Ero sivun ”Käyttäjä” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Käyttäjät ja ryhmät: Lisätty huomautus, keskeneräisyydestä)
p (Kumottu muokkaus 44088, jonka teki 84.249.74.218 (keskustelu))
 
(23 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Linux on suunniteltu useamman käyttäjän palvelinympäristöksi minkä vuoksi sen käyttöoikeusmalli on kopioitu Unix-järjestelmistä. Jokaisella käyttäjällä on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana, mikä liitetään yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttöoikeudet tiedostojen käsittelyyn määritellään käyttäjä- ja ryhmäkohtaisesti, katso lisätietoa [[Tiedoston oikeudet|tiedostojen oikeuksista]]
Unix, ja siten Linux, on suunniteltu monen käyttäjän ympäristöksi, mikä on etu varsinkin palvelinympäristössä, mutta myös kotikoneella. Jokaisella käyttäjällä on yksilöllinen [[salasana]] ja käyttäjätunnus, mikä liitetään yhteen tai useampaan [[käyttäjäryhmä]]än. Tämä mahdollistaa käyttäjän oikeuksien hallinnan niin käyttäjä- kuin ryhmäkohtaisestikin. Katso lisää käyttöoikeuksista: [[Tiedoston oikeudet]]. Käyttäjä ilmenee UID-numerona (lyh. User Identification number), käyttäjätunnuksena joka yhdistyy [[passwd]]-tiedostossa numeroon. Järjestelmässä pyörivillä [[prosessi|prosesseilla]] on aina käyttäjä, samoin tiedostot omistaa aina joku käyttäjä.


Kaikki käyttäjätunnukset ja salasanat tallennetaan tiedostoihin:
== Tavalliset käyttäjät ==
 
[[Tietoturva]]n parantamiseksi tavallisilta käyttäjiltä "matti" on estetty useimmat toiminnot mitkä saattaisivat vahingoittaa itse järjestelmää. Normaalissa käytössä kannattaa aina käyttää tavallista käyttäjätunnusta.
/etc/passwd
/etc/shadow
 
Kaikki ryhmät tallennetaan tiedostoihin:


/etc/shadow
Tavallinen käyttäjä "matti" voi kuulua esimerkiksi [[ryhmä|ryhmiin]] "users", "floppy", "audio" ja "camera", mitkä mahdollistaisivat esimerkiksi:
/etc/gshadow


Käyttäjien hallinta onnistuu komennoilla [[useradd]], [[userdel]], [[groupadd]], [[groupdel]]. Salasanan vaihtaminen onnistuu yleensä komennolla [[passwd]].
* Tiedostojen tallentamisen omaan [[kotihakemisto]]on "/home/matti"
* Normaalien ohjelmien suorittamien, tekstin- ja kuvankäsittely, pelit jne.
* Internetissä surffaileminen, sähköpostin lukeminen
* Musiikin kuuntelemisen
* Kuvien siirtämisen digikamerasta tietokoneeseen
* EI ohjelmien asentamista (muuta kuin omaan kotihakemistoonsa) tai järjestelmän asetusten muuttamista. Ks. [[su]] ja [[sudo]].


== Pääkäyttäjä ==
== Pääkäyttäjä ==
''Pääartikkeli: [[root]]''


Pääkäyttäjä tai "root", on Linux järjestelmän ylläpitoa varten tarkoitettu tunnus. [[Tietoturva|Tietoturvan]] parantamiseksi root-tunnusta ei käytetä muihin kuin ylläpitotehtäviin ja käyttäjien ja oikeuksien hallintaan. Normaaleihin askareisiin, kuten www-selailuun kannattaa tehdä oma käyttäjätunnus rajoitetuilla oikeuksilla.
Pääkäyttäjälle on varattu oma käyttäjätunnus "root" ja ryhmä "root". Tämä on ainoastaan järjestelmän ylläpitoa varten tarkoitettu tunnus. Ylläpito käsittää esimerkiksi ohjelmien asentamisen, järjestelmän asetusten muuttamisen ja käyttäjätunnusten ylläpitämisen.


Esimerkiksi www-sivujen selaaminen pääkäyttäjän tunnuksilla on tietoturvariski, koska selaimen vikaa hyväksikäyttävä ohjelma voisi tuhota koko käyttöjärjestelmän tai piiloutua muuttamalla järjestelmän toimintaa.


== Ohjelmat käyttäjinä ==
==Järjestelmätunnukset==
Pääkäyttäjän ja tavallisten käyttäjien lisäksi Unix-järjestelmissä on joukko järjestelmän käyttöön varattuja tunnuksia. Näitä käytetään palvelimien ajoon yms., jotta eri ohjelmien oikeudet saataisiin rajattua mahdollisimman tarkkaan. Näillä tunnuksilla ei yleensä ole kelvollista komentotulkkia tai varsinaista kotihakemistoa, jotta tunnuksen murtaminen auttaisi hyökkääjää mahdollisimman vähän.


Linux-järjestelmässä ei kirjaimellisesti rajoiteta käyttäjän oikeuksia, vaan ohjelmien oikeutta lukea, kirjoittaa ja suorittaa tiedostoja. Jokainen ohjelma suoritetaan tietyn käyttäjätunnuksen mukaisilla oikeuksilla, mikä on oletuksena järjestelmään sisäänkirjautuneen käyttäjän tunnus. Kuitenkin ohjelma voidaan suorittaa myös muulla kuin kirjautuneen käyttäjän tunnuksella, mikä muuttaa myös ohjelman oikeudet [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]].
== Käyttäjien hallinta ==


Usein [[Tietoturva|tietoturvan]] paranamiseksi ohjelmia suoritetaan niille erityisesti varatuilla käyttäjätunnuksilla. Esimerkiksi [[apache|Apache www-palvelin]], mille luodaan erityinen käyttäjätunnus "apache" ja ryhmä "apache". Tällöin www-palvelimen oikeudet tiedostojärjestelmään saadaan rajattua erittäin tarkasti mikä voi vähentää www-palvelimeen kohdistetun hyökkäyksen vahinkoa.
''Pääartikkeli: [[Käyttäjien hallinta]]''


Käyttäjien hallinta onnistuu komennoilla [[useradd]], [[userdel]], [[groupadd]], [[groupdel]] ja [[gpasswd]].


Katso myös komennot [[su]] ja [[sudo]].
Salasanan vaihtaminen onnistuu yleensä komennolla [[passwd]].


Kaikki käyttäjätunnukset ja salasanat tallennetaan tiedostoihin:
* /etc/[[passwd-tiedosto|passwd]]
* /etc/[[shadow-tiedosto|shadow]]


== Käyttäjät ja ryhmät ==
Kaikki ryhmät tallennetaan tiedostoihin:
 
* /etc/[[group-tiedosto|group]]
Katso, jos tästä jäisi jotain alkuperäisen otsikon alle
* /etc/[[gshadow]]


Salasanat pidetään shadow-tiedostoissa, jotka ovat vain rootin luettavissa. Ryhmäkohtaisia salasanoja käytetään nykyään harvoin.


Linux-järjestelmässä jokaisella käyttäjällä on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana, mikä liitetään yhteen tai useampaan käyttöoikeusryhmään. Ryhmien perusteella määrätään mikä on käyttäjälle sallittua järjestelmässä. Käyttäjät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään tehtäviensä perusteella:
== Ohjelman käyttäjä ==


* Tavallinen käyttäjä (ryhmät esim. "users, audio, video", tunnus "matti")
Linux-järjestelmässä ei kirjaimellisesti rajoiteta käyttäjän oikeuksia, vaan ohjelmien oikeutta lukea, kirjoittaa ja suorittaa tiedostoja. Jokainen ohjelma suoritetaan tietyn käyttäjätunnuksen mukaisilla oikeuksilla, mikä on oletuksena järjestelmään sisäänkirjautuneen käyttäjän tunnus. Kuitenkin ohjelma voidaan suorittaa myös muulla kuin kirjautuneen käyttäjän tunnuksella, mikä muuttaa myös ohjelman oikeuksia [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]].
** Internetissä surffaileminen, sähköpostin lukeminen
** Dokumenttien kirjoittaminen, kuvien käsitteleminen
** Elokuvien katsominen, musiikin kuunteleminen
** ''EI ohjelmien asentaminen tai järjestelmän asetusten muuttaminen''


* Pääkäyttäjä (ryhmä "root", tunnus "root")
[[Tietoturva|Tietoturvan]] parantamiseksi ohjelmia usein suoritetaan erikseen ohjelmalle varatulla käyttäjätunnuksella. Esimerkiksi www-palvelimelle [[apache|Apache]] luodaan usein oma käyttäjätunnus "apache" ja ryhmä "apache". Näin www-palvelimen oikeudet tiedostojärjestelmään saadaan rajattua erittäin tarkasti, mikä voi vähentää www-palvelimeen kohdistetun hyökkäyksen vahinkoa. Lisäksi apache-tunnuksella kirjautuminen järjestelmään on estetty, katso [[useradd]].
** Käyttäjäoikeuksien hallinta, hakemistojen ja kiintolevyjen käyttöoikeuksien hallinta
** Ohjelmien asentaminen ja poistaminen
** Käyttöjärjestelmän asetusten muuttaminen
** Kiintolevyjen formatointi, osiointi, kuten Windows-osion poistaminen
** Linuxin täydellinen rikkominen
** ''EI elokuvien katsominen tai netissä surffaileminen''


Tavalliselta käyttäjältä "matti" on siis estetty kaikki toiminnot mitkä saattaisivat vahingoittaa itse järjestelmää. Vastavuoroisesti pääkäyttäjällä, vakiintunut käyttäjätunnus on "root", on täydellinen hallinta järjestelmään. Tämä käsittää myös täydellisen mahdollisuuden rikkoa järjestelmä, formatoida kiintolevy, asentaa viruksia tai muita haittaohjelmia.
== Katso myös ==
*[[Käyttäjien hallinta]]
*[[Salasana]]
*[[Kotihakemisto]]
*[[Ryhmä]]
*[[UID]]
*[[su]]
*[[sudo]]


Vaikka järjestelmän pääkäyttäjä ja normaalikäyttäjä voivat todellisuudessa olla yksi ja sama henkilö, on tietoturvan kannalta edullista käyttää päivittäiseen käyttöön rajoitettuja käyttöoikeuksia. Näin vähennät huomattavasti riskiä sotkea Linuxia vahingossa.
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Tietoturva]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]

Nykyinen versio 14. marraskuuta 2015 kello 06.48

Unix, ja siten Linux, on suunniteltu monen käyttäjän ympäristöksi, mikä on etu varsinkin palvelinympäristössä, mutta myös kotikoneella. Jokaisella käyttäjällä on yksilöllinen salasana ja käyttäjätunnus, mikä liitetään yhteen tai useampaan käyttäjäryhmään. Tämä mahdollistaa käyttäjän oikeuksien hallinnan niin käyttäjä- kuin ryhmäkohtaisestikin. Katso lisää käyttöoikeuksista: Tiedoston oikeudet. Käyttäjä ilmenee UID-numerona (lyh. User Identification number), käyttäjätunnuksena joka yhdistyy passwd-tiedostossa numeroon. Järjestelmässä pyörivillä prosesseilla on aina käyttäjä, samoin tiedostot omistaa aina joku käyttäjä.

Tavalliset käyttäjät[muokkaa]

Tietoturvan parantamiseksi tavallisilta käyttäjiltä "matti" on estetty useimmat toiminnot mitkä saattaisivat vahingoittaa itse järjestelmää. Normaalissa käytössä kannattaa aina käyttää tavallista käyttäjätunnusta.

Tavallinen käyttäjä "matti" voi kuulua esimerkiksi ryhmiin "users", "floppy", "audio" ja "camera", mitkä mahdollistaisivat esimerkiksi:

  • Tiedostojen tallentamisen omaan kotihakemistoon "/home/matti"
  • Normaalien ohjelmien suorittamien, tekstin- ja kuvankäsittely, pelit jne.
  • Internetissä surffaileminen, sähköpostin lukeminen
  • Musiikin kuuntelemisen
  • Kuvien siirtämisen digikamerasta tietokoneeseen
  • EI ohjelmien asentamista (muuta kuin omaan kotihakemistoonsa) tai järjestelmän asetusten muuttamista. Ks. su ja sudo.

Pääkäyttäjä[muokkaa]

Pääartikkeli: root

Pääkäyttäjälle on varattu oma käyttäjätunnus "root" ja ryhmä "root". Tämä on ainoastaan järjestelmän ylläpitoa varten tarkoitettu tunnus. Ylläpito käsittää esimerkiksi ohjelmien asentamisen, järjestelmän asetusten muuttamisen ja käyttäjätunnusten ylläpitämisen.

Esimerkiksi www-sivujen selaaminen pääkäyttäjän tunnuksilla on tietoturvariski, koska selaimen vikaa hyväksikäyttävä ohjelma voisi tuhota koko käyttöjärjestelmän tai piiloutua muuttamalla järjestelmän toimintaa.

Järjestelmätunnukset[muokkaa]

Pääkäyttäjän ja tavallisten käyttäjien lisäksi Unix-järjestelmissä on joukko järjestelmän käyttöön varattuja tunnuksia. Näitä käytetään palvelimien ajoon yms., jotta eri ohjelmien oikeudet saataisiin rajattua mahdollisimman tarkkaan. Näillä tunnuksilla ei yleensä ole kelvollista komentotulkkia tai varsinaista kotihakemistoa, jotta tunnuksen murtaminen auttaisi hyökkääjää mahdollisimman vähän.

Käyttäjien hallinta[muokkaa]

Pääartikkeli: Käyttäjien hallinta

Käyttäjien hallinta onnistuu komennoilla useradd, userdel, groupadd, groupdel ja gpasswd.

Salasanan vaihtaminen onnistuu yleensä komennolla passwd.

Kaikki käyttäjätunnukset ja salasanat tallennetaan tiedostoihin:

Kaikki ryhmät tallennetaan tiedostoihin:

Salasanat pidetään shadow-tiedostoissa, jotka ovat vain rootin luettavissa. Ryhmäkohtaisia salasanoja käytetään nykyään harvoin.

Ohjelman käyttäjä[muokkaa]

Linux-järjestelmässä ei kirjaimellisesti rajoiteta käyttäjän oikeuksia, vaan ohjelmien oikeutta lukea, kirjoittaa ja suorittaa tiedostoja. Jokainen ohjelma suoritetaan tietyn käyttäjätunnuksen mukaisilla oikeuksilla, mikä on oletuksena järjestelmään sisäänkirjautuneen käyttäjän tunnus. Kuitenkin ohjelma voidaan suorittaa myös muulla kuin kirjautuneen käyttäjän tunnuksella, mikä muuttaa myös ohjelman oikeuksia tiedostojärjestelmään.

Tietoturvan parantamiseksi ohjelmia usein suoritetaan erikseen ohjelmalle varatulla käyttäjätunnuksella. Esimerkiksi www-palvelimelle Apache luodaan usein oma käyttäjätunnus "apache" ja ryhmä "apache". Näin www-palvelimen oikeudet tiedostojärjestelmään saadaan rajattua erittäin tarkasti, mikä voi vähentää www-palvelimeen kohdistetun hyökkäyksen vahinkoa. Lisäksi apache-tunnuksella kirjautuminen järjestelmään on estetty, katso useradd.

Katso myös[muokkaa]