Jakelun valinta - Muutoshistoria

Aarne: Samasta aiheesta liene syytä pitää kahta sivua, tämä ohjaussivuksi uudempaan sivuun

2022-01-01T19:00:06Z

Samasta aiheesta liene syytä pitää kahta sivua, tämä ohjaussivuksi uudempaan sivuun

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2022 kello 22.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut\|jakelupaketteja]] (''ohjelmakokonaisuuksia'', ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?\|täältä.]]		#OHJAUS [[Suositeltavat Linux-jakelut]]

	~~Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät työpöytäkäyttöön sopivat jakelut. Useimmat käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.~~

	~~==Jakeluperusteista==~~
	~~Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.~~

	~~Jakeluperusteista enemmän [[Jakelu]]-artikkelin osiossa [[Jakelu~~#~~Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?\|Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?]] Lyhyesti:~~
	* Sama kuin kavereilla: näin hänen on helpompi auttaa
	* Yleinen ja tunnettu: apua löytyy netistä, tukea saa tuntemattomiltakin
	* Alkeiskirjan mukana: tarkkoja ohjeita, huolehdi ettei vanhentunut
	* Kokeile esittelylevyä: näet että toimii, et vaaranna entistä järjestelmää
	* Mieti päivitystiheyttä: haluatko uusinta vai vakaata, harrastukseen vai työntekoon?
	* Valinta-apulaiset: nettirobotti kyselee tarpeitasi ja suosittelee jakelua

	Kielituki sisältyy yksittäisiin ohjelmiin, jakelulla on siltä osin väliä lähinnä asennusohjelman osalta (paitsi minijakeluissa, joista kielituki saattaa puuttua). Tärkeämpää on että jakelu on Suomessa yleinen, ettei tukea joudu hakemaan kiinaksi.

	~~==Jakeluesittely==~~
	~~=== Arch Linux ===~~
	[[~~Arch~~ Linux~~]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu ARM, ARM64, i686~~- sekä x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Kyseessä on ns. rullaava jakelu, eli sen paketit päivittyvät heti kun uudempia versioita on saatavilla. Virallisten pakettivarastojen tarjotessa myös uusimpia saatavilla olevia paketteja, tarkoittaen uusimpien Linux-ytimien, ajurien, sovellusten sekä ohjelmakirjastojen tarjoamat kehitysaskeleet ovat vaivattomasti käyttäjän saatavilla, vaikkakin myös vakaita, pitkän tuen sisältäviä paketteja on tarjolla, jonka takia osaavissa käsissä Arch Linux soveltuu käytännössä kaikkeen, työasemasta, toimistotyöskentelyyn, pelaamiseen kuin myös palvelimeksi.

	Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.

	*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
	*[https://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]

	~~=== Debian GNU/Linux ===~~
	[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta\|pakettivalikoima]] on mahdollisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein (yksi poikkeus tähän näyttää olevan TeX-ladontajärjestelmään liityvät paketit). Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä, neljä DVD:tä tai kaksi BDXL-levyä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään Debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
	*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]
	*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]

	~~=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===~~
	[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

	Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.

	*[https://getfedora.org/ Fedoran kotisivu]
	*[https://www.redhat.com Red Hatin kotisivu]

	~~=== Gentoo ===~~
	Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim. Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

	*[https://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]

	~~=== Manjaro ===~~

	[[Manjaro]] on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii aloittelijasta kokeneemmallekin Linux-käyttäjälle, kuin myös Windowsista Linuxin pariin siirtyvälle, joka haluaa tuen eri Windows-ohjelmistoille, kuin peleille mahdollisimman kivuttomasti.
	Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE-, XFCE- sekä GNOME-työpöytäympäristöille. Yhteisöversioista löytyy eksoottisempia työpöytäympäristöjä ja ikkunointiohjelmia. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin, mutta kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti.
	Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin [[AUR]]-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa.
	~~Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii myös kokeilijalle, joka ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse.~~

	* [https://www.manjaro.org Manjaron kotisivu]

	~~=== Mint ===~~
	[[Linux Mint]] on aloittelijoille suunniteltu [[Ubuntu]]un perustuva jakelu. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mint on tarjolla useammalla työpöytäympäristöllä, joita ovat [[Cinnamon]], [[MATE]], [[KDE]] ja [[Xfce]]. Mint tarjoaa erittäin laajan valikoiman ohjelmia, sillä se sisältää [[Debian]]in ja Ubuntun pakettien lisäksi Mintin omat paketit.

