Ero sivun ”FileZilla” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(tuotu ja muokattu viikonvalo sivustolta. lisenssi sama.)
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
| kuvateksti=
| kuvateksti=
| lisenssi=[[GPL]]v2
| lisenssi=[[GPL]]v2
| käyttöliittymä=
| käyttöliittymä=GTK
| kotisivu=[https://filezilla-project.org/ https://filezilla-project.org]
| kotisivu=[https://filezilla-project.org/ filezilla-project.org]
}}
}}


Rivi 15: Rivi 15:


Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.
Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.
==Tietoturva==
Filezilla tallentaa muistamansa salasanat täysin selväkielisenä hakemistoihin <tt>~/.filezilla/recentservers.xml</tt> ja <tt>~/.config/filezilla/recentservers.xml</tt>. Salasanojen tallennus tulisi ottaa pois käytöstä ja käyttää ennemmin jotain [[:Luokka:Salasanojen hallinta|salasanojen tallennukseen suunniteltua]] ohjelmaa. Salasanojen tallennuksen saa pois käytöstä Filezillan asetuksista: <tt>Muokkaa ---> Käyttöliittymä ---> Älä tallenna salasanoja</tt>.


Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin tekstitiedostoihin. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja saa salasanat haltuunsa, joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää [[SSH]]-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.
Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin tekstitiedostoihin. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja saa salasanat haltuunsa, joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää [[SSH]]-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.
Rivi 22: Rivi 25:


==Katso myös==
==Katso myös==
* [http://fireftp.net/ FireFTP]] on Firefox selaimen FTP/SFTP lisäosa.
* [http://fireftp.net/ FireFTP] on Firefox selaimen FTP/SFTP lisäosa.
* [[gFTP]]


[[Luokka:Tiedonsiirto]]
[[Luokka:Tiedonsiirto]]

Versio 29. maaliskuuta 2016 kello 15.02

FileZilla

Käyttöliittymä GTK
Lisenssi GPLv2
Kotisivu filezilla-project.org

FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP, SFTP ja FTPS -protokollia tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net Community Choice Awardsissa. Ohjelma on saatavissa Windowsille, Linuxille ja OS X:lle.

Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi. Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22 kesäkuuta 2001. Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin SourceForgen kuukauden projektiksi.

FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta, mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät, vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain painikkeella käynnistetään siirto.

Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.

Tietoturva

Filezilla tallentaa muistamansa salasanat täysin selväkielisenä hakemistoihin ~/.filezilla/recentservers.xml ja ~/.config/filezilla/recentservers.xml. Salasanojen tallennus tulisi ottaa pois käytöstä ja käyttää ennemmin jotain salasanojen tallennukseen suunniteltua ohjelmaa. Salasanojen tallennuksen saa pois käytöstä Filezillan asetuksista: Muokkaa ---> Käyttöliittymä ---> Älä tallenna salasanoja.

Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin tekstitiedostoihin. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja saa salasanat haltuunsa, joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.

Asenna

FileZilla löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä filezilla. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista Ohjelmien asentaminen.

Katso myös