DHCP - Muutoshistoria

Lahtis: /* DHCP yleisesti */

2015-11-06T20:16:16Z

DHCP yleisesti

← Vanhempi versio		Versio 6. marraskuuta 2015 kello 23.16
Rivi 9:		Rivi 9:
	== DHCP yleisesti ==		== DHCP yleisesti ==

	DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.		DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti [[IP-osoite\|IP-osoitteet]] verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.

	DHCP hyväksyttiin Internet-standardiksi vuonna 1993, ja se suunniteltiin vanhemman BOOTP-protokollan (''boot''strap ''p''rotocol) seuraajaksi protokollan monien puutteiden vuoksi. BOOTP ei salli IP-osoitteiden jakamista määräajaksi, eikä tue lisäoptioiden määrittämistä. DHCP on taaksepäin yhteensopiva BOOTP:n kanssa.		DHCP hyväksyttiin Internet-standardiksi vuonna 1993, ja se suunniteltiin vanhemman BOOTP-protokollan (''boot''strap ''p''rotocol) seuraajaksi protokollan monien puutteiden vuoksi. BOOTP ei salli IP-osoitteiden jakamista määräajaksi, eikä tue lisäoptioiden määrittämistä. DHCP on taaksepäin yhteensopiva BOOTP:n kanssa.

	Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi.		Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa [[NAT]]in läpi.

	== DHCPD ==		== DHCPD ==

Oselotti: /* dhcpd.conf */

2015-07-22T23:16:56Z

dhcpd.conf

← Vanhempi versio		Versio 23. heinäkuuta 2015 kello 02.16
Rivi 33:		Rivi 33:
	Daemonin asetustiedostoa voi muokata omien tarpeiden mukaan hyvin monipuolisesti. Tiedosto on vapaamuotoinen ASCII-tekstitiedosto, joka jäsennetään erikseen sitä luettaessa.		Daemonin asetustiedostoa voi muokata omien tarpeiden mukaan hyvin monipuolisesti. Tiedosto on vapaamuotoinen ASCII-tekstitiedosto, joka jäsennetään erikseen sitä luettaessa.

	~~esimerkki~~ alueen määrityksestä:		Esimerkki alueen määrityksestä:

	~~<code>~~
	subnet 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 {		subnet 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 {
	range 192.168.0.56 192.168.0.100;		range 192.168.0.56 192.168.0.100;
Rivi 45:		Rivi 43:
	default-lease-time 600 max-lease-time 7200;		default-lease-time 600 max-lease-time 7200;
	}		}
	~~</code>~~

	~~esimerkki yhden isännän määrityksestä:~~

	~~<code>~~		Esimerkki yhden isännän määrityksestä:
	host kone {		host kone {
	hardware ethernet 00:0D:3A:63:EB:73;		hardware ethernet 00:0D:3A:63:EB:73;
	fixed-address 192.168.0.10;		fixed-address 192.168.0.10;
	}		}
	~~</code>~~

	== DHCP-client ==		== DHCP-client ==

Oselotti (22. heinäkuuta 2015 kello 23.15)

2015-07-22T23:15:38Z

← Vanhempi versio		Versio 23. heinäkuuta 2015 kello 02.15
Rivi 1:		Rivi 1:
	DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna		'''DHCP''' eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna
	dhclient eth0		dhclient eth0
	Joissain [[Jakelut\|jakeluissa]] käytetään komentoa <tt>dhcpcd</tt>		Joissain [[Jakelut\|jakeluissa]] käytetään komentoa <tt>dhcpcd</tt>

Peran: /* Aiheesta muualla */

2015-03-25T18:28:28Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 25. maaliskuuta 2015 kello 21.28
Rivi 67:		Rivi 67:
	*[[wikipedia:fi:DHCP\|DHCP Wikipediassa]]		*[[wikipedia:fi:DHCP\|DHCP Wikipediassa]]
	*[http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/ Vikatilanteista selviäminen]		*[http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/ Vikatilanteista selviäminen]
			*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Internet-yhteyden_jakaminen_Ubuntulla Internet-yhteyden jakaminen Ubuntulla]

	[[Luokka:Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka:Käsitteet]]		[[Luokka:Käsitteet]]

Heikki: /* DHCPD */ eipäs levitellä tommosta tietoa

2009-02-08T14:22:36Z

DHCPD: eipäs levitellä tommosta tietoa

← Vanhempi versio		Versio 8. helmikuuta 2009 kello 17.22
Rivi 17:		Rivi 17:
	== DHCPD ==		== DHCPD ==

	DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella ~~(esim. JYU:n opiskelijaverkko)~~.		DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella.

	DHCPD jakaa IP-osoitteista sille määritellyistä osoitealueista. Eri laitteet tunnistetaan yleensä niiden fyysisten eli MAC-osoitteiden perusteella (protokolla sallii myös muunlaiset tunnisteet). Sitä, että jokin IP-osoite on annettu palvelimelta koneen käytöön, kutsutaan ''lease''ksi (''vuokra''). Kullekin leaselle on määritelty maksimiaika, jonka se voi olla voimassa. Palvelu varmistaa ennen osoitteen antamista, että se on vapaana eli ei löydy lease-tiedostosta tai vastaa ICMP ECHOon (eli pingiin). Asiakas uusii leasen ennen sen vanhenemista mikäli haluaa jatkaa verkko-osoitteen käyttöä.		DHCPD jakaa IP-osoitteista sille määritellyistä osoitealueista. Eri laitteet tunnistetaan yleensä niiden fyysisten eli MAC-osoitteiden perusteella (protokolla sallii myös muunlaiset tunnisteet). Sitä, että jokin IP-osoite on annettu palvelimelta koneen käytöön, kutsutaan ''lease''ksi (''vuokra''). Kullekin leaselle on määritelty maksimiaika, jonka se voi olla voimassa. Palvelu varmistaa ennen osoitteen antamista, että se on vapaana eli ei löydy lease-tiedostosta tai vastaa ICMP ECHOon (eli pingiin). Asiakas uusii leasen ennen sen vanhenemista mikäli haluaa jatkaa verkko-osoitteen käyttöä.

LP: muu tunniste kuin MAC; dhclient käsin ongelmatilanteissa

2008-02-20T21:32:38Z

muu tunniste kuin MAC; dhclient käsin ongelmatilanteissa

← Vanhempi versio		Versio 21. helmikuuta 2008 kello 00.32
Rivi 19:		Rivi 19:
	DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko).		DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko).

	DHCPD jakaa IP-osoitteista sille määritellyistä osoitealueista. Eri laitteet tunnistetaan niiden fyysisten eli MAC-osoitteiden perusteella. Sitä, että jokin IP-osoite on annettu palvelimelta koneen käytöön, kutsutaan ''lease''ksi (''vuokra''). Kullekin leaselle on määritelty maksimiaika, jonka se voi olla voimassa. Palvelu varmistaa ennen osoitteen antamista, että se on vapaana eli ei löydy lease-tiedostosta tai vastaa ICMP ECHOon (eli pingiin). Asiakas uusii leasen ennen sen vanhenemista mikäli haluaa jatkaa verkko-osoitteen käyttöä.		DHCPD jakaa IP-osoitteista sille määritellyistä osoitealueista. Eri laitteet tunnistetaan yleensä niiden fyysisten eli MAC-osoitteiden perusteella (protokolla sallii myös muunlaiset tunnisteet). Sitä, että jokin IP-osoite on annettu palvelimelta koneen käytöön, kutsutaan ''lease''ksi (''vuokra''). Kullekin leaselle on määritelty maksimiaika, jonka se voi olla voimassa. Palvelu varmistaa ennen osoitteen antamista, että se on vapaana eli ei löydy lease-tiedostosta tai vastaa ICMP ECHOon (eli pingiin). Asiakas uusii leasen ennen sen vanhenemista mikäli haluaa jatkaa verkko-osoitteen käyttöä.

	Verkko-osoitteita voidaan jakaa joko dynaamisesti tietyltä alueelta (esim 192.168.0.10-192.68.0.100) mille tahansa laitteille tai sitten kiinteästi, niin että tietylle MAC-osoitteelle annetaan aina ennalta määrätty verkko-osoite. Kiinteällä osoitteistuksella saadaan esimerkiksi tulostimille tai palvelimille aina samat osoitteet, mikä on usein välttämätöntä käytettävyyden kannalta ja helpottaa myös pääsynvalvontaa. Dynaaminen osoitteistus sen sijaan sopii esim silloin, kun verkossa on muuttuva määrä laitteita (esim. avoin vierailijaverkko). Tällöin lease-ajatkin kannattaa asettaa lyhyeksi.		Verkko-osoitteita voidaan jakaa joko dynaamisesti tietyltä alueelta (esim 192.168.0.10-192.68.0.100) mille tahansa laitteille tai sitten kiinteästi, niin että tietylle MAC-osoitteelle annetaan aina ennalta määrätty verkko-osoite. Kiinteällä osoitteistuksella saadaan esimerkiksi tulostimille tai palvelimille aina samat osoitteet, mikä on usein välttämätöntä käytettävyyden kannalta ja helpottaa myös pääsynvalvontaa. Dynaaminen osoitteistus sen sijaan sopii esim silloin, kun verkossa on muuttuva määrä laitteita (esim. avoin vierailijaverkko). Tällöin lease-ajatkin kannattaa asettaa lyhyeksi.
Rivi 60:		Rivi 60:
	DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.		DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.

	Tavallisesti osoite haetaan määritetyille verkkoliitynnöille tietokoneen käynnistyessä tai verkkoyhteyden kytkeytyessä. Vanhemmissa järjestelmissä '''dhclient''' saatetaan joutua ajamaan erikseen, mutta uudemmissa järjestelmissä käynnistysskriptit lukevat esim /etc/network/interfaces:sta, mille liitynnöille client tulisi ajaa ja hoitavat osoitteen hakemisen.		Tavallisesti osoite haetaan määritetyille verkkoliitynnöille tietokoneen käynnistyessä tai verkkoyhteyden kytkeytyessä. Vanhemmissa järjestelmissä '''dhclient''' saatetaan joutua ajamaan erikseen mutta uudemmissa järjestelmissä käynnistysskriptit lukevat esim /etc/network/interfaces:sta, mille liitynnöille client tulisi ajaa ja hoitavat osoitteen hakemisen. Vikatilanteissa, esimerkiksi jos nettiliittymässä oli ongelmaa konetta käynnistettäessä, dhclient tai sitä kutsuva [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi#Pikkuisen init-skripteistä\|init-skripti]] voidaan joutua ajamaan uudestaan käsin.

	''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.		''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.

Pb: /* Linkkejä */ "aiheesta muualla"

2008-02-18T21:31:11Z

Linkkejä: "aiheesta muualla"

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2008 kello 00.31
Rivi 64:		Rivi 64:
	''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.		''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.

	== ~~Linkkejä~~ ==		== Aiheesta muualla ==
	* ~~http~~:~~//en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol~~		*[[wikipedia:fi:DHCP\|DHCP Wikipediassa]]
	* http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/		*[http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/ Vikatilanteista selviäminen]
	*[[wikipedia:fi:DHCP\|DHCP:stä lisää Wikipediassa]]

	[[Luokka:Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka:Käsitteet]]		[[Luokka:Käsitteet]]

Heikki: siistintää (vaatisi enemmän)

2007-12-16T20:41:19Z

siistintää (vaatisi enemmän)

← Vanhempi versio		Versio 16. joulukuuta 2007 kello 23.41
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~==== Lyhyesti ====~~

	DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna		DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna
	dhclient eth0		dhclient eth0
Rivi 9:		Rivi 7:
	Huomaa että tuolla kullekin verkkokortille saa olla vain yksi iface-alkuinen rivi.		Huomaa että tuolla kullekin verkkokortille saa olla vain yksi iface-alkuinen rivi.

	==== DHCP yleisesti ====		== DHCP yleisesti ==

	DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.		DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla.
Rivi 17:		Rivi 15:
	Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi.		Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi.

	==== DHCPD ====		== DHCPD ==

	DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko).		DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko).
Rivi 29:		Rivi 27:
	Dhcpd:n käyttämät tiedostot ovat ''dhcpd.conf'', ''dhcpd.leases(~)'' ja ''dhcpd.pid'' joista .conf sisältää käyttäjän tekemät määrittelyt. Palvelu tallettaa leaset ja niiden kestoajat ''dhcpd.leases(~)''-tiedostoon. Myös komentoriviltä voidaan antaa parametrejä. Ajettavan binäärin nimi on '''dhcpd'''.		Dhcpd:n käyttämät tiedostot ovat ''dhcpd.conf'', ''dhcpd.leases(~)'' ja ''dhcpd.pid'' joista .conf sisältää käyttäjän tekemät määrittelyt. Palvelu tallettaa leaset ja niiden kestoajat ''dhcpd.leases(~)''-tiedostoon. Myös komentoriviltä voidaan antaa parametrejä. Ajettavan binäärin nimi on '''dhcpd'''.

	== ~~komentorivioptiot~~ ==		== Komentorivioptiot ==
	Kuunneltavat interfacet voi asettaa komentoriviltä kirjoittamalla niiden nimet komennon perään (esim: '''dhcpd''' ''eth0''). Mikäli interfaceja ei ole listattu, kuunnellaan kaikkia broadcastiin kykeneviä liityntöjä. DHCP-palvelimen standardin mukainen portti on '''67''', mutta senkin voi halutessaan vaihtaa '''-p''' ''port'':llä. Komentoriviltä voi myös määrittää manuaalisesti asetustiedoston sijainnin ('''-cf''' ''config-file''), leasetiedoston ('''-lf''' ''lease-file'') ja dhcpd-prosessin ID:n sisältävän tiedoston ('''-pf''' ''pid-file'').		Kuunneltavat interfacet voi asettaa komentoriviltä kirjoittamalla niiden nimet komennon perään (esim: '''dhcpd''' ''eth0''). Mikäli interfaceja ei ole listattu, kuunnellaan kaikkia broadcastiin kykeneviä liityntöjä. DHCP-palvelimen standardin mukainen portti on '''67''', mutta senkin voi halutessaan vaihtaa '''-p''' ''port'':llä. Komentoriviltä voi myös määrittää manuaalisesti asetustiedoston sijainnin ('''-cf''' ''config-file''), leasetiedoston ('''-lf''' ''lease-file'') ja dhcpd-prosessin ID:n sisältävän tiedoston ('''-pf''' ''pid-file'').

Rivi 58:		Rivi 56:
	</code>		</code>

	==== DHCP-client ====		== DHCP-client ==

	DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.		DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta.
Rivi 66:		Rivi 64:
	''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.		''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.

	==== Linkkejä ====		== Linkkejä ==
	* http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol		* http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol
	* http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/		* http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/

	~~==Katso myös==~~
	*[[wikipedia:fi:DHCP\|DHCP:stä lisää Wikipediassa]]		*[[wikipedia:fi:DHCP\|DHCP:stä lisää Wikipediassa]]

	[[Luokka:Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka:Käsitteet]]		[[Luokka:Käsitteet]]

Heikki: /* Lähteet */ ennemmin näin

2007-12-16T20:39:44Z

Lähteet: ennemmin näin

← Vanhempi versio		Versio 16. joulukuuta 2007 kello 23.39
Rivi 66:		Rivi 66:
	''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.		''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''.

	==== ~~Lähteet~~ ====		==== Linkkejä ====
			* http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol
	* ~~dhcpd, dhcpd.conf, dhcpd.leases, dhclient, dhclient.conf -UNIX-manuaalisivut~~		* http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/
	* <url:http:''en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol~~&oldid=89612849> haettu: 27.11.2006~~
	* ~~<url:~~http:''www.madboa.com/geek/dhcp-failover/~~> haettu: 27.11.2006~~

	==Katso myös==		==Katso myös==

194.111.116.56 (30. toukokuuta 2007 kello 11.20)

2007-05-30T11:20:32Z

← Vanhempi versio		Versio 30. toukokuuta 2007 kello 14.20
Rivi 38:		Rivi 38:

	<code>		<code>
	subnet 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 {		subnet 192.168.0.0 netmask 255.255.255.0 {
	range 192.168.0.56 192.168.0.100;		range 192.168.0.56 192.168.0.100;
	option domain-name-servers 123.123.4.30, 123.123.5.30;		option domain-name-servers 123.123.4.30, 123.123.5.30;
Rivi 52:		Rivi 52:

	<code>		<code>
	host kone {		host kone {
	hardware ethernet 00:0D:3A:63:EB:73;		hardware ethernet 00:0D:3A:63:EB:73;
	fixed-address 192.168.0.10;		fixed-address 192.168.0.10;