X-pääte - Muutoshistoria

LP: selvennyksiä

2009-03-24T09:04:03Z

selvennyksiä

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2009 kello 12.04
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''X-pääte''' on laite, jossa on näyttö, näppäimistö, osoitin (hiiri), verkkoliityntä, mahdollisesti muita oheislaitteita – sekä X-palvelin. Laite toimii siis graafisena [[sarjaterminaali\|päätteenä]], jolta käsin voi ajaa ohjelmia palvelinkoneella. X-päätteenä voi käyttää joko tähän tarkoitukseen erikseen tehtyä laitetta tai tavallista, yleensä vanhempaa, PC-konetta.		'''X-pääte''' on laite, jossa on näyttö, näppäimistö, osoitin (hiiri), verkkoliityntä, mahdollisesti muita oheislaitteita – sekä X-palvelin. Laite toimii siis graafisena [[sarjaterminaali\|päätteenä]], jolta käsin voi ajaa ohjelmia palvelinkoneella. X-päätteenä voi käyttää joko tähän tarkoitukseen erikseen tehtyä laitetta tai tavallista, yleensä vanhempaa, PC-konetta.

	Koska [[X Window System]] on rakennettu verkkokäyttöön, mikä tahansa Unix- tai Linux-kone voi toimia palvelimena tai X-päätteen lailla asiakaskoneena. [[Linux-pääteympäristö\|X-pääteympäristöstä]] puhutaan kuitenkin silloin, kun asiakaskoneet ovat ensisijaisesti päätekäytössä. Usein niistä puuttu kiintolevy; käyttöjärjestelmä, siihen liittyvät ohjelmistot ja erilaiset asetukset haetaan palvelimelta ~~protokollalla~~ [[tftp]] ("trivial file transfer protocol") ja [[DHCP\|dhcp]]:llä.		Koska [[X Window System]] on rakennettu verkkokäyttöön, mikä tahansa Unix- tai Linux-kone voi toimia palvelimena tai X-päätteen lailla asiakaskoneena. [[Linux-pääteympäristö\|X-pääteympäristöstä]] puhutaan kuitenkin silloin, kun asiakaskoneet ovat ensisijaisesti päätekäytössä. Usein niistä puuttu kiintolevy; käyttöjärjestelmä, siihen liittyvät ohjelmistot ja erilaiset asetukset haetaan palvelimelta, perinteisesti protokollilla bootp ja [[tftp]] ("trivial file transfer protocol"), nykyään usein [[DHCP\|dhcp]]:llä ja kehittyneemmillä tiedonsiirtoprotokollilla.

	==Päätepalvelin==		==Päätepalvelin==
Rivi 11:		Rivi 11:
	==Päätteen käyttö==		==Päätteen käyttö==

	Yleensä pääte hakee käynnistettäessä ohjelmistonsa ja asetuksensa verkosta. Tämän jälkeen käynnistyy X-palvelin, joka ottaa yhteyttä [[XDMCP]]-palvelimeen ja esittää listaa mahdollisista palvelinvaihtoehdoista. Valinnan jälkeen ruudulle tulee kirjautumisikkuna kyseisen koneen graafiselta kirjautumisohjelmalta, joka kirjautumisen jälkeen käynnistää halutun istunnon. Kaikki sovellukset ajetaan palvelinkoneella, jollei erikseen oteta yhteyttä johonkin toiseen koneeseen (esimerkiksi [[SSH\|ssh]]:lla). Jos verkko on nopea, sovellusten käyttö sujuu kuin niitä paikallisesti käytettäessä, paitsi että X-päättenä oleva kone voi olla hyvinkin vaatimaton.		Yleensä pääte hakee käynnistettäessä ohjelmistonsa ja asetuksensa verkosta. Tämän jälkeen käynnistyy paikallinen X-palvelin, joka ottaa yhteyttä [[XDMCP]]-palvelimeen ja esittää käyttäjälle listaa mahdollisista palvelinvaihtoehdoista. Valinnan jälkeen ruudulle tulee kirjautumisikkuna kyseisen koneen graafiselta kirjautumisohjelmalta, joka kirjautumisen jälkeen käynnistää halutun istunnon. Kaikki sovellukset ajetaan palvelinkoneella, jollei erikseen oteta yhteyttä johonkin toiseen koneeseen (esimerkiksi [[SSH\|ssh]]:lla). Jos verkko on nopea, sovellusten käyttö sujuu kuin niitä paikallisesti käytettäessä, paitsi että X-päättenä oleva kone voi olla hyvinkin vaatimaton (noin kymmenen vuotta vanha kone kelpaa kohtuullisesti prosessorin osalta).

