Kahden oletusreitin käyttö - Muutoshistoria

80.83.4.132: /* Ratkaisu */

2018-01-04T23:38:28Z

Ratkaisu

← Vanhempi versio		Versio 5. tammikuuta 2018 kello 02.38
Rivi 77:		Rivi 77:
	<tt>ip</tt>-komento ei välttämättä laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan saatetaan joutua tyhjentämään vanhat asetukset reititysjärjestelmän välimuistista ennen kuin uudet muutokset ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla <tt>ip route flush cache</tt>.		<tt>ip</tt>-komento ei välttämättä laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan saatetaan joutua tyhjentämään vanhat asetukset reititysjärjestelmän välimuistista ennen kuin uudet muutokset ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla <tt>ip route flush cache</tt>.

	Nyt homman pitäisi toimia. Vaikka <tt>main</tt>-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi ~~normaalitilanteessa~~ joutua, kannattaa silti sinnekin jotain järkevää laittaa.		Nyt homman pitäisi toimia. Vaikka <tt>main</tt>-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi tässä esimerkissä käytetyillä asetuksilla joutua, kannattaa silti sinnekin jotain järkevää laittaa.

	Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot (route) häviävätkin automaattisesti kun verkkoliityntä sammutetaan, jäävät reitityssäännöt (rule) kuitenkin edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.		Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot (route) häviävätkin automaattisesti kun verkkoliityntä sammutetaan, jäävät reitityssäännöt (rule) kuitenkin edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.

80.83.4.132: /* Ratkaisu */

2018-01-04T23:33:57Z

Ratkaisu

← Vanhempi versio		Versio 5. tammikuuta 2018 kello 02.33
Rivi 75:		Rivi 75:
	32767: from all lookup default		32767: from all lookup default

	<tt>ip</tt>-komento ei laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan asetukset ~~pitää vielä erikseen ottaa käyttöön~~ ennen kuin ne ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla ip route flush cache.		<tt>ip</tt>-komento ei välttämättä laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan saatetaan joutua tyhjentämään vanhat asetukset reititysjärjestelmän välimuistista ennen kuin uudet muutokset ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla <tt>ip route flush cache</tt>.

	Nyt homman pitäisi toimia. Vaikka <tt>main</tt>-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, kannattaa silti sinnekin jotain järkevää laittaa.		Nyt homman pitäisi toimia. Vaikka <tt>main</tt>-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, kannattaa silti sinnekin jotain järkevää laittaa.

	Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti kun verkkoliityntä sammutetaan, jäävät reitityssäännöt kuitenkin edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.		Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot (route) häviävätkin automaattisesti kun verkkoliityntä sammutetaan, jäävät reitityssäännöt (rule) kuitenkin edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.

	[[Luokka:Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

80.83.8.47 (23. maaliskuuta 2009 kello 14.58)

2009-03-23T14:58:28Z

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2009 kello 17.58
Rivi 7:		Rivi 7:
	ifconfig eth1 172.16.1.2 netmask 255.255.255.0 up		ifconfig eth1 172.16.1.2 netmask 255.255.255.0 up

	Uudet Linux-asennukset laittavat oletuksena reititystietoihinsa reitin kummallekin aliverkolle, mutta jos se pitäisi tehdä itse, niin se tapahtuisi komennolla <tt>[[route]]</tt>:		Uudet Linux-asennukset laittavat oletuksena reititystietoihinsa reitin kummallekin aliverkolle, mutta jos se pitäisi tehdä itse, niin perinteisesti se tapahtuisi komennolla <tt>[[route]]</tt>:
	route add -net 192.168.1.0 eth0		route add -net 192.168.1.0 eth0
	route add -net 172.16.1.0 eth1		route add -net 172.16.1.0 eth1

Pb (4. maaliskuuta 2009 kello 23.07)

2009-03-04T23:07:12Z

← Vanhempi versio		Versio 5. maaliskuuta 2009 kello 02.07
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~==Ratkaistava ongelma==~~		Oletetaan, että halutaan saada yhdelle Linux-koneelle useampi [[IP]]-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien kautta ja molempien aliverkkojen kautta on myös pääsy ulkomaailmaan.

	~~Halutaan~~ saada yhdelle koneelle useampi [[IP]]-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien kautta ja molempien aliverkkojen kautta on myös pääsy ulkomaailmaan.

	Itse IP-osoitteen antamisessa ei ole ongelmaa, kun koneellehan saa helposti useamman IP-osoitteen käyttämällä useampaa fyysistä verkkoliityntää tai käyttämällä fyysisen verkkoliitynnän lisänä virtuaalisia verkkolaitteita <tt>eth0:1</tt>, <tt>eth0:2</tt> jne.		Itse IP-osoitteen antamisessa ei ole ongelmaa, kun koneellehan saa helposti useamman IP-osoitteen käyttämällä useampaa fyysistä verkkoliityntää tai käyttämällä fyysisen verkkoliitynnän lisänä virtuaalisia verkkolaitteita <tt>eth0:1</tt>, <tt>eth0:2</tt> jne.
Rivi 38:		Rivi 36:

	Mutta entäs, jos paketin lähettäjäosoitteena olikin tuo 172.16.1.2 ja kohteena edelleenkin tuo 10.11.12.13? Sillekin reitityspäätös tehdään samalla tavalla, joten paketti päätyy eth0-laitteen takana olevalle reitittimelle 192.168.1.1, mikä on väärin, ja monissa tapauksissa tuo reititin ei edes suostu välittämään IP-osoitteen 172.16.1.2 lähettämää liikennettä. Tuo lähettäjäosoite voi vaihdella siksi, että verkkoon kommunikoiva ohjelma saattaa nimenomaan haluta käyttää sitä, tai paketti voi olla vaikkapa paluuliikennettä siihen kun joku muu kone on halunnut keskustella nimenomaan osoitteen 172.16.1.2 kanssa.		Mutta entäs, jos paketin lähettäjäosoitteena olikin tuo 172.16.1.2 ja kohteena edelleenkin tuo 10.11.12.13? Sillekin reitityspäätös tehdään samalla tavalla, joten paketti päätyy eth0-laitteen takana olevalle reitittimelle 192.168.1.1, mikä on väärin, ja monissa tapauksissa tuo reititin ei edes suostu välittämään IP-osoitteen 172.16.1.2 lähettämää liikennettä. Tuo lähettäjäosoite voi vaihdella siksi, että verkkoon kommunikoiva ohjelma saattaa nimenomaan haluta käyttää sitä, tai paketti voi olla vaikkapa paluuliikennettä siihen kun joku muu kone on halunnut keskustella nimenomaan osoitteen 172.16.1.2 kanssa.


	==Ratkaisu==		==Ratkaisu==

	Ratkaisu ongelmaan on se, että Linuxille voi tehdä useamman reititystaulun, ja sitten liikenteen lähettäjäosoitteen perusteella valitaan, mitä taulua käytetään.		Ratkaisu ongelmaan on se, että Linuxille voi tehdä useamman reititystaulun, ja sitten liikenteen lähettäjäosoitteen perusteella valitaan, mitä taulua käytetään.

	Tuo aiemmin käytetty <tt>route</tt>-käsky ei enää kelpaa, koska se käyttää aina oletustaulua eikä sille voi kertoa, että reititystieto halutaankin johonkin toiseen. Pitää käyttää uudempaa työkalua <tt>ip</tt>, johon on rakennettu myös <tt>ifconfig</tt>:n ja oikeastaan lähes kaikkien muidenkin verkon konfigurointiin tarvittavien komentojen toiminnallisuus.		Tuo aiemmin käytetty <tt>route</tt>-käsky ei enää kelpaa, koska se käyttää aina oletustaulua eikä sille voi kertoa, että reititystieto halutaankin johonkin toiseen. Pitää käyttää uudempaa työkalua <tt>[[ip]]</tt>, johon on rakennettu myös <tt>ifconfig</tt>in ja oikeastaan lähes kaikkien muidenkin verkon konfigurointiin tarvittavien komentojen toiminnallisuus.

	Ensimmäisenä voisi katsoa, että mitä reitityssääntöjä koneessa on komennolla <tt>ip rule show</tt>:		Ensimmäisenä voisi katsoa, että mitä reitityssääntöjä koneessa on komennolla <tt>ip rule show</tt>:
Rivi 51:		Rivi 47:
	32767: from all lookup default		32767: from all lookup default

	Eli koneessa on siis kolme reitityssääntöä, ja aiemmin kerrottua reitityspäätösprosessia pitääkin laajentaa. Reitityspäätöstä tehdessään käyttöjärjestelmä käy ensimmäisenä läpi nuo säännöt prioriteettijärjestyksessä (~~Rivin~~ ensimmäinen numero).		Eli koneessa on siis kolme reitityssääntöä, ja aiemmin kerrottua reitityspäätösprosessia pitääkin laajentaa. Reitityspäätöstä tehdessään käyttöjärjestelmä käy ensimmäisenä läpi nuo säännöt prioriteettijärjestyksessä (rivin ensimmäinen numero).

	Ensimmäisessä säännössä sanotaan, että sitä käytetään, mikäli lähettäjäosoitteena on mikä tahansa (''from all''), ja käytetään reititystaulua, joka on nimetty nimelle ''local''. Mikäli siellä mikään reititystieto ei täsmännyt kokeillaan seuraavaa sääntöä.		Ensimmäisessä säännössä sanotaan, että sitä käytetään, mikäli lähettäjäosoitteena on mikä tahansa (''from all''), ja käytetään reititystaulua, joka on nimetty nimelle ''local''. Mikäli siellä mikään reititystieto ei täsmännyt kokeillaan seuraavaa sääntöä.
Rivi 81:		Rivi 77:
	<tt>ip</tt>-komento ei laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan asetukset pitää vielä erikseen ottaa käyttöön ennen kuin ne ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla ip route flush cache.		<tt>ip</tt>-komento ei laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan asetukset pitää vielä erikseen ottaa käyttöön ennen kuin ne ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla ip route flush cache.

	Nyt homman pitäisi toimia. Vaikka ~~tuonne~~ <tt>main</tt>-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, ~~mutta~~ silti sinnekin ~~kannattaa~~ jotain järkevää laittaa.		Nyt homman pitäisi toimia. Vaikka <tt>main</tt>-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, kannattaa silti sinnekin jotain järkevää laittaa.

	Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, ~~niin~~ reitityssäännöt kuitenkin ~~jäävät~~ edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.		Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti kun verkkoliityntä sammutetaan, jäävät reitityssäännöt kuitenkin edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.

	[[Luokka:Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

LP: siirsi sivun Source Routing Linuxissa uudelle nimelle Kahden oletusreitin käyttö: source routingillä toinen merkitys

2009-03-02T13:28:54Z

siirsi sivun Source Routing Linuxissa uudelle nimelle Kahden oletusreitin käyttö: source routingillä toinen merkitys

← Vanhempi versio	Versio 2. maaliskuuta 2009 kello 16.28
(ei mitään eroa)

Heikki: kh, wikimuotoilua

2009-02-26T18:39:43Z

kh, wikimuotoilua

Näytä muutokset

Heikki: luokitus

2009-02-25T21:12:03Z

luokitus

← Vanhempi versio		Versio 26. helmikuuta 2009 kello 00.12
Rivi 94:		Rivi 94:

	Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, niin reitityssäännöt kuitenkin jäävät edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.		Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, niin reitityssäännöt kuitenkin jäävät edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.

			[[Luokka:Verkko]]
			[[Luokka:Ohjeet]]

83.102.22.191: Kielenhuoltoa

2009-02-25T17:42:33Z

Kielenhuoltoa

83.102.22.191: Ak: Uusi sivu: ==Ratkaistava ongelma== Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien ...

2009-02-25T17:32:15Z

Ak: Uusi sivu: ==Ratkaistava ongelma== Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien ...

Uusi sivu

==Ratkaistava ongelma==

Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien kautta ja molempien aliverkkojen kautta on myö pääsy ulkomaailmaan.

Itse IP-osoitteen antamisessa ei ole ongelmaa kun koneellehan saa helposti useamman IP-osoitteen käyttämällä useampaa fyysistä verkkoliityntää tai käyttämällä fyysisen verkkoliitynnän lisänä virtuaalisia verkkolaitteita eth0:1, eth0:2 jne..

Verkkokorteille voi antaa IP-osoitteita komennolla ifconfig. Esim:

ifconfig eth0 192.168.1.2 netmask 255.255.255.0 up
ifconfig eth1 172.16.1.2 netmask 255.255.255.0 up

Uudet Linux-asennukset laittavat oletuksena reititystietoihinsa reitin noille kummallekin aliverkolle, mutta jos se pitäisi tehdä itse, niin se tapahtuisi komennolla route.

route add -net 192.168.1.0 eth0
route add -net 172.16.1.0 eth1

Tässä vaiheessa koneella voi kommunokoida kummassakin aliverkossa olevien muiden koneiden kanssa, mutta mikäli laitteella halutaan päästä myös muualle, niin koneelle pitää kertoa myös oletusreitti. Oletetaan, että verkkoylläpito (tai operaattori) on antanut oman aliverkkonsa oletusyhdyskäytävän osoitteeksi xxx.xxx.xxx.1 -osoitteen. Perinteiset verkkoasetukset joskus aiemmin tehnyt tekisi luultavasti seuraavat komennot.

route add default gw 192.168.1.1
route add default gw 172.16.1.1

Miksi tämä ei toimi ?
Jotta ymmärrettäisiin, miksi yllä oleva konfiguraatio ei toimi pitää ymmärtää, kuinka Linuxin reititys toimii.

Ensinnä pitää ymmärtää, kuinka verkkopeite (netmask) toimii. Verkkopeitteen ymmärtää helpommin, mikäli kirjoittaa sen binaarilukuna eli 255.255.255.0 => 11111111.11111111.11111111.00000000. Tuosta näemme helposti, että maskissa on 24 ykköstä, joten verkkomaskin tarkkuus on 24, ja joissain yhteyksissä tuollainen verkkomaski ilmoitetaankin IP-osoitteen yhteydessä muodossa A.B.C.D/24.

Mikäli kohdeosoitteena olisi esimerkiksi IP-osoite 10.11.12.13, niin se binaariluvuksi kirjoitettuna on 00001010.00001011.00001100.00001101, ja mikäli tuota tarkastellaa verkkomaskin /24 kanssa, niin silloin 24 tutkitaan ainoastaan 24 ensimmäistä bittiä, joten tuossa IP-osoitteessa oleva 13 voi olla ihan mitä tahansa ja se silti on samassa aliverkossa.

Sitten tarkastellaan kuinka IP-paketin reitti määräytyy. Ensinnä käyttöjärjestelmä järjestää reititystaulussa olevat tiedot siten, että tarkimmat reittimääreet ovat ensimmäisenä. Eli tässä tapauksessa ensimmäisenä ovat nuo aliverkkojen reitit ja niiden jälkeen reitit oletusyhdyskäytävän kautta.

Kernel IP routing table
Destination Gateway Genmask Flags MSS Window irtt Iface
192.168.1.0 0.0.0.0 255.255.255.0 U 0 0 0 eth0
172.16.1.0 0.0.0.0 255.255.255.0 U 0 0 0 eth1
0.0.0.0 192.168.1.1 0.0.0.0 UG 0 0 0 eth0
0.0.0.0 172.16.1.1 0.0.0.0 UG 0 0 0 eth1

Yrittäessään reitittää pakettia kohdeosoitteeseen 10.11.12.13 käyttöjärjestelmä käy tuota listaa läpi järjestyksessä. Kun löytyy ensimmäisen tieto, johon tuo IP-osoite sopii, käytetään siinä olevaa reititystietoa. Eli reitityspäätös tapahtuu seuraavasti.

Ensimmäisellä rivillä maski on 255.255.255.0, joten reititettävän paketin osoite maskattuna on 10.11.12.X ja reititystiedon kohteen osoite on 192.168.1.X => Eivät ole samat.

Toisella rivillä on sama maski, eikä osoite 10.11.12.X täsmää myöskään tällä rivillä olevan kohteen 172.16.1.X kanssa.

