Päätetyyppi - Muutoshistoria

Foliohattu: konsole -> Konsole

2022-03-25T13:57:43Z

konsole -> Konsole

← Vanhempi versio		Versio 25. maaliskuuta 2022 kello 16.57
Rivi 5:		Rivi 5:
	Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).		Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).

	Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[~~konsole~~]]a tai [[GNOME Terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.		Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[Konsole]]a tai [[GNOME Terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.

	Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla		Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla

Foliohattu: gnome-terminal -> GNOME Terminal

2022-03-25T13:56:01Z

gnome-terminal -> GNOME Terminal

← Vanhempi versio		Versio 25. maaliskuuta 2022 kello 16.56
Rivi 5:		Rivi 5:
	Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).		Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).

	Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[~~gnome-terminal~~]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.		Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[GNOME Terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.

	Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla		Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla

LP: vt100 parempi kuin unknown tai dumb; tftp:lle nykyään vaihtoehtoja

2009-02-05T14:22:07Z

vt100 parempi kuin unknown tai dumb; tftp:lle nykyään vaihtoehtoja

← Vanhempi versio		Versio 5. helmikuuta 2009 kello 17.22
Rivi 11:		Rivi 11:
	ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]], ym.) komennolla		ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]], ym.) komennolla
	[[setenv]] TERM terminaalityyppi		[[setenv]] TERM terminaalityyppi
	Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down, ym.) toimivuuteen.		Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down, ym.) toimivuuteen. Jos pääte on asetettu sellaiseksi, jota ei etäkoneen kuvauksista löydy, kokoruurun ohjelmia ei voi ajaa ollenkaan. vt100 on silloin yleensä tarpeeksi yhteensopiva joka koneelta löytyvä vaihtoehto.

	IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä.		IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä.

	Nykyisin on käytössä myös [[X-pääte\|X-päätteitä]], jotka osaavat pyörittää [[X Window System\|graafista käyttöliittymää]] esimerkiksi [[LTSP]]:n avustuksella. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta [[tftp]]-protokollalla ("trivial file transfer protocol").		Nykyisin on käytössä myös [[X-pääte\|X-päätteitä]], jotka osaavat pyörittää [[X Window System\|graafista käyttöliittymää]] esimerkiksi [[LTSP]]:n avustuksella. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta [[tftp]]-protokollalla ("trivial file transfer protocol"), nykyään jopa esimerkiksi https:llä.

	[[Luokka:Käsitteet]]		[[Luokka:Käsitteet]]

Jarkko: kh

2009-01-25T15:18:54Z

← Vanhempi versio		Versio 25. tammikuuta 2009 kello 18.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	Erilaisia '''päätetyypejä''' eli ''terminaalityyppejä'' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]- tai [[termcap]]-tietokannassa, jotta [[pääte\|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa (tai termcapia) käytetään [[ncurses]]-[[kirjasto]]n kautta, mutta eri päätetyyppien erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voivat käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta <tt>TERM</tt>, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.		Erilaisia '''päätetyypejä''' eli ''terminaalityyppejä'' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]- tai [[termcap]]-tietokannassa, jotta [[pääte\|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa (tai termcapia) käytetään [[ncurses]]-[[kirjasto]]n kautta, mutta eri päätetyyppien erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voivat käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta <tt>TERM</tt>, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.

	Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. ~~Sanasta etäkirjoitin, englanniksi~~ "~~teletype~~", tulee ~~lyhenne "tty"~~, joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin [[laitetiedosto]]ihin.		Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Lyhenne "tty" tulee englannin kielen sanasta ''teletype'' ('etäkirjoitin'), joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin [[laitetiedosto]]ihin.

	Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).		Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).
Rivi 7:		Rivi 7:
	Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[gnome-terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.		Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[gnome-terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.

	Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]] ym) komennolla		Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla
	[[export]] TERM="terminaalityyppi"		[[export]] TERM="terminaalityyppi"
	ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]] ym) komennolla		ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]], ym.) komennolla
	[[setenv]] TERM terminaalityyppi		[[setenv]] TERM terminaalityyppi
	Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down ym) toimivuuteen.		Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down, ym.) toimivuuteen.

	IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä.		IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä.

Pb: TERMin säätö käsin

2008-02-19T20:20:01Z

TERMin säätö käsin

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2008 kello 23.20
Rivi 1:		Rivi 1:
	Erilaisia '''päätetyypejä''' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]-tietokannassa, jotta [[pääte\|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa käytetään ~~ohjelmakirjaston~~ [[ncurses]] kautta, mutta ~~päätteen~~ erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], ~~voi~~ käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta TERM, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.		Erilaisia '''päätetyypejä''' eli ''terminaalityyppejä'' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]- tai [[termcap]]-tietokannassa, jotta [[pääte\|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa (tai termcapia) käytetään [[ncurses]]-[[kirjasto]]n kautta, mutta eri päätetyyppien erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voivat käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta <tt>TERM</tt>, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.

	Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin ~~keskuskoneeen~~ vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Sanasta etäkirjoitin, englanniksi "teletype", tulee lyhenne "tty", joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin ~~laitetiedostoihin~~.		Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Sanasta etäkirjoitin, englanniksi "teletype", tulee lyhenne "tty", joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin [[laitetiedosto]]ihin.

	Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi editointiin tai www-selailuun. Eri ~~päätteillä~~ osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).		Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).

	Harvalla on enää käytössään ~~päätettä~~, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli]], [[xterm]], [[konsole]] tai [[gnome-terminal]]. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on ~~terminfossa~~ myös oma kuvauksensa.		Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[gnome-terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.

	~~IBM~~-~~suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä~~, ~~jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake~~ ja ~~lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan~~, ~~kuten yleensä unixiin kytketyillä päätteillä~~.		Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]] ym) komennolla
			[[export]] TERM="terminaalityyppi"
			ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]] ym) komennolla
			[[setenv]] TERM terminaalityyppi
			Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down ym) toimivuuteen.

	Nykyisin on käytössä myös [[X-pääte\|X-päätteitä]], jotka osaavat pyörittää [[X Window System\|graafista käyttöliittymää]]. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta [[tftp]]-protokollalla ("trivial file transfer protocol").		IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä.

			Nykyisin on käytössä myös [[X-pääte\|X-päätteitä]], jotka osaavat pyörittää [[X Window System\|graafista käyttöliittymää]] esimerkiksi [[LTSP]]:n avustuksella. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta [[tftp]]-protokollalla ("trivial file transfer protocol").

	[[Luokka:Käsitteet]]		[[Luokka:Käsitteet]]

LP: Ak: Uusi sivu: Erilaisia '''päätetyypejä''' on satoja. Nämä kuvaillaan terminfo-tietokannassa, jotta päätettä kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea k...

2008-02-18T18:47:42Z

Ak: Uusi sivu: Erilaisia '''päätetyypejä''' on satoja. Nämä kuvaillaan terminfo-tietokannassa, jotta päätettä kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea k...

Uusi sivu

Erilaisia '''päätetyypejä''' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]-tietokannassa, jotta [[pääte|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa käytetään ohjelmakirjaston [[ncurses]] kautta, mutta päätteen erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voi käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta TERM, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.

Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneeen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Sanasta etäkirjoitin, englanniksi "teletype", tulee lyhenne "tty", joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin laitetiedostoihin.

Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi editointiin tai www-selailuun. Eri päätteillä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).

Harvalla on enää käytössään päätettä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli]], [[xterm]], [[konsole]] tai [[gnome-terminal]]. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64|ansi]]-päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on terminfossa myös oma kuvauksensa.

IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä unixiin kytketyillä päätteillä.

Nykyisin on käytössä myös [[X-pääte|X-päätteitä]], jotka osaavat pyörittää [[X Window System|graafista käyttöliittymää]]. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta [[tftp]]-protokollalla ("trivial file transfer protocol").

[[Luokka:Käsitteet]]

← Vanhempi versio		Versio 25. maaliskuuta 2022 kello 16.57
Rivi 5:		Rivi 5:
	Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).		Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).

	Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[~~konsole~~]]a tai [[GNOME Terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.		Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[Konsole]]a tai [[GNOME Terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.

	Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla		Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla

← Vanhempi versio		Versio 25. maaliskuuta 2022 kello 16.56
Rivi 5:		Rivi 5:
	Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).		Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori\|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).

	Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[~~gnome-terminal~~]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.		Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori\|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli\|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]]iä, [[konsole]]a tai [[GNOME Terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100\|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64\|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.

	Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla		Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki\|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla