaamiseen tarvittavat tiedot saa komennolla <tt>[[man]] 5 tiedostonimi</tt>, esimerkiksi tiedostoille <tt>/etc/fstab</tt>, /etc/crontab ja /etc/apt/preferences komennoilla		Monien asetustiedostojen muokkaamiseen tarvittavat tiedot saa komennolla <tt>[[man]] 5 tiedostonimi</tt>, esimerkiksi tiedostoille <tt>/etc/fstab</tt>, /etc/crontab ja /etc/apt/preferences komennoilla

LP: käyttäjäkohtaista tiedostoa ei yleensä synny itsestään

2009-03-12T12:32:25Z

käyttäjäkohtaista tiedostoa ei yleensä synny itsestään

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2009 kello 15.32
Rivi 4:		Rivi 4:
	Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).		Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).

	Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.		Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.

			Monet ohjelmat eivät itse luo asetustiedostoja käyttäjien kotihakemistoihin: mikäli tiedostoa ei ole olemassa käytetään oletusasetuksia. Tarvittavan tiedoston nimi ilmenee yleensä kyseisen ohjelman man-sivulta.

	Käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on yleensä mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. Komentorivin [[valitsin\|valitsimilla]] tai [[ympäristömuuttuja]]lla on usein mahdollista, esimerkiksi kokeilua varten, määrätä käytettäväksi toista asetustiedostoa.		Käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on yleensä mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. Komentorivin [[valitsin\|valitsimilla]] tai [[ympäristömuuttuja]]lla on usein mahdollista, esimerkiksi kokeilua varten, määrätä käytettäväksi toista asetustiedostoa.

LP: Aptin preferencesin kohdalla? Aiempi muotoilu mielestäni selvempi

2009-01-17T10:42:10Z

Aptin preferencesin kohdalla? Aiempi muotoilu mielestäni selvempi

← Vanhempi versio		Versio 17. tammikuuta 2009 kello 13.42
Rivi 20:		Rivi 20:
	Asetustiedostojen kuvaukset löytyvät luvusta 5. Jos samannimistä man-sivua ei ole muualla, numeroa ei tarvitse mainita.		Asetustiedostojen kuvaukset löytyvät luvusta 5. Jos samannimistä man-sivua ei ole muualla, numeroa ei tarvitse mainita.

	~~Aptin preferencesin (apt_preferences~~-~~tiedosto)~~ kohdalla pelkkä nimi ei riittäisi sen yksilöimiseen. ~~Tälläisissä~~ tapauksissa se löytyy useimmiten jonkin komennon man-sivun "katso myös"-osiosta tai tyyliin		aptin preferences-tiedoston kohdalla pelkkä nimi ei riittäisi sen yksilöimiseen. Tällaisissa tapauksissa se löytyy useimmiten jonkin komennon man-sivun "katso myös"-osiosta tai tyyliin
	man -k preferences \| less		man -k preferences \| less

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2009 kello 16.34
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Asetustiedostojen sijainnit ==		== Asetustiedostojen sijainnit ==
	Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (~~piilotiedostoja~~) käyttäjän ~~kotihakemistossa~~. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).		Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne\|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja ([[piilotiedosto]]ja) käyttäjän [[kotihakemisto]]ssa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System\|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).

	Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.		Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.
Rivi 8:		Rivi 8:
	Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.		Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.

	Monet ohjelmat eivät itse luo asetustiedostoja käyttäjien kotihakemistoihin: mikäli tiedostoa ei ole olemassa käytetään oletusasetuksia. Tarvittavan tiedoston nimi ilmenee yleensä kyseisen ohjelman man-sivulta.		Monet ohjelmat eivät itse luo asetustiedostoja käyttäjien kotihakemistoihin: mikäli tiedostoa ei ole olemassa käytetään oletusasetuksia. Tarvittavan tiedoston nimi ilmenee yleensä kyseisen ohjelman [[man]]-sivulta.

	Käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on yleensä mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. Komentorivin [[valitsin\|valitsimilla]] tai [[ympäristömuuttuja]]lla on usein mahdollista, esimerkiksi kokeilua varten, määrätä käytettäväksi toista asetustiedostoa.		Käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on yleensä mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. Komentorivin [[valitsin\|valitsimilla]] tai [[ympäristömuuttuja]]lla on usein mahdollista, esimerkiksi kokeilua varten, määrätä käytettäväksi toista asetustiedostoa.
Rivi 119:		Rivi 119:
	:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä.		:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä.
	*/etc/[[X Window System\|X11]]/		*/etc/[[X Window System\|X11]]/
	:X-palvelimen asetuksia.		:X-palvelimen ja siihen liittyen ohjelmien (ikkunamanagereita yms.) asetuksia.
	*/etc/X11/[[X.orgin asetukset\|xorg.conf]]		*/etc/X11/[[X.orgin asetukset\|xorg.conf]]
	:[[X.org]]-X-palvelimen pääasetustiedosto.		:[[X.org]]-X-palvelimen pääasetustiedosto.