Ero sivun ”Pakettivarasto” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Luokka:Ohjeet)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
Pakettivarastoja käyttämällä voidaan automatisoida ohjelmapakettien asentaminen ja päivittäminen sekä tietojen etsiminen asentamattomista paketeista. Pakettivarasto voi sijaita esimerkiksi Internetissä [[HTTP]]- tai [[FTP]]-palvelimella, [[verkkolevy]]llä, CD- tai DVD-levyllä tai paikallisella kiintolevyllä.
Pakettivarastoja käyttämällä voidaan automatisoida ohjelmapakettien asentaminen ja päivittäminen sekä tietojen etsiminen asentamattomista paketeista. Pakettivarasto voi sijaita esimerkiksi Internetissä [[HTTP]]- tai [[FTP]]-palvelimella, [[verkkolevy]]llä, CD- tai DVD-levyllä tai paikallisella kiintolevyllä.


Pakettivarastojen tarjoama pakettivalikoima määrittää sen, mitkä paketit on mahdollista [[ohjelmien asentaminen|asentaa]] tai päivittää paketinhallintajärjestelmän kautta ja mitkä taas joutuu lataamaan käsin esimerkiksi Internetin kautta. Useimpien [[jakelu]]iden oletuspakettivarastojen tarjoama valikoima on niin laaja, että pakettien etsimiselle käsin on harvoin tarvetta. Oletuspakettivarastoista ei usein kuitenkaan ole saatavilla [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] ohjelmistoja, jolloin pakettivalikoimaa voi olla tarvetta laajentaa [[epäviralliset pakettivarastot|epävirallisilla pakettivarastoilla]].  
Pakettivarastojen tarjoama pakettivalikoima määrittää sen, mitkä paketit on mahdollista [[ohjelmien asentaminen|asentaa]] tai päivittää automaattisesti paketinhallintajärjestelmän kautta ja mitkä taas joutuu lataamaan käsin esimerkiksi Internetin kautta. Useimpien [[jakelu]]iden oletuspakettivarastojen tarjoama valikoima on niin laaja, että pakettien etsimiselle käsin on harvoin tarvetta.  


Koska ohjelmien asennus pakettivarastoista tapahtuu automatisoidusti, kannattaa miettiä huolella, onko epävirallisen varaston ylläpitäjä luotettava ja onko varasto yhteensopiva muiden käytössä olevien pakettivarastojen kanssa.
Oletuspakettivarastoista ei kuitenkaan usein ole saatavilla [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] ohjelmistoja, jolloin pakettivalikoimaa voi olla tarvetta laajentaa [[epäviralliset pakettivarastot|epävirallisilla pakettivarastoilla]]. Koska ohjelmien asennus pakettivarastoista tapahtuu automatisoidusti, kannattaa miettiä huolella, onko epävirallisen varaston ylläpitäjä luotettava ja onko varasto yhteensopiva muiden käytössä olevien pakettivarastojen kanssa.


==Pakettivarastojen määrittely==
==Pakettivarastojen määrittely==

Versio 21. marraskuuta 2008 kello 14.23

Pakettivarasto (eli pakettilähde eli ohjelmalähde eli asennuslähde eli repo, engl. package repository) on kokoelma tietyn paketinhallintajärjestelmän paketteja ja niihin liittyvää metatietoa.

Pakettivarastoja käyttämällä voidaan automatisoida ohjelmapakettien asentaminen ja päivittäminen sekä tietojen etsiminen asentamattomista paketeista. Pakettivarasto voi sijaita esimerkiksi Internetissä HTTP- tai FTP-palvelimella, verkkolevyllä, CD- tai DVD-levyllä tai paikallisella kiintolevyllä.

Pakettivarastojen tarjoama pakettivalikoima määrittää sen, mitkä paketit on mahdollista asentaa tai päivittää automaattisesti paketinhallintajärjestelmän kautta ja mitkä taas joutuu lataamaan käsin esimerkiksi Internetin kautta. Useimpien jakeluiden oletuspakettivarastojen tarjoama valikoima on niin laaja, että pakettien etsimiselle käsin on harvoin tarvetta.

Oletuspakettivarastoista ei kuitenkaan usein ole saatavilla epävapaita ohjelmistoja, jolloin pakettivalikoimaa voi olla tarvetta laajentaa epävirallisilla pakettivarastoilla. Koska ohjelmien asennus pakettivarastoista tapahtuu automatisoidusti, kannattaa miettiä huolella, onko epävirallisen varaston ylläpitäjä luotettava ja onko varasto yhteensopiva muiden käytössä olevien pakettivarastojen kanssa.

Pakettivarastojen määrittely

Käytettävät pakettivarastot määritellään asetustiedostoissa, joiden syntaksi ja sijainti vaihtelevat paketinhallintajärjestelmästä toiseen. Pakettivarastojen asetuksia voi yleensä määritellä myös graafisten edustaohjelmien (kuten Gnome-packagekit, Synaptic ja YaST) kautta.

Suosituille pakettivarastoille on kuormituksen tasaamiseksi yleensä määritelty useita eri peilipalvelimia. Peilipalvelimen valinta tapahtuu paketinhallintajärjestelmästä riippuen joko automaattisesti tai staattisen listan mukaan. Jos käytössä on staattinen lista, kannattaa nopeimmat palvelimet lisätä listassa ylimmäiseksi.

Apt

Apt-paketinhallintajärjestelmän kanssa käytettävät varastot määritellään asetustiedostossa /etc/apt/sources.list.

Pacman

Pacmanin pakettivarastot määritellään asetustiedostossa /etc/pacman.conf. Virallisten pakettivarastojen peilipalvelinten osoitteet on määritelty tiedostossa /etc/pacman.d/mirrorlist. Peilipalvelinten suosituimmuusjärjestystä voi viilata rankmirrors-skriptillä.

Yum

Yum-pakettilähteet voidaan määrittää joko asetustiedostossa /etc/yum.conf tai erillisessä tiedostossa hakemiston /etc/yum.repos.d alla.

Pakettivälimuisti

Useimmat paketinhallintajärjestelmät jättävät pakettivarastoista haetut paketit kiintolevylle senkin jälkeen, kun ne on asennettu. Tarkoituksena on välttyä pakettien uudelleenlataamiselta lyhyen ajan kuluessa. Pakettivälimuisti sijaitsee yleensä hakemiston /var/cache alla.

Välimuistissa olevat paketit poistetaan automaattisesti joko tietyn ajan kuluttua, sitten kun uudempi versio on ladattu tai ei koskaan. Paketit voi myös yleensä poistaa käsin erillisellä komennolla. Jos huomaat kiintolevysi täytyvän välimuistissa olevista paketeista, voit joko muuttaa välimuistiasetusta tai poistaa paketit käsin.

Katso myös