	*[https://www.linuxmint.com/ Mintin kotisivu]
	*[http://linuxmint-fi.info/ Suomenkielinen Linux Mint -sivusto]

	~~=== MX Linux ===~~

	[[MX Linux]] on Debian-pohjainen keskisuuri Linux. Se on helpohko asentaa ja käyttää. Lisäksi se on melko kevyt ja vakaa. Se pohjautuu alkuaan Mepis-Linuxiin. Debianin ohjelmien lisäksi siinä on Antix-linuxin ohjelmia. Työpöytä on Xfce, jonka toteutus tässä muistuttaa hieman Gnomea. Antix-apuohjelmilla voi esimerkiksi tuottaa oman .iso-kuvan kättössä olevasta MX Linuxista.

	*[https://mxlinux.org/ MX Linux] MX Linuxin virallinen kotisivu

	~~=== openSUSE ===~~
	[[openSUSE]] on alun perin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI\|graafinen]] että [[TUI\|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.

	*[https://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
	*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]

	~~=== Ubuntu ===~~
	[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Ubuntu käyttää [[Unity]]-työpöytäympäristöä, mutta siitä on saatavilla muita työpöytäympäristöjä käyttäviä rinnakkaisversioita kuten [[KDE]]-pohjainen [[Kubuntu]], [[Xfce]]-pohjainen [[Xubuntu]] ja [[LXDE]]-pohjainen [[Lubuntu]]. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 9kk - 5 vuotta.

	~~englanniksi:~~
	*[https://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
	*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
	~~suomeksi:~~
	*[https://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
	*[https://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
	*[https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa

	~~==Katso myös==~~
	*[[Aloittelijalle]]
	*[[Jakelu]]
	*[[Linuxin jakelupaketit]]

	~~[[Luokka:Ohjeet]]~~
	~~[[Luokka:Jakelut~~]]

Lahtis: Katso myös Linuxin jakelupaketit

2022-01-01T13:04:50Z

Katso myös Linuxin jakelupaketit

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2022 kello 16.04
Rivi 84:		Rivi 84:
	*[[Aloittelijalle]]		*[[Aloittelijalle]]
	*[[Jakelu]]		*[[Jakelu]]
			*[[Linuxin jakelupaketit]]

	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]
	[[Luokka:Jakelut]]		[[Luokka:Jakelut]]

Lahtis: Kumottu muokkaus 54123, jonka teki 176.10.99.200 (keskustelu)

2021-12-31T15:38:28Z

Kumottu muokkaus 54123, jonka teki 176.10.99.200 (keskustelu)

← Vanhempi versio		Versio 31. joulukuuta 2021 kello 18.38
Rivi 1:		Rivi 1:
	#~~OHJAUS~~ [[~~Suositeltavat~~ Linux-~~jakelut~~]]		On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut\|jakelupaketteja]] (''ohjelmakokonaisuuksia'', ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?\|täältä.]]

			Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät työpöytäkäyttöön sopivat jakelut. Useimmat käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.

			==Jakeluperusteista==
			Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.

			Jakeluperusteista enemmän [[Jakelu]]-artikkelin osiossa [[Jakelu#Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?\|Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?]] Lyhyesti:
			* Sama kuin kavereilla: näin hänen on helpompi auttaa
			* Yleinen ja tunnettu: apua löytyy netistä, tukea saa tuntemattomiltakin
			* Alkeiskirjan mukana: tarkkoja ohjeita, huolehdi ettei vanhentunut
			* Kokeile esittelylevyä: näet että toimii, et vaaranna entistä järjestelmää
			* Mieti päivitystiheyttä: haluatko uusinta vai vakaata, harrastukseen vai työntekoon?
			* Valinta-apulaiset: nettirobotti kyselee tarpeitasi ja suosittelee jakelua

			Kielituki sisältyy yksittäisiin ohjelmiin, jakelulla on siltä osin väliä lähinnä asennusohjelman osalta (paitsi minijakeluissa, joista kielituki saattaa puuttua). Tärkeämpää on että jakelu on Suomessa yleinen, ettei tukea joudu hakemaan kiinaksi.

			==Jakeluesittely==
			=== Arch Linux ===
			[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu ARM, ARM64, i686- sekä x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Kyseessä on ns. rullaava jakelu, eli sen paketit päivittyvät heti kun uudempia versioita on saatavilla. Virallisten pakettivarastojen tarjotessa myös uusimpia saatavilla olevia paketteja, tarkoittaen uusimpien Linux-ytimien, ajurien, sovellusten sekä ohjelmakirjastojen tarjoamat kehitysaskeleet ovat vaivattomasti käyttäjän saatavilla, vaikkakin myös vakaita, pitkän tuen sisältäviä paketteja on tarjolla, jonka takia osaavissa käsissä Arch Linux soveltuu käytännössä kaikkeen, työasemasta, toimistotyöskentelyyn, pelaamiseen kuin myös palvelimeksi.

			Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.

			*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
			*[https://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]

			=== Debian GNU/Linux ===
			[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta\|pakettivalikoima]] on mahdollisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein (yksi poikkeus tähän näyttää olevan TeX-ladontajärjestelmään liityvät paketit). Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä, neljä DVD:tä tai kaksi BDXL-levyä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään Debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
			*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]
			*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]

			=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===
			[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

			Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.

			*[https://getfedora.org/ Fedoran kotisivu]
			*[https://www.redhat.com Red Hatin kotisivu]

			=== Gentoo ===
			Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim. Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

			*[https://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]

			=== Manjaro ===

			[[Manjaro]] on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii aloittelijasta kokeneemmallekin Linux-käyttäjälle, kuin myös Windowsista Linuxin pariin siirtyvälle, joka haluaa tuen eri Windows-ohjelmistoille, kuin peleille mahdollisimman kivuttomasti.
			Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE-, XFCE- sekä GNOME-työpöytäympäristöille. Yhteisöversioista löytyy eksoottisempia työpöytäympäristöjä ja ikkunointiohjelmia. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin, mutta kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti.
			Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin [[AUR]]-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa.
			Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii myös kokeilijalle, joka ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse.

			* [https://www.manjaro.org Manjaron kotisivu]

			=== Mint ===
			[[Linux Mint]] on aloittelijoille suunniteltu [[Ubuntu]]un perustuva jakelu. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mint on tarjolla useammalla työpöytäympäristöllä, joita ovat [[Cinnamon]], [[MATE]], [[KDE]] ja [[Xfce]]. Mint tarjoaa erittäin laajan valikoiman ohjelmia, sillä se sisältää [[Debian]]in ja Ubuntun pakettien lisäksi Mintin omat paketit.

			*[https://www.linuxmint.com/ Mintin kotisivu]
			*[http://linuxmint-fi.info/ Suomenkielinen Linux Mint -sivusto]

			=== MX Linux ===

			[[MX Linux]] on Debian-pohjainen keskisuuri Linux. Se on helpohko asentaa ja käyttää. Lisäksi se on melko kevyt ja vakaa. Se pohjautuu alkuaan Mepis-Linuxiin. Debianin ohjelmien lisäksi siinä on Antix-linuxin ohjelmia. Työpöytä on Xfce, jonka toteutus tässä muistuttaa hieman Gnomea. Antix-apuohjelmilla voi esimerkiksi tuottaa oman .iso-kuvan kättössä olevasta MX Linuxista.

