Tiedostojärjestelmä - Muutoshistoria

Lahtis: Journalointi linkki

2015-09-22T20:51:41Z

Journalointi linkki

← Vanhempi versio		Versio 22. syyskuuta 2015 kello 23.51
Rivi 13:		Rivi 13:

	===Journaloivat tiedostojärjestelmät===		===Journaloivat tiedostojärjestelmät===
	Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös [[ReiserFS]] (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. [[Ext4]] ja [[Reiser4]] edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. [[JFS]] on IBM:n journaloiva tiedostojärjestelmä.		Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös [[ReiserFS]] (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. [[Ext4]] ja [[Reiser4]] edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. [[JFS]] on IBM:n [[Journalointi\|journaloiva]] tiedostojärjestelmä.

	===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===		===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===

Foliohattu: alun perin

2015-03-24T17:04:51Z

alun perin

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2015 kello 20.04
Rivi 16:		Rivi 16:

	===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===		===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===
	Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä ~~alunperin~~ Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislaskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System\|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)\|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs\|Plan9:n]] [[wikipedia:9P\|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS\|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System\|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol\|ncpfs]].		Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alun perin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislaskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System\|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)\|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs\|Plan9:n]] [[wikipedia:9P\|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS\|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System\|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol\|ncpfs]].

	===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===		===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===

213.216.244.213: /* Aiheesta muualla */

2013-10-17T15:57:51Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 17. lokakuuta 2013 kello 18.57
Rivi 46:		Rivi 46:
	==Aiheesta muualla==		==Aiheesta muualla==
	*[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä\|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]]		*[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä\|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]]
			*[http://rumyittips.com/the-linux-file-system-explained/ The Linux File System – Explained]

	{{Tiedostojärjestelmät}}		{{Tiedostojärjestelmät}}

	[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]		[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Pb: /* Eri tiedostojärjestelmät */

2011-12-19T22:18:40Z

Eri tiedostojärjestelmät

← Vanhempi versio		Versio 20. joulukuuta 2011 kello 01.18
Rivi 10:		Rivi 10:
	==Eri tiedostojärjestelmät==		==Eri tiedostojärjestelmät==

	Linuxin omat tiedostojärjestelmät ovat ext (ensimmäinen oma, ei enää käytössä), [[ext2]] (kauan käytössä, yhteensopiva ext3:n kanssa, ei journaloiva), [[ext3]] (~~nykyisin yleisin tiedostojärjestelmä,~~ journaloiva), [[ext4]] (viimeisin versio, ~~ei vielä yleinen~~). Lisäksi käytetään lähinnä erikoistarkoituksiin muita tiedostojärjestelmiä. [[ReiserFS]] on myös ollut joidenkin isojen jakeluiden oletuksena.		Linuxin omat tiedostojärjestelmät ovat ext (ensimmäinen oma, ei enää käytössä), [[ext2]] (kauan käytössä, yhteensopiva ext3:n kanssa, ei journaloiva), [[ext3]] (journaloiva), [[ext4]] (viimeisin versio, nykyään oletusvaihtoehtona useimmissa jakeluissa). Lisäksi käytetään lähinnä erikoistarkoituksiin muita tiedostojärjestelmiä. [[ReiserFS]] on myös ollut joidenkin isojen jakeluiden oletuksena.

	===Journaloivat tiedostojärjestelmät===		===Journaloivat tiedostojärjestelmät===

Pb: /* Erikoiset tiedostojärjestelmät */ SquashFS

2009-04-01T16:47:14Z

Erikoiset tiedostojärjestelmät: SquashFS

← Vanhempi versio		Versio 1. huhtikuuta 2009 kello 19.47
Rivi 29:		Rivi 29:

	[[Aufs]] ja [[UnionFS]] mahdollistavat usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount\|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. Niitä käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio\|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an.		[[Aufs]] ja [[UnionFS]] mahdollistavat usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount\|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. Niitä käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio\|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an.

			[[SquashFS]] on pakkausta käyttävä vain luku -tiedostojärjestelmä. Sitä käytetään esimerkiksi arkistoinnissa, sulautetuissa laitteissa sekä live-cd:illä niiden [[juurihakemisto]]n sisältävissä levykuvissa.

	===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===		===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===

Pb: /* Erikoiset tiedostojärjestelmät */ aufs - unionfs

2009-03-24T21:39:27Z

Erikoiset tiedostojärjestelmät: aufs - unionfs

← Vanhempi versio		Versio 25. maaliskuuta 2009 kello 00.39
Rivi 28:		Rivi 28:
	[[FUSE]] sallii tavallisen, ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina.		[[FUSE]] sallii tavallisen, ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina.

	[[UnionFS]] ~~mahdollistaa~~ usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount\|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. ~~Sitä~~ käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio\|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an.		[[Aufs]] ja [[UnionFS]] mahdollistavat usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount\|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. Niitä käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio\|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an.

	===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===		===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===

Pb: unionfs ym

2009-03-24T15:53:29Z

unionfs ym

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2009 kello 18.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~'''~~Tiedostojärjestelmällä~~'''~~ tarkoitetaan juuresta "/" alkavaa hakemistorakennetta (katso [[Linuxin hakemistorakenne]]), vastaavaa hakemistorakennetta tietyllä osiolla (tms.) tai tietorakenteiden teknistä toteutusta. Tässä artikkelissa käsitellään jälkimmäisiä.		Tiedostojärjestelmällä tarkoitetaan juuresta "/" alkavaa hakemistorakennetta (katso [[Linuxin hakemistorakenne]]), vastaavaa hakemistorakennetta tietyllä osiolla (tms.) tai tietorakenteiden teknistä toteutusta. Tässä artikkelissa käsitellään jälkimmäisiä.

	Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmänsä. Lisäksi Linux sallii tiedoston liittämisen tiedostojärjestelmänä [[loopback]]-järjestelyn kautta.		Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmänsä. Lisäksi Linux sallii tiedoston liittämisen tiedostojärjestelmänä [[loopback]]-järjestelyn kautta.
Rivi 16:		Rivi 16:

	===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===		===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===
	Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alunperin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein ~~rinnakkaislskentaan~~ tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System\|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)\|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs\|Plan9:n]] [[wikipedia:9P\|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS\|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System\|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol\|ncpfs]].		Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alunperin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislaskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System\|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)\|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs\|Plan9:n]] [[wikipedia:9P\|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS\|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System\|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol\|ncpfs]].

	===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===		===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===
Rivi 26:		Rivi 26:
	[[Proc-tiedostojärjestelmä\|procfs]] ja [[Sys-tiedostojärjestelmä\|sysfs]] tarjoavat tiedostojärjestelmän rajapintana ytimeen. [[tmpfs]] on työmuistissa oleva tilapäistiedostojen tiedostojärjestelmä.		[[Proc-tiedostojärjestelmä\|procfs]] ja [[Sys-tiedostojärjestelmä\|sysfs]] tarjoavat tiedostojärjestelmän rajapintana ytimeen. [[tmpfs]] on työmuistissa oleva tilapäistiedostojen tiedostojärjestelmä.

	[[~~Fuse~~]] sallii tavallisen ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina		[[FUSE]] sallii tavallisen, ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina.

			[[UnionFS]] mahdollistaa usean eri tiedostojärjestelmän päällekkäisen [[mount\|liittämisen]] yhdeksi virtuaaliseksi tiedostojärjestelmäksi. Sitä käytetään esimerkiksi [[live-cd]]:illä tallentamaan vain luku -[[juuriosio\|juuri]]tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset erilliseen, esimerkiksi kiintolevyllä tai [[USB-muisti]]lla sijaitsevaan [[levykuva]]an.

	===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===		===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===

LP: Eri tiedostojärjestelmiä

2009-03-24T13:18:50Z

Eri tiedostojärjestelmiä

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2009 kello 16.18
Rivi 5:		Rivi 5:

	Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla.		Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla.

			Linux käyttää tiedostojärjestelmiä ytimen [[wikipedia:Virtual file system\|virtuaalisen tiedostojärjestelmän]] kautta. Tuki uusille tiedostojärjestelmille on tämän rakenteen ansiosta helppo toteuttaa. Linux tukeekin kymmeniä eri tiedostojärjestelmiä.

	==Eri tiedostojärjestelmät==		==Eri tiedostojärjestelmät==

	Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös ReiserFS (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. Ext4 ja Reiser4 edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön.		Linuxin omat tiedostojärjestelmät ovat ext (ensimmäinen oma, ei enää käytössä), [[ext2]] (kauan käytössä, yhteensopiva ext3:n kanssa, ei journaloiva), [[ext3]] (nykyisin yleisin tiedostojärjestelmä, journaloiva), [[ext4]] (viimeisin versio, ei vielä yleinen). Lisäksi käytetään lähinnä erikoistarkoituksiin muita tiedostojärjestelmiä. [[ReiserFS]] on myös ollut joidenkin isojen jakeluiden oletuksena.

			===Journaloivat tiedostojärjestelmät===
			Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös [[ReiserFS]] (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. [[Ext4]] ja [[Reiser4]] edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. [[JFS]] on IBM:n journaloiva tiedostojärjestelmä.

			===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät===
			Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alunperin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System\|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)\|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs\|Plan9:n]] [[wikipedia:9P\|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS\|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System\|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol\|ncpfs]].

			===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät===
			Vanhoilla CD-levyillä on tavallisesti tiedostojärjestelmä [[ISO 9660]] laajennoksineen, uudemmilla yleensä [[wikipedia:Universal Disk Format\|UDF]]. USB-muisteissa yms. käytetään yleisesti aikaisten Windowsien tiedostojärjestelmää [[FAT]] laajennoksineen.

			===Erikoiset tiedostojärjestelmät===
			Bootissa käytettävän levykuvan tai sulautettujen järjestelmien tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:cramfs\|cramfs]] ja [[wikipedia:romfs\|romfs]]. [[wikipedia:JFFS2\|JFFS2]] on Flash-piireille tarkoitettu tiedostojärjestelmä.

			[[Proc-tiedostojärjestelmä\|procfs]] ja [[Sys-tiedostojärjestelmä\|sysfs]] tarjoavat tiedostojärjestelmän rajapintana ytimeen. [[tmpfs]] on työmuistissa oleva tilapäistiedostojen tiedostojärjestelmä.

	~~Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle~~ [[~~NTFS~~]]~~-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel\|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea.~~		[[Fuse]] sallii tavallisen ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina

	~~{{Tiedostojärjestelmät}}~~		===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä===
			Linux tukee useiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä, esimerkiksi Acornin [[wikipedia:Advanced Disc Filing System\|ADFS]], BeOSin befs, SCO Unixwaren BFS, [[wikipedia:Mac OS\|Mac]]-koneiden [[wikipedia:fi:Hierarchical File System\|HFS]] ja [[wikipedia:HFS Plus\|HFS Plus]], [[wikipedia:fi:OS/2\|OS/2]]:n [[wikipedia:High Performance File System\|HPFS]] ja eri Unixien käyttämät [[sysv-fs]], [[wikipedia:Unix File System\|UFS]] ja [[XFS]]. Useimpia käytetään vain muiden käyttöjärjestelmien levyjen lukemiseen ja kirjoittamiseen, mutta esimerkiksi Irixin XFS on varteenotettava vaihtoehto myös varsinaiseksi tiedostojärjestelmäksi.

			Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle [[NTFS]]-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel\|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea. [[FAT]] ja vfat tuetaan täysin.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
Rivi 23:		Rivi 42:
	==Aiheesta muualla==		==Aiheesta muualla==
	*[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä\|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]]		*[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä\|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]]

			{{Tiedostojärjestelmät}}

	[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]		[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]]

Maakuth: malline

2009-02-12T15:18:08Z

malline

← Vanhempi versio		Versio 12. helmikuuta 2009 kello 18.18
Rivi 7:		Rivi 7:

	==Eri tiedostojärjestelmät==		==Eri tiedostojärjestelmät==

	Linux tukee suurta määrää eri tiedostojärjestelmiä. Näitä ovat mm. [[ext2]], [[ext3]], [[ext4]], [[ReiserFS]], [[Reiser4]], [[UFS]], [[XFS]], [[JFS]], [[ISO 9660]], [[NTFS]], [[vfat]] ja msdos sekä verkkotiedostojärjestelmät [[NFS]], [[SMB]], [[CIFS]] ja [[GFS]].

	Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös ReiserFS (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. Ext4 ja Reiser4 edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön.		Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös ReiserFS (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. Ext4 ja Reiser4 edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön.

	Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle [[NTFS]]-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel\|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea.		Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle [[NTFS]]-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel\|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea.

			{{Tiedostojärjestelmät}}

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

LP: linkkejä

2008-03-03T20:14:15Z

linkkejä

← Vanhempi versio		Versio 3. maaliskuuta 2008 kello 23.14
Rivi 2:		Rivi 2:

	Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmänsä. Lisäksi Linux sallii tiedoston liittämisen tiedostojärjestelmänä [[loopback]]-järjestelyn kautta.		Jokaisella osiolla voi olla oma tiedostojärjestelmänsä. Lisäksi Linux sallii tiedoston liittämisen tiedostojärjestelmänä [[loopback]]-järjestelyn kautta.
	Linuxille tai Unixille suunnitelluilla tiedostojärjestelmillä on joitakin yhteisiä piirteitä, esimerkiksi [[aikaleima]]t, tiedoston omistaja, ryhmä ja oikeudet, tiedoston tyyppi sekä [[i-node]]-rakenne.		Linuxille tai Unixille suunnitelluilla tiedostojärjestelmillä on joitakin yhteisiä piirteitä, esimerkiksi [[aikaleima]]t, [[käyttäjä\|tiedoston omistaja]], [[ryhmä]] ja [[tiedoston oikeudet\|oikeudet]], tiedoston tyyppi sekä [[i-node]]-rakenne.

	Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla.		Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla.