Ero sivun ”Cpio” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(rpm)
p (löytyy mallineesta)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 66: Rivi 66:
*<code>info cpio</code>
*<code>info cpio</code>


==Katso myös==
{{Pakkausohjelmat}}
*<tt>[[tar]]</tt>
 
[[Luokka:Pakkausohjelmat]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]

Nykyinen versio 21. maaliskuuta 2022 kello 02.00

cpio komentoriviohjelma on tiedostojen arkistointityökalu. Ohjelman nimi tulee sanoista Copy In Out. Cpio käyttää omaa arkistoformaattia; arkistojen tiedostopääte on tyypillisesti .cpio. Cpio-ohjelma pystyy kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan muitakin kuin omaa tiedostoformaattia, esimerkiksi tar-arkistoja.

Cpio ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin tar-ohjelma, mikä saattaa johtua cpio-ohjelman käyttötavasta, joka poikkeaa hieman muiden arkistointiohjelmien käyttötavasta. Cpio:lla on kuitenkin joitakin vahvuuksia verrattuna esimerkiksi tar-ohjelmaan. RPM-paketeissa tiedostot säilytetään cpio-arkistossa.

Käyttö[muokkaa]

Cpio-ohjelman käytön yhteydessä käytetään termejä In ja Out ehkä tutumpien Create ja Extract sijasta. Suunta on tiedostojärjestelmästä päin tarkasteltuna: In tarkoittaa siis tiedostojen lukua arkistosta tiedostojärjestelmään, Out vastaavasti tiedostojen kopioimista tiedostojärjestelmästä arkistoon (esimerkiksi nauha-aseman nauhalle).

Toinen merkittävä ero verrattuna esimerkiksi tar-ohjelmaan on se, että cpio-ohjelma lukee luodessaan arkistoa talletettavien tiedostojen nimet ohjelman syötteenä standard inputista. Useimmille muille arkistointiohjelmille arkistoitavien tiedostojen ja hakemistojen nimet annetaan komentorivin parametrina.

Tiedostojen nimien lukeminen ohjelman syötteenä tekee cpio-ohjelmasta "sovitetun parin" find-ohjelman kanssa. Cpio-ohjelmaa käytetäänkin useimmiten find-ohjelman kanssa, kuten alla olevista esimerkeistä nähdään.

Arkiston luonti[muokkaa]

Arkisto luodaan valitsimella -o (Copy-out). Komento

find proj1 | cpio -o > proj1.cpio

luo arkistotiedoston, johon on talletettu koko proj1-alihakemiston sisältö. Cpio-ohjelma tulostaa arkiston sisällön standard outputiin. Jos arkiston haluaa tallentaa tiedostoon, pitää käyttää komentotulkin tiedostoonohjausmerkkiä >, tai vaihtoehtoisesti käyttää cpio-ohjelman -F-valitsinta. Huom! Luotavan arkistotiedoston ei ole hyvä sijaita arkistoitavan alihakemiston sisällä, sillä muuten lopputulos on ennalta arvaamaton, koska find-ohjelma löytää myös arkistotiedoston ja antaa sen syötteeksi cpio-ohjelmalle. Jos nykyisen hakemiston "." sisällöstä halutaan luoda cpio-arkisto, sen voi tehdä esimerkiksi näin:

find . | cpio -o > ../proj1.cpio

Find-ohjelman avulla voidaan hyvin joustavasti valita mitkä tiedostot halutaan mukaan arkistoon, ja mitkä jätetään sen ulkopuolelle. Esimerkiksi seuraavalla komennolla arkistoidaan hakemiston proj1 sisältämät .c- ja .h-tiedostot. Komento tallentaa myös alihakemistoista löytyvät .c- ja .h-tiedostot, ja säilyttää hakemistorakenteen täsmäävien tiedostojen osalta.

find proj1 -name "*.c" -o -name "*.h" | cpio -o > proj1src.cpio

Find-ohjelma mahdollistaa tiedostojen valitsemisen hyvin monipuolisesti, vaikkapa nimien, tiedoston omistajan tai aikaleiman mukaan. Tämä on find-ohjelman ominaisuus; lisätietoja find-ohjelman dokumentaatiosta.

Jos on epävarma siitä, mitkä kaikki tiedostot tallentuvat arkistoon, voi komentoa kuivaharjoitella jättämällä cpio-osan pois, jolloin find-komento tulostaa täsmäävien tiedostojen nimet.

Arkiston purku[muokkaa]

Cpio-arkisto puretaan -i-valitsimella (Copy-in). Lisäksi kannattaa käyttää -d-valitsinta, joka tarvittaessa luo alihakemistot, joihin tiedostot tallennetaan.

cpio -id < proj1.cpio

Ohjelma lukee arkiston oletusarvoisesti standard inputista, mutta arkistotiedosto voidaan myös ilmoittaa -F-valitsimella.

Standard inputin ja standard outputin käyttö syöttö- ja tulostuskanavana mahdollistaa arkistojen joustavan käsittelyn. Arkisto voidaan esimerkiksi lähettää datavirtana ssh-yhteyden yli toiseen koneeseen, jossa se puretaan:

cat proj1.cpio | ssh hemmo@kone 'cpio -id'

RPM-tiedoston purku[muokkaa]

RPM-paketteja voi purkaa cpio:lla, kunhan ensin rpm2cpio-ohjelmalla erotetaan cpio-arkisto .rpm-tiedostosta:

rpm2cpio paketti.rpm | cpio -idmv

Valitsin -m säilyttää tiedostojen muokkausajat RPM-arkiston mukaisina ja valitsin -v tulostaa kaikki puretut tiedostonimet.

Copy-pass[muokkaa]

cpio-ohjelma voidaan myös suorittaa ns. Copy-pass -tilassa, joka yhdistää arkiston luonnin ja purun yhdeksi komennoksi. Tässä tilassa alihakemisto voidaan kopioida kokonaisuudessaan toiseen paikkaan tiedostojärjestelmässä. Copy-pass -tilassa kohdehakemisto annetaan komentoriviparametrina; hakemiston on oltava olemassa etukäteen. Kopioitavien tiedostojen nimet luetaan syötteenä aivan kuten Copy-out -tilassa.

find proj1 -name "*.c" -o -name "*.h" | cpio -pd proj1src-backup

Arkiston selaus[muokkaa]

cpio-arkiston sisällä olevien tiedostojen ja hakemistojen nimet saa tulostettua -t-valitsimella:

cpio -t < proj1.cpio

Lisätietoja[muokkaa]

  • man cpio
  • info cpio
v  k  m
Pakkausohjelmat
File Roller |Tar | xz | p7zip | PeaZip | Unzip | zip | Unrar | Gzip | Bzip2 | cpio | lzma | XZ Utils