			*[https://mxlinux.org/ MX Linux] MX Linuxin virallinen kotisivu

			=== openSUSE ===
			[[openSUSE]] on alun perin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI\|graafinen]] että [[TUI\|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.

			*[https://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
			*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]

			=== Ubuntu ===
			[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Ubuntu käyttää [[Unity]]-työpöytäympäristöä, mutta siitä on saatavilla muita työpöytäympäristöjä käyttäviä rinnakkaisversioita kuten [[KDE]]-pohjainen [[Kubuntu]], [[Xfce]]-pohjainen [[Xubuntu]] ja [[LXDE]]-pohjainen [[Lubuntu]]. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 9kk - 5 vuotta.

			englanniksi:
			*[https://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
			*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
			suomeksi:
			*[https://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
			*[https://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
			*[https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa

			==Katso myös==
			*[[Aloittelijalle]]
			*[[Jakelu]]

			[[Luokka:Ohjeet]]
			[[Luokka:Jakelut]]

176.10.99.200: Ohjattu uudempaan artikkeliin

2021-12-27T22:08:10Z

Ohjattu uudempaan artikkeliin

← Vanhempi versio		Versio 28. joulukuuta 2021 kello 01.08
Rivi 1:		Rivi 1:
	On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut\|jakelupaketteja]] (''ohjelmakokonaisuuksia'', ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?\|täältä.]]		#OHJAUS [[Suositeltavat Linux-jakelut]]

	~~Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät työpöytäkäyttöön sopivat jakelut. Useimmat käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.~~

	~~==Jakeluperusteista==~~
	~~Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.~~

	~~Jakeluperusteista enemmän [[Jakelu]]-artikkelin osiossa [[Jakelu~~#~~Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?\|Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?]] Lyhyesti:~~
	* Sama kuin kavereilla: näin hänen on helpompi auttaa
	* Yleinen ja tunnettu: apua löytyy netistä, tukea saa tuntemattomiltakin
	* Alkeiskirjan mukana: tarkkoja ohjeita, huolehdi ettei vanhentunut
	* Kokeile esittelylevyä: näet että toimii, et vaaranna entistä järjestelmää
	* Mieti päivitystiheyttä: haluatko uusinta vai vakaata, harrastukseen vai työntekoon?
	* Valinta-apulaiset: nettirobotti kyselee tarpeitasi ja suosittelee jakelua

	Kielituki sisältyy yksittäisiin ohjelmiin, jakelulla on siltä osin väliä lähinnä asennusohjelman osalta (paitsi minijakeluissa, joista kielituki saattaa puuttua). Tärkeämpää on että jakelu on Suomessa yleinen, ettei tukea joudu hakemaan kiinaksi.

	~~==Jakeluesittely==~~
	~~=== Arch Linux ===~~
	[[~~Arch~~ Linux~~]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu ARM, ARM64, i686~~- sekä x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Kyseessä on ns. rullaava jakelu, eli sen paketit päivittyvät heti kun uudempia versioita on saatavilla. Virallisten pakettivarastojen tarjotessa myös uusimpia saatavilla olevia paketteja, tarkoittaen uusimpien Linux-ytimien, ajurien, sovellusten sekä ohjelmakirjastojen tarjoamat kehitysaskeleet ovat vaivattomasti käyttäjän saatavilla, vaikkakin myös vakaita, pitkän tuen sisältäviä paketteja on tarjolla, jonka takia osaavissa käsissä Arch Linux soveltuu käytännössä kaikkeen, työasemasta, toimistotyöskentelyyn, pelaamiseen kuin myös palvelimeksi.

	Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.

	*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
	*[https://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]

	~~=== Debian GNU/Linux ===~~
	[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta\|pakettivalikoima]] on mahdollisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein (yksi poikkeus tähän näyttää olevan TeX-ladontajärjestelmään liityvät paketit). Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä, neljä DVD:tä tai kaksi BDXL-levyä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään Debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
	*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]
	*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]

	~~=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===~~
	[[Fedora]] (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen [[Red Hat]]in julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, [[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset asennettavat [[live-cd]]:t sekä pieni verkkoasennuslevy. [[Paketinhallinta]] on [[RPM]]-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

	Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.

	*[https://getfedora.org/ Fedoran kotisivu]
	*[https://www.redhat.com Red Hatin kotisivu]

	~~=== Gentoo ===~~
	Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim. Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

	*[https://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]

	~~=== Manjaro ===~~

	[[Manjaro]] on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii aloittelijasta kokeneemmallekin Linux-käyttäjälle, kuin myös Windowsista Linuxin pariin siirtyvälle, joka haluaa tuen eri Windows-ohjelmistoille, kuin peleille mahdollisimman kivuttomasti.
	Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE-, XFCE- sekä GNOME-työpöytäympäristöille. Yhteisöversioista löytyy eksoottisempia työpöytäympäristöjä ja ikkunointiohjelmia. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin, mutta kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti.
	Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin [[AUR]]-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa.
	~~Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii myös kokeilijalle, joka ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse.~~

	* [https://www.manjaro.org Manjaron kotisivu]

	~~=== Mint ===~~
	[[Linux Mint]] on aloittelijoille suunniteltu [[Ubuntu]]un perustuva jakelu. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mint on tarjolla useammalla työpöytäympäristöllä, joita ovat [[Cinnamon]], [[MATE]], [[KDE]] ja [[Xfce]]. Mint tarjoaa erittäin laajan valikoiman ohjelmia, sillä se sisältää [[Debian]]in ja Ubuntun pakettien lisäksi Mintin omat paketit.

	*[https://www.linuxmint.com/ Mintin kotisivu]
	*[http://linuxmint-fi.info/ Suomenkielinen Linux Mint -sivusto]

	~~=== MX Linux ===~~

	[[MX Linux]] on Debian-pohjainen keskisuuri Linux. Se on helpohko asentaa ja käyttää. Lisäksi se on melko kevyt ja vakaa. Se pohjautuu alkuaan Mepis-Linuxiin. Debianin ohjelmien lisäksi siinä on Antix-linuxin ohjelmia. Työpöytä on Xfce, jonka toteutus tässä muistuttaa hieman Gnomea. Antix-apuohjelmilla voi esimerkiksi tuottaa oman .iso-kuvan kättössä olevasta MX Linuxista.

	*[https://mxlinux.org/ MX Linux] MX Linuxin virallinen kotisivu

	~~=== openSUSE ===~~
	[[openSUSE]] on alun perin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI\|graafinen]] että [[TUI\|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.

	*[https://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
	*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]

	~~=== Ubuntu ===~~
	[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Ubuntu käyttää [[Unity]]-työpöytäympäristöä, mutta siitä on saatavilla muita työpöytäympäristöjä käyttäviä rinnakkaisversioita kuten [[KDE]]-pohjainen [[Kubuntu]], [[Xfce]]-pohjainen [[Xubuntu]] ja [[LXDE]]-pohjainen [[Lubuntu]]. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 9kk - 5 vuotta.

	~~englanniksi:~~
	*[https://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
	*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
	~~suomeksi:~~
	*[https://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
	*[https://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
	*[https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa

	~~==Katso myös==~~
	*[[Aloittelijalle]]
	*[[Jakelu]]

	~~[[Luokka:Ohjeet]]~~
	~~[[Luokka:Jakelut~~]]

Foliohattu: /* Arch Linux */

2021-12-23T16:42:55Z

Arch Linux

← Vanhempi versio		Versio 23. joulukuuta 2021 kello 19.42
Rivi 18:		Rivi 18:
	==Jakeluesittely==		==Jakeluesittely==
	=== Arch Linux ===		=== Arch Linux ===
	[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu ARM, ARM64, i686- sekä x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Kyseessä on ns. rullaava jakelu, eli sen paketit päivittyvät heti kun uudempia versioita on saatavilla. Virallisten pakettivarastojen tarjotessa myös uusimpia saatavilla olevia paketteja, tarkoittaen uusimpien Linux-ytimien, ajurien, sovellusten sekä ohjelmakirjastojen tarjoamat kehitysaskeleet ovat vaivattomasti käyttäjän saatavilla, vaikkakin myös vakaita, pitkän tuen sisältäviä paketteja on tarjolla, jonka takia osaavissa käsissä Arch Linux soveltuu ~~lähes~~ kaikkeen, työasemasta, toimistotyöskentelyyn, pelaamiseen kuin myös palvelimeksi.		[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu ARM, ARM64, i686- sekä x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Kyseessä on ns. rullaava jakelu, eli sen paketit päivittyvät heti kun uudempia versioita on saatavilla. Virallisten pakettivarastojen tarjotessa myös uusimpia saatavilla olevia paketteja, tarkoittaen uusimpien Linux-ytimien, ajurien, sovellusten sekä ohjelmakirjastojen tarjoamat kehitysaskeleet ovat vaivattomasti käyttäjän saatavilla, vaikkakin myös vakaita, pitkän tuen sisältäviä paketteja on tarjolla, jonka takia osaavissa käsissä Arch Linux soveltuu käytännössä kaikkeen, työasemasta, toimistotyöskentelyyn, pelaamiseen kuin myös palvelimeksi.

	Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.		Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.

Foliohattu: /* Aiheesta muualla */ toimimaton jakelun valinta linkki poistettu, uskon, että voisi tehdä ihan oman, käyttäjäystävällisen jakelun valinta-artikkelin wikiin

2021-12-23T07:05:24Z

Aiheesta muualla: toimimaton jakelun valinta linkki poistettu, uskon, että voisi tehdä ihan oman, käyttäjäystävällisen jakelun valinta-artikkelin wikiin

← Vanhempi versio		Versio 23. joulukuuta 2021 kello 10.05
Rivi 84:		Rivi 84:
	*[[Aloittelijalle]]		*[[Aloittelijalle]]
	*[[Jakelu]]		*[[Jakelu]]

	~~==Aiheesta muualla==~~
	*[http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?lang=fi Zegenie Studiosin] {{vanhentunut linkki}} tekemä jakeluvalitsin (suomenkielinen)

	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]
	[[Luokka:Jakelut]]		[[Luokka:Jakelut]]

Foliohattu: /* Debian GNU/Linux */

2021-12-23T07:02:22Z

Debian GNU/Linux

← Vanhempi versio		Versio 23. joulukuuta 2021 kello 10.02
Rivi 26:		Rivi 26:

	=== Debian GNU/Linux ===		=== Debian GNU/Linux ===
	[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta\|pakettivalikoima]] on mahdollisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein (yksi poikkeus tähän näyttää olevan TeX-ladontajärjestelmään liityvät paketit). Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä, neljä DVD:tä tai kaksi BDXL-levyä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään Debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix~~]], [[MEPIS~~]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.		[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta\|pakettivalikoima]] on mahdollisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein (yksi poikkeus tähän näyttää olevan TeX-ladontajärjestelmään liityvät paketit). Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä, neljä DVD:tä tai kaksi BDXL-levyä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään Debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
	*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]		*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]
	*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]		*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]

