Ytimen moduulit - Muutoshistoria

Pb: /* Ulkopuoliset moduulit */ wikilinkin korjaus ym

2009-04-09T14:56:11Z

Ulkopuoliset moduulit: wikilinkin korjaus ym

← Vanhempi versio		Versio 9. huhtikuuta 2009 kello 17.56
Rivi 32:		Rivi 32:
	Ulkopuoliset moduulit asennetaan yleensä binäärisinä (valmiiksi käännettyinä) versioina [[paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] kautta. Moduulit ovat tällöin valmiiksi yhteensopivia jakelun oletusytimen kanssa. [[vapaa ohjelmisto\|Ei-vapaiden]] moduulien (esimerkiksi [[näytönohjain]]ajurit) lataamiseen on usein käytettävä [[epäviralliset pakettilähteet\|epävirallisia pakettivarastoja]].		Ulkopuoliset moduulit asennetaan yleensä binäärisinä (valmiiksi käännettyinä) versioina [[paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] kautta. Moduulit ovat tällöin valmiiksi yhteensopivia jakelun oletusytimen kanssa. [[vapaa ohjelmisto\|Ei-vapaiden]] moduulien (esimerkiksi [[näytönohjain]]ajurit) lataamiseen on usein käytettävä [[epäviralliset pakettilähteet\|epävirallisia pakettivarastoja]].

	Jos ja kun ytimestä tulee uusi versio, on myös ulkopuolisten moduulien päivityttävä sitä tukeviksi. Jakelusta ja [[pakettivarasto]]sta riippuen tähän on kaksi menetelmää. Joko kaikista moduulipaketeista julkaistaan uudet versiot aina ytimen päivittyessä tai käytetään [[akmod]]in ja [[DKMS]]:n kaltaisia järjestelmiä, jotka [[kääntäminen\|kääntävät]] moduulit uudelleen aina havaittuaan ytimen päivittyneen.		Jos ja kun ytimestä tulee uusi versio, on myös ulkopuolisten moduulien päivityttävä sitä tukeviksi. Jakelusta ja [[pakettivarasto]]sta riippuen tähän on kaksi menetelmää. Joko kaikista moduulipaketeista julkaistaan uudet versiot aina ytimen päivittyessä tai käytetään [[akmod]]in ja [[DKMS]]:n kaltaisia järjestelmiä, jotka [[kääntäminen\|kääntävät]] moduulit automaattisesti uudelleen aina havaittuaan ytimen päivittyneen.

	Ensimmäisen vaihtoehdon ongelmana on paketoinnin työläys ja mahdolliset tilapäiset riippuvaisuusongelmat. Jälkimmäisen vaihtoehdon kanssa ongelmaksi taas tulee vaatimus jonkin verran tilaa vievien [~~kehitystyökalut~~\|[kehitystyökalujen]] asentamisesta.		Ensimmäisen vaihtoehdon ongelmana on paketoinnin työläys ja mahdolliset tilapäiset riippuvaisuusongelmat. Jälkimmäisen vaihtoehdon kanssa ongelmaksi taas tulee vaatimus jonkin verran tilaa vievien [[Portaali:Ohjelmistokehitys\|kehitystyökalujen]] asentamisesta.

	Jos paketinhallinnan kautta ei ole saatavilla haluttua moduulia tai sen versiota, on se käännettävä käsin [[lähdekoodi]]sta. Moduulin kääntämiseen tarvitaan ytimen kehityspaketit (paketit <tt>kernel-devel</tt>, <tt>kernel-dev</tt>, <tt>linux-devel</tt>, <tt>kernel-headers</tt>, <tt>linux-headers</tt> ym jakelusta riippuen) sekä moduulin kanssa yhteensopiva ytimen versio. ~~Ajurikehittäjän~~ sivulta ladattavan ~~ajurin~~ (yleensä [[tarball]]-muodossa) mukana toimitetaan tavallisesti <tt>README</tt>- ja <tt>INSTALL</tt>-tiedostot, joissa on lisätietoa kääntämisestä.		Jos paketinhallinnan kautta ei ole saatavilla haluttua moduulia tai sen versiota, on se käännettävä käsin [[lähdekoodi]]sta. Moduulin kääntämiseen tarvitaan ytimen kehityspaketit (paketit <tt>kernel-devel</tt>, <tt>kernel-dev</tt>, <tt>linux-devel</tt>, <tt>kernel-headers</tt>, <tt>linux-headers</tt> ym jakelusta riippuen) sekä moduulin kanssa yhteensopiva ytimen versio. Moduulin kehittäjän sivulta ladattavan lähdekoodin (yleensä [[tarball]]-muodossa) mukana toimitetaan tavallisesti <tt>README</tt>- ja <tt>INSTALL</tt>-tiedostot, joissa on lisätietoa kääntämisestä.

	==Initrd==		==Initrd==

Pb: muutama selvennys

2009-01-08T16:30:37Z

muutama selvennys

← Vanhempi versio		Versio 8. tammikuuta 2009 kello 19.30
Rivi 11:		Rivi 11:

	==Lataaminen ja hallinta==		==Lataaminen ja hallinta==
	Useimmissa järjestelmissä käytetään [[udev]]ia tutkimaan laitteistoa käynnistyksen yhteydessä (coldplug) ja ajon aikana (hotplug) ja lataamaan laitteiden tunnisteiden perusteella oikeat (laiteajuri)moduulit. Jos jokin moduuli on riippuvainen toisten moduulien tarjoamista toiminnoista, ladataan myös nämä moduulit automaattisesti riippuvaisuustietokannan perusteella.		Useimmissa järjestelmissä käytetään [[udev]]ia tutkimaan laitteistoa käynnistyksen yhteydessä (coldplug) ja ajon aikana (hotplug) ja lataamaan laitteiden tunnisteiden (ks [[komentorivi\|komennot]] <tt>[[lspci]]</tt> ja <tt>[[lsusb]]</tt>) perusteella oikeat (laiteajuri)moduulit. Jos jokin moduuli on riippuvainen toisten moduulien tarjoamista toiminnoista, ladataan myös nämä moduulit automaattisesti riippuvaisuustietokannan perusteella.

	Moduulitiedostot sisältävät listan siitä, mitkä tunnisteet omaavien laitteiden kanssa ne on tehty toimimaan. Jos esimerkiksi [[paketinhallinta\|paketinhallinnan]] kautta asennetaan ulkopuolisia moduuleita, ovat ne näin valmiita käyttöön heti, kun moduulit on lisätty /lib/modules-hakemistoon (ja moduulien riippuvaisuustietokanta on päivitetty). Moduulien lataamiseen tarvitsee puuttua käsin vain poikkeustapauksissa.		Moduulitiedostot sisältävät listan siitä, mitkä tunnisteet omaavien laitteiden kanssa ne on tehty toimimaan. Jos esimerkiksi [[paketinhallinta\|paketinhallinnan]] kautta asennetaan ulkopuolisia moduuleita, ovat ne näin valmiita käyttöön heti, kun moduulit on lisätty /lib/modules-hakemistoon (ja moduulien riippuvaisuustietokanta on päivitetty). Moduulien lataamiseen tarvitsee puuttua käsin vain poikkeustapauksissa.
Rivi 32:		Rivi 32:
	Ulkopuoliset moduulit asennetaan yleensä binäärisinä (valmiiksi käännettyinä) versioina [[paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] kautta. Moduulit ovat tällöin valmiiksi yhteensopivia jakelun oletusytimen kanssa. [[vapaa ohjelmisto\|Ei-vapaiden]] moduulien (esimerkiksi [[näytönohjain]]ajurit) lataamiseen on usein käytettävä [[epäviralliset pakettilähteet\|epävirallisia pakettivarastoja]].		Ulkopuoliset moduulit asennetaan yleensä binäärisinä (valmiiksi käännettyinä) versioina [[paketinhallintajärjestelmä\|paketinhallinnan]] kautta. Moduulit ovat tällöin valmiiksi yhteensopivia jakelun oletusytimen kanssa. [[vapaa ohjelmisto\|Ei-vapaiden]] moduulien (esimerkiksi [[näytönohjain]]ajurit) lataamiseen on usein käytettävä [[epäviralliset pakettilähteet\|epävirallisia pakettivarastoja]].

