Ero sivun ”Käyttäjien hallinta” versioiden välillä

     * gpasswd -d kayttaja ryhma  

Linuxissa jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän root -tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia.

Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain root. Seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä.

Käyttäjätunnus lisätään useradd-komennolla. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana passwd-komennolla. Käytännössä kannattaa myös lisätä finger-tietoihin käyttäjän nimi chfn-komennolla.

Käyttäjien poisto tapahtuu userdel-komennolla, joko userdel tunnus tai userdel -r tunnus. Viimeksimainittu poistaa myös kotihakemiston. Silti on mahdollista että käyttäjän omistamia tiedostoja jää jonnekin - ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla find / -user tunnus. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla find / -nouser etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa.

Tämä(kin) on helppoa: groupadd ryhma lisää ryhmän ja groupadd ryhma poistaa ryhmän.

Jos tahtoo ensin etsiä ryhmälle kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla find / -group ryhma. Jos tämä unohtui, voi sanoa find / -nogroup myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.

Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: gpasswd -a tunnus ryhma lisää ryhmään ja gpasswd -d tunnus ryhma poistaa ryhmästä.

Fedora Core -linuxjakelussa jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön.

Todellisuudessa tiedoston omistaja tallennetaan numerona, ja tiedostosta /etc/passwd katsotaan numeroa vastaava tunnus. Jos viimeksi luodun käyttäjän poistaa ja luo uuden, saa tämä uusi käyttäjä omistukseensa poistetun käyttäjän tiedostot. Ole siis varovainen! Omistajan tapaan myös tiedoston ryhmä on tallennettu numerona.

Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös suoraan tiedostoja /etc/passwd (käyttäjät), /etc/group (ryhmät) ja /etc/shadow (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa jos ylläpitäjiä on useampia.