	Jos "päätteellä" on tavallinen Linux, paikallisiakin ohjelmia voi käyttää, joko toiselta [[virtuaalikonsoli]]lta tai etäkirjautumalla palvelimelta paikalliselle koneelle. Jälkimmäisessä tapauksessa sovellus kannattaa asettaa käyttämään X-palvelinta suoraan eikä ssh-putken läpi, muuttamalla [[ympäristömuuttuja]] DISPLAY muotoon :0.		Jos "päätteellä" on tavallinen Linux, paikallisiakin ohjelmia voi käyttää, joko toiselta [[virtuaalikonsoli]]lta tai etäkirjautumalla palvelimelta paikalliselle koneelle. Jälkimmäisessä tapauksessa sovellus kannattaa asettaa käyttämään X-palvelinta suoraan eikä ssh-putken läpi, muuttamalla [[ympäristömuuttuja]] DISPLAY muotoon :0, mikä kuitenkin vaatii myös [[xauth]]-säätöä.

	X-päätteellä voi olla tiedostojärjestelmänsä joko suoraan työmuistissa tai [[verkkolevy]]llä. Jälkimmäisessä tapauksessa muistia vie vain käytetyt tiedostot, joten mikään ei estä suurenkaan sovellusten valikoiman tarjoamista paikallisesti ajettavaksi. Tällöin kyseessä ei ole varsinainen X-pääte, mutta koska ohjelmat ja niiden asetustiedostot ovat palvelimella, X-pääteympäristön tarjoama ylläpidon helppous pääosin säilyy.		X-päätteellä voi olla tiedostojärjestelmänsä joko suoraan työmuistissa tai [[verkkolevy]]llä. Jälkimmäisessä tapauksessa muistia vie vain käytetyt tiedostot, joten mikään ei estä suurenkaan sovellusten valikoiman tarjoamista paikallisesti ajettavaksi. Tällöin kyseessä ei ole varsinainen X-pääte, mutta koska ohjelmat ja niiden asetustiedostot ovat palvelimella, X-pääteympäristön tarjoama ylläpidon helppous pääosin säilyy.

Pb: Luokka:Laitteisto

2008-11-21T10:22:41Z

Luokka:Laitteisto

← Vanhempi versio		Versio 21. marraskuuta 2008 kello 13.22
Rivi 25:		Rivi 25:
	[[Luokka:X]]		[[Luokka:X]]
	[[Luokka:Etäkäyttö]]		[[Luokka:Etäkäyttö]]
			[[Luokka:Laitteisto]]

Pb: etäkäyttöluokkaan, pois käsiteluokasta

2008-11-13T14:05:34Z

etäkäyttöluokkaan, pois käsiteluokasta

← Vanhempi versio		Versio 13. marraskuuta 2008 kello 17.05
Rivi 24:		Rivi 24:

	[[Luokka:X]]		[[Luokka:X]]
	[[Luokka:~~Käsitteet~~]]		[[Luokka:Etäkäyttö]]

LP: määritelmä; vrt tavallinen kone; palvelin ja protokollat; käyttö

2008-03-08T09:18:11Z

määritelmä; vrt tavallinen kone; palvelin ja protokollat; käyttö

Uusi sivu

'''X-pääte''' on laite, jossa on näyttö, näppäimistö, osoitin (hiiri), verkkoliityntä, mahdollisesti muita oheislaitteita – sekä X-palvelin. Laite toimii siis graafisena [[sarjaterminaali|päätteenä]], jolta käsin voi ajaa ohjelmia palvelinkoneella. X-päätteenä voi käyttää joko tähän tarkoitukseen erikseen tehtyä laitetta tai tavallista, yleensä vanhempaa, PC-konetta.

