Virtuaalikonsoli - Muutoshistoria

Heikki: tarkennus

2009-08-17T07:38:33Z

tarkennus

← Vanhempi versio		Versio 17. elokuuta 2009 kello 10.38
Rivi 1:		Rivi 1:
	Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.		Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.

	Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin [[graafinen kirjautumisohjelma]] (display manager) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.		Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. Graafisen käyttöliittymän tarjoava [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin [[graafinen kirjautumisohjelma]] (display manager) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.

	Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).		Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).

Str4nd: Kumottu muokkaus #23487, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

2008-10-26T08:28:39Z

Kumottu muokkaus #23487, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2008 kello 11.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~HYVÄSTI NUSSIJAT~~		Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.

			Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin [[graafinen kirjautumisohjelma]] (display manager) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.

			Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).

			==Laitetiedostot==
			Virtuaalikonsolien [[laitetiedosto]]t ovat muotoa <tt>/dev/ttyX</tt> (joissakin järjestelmissä myös <tt>/dev/vc/X</tt>), jossa X on numero väliltä 0-63. Virtuaalikonsoli 0 viittaa aina kulloinkin aktiiviseen virtuaalikonsoliin, joten se toimii käytännössä samoin kuin (järjestelmä)konsolin laitetiedosto <tt>/dev/console</tt>. Normaalit virtuaalikonsolit ovat aina sen käyttäjän omistuksessa, joka omistaa niissä ajettavan ohjelman. Virtuaalikonsolien määrän rajoitus 63:een on [[ydin\|ytimen]] sisäinen asetus.

			==Uusien virtuaalikonsolien varaaminen==
			Jos kuusi [[getty]]n sisältävää virtuaaliterminaalia loppuvat kesken, voi uusia käynnistää komennolla [[openvt]] (vanhemmissa järjestelmissä nimellä ''open''):
			openvt -c 8 /sbin/[[agetty]] 38400 tty8 linux
			Tässä käynnistetään agetty-niminen getty-ohjelma virtuaalikonsoliin 8. Agetty on yleiskäyttöinen getty-ohjelma, jonka voi laittaa vahtimaan niin virtuaalikonsolia kuin [[sarjaterminaali]]a tai modeemilinjaakin. Kaikki jakelut eivät käytä agettya oletus-gettynään. Esimerkiksi [[Fedora]]n käyttäjät todennäköisesti mieluummin komentaisivat
			openvt -c 8 /sbin/[[mingetty]] tty8
			Openvt:llä voi myös käynnistää muitakin ohjelmia kuin gettyjä, esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[vim]]-[[tekstieditori]]n ensimmäiseen vapaaseen virtuaalikonsoliin:
			openvt /usr/bin/vim
			Virtuaalikonsolien pysyvämpään varaamiseen esimerkiksi gettyä varten käytetään [[init]]in [[asetustiedosto]]a /etc/[[inittab]]. Jos inittabista löytyy entiseltään esimerkiksi rivit
			c1:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux
			c2:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty2 linux
			c3:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty3 linux
			c4:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty4 linux
			c5:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty5 linux
			c6:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty6 linux
			lisätään tällöin yksinkertaisesti rivi
			c7:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty7 linux
			mikäli halutaan 7:een virtuaaliterminaaliin getty. Tällöin mahdollisesti avattavat X-istunnot siirtyvät käyttämään virtuaaliterminaalia 8, joka on ensimmäinen vapaa virtuaalikonsoli. Rivin ensimmäinen sarake määrittää toiminnon kohteen. Tässä esimerkiksi c30 olisi kolmaskymmenes virtuaalikonsoli ja s1 ensimmäinen sarjaporttilinja. Toisessa sarakkeessa määritellään [[ajotaso]]t, joissa toiminto suoritetaan, tässä tapauksessa 2, 3, 4 ja 5. Kolmas sarake määrittää, miten ja milloin toiminto pitää suorittaa. <tt>respawn</tt> tarkoittaa, että prosessi suoritetaan välittömästi uudelleen sen suorituksen päätyttyä. <tt>once</tt> aiheuttaisi suorittamisen vain kerran. Neljännessä sarakkeessa määritellään ajettava ohjelma valitsimineen (ohjelman koko polku määriteltävä). Agettylle on määritelty yhteyden baudimäärä (signaalinmuutosten määrä sekunnissa), käytettävä virtuaalikonsoli ilman <tt>/dev/</tt>-osaa sekä käytettävä [[terminaalityyppi]]. Pelkästään virtuaalikonsolikäyttöön tehdyt gettyt eivät yleensä vaadi muuta määrettä kuin käytettävän virtuaalikonsolin nimen.

			Jos halutaan [[pääkäyttäjä]]n voivan kirjautua sisään avatun uuden virtuaalikonsolin kautta (gettyn kutsuma [[login]]-ohjelma), on virtuaalikonsolin nimen löydyttävä [[asetustiedosto]]sta /etc/securetty. Hyväksyttyjen kirjautumiskonsolien (voivat olla myös esimerkiksi [[sarjaterminaali\|sarjaterminaaleja]]) nimet ovat tiedostossa ilman <tt>/dev/</tt>-osaa. Tiedosto sisältää oletuksena tyypillisesti seuraavaa:
			console
			tty1
			tty2
			tty3
			tty4
			tty5
			tty6

			==X ja virtuaalikonsolit==
			[[X]] käynnistyy oletuksena ensimmäiseen vapaaseen virtuaalikonsoliin. Jos halutaan käynnistää useampia eri X-istuntoja eri virtuaalikonsoleihin, on huomioitava X-palvelimen oma [[display]]-asetus. Ensimmäisen käynnistetyn X-istunnon display-numero on 0, mutta sitä seuraaville istunnoille se on määriteltävä erikseen. Esimerkiksi jos seitsemännessä virtuaalikonsolissa on käynnissä X:n display numero 0, niin 8:een virtuaalikonsoliin haluttavalle uudelle X-istunnolle on annettava jokin toinen numero, kuten 1 tai 42, jotta X-palvelin voi erottaa nämä istunnot toisistaan ja niihin voidaan järkevästi viitata. [[Startx]]-komennon kanssa display-numero määritellään seuraavasti:
			startx -- :1
			myös seuraava, käytettävän näytön numeron (tässä ensimmäinen näyttö) määrittelevä syntaksi on mahdollinen:
			startx -- 0:1
			[[Xinit]]-komento tottelee samaa syntaksia. Puhtaan X:n ilman ohjelmia käynnistävä <tt>X</tt>-komento ei sen sijaan tarvitse kahta viivaa (--):
			X :1 -query [[XDMCP\|xdmcp]].firma.fi
			Display, jossa X-ohjelmaa halutaan ajaa, voidaan määritellä valitsimella <tt>-display</tt>. Esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[xterm]]in display 1:een:
			xterm -display :0

			==Katso myös==
			*[[Konsoli]]
			*[[Terminaaliemulaattori]]
			*[[Sarjaterminaali]]
			*[[Päätetyyppi]]
			*[[Tekstitila]]
			*[[Komentorivin perusteet]]

			[[Luokka:Komentorivi]]
			[[Luokka:Käsitteet]]

ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!!: Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”HYVÄSTI NUSSIJAT”

2008-10-26T07:56:22Z

Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”HYVÄSTI NUSSIJAT”

← Vanhempi versio		Versio 26. lokakuuta 2008 kello 10.56
Rivi 1:		Rivi 1:
	Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.		HYVÄSTI NUSSIJAT

	Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin [[graafinen kirjautumisohjelma]] (display manager) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.

	Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).

	~~==Laitetiedostot==~~
	Virtuaalikonsolien [[laitetiedosto]]t ovat muotoa <tt>/dev/ttyX</tt> (joissakin järjestelmissä myös <tt>/dev/vc/X</tt>), jossa X on numero väliltä 0-63. Virtuaalikonsoli 0 viittaa aina kulloinkin aktiiviseen virtuaalikonsoliin, joten se toimii käytännössä samoin kuin (järjestelmä)konsolin laitetiedosto <tt>/dev/console</tt>. Normaalit virtuaalikonsolit ovat aina sen käyttäjän omistuksessa, joka omistaa niissä ajettavan ohjelman. Virtuaalikonsolien määrän rajoitus 63:een on [[ydin\|ytimen]] sisäinen asetus.

	~~==Uusien virtuaalikonsolien varaaminen==~~
	~~Jos kuusi [[getty]]n sisältävää virtuaaliterminaalia loppuvat kesken, voi uusia käynnistää komennolla [[openvt]] (vanhemmissa järjestelmissä nimellä ''open''):~~
	~~openvt -c 8 /sbin/[[agetty]] 38400 tty8 linux~~
	Tässä käynnistetään agetty-niminen getty-ohjelma virtuaalikonsoliin 8. Agetty on yleiskäyttöinen getty-ohjelma, jonka voi laittaa vahtimaan niin virtuaalikonsolia kuin [[sarjaterminaali]]a tai modeemilinjaakin. Kaikki jakelut eivät käytä agettya oletus-gettynään. Esimerkiksi [[Fedora]]n käyttäjät todennäköisesti mieluummin komentaisivat
	~~openvt -c 8 /sbin/[[mingetty]] tty8~~
	~~Openvt:llä voi myös käynnistää muitakin ohjelmia kuin gettyjä, esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[vim]]-[[tekstieditori]]n ensimmäiseen vapaaseen virtuaalikonsoliin:~~
	~~openvt /usr/bin/vim~~
	~~Virtuaalikonsolien pysyvämpään varaamiseen esimerkiksi gettyä varten käytetään [[init]]in [[asetustiedosto]]a /etc/[[inittab]]. Jos inittabista löytyy entiseltään esimerkiksi rivit~~
	~~c1:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux~~
	~~c2:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty2 linux~~
	~~c3:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty3 linux~~
	~~c4:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty4 linux~~
	~~c5:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty5 linux~~
	~~c6:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty6 linux~~
	~~lisätään tällöin yksinkertaisesti rivi~~
	~~c7:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty7 linux~~
	mikäli halutaan 7:een virtuaaliterminaaliin getty. Tällöin mahdollisesti avattavat X-istunnot siirtyvät käyttämään virtuaaliterminaalia 8, joka on ensimmäinen vapaa virtuaalikonsoli. Rivin ensimmäinen sarake määrittää toiminnon kohteen. Tässä esimerkiksi c30 olisi kolmaskymmenes virtuaalikonsoli ja s1 ensimmäinen sarjaporttilinja. Toisessa sarakkeessa määritellään [[ajotaso]]t, joissa toiminto suoritetaan, tässä tapauksessa 2, 3, 4 ja 5. Kolmas sarake määrittää, miten ja milloin toiminto pitää suorittaa. <tt>respawn</tt> tarkoittaa, että prosessi suoritetaan välittömästi uudelleen sen suorituksen päätyttyä. <tt>once</tt> aiheuttaisi suorittamisen vain kerran. Neljännessä sarakkeessa määritellään ajettava ohjelma valitsimineen (ohjelman koko polku määriteltävä). Agettylle on määritelty yhteyden baudimäärä (signaalinmuutosten määrä sekunnissa), käytettävä virtuaalikonsoli ilman <tt>/dev/</tt>-osaa sekä käytettävä [[terminaalityyppi]]. Pelkästään virtuaalikonsolikäyttöön tehdyt gettyt eivät yleensä vaadi muuta määrettä kuin käytettävän virtuaalikonsolin nimen.

	Jos halutaan [[pääkäyttäjä]]n voivan kirjautua sisään avatun uuden virtuaalikonsolin kautta (gettyn kutsuma [[login]]-ohjelma), on virtuaalikonsolin nimen löydyttävä [[asetustiedosto]]sta /etc/securetty. Hyväksyttyjen kirjautumiskonsolien (voivat olla myös esimerkiksi [[sarjaterminaali\|sarjaterminaaleja]]) nimet ovat tiedostossa ilman <tt>/dev/</tt>-osaa. Tiedosto sisältää oletuksena tyypillisesti seuraavaa:
	~~console~~
	~~tty1~~
	~~tty2~~
	~~tty3~~
	~~tty4~~
	~~tty5~~
	~~tty6~~

	~~==X ja virtuaalikonsolit==~~
	[[X]] käynnistyy oletuksena ensimmäiseen vapaaseen virtuaalikonsoliin. Jos halutaan käynnistää useampia eri X-istuntoja eri virtuaalikonsoleihin, on huomioitava X-palvelimen oma [[display]]-asetus. Ensimmäisen käynnistetyn X-istunnon display-numero on 0, mutta sitä seuraaville istunnoille se on määriteltävä erikseen. Esimerkiksi jos seitsemännessä virtuaalikonsolissa on käynnissä X:n display numero 0, niin 8:een virtuaalikonsoliin haluttavalle uudelle X-istunnolle on annettava jokin toinen numero, kuten 1 tai 42, jotta X-palvelin voi erottaa nämä istunnot toisistaan ja niihin voidaan järkevästi viitata. [[Startx]]-komennon kanssa display-numero määritellään seuraavasti:
	~~startx -- :1~~
	~~myös seuraava, käytettävän näytön numeron (tässä ensimmäinen näyttö) määrittelevä syntaksi on mahdollinen:~~
	~~startx -- 0:1~~
	~~[[Xinit]]-komento tottelee samaa syntaksia. Puhtaan X:n ilman ohjelmia käynnistävä <tt>X</tt>-komento ei sen sijaan tarvitse kahta viivaa (--):~~
	~~X :1 -query [[XDMCP\|xdmcp]].firma.fi~~
	~~Display, jossa X-ohjelmaa halutaan ajaa, voidaan määritellä valitsimella <tt>-display</tt>. Esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[xterm]]in display 1:een:~~
	~~xterm -display :0~~

	~~==Katso myös==~~
	*[[Konsoli]]
	*[[Terminaaliemulaattori]]
	*[[Sarjaterminaali]]
	*[[Päätetyyppi]]
	*[[Tekstitila]]
	*[[Komentorivin perusteet]]

	~~[[Luokka:Komentorivi]]~~
	~~[[Luokka:Käsitteet]]~~

Pb: /* Katso myös */ päätetyyppi, tekstitila

2008-02-19T20:59:20Z

Katso myös: päätetyyppi, tekstitila

← Vanhempi versio		Versio 19. helmikuuta 2008 kello 23.59
Rivi 49:		Rivi 49:
	*[[Terminaaliemulaattori]]		*[[Terminaaliemulaattori]]
	*[[Sarjaterminaali]]		*[[Sarjaterminaali]]
			*[[Päätetyyppi]]
			*[[Tekstitila]]
	*[[Komentorivin perusteet]]		*[[Komentorivin perusteet]]

	[[Luokka:Komentorivi]]		[[Luokka:Komentorivi]]
	[[Luokka:Käsitteet]]		[[Luokka:Käsitteet]]

Pb: graafinen kirjautumisohjelma

2007-10-22T14:32:43Z

graafinen kirjautumisohjelma

← Vanhempi versio		Versio 22. lokakuuta 2007 kello 17.32
Rivi 1:		Rivi 1:
	Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.		Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.

	Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin graafinen ~~sisäänkirjautumisohjelma~~ ([[display manager]]) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.		Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin [[graafinen kirjautumisohjelma]] (display manager) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.

	Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).		Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).

Pb: /* X ja virtuaalikonsolit */ -display

2007-09-23T13:11:19Z

X ja virtuaalikonsolit: -display

← Vanhempi versio		Versio 23. syyskuuta 2007 kello 16.11
Rivi 42:		Rivi 42:
	[[Xinit]]-komento tottelee samaa syntaksia. Puhtaan X:n ilman ohjelmia käynnistävä <tt>X</tt>-komento ei sen sijaan tarvitse kahta viivaa (--):		[[Xinit]]-komento tottelee samaa syntaksia. Puhtaan X:n ilman ohjelmia käynnistävä <tt>X</tt>-komento ei sen sijaan tarvitse kahta viivaa (--):
	X :1 -query [[XDMCP\|xdmcp]].firma.fi		X :1 -query [[XDMCP\|xdmcp]].firma.fi
			Display, jossa X-ohjelmaa halutaan ajaa, voidaan määritellä valitsimella <tt>-display</tt>. Esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[xterm]]in display 1:een:
			xterm -display :0

	==Katso myös==		==Katso myös==

Pb: /* Uusien virtuaalikonsolien varaaminen */ securetty

2007-09-23T02:12:15Z

Uusien virtuaalikonsolien varaaminen: securetty

← Vanhempi versio		Versio 23. syyskuuta 2007 kello 05.12
Rivi 25:		Rivi 25:
	c7:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty7 linux		c7:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty7 linux
	mikäli halutaan 7:een virtuaaliterminaaliin getty. Tällöin mahdollisesti avattavat X-istunnot siirtyvät käyttämään virtuaaliterminaalia 8, joka on ensimmäinen vapaa virtuaalikonsoli. Rivin ensimmäinen sarake määrittää toiminnon kohteen. Tässä esimerkiksi c30 olisi kolmaskymmenes virtuaalikonsoli ja s1 ensimmäinen sarjaporttilinja. Toisessa sarakkeessa määritellään [[ajotaso]]t, joissa toiminto suoritetaan, tässä tapauksessa 2, 3, 4 ja 5. Kolmas sarake määrittää, miten ja milloin toiminto pitää suorittaa. <tt>respawn</tt> tarkoittaa, että prosessi suoritetaan välittömästi uudelleen sen suorituksen päätyttyä. <tt>once</tt> aiheuttaisi suorittamisen vain kerran. Neljännessä sarakkeessa määritellään ajettava ohjelma valitsimineen (ohjelman koko polku määriteltävä). Agettylle on määritelty yhteyden baudimäärä (signaalinmuutosten määrä sekunnissa), käytettävä virtuaalikonsoli ilman <tt>/dev/</tt>-osaa sekä käytettävä [[terminaalityyppi]]. Pelkästään virtuaalikonsolikäyttöön tehdyt gettyt eivät yleensä vaadi muuta määrettä kuin käytettävän virtuaalikonsolin nimen.		mikäli halutaan 7:een virtuaaliterminaaliin getty. Tällöin mahdollisesti avattavat X-istunnot siirtyvät käyttämään virtuaaliterminaalia 8, joka on ensimmäinen vapaa virtuaalikonsoli. Rivin ensimmäinen sarake määrittää toiminnon kohteen. Tässä esimerkiksi c30 olisi kolmaskymmenes virtuaalikonsoli ja s1 ensimmäinen sarjaporttilinja. Toisessa sarakkeessa määritellään [[ajotaso]]t, joissa toiminto suoritetaan, tässä tapauksessa 2, 3, 4 ja 5. Kolmas sarake määrittää, miten ja milloin toiminto pitää suorittaa. <tt>respawn</tt> tarkoittaa, että prosessi suoritetaan välittömästi uudelleen sen suorituksen päätyttyä. <tt>once</tt> aiheuttaisi suorittamisen vain kerran. Neljännessä sarakkeessa määritellään ajettava ohjelma valitsimineen (ohjelman koko polku määriteltävä). Agettylle on määritelty yhteyden baudimäärä (signaalinmuutosten määrä sekunnissa), käytettävä virtuaalikonsoli ilman <tt>/dev/</tt>-osaa sekä käytettävä [[terminaalityyppi]]. Pelkästään virtuaalikonsolikäyttöön tehdyt gettyt eivät yleensä vaadi muuta määrettä kuin käytettävän virtuaalikonsolin nimen.

			Jos halutaan [[pääkäyttäjä]]n voivan kirjautua sisään avatun uuden virtuaalikonsolin kautta (gettyn kutsuma [[login]]-ohjelma), on virtuaalikonsolin nimen löydyttävä [[asetustiedosto]]sta /etc/securetty. Hyväksyttyjen kirjautumiskonsolien (voivat olla myös esimerkiksi [[sarjaterminaali\|sarjaterminaaleja]]) nimet ovat tiedostossa ilman <tt>/dev/</tt>-osaa. Tiedosto sisältää oletuksena tyypillisesti seuraavaa:
			console
			tty1
			tty2
			tty3
			tty4
			tty5
			tty6

	==X ja virtuaalikonsolit==		==X ja virtuaalikonsolit==

Pb: pientä lisäinfoa

2007-09-23T01:46:11Z

pientä lisäinfoa

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Virtuaalikonsolilla tarkoitetaan Linuxissa näytön ja näppäimistön yhdistelmää, joka toimii järjestelmän konsolina. Useimmiten virtuaalikonsoleita on käynnissä useita, josta virtuaalisuus termiin tulee. Eri virtuaalikonsolien välillä voi liikkua <tt>alt-fN</tt>-näppäinyhdistelmällä. Virtuaalikonsolit löytyvät Linuxissa [[laitetiedostot|laitetiedosto]]ina siten että ensimmäinen on <tt>/dev/tty0</tt>.
+Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.
 [[Luokka:Komentorivi]]
 [[Luokka:Käsitteet]]

Maakuth: tätäkin saa tuunata

2007-08-19T08:31:39Z

tätäkin saa tuunata

Uusi sivu

Virtuaalikonsolilla tarkoitetaan Linuxissa näytön ja näppäimistön yhdistelmää, joka toimii järjestelmän konsolina. Useimmiten virtuaalikonsoleita on käynnissä useita, josta virtuaalisuus termiin tulee. Eri virtuaalikonsolien välillä voi liikkua <tt>alt-fN</tt>-näppäinyhdistelmällä. Virtuaalikonsolit löytyvät Linuxissa [[laitetiedostot|laitetiedosto]]ina siten että ensimmäinen on <tt>/dev/tty0</tt>.

[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Käsitteet]]