Muokataan sivua Cpio

Komentoriviohjelma <tt>cpio</tt> on [[tiedosto|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.

<tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan. [[RPM]]-paketeissa tiedostot säilytetään <tt>cpio</tt>-arkistossa.

==Käyttö==

<tt>Cpio</tt>-ohjelman käytön yhteydessä käytetään termejä ''In'' ja ''Out'' ehkä tutumpien ''Create'' ja ''Extract'' sijasta. Suunta on [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmästä]] päin tarkasteltuna: ''In'' tarkoittaa siis [[tiedosto|tiedostojen]] lukua arkistosta tiedostojärjestelmään, ''Out'' vastaavasti tiedostojen kopioimista tiedostojärjestelmästä arkistoon (esimerkiksi nauha-aseman nauhalle).

Toinen merkittävä ero verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan on se, että <tt>cpio</tt>-ohjelma lukee luodessaan arkistoa talletettavien tiedostojen nimet ohjelman syötteenä [[Syötevirta|standard inputista]]. Useimmille muille arkistointiohjelmille arkistoitavien tiedostojen ja [[hakemisto|hakemistojen]] nimet annetaan [[komentorivi|komentorivin]] parametrina.

Tiedostojen nimien lukeminen ohjelman syötteenä tekee <tt>cpio</tt>-ohjelmasta "sovitetun parin" [[find]]-ohjelman kanssa. <tt>Cpio</tt>-ohjelmaa käytetäänkin useimmiten find-ohjelman kanssa, kuten alla olevista esimerkeistä nähdään.

===Arkiston luonti===

Arkisto luodaan [[valitsin|valitsimella]] <tt>-o</tt> (Copy-out). Komento

 find proj1 | cpio -o > proj1.cpio

luo arkistotiedoston, johon on talletettu koko <tt>proj1</tt>-alihakemiston sisältö. <tt>Cpio</tt>-ohjelma tulostaa arkiston sisällön [[Syötevirta|standard outputiin]]. Jos arkiston haluaa tallentaa tiedostoon, pitää käyttää [[Komentotulkki|komentotulkin]] tiedostoonohjausmerkkiä >, tai vaihtoehtoisesti käyttää <tt>cpio</tt>-ohjelman <tt>-F</tt>-valitsinta. '''Huom!''' Luotavan arkistotiedoston ei ole hyvä sijaita arkistoitavan alihakemiston sisällä, sillä muuten lopputulos on ennalta arvaamaton, koska <tt>find</tt>-ohjelma löytää myös arkistotiedoston ja antaa sen syötteeksi <tt>cpio</tt>-ohjelmalle. Jos nykyisen hakemiston "<tt>.</tt>" sisällöstä halutaan luoda <tt>cpio</tt>-arkisto, sen voi tehdä esimerkiksi näin:

 find . | cpio -o > ../proj1.cpio

<tt>Find</tt>-ohjelman avulla voidaan hyvin joustavasti valita mitkä tiedostot halutaan mukaan arkistoon, ja mitkä jätetään sen ulkopuolelle. Esimerkiksi seuraavalla komennolla arkistoidaan hakemiston <tt>proj1</tt> sisältämät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot. Komento tallentaa myös alihakemistoista löytyvät <tt>.c</tt>- ja <tt>.h</tt>-tiedostot, ja säilyttää hakemistorakenteen täsmäävien tiedostojen osalta.

 find proj1 -name "*.c" -o -name "*.h" | cpio -o > proj1src.cpio

<tt>[[Find]]</tt>-ohjelma mahdollistaa tiedostojen valitsemisen hyvin monipuolisesti, vaikkapa nimien, tiedoston omistajan tai aikaleiman mukaan. Tämä on <tt>find</tt>-ohjelman ominaisuus; lisätietoja <tt>find</tt>-ohjelman dokumentaatiosta.

Jos on epävarma siitä, mitkä kaikki tiedostot tallentuvat arkistoon, voi komentoa kuivaharjoitella jättämällä <tt>cpio</tt>-osan pois, jolloin find-komento tulostaa täsmäävien tiedostojen nimet.

===Arkiston purku===

<tt>Cpio</tt>-arkisto puretaan <tt>-i</tt>-valitsimella (Copy-in). Lisäksi kannattaa käyttää <tt>-d</tt>-valitsinta, joka tarvittaessa luo alihakemistot, joihin tiedostot tallennetaan.

 cpio -id < proj1.cpio

Ohjelma lukee arkiston oletusarvoisesti standard inputista, mutta arkistotiedosto voidaan myös ilmoittaa <tt>-F</tt>-valitsimella.

Standard inputin ja standard outputin käyttö syöttö- ja tulostuskanavana mahdollistaa arkistojen joustavan käsittelyn. Arkisto voidaan esimerkiksi lähettää datavirtana ssh-yhteyden yli toiseen koneeseen, jossa se puretaan:

 cat proj1.cpio | ssh hemmo@kone 'cpio -id'

====RPM-tiedoston purku====
[[RPM]]-paketteja voi purkaa <tt>cpio</tt>:lla, kunhan ensin <tt>[[rpm2cpio]]</tt>-ohjelmalla erotetaan cpio-arkisto .rpm-tiedostosta:

 rpm2cpio paketti.rpm | cpio -idmv

Valitsin <tt>-m</tt> säilyttää tiedostojen muokkausajat RPM-arkiston mukaisina ja valitsin <tt>-v</tt> tulostaa kaikki puretut tiedostonimet.

===Copy-pass===

<tt>cpio</tt>-ohjelma voidaan myös suorittaa ns. Copy-pass -tilassa, joka yhdistää arkiston luonnin ja purun yhdeksi komennoksi. Tässä tilassa alihakemisto voidaan kopioida kokonaisuudessaan toiseen paikkaan tiedostojärjestelmässä. Copy-pass -tilassa kohdehakemisto annetaan komentoriviparametrina; hakemiston on oltava olemassa etukäteen. Kopioitavien tiedostojen nimet luetaan syötteenä aivan kuten Copy-out -tilassa.

 find proj1 -name "*.c" -o -name "*.h" | cpio -pd proj1src-backup

===Arkiston selaus===

<tt>cpio</tt>-arkiston sisällä olevien tiedostojen ja hakemistojen nimet saa tulostettua <tt>-t</tt>-valitsimella:

 cpio -t < proj1.cpio

==Lisätietoja==

*<code>man cpio</code>
*<code>info cpio</code>

{{Pakkausohjelmat}}
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
+Komentoriviohjelma <tt>cpio</tt> on [[tiedosto|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.
-'''cpio''' komentoriviohjelma on [[tiedosto|tiedostojen]] arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista '''C'''o'''p'''y '''I'''n '''O'''ut. <tt>Cpio</tt> käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti <tt>.cpio</tt>. <tt>Cpio</tt>-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi <tt>tar</tt>-arkistoja.
 <tt>Cpio</tt> ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin [[tar]]-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. <tt>Cpio</tt>:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi <tt>tar</tt>-ohjelmaan. [[RPM]]-paketeissa tiedostot säilytetään <tt>cpio</tt>-arkistossa.