Foliohattu: artikkelia päivitetty

2021-12-23T06:59:48Z

artikkelia päivitetty

← Vanhempi versio		Versio 23. joulukuuta 2021 kello 09.59
Rivi 18:		Rivi 18:
	==Jakeluesittely==		==Jakeluesittely==
	=== Arch Linux ===		=== Arch Linux ===
	[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.		[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu ARM, ARM64, i686- sekä x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Kyseessä on ns. rullaava jakelu, eli sen paketit päivittyvät heti kun uudempia versioita on saatavilla. Virallisten pakettivarastojen tarjotessa myös uusimpia saatavilla olevia paketteja, tarkoittaen uusimpien Linux-ytimien, ajurien, sovellusten sekä ohjelmakirjastojen tarjoamat kehitysaskeleet ovat vaivattomasti käyttäjän saatavilla, vaikkakin myös vakaita, pitkän tuen sisältäviä paketteja on tarjolla, jonka takia osaavissa käsissä Arch Linux soveltuu lähes kaikkeen, työasemasta, toimistotyöskentelyyn, pelaamiseen kuin myös palvelimeksi.

			Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.

	*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]		*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
Rivi 24:		Rivi 26:

	=== Debian GNU/Linux ===		=== Debian GNU/Linux ===
	[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta\|pakettivalikoima]] on mahdollisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein (yksi poikkeus tähän näyttää olevan TeX-ladontajärjestelmään liityvät paketit). Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä, neljä ~~dvd~~:tä tai kaksi BDXL-levyä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään Debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.		[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta\|pakettivalikoima]] on mahdollisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein (yksi poikkeus tähän näyttää olevan TeX-ladontajärjestelmään liityvät paketit). Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä, neljä DVD:tä tai kaksi BDXL-levyä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään Debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
	*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]		*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]
	*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]		*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
	*[http://www.debian.fi/ debian.fi-wiki] suomalaisille käyttäjille ja kehittäjille

	=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===		=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===
Rivi 76:		Rivi 77:
	*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]		*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
	suomeksi:		suomeksi:
	*[~~http~~://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])		*[https://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
	*[https://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]		*[https://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
	*[https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa		*[https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa

LinuxMan: /* Gentoo */

2020-11-20T06:33:30Z

Gentoo

← Vanhempi versio		Versio 20. marraskuuta 2020 kello 09.33
Rivi 38:		Rivi 38:

	=== Gentoo ===		=== Gentoo ===
	Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.		Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim. Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

	*[https://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]		*[https://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]

Foliohattu (1. heinäkuuta 2020 kello 15.12)

2020-07-01T15:12:37Z

← Vanhempi versio		Versio 1. heinäkuuta 2020 kello 18.12
Rivi 18:		Rivi 18:
	==Jakeluesittely==		==Jakeluesittely==
	=== Arch Linux ===		=== Arch Linux ===
	[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. ~~Pakettivalikoima~~ on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.		[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Virallisten pakettilähteiden pakettivalikoima on melko laaja, mutta [[Arch User Repository]]stä periaatteessa löytyy kaikki mitä kuvitella voi. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.

	*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]		*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
Rivi 46:		Rivi 46:
	[[Manjaro]] on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii aloittelijasta kokeneemmallekin Linux-käyttäjälle, kuin myös Windowsista Linuxin pariin siirtyvälle, joka haluaa tuen eri Windows-ohjelmistoille, kuin peleille mahdollisimman kivuttomasti.		[[Manjaro]] on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii aloittelijasta kokeneemmallekin Linux-käyttäjälle, kuin myös Windowsista Linuxin pariin siirtyvälle, joka haluaa tuen eri Windows-ohjelmistoille, kuin peleille mahdollisimman kivuttomasti.
	Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE-, XFCE- sekä GNOME-työpöytäympäristöille. Yhteisöversioista löytyy eksoottisempia työpöytäympäristöjä ja ikkunointiohjelmia. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin, mutta kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti.		Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE-, XFCE- sekä GNOME-työpöytäympäristöille. Yhteisöversioista löytyy eksoottisempia työpöytäympäristöjä ja ikkunointiohjelmia. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin, mutta kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti.
	Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin AUR-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa.		Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin [[AUR]]-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa.
	Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii myös kokeilijalle, joka ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse.		Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii myös kokeilijalle, joka ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse.