Ero sivun ”Sarjaportti” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(vähän tästäkin)
 
p (perustietoa)
 
Rivi 1: Rivi 1:
{{perustietoa}}
'''Sarjaportti''' on tietokoneen liittymä, jota ennen kaikkea käytettiin tietokoneen kytkemiseen [[modeemi]]n ja puhelinverkon kautta palvelimeen ja mahdollisesti sitä kautta verkkoon. Sarjaporttia käytettiin myös joidenkin kirjoittimien ja hiirien kytkemiseen, tietokoneiden väliseen kommunikointiin ym. Standardi RS-232 otettiin käyttöön 1962 [[pääte|päätteiden]] kytkemiseen.
'''Sarjaportti''' on tietokoneen liittymä, jota ennen kaikkea käytettiin tietokoneen kytkemiseen [[modeemi]]n ja puhelinverkon kautta palvelimeen ja mahdollisesti sitä kautta verkkoon. Sarjaporttia käytettiin myös joidenkin kirjoittimien ja hiirien kytkemiseen, tietokoneiden väliseen kommunikointiin ym. Standardi RS-232 otettiin käyttöön 1962 [[pääte|päätteiden]] kytkemiseen.



Nykyinen versio 11. elokuuta 2016 kello 14.27

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

Sarjaportti on tietokoneen liittymä, jota ennen kaikkea käytettiin tietokoneen kytkemiseen modeemin ja puhelinverkon kautta palvelimeen ja mahdollisesti sitä kautta verkkoon. Sarjaporttia käytettiin myös joidenkin kirjoittimien ja hiirien kytkemiseen, tietokoneiden väliseen kommunikointiin ym. Standardi RS-232 otettiin käyttöön 1962 päätteiden kytkemiseen.

Yleistä[muokkaa]

Uusista tietokoneesta sarjaportti yleensä puuttuu, vaikka liitintämahdollisuus usein löytyykin emokortilta. Perinteisesti sarjaporttia käyttäneet laitteet kytketään nykyään yleensä USB-porttiin, mutta sarjaportti on yhä käytössä esimerkiksi elektroniikan ohjelmoinnissa ja Internetistä riippumattoman päätteen kytkemiseen palvelinkoneeseen tai reitittimeen. Etu USB-porttiin on ennen kaikkea että sarjayhteys ei vaadi erillistä ohjainta: yksinkertainen elektroninen piiri pystyy muuttamaan datan tavuiksi, joita voi käyttää hyvin yksinkertaisissa ohjelmissa. Yhteyden ohjaussignaaleja voi myös käyttää suoraan, välittämättä datalinjoista.

Sarjaportin liitin on joko 9- tai 25-nastainen D-liitin. Johdossa on yleensä 3, 5, 8 tai 9 johdinta (PC-laitteista jätettiin pois joukko ominaisuuksia): ainakin lähtevä data (TX), tuleva data (RX) ja yhteinen maa (SG), usein myös joukko ohjaussignaaleja, joilla voidaan hetkeksi pysäyttää liikenne (RTS ja CTS), ilmaista että laitteet ovat valmiina (DTR, DSR) ja kertoa modeemin tilasta (RI: puhelin soi ja CD: yhteys muodostunut). Kaapelin pituus voi yleensä olla noin 15 metriä, erikoiskaapelilla jopa satoja metrejä.

Yhteysnopeus vaihtelee riippuen laitteiden kyvyistä (ja puhelinlinjoista). 1980-luvun alussa tyypillinen modeemin yhteysnopeus oli 300 bps (merkkiä sekunnissa), 1980-luvun lopulla 2400 bps, 1990-luvulla 14400, 33600 tai 56000 bps. Suoraan kytketyn päätteen tapauksessa tyypillinen nopeus on 9600 tai 19200 bps, tietokoneiden välillä saatetaan käyttää 115200 bps.

PC-laitteissa käytetyn RS-232:n ohella käytetään sulautetuissa laitteissa myös sitä muistuttavia RS-422 (käytössä myös monessa Mac-koneessa), RS-423 ja RS-485.

Laitetiedostot[muokkaa]

Sarjaporttien laitetiedostojen nimet ovat muodoltaan /dev/ttyS0 tai /dev/tts/0, jossa 0 on numero. Tyypillisesti PC:ssä oli kaksi sisäänrakennettua porttia ja valmius liitää kaksi lisäporttia (ttyS0–ttyS3, Windowsissa COM1–COM4). Lisäkorteilla voi saada suuren joukon portteja esimerkiksi modeemipankin rakentamiseen. Myös emo- tai lisäkortilla oleva modeemi näkyy usein sarjaporttina.

Käyttö[muokkaa]

Jos koneen emolevyllä on tuki sarjaportille, varsinaisen liittimen suojalevyineen voi lainata mistä tahansa romutettavasta PC-pöytäkoneesta. Käyttö:

  • Pääte tai sarjakonsoli
  • Modeemi, etäpäätteen kytkemiseksi, vakinaisen Internet-yhteyden vaihtoehdoksi tai Internet-yhteydeksi siellä missä muut yhteydet eivät toimi kunnolla
  • Yhteys joihinkin laitteisiin (GPS, UPS yms.), joidenkin laitteiden ohjelmistopäivitykset
  • Elektroniikan ohjelmointi: monet laitteet käyttävät vielä sarjaporttia
  • Itsetehtyjen laitteiden hallinta

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]