Multimediatietokone

Sivu on työn alla. Täydennä tätä jos sinulla on kokemusta multimediatietokoneen rakentelusta!

Markkinoilla on useita edullisia tallentavia digibokseja, joilla voi myös katsella videotiedostoja ja kuunnella esimerkiksi mp3-muodossa olevaa musiikkia. Periaatteessa ne ovat kaikki tietokoneita, mutta rajoitetun käyttöjärjestelmän takia niiden käyttö on myös rajoitettua.

Markkinoilla on myös kehittyneempiä multimediatoistimia, joilla voi säilöä mediakokoelmiaan sekä katsella niitä, mutta ko. laitteista puuttuu digi-TV:n katselu- ja tallennusmahdollisuus. Esimerkiksi:

• KiSS 1600 HD Media Player (Linux-pohjainen)
• Divico Tvix-sarja

Linux-pohjainen multimediatietokone

Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit:

• katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin
• katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä
• katsella mitä tahansa videotiedostoja ja hallita elokuvakokoelmaasi
• katsella esimerkiksi YouTubea tai Yle Areenan lähetyksiä suoraan "telkkarista"
• katsella mitä tahansa kuvatiedostoja ja hallita digikuvakokoelmaasi
• kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen
• selata nettiä, lukea sähköpostia ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi.
• Olisi myös näppärää jos voi samaa aina päällä olevaa kodin mediakeskusta käyttää myös kodin muiden tietokoneiden tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelimena.

Multimediaohjelmistojen arviointia

Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka Multimedia.

Nimenomaan kaukosäätimellä ohjattaviksi tarkoitettuja kaiken kattavia multimediaohjelmistoja ovat:

• MythTV [1] on laajimmin käytössä
• GeeXboX on multimediatietokoneessa toimimaan tarkoitettu live-cd-pohjainen jakelu
  • edut: pieni CD (8 MB!), ohjelma latautuu kokonaan muistiin eikä käynnistyksen jälkeen tarvitse enää CD:tä (toki sen voi asentaa myös kiintolevylle), soitin perustuu mplayer:iin joten voi soittaa melkein mitä tahansa mediatiedostoja, graafinen ja helppo valikkopohjainen käyttöliittymä
  • haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
• Entertainer (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
  • edut: todella hieno tekninen pohja (gstreamer+python) ja kaunein käyttöliittymä mitä olen koskaan nähnyt
  • haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
• Fluendon Elisa
  • edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
  • haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tieto onko se edes suunnittelilla
• Freevo

• LinuxMCE
  • edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
  • haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
• VDR, joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen

Aiheesta muualla

• HTPC suomenkielisessä Wikipediassa
• LinuxTV.org on DVB-laiteajureiden pääkehityspaikka