Koska [[X Window System]] on rakennettu verkkokäyttöön, mikä tahansa Unix- tai Linux-kone voi toimia palvelimena tai X-päätteen lailla asiakaskoneena. [[Linux-pääteympäristö|X-pääteympäristöstä]] puhutaan kuitenkin silloin, kun asiakaskoneet ovat ensisijaisesti päätekäytössä. Usein niistä puuttu kiintolevy; käyttöjärjestelmä, siihen liittyvät ohjelmistot ja erilaiset asetukset haetaan palvelimelta protokollalla [[tftp]] ("trivial file transfer protocol") ja [[DHCP|dhcp]]:llä.

==Päätepalvelin==

Päätepalvelimella tulee olla tftp-palvelin ja sillä noudettavat tiedostot sekä [[graafinen kirjautumisohjelma]], joka on säädetty tarjoamaan kirjautumisikkunaa myös muille koneille (tämä on kirjautumisohjelmissa helposti käyttöön otettava ominaisuus). Eri palvelimet voivat toki olla eri koneilla. Protokollat ovat selväkielisiä, joten niiden ohjaamista salakirjoitetun putken läpi tai korvaamista salakirjoittavilla protokollilla kannattaa harkita.

[[LTSP]] on projekti, jolla tarjotaan valmista ratkaisua päätepalvelimen pystyttämiseen ja jossa myös X-päätteiden oheislaitteiden käyttämiseen on valmiit ratkaisut.

==Päätteen käyttö==

Yleensä pääte hakee käynnistettäessä ohjelmistonsa ja asetuksensa verkosta. Tämän jälkeen käynnistyy X-palvelin, joka ottaa yhteyttä [[XDMCP]]-palvelimeen ja esittää listaa mahdollisista palvelinvaihtoehdoista. Valinnan jälkeen ruudulle tulee kirjautumisikkuna kyseisen koneen graafiselta kirjautumisohjelmalta, joka kirjautumisen jälkeen käynnistää halutun istunnon. Kaikki sovellukset ajetaan palvelinkoneella, jollei erikseen oteta yhteyttä johonkin toiseen koneeseen (esimerkiksi [[SSH|ssh]]:lla). Jos verkko on nopea, sovellusten käyttö sujuu kuin niitä paikallisesti käytettäessä, paitsi että X-päättenä oleva kone voi olla hyvinkin vaatimaton.

Jos "päätteellä" on tavallinen Linux, paikallisiakin ohjelmia voi käyttää, joko toiselta [[virtuaalikonsoli]]lta tai etäkirjautumalla palvelimelta paikalliselle koneelle. Jälkimmäisessä tapauksessa sovellus kannattaa asettaa käyttämään X-palvelinta suoraan eikä ssh-putken läpi, muuttamalla [[ympäristömuuttuja]] DISPLAY muotoon :0.

X-päätteellä voi olla tiedostojärjestelmänsä joko suoraan työmuistissa tai [[verkkolevy]]llä. Jälkimmäisessä tapauksessa muistia vie vain käytetyt tiedostot, joten mikään ei estä suurenkaan sovellusten valikoiman tarjoamista paikallisesti ajettavaksi. Tällöin kyseessä ei ole varsinainen X-pääte, mutta koska ohjelmat ja niiden asetustiedostot ovat palvelimella, X-pääteympäristön tarjoama ylläpidon helppous pääosin säilyy.

==Katso myös==
* [[X Window System]]
* [[Linux-pääteympäristö]]
* [[Graafinen kirjautumisohjelma]]
* [[LTSP]]

[[Luokka:X]]
[[Luokka:Käsitteet]]