	Jos ja kun ytimestä tulee uusi versio, on myös ulkopuolisten moduulien päivityttävä sitä tukeviksi. Jakelusta ja [[pakettivarasto]]sta riippuen tähän on kaksi menetelmää. Joko kaikista moduulipaketeista julkaistaan uudet versiot aina ytimen päivittyessä tai käytetään [[DKMS]]~~-ohjelmistoa~~, ~~joka~~ [[kääntäminen\|~~kääntää~~]] moduulit uudelleen aina havaittuaan ytimen päivittyneen. ~~Useimmat paketoijat ovat viime vuosina siirtyneet käyttämään DKMS:ää~~.		Jos ja kun ytimestä tulee uusi versio, on myös ulkopuolisten moduulien päivityttävä sitä tukeviksi. Jakelusta ja [[pakettivarasto]]sta riippuen tähän on kaksi menetelmää. Joko kaikista moduulipaketeista julkaistaan uudet versiot aina ytimen päivittyessä tai käytetään [[akmod]]in ja [[DKMS]]:n kaltaisia järjestelmiä, jotka [[kääntäminen\|kääntävät]] moduulit uudelleen aina havaittuaan ytimen päivittyneen.

			Ensimmäisen vaihtoehdon ongelmana on paketoinnin työläys ja mahdolliset tilapäiset riippuvaisuusongelmat. Jälkimmäisen vaihtoehdon kanssa ongelmaksi taas tulee vaatimus jonkin verran tilaa vievien [kehitystyökalut\|[kehitystyökalujen]] asentamisesta.

	Jos paketinhallinnan kautta ei ole saatavilla haluttua moduulia tai sen versiota, on se käännettävä käsin [[lähdekoodi]]sta. Moduulin kääntämiseen tarvitaan ytimen kehityspaketit (paketit <tt>kernel-devel</tt>, <tt>kernel-dev</tt>, <tt>linux-devel</tt>, <tt>kernel-headers</tt>, <tt>linux-headers</tt> ym jakelusta riippuen) sekä moduulin kanssa yhteensopiva ytimen versio. Ajurikehittäjän sivulta ladattavan ajurin (yleensä [[tarball]]-muodossa) mukana toimitetaan tavallisesti <tt>README</tt>- ja <tt>INSTALL</tt>-tiedostot, joissa on lisätietoa kääntämisestä.		Jos paketinhallinnan kautta ei ole saatavilla haluttua moduulia tai sen versiota, on se käännettävä käsin [[lähdekoodi]]sta. Moduulin kääntämiseen tarvitaan ytimen kehityspaketit (paketit <tt>kernel-devel</tt>, <tt>kernel-dev</tt>, <tt>linux-devel</tt>, <tt>kernel-headers</tt>, <tt>linux-headers</tt> ym jakelusta riippuen) sekä moduulin kanssa yhteensopiva ytimen versio. Ajurikehittäjän sivulta ladattavan ajurin (yleensä [[tarball]]-muodossa) mukana toimitetaan tavallisesti <tt>README</tt>- ja <tt>INSTALL</tt>-tiedostot, joissa on lisätietoa kääntämisestä.

Fri13: /* Lataaminen ja hallinta */

2009-01-01T14:03:46Z

Lataaminen ja hallinta

← Vanhempi versio		Versio 1. tammikuuta 2009 kello 17.03
Rivi 11:		Rivi 11:

	==Lataaminen ja hallinta==		==Lataaminen ja hallinta==
	Useimmissa järjestelmissä käytetään [[udev]]ia tutkimaan laitteistoa käynnistyksen yhteydessä (coldplug) ja ajon aikana (hotplug) ja lataamaan laitteiden tunnisteiden ~~pohjalta~~ oikeat (laiteajuri)moduulit. Jos jokin moduuli on riippuvainen toisten moduulien tarjoamista toiminnoista, ladataan myös nämä moduulit automaattisesti riippuvaisuustietokannan perusteella.		Useimmissa järjestelmissä käytetään [[udev]]ia tutkimaan laitteistoa käynnistyksen yhteydessä (coldplug) ja ajon aikana (hotplug) ja lataamaan laitteiden tunnisteiden perusteella oikeat (laiteajuri)moduulit. Jos jokin moduuli on riippuvainen toisten moduulien tarjoamista toiminnoista, ladataan myös nämä moduulit automaattisesti riippuvaisuustietokannan perusteella.

	Moduulitiedostot sisältävät listan siitä, mitkä tunnisteet omaavien laitteiden kanssa ne on tehty toimimaan. Jos esimerkiksi [[paketinhallinta\|paketinhallinnan]] kautta asennetaan ulkopuolisia moduuleita, ovat ne näin valmiita käyttöön heti, kun moduulit on lisätty /lib/modules-hakemistoon (ja moduulien riippuvaisuustietokanta on päivitetty). Moduulien lataamiseen tarvitsee puuttua käsin vain poikkeustapauksissa.		Moduulitiedostot sisältävät listan siitä, mitkä tunnisteet omaavien laitteiden kanssa ne on tehty toimimaan. Jos esimerkiksi [[paketinhallinta\|paketinhallinnan]] kautta asennetaan ulkopuolisia moduuleita, ovat ne näin valmiita käyttöön heti, kun moduulit on lisätty /lib/modules-hakemistoon (ja moduulien riippuvaisuustietokanta on päivitetty). Moduulien lataamiseen tarvitsee puuttua käsin vain poikkeustapauksissa.

Pb: laajennusta

2008-11-20T22:09:55Z

laajennusta

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Linuxin [[ydin|ytimeen]] voi ajonaikana liittää osia, jotka lisäävät sen toiminnallisuutta. Näitä osia sanotaan moduuleiksi. Useimmat ytimen lähdekoodipuuhun kuuluvat osat voidaan kääntämisvaiheessa valita käännettäväksi joko kiinteästi ytimeen mukaan, tai vaihtoehtoisesti moduuleiksi. Moduulien ei ole pakko kuulua ytimen lähdekoodipuuhun, vaan myös ulkopuolisia voidaan liittää mukaan, kunhan ne on käännetty sopivasti. Tällaisia ovat mm. jotkut laiteajurit ja [[Virtuaalikoneet|virtualisointi]]ohjelmistojen osat.
+Linuxin [[ydin|ytimeen]] voi ajon aikana liittää moduuleiksi kutsuttuja osia, jotka lisäävät sen toiminnallisuutta. Tämän järjestelyn keskeisin hyöty on, ettei ydintä tarvitse [[kääntäminen|kääntää]] uudelleen aina, kun halutaan lisätä tai poistaa jokin toiminto (esimerkiksi laiteajuri). Moduulit ovat aina sidoksissa tiettyyn ytimen versioon, jos ytimestä asennetaan uusi versio, on myös moduulien oltava uutta versiota varten käännettyjä.
-==Työkaluja moduulien käsittelyyn==
+Useimmat ytimen [[lähdekoodi]]puuhun kuuluvat osat voidaan [[ytimen kääntäminen|ydintä käännettäessä]] valita joko kiinteästi ytimeen mukaan, ei lainkaan mukaan tai moduuleiksi. [[Jakelu]]iden oletusytimissä lähes kaikki mahdollinen on käännetty moduuleiksi, jotta ydin toimisi mahdollisimman monella eri laitteistokokoonpanolla kasvamatta samalla liian suureksi.
 {{Moduulien hallinta}}
-[[Luokka:Järjestelmä]]
+==Ulkopuoliset moduulit==

Pb: siirsi sivun ”Moduuli” uudelle nimelle ”Ytimen moduulit”

2008-11-20T17:59:03Z

siirsi sivun ”Moduuli” uudelle nimelle ”Ytimen moduulit”

← Vanhempi versio	Versio 20. marraskuuta 2008 kello 20.59
(ei mitään eroa)

Maakuth: alkua

2008-06-29T17:06:29Z

alkua

Uusi sivu

Linuxin [[ydin|ytimeen]] voi ajonaikana liittää osia, jotka lisäävät sen toiminnallisuutta. Näitä osia sanotaan moduuleiksi. Useimmat ytimen lähdekoodipuuhun kuuluvat osat voidaan kääntämisvaiheessa valita käännettäväksi joko kiinteästi ytimeen mukaan, tai vaihtoehtoisesti moduuleiksi. Moduulien ei ole pakko kuulua ytimen lähdekoodipuuhun, vaan myös ulkopuolisia voidaan liittää mukaan, kunhan ne on käännetty sopivasti. Tällaisia ovat mm. jotkut laiteajurit ja [[Virtuaalikoneet|virtualisointi]]ohjelmistojen osat.

==Työkaluja moduulien käsittelyyn==
{{Moduulien hallinta}}

[[Luokka:Järjestelmä]]