Ero sivun ”Apache HTTPD” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎.htaccess tiedosto: Yleinen kuvaus, mitä tiedostolla tehdään.)
(→‎Apachen asetukset: Selkiytetty tämän osion rakennetta)
Rivi 52: Rivi 52:
** 01-cgi.conf
** 01-cgi.conf


Oheinen listaus on CentOS -palvelimelta. Debian-palvelimella kansiorakenne on hieman erilainen. Siellä konfiguraatiokansiosta löytyy alikansiot '''sites-available''' ja '''sites-enabled'''. Sites-available -kansioon tallennetaan web-sivustojen konfiguraatiot, ja ne kytketään käyttöön tekemällä [[symbolinen linkki]] sites-enabled -kansioon.
Oheinen listaus on CentOS-palvelimelta. Linux-jakelusta ja Apache-konfiguraatiosta riippuen se voi näyttää erilaiselta.




Rivi 63: Rivi 63:
Apache lukee konfiguraatiotiedostot aakkosjärjestyksessä. Tiedostonimien alkuun voi laittaa järjestysnumerot oikean järjestyksen takaamiseksi, kuten tässäkin esimerkissä on tehty.
Apache lukee konfiguraatiotiedostot aakkosjärjestyksessä. Tiedostonimien alkuun voi laittaa järjestysnumerot oikean järjestyksen takaamiseksi, kuten tässäkin esimerkissä on tehty.


Edellä mainittiin, että konfiguraatiotiedostojen hakemistorakenne voi vaihdella. Debian- ja Ubuntu-palvelimella kansiorakenne on hieman erilainen. Siellä konfiguraatiokansiosta löytyy alikansiot '''sites-available''' ja '''sites-enabled'''. Sites-available -kansioon tallennetaan web-sivustojen konfiguraatiot, ja ne kytketään käyttöön tekemällä [[symbolinen linkki]] sites-enabled -kansioon.


== Apachen lokit ==
== Apachen lokit ==

Versio 13. marraskuuta 2018 kello 12.22

Apache httpd

Käyttöliittymä www
Lisenssi Apache-lisenssi
Kotisivu httpd.apache.org

Apache httpd on Apache-säätiön tuottama http-palvelin, joka hallitsee http-palvelinmarkkinoita 50% markkinaosuudellaan.

Asennus

Apache löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä apache2. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista Ohjelmien asentaminen.

Palvelinprosessin käynnistäminen ja hallinta

Näissä ohjeissa Apachea hallitaan käyttäen systemd-järjestelmää. Systemd on käytössä useimmissa suosituissa Linux-jakeluissa. Varsinkin internetistä etsimällä löytää muitakin ohjeita prosessien hallitsemiseksi. Apachella on oma apachectl-skriptinsä, jota voi niin ikään käyttää.

Mikäli Apache ei ole käynnissä, käynnistäminen tapahtuu komennolla

sudo systemctl start <palvelinprosessi>

Koska Apache on eri jakeluissa eri nimellä, ylläolevassa pitää korvata <palvelinprosessi> kunkin Linux-jakelun omalla nimityksellä. Esimerkiksi Ubuntu- ja Debian-palvelimissa Apache-prosessin nimi on apache2 ja käynnistys tapahtuu näin:

sudo systemctl start apache

Red Hat- ja CentOS-palvelimissa Apache löytyy nimellä httpd

sudo systemctl start httpd

Pysäytys

sudo systemctl stop <palvelinprosessi> 

Apachen uudelleen käynnistäminen tapahtuu komennolla

sudo systemctl restart <palvelinprosessi> 

Jos Apache halutaan käynnistää automaattisesti palvelimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen, se tapahtuu komennolla

sudo systemctl enable <palvelinprosessi>

Apachen asetukset

Apachen asetukset löytyvät /etc-kansion alta apachen omasta kansiosta. Sen nimi vaihtelee Linux-jakeluittain. Ubuntussa ja Debianissa asetukset on tallennettu polkuun

/etc/apache2/

Red Hatissa ja CentOS -palvelimissa asetukset löytyvät polusta

/etc/httpd/

Kansion alla on laajempi alikansiorakenne, joka näyttää tämän tapaiselta:

  • conf
    • httpd.conf
    • magic
  • conf.d
    • autoindex.conf
    • README
    • userdir.conf
  • conf.modules.d
    • 00-base.conf
    • 00-ssl.conf
    • 01-cgi.conf

Oheinen listaus on CentOS-palvelimelta. Linux-jakelusta ja Apache-konfiguraatiosta riippuen se voi näyttää erilaiselta.


Palvelimen pääkonfiguraatiotiedosto on httpd.conf. Palvelimeen tutustumisen voi aloittaa lukemalla sen.

Monesti kuitenkin Apache konfiguroidaan useaan eri tiedostoon. conf.d -kansiossa voi olla jokaiselle palvelimen tarjoamalle web-sivustolle oma konfiguraatiotiedostonsa. Apache lukee nämä tiedostot osaksi konfiguraatiotaan siten, kuin httpd.conf-tiedostossa on määrätty.

conf.modules.d -kansiossa taas asetetaan, mitkä moduulit on otettu käyttöön. Se tehdään lisäämällä jokaiselle moduulille oma konfiguraatiotiedostonsa.

Apache lukee konfiguraatiotiedostot aakkosjärjestyksessä. Tiedostonimien alkuun voi laittaa järjestysnumerot oikean järjestyksen takaamiseksi, kuten tässäkin esimerkissä on tehty.

Edellä mainittiin, että konfiguraatiotiedostojen hakemistorakenne voi vaihdella. Debian- ja Ubuntu-palvelimella kansiorakenne on hieman erilainen. Siellä konfiguraatiokansiosta löytyy alikansiot sites-available ja sites-enabled. Sites-available -kansioon tallennetaan web-sivustojen konfiguraatiot, ja ne kytketään käyttöön tekemällä symbolinen linkki sites-enabled -kansioon.

Apachen lokit

Apachen lokitiedostot löytyvät /var/log -kansiosta saman logiikan mukaan kuin konfiguraatiotiedostotkin: Debian-pohjaisissa jakeluissa polku on

/var/log/apache2

Red Hat -pohjaisissa jakeluissa

/var/log/httpd

Lokeja on kaksi erilaista:

* access.log
* error.log

Sähköisen henkilökortin tuki

Yleiset palvelimen asetukset

Palvelimella tulee olla CA-varmentajan varmenteet paikallisesti. Ne voi ladata Väestörekisterikeskuksen varmennesivulta, joskin turvallisempaa on käyttää henkilökortilta HST#CA-varmenteiden_lukeminen_kortilta otettua kopiota. Yleisin tarvittava varmenne on juurivarmenne tai Valtion kansalaisvarmenteet.

 SSLCACertificateFile /etc/pki/vrkrootca.pem
 SSLVerifyClient none

Huomioi, että tiedoston alussa on oltava

 -----BEGIN CERTIFICATE-----

.htaccess tiedosto

Apache-palvelimen asetuksia voi muuttaa kansiokohtaisesti erityisen .htaccess-piilotiedoston avulla. Tällä voidaan ottaa käyttöön Apachen moduuleita, ja rajoittaa tai lisätä oikeuksia.

Tunnistettavan URLin hakemistossa .htaccess tiedoston sisältö:

 SSLVerifyClient require
 SSLVerifyDepth 10 
 SSLOptions +StdEnvVars +ExportCertData

Ympäristömuuttujat

Tunnistetun SSL-yhteyden aikana seuraavat ympäristömuuttjat:

Katso myös

Aiheesta muualla