Kolmannella rivillä on maskina 0.0.0.0, eli ei yhtään merkitsevää bittiä, siispä reititettävän paketin osoite on maskattuna X ja reitystiedossa olevan kohteen osoite on maskattuna myöskin X => Osoitteet ovat samat, ja siis käytetään tällä rivillä määriteltyä reititystietoa eli yhdyskäytävänä käytetään laitetta 192.168.1.1, joka löytyy laitteen eth0 takaa.

Mutta entäs jos paketin lähettäjäosoitteena olikin tuo 172.16.1.2 ja kohteena edelleenkin tuo 10.11.12.13? Sillekin reitityspäätös tehdään samalla tavalla, joten paketti päätyy eth0-laitteen takana olevalle reitittimelle 192.168.1.1, mikä on väärin, ja monissa tapauksissa tuo reititin ei edes suostu välittämään IP-osoitteen 172.16.1.2 lähettämää liikennettä. Tuo lähettäjäosoite voi vaihdella siksi, että verkkoon kommunikoiva ohjelma saattaa nimenomaan haluta käyttää sitä, tai paketti voi olla vaikkapa paluuliikennettä siihen kun joku muu kone on halunnut keskustella nimenomaan osoitteen 172.16.1.2 kanssa.

==Ratkaisu==

Ratkaisu ongelmaan on se, että Linuxille voi tehdä useamman reitystaulun, ja sitten liikenteen lähettäjäosoitteen perusteella valitaan, mitä taulua käytetään.

Tuo aiemmin käytetty route-käsky ei enää kelpaa, koska se käyttää aina oletustaulua eikä sille voi kertoa, että reititystieto halutaankin johonkin toiseen. Pitää käyttää uudempaa työkalua ip, johon on rakennettu myös ifconfig:n ja oikeastaan lähes kaikkien muidenkin verkon konfigurointiin tarvittavien komentojen toiminnallisuus.

Ensimmäisenä voisi katsoa, että mitä reitityssääntöjä koneessa on komennolla ip rule show

0: from all lookup local
32766: from all lookup main
32767: from all lookup default

Eli koneessa on siis kolme reitityssääntöä, ja aiemmin kerrottua reitityspäätösprosessia pitääkin laajentaa. Reitityspäätöstä tehdessään käyttöjärjestelmä käy ensimmäisenä läpi nuo säännöt prioriteettijärjestyksessä (Rivin ensimmäinen numero).

Ensimmäisessä säännössä sanotaan, että sitä käytetään, mikäli lähettäjäosoitteena on mikä tahansa (from all), ja käytetään reititystaulua, joka on nimetty nimelle local. Mikäli siellä mikään reititystieto ei täsmännyt kokeillaan seuraavaa sääntöä.

Myös toinen sääntö pätee kaikille paketeille (from all), ja tällä kertaa katsotaan reititystaulusta, jonka nimi on main. Tämä main on se taulu, jota vanhan tyylinen route-komento muokkaa.

Kolmanteen sääntöön ei yleensä ikinä päästä, ja useimmissa tapauksissa tuossa default-reititystaulussa, ei edes ole yhtään mitään.

Voimme siis ratkaista ongelmamme tekemällä molemmille oletusreiteille oman reititystaulun. Uusia reititystauluja luodessa niille voi käyttää nimiä ainoastaan, mikäli nimet ja id-numerot on mainittuna tiedostossa /etc/iproute2/rt_tables muodossa "numero nimi" ja jokainen omalla rivillään. Tässä tapauksessa ei välttämättä nimi selvennä, jos käytämme id-numeroita 192 ja 172, niin muistanemme pelkästä numerostanu minkä reitityksestä on kyse

ip route add 192.168.1.0/24 dev eth0 table 192
ip route add default via 192.168.1.1 dev eth0 table 192
ip route add 172.16.1.0/24 dev eth1 table 172
ip route add default via 172.16.1.1 dev eth1 table 172

(Reititystaulun sisällön voi katsoa komennolla ip route show table <table id>)

Ja kun molemmat reititystaulut on lisätty, niin sitten lisätään kummallekin reitityssääntö, jossa kerrotaan koska noita tauluja pitää käyttää. Säännöt ovat yksinkertaiset, jos lähettäjänä on osoite aliverkosta 192.168.1.0/24 (from 192.168.1.0/24), niin käytetään taulua, jonka id on 192 (table 192). Ja vastaavalla tavalla toiselle aliverkolle.

ip rule add from 192.168.1.0/24 table 192
ip rule add from 172.16.1.0/24 table 172

Mikäli "ip rule add" -komentoon ei kerrota prioriteettia, niin sääntö menee tuolla aiemmin olevien eteen ja nyt jos katsotaan reitityssäännöt uudestaan, niin se näyttänee tältä.

0: from all lookup local
32764: from 172.16.1.0/24 lookup 172
32765: from 192.168.1.0/24 lookup 192
32766: from all lookup main
32767: from all lookup default

Ip-komento ei laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan asetukset pitää vielä erikseen ottaa käyttöön ennenkuin ne ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla ip route flush cache.

Nyt homman ainakin periaatteessa pitäisi toimia. Vaikka tuonne main-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, mutta silti sinnekin kannattaa jotain järkevää laittaa.

Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, niin reitityssäännöt kuitenkin jäävät edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.

← Vanhempi versio		Versio 25. helmikuuta 2009 kello 20.42
Rivi 1:		Rivi 1:
	==Ratkaistava ongelma==		==Ratkaistava ongelma==

	Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien kautta ja molempien aliverkkojen kautta on ~~myö~~ pääsy ulkomaailmaan.		Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien kautta ja molempien aliverkkojen kautta on myös pääsy ulkomaailmaan.

	Itse IP-osoitteen antamisessa ei ole ongelmaa kun koneellehan saa helposti useamman IP-osoitteen käyttämällä useampaa fyysistä verkkoliityntää tai käyttämällä fyysisen verkkoliitynnän lisänä virtuaalisia verkkolaitteita eth0:1, eth0:2 jne..		Itse IP-osoitteen antamisessa ei ole ongelmaa kun koneellehan saa helposti useamman IP-osoitteen käyttämällä useampaa fyysistä verkkoliityntää tai käyttämällä fyysisen verkkoliitynnän lisänä virtuaalisia verkkolaitteita eth0:1, eth0:2 jne..
Rivi 10:		Rivi 10:
	ifconfig eth1 172.16.1.2 netmask 255.255.255.0 up		ifconfig eth1 172.16.1.2 netmask 255.255.255.0 up

	Uudet Linux-asennukset laittavat oletuksena reititystietoihinsa reitin ~~noille~~ kummallekin aliverkolle, mutta jos se pitäisi tehdä itse, niin se tapahtuisi komennolla route.		Uudet Linux-asennukset laittavat oletuksena reititystietoihinsa reitin kummallekin aliverkolle, mutta jos se pitäisi tehdä itse, niin se tapahtuisi komennolla route.

	route add -net 192.168.1.0 eth0		route add -net 192.168.1.0 eth0
	route add -net 172.16.1.0 eth1		route add -net 172.16.1.0 eth1

	Tässä vaiheessa koneella voi ~~kommunokoida~~ kummassakin aliverkossa olevien muiden koneiden kanssa, mutta mikäli laitteella halutaan päästä myös muualle, niin koneelle pitää kertoa myös oletusreitti. Oletetaan, että verkkoylläpito (tai operaattori) on antanut ~~oman~~ aliverkkonsa oletusyhdyskäytävän osoitteeksi xxx.xxx.xxx.1 -osoitteen. Perinteiset verkkoasetukset joskus aiemmin tehnyt tekisi luultavasti seuraavat komennot.		Tässä vaiheessa koneella voi kommunikoida kummassakin aliverkossa olevien muiden koneiden kanssa, mutta mikäli laitteella halutaan päästä myös muualle, niin koneelle pitää kertoa myös oletusreitti. Oletetaan, että verkkoylläpito (tai operaattori) on antanut aliverkkonsa oletusyhdyskäytävän osoitteeksi xxx.xxx.xxx.1 -osoitteen. Perinteiset verkkoasetukset joskus aiemmin tehnyt tekisi luultavasti seuraavat komennot.

	route add default gw 192.168.1.1		route add default gw 192.168.1.1
	route add default gw 172.16.1.1		route add default gw 172.16.1.1

	Miksi tämä ei toimi ?		Miksi tämä ei toimi?
	Jotta ymmärrettäisiin, miksi yllä oleva konfiguraatio ei toimi pitää ymmärtää, kuinka Linuxin reititys toimii.		Jotta ymmärrettäisiin, miksi yllä oleva konfiguraatio ei toimi pitää ymmärtää, kuinka Linuxin reititys toimii.

Rivi 44:		Rivi 44:
	Kolmannella rivillä on maskina 0.0.0.0, eli ei yhtään merkitsevää bittiä, siispä reititettävän paketin osoite on maskattuna X ja reitystiedossa olevan kohteen osoite on maskattuna myöskin X => Osoitteet ovat samat, ja siis käytetään tällä rivillä määriteltyä reititystietoa eli yhdyskäytävänä käytetään laitetta 192.168.1.1, joka löytyy laitteen eth0 takaa.		Kolmannella rivillä on maskina 0.0.0.0, eli ei yhtään merkitsevää bittiä, siispä reititettävän paketin osoite on maskattuna X ja reitystiedossa olevan kohteen osoite on maskattuna myöskin X => Osoitteet ovat samat, ja siis käytetään tällä rivillä määriteltyä reititystietoa eli yhdyskäytävänä käytetään laitetta 192.168.1.1, joka löytyy laitteen eth0 takaa.

	Mutta entäs jos paketin lähettäjäosoitteena olikin tuo 172.16.1.2 ja kohteena edelleenkin tuo 10.11.12.13? Sillekin reitityspäätös tehdään samalla tavalla, joten paketti päätyy eth0-laitteen takana olevalle reitittimelle 192.168.1.1, mikä on väärin, ja monissa tapauksissa tuo reititin ei edes suostu välittämään IP-osoitteen 172.16.1.2 lähettämää liikennettä. Tuo lähettäjäosoite voi vaihdella siksi, että verkkoon kommunikoiva ohjelma saattaa nimenomaan haluta käyttää sitä, tai paketti voi olla vaikkapa paluuliikennettä siihen kun joku muu kone on halunnut keskustella nimenomaan osoitteen 172.16.1.2 kanssa.		Mutta entäs, jos paketin lähettäjäosoitteena olikin tuo 172.16.1.2 ja kohteena edelleenkin tuo 10.11.12.13? Sillekin reitityspäätös tehdään samalla tavalla, joten paketti päätyy eth0-laitteen takana olevalle reitittimelle 192.168.1.1, mikä on väärin, ja monissa tapauksissa tuo reititin ei edes suostu välittämään IP-osoitteen 172.16.1.2 lähettämää liikennettä. Tuo lähettäjäosoite voi vaihdella siksi, että verkkoon kommunikoiva ohjelma saattaa nimenomaan haluta käyttää sitä, tai paketti voi olla vaikkapa paluuliikennettä siihen kun joku muu kone on halunnut keskustella nimenomaan osoitteen 172.16.1.2 kanssa.


Rivi 89:		Rivi 89:
	32767: from all lookup default		32767: from all lookup default

	Ip-komento ei laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan asetukset pitää vielä erikseen ottaa käyttöön ennenkuin ne ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla ip route flush cache.		ip-komento ei laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan asetukset pitää vielä erikseen ottaa käyttöön ennenkuin ne ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla ip route flush cache.

	Nyt homman ainakin periaatteessa pitäisi toimia. Vaikka tuonne main-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, mutta silti sinnekin kannattaa jotain järkevää laittaa.		Nyt homman ainakin periaatteessa pitäisi toimia. Vaikka tuonne main-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, mutta silti sinnekin kannattaa jotain järkevää laittaa.

	Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, niin reitityssäännöt kuitenkin jäävät edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.		Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, niin reitityssäännöt kuitenkin jäävät edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen.