NFS - Muutoshistoria

Heikkiket: Lisätty Palvelin-malline

2019-01-01T20:04:07Z

Lisätty Palvelin-malline

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2019 kello 23.04
Rivi 125:		Rivi 125:
	[[Luokka:Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]
			{{Malline:Palvelin}}

Lahtis: ''' fix

2015-10-26T18:42:50Z

''' fix

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2015 kello 21.42
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[wikipedia:Network_File_System_(protocol)\|~~NFS~~]] ~~eli Network Filesystem~~ on [[Sun Microsystems]]in kehittämä menetelmä tiedostojärjestelmien jakamiseen Unix-järjestelmien välillä. Linuxissa vaihtoehtoina on [[käyttäjä]]tason ja [[ydin]]tason nfs-palvelimet. NFS-protokollasta on käytössä kolme eri versiota, 2, 3 ja 4.		'''NFS''' eli [[wikipedia:Network_File_System_(protocol)\|Network Filesystem]] on [[Sun Microsystems]]in kehittämä menetelmä tiedostojärjestelmien jakamiseen Unix-järjestelmien välillä. Linuxissa vaihtoehtoina on [[käyttäjä]]tason ja [[ydin]]tason nfs-palvelimet. NFS-protokollasta on käytössä kolme eri versiota, 2, 3 ja 4.

	== Palvelin ==		== Palvelin ==

82.181.142.230: /* Katso myös */ +samba

2009-06-07T00:55:10Z

Katso myös: +samba

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2009 kello 03.55
Rivi 110:		Rivi 110:
	==Katso myös==		==Katso myös==
	*[[NFSv4 Fedorassa]]		*[[NFSv4 Fedorassa]]
			*[[Samba]]
	*[[FTP]]		*[[FTP]]
	*[[SFTP]]		*[[SFTP]]

YesPoX: Selitys virheviestille: mount_nfs: can’t access /jako/nettikansio: Permission denied

2009-03-30T23:52:58Z

Selitys virheviestille: mount_nfs: can’t access /jako/nettikansio: Permission denied

← Vanhempi versio		Versio 31. maaliskuuta 2009 kello 02.52
Rivi 81:		Rivi 81:

	Samat nfs-jaot voi liittää useampaan eri hakemistoon mount-komennon valitsimella --bind.		Samat nfs-jaot voi liittää useampaan eri hakemistoon mount-komennon valitsimella --bind.

			'''HUOM!'''

			Liitettäessä NFS-jakoa, ei osoite jaettavaan tiedostoon välttämättä ole sama kuin SMB:llä. Mikäli polku jaettavaan kohteeseen on väärin, valittaa palvelin hieman harhaanjohtavasti käyttäjäoikeuksista tyyliin:
			mount_nfs: can’t access /jako/nettikansio: Permission denied


	== Käyttäjän oikeudet ==		== Käyttäjän oikeudet ==
	[[Käyttäjä]]n oikeudet NFS-jaolla määritellään käyttäjätunnuksen [[UID]]:n (tunnistenumeron) mukaan, tunnuksen nimeä ei tarkisteta. Jos siis käyttäjät on luotu itsenäisesti eri koneille, oikeuksia annetaan satunnaisen käyttäjän oikeuksien mukaan.		[[Käyttäjä]]n oikeudet NFS-jaolla määritellään käyttäjätunnuksen [[UID]]:n (tunnistenumeron) mukaan, tunnuksen nimeä ei tarkisteta. Jos siis käyttäjät on luotu itsenäisesti eri koneille, oikeuksia annetaan satunnaisen käyttäjän oikeuksien mukaan.

	Kaikkien asiakaskoneiden käyttäjätunnukset on siis luotava niin, että ~~nillä~~ on samat UID:t ja [[GID]]:t ([[ryhmä\|ryhmien]] tunnistenumerot) kuin palvelinkoneella, ainakin niiden tunnusten ja ryhmien osalta, jotka omistavat tai saavat käyttää jaon tiedostoja (jos jaossa ei ole järjestelmätiedostoja, järjestelmä-UID:t saavat erota, mikä voi olla oleellista jos käytössä on eri jakeluita tai jopa kokonaan eri käyttöjärjestelmiä).		Kaikkien asiakaskoneiden käyttäjätunnukset on siis luotava niin, että niillä on samat UID:t ja [[GID]]:t ([[ryhmä\|ryhmien]] tunnistenumerot) kuin palvelinkoneella, ainakin niiden tunnusten ja ryhmien osalta, jotka omistavat tai saavat käyttää jaon tiedostoja (jos jaossa ei ole järjestelmätiedostoja, järjestelmä-UID:t saavat erota, mikä voi olla oleellista jos käytössä on eri jakeluita tai jopa kokonaan eri käyttöjärjestelmiä).

	[[NIS]]- tai [[LDAP]]-palveluiden ollessa käytössä UID-numerot ovat valmiiksi samat kaikissa koneissa. Tietyn tunnistenumeron omaavan käyttäjän voi luoda [[useradd]]-komennolla seuraavasti:		[[NIS]]- tai [[LDAP]]-palveluiden ollessa käytössä UID-numerot ovat valmiiksi samat kaikissa koneissa. Tietyn tunnistenumeron omaavan käyttäjän voi luoda [[useradd]]-komennolla seuraavasti:
Rivi 100:		Rivi 106:

	NFS voi käyttää [[kerberos]]-järjestelmää varmistamaan käyttäjät, varmistamaan pakettien eheyden tai estämään salakuuntelu.		NFS voi käyttää [[kerberos]]-järjestelmää varmistamaan käyttäjät, varmistamaan pakettien eheyden tai estämään salakuuntelu.


	==Katso myös==		==Katso myös==

LP: ei avata palomuuria koko maailmalle; tcpwrappers sallii verkkokohtaiset määrittelyt; UID:t /on/ synkronoitava; passwd-kopiointi; tietoturvaa

2009-03-23T09:11:48Z

ei avata palomuuria koko maailmalle; tcpwrappers sallii verkkokohtaiset määrittelyt; UID:t /on/ synkronoitava; passwd-kopiointi; tietoturvaa

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2009 kello 12.11
Rivi 5:		Rivi 5:
	=== Palomuuri ===		=== Palomuuri ===
	NFS käyttää oletuksena porttia 2049, joten avaa kyseinen portti [[palomuuri]]sta komennoilla		NFS käyttää oletuksena porttia 2049, joten avaa kyseinen portti [[palomuuri]]sta komennoilla
	iptables -A INPUT -p tcp --dport 2049 -j ACCEPT		iptables -A INPUT -p tcp --dport 2049 --source $LOCALNET -j ACCEPT
	iptables -A INPUT -p udp --dport 2049 -j ACCEPT		iptables -A INPUT -p udp --dport 2049 -j ACCEPT
	Portin avauskomennot on hyvä lisätä sopivaan käynnistystiedostoon, jotta se suoritettaisiin aina järjestelmän käynnistyessä.		Portin avauskomennot on hyvä lisätä sopivaan käynnistystiedostoon, jotta se suoritettaisiin aina järjestelmän käynnistyessä. Aseta [[ympäristömuuttuja]] LOCALNET tai korvaa se omalla sisäverkon nimellä tai osoitteella, esimerkiksi 192.168.0.0/255.255.255.0

	=== /etc/exports ===		=== /etc/exports ===
	/etc/~~exports-~~[[~~asetustiedosto~~]]n avulla määritellään, mitkä paikalliset tiedostojärjestelmät on mahdollista liittää muualla sijaitsevien koneiden tiedostojärjestelmiin. Tiedoston syntaksi on yksinkertainen:		[[Asetustiedosto]]n /etc/[[exports]] avulla määritellään, mitkä paikalliset tiedostojärjestelmät on mahdollista liittää muualla sijaitsevien koneiden tiedostojärjestelmiin. Tiedoston syntaksi on yksinkertainen:
	/hakemisto sallitut_koneet(liitosparametrit)		/hakemisto sallitut_koneet(liitosparametrit)
	Esimerkiksi:		Esimerkiksi:
Rivi 20:		Rivi 20:
	*<tt>no_root_squash</tt> = Oletuksena kun asiakaskoneen root-käyttäjä hakee tiedostoja, käsitellään ne nobody-käyttäjänä palvelimella. Jos <tt>no_root_squash</tt> on käytössä, on asiakaskoneen root-käyttäjällä samat oikeudet jakoon kuin palvelinkoneen root-käyttäjällä.		*<tt>no_root_squash</tt> = Oletuksena kun asiakaskoneen root-käyttäjä hakee tiedostoja, käsitellään ne nobody-käyttäjänä palvelimella. Jos <tt>no_root_squash</tt> on käytössä, on asiakaskoneen root-käyttäjällä samat oikeudet jakoon kuin palvelinkoneen root-käyttäjällä.
	*<tt>no_subtree_check</tt> = Jos vain osa tallennusmediasta (esim. levyasema) on jaettu, "subtree checking" tarkistaa että asiakaskoneelta pyydetty tiedosto on osa jaettua hakemistoa. no_subtree_checkin nopeuttaa toimintaa jos koko tallennusmedia on jaettu.		*<tt>no_subtree_check</tt> = Jos vain osa tallennusmediasta (esim. levyasema) on jaettu, "subtree checking" tarkistaa että asiakaskoneelta pyydetty tiedosto on osa jaettua hakemistoa. no_subtree_checkin nopeuttaa toimintaa jos koko tallennusmedia on jaettu.
			*<tt>sec</tt> = Määrittelee tietoturvatason [[kerberos]]ta käyttäen. Oletusarvoisesti NFS sallii salakuuntelun, datan muuntamisen jne. (vanhoilla kerneleillä eri syntaksi)
	*<tt>sync</tt> = Kuittaa muutokset asiakaskoneelle vasta sitten, kun ne on fyysisesti kirjoitettu palvelinkoneen levylle (vrt [[sync]]-komento). Sync on oletusasetus, ja sen määritteleminen erikseen aiheuttaa varoituksen.		*<tt>sync</tt> = Kuittaa muutokset asiakaskoneelle vasta sitten, kun ne on fyysisesti kirjoitettu palvelinkoneen levylle (vrt [[sync]]-komento). Sync on oletusasetus, ja sen määritteleminen erikseen aiheuttaa varoituksen.
	*<tt>wdelay</tt> = Palvelin viivästyttää levylle kirjoittamista, jos se epäilee että toinen pyyntö on kiireellisempi. Tämä voi parantaa suorityskykyä vähentämällä erillisten kirjoituskertojen määrää.		*<tt>wdelay</tt> = Palvelin viivästyttää levylle kirjoittamista, jos se epäilee että toinen pyyntö on kiireellisempi. Tämä voi parantaa suorityskykyä vähentämällä erillisten kirjoituskertojen määrää.
Rivi 36:		Rivi 37:

	=== /etc/hosts.allow ja /etc/hosts.deny ===		=== /etc/hosts.allow ja /etc/hosts.deny ===
	/etc/[[hosts.allow]] on asetustiedosto, jossa listataan koneet joilla on oikeus yhdistää palvelimelle ja vastaavasti [[hosts.deny]]ssä listataan ne, joilla ko. oikeutta ei ole. Oletuksena kaikilla koneilla paitsi hosts.denyssä listatuilla on yleensä oikeus yhdistämiseen.		/etc/[[hosts.allow]] on asetustiedosto, jossa listataan koneet joilla on oikeus yhdistää palvelimelle ja vastaavasti [[hosts.deny]]ssä listataan ne, joilla ko. oikeutta ei ole. Oletuksena kaikilla koneilla paitsi hosts.denyssä listatuilla on yleensä oikeus yhdistämiseen. On tavallista kieltää kaikki yhteydet tiedostossa hosts.deny, jolloin seuraavat rivit tiedostossa /etc/hosts.allow sallivat nfs:n käytön tietyille koneille:

	~~Jos systeemi on kuitenkin toisinpäin~~, seuraavat rivit /etc/hosts.~~allowissa~~ sallivat nfs:n käytön tietyille koneille:
	portmap: ip,ip2		portmap: ip,ip2
	lockd: ip,ip2		lockd: ip,ip2
Rivi 45:		Rivi 44:
	statd: ip,ip2		statd: ip,ip2

	Samalla tavalla voi hosts.denyssä estää tiettyjä koneita käyttämästä nfs:ää.		Samalla tavalla voi hosts.denyssä estää tiettyjä koneita käyttämästä nfs:ää. Tiedostoissa voi myös sallia tai kieltää käytön esimerkiksi verkottain: 192.168.0.0/255.255.0.0 sallii yhteydet kaikista paikallisverkoista, joiden ip-osoitteet alkavat 192.168. Katso lähemmin [[man]] hosts_access ([[Tcpwrappers]]).

	=== NFS-palvelun käynnistäminen ===		=== NFS-palvelun käynnistäminen ===
Rivi 83:		Rivi 82:
	Samat nfs-jaot voi liittää useampaan eri hakemistoon mount-komennon valitsimella --bind.		Samat nfs-jaot voi liittää useampaan eri hakemistoon mount-komennon valitsimella --bind.

	== ~~Kirjoitusoikeudet~~ ==		== Käyttäjän oikeudet ==
	~~Pelkkä~~ [[~~tiedostojärjestelmä\|tiedostojärjestelmän~~]] ~~[[mount\|liittäminen]] kirjoitusoikeuksin ei anna tavallisille käyttäjille kirjoitusoikeuksia, vaan ne vaativat että sekä asiakas~~- ~~että palvelinkoneessa on saman~~ [[UID]]:n (tunnistenumeron) ~~ja nimen omaava käyttäjä~~, ~~joka~~ on ~~merkitty tiedostojen omistajaksi. [[NIS]]- tai [[LDAP]]-palveluiden ollessa käytössä UID-numerot ovat jo valmiiksi samat kaikissa koneissa~~.		[[Käyttäjä]]n oikeudet NFS-jaolla määritellään käyttäjätunnuksen [[UID]]:n (tunnistenumeron) mukaan, tunnuksen nimeä ei tarkisteta. Jos siis käyttäjät on luotu itsenäisesti eri koneille, oikeuksia annetaan satunnaisen käyttäjän oikeuksien mukaan.

	Tietyn tunnistenumeron omaavan käyttäjän voi luoda [[useradd]]-komennolla seuraavasti:		Kaikkien asiakaskoneiden käyttäjätunnukset on siis luotava niin, että nillä on samat UID:t ja [[GID]]:t ([[ryhmä\|ryhmien]] tunnistenumerot) kuin palvelinkoneella, ainakin niiden tunnusten ja ryhmien osalta, jotka omistavat tai saavat käyttää jaon tiedostoja (jos jaossa ei ole järjestelmätiedostoja, järjestelmä-UID:t saavat erota, mikä voi olla oleellista jos käytössä on eri jakeluita tai jopa kokonaan eri käyttöjärjestelmiä).

			[[NIS]]- tai [[LDAP]]-palveluiden ollessa käytössä UID-numerot ovat valmiiksi samat kaikissa koneissa. Tietyn tunnistenumeron omaavan käyttäjän voi luoda [[useradd]]-komennolla seuraavasti:
	useradd -u numero nimi		useradd -u numero nimi
	Jonka jälkeen salasana asetetaan komennolla [[passwd]]:		Jonka jälkeen salasana asetetaan komennolla [[passwd]]:
	passwd nimi		passwd nimi

			Sopivat osat palvelimen [[passwd-tiedosto]]a voi myös kopioida uusille koneille ja lisätä niiden passwd-tiedostoihin ennen käyttäjätunnusten luomista (ensimmäinen tunnus jouduttaneen tässä tapauksessa määrittelemään uudestaan).

			== Tietoturva ==
			NFS-järjestelmä käyttää tavallisesti asiakaskoneen antamia UID- ja GID-arvoja (käyttäjä- ja ryhmätunnuksia). Asiakaskoneen ylläpitäjä (root) voi siis esiintyä minä tahansa palvelinkoneen käyttäjänä NFS-jakoa käyttäessään ja tämä koskee myös verkkoon liitettyä vierasta konetta, sikäli kun se voi käyttää ip-numeroa, jolle on määritelty oikeus käyttää NFS-jakoa. NFS-jako on siis lähtökohdiltaan täysin turvaton.

			Oletusasetuksena on kuitenkin, että UID 0 (root) muunnetaan käyttäjätunnukseksi nobody, jolloin asiakaskoneen ylläpitäjä ei pääse muuttamaan tiedostoja, jotka ovat root-tunnuksen omistuksessa ja joihin muilla ei ole kirjoitusoikeuksia. Asetuksella all_squash asiakaskoneen tunnuksista ei välitetä, vaan kaikki käyttö hoidetaan [[nobody]]-tunnuksen oikeuksin.

			NFS voi käyttää [[kerberos]]-järjestelmää varmistamaan käyttäjät, varmistamaan pakettien eheyden tai estämään salakuuntelu.

	==Katso myös==		==Katso myös==

YesPoX: /* /etc/exports */ Lisätty parametri wdelay

2009-03-22T11:51:12Z

/etc/exports: Lisätty parametri wdelay

← Vanhempi versio		Versio 22. maaliskuuta 2009 kello 14.51
Rivi 21:		Rivi 21:
	*<tt>no_subtree_check</tt> = Jos vain osa tallennusmediasta (esim. levyasema) on jaettu, "subtree checking" tarkistaa että asiakaskoneelta pyydetty tiedosto on osa jaettua hakemistoa. no_subtree_checkin nopeuttaa toimintaa jos koko tallennusmedia on jaettu.		*<tt>no_subtree_check</tt> = Jos vain osa tallennusmediasta (esim. levyasema) on jaettu, "subtree checking" tarkistaa että asiakaskoneelta pyydetty tiedosto on osa jaettua hakemistoa. no_subtree_checkin nopeuttaa toimintaa jos koko tallennusmedia on jaettu.
	*<tt>sync</tt> = Kuittaa muutokset asiakaskoneelle vasta sitten, kun ne on fyysisesti kirjoitettu palvelinkoneen levylle (vrt [[sync]]-komento). Sync on oletusasetus, ja sen määritteleminen erikseen aiheuttaa varoituksen.		*<tt>sync</tt> = Kuittaa muutokset asiakaskoneelle vasta sitten, kun ne on fyysisesti kirjoitettu palvelinkoneen levylle (vrt [[sync]]-komento). Sync on oletusasetus, ja sen määritteleminen erikseen aiheuttaa varoituksen.
			*<tt>wdelay</tt> = Palvelin viivästyttää levylle kirjoittamista, jos se epäilee että toinen pyyntö on kiireellisempi. Tämä voi parantaa suorityskykyä vähentämällä erillisten kirjoituskertojen määrää.
	*<tt>async</tt> = Syncin vastakohta, mahdollistaa muutosten kuittaamisen asiakaskoneelle jo ennen kuin ne on kokonaan kirjoitettu levylle. Nopeuttaa toimintaa, mutta saattaa vikatilanteessa johtaa tietojen katoamiseen. Asyncin määritteleminen aiheuttaa varoituksen.		*<tt>async</tt> = Syncin vastakohta, mahdollistaa muutosten kuittaamisen asiakaskoneelle jo ennen kuin ne on kokonaan kirjoitettu levylle. Nopeuttaa toimintaa, mutta saattaa vikatilanteessa johtaa tietojen katoamiseen. Asyncin määritteleminen aiheuttaa varoituksen.

Pb: mallineen paikka

2009-02-19T22:42:30Z

mallineen paikka

← Vanhempi versio		Versio 20. helmikuuta 2009 kello 01.42
Rivi 96:		Rivi 96:
	*[[Fish]]		*[[Fish]]
	*[[Sshfs]]		*[[Sshfs]]
	~~{{Tiedostojärjestelmät}}~~

	==Aiheesta muualla==		==Aiheesta muualla==
	*[http://wiki.linux-nfs.org/index.php/Main_Page Linux-NFS-wiki]		*[http://wiki.linux-nfs.org/index.php/Main_Page Linux-NFS-wiki]
	*[http://opensuse.fi/NFS NFS opensuse.fi:n wikissä]		*[http://opensuse.fi/NFS NFS opensuse.fi:n wikissä]

			{{Tiedostojärjestelmät}}

	[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]		[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]
	[[Luokka:Verkko]]		[[Luokka:Verkko]]
	[[Luokka:Ohjeet]]		[[Luokka:Ohjeet]]

Maakuth: malline

2009-02-12T15:19:23Z

malline

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2009 kello 18.19
Rivi 92:		Rivi 92:
	==Katso myös==		==Katso myös==
	*[[NFSv4 Fedorassa]]		*[[NFSv4 Fedorassa]]
	*[[Samba]]
	*[[FTP]]		*[[FTP]]
	*[[Scp]]
	*[[SFTP]]		*[[SFTP]]
	*[[Fish]]		*[[Fish]]
	*[[Sshfs]]		*[[Sshfs]]
			{{Tiedostojärjestelmät}}

	==Aiheesta muualla==		==Aiheesta muualla==

Maakuth: luulis että ykkönenkin on olemassa :)

2009-01-25T17:46:49Z

luulis että ykkönenkin on olemassa :)

← Vanhempi versio		Versio 25. tammikuuta 2009 kello 20.46
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[wikipedia:Network_File_System_(protocol)\|NFS]] eli Network Filesystem on [[Sun Microsystems]]in kehittämä menetelmä tiedostojärjestelmien jakamiseen Unix-järjestelmien välillä. Linuxissa vaihtoehtoina on [[käyttäjä]]tason ja [[ydin]]tason nfs-palvelimet. NFS-protokollasta on ~~olemassa~~ kolme eri versiota, 2, 3 ja 4.		[[wikipedia:Network_File_System_(protocol)\|NFS]] eli Network Filesystem on [[Sun Microsystems]]in kehittämä menetelmä tiedostojärjestelmien jakamiseen Unix-järjestelmien välillä. Linuxissa vaihtoehtoina on [[käyttäjä]]tason ja [[ydin]]tason nfs-palvelimet. NFS-protokollasta on käytössä kolme eri versiota, 2, 3 ja 4.

	== Palvelin ==		== Palvelin ==

Jarkko: /* /etc/exports */ tyhjä lyönti pois

2009-01-25T11:16:05Z

/etc/exports: tyhjä lyönti pois

← Vanhempi versio		Versio 25. tammikuuta 2009 kello 14.16
Rivi 10:		Rivi 10:

	=== /etc/exports ===		=== /etc/exports ===
	/etc/exports -[[asetustiedosto]]n avulla määritellään, mitkä paikalliset tiedostojärjestelmät on mahdollista liittää muualla sijaitsevien koneiden tiedostojärjestelmiin. Tiedoston syntaksi on yksinkertainen:		/etc/exports-[[asetustiedosto]]n avulla määritellään, mitkä paikalliset tiedostojärjestelmät on mahdollista liittää muualla sijaitsevien koneiden tiedostojärjestelmiin. Tiedoston syntaksi on yksinkertainen:
	/hakemisto sallitut_koneet(liitosparametrit)		/hakemisto sallitut_koneet(liitosparametrit)
	Esimerkiksi:		Esimerkiksi: