Jakelu - Muutoshistoria

EgoLuser: /* Rullaavat jakelut */ Tarkennus. Lisätty OpenSUSE Tumbleweed esimerkiksi.

2025-04-14T09:31:40Z

Rullaavat jakelut: Tarkennus. Lisätty OpenSUSE Tumbleweed esimerkiksi.

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2025 kello 12.31
Rivi 102:		Rivi 102:

	====Rullaavat jakelut====		====Rullaavat jakelut====
	[[Arch Linux]] sekä siihen pohjautuvat jakelut, kuten [[Manjaro]] ja [[Parabola GNU/Linux-libre]] voivat saada päivityksiä jopa päivittäin riippuen valituista ohjelmistoista, ja kuinka tuoreita ohjelmistolähteitä on käytössä. Toisin kuin perinteisten eli ei-rullaavien jakeluiden kanssa, rullaavat jakelut käytännössä eivät voi vanhentua eikä siten massiivisia erikoistoimenpiteitä vaativia päivityksiä ole rullaavien kanssa, poislukien pitkät ajat ilman käyttöjärjestelmän päivitystä.		Esimerkiksi [[OpenSUSE\|OpenSUSE Tumbleweed]] tai [[Arch Linux]] sekä siihen pohjautuvat jakelut, kuten [[Manjaro]] ja [[Parabola GNU/Linux-libre]], voivat saada päivityksiä jopa päivittäin riippuen valituista ohjelmistoista, ja kuinka tuoreita ohjelmistolähteitä on käytössä. Toisin kuin perinteisten eli ei-rullaavien jakeluiden kanssa, rullaavat jakelut käytännössä eivät voi vanhentua eikä siten massiivisia erikoistoimenpiteitä vaativia päivityksiä ole rullaavien kanssa, poislukien pitkät ajat ilman käyttöjärjestelmän päivitystä.

	====Ei-rullaavat jakelut====		====Ei-rullaavat jakelut====

Lahtis: fix

2022-04-09T11:06:09Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 9. huhtikuuta 2022 kello 14.06
Rivi 62:		Rivi 62:
	Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?		Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?

	Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut. ~~Jos~~ jakelun ~~pitää~~ olla [[Esteettömyys\|esteetön]], silloin jakelu ~~olisi~~ esimerkiksi [[Ubuntu]].		Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut.

			Esimerkiksi jos jakelun pitäisi olla [[Esteettömyys\|esteetön]], silloin jakelu voisi olla esimerkiksi [[Ubuntu]] tai [[Manjaro]].

	=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===		=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===

Lahtis: /* Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? */

2022-04-09T09:38:28Z

Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?

← Vanhempi versio		Versio 9. huhtikuuta 2022 kello 12.38
Rivi 62:		Rivi 62:
	Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?		Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?

	Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut. Jos jakelun pitää olla [[~~Esteetön~~\|esteetön]], silloin jakelu olisi esimerkiksi [[Ubuntu]].		Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut. Jos jakelun pitää olla [[Esteettömyys\|esteetön]], silloin jakelu olisi esimerkiksi [[Ubuntu]].

	=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===		=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===

Lahtis: /* Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? */

2022-04-09T09:36:22Z

Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?

← Vanhempi versio		Versio 9. huhtikuuta 2022 kello 12.36
Rivi 62:		Rivi 62:
	Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?		Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?

	Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut.		Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut. Jos jakelun pitää olla [[Esteetön\|esteetön]], silloin jakelu olisi esimerkiksi [[Ubuntu]].

	=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===		=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===

Foliohattu: muotoilua

2022-03-21T15:49:50Z

muotoilua

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2022 kello 18.49
Rivi 1:		Rivi 1:
	Linux on pelkkä [[ydin]], eikä sillä voi tehdä yksinään mitään. Se levitetäänkin useana eri '''jakeluna'''. Jakelun jokainen versio sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää ~~yksi~~ [[asennusmedia]] ja nettiyhteys, joka ei ole välttämättömyys asennuksen kanssa, mutta olennainen käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta. Vaihtoehtoisia tapoja on eri tarkoituksiin.		Linux on pelkkä [[ydin]], eikä sillä voi tehdä yksinään mitään. Se levitetäänkin useana eri '''jakeluna'''. Jakelun jokainen versio sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää [[asennusmedia]] ja nettiyhteys, joka ei ole välttämättömyys asennuksen kanssa, mutta olennainen käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta. Vaihtoehtoisia tapoja on eri tarkoituksiin.

	Tunnettuja jakeluita ovat [[Ubuntu]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]].		Tunnettuja jakeluita ovat [[Ubuntu]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]].

Foliohattu: artikkelia päivitetty

2022-03-21T15:02:47Z

artikkelia päivitetty

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2022 kello 18.02
Rivi 1:		Rivi 1:
	Linux on pelkkä ydin, eikä sillä voi tehdä yksinään mitään. Se levitetäänkin useana eri '''jakeluna'''. Jakelun jokainen versio sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää yksi ~~CD-levy~~ ja nettiyhteys ~~(vaihtoehtoisia~~ tapoja on eri tarkoituksiin).		Linux on pelkkä [[ydin]], eikä sillä voi tehdä yksinään mitään. Se levitetäänkin useana eri '''jakeluna'''. Jakelun jokainen versio sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää yksi [[asennusmedia]] ja nettiyhteys, joka ei ole välttämättömyys asennuksen kanssa, mutta olennainen käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta. Vaihtoehtoisia tapoja on eri tarkoituksiin.

	Tunnettuja jakeluita ovat [[Ubuntu]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]].		Tunnettuja jakeluita ovat [[Ubuntu]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]].
Rivi 5:		Rivi 5:
	Jakelun kehittäjä voi olla yhtiö ([[Canonical]], [[Novell]], [[Red Hat]], [[Valve Corporation]] ym.), yhteisö ([[Debian]]), julkisoikeudellinen taho tai yksityinen henkilö tai ryhmä. Monet jakelut syntyvät suuremman jakelun muunnoksena, jolloin kehittäjä voi tyytyä ylläpitämään tiettyjä muunnoksia ja palvelinta niiden jakelun ja muuten käyttämään alkuperäisen jakelun paketteja enemmän tai vähemmän suoraan. Suuria omavaraisia jakeluitakin on useita.		Jakelun kehittäjä voi olla yhtiö ([[Canonical]], [[Novell]], [[Red Hat]], [[Valve Corporation]] ym.), yhteisö ([[Debian]]), julkisoikeudellinen taho tai yksityinen henkilö tai ryhmä. Monet jakelut syntyvät suuremman jakelun muunnoksena, jolloin kehittäjä voi tyytyä ylläpitämään tiettyjä muunnoksia ja palvelinta niiden jakelun ja muuten käyttämään alkuperäisen jakelun paketteja enemmän tai vähemmän suoraan. Suuria omavaraisia jakeluitakin on useita.

	Suurimmat jakelut on useimmiten tarkoitettu olemaan yleiskäyttöisiä, sopimaan sekä erikokoisiin palvelimiin että työpöytäkäyttöön, jotkut myös erikoistarkoituksiin, kuten sulautettuihin järjestelmiin. Osa jakeluista on ensisijaisesti tarkoitettu tiettyyn käyttöön, mutta mahdollistavat yleensä myös tavallisen palvelin- ja työpöytäkäytön. Niinpä suositummat jakelut ovat yleensä		Suurimmat jakelut on useimmiten tarkoitettu olemaan yleiskäyttöisiä, sopimaan sekä erikokoisiin palvelimiin että työpöytäkäyttöön, jotkut myös erikoistarkoituksiin, kuten sulautettuihin järjestelmiin. Osa jakeluista on ensisijaisesti tarkoitettu tiettyyn käyttöön, mutta mahdollistavat yleensä myös tavallisen palvelin- ja työpöytäkäytön. Niinpä suositummat jakelut ovat yleensä tavalliselle käyttäjälle paras valinta.
	tavalliselle käyttäjälle paras valinta.

	==Taustaa==		==Taustaa==
	Alun perin [[wikipedia:fi:Gnu/linux\|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[~~wikipedia:fi:Linux_(~~ydin)\|Linux-kernel/ydin]] ja sen päälle [[~~wikipedia:fi:GNU\|~~GNU-projektin]] kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä\|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.		Alun perin [[wikipedia:fi:Gnu/linux\|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[ydin\|Linux-kernel/ydin]] ja sen päälle [[GNU]]-projektin kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä\|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.

	Jo muutaman vuoden kuluttua tuli vaihtoehdoksi, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä:		Jo muutaman vuoden kuluttua tuli vaihtoehdoksi, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä:
Rivi 18:		Rivi 17:
	* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).		* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).

	~~Eri~~ jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], kaikki ~~linux~~.fi:n käsittelemät jakelut [[:Luokka:Jakelut\|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[https://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.		Tätä nykyä jakeluita on saatavilla myös muillakin ytimillä kuin Linux, kuten [[FreeBSD]]- sekä [[Hurd]]-ytimillä olevia. Käytössä olevasta ytimestä huolimatta, eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], sekä kaikki Linux.fi:n käsittelemät jakelut [[:Luokka:Jakelut\|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[https://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.

	== Työpöytäkäyttö ==		== Työpöytäkäyttö ==
Rivi 25:		Rivi 24:
	Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:		Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

	*Toimistokäyttöön: [[LibreOffice]], [[Abiword]], [[Gnumeric]].		*[[Portaali:Toimisto\|Toimistokäyttöön]]: [[LibreOffice]], [[Abiword]], [[Gnumeric]].
	*Graafiseen työhön: [[GIMP]], [[Kolourpaint]], [[Krita]], [[Inkscape]].		*[[Portaali:Kuvankäsittely\|Graafiseen työhön]]: [[GIMP]], [[Kolourpaint]], [[Krita]], [[Inkscape]].
	*Multimedian toistamiseen: [[mpv]], [[Smplayer]], [[Kaffeine]], [[Amarok]].		*[[Multimedia\|Multimedian toistamiseen]]: [[mpv]], [[Smplayer]], [[Kaffeine]], [[Amarok]].

	Osassa jakeluja on valmiiksi valittu tietty työpöytäympäristö ja siihen sopivat ohjelmat, osassa nämä on valittavissa tiettynä koneen "käyttötarkoituksena" (Debian: "task"), osassa ohjelmat pitää valita enemmän tai vähemmän yksittäin.		Osassa jakeluja on valmiiksi valittu tietty työpöytäympäristö ja siihen sopivat ohjelmat, osassa nämä on valittavissa tiettynä koneen "käyttötarkoituksena" (Debian: "task"), osassa ohjelmat pitää valita enemmän tai vähemmän yksittäin.
Rivi 33:		Rivi 32:
	== Palvelinkäyttö ==		== Palvelinkäyttö ==

	[[Palvelin \| Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:		[[Palvelin\|Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:

	*(S)FTP-palvelin		*(S)FTP-palvelin
Rivi 53:		Rivi 52:

	Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]] (1993), [[Debian]] (1993) ja [[Red Hat]] (1994). Esimerkiksi [[Debian GNU/Linux]] pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: [[Devuan]], [[Ubuntu]], jne.		Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]] (1993), [[Debian]] (1993) ja [[Red Hat]] (1994). Esimerkiksi [[Debian GNU/Linux]] pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: [[Devuan]], [[Ubuntu]], jne.
	[[Red Hat]]in yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään [[Fedora Linux]], kaupallinen versio on nimeltään ”[[Red Hat Enterprise Linux]]” jota myydään yrityksille. [[Red Hat]]in kaupallisesta versiosta on olemassa [[~~CentOS~~]]-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.		[[Red Hat]]in yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään [[Fedora Linux]], kaupallinen versio on nimeltään ”[[Red Hat Enterprise Linux]]” jota myydään yrityksille. [[Red Hat]]in kaupallisesta versiosta on olemassa [[Rocky Linux]]-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

	Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi\|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen \|asentamalla]] eli [[Kääntäminen \| "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.		Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi\|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen \|asentamalla]] eli [[Kääntäminen \| "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.
Rivi 122:		Rivi 121:
	$ cat /etc/*release		$ cat /etc/*release

	[[Luokka:Jakelut\| ]]		[[Luokka:Jakelut]]

	[[pl:Dystrybucja Linuksa]]		[[pl:Dystrybucja Linuksa]]

Lahtis: ohajus suoraan Livemedia artikkeliin

2022-02-09T16:10:31Z

ohajus suoraan Livemedia artikkeliin

← Vanhempi versio		Versio 9. helmikuuta 2022 kello 19.10
Rivi 83:		Rivi 83:
	=== Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista ===		=== Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista ===

	Valitse siis jokin ns. [[~~Live-CD~~\|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä suoraan USB-muistitikulta tai optiselta levyltä.		Valitse siis jokin ns. [[Livemedia\|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä suoraan USB-muistitikulta tai optiselta levyltä.

	Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle USB-muistitikulle tai optiselle levylle ahdettuna. USB-muistitikku kytketään vapaaseen USB-porttiin tai levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään halutulta massamediaasemalta, jonka jälkeen ollaankin tuota pikaa graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi verkkosivujen selaus, toimisto-ohjelmien käyttö tai esim. optisten levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa Live-asennusmediat vieläpä halutulle asennusmedialle asennuksen jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.		Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle USB-muistitikulle tai optiselle levylle ahdettuna. USB-muistitikku kytketään vapaaseen USB-porttiin tai levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään halutulta massamediaasemalta, jonka jälkeen ollaankin tuota pikaa graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi verkkosivujen selaus, toimisto-ohjelmien käyttö tai esim. optisten levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa Live-asennusmediat vieläpä halutulle asennusmedialle asennuksen jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Aarne (1. tammikuuta 2022 kello 19.03)

2022-01-01T19:03:35Z

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2022 kello 22.03
Rivi 64:		Rivi 64:

	Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut.		Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut.

	~~Yleisimmät jakelut ovat myös lueteltu sivulla [[Jakelun valinta]].~~

	=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===		=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===
Rivi 73:		Rivi 71:
	=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===		=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===

	Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora Linux]], [[Gentoo]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on ~~kuvailtu~~ sivulla [[~~Jakelun valinta~~]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.		Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora Linux]], [[Gentoo]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä sekä muita on listattu sivulla [[Jakelut]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

	Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.		Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

Aarne (1. tammikuuta 2022 kello 13.31)

2022-01-01T13:31:48Z

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2022 kello 16.31
Rivi 53:		Rivi 53:

	Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]] (1993), [[Debian]] (1993) ja [[Red Hat]] (1994). Esimerkiksi [[Debian GNU/Linux]] pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: [[Devuan]], [[Ubuntu]], jne.		Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]] (1993), [[Debian]] (1993) ja [[Red Hat]] (1994). Esimerkiksi [[Debian GNU/Linux]] pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: [[Devuan]], [[Ubuntu]], jne.
	[[Red Hat]]in yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään [[Fedora]], kaupallinen versio on nimeltään ”[[Red Hat Enterprise Linux]]” jota myydään yrityksille. [[Red Hat]]in kaupallisesta versiosta on olemassa [[CentOS]]-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.		[[Red Hat]]in yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään [[Fedora Linux]], kaupallinen versio on nimeltään ”[[Red Hat Enterprise Linux]]” jota myydään yrityksille. [[Red Hat]]in kaupallisesta versiosta on olemassa [[CentOS]]-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

	Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi\|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen \|asentamalla]] eli [[Kääntäminen \| "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.		Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi\|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen \|asentamalla]] eli [[Kääntäminen \| "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.
Rivi 73:		Rivi 73:
	=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===		=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===

	Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.		Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora Linux]], [[Gentoo]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

	Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.		Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

Lahtis: Vaihtoehto 6: Käytä valinta-apulaista, laitetaan tähän uusi toimiva linkki

2021-09-12T10:15:21Z

Vaihtoehto 6: Käytä valinta-apulaista, laitetaan tähän uusi toimiva linkki

← Vanhempi versio		Versio 12. syyskuuta 2021 kello 13.15
Rivi 116:		Rivi 116:
	Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:		Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:

	~~http~~://~~www~~.~~zegeniestudios.net~~/~~ldc~~/~~index.php?firsttime=true {{Vanhentunut linkki}}~~		https://distrochooser.de/en/

	== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? ==		== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? ==